a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

OMAKIINTEISTÖ TALOYHTIÖN HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN AMMATTILEHTI

VARSINAIS-SUOMI 1 • 2020 15. vuosikerta

Arkkitehtuurinen ilme rajoittaa parvekkeen uudistamista ...... 20 Hyvin laitettu piha nostaa kiinteistön arvoa ................... 34

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

1


Porrassiivoukset Toimistosiivoukset Kotisiivoukset Porraskäytävien ja kiinteistöjen suursiivoukset TURUN ALUEELLA

www.huoltosiivous.fi

0400 647 404 Isometsäntie 22, 20660 Littoinen www.js-mop.fi

HELPPOA JA TEHOKASTA HALLINTAA

Tilaa meiltä Ouman Ounet -nettivalvomo kiinteistöihisi PROSESSIAUTOMAATIO OY » Tuotekatu 3 B 25, 21200 Raisio » Vaihde: 020 7661 999 » www.prosessiautomaatio.com

2

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

Suomessa jo 15 vuoden ajan


Pexels

Unsplash

PÄÄKIRJOITUS

päätoimittaja

Petri Kaukonen

Annatteko hyvän ensivaikutelman? Parke Rakenne Oy

Vain sydämellään näkee hyvin, mutta silmillä nähty vaikuttaa tunteisiimme ja valintoihimme enemmän kuin ehkä haluaisimme myön-

12

tääkään. Ensivaikutelma, jonka kiinteistöstä saa, nostaa jo itsessään kiinteistön ja sitä myötä sen asuntojen arvoa. Hyvännäköinen katto ja julkisivu ovat kiinteistön käyntikortteja, joita ei ole syytä vä-

16

heksyä. Ne kertovat jo silmälle hyvin hoidetusta kiinteistöstä ja taloyhtiöstä. Kiinteistön ulospäin näkyvän käyntikortin, kuten koko kiinteistön, ylläpidon ydin on pitkäjänteisessä suunnittelussa ja siinä, että panostetaan kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon pitkin matkaa. Sillä tavalla säästetään pitkässä juoksussa myös rahaa. Aina ei tarvitse

4

Ajankohtaista

tehdä uutta vaan voi myös panostaa ennalta ehkäiseviin toimenpi-

6

Uudet avustukset taloyhtiöille

teisiin, kuten ulkopintojen ja pihan hoitoon. Myös aurinkosähkön kohdalla puhutaan sen kiinteistön arvoa

12 Aurinkosähköä taloyhtiöön

nostavasta vaikutuksesta, jolla tarkoitetaan muutakin kuin energia-

16 Taloyhtiön kattoremontti 20

tehokkuuden parantumista.Taloyhtiön aurinkovoimala kertoo, että

Parvekeremonteissa huomioitavaa

yhtiössä kyetään edistyksellisiin päätöksiin, mikä kiinnostaa asun-

24 Julkisivuremontin hyvät käytännöt

tomarkkinoilla erityisesti tiettyä osaa ostajista. Se, että taloyhtiössä tiedetään vallitsevan ns. hyvä henki, voi olla

28 Julkisivujen saumaus

arvoa nostava asia sekin. Loppuviimeinhän kyse on arvosta, joka

34 Taloyhtiön piharemontti

palvelee ennen muuta taloyhtiön asukkaita itseään. Kukapa ei halu-

38 Lakipalsta

aisi asua viihtyisässä ympäristössä ja taloyhtiössä, jossa asioita viedään hyvässä hengessä eteenpäin?

OMAKIINTEISTÖ

VARSINAIS-SUOMI 1 | 2020

Julkaisija / Kustantaja Media Potentia Oy, Hämeenkatu 26, 4. krs, 33200 Tampere puh: 0400 772 229

Osoitteenmuutokset Media Potentia Oy, puh: 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi

Vastaava päätoimittaja Petri Kaukonen puh: 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Ilmoitusmyynti Arja Väätäinen puh: 040 481 8477 arja.vaatainen@mediapotentia.fi

Kannen kuva Sakari Röyskö

Painopaikka Printall AS

Toimitus Tiina Raatikainen puh: 050 361 0261 tiina.raatikainen@mediapotentia.fi

Osoitelähde Media Potentia Oy:n asiakasrekisteri, Fonecta ProFinder

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

3


AJANKOHTAISTA Mitä isännöinnin tehtäviin oikeasti kuuluu? Isännöinnin tehtävät on määritelty asunto-osakeyhtiölaissa hyvin lyhyesti ja yleisellä tasolla. Isännöintiliitto on nyt laatinut laista kansantajuisen tulkinnan, joka tuo lain arjen tasolle ja auttaa taloyhtiötä ymmärtämään, mitkä palvelut kuuluvat lakimääräiseen palveluun - ja mitkä eivät. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan ihmiset eivät ylipäänsä tiedä, mitä isännöinti tekee ja mitä siltä voi odottaa. Ja tämä on ongelma. Hän toivoo, että lakimääräisen isännöinnin tulkinta auttaa havainnollistamaan isännöinnin työnkuvaa. Laintulkinta auttaa muun muassa taloyhtiöiden hallituksia palveluiden vertailussa, ostamisessa ja niistä sopimisessa. Usein isännöinniltä ostetaan lakimääräistä laajempaa palvelua, kuten teknisiä, juridisia tai viestinnällisiä asiantuntijapalveluja. Laintulkinnan tarkoitus on auttaa taloyhtiön hallitusta ymmärtämään myös tätä rajanvetoa. – Kun halutaan tietää, mitä nimenomaan meidän taloyhtiömme isännöintiin kuuluu, pitää kaivaa esille oma isännöintisopimus. Ostetusta palvelusta on taloyhtiössä syytä kertoa osakkaille ja asukkaille, jotta isännöintiin liittyviltä oletuksilta ja väärinkäsityksiltä vältytään, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén sanoo.

Isännöitsijälle työrauha Isännöinti hoitaa paljon myös sellaisia asioita, jotka eivät lain ja sopimusten mukaan kuulu sille.

pixabay

– On paljon asioita, jotka valuvat isännöitsijän työpöydälle, koska kukaan muukaan ei hoida niitä. Isännöitsijä auttaa yksinäistä vanhusta, ratkoo naapuririitoja ja auttaa kiinteistönvälittäjää, Koro-Kanerva sanoo. Asiakkaiden eli taloyhtiöiden hallitusten sekä osakkaiden ja asukkaiden toiveet ja tarpeet muuttuvat muun muassa lainsäädännön ja asumisen trendien mukaan, ja isännöinnillä pitäisi olla mahdollisuus vastata niihin. Tällä hetkellä pinnalla ovat muun muassa energiatehokkuus ja talousosaaminen korjausvelan ja suurten ta-

loyhtiölainojen takia. – On tärkeää, että isännöitsijä voisi keskittyä asiantuntijatyöhönsä ja taloyhtiön hoitamiseen. Asiakkaiden tulisi tietää, kehen kulloinkin otetaan yhteyttä. Usein oikea ja taloyhtiön asiat tunteva taho on kiinteistösihteeri. Muita taloyhtiön asioita hoitavat myös hallitus ja kiinteistöhuolto. Koko lakimääräisen isännöinnin tulkinta on luettavissa Isännöintiliiton maksuttomassa Hae isännöintiä -verkkopalvelussa: https://haeisannointia.fi/mita-isannointiin-kuuluu/

Yhtiöjärjestys päivityksen tarpeessa? Yhtiöjärjestys on taloyhtiön sisäinen laki, joka määrittää yhtiön pelisäännöt. Välllä nuo pelisännöt voivat olla päivityksen tarpeessa. Milloin yhtiöjärjestystä on syytä lähteä päivittämään ja miten se tehdään? Yhtiöjärjestystä voidaan luonnehtia taloyhtiön sisäiseksi laiksi. Sen avulla taloyhtiössä voidaan määrittää tarkemmat pelisäännöt niitä tilanteita varten, joihin laki ei anna yksityiskohtaista vastausta. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä myös laista poikkeavalla tavalla esimerkiksi kunnossapitovastuusta. – Laissa todetaan, että vastikeperusteista on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Jos taloyhtiössä halutaan periä vesimaksua, tietoliikennevastiketta tai muuta erityisvasti-

4

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

ketta, on maksun perusteesta määrättävä yhtiöjärjestyksessä, kertoo Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia.

Asiantuntija-apua yhtiöjärjestyksen päivittämiseen Yhtiöjärjestystä on aika ajoin tarvetta päivittää vastaamaan taloyhtiön vallitsevaa tilannetta. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päätetään aina yhtiökokouksessa. – Kokouskutsussa on lain mukaan mainittava muutoksen pääasiallinen sisältö, ja suositeltavaa on liittää ehdotetut yhtiöjärjestysmääräykset sellaisinaan kokouskutsuun, sanoo Kiinteistöliiton lakimies Pauliina Haapsaari.

Usein yhtiöjärjestystä lähdetään muuttamaan yksittäisen muutoksen takia, kun esimerkiksi vesimaksua tai kunnossapitovastuuta koskeva määräys halutaan lisätä yhtiöjärjestykseen. Yhtiössä voi olla käsillä myös jonkin uuden ja yhtiössä keskustelua herättäneen asian aiheuttama muutostarve. Tällainen voi olla esimerkiksi tupakointikiellon lisääminen yhtiöjärjestykseen. Yhtiöjärjestyksen muutoksesta päätetään pääsääntöisesti 2/3 määräenemmistöpäätöksellä, mikä tarkoittaa sitä, että muutosta kannattaa 2/3 yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Yhtiöjärjestysmuutos voi edellyttää lisäksi tiettyjen tai kaikkien osakkaiden

suostumuksen. Suostumus tarvitaan esimerkiksi osakkeenomistajan maksuvelvoitetta lisättäessä. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen yhden määräyksen osalta aiheuttaa koko yhtiöjärjestyksen päivitystarpeen, jos yhtiön voimassa oleva yhtiöjärjestys on rekisteröity ennen nykyisen asunto-osakeyhtiölain voimaantuloa 1.7.2010. Yhtiöjärjestysmuutoksen valmistelussa on hyvä käyttää asiantuntija-apua jo hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta, jossa muutoksesta on tarkoitus päättää. Näin muutosluonnos saadaan kokouskutsun liitteeksi ja käsiteltyä yhtiökokouksessa onnistuneesti.

kiinteistoliitto.fi


Asuntosijoittajat velkaantuvat maltillisesti Julkisuudessa maalaillut synkät pilvet yksityisten asuntosijoittajien velkaantumisesta ovat tutkimustulosten perusteella ylimitoitettuja. Suomen Vuokranantajien vuosittaisen Vuokranantajakyselyn tuoreiden tietojen mukaan vain noin kuudella prosentilla vastanneista on yli 100 000 euroa velkaa yhtä sijoitusasuntoa kohden. – Tyypillisesti yksityisen vuokranantajan velkaasteet ovat maltillisia. Vuokranantajakyselyn mukaan yksityisten vuokranantajien velka suhteessa asuntojen arvoon on noin 37 prosenttia. Se on huomattavan maltillinen isoihin kiinteistösijoittajiin verrattuna. Velkaantuminen on selvitystemme mukaan myös laskenut viime vuosina, sanoo Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa. Yksityiset vuokranantajat käyttävät sijoitusasuntolainoissaan tyypillisesti 20 vuoden laina-aikaa. Alle prosentti vastanneista on käyttänyt kulutusluottoja rahoituskeinona, joten riskitietoisuus ja ymmärrys lainojen luonteesta on yksityisillä vuokranantajilla erittäin hyvin hallussa.

pixabay

Sijoittajaosakas tuo lisäarvoa taloyhtiön hallintoon Alle 10 prosenttia vastaajista suosii ensisijaisesti uudiskohteita asuntosijoittamisessa. Tyypillisesti yksityiset vuokranantajat ovat kiinnostuneita vanhoista kohteista. Lähes 70 prosentilla vastanneista ei ole uudiskohteisiin kohdistuvaa yhtiölainaa ollenkaan ja vain 1,5 prosentilla on taloyhtiölainaa yli 70 prosenttia suhteessa asuntojen arvoon. – Yksityinen vuokranantaja on siis käytännössä turvallinen toimija taloyhtiössä, koska yksityisellä vuokranantajalla on puskureita vuokra-asunnolleen. Hän tuo myös lisäarvoa taloyhtiön hallin-

toon, koska yksityisillä vuokranantajilla on kokemusta myös muista taloyhtiöistä. Viljamaa näkeekin, että taloyhtiön hallituksessa olisi hyvä olla myös sijoittaosakas. – Yksityinen vuokranantaja tuo taloyhtiön hal-

litukseen osaamista, jota tarvitaan taloyhtiön pitkäjänteisessä ja suunnitelmallisessa hoitamisessa. vuokranantajat.fi

Osakeluettelon siirtopalvelu avataan huhtikuussa 2020 Maanmittauslaitoksen osakeluettelon siirtoon tarkoitettu sähköinen palvelu avataan huhtikuussa 2020. Osakeluettelon siirtopalvelun avaamista päätettiin siirtää huhtikuuhun tietosuojaan liittyvien yksityiskohtien varmistamiseksi. – Saamme palvelukokonaisuuden julkaisukuntoon huhtikuun aikana. Lisäksi olemme pystyneet parantamaan palvelun käytettävyyttä. Taloyhtiö saa palvelusta myös

osakeluettelon käyttöönsä siirron jälkeen, kertoo ohjelmapäällikkö Jorma Turunen Maanmittauslaitokselta. Siirtopalvelu on suunnattu ensisijaisesti niille taloyhtiöille, joilla ei ole käytössään isännöintijärjestelmää. Palvelu julkaistaan osakehuoneistorekisteri.fi-sivustolla.

pixabay

osakehuoneistorekisteri.fi

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

5


ARAlta uusia avustuksia sisäilman ja energiatehokkuuden parantamiseen

Pixabay

6

OmakiinteistĂś Varsinais-Suomi 1 | 2020


lll

Teksti: Tiina Raatikainen

Onko taloyhtiössänne sisäilmaongelmia, joita pitäisi lähteä ratkomaan? Olisiko energiatehokkuudessa parantamisen varaa? Molempiin on nyt mahdollista saada ARAlta rahoitusta.

Jos taloyhtiössä on kosteus- ja mikrobivaurioita tai sisäilmaongelmia, on ARAlta (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) voinut hakea avustusta kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun tämän vuoden alusta alkaen. Avustuksella pyritään auttamaan sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa asuvia kannustamalla rakennusten omistajia, kuten taloyhtiöitä, ongelmien hoitamiseen. Avustettavien asuinrakennusten ja asuntojen sisäilmaongelmien aiheuttajia voivat olla kosteus- ja homevaurion lisäksi VOC- ja PAH-yhdisteet, radon ja muut haitalliset aineet. Kuntotutkimukseen voidaan myöntää avustusta, kun epäillään kosteus- ja mikrobivauriota tai sisäilmaongelmaa. Kuntotutkimuksella tarkoitetaan kosteus- ja sisäilmateknisiä tutkimuksia, joiden kohteena ovat kosteusvaurioituneiksi epäillyt rakenteet sekä muut asunnon sisäilmaan mahdollisesti vaikuttavat rakenneosat, materiaalit ja tekijät, kuten vaikkapa ilmanvaihto. Kun asuinrakennuksessa on todettu kosteus- ja mikrobivaurio tai sisäilmaongelma, voidaan avustusta myöntää myös rakennuksen perusparannuksen suunnitteluun. Perusparannuksella tarkoitetaan asunnon tai asuinrakennuksen korjaamista kertaluontoisilla toimenpiteillä niin, että asunnon laatutaso nousee uudenveroiseksi tai palautuu alkupe-

räiseksi. Avustus kattaa esimerkiksi suunnitelmien laatimisen ja katselmukset. Avustuksen määrä on enintään 50 % hyväksyttävistä ja toteutuneista kustannuksista. Itse korjaustöitä avustus ei kata. Sekä kuntotutkimuksen tekijöiltä että perusparannuksen suunnittelijoilta vaaditaan asiaankuuluvaa pätevyyttä. Pätevyys tarkistetaan avustuksen myöntämisen yhteydessä. Huomioitavaa on, että kuntotutkimusta tai perusparannuksen suunnittelua ei saa aloittaa ennen ARAlta saatua aloituslupaa tai avustuspäätöstä. Energia-avustusta jopa tuhansia euroja asuntoa kohti

Energia-avustusta myönnetään korjaushankkeen kustannuksiin, jotka liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen, energian käytön tehostamiseen, sisäilmasto-olosuhteiden parantamiseen, järjestelmän säätöön, tasapainotukseen ja ohjaukseen sekä järjestelmän oikean toiminnan varmistamiseen. Jotta avustusta voi saada, korjaushankkeen täytyy parantaa rakennuksen energiatehokkuutta enemmän kuin korjaamisen yhteydessä normaalisti edellytetään. Energiatehokkuuden paraneminen täytyy puolestaan osoittaa energiatodistuksella. Avustuksen määrä riippuu siitä,

minkä verran rakennuksen energiatehokkuus parantuu korjausten jälkeen verrattuna rakentamisajankohdan lähtötasoon tai, jos rakennuksen käyttötarkoitusta on muutettu, käyttötarkoituksen muutoksen mukaiseen tasoon. Kerros- tai rivitalo, joka korjataan vähintään 20 % energiatehokkaammaksi kuin voimassa olevat säädökset edellyttävät, voi saada jopa 4 000 euroa avustusta asuntoa kohti. Avustusta myönnetään kuitenkin enintään 50 % korjaushankkeen toteutuneista kustannuksista. ARA katsoo hankekohtaisesti, mikä osa korjaustyön kustannuksista käy avustettaviksi. Hyväksyttyihin kustannuksiin lasketaan mukaan suunnittelu-, työ- ja rakennuskustannukset arvonlisäveroineen. Koko rakennuksen energiatehokkuuden parannuttava

Avustusta voi saada esimerkiksi rakennuksen eristeiden parantamiseen tai energian käytön kysyntäjoustoa parantaviin ratkaisuihin. Avustusta voi siten saada myös toimiin, joiden vaikutus ei näy energiatodistuksessa, mutta jotka esimerkiksi tehostavat energian käyttöä. Avustuksen saamisen ehtona on kuitenkin, että koko rakennuksen energiatehokkuus paranee. Useampi toimenpide voikin olla tarpeen, jotta rakennuksen energiatehokkuus nousee avustuk>>

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

7


Energiaavustuksen hakeminen - tiivistetyt ohjeet taloyhtiöille

Pixabay

1. Tehkää virallinen päätös hankkeeseen ryhtymisestä 2. Selvittäkää yhdessä ammattilaisen kanssa energiatehokkuutta parantavat korjaukset ja niiden kustannukset. Teettäkää ammattilaisella seuraavat laskelmat: • Laskelma rakentamisvuoden E-luvusta lähdetietoineen • Laskelma korjausten vaikutuksesta E-lukuun • Asiantuntijan laatima ja allekirjoittama selvitys ja kustannusarvio toimenpiteistä, joilla vaadittu energiatehokkuus saavutetaan 3. Kun korjaukset on tehty, tehkää maksatushakemus joko avustuspäätöksen liitteenä olevalla maksatushakemuksella, ARAn verkkosivuilla julkaistulla maksatushakemuksella tai verkkoasioinnissa sähköiseen asiointikansioon automaattisesti luodulla maksatuslomakkeella.

Maksatushakemuksen liitteet:

Energiatodistus, jolla osoitetaan energiatehokkuuden parantuminen. Energiatodistuksella osoitetaan myös se, että energiatehokkuutta parantavat korjaukset on tehty. Avustuksen saajan allekirjoittama selvitys toteutuneista kustannuksista. Toteutusta vastaavat allekirjoitetut suunnitelmat työselityksineen.

Pixabay

8

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

sen saamisen vaatimalle tasolle. Energiatehokkuuden parantuminen lasketaan vertaamalla korjaushankkeen jälkeistä energiatehokkuutta rakennuksen rakentamisajankohdan tai viimeisimmän käyttötarkoituksen muutoksen ajankohdan mukaiseen tasoon. Laskennassa käytetään energiatehokkuutta kuvaavia E-lukuja. Avustusta hakiessa tulee esittää rakennusalan ammattilaisen allekirjoittama suunnitelma ja kustannusarvio toimenpiteistä, joilla rakennuksen energiatehokkuutta parannettaisiin vähin-

tään avustuksen edellyttämälle tasolle. ARA suosittelee, että laskennan tekee pätevöitynyt energiatodistuksen laatija. Maksatushakemukseen tarvittavan energiatodistuksen saa tehdä ainoastaan pätevöitynyt energiatodistuksen laatija. Pätevöityneet laatijat löytyvät ARAn energiatodistusrekisteristä: www.energiatodistusrekisteri.fi Avustus maksetaan korjaustyön valmistuttua, kun energiatehokkuuden paraneminen on todennettu energiatodistuksella. Jos energiatehokkuus ei parane suun-


AKOMIT

Esa Raitanen

www.akomit.fi Asbestipurku Timanttiporaus/sahaus Kuntoarviointi Lämpökuvaus Kosteusmittaus/Kuivaus Otsonointi Radonmittaus

Akomit Oy Anttilankulmantie 339 31490 Terttilä Puh. 0500 180 671 045 876 7367 (02) 748 3460

HORMIT JA ILMANVAIHTO TOIMIVAKSI! Tilaa kiinteistöön asiantuntijan suorittama hormien ja ilmanvaihdon kuntokartoitus nyt! • Hormien kunnostus kaikilla tekniikoilla (massaus, putkitus, sukitus) • Ilmanvaihdon huollot, puhdistukset ja säädöt ammattitaidolla • Savupiippujen korjaustyöt • Uudet valmispiiput (tarvittaessa asennettuna) • Vedonparantajat ja savuimurit tehostamaan ilmanvaihtoa tai takan vetoa Toimimme yli 25 vuoden ja tuhansien kohteiden kokemuksella Etelä-Suomen alueella. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Puh. 050 3100 200 tai myynti@hormistokeskus.fi

nitelmien mukaisesti, ARA ei voi maksaa avustusta, vaikka se olisi alun perin myönnetty. Kuinka toimia?

Taloyhtiöissä on tietenkin tehtävä virallinen päätös ennen hankkeeseen ryhtymistä. Energia-avustushakemukseen tarvitaan ammattilaisen laatimia dokumentteja, joten kannattaa ottaa yhteyttä talotekniikka- tai rakennesuunnittelijaan ennen avustuksen hakemista. ARA ei tarjoa korjausneuvontaa. Hakemusten tekemiseen on kuitenkin tarjolla neuvontaa puhelimitse ja

sähköpostitse. Avustusta suositellaan haettavaksi ARAn verkkoasiointipalvelun kautta. Kaikki hakemukseen tarvittavat liitteet pitää olla valmiina ennen hakemuksen lähettämistä. Milloin korjaukset voi aloittaa?

30.6.2020 saakka työt voi aloittaa ennen kuin avustushakemus on toimitettu ARAan. Avustuskelpoisia korjauksia voidaan avustaa, kun hakemus liitteineen on toimitettu ARAan viimeistään 30.6.2020. 1.7.2020 alkaen korjaukset, joihin avustusta

TEKNO-INNOVAATIO LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN PARHAAKSI.

✆ 0400 365 330 www.ti.fi

>>

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

9


ILMOITUS

Kaukolämpöalalta on vain hyviä uutisia Kaukolämpöala on vähän otsikoissa, koska hyvät uutiset pääsevät niihin harvoin. Kaukolämpöalan hyviä uutisia ovat helppous, kustannustehokkuus, toimintavarmuus, jatkuvasti kehittyvät palvelut ja yhä päästöttömämmäksi muuttuva tuotanto. Taloyhtiöiden kannalta kaukolämpö on edelleen erinomainen valinta kiinteistön lämmittämiseen, sillä kaukolämpö on toimintavarmaa lämmityspalvelua, jota ei tarvitse täydentää muilla lämmitysratkaisuilla. Kaukolämpöasiakkaan ei tarvitse myöskään tehdä investointeja ilmastoratkaisujen eteen, vaan lämpöyhtiöt tekevät ne asiakkaan puolesta. Kaukolämpötoimijat harmittelevatkin sitä, että kaukolämmöstä annetaan usein väärä kuva päästöjä tuottavana lämmitysmuotona. – Tosiasiassa 70 prosentissa kunnista kaukolämpö tuotetaan jo nyt lähinnä uusiutuvilla energialähteillä tai hukkalämmöllä, sanoo Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suonio.

Päästöt vähenevät, hinta laskee Kaukolämpö on aina paikallista, minkä vuoksi Varsinais-Suomen kaukolämpötuottajat kehottavatkin tarkistamaan, mikä oman asuinalueen tilanne on niin hinnan kuin päästöjenkin suhteen. – Meillä Varsinais-Suomessa saa jo tällä hetkellä paikoin nollapäästöistä energiaa, ja lisäksi hyödynnämme jo nyt teollisuuden hukkalämpöjä. Uudessakaupungissa on käytetty 20 miljoonaa euroa tuotannon muuttamiseksi uusiutuvaksi ja samalla hintaa on pudotettu kahteen otteeseen. Nyt vuonna 2020 hinta on jo viidettä vuotta sama ja 11 % alle Suomen keskimääräisen lämmön hinnan, kertoo tuotantojohtaja Mika Salo VSV-Energiasta. – Vastoin monia viime aikojen uutisia kaukolämmön hinnan noususta, Paimiossa on jo kuudes vuosi meneillään vanhoilla edullisilla hinnoilla, toteaa puolestaan toimitusjohtaja Pekka Vihervuori Paimion Lämpökeskuksesta. Investoinnit päästöttömään tekniikkaan näkyvät kaukolämmön hinnan alenemisena, koska päästömaksut ja haittaverot poistuvat. – Tulevaisuudessa kaukolämmön hintaa voidaan jopa alentaa, sanoo Turku Energian lämpöyksikön johtaja Jari Kuivanen.

Energiatehokkuutta ja rahoitusta Kaukolämpö on tänä päivänä paitsi infra

10

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

myös palveluratkaisu, ja palvelut kehittyvät koko ajan. – Palvelumme ei pääty lämmönjakelukeskukseen vaan otamme koppia asiakaslaitteisiin ja erilaisiin palveluratkaisuihin asti. Tarjoamme esimerkiksi valvomopalveluita, joilla pystytään takaamaan tietyt olosuhteet rakennuksessa. Kiinteistön arvo säilyy, kun tarkkaillaan muun muassa kosteuksia. Tarjoamme entistä enemmän myös jäähdytyspalvelua, Kuivanen toteaa. Kaukolämpöyhtiöt tarjoavat niin ikään palveluratkaisuja energiatehokkuuden ja energian käytön parantamiseen. Kun öljylämmitteinen kiinteistö siirtyy kaukolämmitykseen, E-luku paranee huomattavasti jo yksin tällä toimenpiteellä. Kaukolämpöyhtiöt pystyvät kuitenkin auttamaan myös jo kaukolämmössä olevia kiinteistöjä energiatehokkuuden parantamisessa. Tarjolla on erilaisia energiatehokkuuspalveluita, joilla pystytään optimoimaan lämmönkulutus ja hyödyntämään esimerkiksi poistoilma kiinteistön lämmityksessä. Varsinais-Suomessa myös rahoitus on järjestettävissä energiayhtiöiden kautta lea-

singilla, mikä on kiristyneiden lainahanojen aikana hyvä uutinen sekin.

Kaukolämmöllä on kasvot Paikallisuus on kaukolämpöyhtiöiden valtti monessakin mielessä. Yksi niistä on se, että kaukolämmössä lämmitysjärjestelmästä vastaava yritys on jatkossakin lähellä. – Kaukolämmöllä on kasvot. Jos hoitaisimme työmme huonosti, kyllä siitä tulisi kylillä liikkuessa nopeasti palautetta, toteaa toimitusjohtaja Anne Ahtiainen Liedon Lämmöstä.

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry. www.findhc.fi/ Liedon Lämpö www.liedonlampo.fi Paimion Lämpökeskus www.plk.fi/ Turku Energia www.turkuenergia.fi VSV-Energia www.vsv.fi/vsv-energia-oy


Energia-avustushakemukseen tarvitaan ammattilaisen ” laatimia dokumentteja, joten kannattaa ottaa yhteyttä talotekniikka- tai rakennesuunnittelijaan ennen avustuksen hakemista.

haetaan, saa aloittaa vasta sitten, kun avustushakemus kaikkine liiteasiakirjoineen on toimitettu ARAan. Energia-avustuksen hakeminen

ARA suosittelee hakemuksen tekemistä ARAn verkkoasiointipalvelussa osoitteessa: www.ara.fi/verkkoasiointi Avustusta voi kuitenkin hakea myös hakulomakkeella, joka toimitetaan ARAlle: www.ara.fi/lomakkeet ARA palvelee energia-avustuksen hakemiseen liittyvissä asioissa sähköpostitse osoitteessa: korjausavustus. ara@ara.fi

Neuvontapuhelin: 029 525 0918 tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9–11 ja kello 12–15 Huom! Heinäkuussa: ti–ke klo 9–11 ja 12–15 Avustuksen hakeminen kuntotutkimuksiin ja perusparannuksen suunnitteluun

Tietoa hakemisesta löytyy sivustolta www.ara.fi Lainat ja avustukset > Korjausavustukset > Kuntotutkimus ja perusparannuksen suunnittelu l Lähde: Ympäristöministeriö

Autamme taloyhtiötäsi uusien energiaratkaisujen hyödyntämisessä.

Pixabay

Tilaa taloyhtiöpäättäjien oma uutiskirje ja saat ajankohtaiset kiinteistöalan energiauutisemme suoraan sähköpostiisi!

Lue lisää ja tilaa:

www.turkuenergia.fi/taloyhtiot

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

11


Pixabay

lll

Teksti: Tiina Raatikainen

Aurinkosähköä meidänkin taloyhtiöömme? Onko aurinkosähkö oikeasti kannattavaa ja sopisiko se myös meidän taloyhtiöömme? Asiaa ei tarvitse arvuutella, sillä investointipäätöksen tueksi on mahdollista tilata kartoitus. Hyvä aurinkosähkökartoitus sisältää muun muassa järjestelmäkoon optimoinnin tuntianalyysillä, asennustapaselvityksen, havainnekuvat sekä taloudellisuuslaskelman.

12

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020


24h

Soita meille, se on turvallista! · SÄHKÖASENNUKSET · KORJAUKSET, HUOLLOT SÄHKÖALAN AMMATTILAINEN JOHON VOIT LUOTTAA · SUUNNITTELU · TUULI- JA AURINKOENERGIA · ILMALÄMPÖPUMPPUASENNUKSET Salvelanlaaksontie 1, Piikkiö

Energiatuotanto aurinkopaneeleilla on kannattavaa myös Suomessa, sillä maan pinnalle saapuva vuotuinen auringon säteilyenergia on Etelä-Suomessa samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa. Suomen lisäetuna on alhainen vuoden keskilämpötila, sillä kylmä aurinkokenno tuottaa sähköä hieman enemmän kuin lämmin kenno. – Pilvisinä päivinä tuotanto on toki hyvin vähäistä suoraan auringonpaisteeseen verrattuna, toteaa tietokirjailija, energiaasiantuntija Janne Käpylehto. Käpylehto on ollut asiantuntijana Suomen ensimmäisessä taloyhtiön tilaamassa järjestelmässä ja muun muassa taloyhtiöiden voimaloita toteuttavassa Solarvoima Oy:ssä. Nostaa myös kiinteistön arvoa

Käpylehdon mukaan energialaskun pieneneminen on keskeisin

0400 527 971

syy siihen, miksi aurinkosähkö kiinnostaa taloyhtiöitä, samoin kuin ekologiset arvot ja energiamavaraisuuden kasvattaminen. Aurinkosähkövoimala nostaa myös kiinteistön arvoa. Suomen kiinteistöliiton tekemässä kyselyssä 2/3 vastanneista oli valmis maksamaan asunnosta enemmän, jos taloyhtiössä oli aurinkosähkö. – Lisäksi aurinkovoimala taloyhtiössä osoittaa, että yhtiö kykenee edistyksellisiin päätöksiin ja siellä on hyvä meininki. Taloyhtiössä oleva aurinkovoimala myös edistää fiksua energian käyttöä yleisesti niin yhtiön kuin yksilönkin kannalta. Se tekee energiasta konkreettista ja mielenkiintoista. Taloyhtiössä voidaan tuottaa aurinkosähköä ja hyödyntää aurinkolämpöä monin eri tavoin. Suomalaisissa taloyhtiöissä asuntojen lämmityksestä vastaa yleensä yhtiö, ja näin ollen au-

KIINTEISTÖHUOLTO- JA TALONMIESPALVELUT TURUSSA Haka Kiinteistöhuolto Oy p. 0400 522 567

www.hakakiinteistohuolto.fi

rinkosähkön tai -lämmön käyttäminen osana lämmitysratkaisua alentaa taloyhtiön ostoenergian määrää. Kiinteistösähkön tuottoon

Helpoin tapa lisätä aurinkosähköä kerrostaloon on kytkeä se kiinteistösähköön, jolloin sähkö hyödynnetään taloyhtiön hallinnassa olevassa sähköliittymässä, jossa on muun muassa kiertovesipumppu, yleisten tilojen valaistus, saattolämmitys, hissit, saunat ja autopaikkojen lämmitystolpat. Tällainen kytkentätapa ei vaikuta asuntojen sähkönkäyttöön tai huoneistojen sähkösopimuksiin. Kiinteistösähköön kytketty aurinkosähkö on taloudellisesti kannattavaa, kun kiinteistön sähkönkulutus on riittävän suuri ja kun järjestelmä mitoitetaan oikein. Mitä enemmän talotekniikkaa on, kuten koneellinen

ilmanvaihto, sen paremmin aurinkosähkö sopii. – Tällainen aurinkovoimala ei tietenkään sovi jokaiseen taloyhtiöön. Kiinteistösähköliittymän kulutus esimerkiksi tyypillisessä vanhemmassa pienessä Helsingin keskustan kerrostaloyhtiössä on useimmiten liian pieni, Käpylehto toteaa. Jos kerrostaloyhtiö vaihtaa kaukolämmöstä esimerkiksi maalämpöön, lisääntyy sähkönkulutus rajusti. – Nyrkkisääntö tekemieni laskelmien pohjalta on, että aurinkovoimalan koko viisinkertaistuu tyypillisessä pk-seudun kerrostaloyhtiössä, jos mitoitusperusteena on taloudellisuus. – Samalla investoinnin sisäinen korko lähes tuplaantuu. Taloyhtiössä keskuslämmitysperiaatteella toimiva lämpöpumppu tekee aina samalla myös lämpimän käyttöveden, joitakin hassuja poikkeuksia lukuun otta>>

Lämpöpumpulla säästöä ja helppoutta. Luonnollisesti. Etähallittavat, tehokkaat NIBE maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumput kerros- ja rivitaloihin. Koko projekti alusta loppuun. Myös huollot ja huoltosopimukset. Kysy lisää! 050 512 8008 | info@finlt.fi www.finlt.fi Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

13


Janne Käpylehto/Solarvoima Oy

Pixabay

Rakennusvaiheen kuva Solarvoiman voimalahankkeesta Pasilassa.

matta. Yhtiökokousta varten kannattaa teettää aurinkosähkökartoitus, johon sisältyy järjestelmäkoon optimointi tuntianalyysillä, taloudellisuuslaskelma sekä muun muassa asennustapaselvitys. Enemmistöpäätös riittää, jos voidaan katsoa, ettei investointi osakasta kohden muodostu kohtuuttomaksi. Energiaa huoneistojenkin käyttöön

Toinen aurinkosähkön hyödyntämismuoto on taka- tai virtuaalimittarointi. Se mahdollistaa suurimman energiantuotannon, koska katolla tuotettua energiaa voidaan hyödyntää kiinteistösähkön lisäksi huoneistojen sähköliittymien käyttöön. Taloyhtiöstä tulee ”sähköntoimittaja”: huoneistojen sähköliittymät poistetaan ja taloyhtiö myy huoneistoihin sähkön mittaroituna sähkövastikkeena. Tähän ratkaisuun päätyminen voi olla taloyhtiöissä hyvin haasteellista. Se vaatii yksimielisen päätöksen

14

yhtiökokouksessa ja yhtiöjärjestyksen muutoksen, koska asukkaat luopuvat sähkömarkkinalain mukaisesta oikeudestaan valita sähköntoimittaja ja yhtiöjärjestykseen tulee yksi maksuperuste lisää. Käpylehto pitääkin takamittarimallia hankalasti toteutettavana mallina, joka toimii lähinnä pienissä yhtiöissä, joissa on vähän osakkaita ja hyvä meininki päätöksentekoon. Sen sijaan Käpylehto veikkaa menestystä joustavammalle, verkkoyhtiön kanssa palvelukonseptina toteutettavalle hyvitysmallille. Siinä taloyhtiön aurinkovoimala tuottaa sähköä myös huoneistojen sähkönkulutukseen, mutta asukkaat ovat edelleenkin omien mittareidensa takana. Hyvityslaskentamalli ei kuitenkaan vielä nykyisellä lainsäädännöllä ole mahdollista, sillä tällä hetkellä määräykset estävät aurinkosähkön jakamisen asukkaille sähkönsiirtoyhtiöiden mittareilla. Vihreää valoa taloyhtiöiden yhteisvoimaloille on kuitenkin

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

pian näkyvissä. Energiayhteisöt mahdollistava lainsäädäntö on tulossa jo tämän vuoden puolella, sillä uudistettu EU:n sähkömarkkinadirektiivi edellyttää energiayhteisöjen mahdollistamisen jäsenmaissa vuoden 2020 loppuun mennessä. – Lakiin tullaan kuitenkin kirjaamaan siirtymäaika verkkoyhtiöille, ja tämän siirtymäajan pituus on vielä auki, kertoo FinSolar-hankkeen puitteissa asiaan perehtynyt erikoisasiantuntija Karoliina Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta. – Verkkoyhtiöistä Helen, Oulun Energia ja Järvi-Suomen Energia ovat valmiita tarjoamaan hyvityslaskentapalvelua taloyhtiöasiakkailleen jo heti ensin vuoden alusta. Caruna on puolestaan luvannut ottaa uuden mallin käyttöön ensi vuoden kevään aikana.

dollista asentaa myös esimerkiksi talon seinään pystyasentoon, mutta tuotanto jää tällöin vähäisemmäksi. Keskeisintä on, että voimala mitoitetaan oikein. Oikein mitoitettu ja asennettu aurinkosähkövoimala maksaa itsensä takaisin kolmisen kertaa teknisen käyttöikänsä aikana. Keskeistä mitoituksessa on, että tuotettu sähköenergia käytetään pääosin itse. Liian suuri voimala johtaa sähkön myyntiin energiayhtiölle, mikä ei yleensä ole kannattavaa. Taloyhtiössä oikein mitoitetun voimalan laskennallinen takaisinmaksuaika on eri tekijöistä riippuen 12–15 vuotta. Oikein asennetun aurinkovoimalan huollontarve on myös olematon: aurinkopaneelissa ei ole liikkuvia osia ja tekninen käyttöikä on kymmeniä vuosia.

Pitkäikäinen ja huoltovapaa

Miten hankkeessa tulisi edetä?

Aurinkopaneeleille tulee löytyä katolta riittävästi varjostamatonta aluetta. Paneeleja on mah-

Päätöksen teko aurinkovoimalasta vaatii aina kartoituksen, jotta päätöksenteko perustuu


VIEMÄRIN VAIVOIHIN ON

MONET HOIDOT.

SOITA YKKÖSTOHTORI ASIALLE.

Oikein mitoitettu ja asennettu aurinkosähkövoimala maksaa itsensä takaisin kolmisen kertaa teknisen käyttöikänsä aikana.

tietoon eikä arvaukseen. Yhtiökokousta varten kannattaa siis teettää aurinkosähkökartoitus, johon sisältyy järjestelmäkoon optimointi tuntianalyysillä, taloudellisuuslaskelma sekä muun muassa asennustapaselvitys. Aurinkosähköjärjestelmän hankinta on helppoa ja turvallista avaimet käteen -toimituksena. Silloin sovitaan vastuullisen yrityksen kanssa kaikista toimitukseen liittyvistä yksityiskohdista alkukartoituksesta käytön opastukseen saakka. Järjestelmän toimittaja hoitaa tällöin myös lupaasiat verkkoyhtiön ja rakennusvalvonnan suuntaan. Kun tutkitaan tarjouksia,

kannattaa kiinnittää huomiota myös teknisiin yksityiskohtiin ja vertailla paneeleiden tehontuottotakuuta. Tyypillisesti tehontuottotakuu on 25 vuotta. Kannattaa myös tutustua aurinkosähköyritysten referenssikohteisiin ja kysyä suosituksia. Kaikki toimituksiin liittyvät yksityiskohdat pitää luonnollisestikin sopia kirjallisesti. l

Lähde: Aurinkosähköä kerrostaloon: Opas asukkaille, hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille. Helsingin kaupunki 2017. Löytyy osoitteesta: www. ilmastokatu.fi

L&T hoitaa ammattitaidolla kaikki viemäreiden ja kaivojen huoltoon liittyvät palvelut.

• Viemäriverkostojen kuntokartoitukset • Uusien viemäreiden vastaanottokuvaukset • Putkistojen pesut ja huuhtelut • Viemäreiden avaukset ja sulatukset • Kaivojen ja erottimien tyhjennykset • Märkäimupalvelut Pyydä tarjous L&T:n viemärihuollosta: www.lassila-tikanoja.fi/asioi Yritykset 010 636 7000 Yksityiset 010 636 5000 Kiireisissä tilanteissa voit soittaa ympäri vuorokauden päivystysnumeroomme 010 636 2000. www.lassila-tikanoja.fi JÄTEHUOLTO JA KIERRÄTYS SIIVOUS JA TUKIPALVELUT KIINTEISTÖHUOLTO JA -TEKNIIKKA VAHINKOSANEERAUS VIEMÄRIHUOLTO YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

15


A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Dronella otettu yleiskuva Asunto Oy Tampereen Taljankan vesikatosta ennen remonttia.

lll

Teksti: Tiina Raatikainen

Mistä on onnistunut kattoremontti tehty? Onnistuneessa kattoremontissa remontin kaikki osapuolet puhaltavat yhteen hiileen. Hyvän suunnittelun, toteutuksen ja valvonnan lisäksi myös taloyhtiö pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan remontin onnistumiseen. Asunto Oy Tampereen Taljankan vesikattoremontti sai alkusysäyksensä vuonna 2016 tehdyssä taloyhtiötä koskevasta kuntoraportista ja 2018 tehdystä kuntokatselmuksesta. Niissä katon kunnon todettiin olevan huono ja pikaisia korjaustoimenpiteitä vaativa. Lopullista remonttipäätöstä joudutti se, että vesi löysi tiensä keväällä

16

2018 A-portaan ylimmän kerroksen huoneistoon ja rappukäytävän ylätasanteen seinään. Saman kevään yhtiökokouksessa tehtiin päätös urakan kilpailuttamisesta. Hallitus oli yhtiökokousta varten jo kilpailuttanut suunnittelutoimistot. Suunnittelijaksi valittiin A-Insinöörit Suunnittelu Oy suunnittelijanaan Kari Lehtola. Ura-

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

koitsijaksi valittiin kilpailutuksessa Johannes Kellosaaren johtama Parke Rakenne Oy. Valvojaksi tuli Petteri Väätäinen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:stä. Mineriittikate ja vuotoja

Asunto Oy Tampereen Taljankan vesikatolla oli elinkaarensa

loppupuolelle tullut mineriittikate, joka jo vuosikin yhdestä sisätaitteesta. Asbestin käytöstä mineriitissä luovuttiin 90-luvun taitteessa. Koska rakennuksen valmistuminen ajoittui juuri tuohon taitteeseen, oli ennen urakan alkua näytteillä ja analyysilla varmistettava, oliko tässä mineriittikatteessa vielä asbestia. – Se, että asbestia ei löytynyt,


Parke Rakenne Oy

Pelti- ja tiilikattojen maalaus takuulla. Ulkomaalaustyöt esim. julkisivumaalaus.

✆ 044 0400286 www.kiinteistopalvelulaaksonen.fi

• Konesaumakatot • Rakennuspeltityöt • Enkopur-tiivistykset • Sadevesijärjestelmät Parke Rakenne Oy

• Muut peltikatot • Velux-kattoikkunat • Kattoturvatuotteet

✆ 0400 775 841

www.peltitaiturit.fi

merkitsi taloyhtiön kannalta säästöä, kun ei tarvittu asbestin vaatimaa erikoiskäsittelyä ja poiskuljettamista ongelmajätelaitokseen, toteaa taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Reijo Nurminen tyytyväisenä. Vesikattotyöt aloitettiin helmikuussa 2019 sääsuojan alla. Sääsuojaus lisäsi katon kokonaisurakkahintaa, mutta takasi työn sujumisen sääoloista huolimatta. Telineet rakennettiin vain takapihan puolelle. Katto oli useammassa tasossa oleva pulpettiharjakatto, joka toi haasteita sekä kattotyön toteutukselle että suojaukselle. Katto tehtiin ja suojattiin kahdessa osassa. Katolla olevat suojarakenteet nostettiin kerralla talon toisesta päästä toiseen päähän. Katolta poistettiin vanha mineriittikate, aluskate ja huonokuntoiset ruoteet. Kattopinnaksi valittiin lukkosaumakatto. Reunoja kiertävät soirot, joihin räystäs oli kiinnitetty, uusittiin. Pur-

info@peltitaiturit.fi

Kiinteistöarviointitoimisto R. Rehnberg Oy

kujäte kerättiin jätelavalle. Drone suunnittelun tukena

Taljankan vesikattoremontissa suunnittelun haasteeksi muodostuivat alkuperäiseen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät ongelmat, joita suunnittelusta vastannut Kari Lehtola kuvailee ”sen ajan rakentamiseksi”. – Vaikka suunnittelu tehdään aina huolella, tässä kohteessa oli kiinnitettävä aivan erityistä huomiota yksityiskohtiin. Hyvällä suunnittelulla ja erityisen hyvällä toteutuksella oli varmistettava, että katosta saadaan tiivis. Lehtola kertoo, että suunnittelun tukena käytettiin dronekuvausta, jossa kamerakopteri lennätettiin kohteen yli. Sillä tavalla saatiin kattavat kuvat katosta. – Toki me siellä katollakin kävimme, mutta oli turvallisempaakin käyttää kopteria

0400 364 465

asiakaspalvelu@kiarto.�i

www.kiarto.�i

SAUMATONTA KOURUA JA YHTEISTYÖTÄ KATTOTURVATUOTTEET TIKASJÄRJESTELMÄT AIDOT KONESAUMAKATOT SADEVESIJÄRJESTELMÄT PELTILISTOJEN KANTTAUS max 6,5m, jopa odottaessa!

& 0400 785 185 0400 204 193 www.peltimies.fi

jari.kapuinen@peltimies.fi

Kustavintie 1306, 21230 Masku

>>

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

17


Isännöitsijät huolissaan katto- ja julkisivuremonttien lykkäämisestä Isännöitsijöiden mukaan taloyhtiöissä ryhdytään kattoja julkisivuremontteihin liian myöhään. Tämä käy ilmi Isännöintiliiton tekemästä Katto- ja julkisivubarometrista vuodelta 2019. Isännöintiliiton selvitykseen vastanneista isännöitsijöistä vain neljäsosa oli sitä mieltä, että katto- ja julkisivuremontteja tehdään taloyhtiöissä oikeaan aikaan. Isännöitsijöiden mielestä kattojen ja julkisivujen ylläpitoon ei ylipäänsä panosteta riittävästi ja hankkeita lykätään tulevaisuuteen. Remonttien siirtämisen seurauksena taloyhtiöille voi tulla lähivuosina ikäviä yllätyksiä, kun sekä putkiremontit että katto- ja julkisivuremontit tulevat ajankohtaisiksi samaan aikaan. Tekemättömät remontit myös laskevat kiinteistön arvoa. − Rakennusten osien elinkaaret menevät osittain samassa syklissä, jolloin samaan aikaan voi tulla tarve usealle remontille. Jotta osakkaat selviävät taloyhtiön isojen remonttien aiheuttamista asuinkustannusten noususta, täytyy rakennuksia ylläpitää pitkäjänteisesti ja jaksottaa remontteja vähintään kymmenen vuoden tähtäimellä, Isännöintiliiton kehitysjohtaja Reetta Yrttimaa neuvoo. Lähde: Isännöintiliitto A-Insinöörit Suunnittelu Oy

18

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

esimerkiksi vesikattorakenteiden ja muiden vaikeiden paikkojen tarkistamiseen. Kamerakopterilla otetut kuvat toivat myös varmuutta suunnitteluun. – Meidän ei tarvinnut nojata vanhoihin suunnitelmiin, kun saatoimme nähdä itse toteutuksen. Dronella pystyimme myös varmistamaan katon nykytilanteen. Lehtola kehuu yhteistyötä urakoitsijan, mutta myös taloyhtiön ja isännöintitoimiston kanssa. – Tämä remontti on hyvä esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä. Yhteistyö kaikkien osapuolten kanssa sujui oikein hyvin, pysyttiin aikataulussa ja budjetissa, jopa hieman alitettiinkin budjetti. Onnistunut projekti siis kaikin puolin. Reijo Nurminen

Tiedottamista, tekemistä, tiedottamista...

Myös urakoitsija Johannes Kellosaari muistelee Tampereen Taljankan urakkaa lämmöllä. Hän kehuu hyvin tehtyä suunnittelua ja taloyhtiön hyvähenkisyyttä. Kellosaari tuokin esiin sen, miten taloyhtiön hallitus pystyy omalla asenteellaan ja omalla tekemisellään myötävaikuttamaan urakan onnistumiseen. Taljankan tapauksessa hallitustyöskentely oli hyvää, oli perehdytty asioihin ja oltiin ajan hermolla siinä, miten urakka etenee. Se, että katto oli niin sanottu murrettu harjakatto, jossa tasojen sisällä olevat kattolappeetkin olivat eri tasoilla, toi tekemiseen omat haasteensa. Kaikkein eniten Kellosaarta jännitti kuitenkin etukäteen se, miten kaikki tarvikkeet saadaan katolle ja sieltä turvallisesti alas. Kaupunkialueilla remonttien tekemisen haasteena on tilan ahtaus, ja vaikka nyt ei keskikaupungilla oltukaan, ei tilaa ollut liikaa käytettävissä. Nostot jouduttiin suorittamaan parkkipaikalta. Tiedottaminen nousi tässä kohtaa tärkeäksi. Asukkaiden piti tietää hyvissä ajoin etukäteen, milloin parkkipaikalla oli nosturi. – Pidimme myös taloyhtiössä

asukkaiden infotilaisuuden ennen kuin olimme edes tulleet tontille. Kerroimme aikatauluista, ja asukkaat saivat kysyä meiltä mieltään askarruttavista asioista. Tämä on hyvä käytäntö, jota suosittelen muillekin, Kellosaari sanoo. Asukkaiden turvallisuus huomioitiin urakan aikana muun muassa siten, että asukkaille tehtiin selkeät kulkureitit ja sisäänkäyntien kohdalle suojalipat. Työmaa eli alue, jolle ei saanut mennä, rajattiin selkeästi. Valvojana toiminut Petteri Väätäinen kiittelee muiden tavoin yhteistyön toimivuutta. – Hankkeen kaikkien osapuolien asenne viedä projektia eteenpäin oli hieno. Asukkailta tuli pelkästään hyvää palautetta siitä, että oli tiedotettu hyvin. Suojaukset olivat myös asian-


www.varsinaisbitumi.fi

HUOPAKATTOJEN AMMATTILAINEN Varsinaisbitumi Oy on huopakattojen johtava ammattilainen Lounais-Suomessa. Asennamme teollisuus- ja liikekiinteistöjen sekä taloyhtiöiden EUROGUMkatot pitkällä kokemuksella.

Si

na

i S b i t u mi

o y

r

ÄLÄ TURHAAN HUOLEHDI KATOSTASI! ANNA MEIDÄN TEHDÄ SE.

o

m

ht o al

oe

Su

on Tampereen Jankan kaupunginosassa sijaitseva vuonna 1991 valmistunut 28 asunnon kerrostalo, jossa on kaksi porraskäytävää. Kerrostalon toisessa päässä on viisi ja toisessa neljä kerrosta. Taloyhtiötä isännöi Isännöinti Ilkka Saarinen Oy ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Reijo Nurminen.

YHTEYSTIEDOT Varsinaisbitumi Oy Etelä-Suomi

Teemme myös kaikenlaisten kattojen huoltotöitä, lumenpudotusta sekä kuntoarvioita.

va

Asunto Oy Tampereen Taljanka

PALVELUT EUROGUM-katot Huolto- ja kuntoarviopalvelut Vuosihuoltosopimukset Koulutus ja konsultointi

ain en vaih

t

SAMMALTA KATOLLA? SAMRAK TIILIKATON PUHDISTUS BIO+

mukaiset, ja urakoitsija noudatti antamiani turvallisuusohjeita kiitettävällä tavalla. Hyvissä ajoin liikkeelle

Reijo Nurminen sanoo hallituksen puheenjohtajana olleensa tyytyväinen sekä suunnitteluun että valvojan ja urakoitsijan työskentelyyn. Hanke eteni aikataulun mukaisesti ja hankkeeseen osallistuvien kesken yhteistyö sujui ongelmitta. Työmaakokoukset, jossa käytiin läpi kulloisetkin vaiheet, vaiheiden dokumentoinnit ja aikataulutukset, menivät nekin läpi ilman suurempia narinoita. – Myös hyvällä ja ennakoivalla tiedottamisella on tärkeä osuus projektin onnistumisessa. Kun projektin etenemises-

tä ja tehtävistä asioista tiedotetaan hyvissä ajoin, pysyvät asukkaatkin tyytyväisinä. Muita taloyhtiöitä Nurminen neuvoo tekemään hyvät esiselvitykset ja ryhtymään remontteihin kuntotutkimuksen ehdoilla. – Valmistautukaa taloyhtiössä hankkeeseen hyvissä ajoin. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Hankesuunnittelun tulee olla kattava, ja kilpailuttaa tulee niin suunnittelijat, valvojat kuin urakoitsijatkin. Käyttäkää vaikka ulkopuolista konsulttia neuvomaan, mitä remontissa tulee huomioida. Pätevä henkilö maksaa itsensä tässä takaisin. Viime tipassa tehtävät korjaukset saattavat maksaa taloyhtiölle jopa 20–50 % normaalia enemmän.l

Biohajoava tuhokäsittely yhdessä mekaanisen puhdistuksen kanssa tuhoaa kaiken yksisoluisen kasvuston kuten sammaleen, levät, jäkälät, homeet jne. sekä antaa suojaa uutta kasvustoa vastaan.

BIO+SUOJA

Täydellinen ja tehokkaampi käsittely, BIO+ käsittelyn lisäksi suoritetaan pesu sekä tiilen kyllästys kivisuoja-aineella.

BIO+COLOUR

Kuten Bio+SUOJA, lisäksi tässä katto pinnoitetaan sävytetyllä kivisuojalla.

-

Soita tai lähetä tarjouspyyntö:

p. 0400 786 046

Samrak Oy • Puh. (02) 246 1046

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

19


Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso

lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Arkkitehtuuri ja asemakaava ohjaavat parvekkeen uudistamista Sekä asemakaava että rakennuksen arkkitehtuurinen ilme asettavat rajoituksia sille, millaisia muutoksia parvekkeille voidaan toteuttaa.

20

OmakiinteistĂś Varsinais-Suomi 1 | 2020


Kerrostalon julkisivuremontin yhteydessä uusiksi menevät tavallisesti myös asukasparvekkeet. Usein parvekkeiden käyttömukavuutta halutaan parantaa korjausten yhteydessä esimerkiksi kasvattamalla niiden kokoa tai asentamalla niihin parvekelasitus. Koska merkittävä osa suomalaisesta rakennuskannasta käy lähivuosina läpi julkisivuremontin, monissa taloyhtiöissä pohditaan parhaillaan myös sitä, miten asukasparvekkeista saataisiin enemmän irti. Parvekemuutokset ovat olleet pinnalla myös Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluissa, kertoo Salla Mustonen, joka toimii korjaus- ja muutosrakentamisesta ja kaupunkitilasta vastaavana lupayksikön päällikkönä. Etenkin taloyhtiöt ovat lähettäneet hänen mukaansa parvekeasioista runsaasti kyselyitä. Taloyhtiö ei voi kuitenkaan pistää parvekkeitaan uusiksi aivan mielin määrin edes julkisivuremontin yhteydessä. Mustonen muistuttaa, että rakennuksen julkisivun muuttaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaan aina rakennus- tai toimenpidelupaa. Kokonaan uusien parvekkeiden rakentaminen tai vanhojen parvekkeiden uusiminen vaatii luvan, koska niillä on vaikutusta käyttäjien turvallisuuteen. Lupamenettelyllä pyritään kuitenkin myös säilyttämään rakennusten arkkitehtuuriset ominaispiirteet ja varjelemaan omaleimaista kaupunkikuvaa. – Voi olla vaikea ymmärtää, miksi joku parvekekaide on niin tärkeä, mutta kyllä se kokonaisuudessa on tärkeä, huomauttaa Mustonen. Hän toteaa ihmisillä olevan tavallisesti hyvä ymmärrys siitä, mistä oman asuinrakennuksen ja -alueen arvo muodostuu, ja millaisia muutoksia julkisivuun kannattaa edes ryhtyä hakemaan. Rakennuksen ja alueen tärkeitä ominaispiirteitä ei haluta pilata. – Aikaisemmin on tehty kuitenkin aika hurjiakin moderneja virityksiä vanhoihin taloihin. Asemakaava määrittää rajat uudistuksille

Mitä vanhempi rakennus, sitä todennäköisempää on, että sen arkkitehtuu-

ri kestää nykyaikaisia muutoksia huonosti. Salla Mustonen muistuttaa, että vanhemmat rakennukset ovat myös asemakaavassa useammin suojeltuja. Julkisivumuutosten suunnittelun lähtökohtana tulisikin aina olla rakennuksen ominaispiirteet. – Jos kyseessä on jugendtalo, lähtökohtaisesti siihen ei pitäisi suunnitella nykyaikaisia moderneja lasilaatikoita. Asemakaava voi sisältää suojelumääräyksiä, esimerkiksi ettei rakennuksessa saa suorittaa sellaisia purkamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tai vesikaton rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä. Mustonen kertoo, että asemakaavassa saattaa olla määrätty myös julkisivumateriaalista, kuten muurauksen päälle tehty rappaus tai paikalla muurattu tiili, sekä väreistä. Joissain tapauksissa kontrasti voi hyvin suunniteltuna olla kuitenkin toimiva tyylikeino. – Uudemmat, esimerkiksi 1970-luvun rakennukset, joilla ei ole erityistä rakennustaiteellista arvoa, kestävät kuitenkin muutoksia paremmin. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Pihlajamäki on kuitenkin asemakaavassa suojeltu modernin arkkitehtuurin edustaja, joten pelkästään rakennuksen iästä ei voi arvata mahdollista suojelua. Pätevä suunnittelija on kaiken A ja O

Rakennus- tai toimenpideluvan saaminen parvekeremonttia varten edellyttää taloyhtiöltä kattavia suunnitelmia. Jotta lupa heltyisi, Mustonen kehottaa taloyhtiöitä kytkemään hankkeeseen kelpoisuusvaatimukset täyttävä pää- ja rakennussuunnittelija, yleensä siis arkkitehti, jolla on kokemusta vastaavista hankkeista. – Mikäli hanke sisältää rakenteiden muuttamista – esimerkiksi julkisivujen lisälämmöneristys tai muu vastaava, jolla on vaikutus rakenteen toimivuuteen – tai uusia kantavia rakenteita, kuten uudet parvekelaatat, pitää kytkeä mukaan myös kelpoisuusvaatimukset täyttävä rakennesuunnittelija. Vaikka korjaaminen ei edellyttäisi rakennusvalvonnan lupaa, pitää asemakaavaa silti aina noudattaa. Mustonen painottaa, että omaa rakennusta

koskeva asemakaava tulee siis aina tarkistaa ennen suunnittelun aloittamista. Helsingissä on monille alueille laadittu myös korjaustapaohjeita, joissa tuodaan esiin suositeltuja korjaamistapoja, jotka tukevat alueiden ominaispiirteitä. – Vaikka rakennuslupaa hankkeelle ei tarvittaisikaan, on pätevien suunnittelijoiden kytkeminen silti olennaisen tärkeää, koska hyvä suunnittelu estää virheet ja johtaa onnistuneeseen lopputulokseen. Mustonen korostaa suunnittelijan roolia parvekemuutoksissa: – On tosiasia, että jos suunnitteluvaiheessa säästetään, se todennäköisesti kostautuu myöhemmin huonona lopputuloksena. Parvekkeiden lasittaminen on yleinen uudistus

Yleisin muutos, jota taloyhtiöt parvekkeilleen hakevat, on Mustosen mukaan parvekelasitus. Hän kertoo, että esimerkiksi kokonaan sisäänvedettyjen parvekkeiden lasittaminen ei edellytä lainkaan lupaa. – Ulokeparvekkeet ja varsinkin kattamattomat parvekkeet ovat lasituksen kannalta haastavia, mutta eivät mahdottomia. Tässäkin korostuu hyvä suunnittelu. Parvekkeiden lasittamisen voi kuitenkin estää rakennuksen suojelumerkintä asemakaavassa tai hyvin poikkeuksellinen arkkitehtuuri, jonka erityisyyden lasitukset pilaisivat. Mustonen mainitsee esimerkkinä voimakkaasti terassoidun rakennuksen, jossa terassit muodostavat olennaisen arkkitehtonisen elementin, joka lasittaessa menetettäisiin. Myös 1950-luvun pikkuruiset ulokeparvekkeet ovat hänen mukaansa vaikeita lasittaa: – Jos sellainen halutaan lasittaa, siinä olisi aikamoiset toimenpiteet. Pitäisi rakentaa katosta, ja rakennuksen koko ilme muuttuu siitä. Se on aika vaikeasti perusteltavissa ja suunniteltavissa, joskaan ei mahdotonta. Turvallisuuden parantaminen on aina suotavaa

Parvekeremontin yhteydessä parannetaan mielellään niin parvekkeiden toi>>

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

21


Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso

Jälkiasennusparvekkeet mahdollisia vanhaankin rakennukseen Vanhempiin asuinrakennuksiin on mahdollista toteuttaa myös kokonaan uusia asukasparvekkeita, vaikka ne eivät olisi alun perin kuuluneetkaan rakennuksen arkkitehtuuriin. Salla Mustonen kertoo rakennusvalvontaan tulevan paljon yhteydenottoja taloyhtiöiltä, jotka haluavat toteuttaa uudet parvekkeet jälkiasennuksena. – Parveke lisää asunnon haluttavuutta varsinkin kantakaupungissa, hän toteaa. Helsingissä onkin Mustosen mukaan tehty varsin onnistuneita jälkiasennusparvekkeita esimerkiksi Töölön ja Kallion kaupunginosissa. Kaupungissa ei ole tyypillistä, että parvekkeet ovat kadun puolella, joten uudet parvekkeet tulee suunnitella lähtökohtaisesti sisäpihan puolelle. Kokonaan uusien parvekkeiden suunnittelu on vaativa suunnittelutehtävä, jossa hyvän arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan merkitys korostuu. – Olennaista on, että mukana on osaavat suunnittelijat, jotka osaavat oikeasti arvioida, mitä rakennus kestää ja mikä on rakennuksen kannalta oikea ratkaisu, Mustonen kertoo. Hän suosittelee taloyhtiöitä olemaan myös rakennusvalvontaan yhteydessä jo siinä vaiheessa, kun parvekkeiden toteuttamista vasta hahmotellaan. – Kannattaa varmistaa, ettei tehdä turhaa työtä, jos parvekkeet ovatkin jostain syystä mahdottomat. Yleensä hyvällä suunnittelulla löydetään kyllä hyvä ratkaisu, kun rakennuksen ominaispiirteet ja mahdolliset rajoittavat tekijät huomioidaan alusta asti. Mustonen huomauttaa, että harvoin kaikki osakkaat haluavat huoneistoonsa parvekkeen, mutta taloyhtiön tulee varautua siihen jo osakkaiden tasavertaisen kohtelun vuoksi. – Suunnittelussa on hyvä lähteä siitä, että jos joka asuntoon tulee parveke, mitä se tarkoittaa julkisivulle? Ja jos uusiin parvekkeisiin haetaan lupa, mutta niistä toteutetaan vain osa, miltä näyttää, jos niitä on vain siellä täällä?

22

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

mivuutta, käyttömukavuutta kuin niiden ulkonäköäkin. Monesti taloyhtiöt haluavat myös petrata vanhojen parvekkeiden turvallisuutta. Mustonen toteaa esimerkiksi vanhojen pinnakaiteiden olevan melko matalia, joten on ymmärrettävää, että ne halutaan uudistaa nykymääräysten mukaisiksi – ovathan vanhat määräykset olleet löysempiä turvallisuuden osalta. Parvekkeiden pinnakaiteet uusitaankin usein korkeampina ja pinnavälejä tihennetään. – Tämä on tietysti sallittua eikä aiheuta mitään suurta muutosta, kun uudet kaiteet suunnitellaan hyvin, hän vakuuttaa. – Hyvinkin voi tehdä turvallisuutta lisääviä ratkaisuja, se ei sodi suojelua vastaan. Parvekkeiden turvallisuus on pääasia, jonka vuoksi muista vaatimuksista ollaan valmiita joustamaan. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungin asemakaavalla suojelluissa jugendtaloissa on erkkereiden päällä yk-

sittäisiä kivirakenteisia parvekkeita, joissa voi Mustosen mukaan olla hyvinkin matalia kivikaiteita. Niiden turvallisuuden parantaminen edellyttää todella hyvää suunnittelua. Toisaalta taloyhtiöitä ei myöskään vaadita muuttamaan parvekkeita turvallisemmiksi niiden arkkitehtuurisen ilmeen kustannuksella, jos nämä eivät siihen halua jostain syystä ryhtyä. Parvekkeille haetaan lisätilaa syventämällä

Parvekkeita halutaan usein remontin yhteydessä myös syventää, mikä on Mustosen mukaan jo isompi muutos. Niitäkin on kuitenkin tehty: – Esimerkiksi 1960-luvun parvekkeet saattavat olla pitkiä, mutta hyvinkin kapeita. On aika yleistä, että niitä halutaan syventää. Niitä on tehty onnistuneesti ja vähemmän onnistuneesti. Mustonen huomauttaa, että joissain tapauksissa syventämi-


T E E TÄ L A S I T U S PARVEKKEELLE, TERASSILLE, kaiteet, peililiukuovet, kaiderungot, terassirungot, ym. TOIMINTATAKUU!

Saat lisätilaa, viihtyisyyttä, äänieristystä. Vesi ja lumi pysyy ulkosalla. Mittaus/tarjous VELOITUKSETTA!

5 vuoden kuu! toimintata

www.lasitus.com • 0400 745 181 • jukka.hellsten@kisko.salonseutu.fi

Julkisivupesut, konepesut, öljysäiliöiden pesut, kuivaimutyöt ja graffitien poistot, kaivojen puhdistus...

(02) 435 4700, 044 700 2972

(02) 8232 711, 044 7002971 044 700 2970

myynti@pesujaimu.com timo.roos@raumantankkihuolto.com jorma.rantala@raumantankkihuolto.com helena.rantala@raumantankkihuolto.com

www.pesujaimu.com

RIMAAX OY SIIVOUS- JA PUUTARHATYÖT

Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen

nen olisi kuitenkin edellyttänyt parvekkeiden tukemista maasta, mikä olisi ollut sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti mahdotonta. Hän muistaa eräänkin 1950–60-luvun vaihteessa rakennetun kohteen, jossa parvekkeita olisi haluttu syventää merkittävästi. Lupaa siihen ei kuitenkaan voitu myöntää: – Muutosta varten parvek-

keet olisi pitänyt tukea maasta, mikä olisi ollut rakennuksen ulkonäön kannalta huono asia. Lisäperusteluna oli myös maastatukemisen aiheuttamat toiminnalliset ongelmat: taloyhtiön autotallit sijaitsivat aivan parvekelinjan alla, joten parvekkeiden edellyttämä lisätuki olisi tehnyt autotallien käyttämisestä mahdotonta. l

 Kerta-, viikko- tai kuukausisiivoukset sekä ikkunanpesut kotiin tai yrityksille  Muuttosiivoukset vanhaan ja uuteen kotiin  Asuntojen tyhjennys ja siivous 24/7 a Muist us lo a t i t ko ys. n n e väh

35€/h

Sis alv. Aina sama hinta!

 Nurmikon hoito, perustaminen ja kylväminen, leikkaus  Pensaiden ja pensasaitojen leikkaus  Haravointi ja muut puutarhan ylläpitotyöt  Istutukset pihaan, parvekkeelle ja terassille  Myös rännien puhdistusta!

Pyydä tarjous tai ota yhteyttä! 040 555 9293 | WWW.RIMAAX.FI Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

23


Sakari Röyskö

lll

Teksti: Pia Tervo

Julkisivukilpailun 2019 voittajaksi harkittu kokonaisuus Jo perinteeksi muodostuneessa julkisivukilpailussa voittajaksi selviytyi taloyhtiö, jonka julkisivua on modernisoitu voimakkaasti alkuperäistä 1970-lukulaista rakennusajankohtaa ilmentäviä erityispiirteitä kunnioittaen.

24

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020


Julkisivuyhdistyksen ja Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry:n järjestämä julkisivuremonttikilpailu käytiin viime vuonna jo seitsemättä kertaa. Voiton pokkasi Helsingin Lauttasaaressa sijaitseva Asunto Oy Puistonportti Bostads Ab. Kilpailun keskeisenä ja kantavana ajatuksena oli löytää vanha taloyhtiö, jossa julkisivuremontti oli onnistuneesti toteutettu niin, että monenlaiset näkökulmat – esimerkiksi talon historiaan liittyvät, tekniset, ekologiset ja taloudelliset – tulivat huomioiduiksi. Diplomi-insinööri ja AKHA ry:n jäsen Arto Krootila kertoo, että päätöksenteko ei ollut helppoa, sillä kilpailuun osallistui tälläkin kertaa monta sellaista taloyhtiöitä, joiden julkisivut olivat laadukkaasti tehtyjä. – Valinnanvaikeus kertoo siitä, että nykyään huolellisesti suunniteltuja julkisivusaneerauksia tehdään paljon. Tämä on hienoa todeta!

– Riittävä aika antaa osakkaille mahdollisuuden osallistua ja sitoutua yhteiseen hankkeeseen. On esimerkiksi selvitettävä asumishaitat ja suostuttava niihin. Päämääränähän on kaikkien osakkaiden yhteisesti hyväksymä päätös korjaukseen ryhtymisestä. Puistonportti on hyvä esimerkki muille taloyhtiöille nimenomaan sillä tavoin, että on varattu tarpeeksi aikaa alkuvaiheen selvityksiin ja suunnitteluun. – Jos esimerkiksi vain yksi omistaja omistaa asuinrakennuksen, hankesuunnitteluvaihe on selkeästi lyhyempi. Taloyhtiössä puolestaan omistajakunta on hyvin heterogeenistä: on erilaiset taustatiedot ja monenlaiset näkemykset siitä, miten halutaan korjausta tehdä. Tulee myös ottaa eri korjausvaihtoehdot käsittelyyn, ja esimerkiksi materiaalien elinkaarivaikutukset.

Korjausta edelsi pitkä harkinta-aika

Krootila muistuttaa, että lupaasioista kannattaa olla jyvällä ennen rakennuksen ulkokuoren muuttamista, sillä joskus viranomaiset haluavat palauttaa julkisivun alkuperäiseen ulkonäköönsä. Elinkaarivaikutukset ovat erilaisten rakenneratkaisujen elinkaarikustannuksia. Jokin rakenneratkaisu voi olla hankittaessa edullinen, mutta kestää huonosti aikaa. Jokin toinen voi vaikuttaa kalliilta ratkaisulta, mutta ajan mittaan tuleekin edullisemmaksi. Kokonaiskustannusta selvitettäessä hintaan pitää laskea mukaan koko se aika, jolloin rakennetta joudutaan korjaamaan ja huoltamaan. Puistonportin julkisivu oli ennen remonttia kauttaaltaan pesubetonia. Nyt parvekejulkisivulle on tehty uusi hieno puuverhoilu, kun taas muualle on muurattu tiiliseinä. – Halusimme tehdä ainakin 50 vuotta kestävän ulkokuoren, siksi valitsimme muuratun tiiliseinän suurelle alalle

Vuonna 2008 Puistonportissa tehty kuntotutkimus paljasti parvekkeiden ja julkisivurakenteiden jäljellä olevaksi elinkaareksi vain noin 10 vuotta. Oli selvää, että isoa urakkaa oli vähitellen alettava suunnitella. Voitokkaasti remontoitu julkisivu valmistuikin aikajänteen loppumetreillä, vasta vuonna 2019. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Martin Lindholm perustelee pitkää suunnitteluaikaa muun muassa sillä, että kaikki isot remontit haluttiin teettää samaan aikaan. Se on yksinkertaisesti järkevää. – Koko vanha ulkokuori purettiin, eristeet vaihdettiin, sekä ikkunat ja katto uusittiin. Myös talon sisäpuolen LVIStekniikkaa päivitettiin ja hissit uusittiin. Se, millä tavoin pitkään kestänyt harkinta-aika jalosti korjaussuunnitelmaa, on Krootilan mukaan tärkeä kysymys.

Kärsämäentie 35, 20360 Turku, puh. (02) 233 0840 Puuvillakatu 4 A 1, 30100 Forssa, puh. 040 756 8827

www.julkisivukonsultointi.fi

www.pjarvinen.fi

Kiinteistömaalaus

P.JÄRVINEN Oy • RAPPAUKSET • BETONIKORJAUKSET • PARVEKEKORJAUKSET • JULKISIVUMAALAUKSET • TUULETTUVAT JULKISIVURAKENTEET

Materiaalivalinnat kytköksissä elinkaareen ja visuaalisuuteen

VS:n RAPPAUS JA MAALAUS OY

Julkisivusaneeraukset yli 30 vuoden kokemuksella. vs-rappaus.fi

>>

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

25


Kuvat: Heikki Pietiläinen/IdeaStructura Oy

ulkokuorta, kertoo Lindholm. Kadunpuoleinen julkisivu on lähes kokonaan lasitettu. Lasitus suojaa merkittävästi ulkoseinää. – Aluksi ulkokuoressa oli ollut parveketorni per asuntolinja, lattianeliöitä oli ollut vain 4–6 asuntoa kohden. Nyt pienemmät parvekkeet ovat kooltaan kahdeksan neliötä ja suuremmat 33 neliötä. Kaikki ovat siis saaneet selvästi isommat parvekkeet asuntoihinsa. Yhdenvertaisuusnäkökulma toteutui Lindholmin mukaan niin, että jokaisen parvekkeen kokoa kasvatettiin, ja osaan asunnoista rakennettiin toinen parveke sisäpihan puolelle. Visuaalinen ilme on arvopoh-

26

jakysymys, johon jokainen ottaa Krootilan mielestä kantaa itse, mutta monesti se vaikuttaa myös asumisen miellyttävyyteen. Nyt Puistonportin asukkaat nauttivat upean julkisivun lisäksi kasvaneesta elintilasta. – Lasitettu parveke on kuin ylimääräinen olohuone, ja se on lisännyt viihtyvyyttä. Siellä voi syödä ja nauttia olostaan myös sadesäällä, Lindholm toteaa. Puistonportilla prosessinhallinnan osa-alueet lapasessa

Krootilan mielestä Puistonportin remonttiprosessin eri vaiheiden onnistuminen kertoo sen, että

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

osakkailla on ollut selkeä käsitys siitä, minkälaiseen hankkeeseen on ryhdytty. – Hankkeessa on aina mukana oma projektijohtaja, joka vie sitä eteenpäin. Koko projekti alkaa hankeselvitysvaiheesta, rahoituksesta, sopimuksen teosta ja tilaajavalvonnan organisoimisesta. Koko tuotantoprosessin täytyy olla hyvin hallussa. – Tilaajan kannalta onkin hyvin tärkeää, että prosessia johtaa joku, niin että se etenee hallitusti ja kontrolloidusti. Tiedon pitää myös päivittyä osakkaille, jotta asuinrakennuksen asettamat vaatimukset voidaan täyttää. Esimerkiksi työmaa-alueen on oltava turvallinen.

Muun muassa työmaalogistiikan vaatimat alueet on eroteltava, etteivät esimerkiksi pikkulapset tule leikkimään keskelle työmaata. On laadittava kattavat ja selkeät sopimukset, että tiedetään, miten toimitaan poikkeustilanteissa. Tärkeää osaa projektissa näyttelee myös kustannusten hallinta. Suurissa peruskorjauksissa taloyhtiö voi merkittävästi vaikuttaa tuleviin kustannuksiin panostamalla energiatehokkuuteen, kuten Puistonportissa tehtiin, kun lisättiin eristeitä. On monia tapoja hoitaa asukasviestintää, jonka onnistuminen on myös turvallisuuskysymys.


Julkisivukilpailussa voi pärjätä täyttämällä kolme kriteeriä

Kilpailun keskeisenä ja kantavana ” ajatuksena oli löytää vanha taloyhtiö, jossa julkisivuremontti oli onnistuneesti toteutettu niin, että monenlaiset näkökulmat tulivat huomioiduksi.

– Puistonportissa asukkaat saivat urakoitsijalta viikkotiedotteen sähköpostitse. Mikäli asuntojen sisään täytyi päästä, aikataulusta informoitiin asukasta pudottamalla lappu postiluukusta, Lindholm kertoo. Puistonportin asukkaat ovat eläneet tyytyväisinä uudiste-

tussa talossaan. Yhtiö odottaa saavansa jo lähitulevaisuudessa pienempiä energialaskuja. Energiatehokkaammasta asumisesta kielii jo nyt se, että kesäisin nautitaan viileämmistä asumislämpötiloista, kun taas talvinen vedontunne on kaikonnut.

Vuonna 2019 pidettyyn julkisivukilpailuun hyväksyttiin 13 ehdotusta, joista kaikissa oli jotain hyvää ja onnistunutta. Voittajan valinta perustui Arto Krootilan mukaan puhtaasti kvalitatiivisiin kriteereihin. – Ehdottomia kvantitatiivisia sulkevia kriteerejä ei ole koettu tärkeäksi asettaa, koska kyseessä on asuntoosakeyhtiöiden hankkeiden arviointi. Me emme puutu esimerkiksi siihen, mikä on ollut kustannustaso per asuinneliö, koska panostetun rahan määrä ei millään lailla korreloi onnistumista, toteaa Krootila. Kriteereistä kolmea painotetaan valinnassa eniten. Yksi tärkeä ehto vuoden 2019 julkisivukilpailussa erottumiseen oli Krootilan mukaan se, että projekti oli tilaajan näkökulmasta onnistunut suunnitellulla ja halutulla tavalla. Se on yhteinen tekijä kaikissa niissä taloyhtiöissä, jotka on katsottu onnistuneiksi. Toiseksi edellytettiin, että remontti oli vaatinut erityistä osaamista muodossa tai toisessa. Kolmas tärkeä painotus oli visuaalisella toteutuksella, eli arkkitehtonisesti lopputuloksen tuli olla onnistunut. – Pääsuunnittelija-arkkitehdillä voi olla haasteena vanhojen verhoiluratkaisujen korjaaminen uusia materiaaleja käyttäen. Onnistunut ulkoverhoilu vaatii sen, että suunnittelijan osaa ottaa huomioon verhoilumateriaalien kiinnitettävyy-

det ja kiinnittyvyydet. Aikojen kuluessa materiaalit ovat muuttuneet ja haasteena voi olla löytää tartuntapintaan sopivia kiinnitysaineita ja -tekniikoita. – Puistonportin julkisivuremontissa on onnistuttu säilyttämään rakennusajankohdan parvekepilareiden alapään sisäänvedoilla maantason avoimuus samalla kun parvekepintaalaa on merkittävästi lisätty nykyajan odotusten mukaisesti. Kaikissa julkisivukilpailussa mukana olleissa remonteissa on omat tekniset vaatimuksensa. Kyky ratkaista yksilöllisiä rakenneja materiaaliongelmia ja toteuttaa samalla asukkaiden toiveita on edellytys menestymiselle. Vuonna 2019 kilpailussa oli mukana kaksi hanketta, joissa oli problemaattista samankaltaisuutta. Näistä Lauttasaaren Puistonportti oli toinen. Vaikka Puistonportin rakennusvuosi on 1973, rakennuksen tien puoleinen julkisivu on saatu modernisoitua hyvinkin nykyaikaisen näköiseksi, ja se vaatii suunnittelijalta syvällistä tietoa vanhojen kiinnityspintojen hyödynnettävyydestä uutta ulkokuorta varten. Voikin sanoa, että onnistuneen julkisivun takaa löytyy aina loistava pääsuunnittelija-arkkitehti. Artikkelin lähteinä IdeaStructura Oy sekä ePressipalvelun kiinteistöteemaiset tiedotteet. l

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

27


Kuvat: Petri Silvennoinen

Helppokulkuisella tontilla saumaustyö nostimella sujuu ripeästi.

Parvekkeen pielielementtien vaakasaumat ovat usein kovia laastisaumoja, joista sadevesi pääsee rakenteeseen. Nämä on uusittava ja muutettava elastisiksi. Saumamassan pursotus ja sen silitys ovat vasta viimeiset työvaiheet uusintasaumauksessa, jossa työvaiheita on noin 10.

lll

Teksti: Pia Tervo

Julkisivuelementtisaumat tarkistetaan ja uusitaan säännöllisesti Elementtisaumat edustavat vain 1–2 prosentin pinta-alaa julkisivusta, mutta niillä on tärkeä merkitys talon kunnossa pysymiselle ja muun muassa energiatehokkuudelle. Siksi saumoista kannattaa huolehtia.

28

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020


Betonielementtitalon saumojen uusiminen on Suomen Rakennussaumausyhdistyksessä, Julkisivuyhdistyksessä sekä Suomen Betoniyhdistyksen korjauskurssitoimikunnassa pitkään toimineen diplomi-insinööri Petri Silvennoisen mukaan ajankohtaista 10–15 vuoden välein. Saumojen kuntoa tulee tarkkailla ja aloittaa huoltotyöt mieluummin ennakkoon kuin liian myöhään. Jos odotetaan niin kauan, että saumat alkavat vuotaa vettä asuntojen sisälle, korjaaminen tulee kalliimmaksi. Suomessa syyssateet ovatkin koettelemus julkisivulle ja saumoille. Julkisivun suuntaan kohdistuu silloin kova saderasitus jopa vaakasuoraan, kun tuuli voimistaa piiskaamista. Saumauksen uusimisen aikatauluttamisessa tarkastellaan eri tekijöitä. – On otettava huomioon, minkälaiselle rasitukselle sauma joutuu, mihin ilmansuuntaan se on, miten leveäksi arkkitehti on suunnitellut sauman, minkälainen sauman liikevara on ja millä tekniikalla on saumattu, Silvennoinen luettelee. Käytännössä kuntotutkimusta tehdään yksinkertaisimmillaan niin, että painetaan peukalolla saumojen reunoja ja katsotaan, onko sauma kiinni tartuntapinnassa. Saumasta voidaan ottaa myös näytepaloja, joista selviää vanhan sauman elastisuus ja muoto. – Kova pakkassää on otollisin keli kuntokartoituksen tekemiselle. Saumaan kohdistuu silloin enemmän vetorasitusta, koska betonielementti kutistuu ja elementtien välinen sauma siis laajenee pakkasella. Silloin irti oleva sauma erottuu helpoimmin silmällä. Lämpökameratekniikkakin on kehittynyt todella hyväksi. Sen avulla voidaan pakkaskelillä tutkia, onko talossa lämpövuotoja. Heikot saumauskohdat paljastuvat niin, että ne falskaavat lämpöä, kun taas vastaavasti tiiviit, ehjät saumat estävät tehokkaasti lämpövuotoja.

Uusintasaumauksen hinnoittelussa haasteellisuus vaikuttaa

Palveleva isännöintitoimisto

Hyvä ammattisaumaaja saa aikaiseksi keskimäärin kilometrin verran saumaa kuukaudessa. Työtä tehdään vain päiväsaikaan ja se etenee silti hyvää vauhtia. Asumishaitat ovat Silvennoisen mukaan vähäiset ja kerrallaan hyvin paikalliset. Saumaustyö voi kyllä pölytä hieman, mutta vain sillä julkisivulla, jolla saumaaja liikkuu. Äänihaitatkin ovat varsin vähäiset. – Uusintasaumauksen hintaa korottava asia on esimerkiksi se, että talon ympärillä ei pääse kulkemaan esteettömästi nostimella tai kelkalla. Jos joudutaan rakentamaan telineitä tai käyttämään erikoisnostokalustoa, niin silloinkin hintaan tulee reilu korotus. Painorajoitetut pihakannet asettavat omat haasteensa saumaustyölle ja nostavat hintaa. Ja ryteikköisessä rivitaloyhtiössä nostimien siirtoihin ja aitojen purkuihin voi kulua enemmän aikaa kuin itse saumojen uusimiseen. Uusintasaumauksen hinta muodostuu siis uusittavien saumojen metrimäärän mukaan, ja siitä, miten esteettömästi talon ympäri pääsee kulkemaan nostimella. Hyvin karkeasti voidaan arvioida, että kustannus per asunto on noin 1 000–1 500 euroa. Silvennoisen mukaan saumausremontin hintaa nostavat myös mahdolliset ongelmajätteet. Nämä pitääkin selvittää etukäteen ennen kuin saumaustyö kilpailutetaan. – Esimerkiksi vanha sauma voi olla ylimaalattu asbestipitoisella maalilla. Silloin sauman poistaminen on erikoishinnoiteltua asbestityötä. Joten jos tiedetään, että sauma on ylimaalattu ennen vuotta 1995, pitää etukäteen testata, löytyykö käytetystä maalista asbestia. Ennen vuotta 1979 saumatuista saumoista on vastaavasti testattava PCB ja ennen vuotta 1989 saumatuista saumoista lyijy. PCB ja lyijy ovat ongelmajätettä, ja niiden

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella.

PUH. 020 745 9500 - WWW.RHI.FI

Puh. 02 436 8700 Tasalanaukio 1, 21200 Raisio raisio@nakia.fi. Avoinna 9-15.00 www.nakia.fi

>>

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

29


Taloyhtiön tuki & turva Uniko - Isännöintipalvelut Oy Yliopistonkatu 18, 20100 Turku

www.uniko.fi

poisto ja hävittäminen pitää tehdä erikoismääräyksiä noudattaen, huomauttaa Silvennoinen. – Haasteellisia saumoja voi olla myös klinkkeripintaisessa julkisivussa, jos klinkkerilaatta on vedetty sauman reunaan saakka kiinni. Tällöin vanhaa saumausta irrotettaessa on varauduttava siihen, että sauman reunassa olevia klinkkereitä hajoaa ja niitä joudutaan vaihtamaan. Saumausremontin yhteydessä voidaan joutua tekemään muita töitä. Näitä ovat esimerkiksi betonipaikkaukset, klinkkereiden uudelleen kiinnittämiset ja tiililaattojen uusimiset. – Jos yhtiö päättää tehdä pelkän saumojen uusinnan, ja kuntokartoituksessa todetaan että sauma on maalattu asbestipitoisella maalilla, niin siinä vaiheessa kannattaa yhtiön ottaa aikalisä. On syytä miettiä, kannattaisiko tehdä vähän järeämpi remontti kerralla ja puhaltaa kaikki asbestipitoiset maalit julkisivusta pois. Milloin paikallinen korjaus riittää?

lisää luettavaa www.omakiinteisto.com

30

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

Silmämääräistä saumojen kunnon seurantaa voi kukin taloyhtiön edustaja tehdä itsekin ja päivittää havainnot huoltokirjaan. Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja isännöitsijät voisivat Silvennoisen mielestä hyötyä Suomen rakennussaumausyhdistyksen nettisivuista, joilta löytyy muun muassa uusintasaumausohje julkisivuille. Sivuilla on listattuna alan ammattiliikkeet, jotka osaavat myös neuvoa uusintasaumausremontin eri vaiheista. Joskus saumausremontti voidaan tehdä osissa tai paikallisesti. Silvennoisen mukaan saumoja voidaan korjata paikallisesti vain jos enintään 10–30 prosenttia saumoista on vaurioitunut ja ne ovat enintään 10 vuoden ikäisiä, ja jos tiedetään selkeä syy yksit-

täisten saumojen vaurioitumiselle. – Yleensä paikallinen pala kerrallaan korjaaminen on kuitenkin vain tekohengitystä. Jos esimerkiksi huomataan selkeästi yhteen kohtaan paikallistettava vesivuoto, se on tietenkin tarpeen korjata lisävaurioiden välttämiseksi, mutta lähtökohtaisesti saumausremontit tehdään vähintään julkisivu kerrallaan. – Aina kun tehdään julkisivuremontti, tulisi samalla myös uusia saumat. Uusintasaumauksessa on kaikkineen noin 10 työvaihetta ja se vaatii ammattilaisen, joka ymmärtää miten eri työvaiheet tehdään. Suomen rakennussaumausyhdistyksen saumausohjeen mukaan eri tyyppisiä julkisivuista löytyviä saumoja ovat ainakin ikkuna- ja ovisaumat, julkisivuelementtisaumat sekä parvekkeen pieliseinien kovat saumat, joita täytyy muuttaa elastisiksi. Lisäksi on erilaisia vesipeltien ja pellitysten liittymäsaumoja, sekä parvekelattioiden ja seinien liittymäkohtia ja saumoja. – Joskus voi olla perusteltua uusia pelkästään julkisivulla olevat elementtisaumat, jos esimerkiksi ikkunasaumat ovat hyvässä kunnossa tai ikkunaremontti aiotaan tehdä lähivuosina. Silloin ei ole syytä uusia ikkunasaumoja ensin erikseen. Samoin jos parvekkeet on lasitettu, ei ehkä kannata uusia lasitusten sisäpuolella olevia ikkunoiden saumoja, mikäli ne ovat hyvässä kunnossa. Kohdat, joita ei uusita, kannattaa kirjata tarjouspyyntöön tarkasti, jotta taloyhtiölle saadaan oikein mitoitettu tarjous.

Petri Silvennoinen työskentelee Consti Yhtiöiden yksikönjohtajana. Silvennoisen haastattelun lisäksi artikkelin lähteenä www.saumausyhdistys.net


Amerikkalaisen elementtirakentamisen jalanjäljillä Petri Silvennoinen pystyy jakamaan mielenkiintoista knoppitietoa betonielementtirakentamisen jalkautumisesta Suomeen. Elementtirakentaminen ja elementtijulkisivut yleistyivät hänen mukaansa ensin Amerikassa. Asuintalo, jonka rakenteet valmistettiin ensin tehtaassa ja koottiin nopeasti valmiiksi rakennukseksi vasta paikan päällä, oli tehokkuusajattelun pohjalta ymmärrettävästikin sellainen tuote, joka oli saatava myös Suomeen. Paradoksaalisinta historiikissa lienee kuitenkin se, että elementtitekniikassa myös sen ulkonäkö miellytti suomalaisten visionääriarkkitehtien silmää tuolloin 1950-luvulla. Niinpä ennen kuin tarvittava rakennustekniikka vielä oli rantautunutkaan Suomeen, aitoa elementtirakennetta imitoitiin rappaamalla muurattuun julkisivuun näkyville ruudukko. Tällainen kohde on muun muassa Ragnar Ypyän ja Martta Martikainen-Ypyän suunnittelemat Töölön tornit (1954). Lopulta alettiin rakentaa ihan oikeita elementtitaloja. Betonielementtisaumaukset tulivat kiinteäksi osaksi julkisivurakentamista ja -huoltamista 1960-luvusta eteenpäin yleistyen edelleen 1970-luvulla. Suomen taajamia nyt jo pitkään komistaneet jykevät betonielementtitalot edustavat tietynlaista arkkitehtonista ajankuvaa, jonka avulla voi sukeltaa julkisivuhistoriaan. Moni aikoinaan innostusta herättänyt visuaalinen näkemys joutuu kuitenkin väistymään uudempien innovaatioiden tieltä. Joskus puolestaan otetaan määrätietoisia askelia takaisin kohti entistä: – Ennen elementtirakentamisen murrosta talot rakennettiin alusta loppuun tontilla, joten julkisivuun ei tullut kuin muutama liikuntasauma. Elementtirakentamisen kiihkeinä vuosikymmeninä saumaa oli satoja metrejä per julkisivu, mutta 2000-luvulla on taas pyritty rakentamaan julkisivuja, joissa saumoja olisi mahdollisimman vähän, kiteyttää Petri Silvennoinen. l

RUSKON SAUMAUS OY JULKISIVUJEN SAUMAUKSET JA KORJAUKSET

Turun alueen vanhin saumausalan erikoisliike. Vuodesta 1977.

Stenlundintie 4, 21290 Rusko 0400 788959

TURUN KIINTEISTÖÄSSÄ OY Puh. 0400 521 258 /24h Riimukatu 12, 20380 TURKU Luotettavaa ja joustavaa kiinteistöhuolto- ja siivouspalvelua yli 25 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. huolto@kiinteistoassa.fi www.kiinteistoassa.fi

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ -

apua asumisviihtyisyyteen ja palvelujen saatavuuteen

Ota yhteyttä ja tilaa asiantuntijalta. » Esteettömyyskartoitukset taloyhtiöille Hissi- ja oviautomatiikkaremontit (ARA)

» Esteettömyysremontit, -apuvälineet

! KYSY LISÄÄ

✆ 050 300 7100 | info@arasmaa.fi | www.arasmaa.fi Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

31


Paremman laadun puolesta Saumalaakso on vuonna 1986 perustettu saumaukseen ja saumaustarvikkeiden maahantuontiinja myyntiin erikoistunut yritys. Suoritamme ammattitaidolla myös betonikorjaukset, huoltomaalaukset, kuntokartoitukset, palokatkoasennukset, lämpökuvaukset sekä muut julkisivujen korjaustyöt. Tarjoamme urakoimiimme kohteisiin myös kattavat huoltosopimukset. Yrityksemme työllistää yli 50 ammattitaitoista asentajaa ja 11 toimihenkilöä. Luotamme ja olemme ylpeitä suomalaisesta työvoimastamme. Urakoissamme oman työn osuus on lähes 100%. Sen takia onkin luonnollista, että olemme Suomalaisen Työn Liiton -jäsenyritys. Merkkinä kotimaisesta palvelusta Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt oikeuden käyttää Avainlippu-tunnusta. Liikevaihtomme on kasvanut viime vuosina merkittävästi. 28.2.2020 päättyneellä tilikaudella liikevaihto oli noin 6,8 milj. euroa. Yrityksemme on alan suurin Suomessa.

50+

Asentajaa

6,8 Mil Liikevaihto

KUN LAATU ON KRITEERI

32

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

11

Toimihenkilöä

96%

Oman työn osuus urakoistamme

Saumalaakso Turku Harmokatu 7 20380 Turku Avoinna: arkisin 07-16 puh: 02 646 4700

Pasi Virtanen Aluejohtaja Länsi-Suomi Puh: 0400 538 446 pasi@saumalaakso.fi

Henrik Hömppi Projekti-Insinööri Puh: 044 761 4705 henrik@saumalaakso.fi


Elementtisaumaus on korvaamaton osa hyväkuntoista kiinteistöä Julkisivuelementti- ja ikkunakarmisaumat vaativat väliin joustavaa saumausainetta. Betonielementtejä ei voida panna tiiviiseen puskusaumaan toisiaan vasten. Elementtisaumaus estää sääolosuhteiden vaikutuksen talon rakenteisiin torjumalla kosteuden pääsyn elementtirakenteisiin ja lämpöeristeisiin. Pahimmassa tapauksessa pettäneen saumauksen seurauksena sisäpinnat kärsivät kosteusvaurioista seinäkupruina. Saumausta käytetään myös ikkunankarmien vieressä tällöin puhutaan tiivistyksestä. Betonielementtijulkisivun tekninen käyttöikä on määritelty 50100 vuoden pituiseksi.

Julkisivut vaativat huoltoa Saumojen uusiminen pitää ajatella taloyhtiön huoltotoimenpiteenä. Elastiset liikuntasaumat kuluvat ajan, auringon ja rakennuksen sijainnin vaikutuksesta. Elementtisauma alkaa ajan myötä kovettua ja menettää elastisuutta. Tästä syystä saumat alkavat halkeilla ja tartunta heiketä. Mikäli saumausmassa irtoaa elementin pinnasta kokonaan tai osittain tai se on halkeillut, se päästää sade- ja sulamisveden rakenteisiin ja luo riskin vesivahingolle, betonivaurioille ja mahdollisille kosteus- ja sisäilmaongelmille. Lisäksi avoin sauma ja märät rakenteet huonontavat rakennuksen energiatehokkuutta. Ajoissa tehty saumaus tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin mittava vesivuotokorjaus. Vesivuotokorjaus voi olla järkevää korjata paikallisesti, jonka jälkeen alkaa varsinaisen uusintasaumaustyön suunnittelu. Elementtitaloissa julkisivujen saumat kestävät keskimäärin 15-20 vuotta. Jos saumat alkavat sil-

minnähden irrota, uusintasaumaus on talon toimintakuntoisuuden kannalta väistämätöntä suorittaa. Elementtisaumojen kestoikä riippuu lisäksi saumaustyön laadusta ja käytettävistä elementtisaumausmateriaaleista. Todellinen kestoikä voi siten vaihdella 10 ja 25 vuoden välillä.

Uusinta- eli korjaussaumausurakka on syytä suunnitella huolellisesti Elementtitalon ensimmäinen uusintasaumaus ei välttämättä vaadi erillistä koko rakennuksen kattavaa kuntotutkimusta, mutta vanhempien rakennusten kohdalla elementtien kuntoa kannattaa tarkastella jo

kriittisemmin. Uusintasaumaus kannattaa tehdä vain, mikäli elementit tai rappaus ovat edelleen hyvässä kunnossa. Usein elementtisaumaus yhdistetään julkisivun maalausurakkaan, jotka ovat kustannustehokkainta teettää samaan aikaan samalla luotettavalla urakoitsijalla. Nyrkkisääntönä on, että vanhaa saumaa ei kannata korjata, vaan toteuttaa julkisivujen uusintasaumaus ammattilaisilla. Ammattilainen ei myöskään suosittele uusintasaumausta, jos todellista tarvetta siihen ei esiinny. Vältä vesivuotokorjaus ja tilaa elementtisaumaus Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa.

www.saumalaakso.fi Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

33


Omakiinteistรถ Varsinais-Suomi 34 Media Potentia Oy:n kuvapankki

1 | 2020


lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Hyvin suunniteltu piha on viihtyisä ja toimiva Pihasaneerauksessa tehdään paljon muutakin kuin istutetaan pari uutta pensasta. Kyseessä on yksi taloyhtiön suurista remonteista, jolla on vaikutus niin rakennuksen kuntoon kuin asumisviihtyvyyteenkin.

Jos taloyhtiön pihan suunnitteluun ja toteutukseen ei ole aikoinaan panostettu, vuosien myötä siinä voi ilmetä jos jonkinlaista korjaustarvetta. Aika tekee tuhojaan hyvinkin perustetulla pihalla, mutta esimerkiksi parkkialueella, jolta ei ole aikoinaan vaihdettu routivia maita riittävän syvältä, routa on varmasti jo tehnyt tehtävänsä. DI, maisemasuunnittelun hortonomi Eija Grönqvist laatii työkseen saneeraussuunnitelmia kerrostalopihoihin ja toimii pihasaneerauksissa kokonaisvaltaisesti rakennuttajakonsulttina isännöitsijöiden apuna. Hän kertoo suurimman osan saneerattavista pihakohteista olevan 1960–70 luvulla tehtyjä. – On selvää, että sen aikaisilla välineillä ei ole pystytty tiivistämään maita kunnolla rakennusten ympäriltä. Tämän seurauksena maa on voinut vuosien mittaan painua, jolloin pintavedet kallistuvat kohti rakennusta ja aiheuttavat kosteusvaurion riskin. Tilanteen korjaamiseksi joudutaankin menemään pintaa syvemmälle, jolloin uusiksi menee helposti koko taloyhtiön piha. Grönqvist mainitsee esimerkkinä

erään Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevan kohteen, jossa maat ovat painuneet rakennusten vieressä. Tilanteen korjaamiseksi kyseisen taloyhtiön pihaan tehdään nyt uudet salaojat neljän metrin syvyyteen ja muotoilemaan kallistukset talosta poispäin. Samalla joudutaan kuitenkin myös kaivamaan ylös pihan kauniit alkuperäiset istutukset. – Niissä puutarhoissa ei olisi ollut mitään vikaa, hän harmittelee. Pihan ongelmat ja puutteet käynnistävät saneerauksen

Pihasaneeraus saa Grönqvistin mukaan alkusysäyksensä valitettavan usein jonkinlaisesta ongelmakohdasta. Taloyhtiössä on esimerkiksi herännyt jo huoli rakennuksen kunnosta, tai roudan runtelema piha tai parkkialue kupruilee, jolloin sillä liikkumisesta tulee vaarallista. – Kuoppainen piha myös lätäköityy, ja kun lätäköt jäätyvät, ihmiset liukastuvat helposti, hän lisää. Toinen tyypillinen ongelma on parkkipaikkojen ahtaus ja niiden suoranainen puute. Kun vanhempia talo-

yhtiöitä on aikoinaan rakennettu, ei ole ollut tarvetta sellaiselle määrälle autopaikkoja, mitä nykymääräykset edellyttävät. – Nykyään autoja tuppaa olemaan joka taloudessa ja niiden koot ovat kasvaneet. Ja sitten on tietenkin autojen lämmitys, lisää Grönqvist. Hän toteaa myös lisääntyvän sähköautoilun tuovan uusia vaatimuksia autopaikkojen sähköistämiselle. Alkusysäyksen pihasaneeraukseen ryhtymiselle voivat antaa kiinteistöhuollonkin tarpeet, mikäli esimerkiksi auraus ei onnistu sujuvasti eivätkä auratut lumet mahdu taloyhtiön pihalle. Grönqvist huomauttaa, että uusien jätemääräysten myötä tulee myös lisää jätejakeita, jolloin jätekatosten koko kasvaa. – Ja yksi on, että tänä päivänä halutaan pelastustiet taloihin, joihin niitä ei alun perin ole edes ajateltu. Pihalta toivotaan viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä

Toimivuuden lisäksi myös mukavuus ja viihtyvyystekijät painavat Grönqvistin mukaan entistä enemmän ta>>

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

35


Hei lukija JÄIKÖ JOTAIN PUUTTUMAAN? HALUAISITKO JONKIN AIHEEN ESILLE? » EHDOTA JUTTUA. » ANNA PALAUTETTA. Lähetä terveiset osoitteella:

toimitus@mediapotentia.fi

OMAKIINTEISTÖ

loyhtiöiden pihoilla. Sen myötä oleskelualueiden määrä on kasvanut. – Taloyhtiön pihalle kaivataan yhteisöllistä tilaa, oleskelupaikkoja ja grillauspaikkoja, hän summaa. Pienet lapset ulkoilutetaan usein mieluiten juuri omalla pihalla, joten saatavilla tulee olla leikkivälineitä, penkkejä ja pöytiä. Viime vuosina taloyhtiöiden pihoille on tullut myös hyötyviljelynäkökulmaa, jota Grönqvistkin on pyrkinyt toteuttamaan. Jos pihaan kaivataan esimerkiksi uusia puita ja pensaita, voidaan valita lajikkeita, jotka tarjoavat satoa; omenapuita ja kirsikkapuita. – Pihalle voidaan tehdä raja-aita vaikka pystykasvuisista mustaherukkapensaista. Ja jonkin verran on toivottu kerrostalojen pihoillekin kasvilavoja. Eräs tärkeä tekijä on myös pihavalaistus. Grönqvist huomauttaa, että tänä päivänä pihalle kaivataan enemmän valoa kuin ennen: – Sitä muistaa itsekin ne 1970-luvun pihapiirit, ne olivat aika pimeitä. Nyt kaivataan valoa ja toisaalta valonlähteet ovat kehittyneet. Hän kertoo vanhanaikaisten pihavalojen olevan sähkösyöppöjä. Lisäksi ne eivät vastaa valoteholtaan tämän päivän vaatimuksia. Nykyisin pihavalaistuksessa yritetään myös välttää ylöspäin suuntautuvaa valosaastetta, ja uudenaikaiset ulkovalaisimet valaisevat pääasiassa kulkureitin. Uusiksi menee paljon muutakin kuin pinta

Pihan saneeraustarpeiden todellinen laajuus tulee Eija Grönqvistin mukaan taloyhtiöille usein yllätyksenä. Pihalle onkin hyvä teettää heti aluksi katselmus, jotta uutta pintaa tehtäessä ei mentäisi niin sanotusti häntä edellä puuhun. Hän muistuttaa, että pihasaneerauksen tarkoituksena on myös suojella taloyhtiön kallista omaisuutta eli itse rakennusta.

36

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

– Vihersuunnitelman kannalta ne puut ja pensaat ovat tärkeässä, mutta pienessä roolissa varsinaisen pihasaneerauksen kannalta. Grönqvist mainitsee esimerkkinä viimesyksyisen pihasaneerauksen, jossa tarkoituksena oli vain tehdä salaojat kahteen kerrostaloon ja ohjata pihavedet hulevesiviemäriin. Kun kaivutyöt alkoivat, paljastui, että jätevesiviemäri oli puhki, joten se uusittiin. Pinnan alta löytyi myös vanhoja halkoluukkuja, joiden aukot laitettiin umpeen, sekä vanha öljynsyöttöputki, joka poistettiin. Kunta suositteli tulovesiputken saneeraamista, ja talon sähkön pääsyöttökaapeli oli sekin hapertunut ja piti uusia. Samalla tarkistettiin kaukolämpöputkien eristykset, datakaapelitarpeet ja asbestinäytteet. – Näin ollen eipä siihen pihaan jäänyt oikein mitään, mitä ei olisi uusittu, toteaa Grönqvist ja naurahtaa maisemasuunnittelijasta tulleenkin yhtäkkiä valvoja niin sähkökuin putkitöille. Kun kohdetta nyt keväällä jatketaan, kasataan takaisin myös taloyhtiön jätekatos – joka sekin täytyy suurentaa. Grönqvist huomauttaa, että on kuitenkin hyvä, että kaikki saadaan tehtyä kerralla kuntoon, eikä pihaa tarvitse kaivaa montaa kertaa auki uudelleen: – Se on pelkästään synergiaetu, että uusitaan kaikki, kun piha on kerran kaivettu auki. Kalleinta on aina se kaivaminen ja uuden työmaan perustaminen. Kasvivalinnat helppohoitoisuus huomioiden

Kun taloyhtiön toiveena on helposti ja edullisesti ylläpidettävä piha istutuksineen, on hyvä pitää mielessä myös sään ääri-ilmiöt, kuten paahtavan kuumat kesät. Grönqvist huomauttaa nurmikon olevan altis kuivumaan: – Nykyisin tehdään aika paljon isojakin pihoja, joissa


- Se huollon verran parempi -

Taloyhtiön pihalle kaivataan yhteisöllistä tilaa, oleskelupaikkoja ja grillauspaikkoja.

Suoritamme Turun talousalueella yli 30 vuoden kokemuksella kiinteistöhuolto- ja siivouspalveluja. Ammatitaidollamme kiinteistönne pysyy kunnossa ja säilyttää arvon, eikä budjettinne ylity!

nurmikkoja ei ole käytännössä ollenkaan, vaan käytetään maanpeitepensaita ja -perennoja, jotka kestävät kuivuutta paremmin. Hän lisää nurmikon olevan muutenkin työläs hoitaa. Sitä leikataan noin 26 viikkona vuodesta, pahimmillaan kerran viikossa, ja sitä täytyy lannoittaa, ilmastaa ja haravoida. Maanpeitepensaat ja -perennat ovatkin nurmikkoa huomattavasti edullisempia ja helpompia ylläpitää. Kurtturuusun hävittämiskehotus on saanut valveutuneet taloyhtiöt poistamaan niitä jo pihoiltaan – ja samalla tahattomasti myös sallittuja ruusuja. Grönqvist mainitsee, että ruusupensaita ei ole kuitenkaan aina hävitetty vieraslajikiellon vuoksi, vaan koska ne ovat yksinkertaisesti työläitä hoitaa. – Jos taloyhtiön omassa väessä ei ole harrastuneisuutta, huoltoyhtiölle on aika mahdoton tehtävä pitää piikikkäät ruusupensaat vuosikymmeniä rikkaruohottomassa kunnossa. Hän kertoo rajausten olevan tärkein keino, jolla taloyhtiön pihan ylläpito saadaan pidettyä mahdollisimman kustannustehokkaana: – Rajataan nurmialue kaikesta muusta eli pensaista tai kiveyksistä. Silloin sen hoito on helppoa ja yksinkertaista, eikä nurmi vaella vääriin paikkoihin. Grönqvist neuvoo myös ryhmittelemään pensaat yhtenäisiksi alueiksi, jolloin nurmikolla ei ole yksittäisiä puita, pensaita tai tolppia. – Se tuo aina kustannussäästöä pihan ylläpitoon, kun hoito on nopeaa ja helppoa.

Suunnittelu ja valvonta pieni osa kustannuksia

Pihasaneeraus tulisi Grönqvistin mukaan nähdä yhtenä taloyhtiön suurista remonteista siinä missä julkisivu- tai putkiremonttikin. Hän kertoo, että tyypillisen taloyhtiön kokonaisvaltainen piharemontti voi olla kustannuksiltaan 100 000 eurosta aina puoleen miljoonaan euroon taloyhtiön koosta riippuen. Panostus kuitenkin kannattaa: – On tutkittu asia, että hyvin laitettu piha nostaa kiinteistön arvoa. Asuntojen myyntiajat lyhenevät ja toisaalta niiden arvo nousee. Toisin kuin esimerkiksi viemäriremontista, pihasaneerauksesta saadaan myös silminnähtävää iloa. Iso ja tärkeä osa siitäkin jää toki näkymättömiin pinnan alle. – Kyllä se suurin osa on massanvaihtoa ja kaivutyötä, siihen joutuu eniten budjetoimaan, toteaa Grönqvist. Hän muistuttaa, ettei pinnastakaan kannata pihistellä. Vaikka pintatyöt ovat budjetillisesti vain pieni osa pihasaneerausta, kun ne viedään kunnolla loppuun asti, se myös näkyy. – Vaikka osakkaat ovat joutuneet kaivamaan kuvettaan, lopputulos kuitenkin ilahduttaa niin paljon, että rahallinen panostus jää toissijaiseksi. Laadukkaaseen lopputulokseen päästään hyvällä suunnittelulla ja työmaavalvonnalla. Niistä ei kannata tinkiä, ja niiden osuus on kuitenkin vain muutama prosentti kokonaiskustannuksista. l

» Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit

24 h päivysty s

p. 02 6519 66 00

Pyydä tarjous!

» Otsonoinnit

Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com www.dominopalvelut.com

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

37


LA-KATTOHUOLTO.FI

LA KATTOHUOLTO SÄÄSTÄ RAHAA - HUOLLATA KATTO • KATTOJEN VUOSIHUOLLOT • TIILI/MINERIITTI/HUOPAKATTOJEN PUHDISTUKSET JA PINNOITUKSET • PELTIKATTOJEN PUHDISTUKSET JA MAALAUKSET • VUOTO- JA MUUT KORJAUKSET • KATTOTURVATUOTTEIDEN ASENNUKSET • SIENEN, JÄKÄLÄN, SAMMALEEN, LEVÄN JA PINTAHOMEEN POISTO JA EHKÄISY KATOILTA, SEINILTÄ, LAATOITUKSILTA, BETONIKAITEILTA, ASFALTILTA • KUNTOTARKASTUKSET

OTA YHTEYTTÄ! HANNU RINTAMÄKI p. 040 767 8828 hannu.rintamaki@la-kattohuolto.fi

Korkein luottoluokitus ©Soliditet

38

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

2013


LÄMMITYKSEN, JÄÄHDYTYKSEN JA ILMASTOINNIN RATKAISUT KYLMÄKELLAREIDEN HUOLLOT JA SANEERAUKSET Jukka Lehto puh. 050 309 8915 jukka.lehto@ach-system.fi Henri Virtanen puh. 040 684 0445 henri.virtanen@ach-system.fi Polttolaitoksenkatu 1, 20380 Turku | www.ach-system.fi

ÄLÄ MUUTA – ANNA HISSIN MUUTTAA KIINTEISTÖÖSI Hissin peruskorjaukset sekä hissin jälkiasennukset hissittömiin taloihin. Tilaa maksuton hankekartoitus! kone.fi/peruskorjaus | kone.fi/jalkiasennus

SEINÄTUOLI viemärien avaukset viemärien pesut viemärien kuvaukset salaojalinjojen pesut ja kuvaukset

PESUT

IMUT KUVAUKSE T

Kätevä seinätuoli porraskäytävälle esim. kuljetuksen odottamiseen tai kenkien liukuesteiden asennukseen. Sopii käytettäväksi myös märkätiloissa kuten kylpyhuoneessa.

Istuinosan koko 390x390 mm, 40 mm tammi, muut puulajit tilauksesta. Runko ruostumatonta terästä. Valmistettu Suomessa. Hinta 225,00 € (sis. alv)

SUOMEN KAIVOSANEERAUS P. 044 0919 118 marko@suomenkaivosaneeraus.fi www.suomenkaivosaneeraus.fi

Turun Väestönsuojahuolto 040 738 3343 | info@tvsh.fi Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

39


ASUNTO-OSAKEYHTIÖSI HALLITUKSEN JÄSENELLE UUDELLEEN OHJATTAVAKSI

Nyt hukkalämpö hyödyksi älykkäällä ratkaisulla jonka avulla vähennät kiinteistön energiakuluja. Ekologisesti ja tehokkaasti.

Älykäs kerrostalojen lämmöntalteenottojärjestelmä - www.naavatar.fi

Naavatar-konseptin takana on joukko vahvoja kotimaisia toimijoita. OILON - CETETHERM - ENERGIANHALLINTA - HYDROCELL - KOLMEKS - SIEMENS Ota yhteyttä ja kerromme lisää: Oilon Oy - kiinteistölämmityslaitemyynti, p. 03-85 761, myynti@oilon.com

40

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 1 | 2020

Profile for Media Potentia Oy

Omakiinteistö Varsinais-Suomi  

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Omakiinteistö Varsinais-Suomi  

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Advertisement