Tampereen Vihreät kuntavaalit 2021

2 3 4 5 6-7 8-9 10 11

Vihreät haluavat investoida koulutukseen euroopan parasta arkea Puhtia ja rohkeutta ilmastotyöhön Menestyvä kaupunki tarvitsee yrittäjiä Ehdokasgalleria mitä vihreät ovat saaneet aikaan?

Torjutaan köyhyyttä mielenterveyskriisi vaatii paikallisia ratkaisuja

Riikka Vaahtera

12 äänestysohjeita

2

satsaa koulutukseen

» Laadukasta varhaiskasvatusta

ja perusopetusta lähellä kotia • • • •

Varmistetaan laadukas varhaiskasvatus Annetaan perusopetusta lähikouluissa Parannetaan opettajien työhyvinvointia Kehitetään hyviä oppimisympäristöjä

» Tuetaan nuoria ja kuunnellaan heitä • • • •

lähiöiden kehittämisestä mallia tesomasta Pixabay.com

Vihreä Tampere

Taataan kaikille samat mahdollisuudet Kukaan ei saa pudota kyydistä Kuunnellaan nuorten mielipiteitä Tarjotaan maahanmuuttajille kieliopintoja ja harjoittelupaikkoja

» Suomen opiskelijaystävällisin kaupunki • Lisätään lukiokoulutuksen aloituspaikkoja • Tehdään ammattiopinnoista entistä houkuttelevampia • Yliopistoyhteisö on kaupungin keskeinen kumppani • Kehitetään vetovoimaisia opiskelijakampuksia

Nykypäivän Tesoma näyttää melkoisen erilaiselta kuin vaikka vielä neljä tai viisi vuotta sitten. Tuliterä hyvinvointikeskus palveluineen, asuinrakennukset, kauppakeskus, palloiluhalli ja koulukeskus ovat kaikki rakentuneet aivan äskettäin ja kohottaneet Tesoman ilmettä merkittävästi.

Kauan odotetun lähijunaliikenteen käynnistyessä Tesoman saavutettavuus julkisilla kulkuneuvoilla paranee aivan uudelle tasolle.

Harmillisesti ensi kesänä käyttöönotettava kaupunkipyöräjärjestelmä ei heti toimi alueella. Sen tulisikin laajentua pian myös Tesomalle.

Pääsy lähijunapysäkiltä ja Westerin kauppakeskukselta Ikurin tanssisaleille ja Tesoman jää- tai palloiluhalleille onnistuisi näppärästi kaupunkipyörillä laadukasta pyöräväylää pitkin.

Tiiviimpi rakentaminen Tesoman keskustan ympäristössä jatkuu edelleen. Kaupungin tulee var-

mistaa, että tarjolle tulee monipuolista asuntotuotantoa. Länsi-Tampereellekin tarvitaan lisää mm. kohtuuhintaisia perheasuntoja.

Kaikessa rakentamisessa on myös varmistettava riittävät virkistys- ja ulkoilualueet alueen asukkaille.

Rakennetaan asuntoja vanhoille parkkikentille eikä lähimetsiin.

Alueen kehittäminen tarkoittaa kuitenkin muutakin kuin vain uusien rakennusten pystyttämistä.

Asukkaita on osallistettu palvelujen kehittämisessä ja yhteisöllisyyden synnyttämisessä. Tesomalla pilotoiduilla yhteisöllisen kehittämisen projekteilla ja toimintamalleilla on saatu kerättyä kokemuksia eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Toimivaa kaupungin, yritysten ja kolmannen sektorin yhteispeliä voi seurata esimerkiksi hyvinvointikeskuksen tiloissa.

Tesomasta on hyvä ottaa mallia muiden Tampereen lähiöiden kehittämisessä.

tuomo pekkanen

lisätietoja: https://www.tampereenvihreat.fi/

myymäläpäällikkö, Kalkku

kuntavaalit-2021/vaaliohjelma-2021/

tiina jarvanne

lähihoitaja ja kokemustoimija, Kalkku

VIHREÄT HALUAVAT INVESTOIDA KOULUTUKSEEN Laadukas kasvatus ja koulutus ovat tärkeimpiä ja tuottavimpia investointeja tulevaisuuteen. Niihin sijoitetut eurot eivät ole vain menoerä budjetissa, vaan tuottavat inhimillistä hyvää, sivistystä ja työllisyyttä sekä myös lopulta rahat yhteiskunnalle monin kerroin takaisin.

Kuluneella valtuustokaudella Vihreät ovat olleet sivistys- ja kulttuurilautakunnassa vahvasti vaikuttamassa Tampereen koulutuspoliittiseen ohjelmaan. Se on toimintaa ohjaava asiakirja, jonka tavoitteet ja tehtävät tulevat kaupunkistrategiasta. Koulutus ja osaaminen on asetettu kärkitavoitteeksi: Vuoteen 2030 mennessä Tampere on suurten kaupunkien ykkönen oppimistuloksissa ja kaupungissamme on joustavimmat mahdollisuudet oppia sekä työllistyä. Strategian tavoitteiden saavuttaminen vaatii tekoja. Tarvitaan pitkäjänteistä ja ennakoivaa koulutuspolitiikkaa sekä riittävää resursointia. On ymmärrettävä koulutuksen merkitys nimenomaan investointina tulevaisuuteen.

Laadimme Vihreässä valtuustoryhmässä valtuustoaloitteen sitovien laatukriteerien käyttöön ottamisesta, koska vain laadukas koulutus on vaikuttavaa. Koko ikäluokka on aina pidettävä koulutuspolulla ja yhteiskunnassa mukana. Tämä edellyttää riittäviä panostuksia varhaiseen tukeen, erityisopetukseen sekä opinto-ohjaukseen. Lukiossa kurssitarjonta on pidettävä laajana ja opetusryh-

mät pienennettävä sopivan kokoisiksi. Ammatillisessa koulutuksessa lähiopetus on turvattava jokaiselle. Opiskelijan tuen on jatkuttava läpi toisen asteen koulutuksen.

Varhainen tuki ja ongelmien ennaltaehkäisy on aina inhimillisintä ja yhteiskunnalle edullisinta.

Koulutuspolun alkuun on tehtävä lisäpanostuksia. Laajentamalla maksuton, esiopetus (4 t/päivä) koskemaan myös 5-vuotiaiden ikäluokkaa, voidaan tasata lasten sosioekonomisista taustoista johtuvia eroja. Varmistamalla, että lapsi saa tarvittaessa riittävästi erityisopetusta jo varhain, voidaan parantaa tukea tarvitsevien lasten kouluvalmiuksia alkuopetukseen siirryttäessä.

Kuluneella valtuustokaudella sivistys- ja kulttuurilautakunta teki onnistuneen päiväkoti- ja kouluverkkouudistuksen. Sisäilmaongelmaisista ja epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan, ja uusia, moderneja oppimisympäristöjä rakennetaan useilla kymmenillä miljoonilla euroilla.

Varhaiskasvatus sekä esi- ja alkuopetus halutaan jatkossakin turvata lähipalveluna. Monipuolinen kieli- ja valinnaisainetarjonta on Tampereen perusopetuksen ”helmi”. Näistä linjauksista on pidettävä kiinni.

Tampereelle muuttaa joka vuosi noin 500 lasta perusopetukseen. Oppilasmäärän lisäys on saatu kompensoitua, eivätkä ryhmäkoot ole sen vuoksi kasvaneet. Sopiva ryhmäkoko on avainasia op-

pimisen, työrauhan ja opettajien työssä jaksamisen parantamisessa. Ongelmia syntyy vähemmän, ja lasten/nuorten yksilölliseen kohtaamiseen jää enemmän aikaa. Vihreät haluavat pienentää ryhmäkokoja ja investoida koulutukseen aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle.

MATTI HELIMO

kaupunginvaltuutettu, sivistys- ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja

3 Riikka Vaahtera

PORMESTARIEHDOKKAAN KOLUMNI Euroopan parasta arkea 2020-luvun Tampereella Tampere on Suomen vetovoimaisin kaupunki. Meille muutetaan niin opiskelemaan kuin tekemään töitä, ja yhä useampi muuttaa Tampereelle nykyisin myös myöhemmässä elämänvaiheessa.

Vaikka Tampereen ripeä kasvu ei ole itseisarvo, kaupungistuminen ja siihen liittyvät elämäntavan muutokset ovat maailmanlaajuinen ilmiö, josta ei kannata jäädä paitsi. Ne kaupungit menestyvät, joissa ihmiset voivat rakentaa tulevaisuuttaan. Muuttoliike eri puolilta Suomea Tampereelle ei jatku loputtomasti, joten kaupunkimme vetovoimaa tulee hyödyntää laajemmin.

Tampereen hyvä maine kannattaa 2020-luvulla hyödyntää koko Euroopan mittakaavassa. Suomalainen yhteiskunta on osoittanut koronakriisin keskellä jälleen toimivuutensa. Samalla meidän tulee jatkossakin olla kaupunki, jossa kaikki pidetään kyydissä. Suomalainen työ asunnottomuuden poistamiseksi kerää myös kansainvälistä huomiota, mutta ennen kaikkea sitä pitää tehdä siksi, että se on oikein.

Tampereelle jokaisen pitää olla tervetullut, ja tähän meidän tulee tarjota keinoja.

Ensinnäkin kyse on siitä, millaista kaupunkia teemme. Kun hyviin peruspalveluihin yhdistetään korkea elämänlaatu, Euroopan paras arki, voi muuttopäätös Tampereelle kypsyä. Se edellyttää paitsi sitä, että perusasiat, kuten puistot, kodit ja koulut, ovat kunnossa, myös esimerkiksi monipuolista kulttuuri- ja ravintolaelämää, josta täytyy pitää huolta, kun rakennamme siltoja yli korona-ajan.

Toiseksi kaupungin kasvun ja kehityksen tulee olla kaikin tavoin kestävää. Ihmiset ympäri maailman haluavat tehdä viisaita valintoja, ja muuton Tampereelle tulee olla ratkaisu, joka voi olla samalla ympäristöteko. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunkikehityksessämme otamme huomioon nykyistäkin paremmin niin ilmaston kuin luonnon monimuotoisuuden. Keskinkertaisuudella ei voi tässäkään erottautua vaan ainoastaan eturivissä olemisella.

pääkirjoitus Kuntavaaleihin lähdetään tällä kertaa hyvin erikoisissa merkeissä jo reilun vuoden jatkuneen pandemian ja siihen liittyvien varotoimien vuoksi. Vaalit jouduttiin siirtämään pandemiasyistä, ja ne näkyvät tänä vuonna varmasti hyvin eri tavalla kuin ennen.

Ehdokkaat eivät välttämättä näy kaduilla aivan aiempaan tapaan ja uusia keinoja kampanjoida ja kohdata äänestäjiä on keksittävä.

Tämä ei kuitenkaan vähennä kuntavaalien merkitystä. Kuntapolitiikka on se päätöksenteon taso, joka koskettaa meidän jokaisen arkea hyvin konkreettisesti: kunnissa tehdään terveyspalvelujen, koulujen ja varhaiskasvatuksen, sosiaalipalvelujen, liikenteen, harrastusmahdollisuuksien, lähiluonnon, ilmaston ja työnteonkin kannalta tärkeitä päätöksiä niin normaalioloissa kuin, nyt jo toivottavasti loppuaan lähestyvän, pandemian kaltaisten kriisienkin keskellä. Jokainen kaupunginvaltuuston päätös on valinta, joka vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Tämän vuoksi ei ole merkityksetöntä, kuka Tampereella poliittisia päätöksiä tekee: katsommeko tulevaisuuteen ja teemme vastuullisia, tuleviakin sukupolvia huomioivia valintoja ja pidämme huolta Tampereen veto- ja pitovoimasta ja siitä, että huomisen Tampere on hyvä asua kaikille?

Myös ilmastokriisi ratkaistaan paljolti kaupungeissa.

Kolmanneksi kyse on asenteista: jotta muualtakin tuleva voi tuntea Tampereen kodikseen, tulee hänet hyväksyä tasavertaisena toimijana niin kadulla, työpaikalla kuin kaupungin palveluissakin. Tässä voimme palveluitamme parantaa ja asenteitamme päivittää.

Me Tampereen Vihreissä olemme aina katsoneet tulevaisuuteen.

Se, että juuri vaalien alla voimme hypätä vihdoin Tampereella ratikan kyytiin, ei ole sattumaa, vaan sitkeän, parempaan ja ympäristöystävällisempään joukkoliikenteeseen panostaneen työn tulosta. Meillä on sata hyvää ehdokasta jatkamaan tätä työtä Tampereen hyväksi – toivomme, että löydät heidän joukostaan hänet, jolle haluat antaa äänesi näissä vaaleissa.

Kaiken kaikkiaan Tampereella on kaikki eväät olla 2020-luvun eurooppalainen kaupunki, josta otetaan mallia ja jossa halutaan elää.

Tämän toteutus on pitkälti itsestämme ja asenteestamme kiinni.

Tampereen Vihreiden puheenjohtajat Mira Isomäki Juhana Suoniemi

Jaakko Stenhäll Pormestariehdokas, apulaispormestari

www.tampereenvihreat.fi

4

Vihreä Tampere ilmastosta, luonnosta huolehtii ja ympäristöstä

KENEN VESI?

» Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä • Eläviä kävelykeskustoja • Sujuva joukkoliikennekaupunki • Kävelyn ja pyöräilyn kaupunki • Kiehtovia kaupunkitiloja • Kestävää kaupunkikehitystä • Monimuotoista asumista

» Tehdään yhdessä Tampereesta hiilineutraali

• Ilmastotekoja yhteistyöllä • Puhtaampaa sähköä ja kaukolämpöä • Älykkäitä ja energiatehokkaita kiinteistöjä • Kestävää liikkumista • Ilmastoystävällistä ruokaa

» Turvataan luonnon monimuotoisuus

Riikka Vaahtera

• Viheralueille ei rakenneta • Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan • Villimpää kaupunkiluontoa • Jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoa • Puhtaat järvet ja virtavedet

lisätietoja www.tampereenvihreat.fi/ kuntavaalit-2021/ vaaliohjelma-2021/

Tampereen rantojen virkistyskäytössä on kysymys veden demokratiasta Pyhäjärven vedet alkavat vapautua jäistä maaliskuun lopulla.

Pyynikin kesäteatterin rannassa on ensimmäinen sula kohta.

Hakkaan kepillä aukkoa suuremmaksi. Pulahdus - ja päivä alkaa askel kevyempänä kuin tullessa.

Olen yksi Tampereen arviolta 10 000:sta ympäri vuoden järvessä virkistyjästä. Mältinrannan tasokas, lämmitetty uimahuone palvelee kyllä meitä avaimen hankkineita, mutta muilla rannoilla satunnainen uimari joutuu turvautumaan kekseliäisyyteen.

Moni ei kaipaa uimahetkeensä saunaa. Pelkkä pukeutumistila riittäisi vaatteiden vaihtoon. Tampereen uimarannoille on saatava kevytrakenteisia ja kohtuuhintaisia, yleisten wc-moduulien kaltaisia pukeutumissuojia, joiden sisäänkäynti on ratkaistavissa koodilla tai kolikkomaksulla.

Ympärivuotisen uinnin kansanterveydellinen merkitys on valtava.

Vastustuskyky kohoaa, mieliala nousee ja kylmänsieto paranee.

Kaamos selättyy kuin huomaamatta.

Tampereen rantojen esteetön, monipuolinen ja turvallinen virkistyskäyttö on kaikkien etu. Myös suppaajat, melojat, soutajat ja surffaajat etenevät lihasvoimalla ja saastuttamatta. Alueellamme on kaikkiaan tuhat järveä. Live like locals -turisteille ne ovat elämyskohde. Tampere voisi hyvin profiloitua myös Suomen matkauintikaupungiksi. Vielä 1980-luvun loppupuolella uinti Pyhäjärvessä Jalkasaaren tienoilla oli riski. Nyt vesi on puhdistunut, kiitos toimivan vesihuollon. Vuonna 2025 Sulkavuoren vedenpuhdistamo korjaa tilannetta entisestään.

Luonnonvesien demokraattinen virkistyskäyttö on kestävän tulevaisuuden iso kysymys, johon Vihreät on paras puolue vastaamaan.

anne välinoro

kuntavaaliehdokas, kulttuuritoimittaja Tampereen Vihreät

PUHTIA JA ROHKEUTTA ILMASTOTYÖHÖN Viime vaalikaudella Tampere asetti tavoitteeksi hiilineutraaliuden. Nyt lupaus pitää muuttaa käytännön teoiksi – ja miettiä jo seuraavia askelia.

Ilmastokriisin ratkaisemiseksi tarvitaan paljon pieniä ja isoja tekoja kaikilta kynnelle kykeneviltä. Tampere on kantamassa omaa vastuutaan pyrkimällä hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.

Työ tavoitteen eteen on jo käynnissä. Tampereen ilmastotiekartta sisältää peräti 236 käytännön toimenpidettä.

Nyt ei silti ole varaa lepsuiluun. Päästöjen vähentäminen on toistaiseksi edennyt aivan liian verkkaisesti. Viime vuosina Tampereen päästöt ovat itse asiassa pysyneet suunnilleen entisellään.

Parhaita tuloksia on saavutettu sähkön- ja lämmöntuotannon puhdistamisessa. Kun Naistenlahteen pian valmistuu uusi voimala, ilmastolle ja luonnolle haitallisen turpeen polttaminen saadaan minimiin.

Energiantuotannossa pitää kuitenkin tällä vuosikymmenellä luopua fossiilisista polttoaineista ja turpeesta kokonaan. Samalla pitää edistää hiilinegatiivisia tai polttoon perustumattomia vaihtoehtoja, kuten geolämpöä.

Turvetta ja fossiilisia polttoaineita korvataan yhä pitkälti metsähakkeella ja muulla biomassalla. Vaarana on, että tulevaisuudessa nojataan liikaa biomassan polton lisäämiseen.

Kaikkein hankalimmalta urakka vaikuttaa liikenteessä. Ratikka on askel oikeaan suuntaan, ja sitä

Pixabay.com

pitääkin jatkaa ensi tilassa sekä Tampereen sisällä että naapurikuntiin.

Samalla lähijunaliikennettä pitää laajentaa merkittävästi ja busseissa siirtyä sähköön ja biokaasuun. Lisäksi tarvitaan satsauksia kävelyyn, pyöräliikenteeseen ja sähköautoihin.

Tampereen ilmastotyö on tähän asti keskittynyt suoriin päästöihin. Me tamperelaiset aiheutamme kuitenkin päästöjä myös kuluttamalla muualla valmistettuja tuotteita.

Kulutusperäisiin päästöihin pystymme pureutumaan mm. puolittamalla liha- ja maitotuotteiden osuuden kaupungin ruokailussa Helsingin tapaan.

Nykyistä kasvispainotteisempi ruoka on parempi valinta myös kansanterveydelle.

Nyt Tampereen päättäjiltä tarvitaan rohkeutta tehdä tarvittavat päätökset hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Enää ei voida vain sanoa, että tämä ei käy, tuo ei käy ja tämäkään ei käy.

Työ myös jatkuu hiilineutraaliuden jälkeenkin.

Tampereen pitää asettaa tavoitteeksi ilmastopositiivisuus.

Tulevaisuudessa meidän pitää siis pyrkiä sitomaan ilmakehästä enemmän hiiltä kuin sinne päästämme. Tämän saavuttamiseksi pitää mm. kasvattaa metsiemme hiilinieluja ja laajentaa Hiedanrannassa jo kokeiltua biohiilen tuotantoa.

Ilmastokriisi ja luontokato ovat suurimpia uhkia ihmiskunnan hyvinvoinnille. Monet ratkaisun avaimet ovat onneksi kaupungeilla. Valtuustoon tarvitaan nyt päättäjiä, jotka ajavat rohkeasti kestävyyskriisin ratkaisemista kaikissa päätöksissä.

Ellen on ilmastoaktivisti, Allianssi ry:n toinen ilmastodelegaatti sekä Pohjoismaisen ministerineuvoston kestävän kehityksen asiantuntijaryhmän jäsen. Oras on kaupunginvaltuutettu ja ilmastotyön asiantuntija, joka vaikutti kansanedustajana vuosina 2004–15.

ELLEN OJALA ORAS TYNKKYNEN

5

Vihreä Tampere hoitaa

menestyvä kaupunki tarvitsee yrittäjiä Yrittäjyydestä on tullut vaihtoehto, joka kiinnostaa yhä useampia ja moni myös tulee toimimaan yrittäjänä jossain vaiheessa elämäänsä. Yrittäminen antaa mahdollisuuden tehdä itseä kiinnostavaa työtä sekä rakentaa omannäköinen yritys, jossa päätökset voi tehdä noudattaen omia arvojaan. Itselleni mahdollisuus alkaa yrittäjäksi tarjoutui neljä vuotta sitten, kun ystäväni pyysivät mukaan pelialan yritykseensä. Olin jo aikaisemmin ollut kiinnostunut alasta ja yrittäjyys oli hyvä mahdollisuus päästä töihin itseäni kiinnostaviin tehtäviin, joissa pääsin myös haastamaan itseäni ja ottamaan laajemmin vastuuta.

Yrittäjänä toimiminen ei kuitenkaan ole aina helppoa, vaan usein vastassa voi olla yllättäviäkin haasteita, jonka varsinkin viime vuosi osoitti. Vaikka kunnat eivät päätä yrittäjyyteen liittyvästä lainsäädännöstä, kunta voi omalta osaltaan tukea yrittäjiä monella eri tavalla. Hyviä esimerkkejä viime vuodelta olivat erikoistilan-

teeseen liittynyt neuvonta ja Tampereelle avautunut startup-talo.

Yrittäjäystävällinen kunta tarjoaa koulutuksia, neuvontaa ja verkostoitumismahdollisuuksia, mutta huomioi yrittäjät myös esimerkiksi kaavoituksessa, lupakäsittelyn sujuvuudessa ja julkisten hankintojen suunnittelussa, jotta niihin voisivat osallistua myös pk-yrittäjät.

Tampere on mainio kaupunki toimia yrittäjänä. Kaupungin hyvä maine houkuttelee osaajia muuttamaan tänne muiltakin paikkakunnilta, minkä lisäksi korkeakouluista valmistuu uusia osaajia monille eri aloille. Kuitenkaan yrittäjyys ei ole yksiulotteista, vaan syyt alkaa yrittäjäksi vaihtelevat, tehden jokaisesta yrittäjästä sekä yrityksestä uniikin. Onkin tärkeää huomioida erilaisten yritysten ja yrittäjien tarpeet, jotta meillä tulevaisuudessakin olisi laaja kirjo erilaisia tamperelaisia yrittäjiä.

työllisyyttä ja taloutta

» Tampereen vetovoima on hyvissä työpaikoissa,

kulttuurissa ja kansainvälisyydessä • Tampereesta paras kaupunki yrittää ja olla töissä • Kulttuurista vetovoimaa talouteen • Investointeja uutta luovaan kaupunkikulttuuriin • Kansainvälinen Tampere on vahvempi

» Kestävää taloutta ja vihreitä investointeja

• Kiertotaloudesta uutta kasvua • Tavoitteena tasapainoinen talous • Kestäviä investointeja • Kaupungin yhtiöistä elinvoimaa

lisätietoja: https://www.tampereenvihreat.fi/ kuntavaalit-2021/vaaliohjelma-2021/

kirsi rossi

yrittäjä ja opiskelija yrittäjyyden tuotantotalouden ohjelmassa

TAMPERE LÄHIJUNAAN JA ”LÄTTÄHATTUJEN” SEISAKKEET TAKAISIN Hyvä äänestäjä! Sinulla on vaaleissa äänestyskopissa puntaroitavana Tampereen lähijunaliikenteen tulevaisuus.

Me Vihreät esitämme Tampereelle kattavaa lähijunien pilottia, jolla tuodaan jopa 310 000 ihmistä kaupunkiseudulla säännöllisen lähijunaliikenteen piiriin vuoteen 2023 mennessä.

Vielä 1980-luvuilla Tampereellakin kuljettiin kaupungin sisäisiä matkoja lättähattujunilla. Kun kaupungit täyttyivät autoista, monet vanhat lähijunaseisakkeet purettiin, mutta valmiit paikat seisakkeille jäivät jäljelle. Nyt on hyvä aika palauttaa kattava lähijunaliikenne sekä “lättähattujen” seisakkeet Tampereelle.

Lähijunaliikenne on tehokkain tapa siirtää kaupunkiseuduilla ihmisiä yksityisautoilusta nopean ja vähäpäästöisen joukkoliikenteen pariin. Seisakkeiden liityntäliikenteellä ja kattavilla pyörä- ja autoparkeilla helpotetaan monen kauempaakin tulevan kaupunkilaisen liikkumista.

Suomen hallitus on linjannut, että kotimaan liikenteen päästöt on puolitettava vuoteen 2030

mennessä. Lisäämällä lähijunayhteyksiä päästään lähemmäksi tavoitteen toteutumista. Lähijunien päästöt ovat jopa 98 prosenttia pienemmät kuin henkilöautoliikenteen päästöt. On vaikea keksiä tehokkaampia ja kustannuksiltaan alhaisempia keinoja toteuttaa liikenteen päästövähennyksiä.

Suomalaiset rakastavat käyttää lähijunia. Vuonna 2020 Tampereen ja Nokian välillä toteutettu lähijunapilotti osoitti, että koronavuodesta huolimatta lähijunien käyttäjämäärä kasvoi jopa 47 prosenttia. Vihreät tähtää Tampereella systeemiseen muutokseen, jossa lähijunaliikenteestä tehdään joukkoliikenteen kivijalka.

Lähijunaliikenteen aloittamiseen Tampereen seudulla ei ole mitään teknisiä esteitä. Nyt tarvitaan vain poliittista tahtoa ja painetta niin valtion kuin VR:n suuntaan. Me Vihreät olemme sitoutuneet edistämään asiaa paikallisesti, ja olen tehnyt hartiavoimin töitä myös valtakunnan tasolla ministerien vakuuttamiseksi ja Tampereen lähijunaliikenteen edistämiseksi.

Kattavan seisakeverkoston rakentamisen kus-

tannukset ovat Tampereella arviolta 2–7 miljoonaa euroa. Seisakkeiden rahoittamiseen voidaan käyttää EU:n elvytysrahaa esimerkiksi Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta ja valtion infra-budjettia. Ääni vaaleissa Vihreille on ääni sujuvan, kattavan ja nopeasti toteutettavan lähijunaliikenteen puolesta.

JAAKKO MUSTAKALLIO

Vihreiden ja Tampereen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja

6

53 JANNE AALTONEN

40, kehityspäällikkö, tietosuojavastaava, opiskelija, Rahola

Juhani Anttila 44, opettaja, Pyynikki

61 Sonja Harmaala

35, merkonomi, Pirkanmaan Vihreiden puheenjohtaja, Hervanta

38, lähihoitaja, kokemustoimija, Kalkku

77 Maija Kajan

(sit.)

68, gynekologi, tietokirjailija, Kaakinmaa

85 Tuomo Feodor Kondie 28, filosofian maisteri, karjalaisaktivisti, Keskusta

93 Philippe Luickx 36, IT-konsultti, Länsi-Tampere

101 Msilanga Mkanzabi 32, M.Soc.Sc. Developmental Psychology, Lielahti

Henri Backman

41, HK, ensihoitaja, kaupunginvaltuutettu Ranta-Tampella

Salla Heikkinen

(sit.)

46, FM, kulttuurialan sekatyöläinen, Armonkallio

Ella Helenius

25, sairaanhoitajaopiskelija, vapaaehtoinen, Armonkallio

45, projektipäällikkö, Tulli

Saila Joutsio

69, matkailuyrittäjä, eläkeläinen, Amuri

29, filosofian maisteri, kirkkovaltuutettu, asiakasneuvoja, Kaleva

Sami Kallio

50, DI, vanhempi ohjelmistoarkkitehti, Leinola

24, Vihreiden nuorten puheenjohtaja, feministi, opiskelija, Tammela

Kristiina Kuusela

29, insinööriopiskelija, Vuores

Sanna Luoma-aho-Nyman

Meri Lust

27, nuoriso-ohjaaja

45, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Amuri

102 Anna Moilanen

Matti Helimo

44, KM, opettaja, kaupunginvaltuutettu, Tahmela

103 Jaakko Mustakallio

Shirin Dizayee

45, lastenhoitaja, laborantti, asukastoimkunnan puheenjohtaja, Kaukajärvi

Hanna Hiltunen

24, politiikan tutkimuksen opiskelija, Hervanta

Perttu Jussila

30, konsultti, sosiaalija terveyslautakunnan jäsen, Kaakinmaa

26, yrittäjä, vaatesuunnittelija, Keskusta

80 Jussi Kareinen

58, kulttuurituotannon lehtori, Uusikylä

28, politiikan tutkimuksen opiskelija, sisällöntuottaja, Kaakinmaa

Miisa Karjalainen

39, juristi, kääntäjä, kaupunginvaltuutettu, Lukonmäki

Maria Lehikoinen 34, taloushallinnon ammattilainen, Vuores

104 Riitta Niemistö

39, varhaiskasvatuksen 33, KTM, Vihreiden ja kau- 49, tekniikan tohtori, lastenhoitaja, lähihoitaja, punginhallituksen varapu- kirkkovaltuutettu, Tampereen seudun Vihrei- heenjohtaja, Tammelantori partiojohtaja, Kaukajärvi den Naisten pj, Vuores

36, pappi, Keskusta

105 Riina Nissinen 25, merkonomi, Keskusta

33, YTM, sosiaali- ja teveysturvan asiantuntija, kaupunginvaltuutettu, Keskusta

38, journalisti, erotuomari, aloitteleva yrittäjä, Tammela

28, YTK, rauhan- ja konfliktintutkimuksen opiskelija, Tammela

39, yrittäjä, tuottaja, Amuri

Taru Kaario

44, 4 lapsen äiti, sairaanhoitaja, HHJ, Messukylä

Markus Koivula

35, opettajaopiskelija, järjestöaktiivi, Pispala

44, muotoilija, digitaiteilija Keskusta

51, sosiaalityöntekijä, Teisko

48, DI, ohjelmistoasiantuntija, äiti, Veisu

Jouni Kaipainen

53, luokanopettaja, Tammela

84 Katariina Kojo

26, yhteiskuntatieteiden kandidaatti, opiskelija, Järvensivu

92 Lotta Liuhamo

19, opiskelija, feissari, Keskusta

Tiina Mikkonen 28, käytettävyyssuunnittelija, Hervanta

106 Katja Nisumaa-Saarela

76

99

98 Janna Maula

52, kahvilayrittäjä, opettaja, Amuri

91 Mikko Leppänen

42, luontoalan aktiivi, opiskelija, Hervanta

68

83

90 Milla Lehti

27, hallinnon suunnittelija, hallintotieteiden maisteri, Kaleva

75

82 Markus Klöf

Aila Halsinaho

Tuila Jaatinen

47, FM, johdon konsultti, Tampereen Vihreiden puheenjohtaja, Pyynikki

74 Vilma Järvisalo

60

67

Petteri Hiltunen (sit.) Mira Isomäki

97 Riikka Mattila

42, ensihoitaja, hallintotieteiden yo, Vehmainen

Olga Haapa-aho

66

89

96 Erik Lydén

35, diplomi-insinööri, ohjelmistosuunnittelija, Hervanta

81

88 Santeri Kärki

Mikko Eronen

73 Lauri Järvinen

59

58

65

72

95

94

57

64

87

86 Brigita Krasniqi

27, varavaltuutettu, tietojenkäsittelytieteen opiskelija, vihreiden puoluehalltuksen jäsen, Annala

79

78 Matleena Kallinen

Merve Caglayan

71

70 Juha Joki

56

63

62

69 Tiina Jarvanne

55

54

100 MONICA MJEMA

33, ympäristöinsinööri, rakennusarkkitehti, Linnainmaa

107 Mika Nurmikolu 40, biologi, analyytikko, Ala-Pispala

108 Ella Näsi

45, terveystieteiden väitöskirjatutkija, viestinnän asiantuntija, äiti, Pappila

7

109 Ellen Ojala

24, ilmastoaktivisti, opiskelija, Kaukajärvi

117 Tuomo Pollari

39, diplomi-insinööri, Petsamo

125 Mirja Salmijärvi

35, arkkitehti, fysioterapeutti, äiti, yhdistysaktiivi, Länsi-Tampere

133 Jaakko Stenhäll

37, apulaispormestari, diplomi-insinööri, Kaleva

141 Taina Törmä (sit.)

65, eläkeläinen, rehtori, Tesoma

145 Anssi Vaittinen 58, yrittäjä, venepuuseppä, Pispala

149 Jaakko Vuorio

34, luokanopettaja, koulutustutkija, Kaleva

110 Suvi Parhankangas 29, HumK, virkamies, opiskelija, Järvensivu

118 Sanna-Kristiina Polvinen

24, merkonomiopiskelija, kotiäiti, Niemenranta

126 Alisa Sankala

22, järjestötyöntekijä, varavaltuutettu, partiolainen, Kaleva

134 Iiris Suomela

27, kansanedustaja, valtuuston varapuheenjohtaja, Kaleva

142 Minna Törnävä

54, terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti, Lamminpää

146 Virpi Valtonen

53, KM, väitöskirjatutkija, Kauppi

150 Pauli Välimäki

65,YTM, toimittaja, tietokirjailija, Kaukajärvi

111 Olli-Poika Parviainen 40, FM, valtiosihteeri, kaupunginvaltuutettu Hakametsä

119 Johanna Roihuvuo

39, palvelupäällikkö, IT-ammattilainen, varavaltuutettu, Tammela

127 Hanna Sareila

34, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, Keskusta

135 Juhana Suoniemi

51, HM, yrittäjä, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Keskusta

143 Marko Ulvila

52, YTM, aktivisti, Tammela

147 Ville Viljanen 32, IT-nörtti, taloyhtiöaktiivi, Kaukajärvi

151 Anne Välinoro

59, YTM, kulttuuritoimittaja-kulttuuritoimija, Pyynikki

113

112 Jouko Paukkeri

60, sairaanhoitaja, Kissanmaa

Tuomo Pekkanen

120 Irene Roivainen

65, YTT, sosiaalineuvos, sosiaalityön professori (emerita), kirkkovaltuutettu, Kaukajärvi

27, operatiivinen johtaja, Rahola

44, yrittäjä, ohjelmoinnin opettaja, Turtola

144 Katja Vahronen

31, kokki, opiskelija, Kaleva

148 Venla Vuolanto

22, kirjallisuustieteen opiskelija, Tampereen seudun vihreiden nuorten pj., Kalevanrinne

152 Tanja Öljymäki

33, sosionomi (YAMK), Leinola

53, talousasiantuntija, toiminnankehittäjä, Tulli

39, KTM, yrittäjä.

DI-opiskelija Armonkallio

129 Nina Silius-Haouari 47, lastenhoitaja, Tammela

137 Niko Tammelin 18, lukiolainen, Hervanta

Marcus Petz

46, yhteiskuntapolitiikan tutkija/Social and public policy researcher Tesoma

122 Oke Rouhe

Kirsi Rossi

136 Suvi Syrjäläinen

48, insinööri, Senior Consultant, Kaukajärvi

121

128 Riku Seppälä

Sami Pesonen

43, FM, myymäläpäällikkö, Kalkku

115

114

44, konsultti, AmO, yrittäjä, Amuri

138 Tiia Tuovinen

29, opiskelija, myyjä, Takahuhti

Harri Pinola 50, yrittäjä, Kyttälä

123 Sanna Saarikangas 35, FM, viestinnän asiantuntija, Kaleva

130 Anne Sinkkonen

116

124 Paula Saarinen

34, varhaiskasvatuksen opettaja, filosofian maisteri, kasvatustieteiden maisteriopiskelija, Iidesranta

131 Petri Siuro

57, sairaanhoitaja, kaupunginvaltuutettu, Pyynikki

132 Jenni Spännäri

40, tutkija, yrittäjä, Teisko

139 Oras Tynkkynen

43, YTM, ilmastotyön asiantuntija, yrittäjä, Keskusta

140 Ville Tynkkynen 27, YTM, väitöskirjatutkija, Armonkallio

Käytä äänioikeuttasi. Äänestä ennakkoon 26.5.–8.6.2021 tai vaalipäivänä 13.6.2021.

Tutustu ehdokkaisiin: www.tampereenvihreat.fi/kuntavaalit-2021/ tampereen-kuntavaaliehdokkaat/

8 freepik.com

Mitä vihreät ovat saaneet aikaan?

Tampereen vihreä valtuustoryhmä on vuosien varrella vaikuttanut merkittävästi Tampereen kaupungin kehitykseen ja sen asukkaiden hyvinvointiin.

Vihreä valtuustoryhmä on tehnyt valtuustossa yhteistyötä eri ryhmien kanssa ja samalla edistänyt määrätietoisesti omia tavoitteitaan.

Tiesitkö, että esimerkiksi Tampereen maauimalaa ei välttämättä olisi olemassakaan ilman vihreän valtuustoryhmän vuonna 2014 laatimaa valtuustoaloitetta?

Tampereen vihreälle valtuustoryhmälle tärkeintä on kaupunki, joka pitää huolta kaikista asukkaistaan, suojelee luontoa ja ympäristöä, panostaa koulutukseen ja etenee kohti hiilineutraaliutta.

Näiden tavoitteiden eteen valtuustoryhmä on tehnyt pitkäjänteistä työtä.

9

Muun muassa näissä asioissa vihreät ovat olleet ratkaisevassa roolissa Tampereella: » Vihreä Tampere suojelee luontoa ja ympäristöä

• Tampereen hiilineutraalisuustavoite

• ilmastovahdin lisääminen kaupungin nettisivuille

• Hervannan baanan toteutus

• kaupungin kesäelävöittämisen kokeilut ja vakinaistaminen

• Sulkavuoreen sijoittuvan keskusjätevedenpuhdistamon biokaasulaitoksen edistäminen

• Makkarajärvi-Viitastenperä-luonnonsuojelualueen perustaminen

• hiilineutraali Tampere (Tampere on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä)

• Hämeenkatu joukkoliikennekaduksi

• raitiotie ja sen varteen tulevat pyöräkaistat

• kaupunkipyörät

• puurakentamisen edistäminen ja hiilineutraaliustavotteiden huomiointi tonttipolitiikassa

freepik.com

» Vihreä Tampere pitää huolta asukkaistaan

• aktiivipassi

• Huoltsun aukioloaikojen laajentaminen

• maksuton ehkäisy nuorille

• anonyymin rekrytoinnin kokeilu

• nuorisovastaanoton käynnistäminen

• hoitajavastaanottojen asiakasmaksujen torppaus

• nuorten maksuttoman harrastustoiminnan parantuminen

freepik.com

» Vihreä Tampere on kulttuurikaupunki

• maauimala • Suomen pelimuseo • Muumimuseo • kulttuuripääkaupunkihaun edistäminen • kulttuuritilojen lisääminen ja väliaikaiskäytön mahdollistaminen • skeittauksen talviolosuhteiden varmistaminen • av-alan tuotantotuen vakiinnuttaminen

freepik.com

» Vihreä Tampere panostaa

varhaiskasvatukseen ja koulutukseen

• Hatanpään musiikkilukio • Sammon keskuslukion skeittilinja • luokkakokojen kasvattamisen torppaus • subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttäminen

freepik.com

Tampereen vihreä valtuustoryhmä

10

Vihreä Tampere huolehtii

asukkaidensa hyvinvoinnista

» Kehitetään ennaltaehkäiseviä palveluja • Kavennetaan hyvinvointieroja • Vähennetään köyhyyttä • Poistetaan asunnottomuus

» Toimivat peruspalvelut auttavat ajoissa

• Palveluja ajoissa yhdeltä luukulta • Kehitetään monipuolisia perhepalveluja • Mielenterveyspalveluihin on päästävä nopeasti • Mahdollistetaan vammaisille itsenäinen elämä • Tarjotaan vanhuksille hoivaa ja turvallinen elämä sekä hyvät liikkumisen palvelut • Monialaisia päihdepalveluja • Huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista

» Hyvinvointia ja osallisuutta kaikille

• Yhteisöllinen ja välittävä kaupunki • Monipuolisia harrastusmahdollisuuksia • Kulttuuri kuuluu kaikille • Nollatoleranssi syrjinnälle • Uusia tapoja osallistumiseen

lisätietoja: https://www.tampereenvihreat.fi/

TORJUTAAN KÖYHYYTTÄ YKSILÖLLISILLÄ PALVELUILLA JA KOHTUULLISTAMALLA KUSTANNUKSIA! Köyhyyden torjunta on Vihreille ensiarvoisen tärkeää ja haluamme jatkossa entistä kunnianhimoisempaa köyhyyden vastaista työtä.

Valtakunnallisesti Vihreiden tärkein köyhyyden vastainen tavoite on aina ollut vaiheittainen siirtyminen perustuloon. Kunnissa emme tietenkään päätä perustulosta, mutta Vihreiden perustulomalliin sisältyviä yksilöllisiä sosiaali- ja työllisyyspalveluja voimme edistää kuntatasolla. Tampereen työllisyydenhoidon aiempi kuntakokeilu oli menestys ja nyt Tampereella alkaa uusi kokeilu, joka mahdollistaa palveluiden yksilöllisen räätälöimisen luukulta toiselle pompottelun sijaan. Tässä voimme näyttää koko Suomelle esimerkkiä.

Kun mietimme köyhyyden torjuntaa kunnissa, on tärkeää muistaa, ettei köyhyys liity pelkästään taloudellisten resurssien puutteeseen, vaan kokemuksiin köyhyydestä vaikuttaa myös pakollisten menojen määrä. Siksi köyhyys kulkee usein käsi kädessä esimerkiksi sairastamisen kanssa. Tampereen tulee helpottaa ihmisten välttämättömiä meno-

kuntavaalit-2021/vaaliohjelma-2021/

ja muun muassa rakentamalla kohtuuhintaisia asuntoja ja kohtuullistamalla tarvittaessa terveydenhuollon asiakasmaksuja.

Ennaltaehkäisy on parasta köyhyyden torjuntaa, mutta aina se ei onnistu. Tampereella näkyy asunnottomuus, päihdeongelmien lisääntyminen ja vaikeutuminen sekä ruoka-avun kasvava tarve. Meidän pitää tarjota monipuolisia palveluita, jotta jokaisella kaupunkilaisella on mahdollisuus lepoon, ruokaan ja hygieniasta huolehtimiseen. Sosiaalityön ammattilaisten tukea ja neuvontaa tarvitaan osana muun muassa Huoltsun ja ruoka-avun palveluita.

Olen saanut edistää näitä kaikkia asioita kuluneella kaudella osana köyhyystyöryhmän työtä. Työryhmä tulee asettaa myös tulevalla kaudella, jotta köyhyyden torjuntaan ja Tampereen tilanteen seurantaan saadaan jatkuvuutta eikä hyvä työ jää kesken!

olga haapa-aho

valtuustoryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija

jälleenrakennuksen aika on nyt Hallitus on lähtenyt koronatoiminnassaan siitä, että epidemiaa on torjuttava sosiaalisesti kestävillä tavoilla. Tämä on välttämätöntä myös kunnissa. Olosuhteet edellyttävät jälleenrakennustyötä jo nyt.

Koronapandemia on koetellut meitä jo yli vuoden ajan. Tilanne on haastanut niin yksilöitä kuin koko yhteiskuntaakin. Kyseessä on myös muistutus siitä, että meidän on jatkossa varauduttava kattavammin pandemioiden kaltaisiin uhkiin. On mahdollista, ettei covid-19 jää aikamme ainoaksi näin laajaksi pandemiaksi. Siksi on tärkeää rakentaa yhteiskuntaa, jolla on sopeutumis- ja selviytymiskykyä eli resilienssiä.

Hallituksen, viranomaisten ja kansalaisten yhteinen toiminta on turvannut terveydenhuollon kantokykyä ja sitä kautta ihmisten henkeä ja elämää.

Pandemia on kuitenkin aiheuttanut monia korjattavia jälkiä. Kriisit osuvat kovimmin heihin, joilla on jo ennestään vaikea tai haavoittuva asema.

Esimerkiksi etäkoulu koettelee eniten heitä, joiden oppiminen tarvitsee tukea tai joiden olosuhteet kotona ovat vaikeammat. Kaikilla puolestaan ei ole mahdollisuuksia etätyöhön. Rikostilastoissa koti on yleistynyt tapahtumapaikkana entisestään ja esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaan ja kotihälytyksiin liittyvät poliisitehtävät ovat olleet kasvussa.

Lastensuojelussa näemme huipun pahoinvoinnin jäävuoresta, jonka laajuus ulottuu pahimmillaan usean sukupolven mittaiseksi. Moni yrittäjä puo-

lestaan uupuu epävarmuudessa, ja työmarkkinat ovat hämmennyksen tilassa. Myös yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ovat yleistyneet.

Tampereella meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. etsivään ja yksilölliseen sosiaalityöhön, lasten ja nuorten tukemiseen, koulujen ja päiväkotien rahoitukseen, päihde- ja huumekuntoutukseen, lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön, yrittäjien tukemiseen ja ikäihmisten osallisuutta edistäviin palveluihin. Myös esimerkiksi kaupungin palvelujen saavutettavuus verkossa on korostunut. Lista voi tuntua pitkältä, mutta lopulta kyse on kunnan ydintoiminnasta.

Elämme muuttuvissa olosuhteissa vielä jonkin aikaa. Kun esimerkiksi rajoituksia lisätään ja puretaan, on päätöksiä tehtävä etenkin lapsia ja lapsuutta suojaten, rajoituksia aikuiset edellä toteuttaen. Esimerkiksi viisivuotiaan tyttäreni elämästä iso osa on jo ollut elämää koronaa torjuvassa yhteiskunnassa ja jokainen lapsuus on ainutlaatuinen. Kaupungin on osaltaan ja terveysturvallisesti mahdollistettava esimerkiksi lasten ja nuorten palvelut ja kohtaamiset mahdollisimman kattavasti.

Rakennamme siis pandemian jälkeistä Suomea ja Tamperetta parhaiten huolehtimalla turvaverkoista, yksilöllisistä palveluista ja siitä ettei kenenkään anneta nyt pudota. Kun toimimme näin, pidämme huolta siitä, että kaikki pysyvät pinnalla myös tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ja sisäministeriön valtiosihteeri, joka vetää Vihreän hallitusryhmän työtä koronan torjunnassa.

Unsplash.com

olli-poika parviainen

kaupunginvaltuutettu, sisäministeriön valtiosihteeri

11

freepik.com

Mielenterveyskriisi vaatii paikallisia ratkaisuja Elämme ratkaisevaa aikaa Suomen tulevaisuuden kannalta. Jos emme onnistu koronakriisin jälkien korjaamisessa, maksamme kriisistä kovaa hintaa vielä pitkään. Yksi suurimmista ongelmista on koronan myötä pahentunut mielenterveystilanne. Tutkimuksissa korostuu erityisesti nuorten kokema uupumus, ahdistus ja masennus. Koronan jäljiltä jopa puolet nuorista kärsii psyykkisestä oireilusta. Mieli ry:n kyselyn mukaan kolme neljästä alle 25-vuotiaista on havainnut itsessään tai läheisissään uupumusta.

Mielenterveysongelmat eivät ole haaste vain ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvoinnille vaan myös koko yhteiskunnan tulevaisuudelle.

Ne ovat jo nyt yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen: vuosittain lähes 7 000 ihmistä jää töistä pois mielenterveyssyiden takia. Huolena on, että koronakriisin myötä tämä luku kasvaa entisestään. Erityinen riski työkyvyttömyyteen on aloilla, joilla koronan aiheuttama kuormitus on ollut kaikista rajuin. Jos tilanteeseen ei puututa ajoissa, kärsimme pian rajusta työvoimapulasta ihmisten hengen ja terveyden kannalta välttämättömillä aloilla.

Mielenterveyden kriisi vaatii ennen kaikkea paikallisia ratkaisuja, sillä kunnilla on vastuu sekä mielenterveyspalveluista että valtaosasta ennaltaehkäiseviä palveluita. Panostuksia tarvitaan niin matalan kynnyksen keskustelu-

apuun kuin vaativaan psykiatriseen hoitoon.

Erityisen tärkeää on tuoda nopea apu kaikkien saataville, jotta kukaan ei jää yksin ongelmiensa kanssa. Monissa tapauksissa jo muutama terapiakäynti riittäisi ainakin alkuun. Tällaista apua ei ole vielä tarjolla valtaosalle suomalaisia, sillä lyhytterapia ei ole vakiintunut osaksi palvelujärjestelmää. Paikalliset kokeilut ovat kuitenkin tuottaneet varsin lupaavia tuloksia: mitä aiemmin ihminen saa apua psyykkiseen oireiluun, sitä paremmin torjutaan ongelmien pahenemista. Näin säästetään rahaa, kun sairasloman ja järeämpien palveluiden tarve vähenee. Siksi panostukset lyhytterapiaan maksavat itsensä takaisin varsin nopeasti.

Tulevalla valtuustokaudella Tampereen tulee tuoda lyhytterapia kaikkien tamperelaisten saataville. Erityisen tärkeää on panostaa oppilasja opiskelijahuollon kautta tarjottavaan apuun, jotta jokainen psyykkisesti oireileva nuori saa apua ajoissa. Mielenterveyspalveluiden lisäksi tarvitaan panostuksia koulutukseen sekä sosiaali- ja nuorisotyöhön, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä ongelmia jo ennen kuin psyykkinen oireilu ehtii yltyä mielenterveysongelmaksi asti.

Nyt on aika panostaa koronakriisistä toipumiseen. Ei pidä unohtaa, että ilman hyvinvoivia ja työkykyisiä ihmisiä koko yhteiskunnalta kato-

aa pohja. Siksi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti kestävintä politiikkaa on huolehtia, että yhä harvemman suomalaisen opinnot tai työura katkeavat mielenterveysongelmien tähden.

Ratkaisuja on – tarvitaan vain poliittista tahtoa.

IIRIS SUOMELA

kansanedustaja, valtuuston varapuheenjohtaja

Vaalilehden toimituskunta puheenjohtaja: Maria Lehikoinen jäsenet: Noora Hinkkanen, Juha Joki, Markus Koivula, Matti Kortteus, Tanja Miettinen, Ella Näsi ja Tuuli Tomperi

12

Äänestä vihreää ehdokasta ja varmista, että huomenna Tampere on vihreä! freepik.com

» Ota mukaan • henkkari, ajokortti tai passi • Et tarvitse postissa tullutta ilmoituskorttia • Mene äänestyspaikalle • Ennakkoon voit äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa • Vaalipäivänä voit äänestää vain omassa äänestyspaikassasi • Äänestyspaikkasi on merkitty postissa tulleeseen ilmoituskorttiin

» Näin äänestät kuntavaaleissa turvallisesti korona-aikana

» Äänestyspaikalla • Näytä virkailijalle henkkari, ajokortti tai passi ja mene äänestyskoppiin

• Käytä kasvomaskia tai kasvovisiiriä, jos siihen ei ole estettä • Pidä ainakin 2 metrin etäisyys muihin • Käytä käsihuuhdetta, jota äänestyspaikalla on tarjolla • Seuraa vaalivirkailijoiden antamia ohjeita

• Kirjoita äänestyslippuun suosikkiehdokkaasi numero • Vie lippu kiinni taitettuna virkailijalle

» Henkilöllisyyden tarkastaminen äänestyspaikalla • Ojenna henkilöllisyystodistuksesi vaalivirkailijan ilmoittamaan paikkaan • Käytä käsihuuhdetta • Jos vaalivirkailija pyytää sinua poistamaan maskin, ota maski kasvoiltasi tarttuen korvalenkkeihin molemmin puolin • Pidä maskia lenkeistä koko tarkastuksen ajan • Kun saat vaalivirkailijalta luvan, pue maski yllesi varoen koskemasta kasvojasi.

• Käytä käsihuuhdetta. Laita henkilöllisyystodistuksesi talteen.

Lisätietoja: vaalit.fi

Tampereen kaupungin vuoden 2021 kuntavaalien 19 ennakkoäänestyspaikkaa: • • • • • • • • • •

Keskusvirastotalo Nuorten kulttuurikeskus Monitoimitalo 13 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus (TESC) Pääkirjasto Metso Kaukajärven kirjasto Kämmenniemen kirjasto Nekalan palvelukeskus Pappilanpuiston palvelukeskus Pispan palvelukeskus Pohjolan palvelukeskus

• • • • • • • • •

Citymarket Linnainmaa Citymarket Turtola Kauppakeskus Duo Hervanta Kauppakeskus Ratina Kauppakeskus Tullintori Kauppakeskus Westeri Prisma Kaleva Prisma Koivistonkylä Prisma Lielahti

Käytä äänioikeuttasi. Äänestä ennakkoon 26.5.–8.6.2021 tai vaalipäivänä 13.6.2021.