Ruoka & Kulttuuri

Page 1

LUKUPAKETTI RUOAN JA KULTTUURIN YSTÄVILLE 1/2022


Päivällä kaupungin paras lounasravintola, illalla tyylikkäin tilausravintola. Tervetuloa tutustumaan! Lounaat alk. 12,90 €. www.clava.fi | Avoinna Ma–Pe 11–14 tai sop. mukaan | Tel. 045 348 5958 | Kirkkokatu 10, 33200 Tampere

Social Burgerjoint Hämeenkatu 14, Tampere


LUKUPAKETTI RUOAN JA KULTTUURIN YSTÄVILLE 1/2022

Suomalaisen olutkulttuurin kehitys

Viininviljelyä Gorgonan vankilasaarella

RESEPTIT: VESIMELONISALSA & DRINKIT OLD FASHIONED JA CLOVER CLUB

Taidetta ja näyttelyitä Pirkanmaan kesässä 2022 MITÄ TÄSSÄ ENNEN OLI -SARJA:

KIRKKOKATU 10

Hyvää viiniä edullisesti?


ILMOITUS

Nautintoja kaikille aisteille On kesä ja olet keskellä kaunista suomalaista järvimaisemaa. Silmäsi ja mielesi lepäävät vaihtuvassa maisemassa. Eteesi kannetaan makunystyröitä hiveleviä herkkuja ja hyvää viiniä. Olet täydellisen irti arjesta. Aina ei tarvitse matkustaa kauas päästäkseen hetkeksi pois arjesta. Hopealinjojen päivä- ja iltaristeilyllä on heti muualla, kun laiva irtoaa laiturista ja lipuu Ratinan suvannosta kohti Pyhäjärven maisemallista reittiä. Matkan varrella voi nauttia keittiön antimista tai juoda lasillisen sommelierin tarkoin valitsemaa viiniä. – Tarjolla on moniaistillinen elämys, jossa pääsee samalla kertaa nauttimaan järvimiljööstä ja erilaisista mauista. Ruoka ja viini ovat meille todella tärkeitä, ja olemme panostaneet niihin paljon, Hopealinjojen markkinointipäällikkö Niko Airaksinen kertoo. Hopealinjat pyörittävät myös Viikinsaaren ravintolaa. – Viikinsaari tiedetään laadukkaaksi ravintolaksi, mutta ei sitä, että sama porukka tekee ruokaa ja valitsee viinit myös näihin meidän laivaravintoloihimme, Airaksinen huomauttaa. Hopealinjojen ravintoloiden raaka-aineissa suositaan kotimaisuutta ja paikallisten tuottajien valikoimia. – Viineissä pyrimme valitsemaan eurooppalaisten pientilojen viinejä, joiden valmistuksessa on käytetty luonnonmukaisia menetelmiä. Tiedämme, keitä taustalla oleva viinintekijät ovat ja mikä heidän filosofiansa on, Viikinsaaren ravintolapäällikkö Henna Ohvo kertoo. Päiväristeilyllä on tarjolla runsas noutopöytä ja vaihtuva pääruoka, iltaristeilyllä puolestaan noutopöytä ja kolme pöytään kannettua vaihtoehtoista pääruokaa. Airaksisen mukaan monille saattaa riittää pelkkä noutopöytäkin, koska se on todella runsas ja monipuolinen. Tarjolla on muun muassa erilaisia salaatteja, mummonkurkkuja ja uutta perunaa. Jos ei halua ruokailla, risteilylle on kuitenkin mahdollista lähteä myös vain ihailemaan maisemia järveltä käsin. Risteilylaivoilla järjestetään myös ohjelmallisia risteilyitä, kuten murhamysteereitä. Tänä kesänä laineilla tullaan kuulemaan lisäksi ainakin jazzia ja rockia.

Saaren ainutlaatuisuuden kruunaa hieno pitsihuvila, jossa sijaitsevassa ravintola Viikinsaaressa voi nauttia à la carte -annoksista, kartanoillallisesta tai viikonloppubrunssista. Ravintolasta saa myös etukäteen tilaamalla herkullisen piknikkorin mukaansa. Hopealinjojen laivoilla voi tehdä myös pidemmän risteilyn Visavuoreen ja Hämeenlinnaan. Näsijärvellä risteilee puolestaan legendaarinen höyrylaiva Tarjanne, jolla seilataan Virroille saakka. Tervetuloa järviluontoon!

Viikinsaari – kaupungin kesähelmi 20 minuutin laivamatkan päässä sijaitseva Viikinsaari on kaupungin helmi, joka herää aina kesäisin eloon. Vehreässä saaressa voi kulkea luontopolkua, viettää aikaa rannalla tai erilaisten aktiviteettien parissa, saunoa sunnuntain yleisösaunassa ja osallistua kesän moninaisiin tapahtumiin.

www.hopealinjat.fi


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

6

Kotipihan paras Apaja

Tässä numerossa 5 6 8 10 12 13 16 18 20 24 26 28 32 34 38

Pääkirjoitus Kotipihan paras Apaja Kirkkokatu 10 Kauppahallin tarinoita Resepti: vesimelonisalsa Kolumni: Vapautetaan itsemme ruokakahleista Vinkit tiskin takaa Saako kympillä hyvää viiniä?

PETRI KAUKONEN

Gorgonan vankilasaari LiV Terveisiä tiskin takaa Tampereen terassikattaus Taidetta ja näyttelyitä 2022 Kolumni: Suomalaisen ravintolakentän uusi nousu

Kuva: Jani Kinnunen

päätoimittaja

Suomalaisen olutkulttuurin kehitys

Kuva: Frescobaldi

20

Tampere jos mikä ansaitsee oman ruokaja kulttuurilehtensä Olemme vihdoin selviämässä ravintola- ja kulttuurisektoreilla koronan otteesta myös täällä kotikaupungissamme Tampe-

Viininviljelyä Gorgonan vankilasaarella

reella. Ukrainan hirveä tilanne on vielä uhkana päällämme, mutta kaikesta huolimatta näyttää siltä, että pahin pelko on poistunut ja pystymme katsomaan eteenpäin ja nauttimaan tulevasta kesästä ja sen mukanaan tuomasta konsertti- ja kulttuuri- sekä ravintolatarjonnasta. Kun ensimmäinen Ruoka&Kulttuuri -lehden numero ilmestyy, vietämme edelleen jääkiekon MM-huumaa loppuotteluiden ollessa vielä edessäpäin. Media Potentia on ollut mukana kolmisen vuotta Tampereen ravintola- ja kulttuurielämässä muun muassa Pintxo-lehden kustannustoiminnan kautta. Olemmekin kokemuksemme perusteella ja ravintolayrittäjien kanssa melko hyvin verkostoituneena vankasti sitä mieltä, että Tampere jos mikä ansaitsee oman itsenäisen ruoka- ja kulttuurilehtensä. Jopa korona-aikana ravintolatarjontamme on kehittynyt ja monipuolistunut. Tampere on aina ollut teatteri- ja kulttuurikaupunki. Nyt se muistuu taas entistäkin paremmin mieleen muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Uskonkin että kevät- ja kesäkaudella tulee näkymään ”samppanjakorkkiefekti”, kun ihmiset lähtevät taas kunnolla palveluiden äärelle. Olemme hankkineet sisällöntuottajiksemme monipuolisen ja laajan kattauksen eri sektoreiden asiantuntijoita, jotta lehdessämme olisi paljon kiinnostavaa paikallista luettavaa. Leh-

Ilmestyminen

Päätoimittaja

Mediamyynti

dessämme esiintyvät ruokablogisti Jani Kinnunen, Perisco-

Nro 1/2022 vko 19 Nro 2/2022 vko 37 Nro 3/2022 vko 47

Petri Kaukonen p. 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Media Potentian toimisto p. 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi

Jokinen ja Plevnan panimomestari Sam Viitaniemi 30-vuoti-

Jakelu ja levikki

Toimitus

Taitto ja ilmoitusvalmistus

Jakelulevikki 30 000 kpl Suomen Suoramainonta & lehtitelineet, ravintolat ja kahvilat, osoitteellisena Tampereen Rôtisseurs ry:n jäsenille

Julkaisija ja kustantaja Media Potentia Oy Hämeenkatu 26, 4 krs 33200 Tampere p. 0400 772 229 www.mediapotentia.fi

Elina Salmi p. 045 276 5998 toimitus@mediapotentia.fi Tiina Raatikainen p. 050 361 0261 tiina.raatikainen@mediapotentia.fi Marja Haavisto p. 045 276 6021 marja.haavisto@mediapotentia.fi

Media Potentia Oy tuotanto@mediapotentia.fi

Paino Kaleva

Etukannen kuva Freepik

pe-ravintoloitsija Arto Rastas, kaupunkimme oma Viini-Timo sella kokemuksellaan. Vuoden nuori kokki -kilpailun aikoinaan voittanut Emmiina Lehtonen laatii lukijoillemme reseptejä ja Juho Tuppurainen antaa omat cocktail -vinkkinsä. Tuomme myös esiin kaupunkimme kulttuuritarjontaa ja esittelemme muun muassa uusia ja jo klassikoiksi nousseita ravintoloita ja mikä parasta – jatkossa neljästä viiteen kertaa vuodessa. Ruoka&Kulttuuri- lehden 1. numero jaetaan veloituksetta laa-

www.ruokakulttuuri.fi

jennetun keskustan talouksiin ja ravintoloihin sekä muutamiin

facebook.com/ruokakulttuuri

kulttuurikohteisiin. Hae oma kappaleesi vaikkapa Media Potentian toimistolta Hämeenkatu 26. Viimeistään nyt kannattaa ottaa ovesta se ¨ei ilmaisjakelua¨ -lappu pois.

Lehti noudattaa ilmoitusten julkaisusääntöjä. Reklamaatiot on tehtävä 7 vrk:n aikana ilmoituksen julkaisemisesta Media Potentia Oy:lle. Suurin mahdollinen vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä sekä sen aiheuttamista vahingoista on ilmoituksen hinta. Mikäli ilmoitusmateriaali saapuu aineistopäivän jälkeen Media Potentia Oy ei ole velvollinen korvaamaan painovirheitä. Ilmoituksesta lähetetään oikovedos sopimuksen mukaan. Peruutukset viimeistään aineistopäivänä. Jos ilmoitus on ehditty valmistaa en-

Petri Kaukonen päätoimittaja

nen peruutusta, veloitetaan siitä 50 % ilmoituksen hinnasta.

5


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

TEKSTI JA KUVAT JANI KINNUNEN

Kotipihan paras Apaja Keittiömestari-ravintoloitsija Juuso Ahvenaisen tammikuussa avaaman ravintola Apajan salissa itketään ja nauretaan, liikututaan uniikista miljööstä, rennosta palvelusta sekä huippukeittiöissä marinoidusta keittotaidosta.

Parissakymmenessä vuodessa ehtii kokin ammatissa vaikka mitä ja vaikka minne. Kun Juuso Ahvenainen alkaa kertoa urapolustaan ja uran varrella olleista mentoreistaan, on hyvä ottaa mukava asento, kaataa itselleen vaikka lasillinen viiniä ja viettää tovi vauhdikkaan herkullisen opintien äärellä.

Ympäri käydään, Tampereelle palataan Vuosituhannen alussa vielä joogaohjaajana toiminut nuorukainen halusi tehdä jotain käytännöllisempää. Pohjois-Espanjan 750 km pitkän pyhiinvaellusreitin, Camino de San-

6

tiagon, alueittain ja maakunnittain muuttuvien keittiötyylien varrella Ahvenainen vaikuttui, miten ruoka oli kytköksissä ympäristöön ja kulttuuriin. Hän päätti, että ”kokkaamisesta tulee mun tieni”. Ravintolakokkikoulussa hän haki harjoitteluun tamperelaisen lähiruoka- ja huippukokkipioneerin, Heikki Ahopellon, luotsaamaan Näsinneulaan. Harjoittelu muuttui lopulta työpaikaksi, josta Ahvenainen siirtyi seuraavaksi vastaamaan ravintola Heinätorin keittiöstä. Näsinneulasta ravintola C:tä perustamaan lähtenyt Ilkka Isotalo sai Juusolta apuja avaamisessa. Sitten oli aika hakea vaikutteita ulkomailta, joissa Ahvenainen keräsi kokemusta Michelin-paikoista Lontoota

ja Barcelonaa myöten. Takaisin Suomeen ja Antto Melasniemen sekä Heikki Purhosen klassikkoravintoloihin Kuurnaan ja Ateljee Finneen. Ja eikun takaisin maailmalle ja yksityisillallisia kokkaamaan Manhattanin seurapiireihin. Ja jälleen paluu Tampereelle Kauko-idän makujen pariin Masun wokkien ääreen.

Aloilleen talkkarin asuntoon Viime vuodet Ahvenainen on ollut ”tien päällä” yrittäjänä Katukeittiö Leidin ruokarekkaa ja pitopalvelua isännöivänä chefinä. Liiketoiminnan molemmat puolet pohjaavat pitkälti


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

Apajan ruoka nojaa sesonkeihin, ekologisuuteen ja vastuullisesti tuotettuun lihaan ja kasviksiin sekä riistaan ja kalaan.

kesäkauteen ja viime talven mies keittelikin Ylläksellä boutique-hotelli ja ravintola Aurora Estatessa. – Se oli upea työpaikka ja ravintolassa upea ruoka, mutta kun asuu Tampereella ja ikääkin alkaa hiukan tulla, halusin rakentaa tasaisemman elämän. Koronapandemiakaan ei elämää tasoittanut. Mutta ratkaisu löytyi lopulta lähempää kuin olisi voinut kuvitellakaan. Kotitalon sisäpihalla sijaitseva, noin 100-vuotias talonmiehen vanha asunto herätti uteliaisuuden. – Ruokarekan liikevaihdossa voi parista isommasta tapahtumasta kertyä puolet. Ja kun ne koronan takia perutaan, olet helposti lirissä. Oli keksittävä jotain muuta talveksi. Ajattelin tekeväni sisäpihan taloon pop-up-ravintolan. Kun taloyhtiö oli myötämielinen ajatukseen ja tiesin, että tilan kanssa oli muutenkin vähän ongelmia, olin pian esittelemässä ideaa pysyvästä ravintolasta. Viereisen junaradan takia taloon ei voi tehdä asuntoa eikä sisäpihan liiketila ole kivijalkatoimijalle helpoin paikka yrittää. Mutta lopulta sijainti osoittautui hyväksi apajaksi. – Alku on lähtenyt liikkeelle huippuhyvin. Saadaan kaiken aikaa mahtavaa palautetta. Ihmiset ovat täällä aivan fiiliksissä ja melkein joka viikonloppu jossain pöydässä on itketty. En tiedä, mikä katarsis tästä tilasta tulee vai onko meidän salipuolen henkilökunta niin karismaattista, että he lumoavat kaikki. Ja varmaan ruoallakin on jotain osuutta siihen. Olemme todella kiitollisia, että porukka on löytänyt tänne ja ottanut vastaan konseptin, jollaista ei ihan vastaavaa löydy kaupungista. Kesäksi haaveilemme terassista ja voisi kadulle laittaa kyltinkin, jotta useammat ihmiset löytävät paikan. Vielä ei ole ollut siihen tarvetta.

Juuso Ahvenainen

Villin rentoa menoa Apajan ruoka nojaa sesonkeihin, ekologisuuteen ja vastuullisesti tuotettuun lihaan ja kasviksiin sekä riistaan ja kalaan. Alkuvuodesta ostettiin kokonainen hirvi ja tehtiin Rekolan biodynaamiselta lähitilalta kahden tuhannen kilon tilaus seuraavasta sadosta. – Haluan elää mukana luonnon ja vuoden kierrossa. Tilasta oli intuitio, mutta vähän sattumalta kehittyi konsepti viikoittain vaihtuvaan listaan. Keittiön tyylistä en ollut huolissani, koska tiesin perustan rakentuneen alitajunnassa vuosien varrella ja lopulta kyse on keittiöön saatavasta henkilökunnasta. Koska porukallahan tämä kaikki tehdään. Ja huipputiimi tänne saatiinkin ja sen osaamisen varassa rakennetaan. Mutta miltä tämän hetken Tampere näyttää ravintolakaupunkina maailmaa nähneen keittiömestarin silmin? – Ravintolaelämä on piristynyt täällä viime vuosina paljon ja on tullut kaikenlaista mielenkiintoista lisää. Löytyy huippuravintoloita sekä hiukan vähemmän pitkälle viedyn palvelun huippupaikkoja. On päästy sellaisesta burgeri-wingsipaikoista eteenpäin, vaikka niistäkin kyllä tykkään. Uskoa löytyy rajoitusten varjostamien vuosien jälkeen. – Hirveästi ravintoloiden ylle on maalailtu mustia pilviä, mutta luulen sen menevän lopulta ihan toisinpäin. Ravintola Apaja Huhtimäenkatu 3 C (sisäpiha) apajaravintola.fi

Kokinasut ja tarvikkeet ammattilaisille ja aktiiviharrastajille Asuja ammattilaisille

Pajunen Oy, Halmeenkatu 6, 38700 Kankaanpää Puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. mukaan. Soita ja sovi tapaaminen.

Makeita ja suolaisia vohveleita TAMPEREEN PIENIMMÄSSÄ KIVITALOSSA JO VUODESTA 1992 AITO, ALKUPERÄINEN

TAMPEREEN VOHVELIKAHVILA

Ojakatu 2. Puh. (03) 214 4225 www.vohvelikahvila.com

7


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

TEKSTI JA KUVA JANI KINNUNEN

MITÄ TÄSSÄ ENNEN OLI? -SARJA

Kirkkokatu 10 – viiniä ilman ehtoollista vuodesta 1953 Tampereen ravintolahistoriaan mahtuu jo lukematon määrä paikkoja ja muistoja. Tässä sarjassa muistelemme, mitä ravintoloita missäkin osoitteessa on vuosien varrella ollut ja kysymme muistoja tiskin jommin kummin puolin vaikuttaneilta ihmisiltä.

8


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

Aloitetaan kiinteistöstä Kirkkokatu 10:ssä, jota varsin moni voisi kutsua legendaariseksi. Rakennus tunnetaan myös Kauppaseuran talona, sillä yhä siellä majaansa pitävä Tampereen Kauppaseura rakennutti 1953 arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnitteleman talon seuran entisen jugendtalon tilalle. Kauppaseuran oman ravintolan jälkeen tilassa onkin ollut hässäkkää. Tällä hetkellä Kirkkokadun puolelta kuljettavissa tiloissa toimivat Kauko-Aasian makuja yhdistelevä Masu Asian Bistro sekä ravintola Clava.

Clava kruunasi yläkerran Syksyllä 2021 avattua Clavaa isännöivät Annina ja Petri Kerkkänen. Paikan tarjonta pohjaa pöytiin tarjoiltuihin, tasokkaisiin lounaisiin sekä tilausravintolan mahdollisuuksiin. Annina tuo näytille nostalgiatäyteisiä lehtileikkeitä tilan historiasta. Täällä on esiintynyt itsensä Ella Fitzgerald, 9.3.1974. Esiintyminen oli kuulemma pidetty salaisuutena, mitä vahvistaa vielä saman päivän hoputusilmoitus Aamulehdessä.

Kasari tulilla Loppuhistoria on kaikin puolin runsas. Pisimpään paikassa vaikuttanut Cabare Oscar sai parikseen alakertaan Cotton Clubin ja kaupungin nostalgisin 80- ja 90-luvun alun showravintola ja yökerho takoi maamerkkinsä Tampereen diskoskenen historiaan. Levytiskin takana niistä ajoista tähän päivään soittanut Juha ”Dj Juissi” Koivunen muistelee Cabareeta näin: - Se oli ykkösmesta, johon jokainen Tampereen dj halusi päästä soittamaan levyjä. Soitin resident-dj:nä Cabareessa vuosina 87-89 ja paikka oli silloin sekä äänentoistoltaan että valoiltaan kaupungin parhaita. Discon puolella alakerrassa oli pöytiintarjoilu ja asiakkaana Tampereen trendikkäin nuoriso. Cabareeseen piti tulla ajoissa jonottamaan, jotta pääsi sisälle ennen puoltayötä. Alakerrassa soi kaupungin uusin hittimusa, Madonnasta Michael Jacksoniin, Blackboxista Depeche Modeen. Millainen Tampereen ”klubiskene” oli siihen aikaan? - Tuohon aikaan klubimusiikki (house, tekno) olivat enemmän reiveissä soitettavaa musaa, mutta housemusiikki oli ottanut askeleen kaupallisempaan suuntaan, olihan hitit Pump Up The Volu-

me ja Theme From S’express nousseet listahiteiksi. Tuolloin Cabare oli ehdottomasti Tampereella se paikka, missä kuuli kaikkein uusimmat ja myös tulevaisuuden hitit. - Cabareen erikoisuutena oli vahva Depeche Moden kannattajakunta, jolla oli Cabareen alakerrassa oma nurkkapöytänsä. Tämä porukka oli aiempina vuosina järjestänyt ”Black Celebration” -iltoja muistaakseni aiemmin Tunnelissa, Juissi kertoo. Miten klubbailu on muuttunut tähän päivään? - Tuolloin klubiin (discoon) tultiin ajoissa jonottamaan, jotta pääsi sisälle. Muistan jonojen muodostumisen viikonloppuisin jo klo 19-20 aikoihin. Täytyy muistaa, että Cabareessa tuli pilkku 01.30. Nykyään klubeihin mennään puolenyön jälkeen. DJ:n näkökulmasta katsottuna tuohon aikaan soitettiin ainoastaan vinyylejä ja se dj, jolla oli kanavat saada uusimmat/kovimmat/tulevaisuuden klubihitit, oli vahvoilla. Nykyään, kun kaikki digitaalinen musiikki on kaikkien tiskijukkien saatavilla, ei itse levyn fyysisyydellä ole väliä. - Cabaree oli tuolloin paikka, johon pääsivät vain harvat ja ammattitaitoiset soittajat. Sitä ennen oli luotava ura muun muassa kiertämällä maakunnan ravintoloita useita vuosia deejiinä. Tuolloin oli vallalla myös sellainen tapa, että sama soittaja ei voinut soittaa muussa keskustan paikassa kuin yhdessä. Itse siirryin Cabareen jälkeen Senssille vakkarideejiiksi, kun se avattiin Tuomiokirkonkadulla, Koivunen muistelee.

Hummat hei! 90-luvun alussa alakerrassa pyörähti nopeasti yökerho Los Americanos, jonka jälkeen alkoivat Hullun Hepan vuodet. Yläkerran Tanssisaluunassa askellettiin perinteisemmän iskelmätanssimusiikin tahtiin ja alakerrassa remuttiin rempseämmin 1993 avatussa Crazy Horsessa. Tätä villin lännen tunnelmaa palkattiin kaitsemaan Helsingin ravintoloissa meriittinsä ansainnut Tampereen oma poika, Jaska Alatalo. - Tulin Horseen Helsingin Königin ravintolapäällikön pestistä. Olihan siellä pintaliidon jälkeen rempseää ja kotoisaa touhua, kansanomaisempaa. Nuorena sällinä kuvittelin pystyväni uudistamaan yökerhoskenen yhdessä yössä, mutta alkuun järjestetyt latinobileet sun muut menivät aivan vihkoon, vaikka edellisessä paikassa toimivatkin, Jaska naureskelee. Takahuoneista löytyi kaikenlaista yllättävää. - Siellä oli menneiltä vuosilta kertynyt koko teatte-

rin puvustamo kellariin. Elvis-asua, intiaania, tanssiasuja… kaikki paikan omia. Saunakin oli ja se huomattiin vasta sitten kuuluvan vuokrasopimukseen. Tein sinne esiintyjille kunnon backstage-tilan. Ja tähtiesiintyjiä riitti. - Oli Peer Güntiä, Samuli Edelmania ja Anssi Kelaa, jonka muistan olleen katkera esiintymispalkkiostaan, joka oli sovittu juuri ennen läpilyöntiä. Talossa sai temmeltää ja kokeilla. Silloin tilaa luotsasi Hallman Yhtiöt, joka oli hyvä työnantaja. Siellä oli avoin ja reilu ilmapiiri. Sai ottaa tänään Martti Servon, huomenna pitää ysäridiskon. Ei ollut corporate guide lineja, Alatalo hehkuttaa.

Sokerikuorrutusta Vähän myöhemmin alakertaan tuli ravintolapäälliköksi saman tilan toisen päädyn The Cow -baarista ja sittemmin monille Teerenpelin monista rooleista tuttu Samuli Korhonen. Hevoskaupat tuli uudistaa kaupungin kuumimmaksi yökerhoksi. Ensin oli kuitenkin sanottava Crazy Horselle hyvästit. - Vedettiin heppa kyllä täysillä hautaan. Meillä oli vesisotabileitä, beach partyja, joissa sisään rahdattiin kuorma-auton lavallinen hiekkaa, jota oli sitten ilmastointi täynnä, Samuli nauraa. Uuteen paikkaan haettiin mallia siitä isoimmasta maailmasta, Las Vegasista. - Kävimme tutustumassa Hallman Yhtiöiden porukan kanssa klubeihin ja otettiin sieltä todella kovia ideoita mukaan. Siis sen ajan mittakaavassa. Kun katsoo tästä päivästä, eivät shadow dancingit ja vippipöydät tunnu miltään, mutta me olimme ensimmäisiä, jotka toivat ne Tampereelle. Ei meillä ollut varaa lakanan takana tanssiviin tanssijoihin, mutta oli dvd-levyjä, joita projisoimme lakanoihin ja tanssijoiden varjokuvat toimivat osana sisustusta, Korhonen vinkkaa. Sokerin sisustus poikkesi totutusta. - Yökerhot olivat kaikki laatikoita. Suorakaiteinen tanssilattia ja suorat loossit reunoilla. Eero Korpelainen suunnitteli Vegasin antaman inspiraation pohjalta paljon kaarevia pintoja. Mikään ei tainnut mennä suoraan. Seepra- ja leopardikankaita, jotka olivat silloin tavallaan uutta. Äänentoisto oli huikea ja bassoelementit viimeisen päälle tanssilattialla. Mutta yhden tunnustuksen Samuli haluaa vielä lopuksi tehdä. - En koskaan tykännyt siitä nimestä, Sokerista. Vastustin loppuun asti, mutta annoin lopulta periksi.

Kirkkokatu 10:ssä toimineet ravintolat • Kauppaseuran Ravintola • Cabare Oscar • Cotton Club • Los Americanos • Tanssisaluuna • Crazy Horse • Hullu Hevonen • Sokeri • Armas

• Cabaret • Kuuba • Screen Club & Lounge • Partybox • Union • Social Club • Masu • Clava

Tisle on uusi, upea gastrobar Tampereen ytimessä, Tullintorin kauppakeskuksen yhteydessä, tapahtumien ja elävän elämän keskellä osoitteessa Tullikatu 6. Tisleessä kohtaavat ystävällinen palvelu, loistokkaat cocktailit ja rento, mutta laadukas ruoka. Meiltä löytyy kattava ja mielenkiintoinen valikoima eri tisleitä, gineistä pontikkaan, sekä paljon erilaisia oluita, siidereitä, viinejä ja alkoholittomia vaihtoehtoja. Keittiömme loihtii pohjoismaisista ja paikallisista raaka-aineista herkut pienempään ja suurempaan nälkään. Tisle Gastrobar | Tullikatu 6, Tampere | 050 470 0800 | tisle.fi

9



RUOKA & KULTTUURI 1/2022

TEKSTI MARI PIHLAJANIEMI KUVA ELINA SALMI

Kauppahallin tarinoita Kauppahalliyhdistyksen puheenjohtaja Petri Nygren on tuttu kasvo Tampereen kauppahallin asiakkaille ja kauppiaille – hän on nimittäin ollut tekemisissä paikan kanssa tavalla tai toisella jo kymmenvuotiaasta pojannassikasta lähtien. Hänen isänsä Timo perusti vuonna 1971 kauppahallin perinteikkään Kalaherkut Nygrenin, jota kova juttumies ja kauppahallikonkari pyörittää nyt yhdessä poikiensa Valtterin ja Vernerin kanssa. Erääseen hänen omista kauppahalliin liittyvistä lapsuusmuistoistaan kuuluu itse Tapio Rautavaara, joka saapui 1970-luvulla musisoimaan paikan päälle. Nuori tenava uskaltautui tuolloin kokeilemaan salaa artistin kitaran kieliä kenenkään huomaamatta – mutta ymmärsi vasta paljon myöhemmin, miten huikea kokemus oli saada koskettaa Rautavaaran kitaraa. – Kyllähän ajat ovat muuttuneet, ja tietysti kauppahalli itsessäänkin on kokenut sellaisen rakennemuutoksen. Enemmän oli silloin ennen vähittäiskauppatyyppistä, lihakauppaa, leipäkauppaa, kalakauppaa, Nygren muistelee. Nykyisin erilaiset lounasravintolat ovat hänen mukaansa suurempi osa kauppahallin toimintaa. Ja tämähän sopii oikein mainiosti! Asiakkaat tulevat ostosten lisäksi kauppahalliin myös viipymään ja nauttimaan olostaan ja tunnelmasta. – On aivan upea miljöö olla töissä ja tulla tänne tekemään päivittäisostokset tai ihan vain viivähtämään täällä, hän kehuu. Nygren huomauttaa myös asiakkaiden olevan tärkeä osa kauppahallin tunnelmaa. Toisin kuin marketeissa, myyjillä on aikaa jutustella asiakkaidensa kanssa ostosten lomassa. – Ei niin kiirettä sovi olla, ettei ehdi vaihtaa muutamaa sanaa, hän tokaisee ja lisää kauppahallin moton pysyneenkin samana niin ennen vanhaan kuin nykyäänkin: Jokainen asiakas on saman arvoinen karvoihin katsomatta, ostipa tämä sitten sentillä, eurolla tai sadalla eurolla.

Kuhina kulissien takana voi yllättää Mikä tekee kauppahallista sitten niin erityisen asiakkaille ja yrityksille? – Täällä työskentelevät ihmiset on tavallaan yhtä suurta perhettä. Ja se, että ostopakkoa täällä ei ole eikä varmana tulekaan sellaista tunnetta, kun ovilla ei ole kassoja, vaan jokainen rahastaa myymälässä itse. Tänne voi tulla fiilistelemään ja aistimaan sitä perustamperelaista ilmapiiriä, Petri Nygren pohtii. Vuodenaikojen vaihtelu on hänen mukaansa kauppahallissa selvästi aistittavissa. Niin pääsiäinen, vappu, juhannus kuin joulukin näkyvät käytävillä – ja asiakkaiden ostoslistoissa.

– Moni asiakas on sanonut, että joulukaan ei tunnu miltään, jos ei käy hallista hakemassa sitä joulufiilistä, Nygren hymyilee. Hän huomauttaa kauppahallin olevan myös Tampereella ainoa paikka, jossa saadaan suolata kinkkuja. Tähän on saatu viranomaisilta poikkeuslupa hallin pitkien perinteiden ansiosta: – Sitä on täällä tehty iän kaiken, tiinusuolattu ja harmaasuolattu, ja se perinne jatkuu. Kauppahallin vetovoima ja sen osatekijät ovat siis melkoisen selviä. Mutta mitkä asiat kauppahallin kulissien takaa saattavat yllättää asiakkaat? Vakituisillekin asiakkaille saattaa Nygrenin mukaan tulla yllätyksenä, miten paljon kauppahallin kulissien takana tapahtuu. Hän arvelee monen luulevan, että myytävät tuotteet tulevat rekoilla valmiina hallin takapihalle. Todellisuudessa kellarikerroksessa toimii kokonainen maanalainen armeija, ja tiloista löytyy niin leipomo- kuin keittiötoimintaakin: – Sitä moni ihminen ei uskokaan, kuinka paljon täältä lähtee tavaraa yläkertaan ja kuinka paljon siinä on käytetty käsiä! Eikä kauppahalli suinkaan hiljene silloinkaan, kun sen ovet sulkeutuvat asiakkailta. Kuhina alkaa jo varhain aamuyöstä, ja ensimmäisenä työn pariin saapuu kauppahallin leipomon väki. Nygren kuvailee leipomisen alkavan heillä jo yhdeltä aamuyöllä. – Se on aikaisin. Sitten kauppahalli ryhtyy pikkuhiljaa heräämään siinä viiden, kuuden aikaan. Ja kun ovet illalla vihdoin sulkeutuvat asiakkailta, kauppahalli ei silloin suinkaan hiljene: – Sitten alkaa jälkihuolto, tiskien jälkipyykit, jos näin voi sanoa: putsaussysteemit ja sen kautta valmistaudutaan sitten seuraavaan päivään.

Kauppahallin tarinoita Vuonna 1901 avattu Tampereen kauppahalli täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 121 vuotta. Hallin suunnitellut arkkitehti Hjalmar Åberg matkasi Eurooppaan saadakseen mallia eri kauppahalleista ja voittikin suunnittelusta järjestetyn julkisen kilpailun suunnitelmallaan. Vaikka kauppahalli on nykyään tärkeä ja rakastettu osa Tampereen keskustaa, sen kohtalo oli 1970-luvulla vaakalaudalla. Kauppahallin kanssa samassa yhteydessä sijaitseva, niin ikään Hjalmar Åbergin suunnittelema virastotalo oltiin aikeissa purkaa. Samalla vaarana oli, että kauppahallikin olisi saanut purkutuomion. – Täällähän oli silloin 70-luvulla tyhjiä myyntikoppeja tosi paljon ja sen kautta oli pelko, että kauppahalli häviäisi, kertoo Tampereen kauppahalliyhdistyksen puheenjohtaja Petri Nygren. Onneksi kaikki aikalaiset eivät nielleet tuota mahdollisuutta aivan purematta. Nygren kiittelee silloista

Saskia-liikettä, joka ryhtyi aktiivisesti puolustamaan virastotaloa ja kauppahallia ja estivät niiden purkamisen. Hän muistelee käyneensä pikkupoikana ihmettelemässä virastotalon pattereihin itseään ketjuttaneita aktiiveja, joihin kuului myös Kirsi Kunnas. Myöhemmin sekä virastotalo että kauppahalli saivat suojelupäätöksen, eikä niiden olemassaolo ollut enää uhattuna. Se ei ratkaissut kuitenkaan koko ongelmaa: – Kauppiaat rupesivat miettimään, millä tavalla kauppahallia saataisiin elvytettyä, kertoo Nygren. Hänen isänsä kysyi Tampereen silloiselta kaupunginjohtajalta Pekka Paavolalta neuvoa, miten kauppiaat saisivat äänensä kuuluville. Vastaus oli yksinkertainen: perustakaa yhdistys. Tampereen kauppahalliyhdistys ry perustettiin 1970-luvulla, ja sen kautta toiminta alkoi pikku hiljaa elävöityä ja kauppahalli saatiin uuteen nousuun.

Näköpiirissä uusi remontti – mitä se tuokaan mukanaan? Pitkän historiansa aikana Tampereen kauppahalli on kokenut myös muutoksia. Nygren kertoo, että 1990-luvulla kellarin puolella tehtiin mittavat perusparannustyöt. – Eli kellarit uusittiin ihan vallan, viemärit kaikki, lattiat auki. Täällä kellarissa oli myös viemäriverkosto, mutta siinä oli vielä vain kourut ja metallit päällä. Siitä kun lattiat pestiin, ne olivat sen verran kuperalla, että vesi valui kouruihin ja sen kautta sitten pääviemäriin täällä alemmassa päässä. Kellaritilojen lisäksi myös myymäläkerroksessa on tehty tasaisin väliajoin ylläpitävää remonttia kuten maalausta ja lattiapintojen kunnossapitoa, jotta kauppahalli ei pääsisi enää siihen kuntoon, missä se oli 1970–80-luvulla. – Kauppahalli oli silloin aika lailla räjähtäneen näköinen, mutta onhan tämä nyt aivan eri näköinen, mitä se silloin joskus on ollut, Nygren toteaa. Hän lisää kaupungin suunnittelevan kauppahalliin laajamittaisempaa remonttia 4–5 vuoden päähän. Siitä kauppiailla on vielä kuitenkin vain vähän tietoa. Hän toivoo, että kauppahallia ei kuitenkaan missään nimessä suljettaisi täysin remontin ajaksi. – Monella paikkakunnalla, kuten Oulussakin on tapahtunut niin, että hallista irtisanottiin kauppiaat ja sitten puhuttiin, että tulee siirtotilat, hän kertoo. Luvattuja siirtotiloja ei ole kuitenkaan välttämättä saatu, ja halli on ollut suljettuna parikin vuotta remontin laajuudesta riippuen. – Ne ovat niin mittavia juttuja, että äkkiä ne asiakkaiden ostopolut erkanevat, eivätkä he enää löydäkään kyseiseen paikkaan, hän harmittelee.

11


Ostoslista: ✓ ✓ ✓ ✓ ✓ ✓ ✓ ✓ ✓ ✓

1 kg vesimelonia 2 punasipulia 1 lime 125 g retiisejä 2–3 jalapenoa ½ kurkku ½ ruukku korianteria ½ ruukku minttua suolaa mustapippuria

TEKSTI JA KUVA EMMIINA LEHTONEN

Vesimelonisalsa Maukas vesimelonisalsa yhdistää tulisen ja makean! Jalapenon määrällä voit säädellä salsan tulisuutta oman makusi mukaan. Monikäyttöinen vesimelonisalsa sopii raikkaaksi lisukkeeksi vaikkapa grillatulle broilerille tai jättikatkaravuille, sitä voi lisätä tacojen täytteeksi tai sen voi nauttia nachojen kera! Salsa kannattaa valmistaa vasta tarjoilupäivänä, mutta sen olisi hyvä antaa maustua muutaman tunnin ajan ennen tarjoilua.

Raaka-aineet 1 kg vesimelonia 2 punasipulia 1 limen mehu ja kuori raastettuna 125 g retiisejä 2–3 jalapenoa ½ kurkku ½ ruukku korianteria ½ ruukku minttua 1 ½ tl suolaa ½ tl mustapippuria

1. Kuori punasipuli ja hienonna se pieneksi. Pese lime huolellisesti ja raasta kuoren vihreä osa raastimen hienolla terällä. Purista limen mehu punasipulisilpun joukkoon kulhoon ja jätä sivuun noin kymmenen minuutin ajaksi, jotta punasipuli pehmenee ja maustuu limen mehussa. 2. Poista jalapenon siemenet. Pilko retiisit ja jalapenot tasakokoisiksi pieniksi kuutioiksi. 3. Leikkaa kurkku pitkittäin neljään osaan ja leikkaa vetinen sisusta pois. Pilko kurkku kuutioiksi. 4. Poista vesimelonin kuori ja pilko hedelmäliha noin 1 cm x 1 cm kokoisiksi kuutioiksi. 5. Nypi korianterin ja mintun lehdet varsista ja hienonna ne. 6. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja mausta suolalla ja mustapippurilla. 7. Anna salsan maustua muutaman tunnin ajan jääkaapissa ennen tarjoilua.


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

KOLUMNI

TEKSTI JANI KINNUNEN KUVA KARRI HARJU

Vapautetaan itsemme ruokakahleista

R

uoasta on tullut turhan vaikeaa. Erilaiset trendit rajaavat ruokavalioita ja jäsentelevät annoksia yhä moninaisemmilla tavoilla. Leimoja heitellään hyvässä ja pahassa. Vegaaninen, luomu, vähähiilarinen, gluteeniton, paleo… Väitellään, mikä on autenttista sitä ja tätä. Merkkejä on ollut jo näkyvissä ja ennustan muutenkin, että seuraavaksi aletaan ottaa iisimmin. Ajatellaan vähemmän ja nautitaan enemmän. Vastuullisuus on ollut globaali megatrendi jo vuosia ja ehtinyt asettua monella tavalla lähtökohdaksi tai ainakin luontevasti kaikessa huomioitavaksi. Vaikka kaikki ei ruoassa läpinäkyvää vielä olekaan, on vastuullisten valintojen tekeminen nykyään jo huomattavasti helpompaa kuin vuosikymmen sitten. Samalla ymmärrys vaikkapa vegaaniudesta on kasva-

nut valtavirraksi. Monet tiukasti rajatut ruokavaliot ovat yhä usein identiteettiä rakentavia, mutta samalla ne sekoittuvat suuremman yleisön valikoimaan illan ruokaa tai ravintola-annosta miettiessä. Tänään voi syödä vegaanisti ja huomenna tehdä lihapullia. Ei haittaa, jos viimeistelee muutoin vegaanisen annoksen juustoraasteella. Ei podeta huonoa omaatuntoa, jos ei pitäydytä muiden luomissa rajoissa, jotka aiheuttavat itselle stressiä ja heikentävät omaa makukokemusta. Panostetaan kokonaisuuteen. Syödään vähän terveellisemmin. Vähän vastuullisemmin. Syödään vähän vähemmän lihaa. Retkahdetaan mässäilyyn, kun siltä tuntuu. Mutta vähän aiempaa harvemmin. Suhtautuminen lihaan on ollut näihin aikoihin asti pakonomaista. Voisiko siihen suhtau-

tua yhtenä raaka-aineena muiden ohella? Mitä jos se koostaisi annoksesta vain kolmanneksen tai neljänneksen eikä enää puoliskoa? Joku helppo lisälisuke mukaan tuuraajaksi ja annoksen rikastuttajaksi. Jos ajattelee vaikkapa Pasta Carbonaraa, on lihan määrä siinä lopulta varsin pieni, mutta se tuo mukaan oman olennaisen elementtinsä pastan, juuston, kananmunan ja mustapippurin pariksi. Samaa voisi soveltaa monessa muussakin ruoassa.

taudutaan tiukasti yhtä ruokavaliota noudattavien taholta tunteella. 95 % vegaanisti syövä ei ole mikään vegaani!!! No mitä sitten? Onko se jokin arvonimi? Jos kaikki olisivat 95 % vegaaneja, maailman hiilidioksidipäästöistä lohkeaisi järkälemäinen osa pois. Eläinten kärsimyksistä toinen. Kannustaa heitä pitäisi eikä haukkua.

Kulttuuri syntyy ravintoloissa

Toinen fundamentaalisuutta aiheuttava ruokaoikku ovat maapuritaanit. Mikä on aitoa sen ja sen maan tai alueen keittiötä? Onko sillä lopulta väliä, jos lopputulos lautasella on hyvää? Tarkoista ohjenuorista on toisinaan kiva pitää kiinni ja palata omiin matkamuistoihin autenttisten makujen ääreen. Muina aikoina pastaan voi lisätä kimchiä, karjalanpaistin mukaan chorizoa ja hurjimmat laittavat vaikka pizzaan ananasta. Menu voi säntäillä pitkin maailmaa, jos se vain kombona toimii. Tässäkin ravintolat ovat tovin näyttäneet tietä. Takana ovat ne 90-luvun hirveät cross kitchen -kokeilut ja tilalla niistä ajoista valtavasti kehittynyt ammattitaito ja usko omaan ennakkoluulottomaan osaamiseen.

Tasokkaat ravintolat ovat eläneet tässä ideologiassa jo vuosia. Usean annoksen menulla voi lihan määrä olla todella marginaalinen tai se voi puuttua kokonaan eikä asiaa nosteta esiin. Koska menu on pirun hyvä juuri näin ja liha vain yksi ainesosa rajattomassa raaka-ai-

nevalikoimassa. Ei menuissa ole koskaan lukenut myöskään ”hedelmätön”, mikäli annoksissa ei ole käytetty hedelmiä. Ravintolat ovat tasoittaneet tietä suuntausten arkistumisille. Asioita ei nähdä enää niin mörköinä, kun joku on näyttänyt niiden hyvät puolet. Laktoosittomuus on ollut standardi jo kauan ja suuri osa ravintola-annoksista on nykyään myös gluteenittomia. Monesta annoksesta saa vegaanisen jättämällä esimerkiksi viimeistelyjuuston pois. Vuosituhannen alussa hyvän vegaanisen ruoan löytäminen oli vielä harvinaista. Kaikkialla sellaista ei kuitenkaan ole tarjolla vieläkään ja tunnen ihmisiä, jotka syövät kotona vegaanisesti, mutta eivät ota stressiä, jos lounaspaikassa lautaselle päätyy kermaa, kananmunaa tai jopa kalaa. Monesti tähän suh-

Rajat kii keittiöissä?

Ennustan siis no-trendin (esim. no meat, no gluten) etenevän -ish -trendiksi. Veganish, italian-ish jne. No-trendi jää eloon jättäen jälkeensä luontevamman suhtautumistavan tiettyjen ainesosien puuttumiseen, mutta fundamentaalinen ryppyotsaisuus kuitataan jatkossa helpommin ”jos nyt vähän” -hengessä. Koska tuo ”vähän” tarjoaa valtavasti lisää iloa, vapautta ja mielikuvitusta ruokaan. Juuri se on hyvä palkinto itsellemme loputtomilta tuntuneiden rajoitusten jälkeen.

13


#pirkanmaanfestivaalit

KAIKKIEN AIKOJEN FESTIVAALIVUOSI 2022 Pirkanmaan festivaalit ry on alueella toimivien kulttuurifestivaalien verkosto, johon kuuluu 37 eri tapahtumaa 12 kunnan alueelta. Festivaalielämä on Pirkanmaalla aktiivista ympäri vuoden, ja tapahtumista löytyy hittejä niin musiikista, tanssista, kirjallisuudesta, kuvataiteesta, komiikasta, teatterista kuin elokuvistakin kiinnostuneille. Toivotamme kaikille kulttuurin ystäville unohtumatonta festivaalivuotta 2022! Lue lisää Pirkanmaan festivaaleista ja tarkista ajankohtaiset tapahtumatiedot osoitteessa:

1.–2 . 7. 2022 >< sastamala

>>>>>

www.vanhankirjallisuudenpaivat.com SYLVÄÄN KOULU, OJANSUUNKATU 8, 38200 SASTAMALA

<<<<<

FESTIVAL

WWW.PIRFEST.FI

Flamencoa ilman rajoja – Flamenco sin fronteras!

Tampereen Flamencoviikot 23.5–29.5. ja 27.6.–1.7.2022

• José Torres Trio, Spain ti 24.5.2022 klo 19.00 Liput: G-Livelab • Brindamos Flamenco to 30.6.2022 klo 19.00 Olympiakortteli


DJ-JUISSIN 80-luvun klassikot 12"-vinyyliltä Keskiviikkoisin 1.6.-31.8. klo 17-20

UUTUUS T! TUOTTEE Hoki Lager 5,5 % Reippi APA 5,5 % nyt pullossa ja hanassa!

Olemme avoinna: To 23.6. klo 11-24 Pe 24.6. klo 11-22 La 25.6. klo 12-21

Panimon myymälä palvelee joka päivä klo 21 asti. Panimon pullotuotteita voi ostaa mukaan sekä Plevnasta että Oluthuoneelta!

ITÄINENKATU 8, FINLAYSON, TAMPERE Puh. +358 03 260 1200 | myynti@plevna.fi | panimo@plevna.fi | www.plevna.fi

on Meillä rassi! e t ä s e k

Oluthuoneella grillataan kesällä! Olemme myös osa Tampereen Kesäkatua.

TUOMIOKIRKONKATU 15, 33100, TAMPERE Puh. +358 03 212 3173 | myynti@oluthuone.org | www.oluthuone.org


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

Old Fashioned

Clover Club

TEKSTI JUHO TUPPURAINEN, JUHO RONKAINEN, TERO RÄISÄNEN KUVAT EMMIINA LEHTONEN

Vinkit tiskin takaa Cocktailien valmistus ei ole rakettitiedettä. Parhaimmillaan se on hauska aktiviteetti illanistujaisissa tai jopa tulevaisuuden ura, mutta ensimmäisten juomasekoitusten kohdalla työn määrä saattaa yllättää kotibaarimestarin. Tässä juttusarjassa cocktailbaari Tiimasta tutut herrat kertovat vinkkejä cocktailien tekoon kotioloissa.

Kuten kaikilla elämän aloilla, myös juomien teossa tasapaino on elintärkeä. Makujen tasapaino on se asia, joka erottaa ”ihan ok”-cocktailin täydellisestä makuelämyksestä, joka räjäyttää galaksit ja saa jalat tutisemaan. Ainakin teoriassa. Miten tämä tasapaino sitten saavutetaan? Perusmaut, eli makea, hapan, karvas, suolainen ja umami - ja niiden käyttäminen - on avain tähän kysymykseen. Tässä jutussa paneudumme näistä ensimmäiseen. Makea maku liitetään useasti mielihyvään, eikä suotta. Varmasti kaikilla meillä on jokin suosikkimakeinen, oli se sitten suklaa, lakritsi tai hedelmäkarkki. Kaikille näille on yhteistä makeus, joka tulee sokerista. Sokeri on erittäin tärkeä raaka-aine todella monessa cocktailissa - ei pelkästään makeuttajana vaan myös aikaisemmin mainitun tasapainon takia.

16

Otetaan esimerkiksi Tom Collins, joka mielletään sitruksisuutensa takia nimenomaan happamaksi juomaksi. Jos teemme sen ilman sokeria (tällöin juoman nimeksi muuten vaihtuu Gin Rickey), sitruunan maku on erittäin voimakas ja muita makuja on vaikeahko erottaa. Kun lisäämme juomaan sokeria, maku tasapainottuu ja sitruunan lisäksi maistamme myös ginin aromeja, vaikka juoma silti pysyy happaman puolella. Sokerin tarkoitus ei siis ole välttämättä tehdä juomasta makeaa. Usein viimeinen silaus ja piste i:n päälle juomassa on juurikin lusikallinen sokeria tai siirappia.

Sokeri- tai makusiirapin valmistus Yleisin ja helpoin tapa käyttää sokeria cocktaileissa. Mikäli valmistat maustamatonta sokerisiirappia, eli ns. simple

syrupia, niin et tarvitse muuta kuin yhden osan kiehuvaa vettä ja yhden osan sokeria, eli esim. 1 l vettä ja 1 kg sokeria, yhdistä aineet, sekoita niin että sokeri liukenee veteen ja anna jäähtyä. Tästä tulee noin 1,5 litraa valmista siirappia. Mikäli haluat tehdä makusiirappia, kuten oheisessa reseptissä tarvitsemaamme vadelmasiirappia, niin tarvitset vain lisäksi hieman tuoreita tai pakastevadelmia. Lisää kattilaan jälleen 1 osa vettä, 1 osa sokeria ja ½ osaa vadelmia. Esim. 1 l vettä, 1 kg sokeria ja 500 g vadelmia. anna kiehua muutamia minuutteja ja voit myös hieman murskata vadelmia, jotta maku irtoaa paremmin. anna jäähtyä ja siivilöi puhtaaseen pulloon tai purkkiin. Sokerisiirapit säilyvät jopa kuukausia jääkaapissa, mikäli astia, johon sen olet laittanut, on puhdas.


Pari reseptiä Old Fashioned Ehkä maailman vanhin cocktail. Alun perin cocktailin määritelmä oli tislattu alkoholi, sokeri, bitterit ja vesi. Old fashioned on melko tuhdin makuinen juoma, joka nostaa bourbonin omaa makuprofiilia esille samalla pehmentäen sen makumaailmaa sokerin ja sulaveden ansiosta.

4 cl bourbon 1 cl sokerisiirappi pari tippaa angostura ja appelsiini bittereitä

1. Sekoita jäiden kanssa lasissa ja koristele appelsiinin kuorella.

Clover Club Perinteinen gin sour, pienellä vadelma-twistillä. Sour-pohjaa voi käyttää lukemattomien cocktailien valmistukseen, vaihda vain alkoholi, ja halutessasi siirappi ja sitrus. Mikäli pidät hiukan makeammasta juomasta, käytä sokeria ja sitrusta saman verran, jos pidät enemmän kirpeämmästä, niin 2:3 sokerin ja sitruksen suhde on hyvä. Pro tip! Samalla pohjareseptillä voit tehdä esimerkiksi maailman suosituimman sourin, whiskey sourin, vaihda vain gin bourboniin ja vadelmasiirappi maustamattomaan sokerisiirappiin.

4 cl gin 2 cl tuore sitruunamehu 2 cl vadelmasiirappi 1 kananmunan valkuainen

1. Lisää ainekset shakeriin, ravista voimakkaasti ilman jäitä, jotta juomaan saadaan kuohkea koostumus, ja sen jälkeen jäiden kanssa noin 5–10 sekuntia, niin että juoma on tarpeeksi viileä. 2. Siivilöi cocktaillasiin ilman jäitä. Koristele halutessasi tikussa olevalla vadelmalla. 3. Jos haluat vegaanin vaihtoehdon, voit käyttää aquafabaa, eli kikhernelientä valkuaisen tilalla. 4. Nykyään hyvin varustelluista kaupoista ja Alkoista löytyy hyvä valikoima alkoholittomia tisleitä, joilla voi korvata viinan näissä resepteissä, mikäli haluat nauttia cocktaileista ilman alkoholia.


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

Stellenrust Estate

Sadonkorjuuta Stellenrust Estatella helmikuussa 2022.

TEKSTI TIMO JOKINEN

Saako kympillä hyvää viiniä? Makuja on toki yhtä monta kuin on maistelijaakin, mutta mielenkiinnolla tutustumme nyt useampaan alle 10 euron viinipulloon, joita Alkossa on myynnissä. Katsotaan, onko näissä maukkaita yllättäjiä, joita kelpaa tarjoilla vieraillekin, vai meneekö joku viini soppakattilaan?

Kymmenen viiniä alle 10€

Vuonna 1928 perustettu Stellenrust on yksi Etelä-Afrikan suurimmista perhetiloista. Viljeltyä pinta-alaa noin 200 hehtaaria.

Moselland Riesling Trocken 2020 Alko 007695 9,79€ Rypäleenä Moselin alueen perinteinen Riesling. Raikkaan mineraalinen ja pirteän hapokas viini, joka sopii erityisen hyvin mausteisen ruoan kuten aasialaisen aterian kanssa. Mukavasti voisin nauttia tätä viiniä myös kalaruokien ja salaattien kanssa. Moselland tuottajana on vuonna 1969 perustettu osuuskunta. Yksi Saksan suurimmista, joka tuottaa viiniä useilla eri alueilla Saksassa.

Stellenrust Barrel Fermented Chenin Blanc B28 2020 Alko 525817 9,98€ Chenin Blanc on ollut yksi maan laajemmin viljelty lajike, sillä tästä rypäleestä on valmistettu kautta aikain Cape Brandy. Samainen lajike tunnetaan myös nimellä Ugni Blanc, josta Ranskan konjakkitalot tuottavat omat herkkunsa. Tämän viinin etiketin ”B28” viittaa viinitilan perustamisvuoteen. Viinissä on maukkaasti havaittavissa aprikoosia, ananasta, kypsää omenaa sekä vaniljan pehmeyttä. Heti tulee mieleen, että kyllä nyt maistuisi lohifile ja perunamuusi.

18

Bird’s Tree 2020 Alko 567907 8,30€ Rypälelajikkeina Muscat Ottonel, Müller-Thurgau, Cserszegi Füszeres. Nämä lajikkeet paljastavat, että kyseessä on tuoksuva, makean aromaattinen valkoviini. Jälkiruokien kanssa erinomainen viini. Viinitila sijaitsee Mátran alueella Unkarissa Budapestin ja Egerin välillä. Tilan omistaja on Ranskan suurin yksityisessä omistuksessa oleva viinituottaja Le Grand Chais de France, joka perustettiin vuonna 1979 Joseph Helfrichin toimesta. Nykyään heillä on yli 2000 hehtaaria viljeltyä alaa ja tuotantoa Saksan ja Ranskan ohella myös Unkarissa. Muun muassa useimmille tuttu JP Chenet on tämän firman tuote.

Care Blanco Sobre Lías 2020 Alko 525907 8,78€ Rypäleinä Viura ja Chardonnay. Viura tuo mukaan aprikoosia ja trooppisia hedelmiä ja Chardonnay puolestaan täyteläisyyttä ja tyylikkyyttä. Molemmat lajikkeet ovat olleet muu-


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

Timo Jokinen

Viinitimon päivätyö - viininmaistaminen

taman kuukauden sakkojen kanssa ja saaneet viiniin näin lisää monivivahteisia ominaisuuksia. Viini on vegaaninen ja mainio kaveri kala- ja linturuokien kanssa. Tämä nuorekas, noin 100 hehtaarin tila on perustettu vuonna 2001 ja sijaitsee lähellä Carinenan kaupunkia, vajaan tunnin ajomatka Zaragozasta etelään.

Tuottaja Casa Santos Lima aloitti oman viinien pullottamisen vuonna 1996 ja on laajentanut toimintaansa viiteen eri paikkaan Portugalissa. Viiniä viedään menestyksekkäästi jo yli 50 maahan.

Jam Shed Shiraz 2020 La Petite Gargotte Cinsault Rose 2020 Alko 418327 9,48€ Cinsault eli Hermitage rypäleestä tehty roseeviini on mehevän tasapainoinen, jossa havaittavissa runsaasti kypsiä punaisia marjoja. Vadelmaa ja herukanlehteä makean kirsikan ohella. Grillattu kala ja äyriäiset sekä erityisesti lämmin halloumi grillistä. Tuottaja on 1999 Etelä-Ranskassa lähellä Välimerta startannut yritys, joka on erikoistunut asiakkaiden viinikonseptien, brändien luomiseen.

Footmark Pinotage 2021 Alko 436837 7,98€ Tämä eteläafrikkalainen viini on tehty maan omimmasta rypälelajikkeesta eli Pinotagesta. Professori Heroldin aikaansaama Pinot Noirin ja Hermitage (Cinsault) lajikkeiden risteytys. Parin viimeisten vuosikymmenten aikana Pinotage on löytänyt paikkansa erinomaisten viinien kesAlko kuudessa. Pinotagen ominaisuudet tulevat esiin vasta, kun viini on avattuna muutaman tunnin – hyvä tasapaino ja pitkä jälkimaku. Kun avasin pullon ensimmäistä kertaa ja maistoin, ei ollut tietoakaan lajikkeen ominaisuuksista. Mutta kun otin seuraavan maistiaisen päivää myöhemmin, olikin Pinotage hyvin esillä ja sen viinilliset ominaisuudet selkeät. Tämä viini on mainio mausteisten ruokien kaveriksi.

Alko 495437 9,98€ Viinissä mustikkaa, mansikkaa, kypsää kirsikkaa. Todella hilloinen viini, jossa runsaasti makeutta. Tässä erinomainen maukas viini teille, jotka pidätte makeasta punaviinistä. Tämän viinin taustalla on nykään amerikkalaisten pääomasijoittajien The Carlyle Group yhtiö. Tuottajan historia menee aina vuoteen 1853, jolloin Thomas Hardy aloitti viinin valmistuksen Australiassa.

Santiago 1541 Syrah Cabernet Sauvignon Malbec 2019 Alko 428147 8,99€ Melko hento kirsikkainen, mausteinen viini Chilen Rapel-laaksosta. Yleisviini haudutettujen tai paistettujen kasvisruokien seuraan. Myös toimiva noutopöytäviini. Tämä on yksi tuotteista, joka ”räätälöidään” asiakkaalle eikä aina kerrota kuka itseasiassa viinin tekee.

Alko

Alkoholiton vaihtoehto: Torres Natureo Garnache Syrah 2019 Alko 429674 4,89€ (37,5 cl) Tämä on tunnetun espanjalaisen Torresin perheen alkoholiton vaihtoehto. Vegaaninen viini, jossa on havaittavissa mansikkaa, vadelmaa ja herukkaa. Yksi parhaista maistamistani alkoholittomista punaviineistä.

Yhteenveto Quinta das Setencostas 2018 Alko 453977 9,98€, vegaaninen Tämän viinin tuotanto tapahtuu DOC Alenquer´n alueella – noin 45 km Lissabonista pohjoiseen. Rypälelajikkeina Castelão, Camarate, Tinta Miúda sekä Preto Martinho. Kaikki Portugalin omia hieman oudompia lajikkeita. Tammen tuoma pehmeys ja vanilja ovat selkeästi mukana. Tasapainoinen, varsin hedelmäinen, miellyttävä jälkimaku. Mustikkaa, mustaherukkaa, mausteisuutta. Mainio viini tukevan liharuoan kanssa, eikä voi unohtaa kovia täyteläisiä juustoja.

Näiden viinien maistamisen jälkeen on pakko tunnustaa, että olin hieman yllättynyt. Satunnaisesti Alkon hyllystä hankkimani viinit olivat varsin maukkaita. Valkoviinipuolella suurin yllätys minulle oli Stellenrust Barrel Fermented Chenin Blanc, todella loistava hankinta kympillä. Punaviineistä omaksi suosikikseni nousi portugalilainen Quinta das Setencostas. Usean lajikkeen sekoitus ja vieläpä vegaaninen. Lopuksi voin todeta, että kyllä 10€ hinnalla saa hyviä viinejä monopoli-kauppamme hyllystä. Joskin samaan totean myös, että näemmä yhä enemmän tässä kategoriassa tulee esiin viinejä, jotka ovat brändätty asiakkaille eikä aina ole selvyyttä, kuka viinit on tehnyt. Tämä seikka olisi kyllä ensiarvoisen tärkeätä ilmoittaa asiakkaalle selkokielellä.

19


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

TEKSTI TIMO JOKINEN KUVAT FRESCOBALDI

Gorgonan vankilasaari – ei kahta samanlaista Toscanan rannikolla Gorgonan vankilasaari tuottaa huippulaatuisia viinejä.

20


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

Vankien mahdollisuus työskennellä avoimissa tiloissa on katsottu myös kuntoutumista edistäväksi.

Viljelysten takana rehevää tammi- ja mäntymetsää.

Historia tuntee useita saaria, jotka ovat toimineet vankiloina - tarjoavathan ne toki luonnon tuoman erinomaisen vesiesteen. Vankien mahdollisuus työskennellä avoimissa tiloissa on katsottu myös kuntoutumista edistäväksi. Tunnetuimpia saaria ovat olleet muun muassa Etelä-Afrikan Robbenin saari Kapkaupungin rannikolla (Nelson Mandela), St. Helena Etelä-Atlantilla (Napoleon Bonaparte) ja Devil’s Island - Ranskan Guayana (Henri Charrière). Yksi edelleen toimivista vankilasaarista on Italian Gorgonan saari Ligurianmerellä Toscanan rannikolla. Se tunnettiin aikoinaan luostarisaarena, mutta vuonna 1869 siitä tuli maatalouden rangaistussiirtokunta. Tänä päivänä saarella viljellään myös viiniköynnöksiä. Vuodesta 2011 lähtien lukuisat vangit ovat työskennelleet viiniviljelysten hoidossa ja viinintuotannossa Gorgona Agricultural Penal Colony -projektissa, jossa tunnettu toscanalainen viinintuottaja Frescobaldi on mukana. Frescobaldin suku on tuottanut erinomaisia viinejä Italiassa yli 700 vuo-

den ajan. Allekirjoittaneella oli mahdollisuus vierailla Gorgonan saarella syyskuussa 2020. Reilun tunnin venematkan jälkeen (35 kilometriä) Livornon kaupungista, Gorgonan saari häämöttää monimuotoisen vuoriston tavoin. Maa kohoaa merenpinnasta yli 250 metrin korkeuteen. Sekä luonnon kauneus että runsas vehreys näyttävät houkuttelevilta. Saarelta löytyy useita satoja eri kukkalajikkeita. Satamakylässä on kerman, mandariinin ja ruskeansävyisiä rakennuksia - virallisen toiminnallisia mieluummin kuin arkkitehtonisesti kiinnostavia - ja Euroopan Unionin ja Italian liput liehuvat Polizia Penitenziaria-toimiston katolla lähellä satamaa. Gorgona on nimetty kolmen kreikkalaisen myyttisen sisaruksen mukaan, joilla on myrkyllisiä käärmeitä hiuksissaan ja kyky muuttaa kuolevaiset kiveksi katsomalla heidän silmiinsä. Saari on liian pieni suuremmille villieläimille, kuten villisialle tai kauriille, mutta sieltä löytyy villikaneja ja muutto-

haukkoja. Paikka ei ole kovinkaan tyypillistä viininviljelymaastoa. Jyrkät mäntymetsän rinteet ja kaktusten peittämä maasto näyttävät hyvin karulta viinitarhoille. Kun Lamberto Frescobaldiin otettiin yhteyttä ja tarjottiin mahdollisuutta kasvattaa viiniköynnöksiä täällä yli kymmenen vuotta sitten, hän ja hänen pääenologinsa kävelivät ympäri maastoa ja ihastuivat luonnon omaan amfiteatteriin. Tämän reunoilla suojaavat männyt estävät voimakkaat etelätuulet ja suojaavat viiniköynnöksiä. Nykyään saaren vangit hoitavat Frescobaldin agronomien ja enologien ohjauksessa ja vartijoiden valvonnassa 5,7 hehtaarin alalla viinitarhoja, jotka tuottavat pääasiassa valkoisia Vermentino- ja Ansonica-lajikkeita sekä vähän punaisia Sangiovese- ja Vermentino Nero -rypäleitä. Viinit valmistetaan suhteellisen yksinkertaisissa olosuhteissa niin terässäiliöissä kuin puutynnyreissäkin. Tammikuun kylminä viikkoina nämä viinitynnyrit lähetetään mantereelle, jossa pullotus tapahtuu. Vangit majoittuvat harmaissa betonira-

kennuksissa, joita ympäröivät osittain oliivitarhat. He valmistavat itse ruokansa ja hoitavat myös omaa puutarhaansa kasvattaen tuoreita vihanneksia. Tyypillisesti saaren vangit ovat viimeisellä vankeusjaksollaan. Italiassa yksikään vanki ei vietä koko ajanjaksoa vain yhdessä laitoksessa. Saarella he voivat työskennellä ulkona kauniissa luonnonympäristössä itsenäisemmin kuin missään mantereen rangaistuslaitoksessa. Jos joku vangeista aiheuttaa ongelmia, hänelle ei anneta toista mahdollisuutta, vaan hänet lähetetään automaattisesti ja välittömästi takaisin mantereen laitokseen. Ketään viinitilaprojektissa työskentelevistä ei ole tuomittu seksi- tai huumerikoksista eikä heillä ei ole ollut tekemistä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Miellyttävän leppoisa tunnelma, virkistävä merituuli ja kaunis linnunlaulu näyttävät vaikuttavan vankeihin. Useimmat heistä vaikuttavat energisiltä mutta rauhallisilta ulkona työskennellessä. Noin viisitoista kaikkiaan sadasta vangista työskentelee samanaikaisesti viiniköynnösten

› 21


RUOKA & KULTTUURI 1/2022 Vermentino-rypäleet ovat sadonkorjuuvalmiita.

22


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

Huomionarvoista on myös se, että saarelta lähtevistä vangeista vain viisitoista prosenttia sortuu uudelleen rikoksiin, kun mantereen rangaistuslaitoksista lähtevistä puolet tekee niin.

hoidossa ja viinituotannossa. Näitä henkilöitä vaihdetaan säännöllisesti vankilahallinnon päätösten perusteella. Yksi syy tähän on vähentää kateutta. Työn vetovoima ei ole vain se, että vangit voivat oppia käyttökelpoisia taitoja, vaan se, että heille maksetaan Frescobaldin toimesta sama palkka kuin vastaavia tehtäviä suorittavat ammattityöntekijät ansaitsisivat mantereella. Seurauksena on, että vankeusajan päätyttyä monet vangit ovat säästäneet 7 000 - 10 000 euroa tai jopa enemmän. Huomionarvoista on myös se, että saarelta lähtevistä vangeista vain viisitoista prosenttia sortuu uudelleen rikoksiin, kun mantereen rangaistuslaitoksista lähtevistä puolet tekee niin. - Jokainen työntekijä on meille palkattu. He oppivat taitoja, mutta myös rakastavat työtään. Tämä on projekti, joka antaa heille toisen mahdollisuuden. Kun he lähtevät saarelta, heillä on rahaa ostaa auto tai maksaa asunnon vuokra. Uusintarikosten

määrä on siksi alhainen. Jos poistut vankilasta käteistä taskussa, olet vähemmän taipuvainen rikokseen, kertoo Lamberto Frescobaldi. Vuosittain tuotetaan noin 8 000 pulloa viiniä, joista 750 on punaista. Ensimmäinen vuosikerta oli 2013, ja tätä viiniä esiteltiin ylpeänä Rooman vankeushallinnon osastolle (DAP). Vankien työn tehokkuusaste on alhainen, ja viini on kuljetettava mantereelle pullotettavaksi. Tästä johtuen viinin valmistaminen Gorgonan saarella on myös suhteellisen kallista. Pullo valkoista Gorgona-viiniä maksaa noin 100 euroa, punainen lähes tuplat. Laatu on kuitenkin erinomainen. Seitsemän kuukautta ruostumattomissa terässäiliöissä ja tammitynnyreissä kypsytetyssä valkoviinissä on päärynän, greipin ja mandariinin aromeja. Se on mehukas, tasapainoinen viini, jossa on aavistus suolaisuutta ja joka on miellyttävän hedelmäinen. Punaviinissä, jonka annetaan kypsyä savi-

ruukuissa, on lumoava väri ja tuoksussa kypsien punaisten marjojen vivahteita, timjamia ja aavistus mansikkaa. Maussa on mausteisuutta ja kokonaisuus on samettisen pehmeä ja harmoninen. Pullon etiketit vaihtelevat vuosittain. Gorgona 2019 vuosikerran etiketti kuvaa meren biologista monimuotoisuutta ympäri saarta. Gorgona sijaitsee Pelagos Sanctuaryssa, Italian, Ranskan ja Monacon ruhtinaskunnan suojelemalla merialueella. Vuoden 2013 vuosikertaa varten oopperalaulaja Andrea Bocelli laittoi saarella vierailtuaan allekirjoituksensa pullon etikettiin ja tekstin, joka kuvasi Gorgonaa hänelle: ”Sen näennäisen synkkyyden lisäksi Gorgonan saarella piilee hajuvesien ja hiljaisuuden sanoinkuvaamaton viettelys...” Käydessäni saarella Frescobaldi puhui tämän projektin sosiaalisesta vastuullisuudesta ja myös itse tuotteesta. - Viini on itse asiassa erittäin hyvää laadultaan - muutoin emme pystyisi saamaan

si. Yksi selitys voisi olla se, että Gastropub Tuulensuu on hyvin monipuolinen. Se on yksille olutravintola, toisille viini- ja ruokaravintola ja kolmansille rommi- tai absinttiravintola. Ruokalistaa voisi kuvailla kesKi- ja länsieurooppalaiseksi. Tärkeintä Gastropub Tuulensuussa on kuitenkin konstailematon, rento meininki. Asiakaskunta on läpileikkaus koko kansasta ja ovesta kävelee sisään yhtä lailla opiskelijoita kuin pankinjohtajiakin. Gastropub-perheessä kaikki pubit ovat erilaisia – ja se on rikkaus.

Ravintoloiden pitäisi ylipäätään pystyä säilyttämään oma linjansa. Siten syntyy erilaisia ravintoloita erilaisiin tarpeisiin

Lisätietoja: https://www.frescobaldi.com/en/estates/gorgona Frescobaldin suku on tuottanut erinomaisia viinejä jo yli 700 vuoden ajan.

ILMOITUS

Hyvää ruokaa ja rento meininki Gastropub tarkoittaa paikkaa, jossa on ravintolatasoinen keittiö, mutta pubin rento tunnelma. Tamperelaiseen gastropubperheeseen kuuluu yhdeksän ravintolaa, joilla jokaisella on oma linjansa. Perheen kantaäiti on Gastropub Tuulensuu, joka on perustettu jo 19 vuotta sitten. Viimeiset 18 vuotta se on ollut nykyisellä paikallaan Hämeenpuiston ja Puutarhakadun kulmassa. Nimellä on vanha kaiku, sillä samalla paikalla on ollut Tuulensuun pellot jo ennen Tampereen perustamista. Gastropub Tuulensuu on lukuisia kertoja valittu Suomen parhaaksi olutravintolak-

sitä markkinoille vuodesta toiseen. Olemme olleet täällä yhdeksän vuotta, ja tilanne on win-win. Tämän projektin alkamisen jälkeen mantereen vankien pyyntöjen määrä saada siirto Gorgonan saarelle on kasvanut huimasti. - Kun vangit vapautuvat, heillä on kokemusta viiniköynnösten hoidosta ja viininvalmistuksesta. He voivat työskennellä jatkossa yhdessä kuudesta Frescobaldin Toscanan viinitilasta enintään vuoden ajan. Vuonna 2019 näillä viinitiloilla työskenteli seitsemän entistä vankia. Vuoden rajoitus johtuu siitä, että työ on suunniteltu osaksi siirtymistä takaisin vankilattomaan elämään, selitti Lamberto Frescobaldi. - Ja sen vuoden kuluttua heidän täytyy lentää omilla siivillään.

ja asiakkaankin on helpompi valita päivän fiilikseen ja tarpeisiin parhaiten sopiva paikka. Gastropub-perheen kuopus on Keskustorin bar & terrace hehkü@ratikkaterassi. Talvisin se tulee olemaan rinneravintola keskellä kylää. Millaiseksi se muotoutuu ensi kesänä, on vielä arvoitus. Deli 1909 & Wine Bar sijaitsee Puutarhakadulla, josta on kasvanut yksi keskustan ravintolakaduista. Hehkün ja kahden gastropubin lisäksi siellä on lukuisia muitakin ravintoloita – tarjontaa siis on, mistä asiakas voi valita mieleisensä. Deli 1909 on puhdasoppinen viinibaari, jossa on päivittäin vaihtuva menu ja maukkaat antipastolaudat. Sisäpihalla on kesäaikaan rauhallinen, iso terassi ja stand-up-keikkoja. Sailor´s Bar & Grill Hatanpään valtatiellä on maailman paras merimieskapakka sisämaassa ja Inez Pellavatehtaankadulla mainio baari chillailla ja nautiskella tapaksia. Kievari Kahdet kasvot Kauppakadulla on olut- ja viskiravintola, jossa on laaja valikoima erikoisoluita ja Tampereen paras viskivalikoima. Lisäksi perheeseen kuuluvat vielä Secret Sauceity Kalevassa ja Rillinki, kesäterassi kaupungin parhaalla paikalla Hämeenpuistossa.

Toni Honko, Lifestyle Media Oy

Lisätietoja: www.gastropub.net

23


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

TEKSTI MARI PIHLAJANIEMI KUVA PLEVNA

Suomalaisen olutkulttuurin kehitys – pussikaljasta maistelukursseihin ja trendioluisiin Tamperelaisen Koskipanimon panimomestari Sam Viitaniemi on toiminut oluiden parissa jo liki kolmenkymmenen vuoden ajan. Tuona aikana kotimainen olutkulttuuri on kokenut melkoisen uudistuksen. Nykypäivänä suomalaista olutharrastajaa hellitään suurten toimijoiden lisäksi lukuisten pienpanimoiden valikoimilla, joissa maisteltavaa riittää.

24


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

Kysynnän kasvaessa erilaisten oluiden tarjonta on monipuolistunut, mikä näkyy niin kauppojen hyllyillä kuin valmistusmenetelmissä.

Vuonna 1994 toimintansa aloittanut tamperelainen Koskipanimo on Suomen toiseksi vanhin pienpanimo. Heidän tuotteensa olivatkin aikoinaan monille ensimmäinen kosketus kotimaiseen pienpanimotarjontaan. Tuolloin pienpanimokulttuuri oli kuitenkin suurten panimojen oluisiin tottuneille suomalaisille uutta, kertoo panimomestari Sam Viitaniemi. – Alussa oli aikamoinen kulttuurishokki, varsinkin kun ihminen juo ensin silmillään ja oluet olivat sameita, koska niitä ei suodatettu. Ihmiset päättelivät oluen maunkin sen perusteella. Saatu palaute olikin aluksi kauniisti sanottuna vaihtelevaa, mistä viisastuneena he ryhtyivät pian suodattamaan valtaosan oluistaan. Vastaanottoon vaikutti Viitaniemen mukaan sekin, että vielä 1990-luvulla suomalaista olutkulttuuria hallitsivat pääasiassa lagerit ja erikoisuudet olivat harvassa. Hän muistelee kauppojen hyllyiltä löytyneen tuolloin vain kourallisen ulkomaisia oluita, saati sitten tummia oluita. – Suomalaiset oli opetettu juomaan vain vaaleaa lageria, eli vehnäoluista ja tämmöisistä ei ollut puhettakaan. Siihen tietysti vaikutti sekin, että siihen aikaan suomalaiset eivät vielä hirveästi matkustelleet.

Ulkomaanmatkailu avarsi olutkulttuuria Nykypäivänä suomalainen olutkulttuuri ei ole suinkaan enää pelkkää vaaleaa lageria – tosin Viitaniemi ei halua vähätellä senkään merkitystä. Hän kuvailee vaaleaa lageria hyväksi ja puhtaaksi ja huomauttaa, että pääosa panimoalan tuloista saadaan yhä siitä. – Suomalainen lagerhan on ihan pirun hyvää. Vähän tylsää, mutta hyvää. Viitaniemi kertoo esimerkiksi 1990-luvulla alkunsa saaneen Tummien oluiden tori –tapahtuman olleen meillä aikoinaan suuri olutkulttuurin lähde. Tapahtuma teki tunnetuksi pienpanimoja eri puolilta Suomea. Olutkulttuurin kehitystä edesauttoivat myös 2000-luvulla yleistyneet halpalennot Keski-Eurooppaan, josta suomalaiset hakivat uusia olutelämyksiä. Myös oluiden osalta ruohon kuviteltiinkin pitkään olevan vihreämpää aidan toisella puolella. Viitaniemi kehuu esimerkiksi saksalaisia vehnäoluita, mutta toteaa, että Suomessa voidaan nykypäivänä tehdä jo vastaavia, ellei jopa parempia oluita kuin Saksassa. Tämän ovat huomanneet myös suomalaiset oluen ystävät. – Kyllä suomalaiset ovat siirtyneet aika paljon suomalaisiin oluihin ja tajunneet, että pienpanimot osaavat tehdä hyviä oluita.

Pienpanimoiden suosio ja määrä kasvanut Viime aikoina kotimaisten pienpanimoiden määrä on kasvanut ennennäkemätöntä tahtia. Viitaniemi arvelee kuluttajien kokeilunhalun siivittäneen niiden nousua. Ilmiöllä on kuitenkin myös varjopuolensa: – Panimoita nousee koko ajan, mutta valitettavasti

tässä on käynyt niinkin, että niitä panimoita myös tippuu melkein joka viikko. Osittain syynä tähän Viitaniemen mielestä ovat Suomen väkiluku ja rajalliset markkinat: – Kaikille ei nämä litrat riitä ja sitten osalla on kyllä laatuongelmaakin, hän huomauttaa. Myös kotimaisella alkoholiverotuksella on oma vaikutuksensa asiaan, mutta kenties suurin syy hänen mielestään ovat tulokkaiden virheelliset käsitykset alan realiteeteista. – Uuden panimon perustajat luulevat, että tämä on hirveän hieno glamour-ala, että täällä vain hipsteröidään ja ollaan ruutupaita päällä ja lippis päässä ja on coolia ja kivaa, mutta oikeasti joutuu tekemään ihan hemmetisti töitä. Ja sitten se myyntipuoli on myös vaikeaa. Jos ei olisi ollut omaa ravintolaa, niin hankalaa olisi ollut päästä ravintoloihin.

Uusia valmistusmenetelmiä, uusia tulokkaita Kysynnän kasvaessa erilaisten oluiden tarjonta on monipuolistunut, mikä näkyy niin kauppojen hyllyillä kuin valmistusmenetelmissä. Viitaniemi kertoo oluen valmistukseen käytettyjen laitteiden ylipäätään kehittyneen paljon sitten 1990-luvun. – Sanotaan, että laitteet ovat tulleet toimintavarmemmiksi ja tavallaan hellemmiksi sille oluelle. Mukaan on tullut myös automatiikkaa, joka hoitaa lämpötilan säätämisen oikeissa vaiheissa. Valmistusmenetelmistä esimerkiksi tynnyrikypsytys tammi- tai sherrytynnyreissä on herättänyt viime vuosina enemmän kiinnostusta. Menetelmällä valmistetaan esimerkiksi imperial stouteja. Viitaniemi toteaa tynnyreiden vaativan panimolta kuitenkin valtavasti tilaa. – Itse en ole mikään suuri tynnyrikypsytyksen ystävä, mutta kyllähän niistä lähtee ihan jänniä makuja. Ihan kiva, että tuollaisia tehdään, mutta me ei pystytä siihen. Myös kiinnostus alkoholittomia oluita kohtaan on kasvanut. Niiden valmistaminen edellyttää kuitenkin Viitaniemen mukaan laitteita, joihin pienpanimoilla ei välttämättä ole varaa. Viitaniemi muistelee esimerkiksi tummien lagereiden löytäneen tiensä Suomeen 2000-luvulla. Niiden jälkeen kotimaisessa olutkulttuurissa yleistyivät vielä nykyäänkin suositut IPAt eli India Pale Alet, jotka ovat voimakkaasti humaloituja pintahiivaoluita. – Olemme tehneet Suomen ensimmäisen IPA-oluenkin. Sen nimi oli silloin Plevnan Pale Ale. Silloin taisi olla vuosi 2002.

NEIPAt ja hapanoluet tuoneet uusia makuja olutkentälle Nykyään suomalaisessa olutkulttuurissa pinnalla ovat Viitaniemen mukaan erityisesti New England IPAt eli NEIPAt. Hän kuvailee NEIPA-olutta IPAn variaatioksi, jossa on vähemmän katkeroa, mutta runsaasti hedelmäisyyttä. Niiden valmistuksessa käytetäänkin paljon hedelmiä ja hedelmäpyreitä.

– Tyyliin kuuluu, että olut on täysin samea, vähän melkein sellainen puuromainen. Tämä ei ole innostanut Viitaniemeä. Hän painottaa juoman esteettisyyden tärkeyttä: – Mielestäni oluen pitää olla ensin näyttävää ja maittavaa ja sitten vasta terveellistä. Toinen kotimaisen olutkulttuurin trendi ovat sourit eli hapanoluet, joita Viitaniemi kertoo taipuneensa valmistamaan – vastahakoisuudestaan huolimatta. Heidänkin valikoimastaan löytyy uusi tuote purpalo, jonka valmistukseen on käytetty kotimaisia puolukoita ja karpaloita. – Itsekin tykkään siitä. Siinä on todella voimakas hapokkuus, ja sitten se marjamaisuus nousee sieltä, se on todella hauska. Onko se sitten olutta, niin ei se tällaisen perinteisen olutmiehen mielestä välttämättä ole, mutta ohraa ja vehnää siinä on käytetty tosi paljon. Viitaniemi arvelee hapanoluiden ja NEIPA-oluiden suosion jatkuvan vielä tänäkin kesänä. Etenkin sourien kanssa voidaan hänen mukaansa leikitellä uusilla mauilla, mikä antaa panimolle mahdollisuuden tarjota erilaisia elämyksiä. Uusista oluttrendeistä hän arvelee kuitenkin IPOjen olevan ainoa, joka on tullut jäädäkseen. – Nämä sourit ja NEIPAt, ne ovat vähän ehkä sellaisia tuulenviemiä, mutta IPA tulee jäämään aina. Se sopii tällaiseen suomalaiseen olutmakuun. Suomalaiset pitävät katkerista mauista, katkera kansa, hän murjaisee.

Suomalaisen olutkulttuurin taso korkealla Kaiken kaikkiaan suomalaisten ei tarvitse enää matkata Keski-Eurooppaan päästäkseen nauttimaan hyvästä oluesta. – Suomalainen olutkulttuurihan on ihan loistava! Voin sanoa, että kyllä tämä nyt sellainen pikkuinen Jenkkilä alkaa olemaan. Oluiden taso on todella korkea muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, Viitaniemi kehuu. – On todella hienoa, että tehdään ison maailman trendioluita. Kaikille panimoille ne eivät sovi, mutta on hyvä että joku tekee, niin pysytään niin sanotusti skenessä. Hän huomauttaa Keski-Euroopan vanhojen, arvostettujen olutmaiden jääneen kehityksessä jopa jalkoihin pitämällä liian tiukasti kiinni vanhoista perinteistä, vaaleista lagereistaan ja vehnäoluistaan. Siinä missä suomalaiset ovat juoneet IPOja jo 25 vuotta, keskieurooppalaiset ovat päässeet niiden makuun vasta muutaman vuoden ajan. – Kyllä nämä Pohjoismaat, Suomi, Ruotsi, Norjakin, ovat kyllä paljon, jopa valovuoden edellä Keski-Eurooppaa olutkulttuurissa, hän arvioi. Vain taivas onkin nyt Viitaniemen näkemyksen mukaan rajana kotimaisessa olutkulttuurissa – kunhan laadusta pidetään kiinni. – On aina surullista, jos joku uusi panimo hosuu ja lyö kauppoihin surkeaa tavaraa. Se osuu meidän kaikkien sydämeen se tikari. Muistakaa, oluentekijät: aina laatu edellä!

25


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

TEKSTI JA KUVAT JANI KINNUNEN

LiV – klassisesti eurooppalainen, omaleimaisesti tamperelainen Nelivuotias ravintola LiV kuuluu jo Tampereen moderneihin klassikkoravintoloihin. Klassisuus kantaa läpi kaikessa.

– Me olemme sellainen ravintola, jonka lapsi piirtäisi paperille ravintolana. Meillä on pöytäliinat, ruokailuvälineet ja lasit pöydässä. Liv on silti ravintola, jollaista ei toista Tampereella ole. Teemme sellaista perusruokaa. Raaka-aineiden määrä lautasella on pieni. Siinä on pääraaka-aine, lisäke, ehkä sivuraaka-aine ja kastike. Kaikki perustuu siihen, että teemme kaiken itse ja maut liitty-

26

vät nätisti toisiinsa. Klassista, ranskalaiseen gastronomiaan perustuvaa eurooppalaista ruokaa. Yksi tällainen mahtui tänne hyvin sekaan, ravintoloitsija Mika Lintula kertoo ja jatkaa. – Meillä mennään hyvin yksinkertaisesti. Toisinaan kysytään, onko meillä maistelumenua, mutta vastaan, että meillä on vain menu. Meiltä ihmiset lähtevät vatsat täynnä.

Pitkään hautunutta osaamista LiVin ravintoloitsijakaksikko, Lintula ja Kalle Viljakainen, ovat monissa liemissä keitettyjä konkareita. Lintulalta löytyy ravintolakokemusta 35 vuotta, aina vuodesta 1987, jolloin nuorukainen aloitti Tiiliholvissa oppisopimuksella. Sen jälkeen kutsui Henriks ja sitten oltiinkin jo avaamassa muun muassa Plevnaa ja Haraldia. Matkaan

mahtuu myös viitisen vuotta Silja Linen hovimestarina sekä Lillbackan Hotelli Härmän salin isännöintiä saman verran. Rouheampaa kokemusta kertyi lukuisilta festareilta, joissa mukana oli myös Viljakainen. Henkilöstövuokrausfirman kautta jopa 170 ravintolassa kouliintunut Kalle jatkoi uraansa usean vuoden ajan Rosendahlissa. Samalla miehillä alkoi kypsyä ajatus omas-


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

Uniikkia herkuttelua löytyy LiVille tehdystä makeasta shampanjasta.

ta ravintolasta. – Meillä oli pitkään sellainen palo, jossa mietimme, missä oikein haluamme ja pääsemme tekemään töitä niin kuin sitä osaamme ja tahdomme tehdä. Kallen kanssa meillä oli toisissamme yhteistyökumppani, jonka kanssa pystyi toteuttamaan sellaista juttua, Lintula muistelee.

Uusi, vapautunut elämä LiV avasi salinsa helmikuussa 2018 eli puolet ravintolan olemassaoloajasta on ollut koronan sävyttämää ja sulkemaa. Miten rajoitusten loppuminen on näkynyt asiakaskunnassa? – Rajoitusten loppumisen jälkeen ihmiset vapautuivat, mikä näkyy heidän käytöksessään. Ilo päästä syömään. Ilo päästä palveltavaksi. Ilo päästä viihtymään. Ilo päästä nauttimaan. Tarve sosiaaliselle kanssakäymiselle kotona syötyyn maksalaatikkoon kyllästymisen jälkeen, Lintula iloitsee. Nyt halutaan panostaa. – Rahankäyttö on nyt toisenlaista. Nyt ei lasketa, josko panostaisi tähän, vaan halutaan nauttia. Otetaan kahville avec, josko toinenkin. Samalla asiakaskunta on nuorentunut. Halutaan kokea uusia paikkoja. Ollaan iloisia, että sulkuaika on päättynyt, Viljakainen jatkaa. – Kanta-asiakkaat tukivat todella ihanasti kiinnioloaikaa ostamalla lahjakortteja. Osallistuttiin vaikeaan aikaan. Take-away -menua myytiin mukavasti, Lintula kiittelee.

Klassisia harvinaisuuksia ja oma shampanja Entä onko klassiselle ravintolalle muodostunut klassikkoannoksia? – Sellaiseksi meillä on tavallaan muodostunut yksi, foie gras eli ankanmaksamousse. Se on kulkenut mukana aina kakkosmenusta asti. Aina se ei ole suoraan menulla, mutta kyllähän sitä pitäisi keittiöstä löytyä, jos ihmiset osaavat kysyä. Moussen höysteeksi vähän punasipulihilloketta, itse tehtyä briossia ja loraus balsamico-siirappia, Lintula kuvailee. Foie gras’n lisäksi LiVissä törmää muihinkin harvemmin tarjolla oleviin raakaaineisiin. – Esimerkiksi kateenkorvaa on vaikeaa saada mistään, mutta meiltä usein löytyy. Monet tulevat syömään vitello tonnatoa, koska vasikkakin on aika harvinainen raaka-aine meillä päin. Teemme sianpääsylttyä mangalitza-porsaasta. Kampasimpukkaa

avoraviolina. Jos teemme häränfileetä, siinä voi olla mukana häränhäntää, joka sekin on harvoin nähty näky lautasella, kuvailee salikonkari Lintula. Kaiken ei tarvitse tulla läheltä. – Tilaamme juustomme Ranskasta ja ne ovat vähän eri tyyppisiä kuin yleensä. Jotkut kysyvät, miksemme käytä kotimaisia juustoja, mutta kun niitä käyttää niin moni muukin ravintola. Teemme yhteistyötä kauppahallin Juustosopin kanssa ja heiltä toisinaan kysytään, että onko heillä sitä juustoa, mitä LiVissä tuli syötyä ja se oli sellaista ja sellaista. Ovatkin toivoneet, että kertoisimme, mitä juustoa aina milloinkin tarvitsemme, että osaavat varautua. Uniikkia herkuttelua löytyy LiVille tehdystä makeasta shampanjasta. BarbierLouvet -shampanjatalo innostui ehdotuksesta palauttaa shampanjan makumaailma makeaksi, jollainen se oli vielä reilu sata vuotta sitten. 50-80 gramman sokerimäärä tasapainottuu tyylikkäästi viinin paahteisuudella. – Pitäähän nyt tämän kokoisella tamperelaisravintolalla oma shampanja olla, Lintula nauraa.

Arkikin kaipaa herkuttelua Viime vuodet ovat olleet alalla tuulisia, mutta miltä Tampereen ravintolatilanne näyttää tänä päivänä? – Kilpailu on yhä kovaa ja kaiken aikaa tulee uusia paikkoja. Ja se on todella hyvä, koska se nostaa koko alaa ja ihmiset osaavat arvostaa, kun asiat tehdään kunnolla. Uusia tulee, mutta vanhoja ei häviä kartalta. Samalla asiakaskunta on valveutuneempaa. Viljakainen toteaa. – Tampere on hieno kaupunki. Ravintoloita löytyy paljon ja ne ovat erilaisia. Mutta kaupunkina tämä on aika pieni ja vähän hankala verrattuna vaikka Helsinkiin. Viikolla ulkona syöminen on meillä vielä hiukan vierasta ja Helsingissä ihan tapa. Uudesta areenastakaan ei löydy hirveästi apua, koska se yleisö ei oikein käy ennen keikkaa syömässä hyvin. Onneksi firmat alkavat hiljalleen palata ravintoloihin, mikä on arkiviikon liiketoiminnalle äärimmäisen tärkeää, Lintula jatkaa. Matkailun vasta elpyessä löytyy LiVistä nopeaa helpotusta reissukuumeeseen. – Moni asiakas kiittelee LiVin eloisuutta. On kuulemma hienoa, ettei tarvitse lähteä enää Eurooppaan asti kokeakseen vastaavaa pölinää, puheensorinaa, naurua ja miesten juoksua annoksia kiikuttamassa, Mika Lintula naurahtaa.

27


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

Freepik

TEKSTI JA KUVAT ELINA SALMI

Terveisiä tiskin takaa – hyvä lihamestari luo asiakkaalle elämyksiä Hyvällä lihamestarilla on omat, tarkoin varjellut toimitusketjunsa, joilta hän saa tiskiin parhaat mahdolliset tuotteet. Sen lisäksi hän tietää, mitä oma asiakaskunta haluaa ja hänellä on vahva halu luoda asiakkaille elämyksiä myymiensä tuotteiden kautta.

28


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

Hyvä lihamestari osaa pyytämättä kertoa asiakkaalle, miten hänen haluamansa liha voidaan valmistaa parhaalla tavalla ja mikä tuote parhaiten sopii asiakkaan suunnittelemaan ateriaan.

- Itse tykkään lihasta jo siksikin, että olen aikoinaan kouluttautunut lihamestariksi. Lihahan ei tällä hetkellä ole erityisen trendikäs raaka-aine, mutta sillä on kuitenkin oma kannattajakuntansa, vakuuttaa Jaro Salkoharju, K-Supermarket Hämeenkadun kauppias. - Jos haluaa olla oikeasti hyvä, pitää tietää, mitä asiakkaat haluavat ja pystyä se myös tarjoamaan. Siksi pyrin muokkaamaan sitä omaa tekemistä asiakaskunnan tarpeiden mukaan. Olemme esimerkiksi ottaneet paljon kotimaista broileria myyntiin. Lisäksi saamme toimittajiltamme pienempiä eriä ja tarjolla on runsaasti erilaisia erikoislihoja, kuten karitsaa, poroa, riistaa, kania tai vaikkapa maissikananpoikaa. Jos jotain ei juuri sillä hetkellä tiskistä löydy, sitä saadaan tilaamalla lyhyellä varoitusajalla. Parhaankin raaka-aineen pystyy pilaamaan väärällä valmistuksella. Niinpä hyvä lihamestari osaa pyytämättä kertoa asiakkaalle, miten hänen haluamansa liha voidaan valmistaa parhaalla tavalla ja mikä tuote parhaiten sopii asiakkaan suunnittelemaan ateriaan. K-Supermarket Hämeenkadun lihamestarit tekevät myös nykyään niin trendikkään dry age -lihan itse siihen tarkoitetuissa kaapeissa. Valmistus kestää kuudesta kahdeksaan viikkoa ja prosessi on tarkka. Nuori, tarkoin valittu liha kypsyy tietyssä lämpötilassa ja kosteudessa huippupuhtaassa kaapissa, jota ei availla kesken kypsytyksen.

Ravintola kaupan yhteydessä tuo oman lisänsä Jaro Salkoharjulle kauppiasura tuli ikäänkuin verenperintönä. Vanhemmilla oli kauppa ja siellä hän autteli jo pikkupoikana. Ensimmäinen oma market oli Harjavallassa ja sen Salkoharju remontoi supermarketiksi. Harjavallasta hän siirtyi Poriin ja sieltä vajaa vuosi sitten Tampereelle. Jaro Salkoharju tiesi tullessaan, että ruokakauppa ehkä kaupungin ikonisimman kauppapaikan, Stockan Herkun manttelinperijänä on haastava projekti ja vaatii paljon työtä. - Kun minulle tarjoutui tilaisuus tulla tähän kauppiaaksi, otin tietysti haasteen vastaan. On ollut mielenkiintoista päästä tekemään jotain uutta ja erilaista, päästä päivittämään päivittäistavarakauppaa uudelle tasolle. Tykkäsin kovasti Herkun loistoaikoina siitä ”rakkaudesta ruokaan” -ajattelusta ja sitä halusimme tuoda takaisin - yrittäjäpohjalta ja vähän päivitettynä. Siinä ohessa haluan kehittää meidän grocerant-toimintaamme. Grocerant on johdettu englanninkielisistä sanoista grocery ja restaurant ja tarkoittaa ruokakaupan yhteydessä olevaa ravintolatasoista tarjontaa. Kaupan yhteydessä on useampi tällainen piste. On päivittäin lämpimiä ruokia tarjoileva keittiö, smoothie- ja puurobaari, sushija wokkipiste ja lisäksi katutasossa bistro. Kaikki tuotteet valmistetaan omassa keittiössä. Iso osa leipomotuotteistakin leivotaan omassa leipomossa.

Arkeen ja juhlaan Kotivaran herkulliset kylmäsavupaistit

Kaiken hyvän päälle

› 29


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

AITOA SAUNAPALVIA JO VUODESTA 1970!

YLÄNEEN PALVAAMO J. Kuula Ky Palvaamontie 6, Yläne, p. 02-256 3443 ma ja pe 9-18, ti, ke ja to 9-17, la-su suljettu www.ylaneen-palvaamo.fi

Kaikkea hyvää LIHASTA !

Lähtökohta on, että tuotteet ovat aina tuoreita ja laadukkaita, mutta toki kaunis esillepano on vähintään yhtä tärkeää.

Tampereen kauppahalli PUH. 03 212 4441 www.lihakipparit.fi

Joka tiskin takana on kovan luokan ammattilaiset Lihamestarit ja kalamestarit tekevät liikkeessä tiivistä yhteistyötä ja esimerkiksi suunnittelevat tiskien esillepanon yhdessä. Lähtökohta on, että tuotteet ovat aina tuoreita ja laadukkaita, mutta toki kaunis esillepano on vähintään yhtä tärkeää. Lihoista ja kaloista iso osa tulee läheltä luotetuilta toimijoilta. - Meillä on joka tiskillä kovan luokan ammattilaiset töissä. Esimerkiksi kalamestarimme Jesse Heinonen on kolmannen polven kalamestari. Myös lihamestari Pauli Humala on intohimoinen liha- ja kalamies ja ehdottoman pätevä tekijä. Kalavalikoima onkin huimaavan laaja ja näyttävä. Tarjolla voi olla vaikkapa merianturaa, tuoreita kampasimpukoita, sydänsimpukoita ja sashimilaatuista kalaa. Paikan päällä myös savustetaan ja graavataan kalat itse ja tehdään esimerkiksi jääkellarin lohta. Toki valikoima vaihtelee ja on runsaimmillaan loppuviikosta, jolloin asiakkaiden tarpeetkin ovat moninaisemmat. - Myös juustot leikataan ja pakataan meillä paikan päällä. Niiden pakkaamisessa käytetään erityistä hengittävää kalvoa, joka suojelee juuston herkkää makua. Juustotiskistä saa myös valmiiksia ajateltuja juustolautasia, joiden kylkeen naapurin Alkon viinimestari on tehnyt juomasuositukset. Omassa jauholeipomossa leivotaan joitakin sellaisia leipiä, jotka ovat olleet myynnissä jo Stockan Herkun aikoina. Leipomo tekee vastaavanlaisia omalla reseptillä. - Saamme pääasiassa positiivista palautetta. Moni on käynyt kiittämässä, että sitä vanhaa Herkkua on saatu takaisin ja siihen me tietysti pyrimmekin. Toki teemme asiat omalla twistillä. Meillä käy myös melko paljon asiakkaita, jotka tulevat ihan varta vasten tapaamaan nimenomaan meidän liha-, kala- ja leipämestareita. He haluavat ostaa tuotteensa tietyiltä ihmisiltä ja sehän meille passaa. Henkilökunta tykkää siitä, että heitä haastetaan koko ajan parempaan.

30


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

TERVETULOA HUIPPULUOKAN HERKKUKAUPPAAN! Laaja valikoima herkkuja palvelevalla Herkkutorilla Joka päivä meillä leivottua tuoretta leipää Tampereen laajin juustoherkkutiski Joka päivä tuoretta meillä valmistettua sushia

Lämpimästi tervetuloa. Palvelemme joka päivä klo 8-22.

31


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

Visit Tampere Oy / Laura Vanzo

TEKSTI TIINA RAATIKAINEN

Tampereen terasseilla monipuolinen kattaus myös näkymien suhteen Tampereen terasseilla voi tyydyttää paitsi nälkänsä ja janonsa myös nauttia tamperelaisesta maisemasta ja historiasta moninaisuudessaan.

Keskustorin kesäkeidas on viime kesänä avattu ulkoilmaolohuone aivan Tampereen ydinkeskustassa. Keitaalle kokoonnutaan ruoan, juoman sekä erilaisten koko perheen aktiviteettien äärelle. Viihtyisällä terassialueella on 11 ravintolaa ja 500 asiakaspaikkaa. Kesällä 2022 keitaalla palvelevat ravintolat Bodega Salud, Hoax & Tiima, Los Pollos, Pella´s café, Ravintola Hook, Ravintola Maranga, Ravintola Pons, Ravintola Ukkometso, Sasor Restaurant & Winebar, SAWUkeidas ja Teerenpeli Tampere. Ravintolaan on helppo tulla vaikkapa kesäostosten lomassa tai porukalla iltaa viettämään. Keitaan hyvä puoli on siinä, että seurueen jäsenet voivat valita ruokansa eri ravintoloista, omien makumieltymystensä mukaan.

Hämeenkadun tarjontaa Hämeenkadun varrella sijaitsee myös monta muuta ravintolaa aina Rautatienkadulta Hämeenpuistoon asti. Suosittuja

32

terasseja Hämeenkadun varrella ovat muun muassa Alepupi, Paapan Kapakka, ravintola Kivi keskustorilla,Teerenpeli ja Pub Simon. Kadunvarsiterasseilla pääsee nauttimaan ruoka-annosten ja virvokkeiden lisäksi myös katuvilinän seuraamisesta. Jos katunäkymä ei innosta, Tillikan alakerrassa sijaitsevan Klubimiehen tai toisella puolen katua sijaitsevan Ruby & Fellasin kesäterassilla terassilla voi nauttia Tammerkosken upeista näkymistä. Veden äärellä varjoisammassa sijaitsevat terassit tarjoavat vilvoittavan paikan nauttia virvokkeita ja ruoka-annoksia etenkin paahteisimpina kesäpäivinä.

Puistotunnelmaa Puistotunnelmasta pääsee nauttimaan Hämeenpuiston Rillinki ja ravintola Ukko-Metson Puistro -terasseilla. Rillinki tarjoilee ruokapuolella katukeittiön klassikoita ja Puistro krouvia suomalaista ruokaa, jonka päälle voi kulautella suo-

malaisten pienpanimoiden oluita. Kun lähdetään menemään Hämeenpuistoa Näsinkalliolle päin, vastaan tulee ensimmäisenä Gastropub Tuulensuu, josta löytyy sekä hyvä keittiö että laadukas juomavalikoima. Ruoka-annosten kohdalla on aina myös juomasuositus. Kesäiselle pikinikille lähtijät voivat ostaa juomia myös mukaan. Jos päätyy Näsinpuistoon asti, kannattaa ehdottomasti vierailla Café Milavidassa, josta avautuu terassi Näsinpuiston upeisiin maisemiin. Milavidasta voi kävellä sen jälkeen alas Tallipihan kahvilan pihaterassille. Terassi on tunnettu erityisesti herkullisista vohveliannoksistaan, mutta siellä on mahdollista nauttia myös lasillinen kuplivaa.Tallipihalta keskustaan päin mentäessä tulee vastaan Ravintola Finlaysonin upea kesäterassi, jonka suojissa voi tuntea kaupungin historian siipien havinan. Satakunnan varrella Hotelli Tammerin Bistro Tammerilla on niin ikään viihtyisä puistoterassi hotellin pihalla. Puis-


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

Tiina Raatikainen

Veden äärellä varjoisammassa sijaitsevat terassit tarjoavat vilvoittavan paikan nauttia virvokkeita ja ruoka-annoksia etenkin paahteisimpina kesäpäivinä.

totunnelmasta nauttivan kannattaa katsastaa myös Tammelassa sijaitseva Pub Pikilinna ja Tampere-talon ravintola Tuhto.

Pihalla Kesäisistä pihatunnelmista pääsee nauttimaan kesäisin muun muassa Pyynikki Brewhousessa ja Puutarhakadulla sijaitsevan Deli 1909 sisäpihalla. Menneen ajan pihatunnelmaa löytää puolestaan Amurista. Amurin työläismuseokorttelissa sijaitseva Amurin Helmi on kaupungin kahvilahelmiä. Vanhanajan herkkuihin erikostuneesta kahvilasta saa hyvää kahvia, vanhan ajan limonadia sekä oman leipomon perinteisiä leipomuksia, joita voi ostaa myös mukaan. Kahvilassa on tarjolla myös perinteinen aamiainen sekä arkipäivisin keittolounas.

Veden äärelle Jos haluaa nauttia ruokansa tai juomansa veden läheisyydessä, kannattaa mennä joko ravintola Kaislaan Mustaanlahteen tai Laukontoriin ja Ratinan alueella. Siellä palvelevat kesäisin muun muassa monet laivaravintolat, kuten Happy Joe ja Suvi sekä saunaravintola Kuuma. Korkeuksista näkymiä pääsee ihailemaan ravintola Poron ja ravintola Periscopen terassilta. Tai sitten voi suunnata paraatipaikalla Frenckellin padon partaalle Bar Damiin. Vanha rokkiluola on vaihtunut valoisaksi ja rennon ruokaisaksi kesäkeitaaksi DJ-meininkeineen ja suurine screeneineen. Keittiössä tehdään annoksia pikkusyötävästä tuhtiin purtavaan niin terassille kuin suojaisassa salissakin nautittavaksi.

Drinkin voi nauttia myös alkoholittomana.

Ratikka- tai bussiretki terasseille Ratikan tulo Tampereelle sai ihmiset viime kesänä innostumaan ratikkaretkeilystä pubista pubiin. Kierros aloitettiin usein Pyynikintorin Tuopista ja se päätyi Kultaiseen Apinaan Hervannassa. Matkan varrella saatettiin poiketa Huurteessa ja Hervannassa tutustua myös alueen muihin ravintoloihin. Lähiöiden ravintoloilla on miltei poikkeuksetta kesällä terassit, joihin voi ajella kaupunginosamatkailun hengessä. Suositeltavina vinkkeinä voisi mainita vaikkapa Tahmelassa sijaitsevan legendaarisen Kujakollin tai Vastavirta-klubin yläkertaterassin, josta on hienot näkymät Näsijärvelle. Härmälässä on Härmälän oma olohuone Härlemi. Siellä tarjotaan ravintolan oman kuvauksen mukaan sellaista kortteliravintolaruokaa, jota ihmiset haluavat syödä: hyvää burgeria, siipiä ja kasvis-/vegaanivaihtoehtoja. Lämpölamppujen ansiosta terassitunnelmasta pääsee nautiskelemaan myös viileämpinä kesäiltoina. Nekalasta löytyy puolestaan Railo, jolla on mainio pihaterassi. Ravintolassa itsessään on tilavat sisätilat ja muun muassa biljardipöytä sekä live-musiikki-iltoja. Alueelta voisi mainita myös Wanha Tappi -ravintolan, jonka rauhallisella kadunvarsiterassilla voi nauttia muun muassa maukkaita burgereita ja panuozzi-leipiä.

Tervetuloa

Haveriin lomailemaan

kauniin Kyrösjärven rannalle! Haverintie 16, Viljakkala puh: 03 – 371 2293

www.kultacasino.fi www.kultacasino.fi

Pyhäjärvenkatu 5 B, 33200 Tampere www.ravintolapiha.fi Lounas – Juhlatila – Catering

33


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

Kuva: Olli Huttunen

TEKSTI MARJA HAAVISTO

Taidetta ja näyttelyitä Pirkanmaan kesässä 2022 EMIL AALTOSEN MUSEO Emil Aaltonen 1869–1949 Emil Aaltosen taidekokoelma

Rento meininki - naivistista kuvataidetta Oulun taidemuseon kokoelmista Pyynikinlinna | Mariankatu 40 | Pääsymaksu 3€ / 2€ www.pyynikinlinna.fi

34

Poimi tästä talteen kesän 2022 vinkit museoja näyttelyvierailuille! Muutokset mahdollisia, tarkista ajantasainen tieto tapahtuman tai näyttelyn järjestäjän verkkosivuilta.


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

Kuvat: Visit Tampere Oy / Laura Vanzo

TAMPERE

elmasta 29.4.2022–22.1.2023

KANGASALA

Museoiden yö Museoiden yötä vietetään Tampereella la 21.5.2022 kello 18–24, jolloin monet museot ovat avoinna puolille öin. Tapahtumaan pääsee vain Museoiden yö -rannekkeella.

Emil Aaltosen museo Rento meininki – Naivistista kuvataidetta Oulun taidemuseon kokoelmista 28.8.2022 asti

Kimmo Pyykkö -taidemuseo, Kangasala-talo Hevosia – Horses -näyttely 11.6.– 28.8.2022. Näyttely on osa Visit Kangasalan Hevosvoimaisen vuoden 2022 ohjelmaa.

Tampereen Taidemuseo Vuoden nuori taiteilija 2022 - Emma Jääskeläinen 11.6.–11.9.2022 Kristian Krokfors 11.6.–11.9.2022

Muumimuseo Elämyksellisen taidemuseon pysyvä näyttely uudistettiin viime vuonna. Muumimuseon Observatorion vaihtuva näyttely Toven kirjahyllystä 21.5.2022–12.3.2023, toteutettu yhteistyössä Lastenkirjainstituutin kanssa.

Museokeskus Vapriikki Apinat – kädellisten tarina 23.10.2022 asti Tampere liekeissä, näyttely tulipalojen ja palontorjunnan historiasta 13.8.2023 asti Aamukahvi ja tuore lehti, Postimuseo, 28.8.2022 asti Sara Hildénin taidemuseo Anna Retulainen – Hiljaisuus 21.8.2022 asti Museo Milavida Vivienne Westwood – muotia yksityiskoko-

Poliisimuseo Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa -näyttely 16.12.2023 asti

ORIVESI Taidekeskus Purnu Arvoitus, nykytaiteen kesänäyttely 18.6.– 14.8.2022. Näyttelyssä on mukana taiteilijoita, jotka yhdistelevät teoksissaan erilaisia elementtejä kuten muotoja, esineitä ja aiheita tai myös poistavat niistä osasia.

Mobilia auto- ja tiemuseo Suomi liikkeelle 1920-luvulla 18.12.2022 asti Tie vie – museotiet suomalaisuuden peilinä 18.12.2022 asti

MÄNTTÄ-VILPPULA Serlachius-museo Göstä Where art thou? Andy Freebergin valokuvateoksia taidemaailmasta 4.9.2022 asti Punoutua, Rachel Kneebonen posliiniveistoksia 9.10.2022 asti Menneen ja tulevan välissä, Clare Woodsin maalauksia 5.3.2023 asti Serlachius-museo Gustaf Trish Morrissey: Autofiktiot, Kaksikym-

mentä vuotta kuvakerrontaa 8.1.2023 asti Mäntän kuvataideviikot XXVI Kuvataideviikot 12.6.– 31.8., Suomen laajin nykytaiteen kesänäyttely

VALKEAKOSKI Voipaalan taidekeskus Paljain silmin 11.6.–28.8.2022, tekstiilitaiteilijat TEXOn ja Taiteilijat O:n kuratoitu yhteisnäyttely Pikselit päreiksi 11.6.–28.8.2022, kuvataiteilija Pauli Ahopellon teoksia Visavuoren museo, Kari-paviljonki ”Kovin hyvästi me muuten viihdymme täällä” – Visavuoren elämää valokuvissa 18.5.–4.9.2022

Lähteet: visittampere.fi, tampereentaidemuseo. fi, poliisimuseo.fi, museomilavida.fi, pyynikinlinna.fi, purnu.fi, mobilia.fi, serlachius.fi, kimmopyykkotaidemuseo.fi, voipaala.valkeakoski.fi, visavuori.com

35


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

MÄNTTÄ FOOD FESTIVAL

food, friends and fire 3.9. Mänttä Food Festival kokoaa jälleen hyvän ruuan ystävät yhteen syksyiseen iltaan Serlachius-museo Göstalle. Tämän vuoden illallistapahtuman teemana on Food, Friends and Fire. Kuusi vuoden kokkia tarjoaa unohtumattomia makuelämyksiä, joihin kaikkiin liittyy tavalla tai toisella tuli tai tulella valmistaminen. Tapahtumassa kuullaan elävää musiikkia ja nähdään yllätysohjelmaa. Illan isäntänä tunnelmaa nostattaa Sean Ricks!

Varaa paikkasi pian, liput myydään nopeasti! Osta verkosta serlachius.fi tai myynti@serlachius.fi

UPOUUSI MALVA ON NYT AUKI LAHDEN KESKUSTASSA Kansainvälistä huippumuotoilua, maailman parhaita julisteita ja upeita taideaarteita.

MUSIKAALI Suomen ensi-illat 2.–3.9.2022

Elämyksiä kaikille aisteille ihan jokaiselle.

WWW.MALVAMUSEO.FI

Uusi Kulttuurikioski avattu teatterin kivijalkaan TERVETULOA!

36


APINAT – kädellisten tarina

25.2.–23.10.2022 MUSEORAVINTOLA VALSSI Poikkea museoravintola Valssiin näyttelykäynnin lomassa! Meiltä nyt herkulliset uutuudet: banaanisuklaakahvi, banaanimunkki sekä banaanikakku! Virtaavan veden ylle rakennetulla kesäterassillamme voi nauttia näyttelyyn sopivaa kuohuvaa Tampereen parhaissa maisemissa.

MUSEOKAUPPA Museokaupasta löydät mukaan kotiin suloiset apinapehmot! Näitä löytyy joka lajia ja eri kokoja. Tule valitsemaan oma suosikkisi!

MUSEOKESKUS VAPRIIKKI ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 | LIPUT 14/ 7€ | VAPRIIKKI.FI


RUOKA & KULTTUURI 1/2022

KOLUMNI

TEKSTI ARTO RASTAS

Suomalaisen ravintolakentän uusi nousu

K

un pääministerimme Sanna Marin ilmoitti maaliskuussa 2020 ravintoloiden täyssulusta koronapandemian hillitsemiseksi niin koko ravintolakenttä niiasi kauhistunein tuntein. Suomalainen ravintola- ja kulttuuriala oli ennennäkemättömän tilanteen edessä. Alkoi kahden vuoden henkiinjäämistaistelu, jossa epävarmuudesta ja epäselvyydestä tuli arkipäivää jokaiselle alalla työskentelevälle. Näin tapahtui tietysti monelle muullekin, mutta eittämättä matkailu- ja ravintola-ala sekä kulttuuriala kantoivat isoimman vastuun koko pandemian terveysturvallisuudesta. Alat kokivat karmaisevat tappiot ja eritoten niin vahvaksi kasvanut suomalainen ravintola-ala menetti vetovoimaisuutensa ja siinä samalla ison osan työvoimasta. Samaan aikaan kuitenkin moni näytti taiteilijaluonteen sinnikkyytensä, muuntautumiskykynsä sekä sen kuuluisan suomalaisen sisun, jossa periksi ei anneta vaikka pää on ollut pinnan alla jo pitkään. Kaikki eivät selvinneet, onneksi suurin osa kuitenkin. Suomalainen ravintolakenttä on yleisesti rakentunut pääosin muutaman isomman ketjun varaan, jota rikastuttavat pienemmät ja ehkäpä persoonallisemmatkin yrittäjävetoiset paikat. Ennen koronaa uusien ravintoloiden avaaminen oli arkipäivää ja hurjimmat, minä mukaan lukien, tein sitä myös viimeisen kah-

38

den vuoden aikana. Tämä kertoo siitä, että usko alalla on kaikesta huolimatta erittäin kova ja halu rikastuttaa kaupunkien tarjontaa on ikäänkuin jo iskotettu dna:hamme. Kaiken lisäksi suomalaisten ihmisten ravintolakäyttäyminen on muuntunut viime vuosien aikana vahvemmin keskieurooppalaiseen suuntaan ja ravintolassa käynti ei ole enää vain juhlapäivien herkkua, vaan osa arkea ja osa elämän nautintoja. Hyvä näin, sillä asiakkaat ovat meidän polttoaineemme ja vain siten ravintola-ala voi kehittyä entistäkin vetovoimaisemmaksi. Nyt toukokuussa 2022 voin todeta, että vihdoin elpyminen on alkanut. Rajoitukset ovat poistuneet ja hehkua on liesissä enemmän kuin pitkään aikaan. Suomalainen ruokakulttuuri on uuden nousun edessä. Ruokakulttuuri, joka voi ylpeänä ammentaa antinsa vastuullisesti maailman puhtaimmasta ilmanlaadusta, maailman puhtaimmasta pohjavedestä, pelloilta, metsistä ja ennen kaikkea sinnikkäistä osaajista. Ruoka on aina ollut ja tulee aina olemaan loistava keskustelukumppani sekä viestinviejä niin arjessa, juhlassa, busineksessa kuin politiikassakin. Olkaamme siis aidosti ylpeitä ja arvostakaa - valtiovaltaa myöden - sitä mitä meillä täällä Suomessa on nyt ja tulevaisuudessa.


TERVETULOA VIIHTYMÄÄN KANGASALLE VAIN 20 MIN TAMPEREELTA!

Elämyksiä kulinaristeille ja kulttuurin ystäville

Pe 27.5. klo 19 & Johnny Gideon nk Ho na pa Or sa n ja Ma o juurimusiikin riemu Masa Orpana Honk tu kyaikaiseen jaz z-ympäristöön. ny monipuoliset ry tmit ut alk. 28/25 € timaisista gs To 9.6. klo 19, lip Osmo Ikonen Swin mo Ikosen omasta tuotannosta sekä ko Os Ohjelmisto koostuu istä, kaikki uudelleen sovitet tuina. ite ja ulkomaisista poph

kuva: Jonne Renvall

Kesäpäivän kulttuurikaupungissa hellitään lähiruoan ja herkuttelun ystäviä. Ravintoloita löytyy moneen makuun: Chaine de Rotisseurs -herkkuja, maankuuluja kalaruokia, italialaistyylistä ruokaa skandinaavisella mausteella, sushia sekä perheystävällistä purtavaa.

16.–19.6.2022 Kangasala Classic ivaalin konsertit Kangasala-talossa: st fe Kamarimusiikki 19, liput alk. st Songs To 16.6. klo ä Avajaiskonsertti: La rne Pelkonen ja pianisti Juho Alakärpp Aa i on rit Ba € /15 /23 25 /23/15 € 6. klo 19, liput alk. 25 Sielunveljet Pe 17. Dmitri Shostakovichin musiikkia ja Benjamin Brittenin i kku Papun Orkester Pi : tti Lastenkonser € /10 15 . alk La 18.6. klo 14, liput 25/23/15 € .6. klo 18, liput alk. vartetosta op. 131 18 La t te ar Qu te La sik A kinta Beethovenin jou Kamus-kvartetin tul ut Yaron Zilbermanin ohjaama elokuva un ja teoksesta inspiroit vat kiehtovalla tavalla. aa ht ko ” tet ar ”A Late Qu

Katso koko päivittyvä ohjelmisto kangasala-talo.fi

Katso kaikki vinkit upeisiin kulttuuri- ja luontokohteisiin sekä tapahtumiin:

visitkangasala.fi

et Avajais lo 18 la 4.6ai.stk iaisia

11.6. – 28.8.2022 Lisätiedot ja aukioloajat: www.kimmopyykkotaidemuseo.fi

Jenni Tieaho: Hallava, 2012. Kuva: Timo Kilpeläinen

KANGASALA-TALO Kuohunharjuntie 6, Kangasala, info@kangasala-talo.fi, 040 7730148, kangasala-talo.fi

Kangasalan kesäteatterissa kesällä 2022 in Kesäteatterä keikkakes

M lmistosta, kesän ohje kan herkkuja li il V la Kesäkahvi unmyyntiä & lip noin. avajaishin sy! Vapaa pää

ikainen Jarkko MartMiehet t & Luotetu lo 19 la 11.6.: k 25€

Huviseurat stand up 21.7. 1,5 tunnin show kolmelta kokeneelta stand up -komiikan mestarilta. K18.

Liput

Viidestoista yö musikaali 2.–20.8. Uusi musikaali Juice Leskisestä! 13 esitystä. Esityksen kesto: 2 t 40 min. Liput: 33,50€ | eläkeläiset 29€ | opiskelijat, alle 15-vuotiaat 23 € | Ryhmämyynti ja muut kyselyt:

Tiisu la 18.6. klo 19 Liput: 20€, alle 18-vuotiaat 10€

044 3466 713 (ma–ke klo 10–15)

Vaimoni on toista maata 8.–19.6. Hulvaton farssi,10 esitystä. Ohjaus Mikko Kivinen. Näyttelijät: Vuokko Hovatta, Maija Siljander, Iikka Forss ja Antti Peltola. Liput: 32 € | eläkeläiset, opiskelijat, alle 16-vuotiaat 28 €

Kunnolla katettu 27.–30.7. Brittiläinen farssikomedia, 5 esitystä. Ohjaus: Anu Hälvä, näytelmän toisessa miespääosassa kangasalalainen Timo Saari. Liput: 22€ | eläkeläiset, ryhmät, työttömät 20€ | alle 12-vuotiaat 10€

Lasten Festarit la 30.6. Lasten Löytöretki -viikko huipentuu Kesäteatterin ja Mobilian alueella järjestettäviin Lasten Festareihin! Vapaa pääsy!

Laula kanssain yhteislaulumatinea pe 19.8. klo 18 Tunti ikivihreitä sävelmiä Kotkan ruususta Dingohitteihin yhdessä laulaen. Laulattajana ja seremoniamestarina toimii TV:stä tuttu Jari Puhakka. Vapaa pääsy, lauluvihko 10€

Juhannusetkoilla

Pauli Hanhiniemi MAD to 23.6. klo 19 Liput: 20€

Ressu Redford pe 22.7. klo 19

Liput: 25€, eläkeläiset/opiskelijat 22€

tai tuntia ennen esitystä ovelta!

Kangasalan Pikkuteatteri: Tuhkimo 30.6.–10.7. 10 esitystä. Käsikirjoitus ja ohjaus: Tanja Tomminen. Näyttelijät: Pikkuteatterin 7–13-vuotiaat. Sopii kaikenikäisille. Kesto: 1,5 t väliajan kanssa. tai 45 min. ennen näytöstä portilta.

UUDISTUNUT, KATETTU KATSOMO! KESÄKAHVILA VILLAKKA: ANNISKELUOIKEUDET Kummelinkuja, 36270 Kangasala Ilmainen pysäköinti, linja-auto 40B

Kaunis Veera su 31.7. Suuren yleisösuosion saanut esitys toiveuusintana uudelleen Kangasalla. Vain kaksi esitystä! Liput: 25€ | eläkeläiset, ryhmät -10%| alle 12-vuotiaat 10€

kangasalan


TEHOSEKOITIN / APULANTA / LAURI TÄHKÄ THE RASMUS / POPEDA / MAIJA VILKKUMAA & YSTÄVÄT ANNA PUU / SANNI / BEHM / VESTERINEN YHTYEINEEN JONNE AARON / MARISKA / PYHIMYS / UNIKLUBI OLAVI UUSIVIRTA / ANSSI KELA / ERIKA VIKMAN / JANNIKA B

Liput liikkuvat vauhdilla, osta omasi nyt!