Page 1

OMAKIINTEISTÖ

VARSINAIS-SUOMI 2 • 2018 13. vuosikerta

TALOYHTIÖN HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN AMMATTILEHTI

Suunnittelu ja valvonta ovat avain onnistuneeseen putkiremonttiin ................ 6 Hyvä hissihuolto turvaa taloyhtiön arkea ............. 16 Aurinkoenergian kannattavuus on aina tapauskohtaista .............. 28

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

1


LS-MITTASANEERAUS

AMMATTITAITOISTA JA OSAAVAA PALVELUA VUOSIEN KOKEMUKSELLA

LUOTETTAVA, LAADUKAS JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN » » » » »

JULKISIVUMAALAUKSET JULKISIVUPESUT KATTOPINNOITUKSET KATTOPESUT PELTIKATON MAALAUKSET » SAMMALEEN POISTOT Ota yhteyttä myyntiimme ja varaa ILMAINEN kartoituskäynti!

- PU T KIS TOSI PARHA AK SI -

Luotettavaa sukituspalvelua vuodesta 2008.

✆ 0400 997 587

PYYDÄ TARJOUS!

info@lsmittasaneeraus.fi teemu@lsmittasaneeraus.fi www.lsmittasaneeraus.fi

NF Sukitus Oy 02 733 7212 www.nfsukitus.fi

STI TTAVA LUOTEMATTIAM LLA! TAIDO

Ovatko asukkaat tyytyväisiä rappukäytävien siisteyteen? MATTOASENNUKSET

• Muovi- ja tekstiilimatot

POHJATYÖT JA ERISTEET KOSTEIDEN TILOJEN PINTA-ASENNUKSET • Laattojen ja muovimattojen asennusta • Vesieristykset (VTT-henkilösertifikaatti)

LATTIA-ASENNUKSET JA HUOLLOT

• Muovimatot • Linoleumi • Muovilaatta • Korkki • Laminaatti • Parketit • Tekstiilimatot • Epoksityöt

www.lattiajapinta.fi | toimisto@lattiajapinta.fi | 050 338 1920

2

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

Lisää tietoa vaihtomattopalvelustamme löydät osoitteesta

www.berendsen.fi


PÄÄKIRJOITUS

päätoimittaja

Petri Kaukonen

Taloyhtiöissä hillitään ilmastonmuutosta Suuri osa suomalaisten hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta. Siksi onkin luontevaa aloittaa hiilijalanjäljen pienentäminen asunnoista. Tä-

16

ten myös taloyhtiöt ovat merkittävässä roolissa kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Pixabay

Dreamstime

Taloyhtiöt hillitsevät ilmastonmuutosta ennen kaikkea energiaremonteilla. Saneeraukset maksavat itsensä takaisin pitkällä aikavälillä, kun rahaa säästyy esimerkiksi pienempien lämmityskulujen ansiosta.

6

Taloyhtiöt voivat huomioida ympäristöä muutenkin: suomalaisissa asunto-osakeyhtiöissä nousussa ovat esimerkiksi aurinkosähköratkaisujen ja viherkattojen rakentaminen sekä jätteiden lajittelun tehostaminen. Merkittävää on, että taloyhtiöt eivät välttämättä päädy näihin in-

4

Ajankohtaista

vestointeihin niinkään rahallisten säästöjen, vaan ympäristöystävälli-

6

Putkiremontti ei aina suju ongelmitta

syyden vuoksi. Ekologisuus ja vihreät arvot nousevat osakkaista ja

12 Korvausilma tärkeintä ilmanvaihdossa 16 Hissihuoltoon kannattaa satsata

asukkaista. Taloyhtiöissä tuntuukin asuvan ahkeria kierrättäjiä sekä uusiutuvan energian ystäviä. Lajittelun tehostaminen ja esimerkiksi muovipakkausten keräys-

20 Katon uudistaminen

mahdollisuus taloyhtiön omassa jätehuoneessa onkin aito ekoteko,

24 Muovipakkausten keräys taloyhtiössä

sillä mitä helpompaa lajittelu on, sitä suurempi on materiaalin kierrä-

27 Palveluhakemisto

tysaste. Kyse on samalla talon asukkaiden hyvästä palvelusta. Esimerkiksi aurinkovoimala nähdään myös monesti taloyhtiön imagoa

28 Aurinkosähkön kannattavuus

parantavana sekä kiinteistön arvoa kasvattavana hankintana.

32 Tuoteuutisia

Fiksuja valintoja tekevällä taloyhtiöllä onkin loistava mahdollisuus sekä pienentää hiilijalanjälkeä että parantaa asumisen laatua, mukavuutta ja talon houkuttelevuutta.

OMAKIINTEISTÖ Julkaisija / Kustantaja Media Potentia Oy, Hämeenkatu 26, 4. krs, 33200 Tampere puh: 0400 772 229 Kannen kuva Pixabay.com

VARSINAIS-SUOMI 2 | 2018

Vastaava päätoimittaja Petri Kaukonen puh: 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Ilmoitusmyynti Arja Väätäinen puh: 040 481 8477 arja.vaatainen@mediapotentia.fi

Osoitteenmuutokset Media Potentia Oy, puh: 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi

Toimitus Saara Pakaslahti puh: 050 361 0261 saara.pakaslahti@mediapotentia.fi

Osoitelähde Media Potentia Oy:n asiakasrekisteri, Fonecta ProFinder

Painopaikka Arkmedia Oy

4041 0428

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

3


AJANKOHTAISTA Taloyhtiöissä selvä kahtiajako kiinteistön ylläpidossa Suomalaiset taloyhtiöt ovat jakautuneet kiinteistön ylläpidossa kahteen ryhmään: vajaa puolet taloyhtiöistä ennakoi remontteja ja reilu puolet ei. Tämä käy ilmi Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrista 2018. 46 prosenttia taloyhtiöistä ryhtyi putkiremontin valmisteluun, koska pitkän tähtäimen suunnitelmassa oli otettu kantaa remontin ajankohtaan. Osittain taustalla olivat myös putkiston kuntotutkimukset sekä putkivuodot. 54 prosenttia taloyhtiöistä sen sijaan ei turvautunut pitkän tähtäimen suunnitelmaan, vaan käynnisti putkiremonttihankkeen esimerkiksi siksi, että rakennuksen putket vuotivat tai märkätilat olivat vaurioituneet. Isännöintiliiton kehityspäällikkö Pekka Harjunkosken mukaan erityisesti iäkkäillä kiinteistöillä pitäisi olla kiinteistön teknisten järjestelmien korjaussuunnitelma. – Hyvä nyrkkisääntö on 50 vuotta. Jos kiinteistöön ei ole tehty putkiremonttia, on jo kiire alkaa valmistella sitä, sanoo Harjunkoski. Hän kehottaa osakkaita menemään yhtiökokouksiin tutustumaan taloyhtiön tilanteeseen. – On mahdollista, että asut kiinteistössä, jossa muhii valta-

va korjausvaje. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos vanhan kiinteistön korjaussuunnitelmassa on vain hankkeita, jotka eivät vaadi minkäänlaisia rahoitussuunnitelmia.

Isännöintiliitto

Taloyhtiöiden putkisaneeraukset

Kylpyhuoneita ei aina korjata Putkiremontti tarkoittaa yleensä käyttövesiputkien uusimista ja sen yhteydessä tehtyjä muita remontteja, kuten viemäreiden, kylpyhuoneiden ja sähköjärjestelmien uusimista. Putkiremontin sisällöstä päätetään yhtiökokouksessa. Barometri paljastaa, että putkiremonteissa lähes kolmasosa kylpyhuoneista jää korjaamatta. – Jos taloyhtiö haluaa karsia kustannuksia, kylpyhuoneet jätetään usein korjaamatta. Tämä on asukkaiden kannalta harmillista, koska asumismukavuus ei parane. Lisäksi puutteelliset vesieristeet muodostavat merkittävän riskin talon rakenteille, Harjunkoski huomauttaa. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometria on tehty vuodesta 2009, ja se on kattavin tutkimus suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden putkiremontteihin. Tutkimukseen vastasi 174 isännöitsijää ympäri Suomea.

PÄÄTÖKSENTEKO SYYT PUTKIREMONTIN KÄYNNISTYMISEEN:

65 % Esille tulleet vuodot

53 % Havainnot kuntotutkimuksessa

46 % Sisältyy kunnossapitosuunnitelmaan

SUUNNITTELU MITÄ PUTKIREMONTISSA KORJATAAN?

MITÄ MUUTA REMONTOIDAAN PUTKIREMONTIN YHTEYDESSÄ?

Tietoliikennekaapelointi /antennijärjestelmä 58 %

Käyttövesi 92 % Kylpyhuoneet 71 %

Sähköjärjestelmät 55 %

Talon sisäpuoliset viemärit 70 % Pohjaviemärit 62 %

Lämmitysjärjestelmä 45 %

Tonttiviemärit 50 % URAKOINTI

KUSTANNUKSET

URAKOINTIVAIHEESTA HYVIÄ KOKEMUKSIA

KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN:

Urakointi 83 %

Hinnoittelu piti 88 %:ssa hyvin tai erinomaisesti

Työn jälki oli 84 %:ssa

hyvä tai erinomainen

Yhteistyö urakoitsijan kanssa toimi 79 %:ssa hyvin tai erinomaisesti

Rakennuttaminen 9 %

Aikataulut pitivät 76 %:ssa hyvin tai erinomaisesti

Suunnittelu 8%

Lähde: Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2018

Energiahankkeen taloyhtiökohteen ostoenergian tarve pieneni 56 prosenttia Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Tampereen kaupungin EU-GUGLEprojektin energiakohde, asunto-osakeyhtiö Pohjolankatu, sai Lähienergialiiton Vuoden lähienergiaratkaisu -kilpailussa kunniamaininnan kaksisuuntaisesta kaukolämpöratkaisusta. Tamperelainen asunto-osakeyhtiö Pohjolankatu 18–20 on yksi EUGUGLE-projektin kahdeksasta yhtiöstä, jotka saavat projektilta teknistä tukea sekä yhteensä 1,4 miljoonaa euroa EU-rahoitusta rohkei-

4

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

siin ja innovatiivisiin energiaremontteihin. Tähän mennessä taloyhtiö on vähentänyt ostoenergiantarvettaan 56 prosenttia. Kaikkien kahdeksan taloyhtiön yhteinen energiansäästö on ollut 40 prosenttia.

Energiaratkaisujen rohkea edelläkävijä Asunto-osakeyhtiö Pohjolankatu on ollut EU-GUGLE-projektin rohkea

edelläkävijä vuodesta 2013 ja kokeillut erilaisia energiateknologioita. Hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesterisen ansiosta taloyhtiö on tehnyt kaksi erillistä remontointikierrosta projektin aikana. Yhtiössä on otettu käyttöön kaksisuuntaisen kaukolämpöjärjestelmän lisäksi aurinkokeräimet ja -paneelit, poistoilma- ja maalämpöpumppu, jäteveden lämmöntalteenotto, tehokkaat LED-valaistusratkaisut sekä uudenaikainen auto-

maatio- ja etävalvontajärjestelmä. Taloyhtiössä uusittiin myös ikkunat ja ovet vastaamaan uusia standardeja sekä asennettiin viilennysyksiköt asuntoihin. EU-GUGLE-projektissa mukana olevien taloyhtiöiden energiankulutusta ja järjestelmiä monitoroidaan sekä teknisten järjestelmien toiminta varmistetaan vuoden 2019 alkuun mennessä. Projektin tuloksia seurataan mielenkiinnolla Euroopan laajuisesti.


Tietoja rakennusten energian kulutuksesta ja energiansäästämisen mahdollisuuksista nyt avoimena datana Helsingin kaupunki

Helsingin älykkäällä 3D-kaupunkitietomallilla toteutettu Energia- ja ilmastoatlas on uusi työkalu ilmastonmuutoksen hillintään ja energiatehokkuuden parantamiseen. Atlaksessa on suuri määrä rakennusten energiatietoja: muun muassa tietoja lämmitystavoista, tehdyistä peruskorjauksista ja energiatodistuksista. Lisäksi siinä on tiedot Heka Oy:n vuokrakerrostalojen kiinteistösähkön, kaukolämmön ja veden kulutuksesta. – Näitä lukuja hyödyntämällä esimerkiksi taloyhtiöt tai isännöitsijät voivat verrata kiinteistön kulutusta muiden vastaavan ikäluokan rakennusten kulutuksiin, mikä kannustaa selvittämään erojen syitä, kertoo ympäristösuunnittelija Petteri Huuska Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.

Työkalu kaikille energia-asioista kiinnostuneille Atlakseen sisältyy VTT:n arvioima rakennusten laskennallinen energiankulutus, jota voi käyttää vertailuarvona oman rakennuksen peruskorjausta tai energiatehokkuusremonttia suunniteltaessa. VTT on laskenut Merihaan alueelle myös tyy-

Aurinkoenergialaskenta paljastaa esimerkiksi Olympiastadionin aurinkoisimmat paikat.

pillisempien energiansäästötoimien tehokkuuden sekä näiden kustannusarviot. Näitä arvioita voidaan hyödyntää muissa vastaavan aikakauden, 1970–80-luvun, kerrostaloissa. Atlaksesta löytyy myös rakennuskohtainen aurinkoenergiapotentiaali, josta saa hyvän lähtötason säästömahdollisuuksien tarkasteluun.

Atlas on työkalu tiedon visuaaliseen esittämiseen ja havainnollistamiseen. Energiatietojen tarkastelu koko kaupungin laajuudelta käy helposti, mutta myös yksittäisten kohteiden tietojen tutkiminen on mahdollista. Atlas on oiva työkalu niin energiasektorilla toimiville tahoille kuin kenelle tahansa energia-asioista kiinnostuneelle.

Pakettiautomaatin tulosta taloyhtiöön päättää yhtiökokous Taloyhtiöille markkinoitava oma pakettiautomaatti voi tuoda helpotusta asukkaiden arkeen, mutta kuka tahansa asiasta innostunut ei kuitenkaan voi tilata automaattia taloyhtiöön. Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen muistuttaa, että automaatin hankkiminen vaatii taloyhtiöltä asianmukaista päätöksentekoa. – Yhtiö voi halutessaan tilata pakettiautomaatin, mutta tilaamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Päätös voidaan tehdä yksinkertaisella enemmistöllä eli niin, että yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa automaatin hankkimista, kertoo Pynnönen.

Sisätiloissa automaatti vaatii oman palo-osaston Ennen pakettiautomaatin hankintaa taloyhtiössä tulee selvittää, onko asukkailla sille tarvetta eli vastaako hankinta asukkaiden toiveita. Myös automaatin sijoituspaikka on harkittava huolella. Harkinnassa tulee huomioida erityisesti pa-

loturvallisuus ja kulkureitit. – Ennen pakettiautomaatin tilaamista on hyvä selvittää automaatin sijoittamista säätelevät määräykset ja ohjeet sekä hyväksyttää suunnitteluratkaisu paikallisella pelastusviranomaisella, korostaa Pynnönen. Automaatti tulee sijoittaa omaan palo-osastoon, kuten esimerkiksi varastotilaan tai kerhohuoneeseen. Poistumistielle automaattia ei voi sijoittaa, eikä se saa muutenkaan haitata liikkumista.

Posti

Sopivan sijoituspaikan löytäminen voi olla vaikeaa Kiinteistöliiton lakineuvontaan on toistaiseksi tullut vain vähän automaatteihin liittyviä kysymyksiä. Näkyvän markkinoinnin ansiosta pakettiautomaatit todennäköisesti kuitenkin yleistyvät taloyhtiöissä, joten Kristel Pynnönen odottaa kasvua myös niihin liittyvien kysymysten määrään. Uusiin taloyhtiöihin pakettiautomaatit tekevät

jo vahvasti tuloaan. Uudiskohteessa automaatin sijoitteluun voi kiinnittää huomiota jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. – Jo olemassa olevissa rakennuksissa sopivan sijoituspaikan löytäminen pakettiautomaatille voi olla paljon vaikeampaa, jopa mahdotonta, Pynnönen toteaa. Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

5


Media Potentian kuvapankki

Onnistunut linjasaneeraus edellyttää hyvää suunnittelua ja valvontaa 6

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

Dreamstime


lll

AKOMIT

Teksti: Mari Pihlajaniemi

www.akomit.fi

Taloyhtiön linjasaneerauksessa esiselvityksillä, suunnittelulla ja valvonnalla on valtava merkitys siihen, että hanke pysyy sekä aikataulussa että budjetissa ja voidaan viedä laadukkaasti loppuun asti. Putkiremontti eli linjasaneeraus herättää monessa taloyhtiössä jo etukäteen huolta niin kestonsa, kustannustensa kuin asumiselle koituvan haitankin vuoksi. Tavallisesti se on kuitenkin väistämättä edessä, kun kiinteistölle on kertynyt ikää 30–50 vuotta. Eräässä pirkanmaalaisessa kahden kerrostalon taloyhtiössä linjasaneeraushankkeeseen ryhdyttiin kaikin puolin niin huolellisesti, kuin vain voisi kuvitella. Kyseiset talot on rakennettu 1970-luvun alkupuoliskolla ja huoneistoja niissä yhteensä 61 kappaletta, joten putkiremontti oli taloyhtiössä jo kovasti ajankohtainen – eikä mikään aivan vähäinen hanke. Taloyhtiö lähti hankkeessa liikkeelle suunnitelmallisesti. Ensin tehtiin hankesuunnitelma, jonka jälkeen tarjouksia pyydettiin useammalta urakoitsijalta. Valittu urakoitsija ei ollut tarjouksista halvin, ja tällä oli hyvät referenssit aikaisemmista kohteista. Itse remontti ja LVI-työt annettiin yhden pääurakoitsijan toteutettavaksi, ja kahdelle aliurakoitsijalle puolestaan sähkö- ja saneeraustyöt sekä asbestityöt. Linjasaneerauksessa on kuitenkin ollut hankkeen aikana melkoisia mutkia matkassa, joista kenties suurin on ollut aikataulujen pitämättömyys. Lisäksi remontin aikana suoritetut tarkastukset ovat jälkikäteen osoittautuneet puutteellisiksi. Ensimmäinen tarkastus tehtiin WC-tilojen ja kylpyhuoneiden alakattojen osalta. Tarkastaja oli luottanut niiden kohdalla kuitenkin vain urakoitsijan sanaan, eli varsinaista

Esa Raitanen

tarkastusta ei ollutkaan tehty. Kävikin ilmi, että kylpyhuoneiden alakatossa sijaitsevissa putkissa oli liian vähän kannakkeita. Lisäksi osassa asunnoista sijaitseva sadevesiputki oli väärin eristetty eikä palokatkoja ollut asennettu. Näiden puutteiden korjaaminen jälkikäteen on aiheuttanut hankkeeseen ennen kaikkea tarpeettomia viivästyksiä, mutta myös lisäkuluja. Kuten monessa muussakin taloyhtiössä, tässä tapauksessa kaikki taloyhtiön hallituksen jäsenet ovat maallikoita, jotka eivät osaa huomioida kaikkea saneerauksen onnistumisen kannalta tarvittavaa oman osaamisensa pohjalta. Hanke on parhaillaan vielä kesken, ja urakoitsija tarjoaa siihen innokkaasti hintavia lisätöitä, jotka eivät kuulu sopimuksiin. Esimerkiksi kellarin käytävien maalaus ei sisältänytkään tasoite- ja pohjatöitä, mikä näkyi myös lopputuloksessa. Tilanne onkin opettanut kyseisessä taloyhtiössä vähintään sen, että sopimuksissa täytyy olla tarkkana – ja että linjasaneerauksen onnistumisen vuoksi on tärkeää, että hankkeessa olisi mukana ainakin aktiivinen valvoja. Laajaan hankkeeseen on varattava valmisteluaikaa

Kuten edellä mainitun taloyhtiön tapaus osoittaa, toisinaan linjasaneerauksissa aikataulut venyvät ja budjetti kasvaa remontin aikana suunniteltua suuremmaksi. Ongelmia, hidastuksia ja lisäkustannuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi puutteellinen valvonta tai toimijoiden osaaminen. Mutkia

Asbestipurku Timanttiporaus/sahaus Kuntoarviointi Lämpökuvaus Kosteusmittaus/Kuivaus Otsonointi Radonmittaus

Akomit Oy Anttilankulmantie 339 31490 Terttilä Puh. 0500 180 671 045 876 7367 (02) 748 3460

Lausteen Putkityö Juha Nurminen 0400 848 565 nurminenjuha@hotmail.com www.turunputkityot.fi Raadinkatu 2 A 6, 20750 Turku

- MYYNTI - SUUNNITTELU - MAALÄMPÖ - KATTILAN VAIHDOT - REMONTIT - SANEERAUKSET - SÄÄTÖTYÖT 30-vuoden olla ammattitaid

KIMMO SAVOLAINEN p. 040 529 2374 KYRÖ

kyronlvipalvelu@gmail.com

>>

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

7


Taloyhtiön tuki & turva Uniko - Isännöintipalvelut Oy Työnjohtajankatu 2 F 14, 20320 Turku

www.uniko.fi

Muuraukset I Laatoitukset Tulisijat I Hormien massaukset T:mi Kari Haapasalo Latokartanontie 45, 25500 Perniö 050 583 4697

www.muurausjalaatoitus.com

Julkisivupesut, konepesut, öljysäiliöiden pesut, kuivaimutyöt ja graffitien poistot, kaivojen puhdistus...

(02) 435 4700, 044 700 2972

(02) 8232 711, 044 7002971 044 700 2970

myynti@pesujaimu.com timo.roos@raumantankkihuolto.com jorma.rantala@raumantankkihuolto.com helena.rantala@raumantankkihuolto.com

www.pesujaimu.com

voi kuitenkin tulla myös matkaan, jos taloyhtiö on laiminlyönyt linjasaneerauksen esiselvitysten teettämistä. – Yleensä taloyhtiöltä puuttuu kiinteistöstrategia. Tämä tarkoittaa, että lähtötilanne on epäselvä eivätkä tavoitteetkaan ole täysin kirkkaita. Se heijastuu suoraan urakka-asiakirjojen sisältöön, kertoo lehtori Martti Hekkanen Oulun ammattikorkeakoulun rakennusalan työnjohdon tutkinto-ohjelmasta. Jos taloyhtiössä uusitaan pelkästään käyttövesiputkisto, hankkeen läpivienti on Hekkasen mukaan kohtalaisen yksinkertaista. Kun hankkeeseen liitetään viemäreiden korjaaminen tai uusiminen, projekti kuitenkin mutkistuu. Tällöin on mietittävä myös sähköjärjestelmän ja ilmanvaihtojärjestelmän korjaustarpeita. Ne on usein järkevää sisällyttää laajaan linjasaneeraushankkeeseen mukaan. – Kiinteistöstrategiassa laajan taloteknisen korjaushankkeen ajallinen kesto on 5–10 vuotta. Tällöin lähtökohtaselvitykset ehditään tehdä kunnollisesti, projektinvetäjän valintaan voidaan paneutua ja kuntotutkimuksille ja suunnittelulle saadaan riittävästi aikaa. Myös osakkeenomistajilla on aikaa miettiä omia tavoitteitaan. Lähtökohtaselvityksillä vältetään yllätykset

Jotta saadaan selville, mitä ja

milloin kiinteistön putkistossa pitäisi ylipäätään korjata, taloyhtiön on tavallisesti teetettävä aluksi kuntotutkimus. Siinä selvitetään putkiston kunto ja korjaustarpeet, joiden pohjalta voidaan miettiä putkiremontin aikataulua ja toteutustapaa – ja välttyä mahdollisesti hinnakkailta yllätyksiltä toteutusvaiheessa. Hekkasen mukaan linjasaneerauksen lähtökohtaselvityksistä tärkein on inventointipiirustusten tekeminen, eli rakennuksesta laaditaan ajan tasalla olevat tekniset suunnitelmat. Toinen tärkeä asia on haitta-aineselvitys. Usein haitta-aineena tarkastellaan pelkästään asbestia, mutta rakentamisessa on käytetty myös muita materiaaleja, jotka voivat korjausvaiheessa aiheuttaa yllätyksiä. Haitta-aineselvitys kannattaa teettää henkilösertifikaatin omaavalla henkilöllä, joista VTT Expert Services pitää yllä rekisteriä. – Jos lähtökohtaselvitykset tehdään huonosti, ei projektin aikana ole oikeastaan enää mitään tehtävissä. Yllätyksiä tulee enemmän tai vähemmän. Yllätyksistä maksetaan hinta, joka määräytyy yleensä YSE 1998 -periaatteiden mukaisesti ellei urakkasopimuksessa muuta sovita. Yleensä ei sovita, toteaa Hekkanen. Käyttövesiputkiston kohdalla kuntotutkimuksia ei Hekkasen mukaan yleensä tarvita. Jos putkisto on riittävän vanha ja vedenpaine ei riitä kaikissa huoneistoissa, pää-

Saneerausalan ammattilainen

SANEERAUSOSEAANI OY 0400 527 317 Jari Laine VTT-C-10825-33-14 Asbesti- ja haitta-aineasiantuntija

8

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

• • • • •

Asbesti- ja haitta-ainekartoitukset Materiaalien näytteenotot Asbestialan purkutyöt Pölyämättömät purkutyöt Ilmanmittaukset

www.asbestisaneerausturku.fi


tös uusimisesta ei vaadi kuntotutkimuksia. – Viemäreiden kohdalla kuntotutkimukselle voidaan asettaa kysymys: onko viemäri uusittava vai voidaanko harkita korjausta esimerkiksi sukittamalla? Ajallisesti sukitus on paljon nopeampi vaihtoehto ja kustannuksiltaan selvästi alhaisempi, kun rakenteita ei uusita. Hankesuunnitelma on putkiremontin perustana

Hankesuunnitelma on koko putkiremontin alustava suunnitelma, jonka tekee taloyhtiön palkkaama hankesuunnittelija, esimerkiksi LVI-alan ammattilainen tai rakennuttajakonsultti. Se onkin linjasaneerauksen tärkein asiakirja. Hekkanen korostaa, että koko hanke perustuu juuri hankesuunnitelmaan, ja sen tekemiseen pitää varata riittävästi aikaa ja ammattitaitoa: – Kokenut projektinvetäjä, joka osaa myös esitellä hankesuunnitelman yhtiökokouksessa, on onnistumisen avain. Myös osakkeenomistajien tahdon selvittäminen kuuluu olennaisesti kuntoarvioon ja on siten osa hankesuunnitelmaa. Hekkanen toteaa, että vastuu tästä kannattaa jättää projektinvetäjälle. Asiantunteva projektinvetäjä pitää hankkeen langat käsissään ja toimii taloyhtiön parhaaksi. – Perusteellisissa korjauksissa hyvä toimintatapa voisi olla, että osakkeenomistajille kerrotaan yhtiökokouksessa muuta-

mia vaihtoehtoisia korjaustapoja ja niiden hintaluokka. Tällöin osakkeenomistajan ei tarvitse tehdä päätöstä täysin pimeässä. Hekkanen kuitenkin muistuttaa, että paikallisella rakennusvalvonnalla voi olla linjasaneeraukseen liittyviä kuntakohtaisia ohjeita ja toimintatapoja. Nekin pitää siis selvittää ja huomioida. Saneerauksen valvonnassa ei kannata kitsastella

Hekkanen korostaa, että linjasaneerauksessakin on hyvä lähteä siitä, että mikään ei ole varmaa: – Edes hyvin tehdyt nykytilaselvitykset eivät yksin riitä onnistuneeseen lopputulokseen. Tarvitaan ammattitaitoinen suunnittelija, tekijä ja valitettavasti myös peräänkatsoja eli valvoja. Hän lisää, että linjasaneeraushankkeen valvonnasta ei ole kuitenkaan tehty kunnollista yleisohjetta esimerkiksi sen suhteen, miten sukituksen onnistuminen valvotaan tai voiko asentaja itse suorittaa valvontaan liittyviä tarkastuksia. Työmaavalvonnan yleiset tarkastuslistat eivät Hokkasen mukaan ole kaikilta osin riittäviä. Valvojan valinnassa hinnan merkitystä ei tule korostaa, vaan valintaperusteina kannattaa käyttää ennen kaikkea kokemusta, referenssejä ja toimintatapaa. Rakennusteknisiin töihin ja taloteknisiin töihin tarvitaan erilliset valvojat. – Valvonnan osuus projektin kokonaiskustannuksista on muutaman prosentin luokkaa.

MEILTÄ KAIKKI SÄHKÖTYÖT, MEILTÄ KAIKKI SÄHKÖTYÖT, MYÖS ILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENNUKSET MYÖS ILMALÄMPÖPUMPUT JA Autokatu 8, 20380 Turku • Asennuspalvelu Tsto NIIDEN 020 7188 300 ASENNUKSET • Tarvikemyynti Urakointi Faksi• Asennuspalvelu 020 7188 301 • Tarvikemyynti••Urakointi • Suunnittelu • S1 oikeudet toimisto@sahkotiili.com • Suunnittelu • Olemme erikoistuneet myös taloyhtiöiden www.sahkotiimi.com • S1sähkötöihin oikeudet linjasaneerauksien yhteydessä tehtäviin

Autokatu 8, 20380 Turku • Toimisto 020 7188 300 toimisto@sahkotiimi.com www.sahkotiimi.com

Myrskyyn ei kukaan halua lähteä sellaisen kipparin veneellä, joka on vain nähnyt veneen ja lukenut veneilyn ohjekirjan, huomauttaa Hekkanen. FISE on rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyysjärjestelmä, josta löytyy Hekkasen mukaan sellaisia pätevyyksiä, jotka soveltuvat myös linjasaneeraushankkeisiin. – FISEn todistus ei tietenkään yksin riitä valvojan valinnan perusteeksi, mutta yhtenä valintakriteerinä sitä mielestäni voi hyvin käyttää. Myös RALAn tietoja kannattaa käyttää, kun valitaan toteuttajaa tai pohdintaan hankkeen läpivientiä. Referenssit painavat urakoitsijan valinnassa

Laajassa linjasaneeraushankkeissa riittää monenlaisia eri osaalueita, eikä yllätyksiltäkään aina voi välttyä. Onkin tärkeää,

että valvoja seuraa aktiivisesti hankkeen etenemistä ja urakoitsijan työn laatua taloyhtiön puolesta. – Virheisiin puuttuu valvoja. Kun virhe havaitaan, toimitaan YSE 1998 -toimintatavalla. Urakoitsijalle pitää antaa tilaisuus korjata virheensä, Hekkanen toteaa. Hän painottaa myös hyvän projektisuunnitelman merkitystä, jossa urakoitsijalle on määritelty sakolliset välitavoitteet. Toisaalta urakoitsijaa tulee myös palkita onnistumisesta ja kannustimien pitää olla selvästi määriteltyjä. Hekkanen huomauttaa, että urakoitsijan valinnassa hintaa tärkeämpiä valintaperusteita ovatkin urakoitsijan maine, referenssit, työnjohdon koulutus ja kokemus, sekä hankkeessa mukana olevien työntekijöiden ammatillinen osaaminen ja myös henkilösertifioinnit. l

ASBESTISANEERAUKSET SEKÄ ASBESTIKARTOITUKSET Lue lisää osoitteesta www.asbestgroup.fi Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

9


RT 38937

tuotetieto – 1

RT 38937

tuotetieto maaliskuu 2018 korvaa RT B/10-38907 RT tuotetieto RT CAD/BIM

999 Talo 2000 10 Talo 90 B SfB F31, F32, F33, F34.1 Hoito- ja huoltokoodi

1 (2)

Elementtitalojen uusintasaumaus Saumalaakso Oy KUN LAATU ON KRITEERI

Saumalaakso Oy on erikoistunut elementtien uusintasaumaukseen. Yritys hoitaa koko korjaustyön: suunnittelun, materiaalitoimitukset ja urakoinnin. Saumalaakso Oy:n edustaja arvioi kunnostettavan kohteen ja tekee yksityiskohtaisen tarjouksen koko saumaustyön läpiviennistä sekä vastaa siitä, että työ etenee laaditun aikataulun ja budjetin mukaisesti onnistuneeseen lopputulokseen saakka.

Saumausvaurioiden syyt Yksi yleisimmistä vaurioista elementtisaumoissa on saumausmassan irtoaminen tartuntapinnasta. Syynä tähän saattaa olla: − tartuntapintojen epäpuhtaudet − liiallinen kosteus − saumausmassan osittainen kovettuminen − liian paksu massakerros − väärän mallinen sauman rakenne (tasapaksu) − suunnitteluvirhe (liian kapeat saumat) Toinen yleinen vauriotyyppi on saumausmassan repeäminen. Repeämisen syynä voi olla: − saumausmassan vanheneminen − massan päällä oleva maali tai pinnoite − liian ohut massakerros − sopimaton saumausmassa (huono UVsäteilyn tai ilmastorasituksen kesto) − suunnitteluvirhe (liian leveät saumat)

Yleisimpiä virheitä

Tartuntapinnoilla on muottiöljyn jäänteitä ja muuta tartuntaa haittaavia tekijöitä.

Maalihalkeillut sauman päällä, eikä saumausmassa ole saavuttanut tarpeeksi lujaa tartuntalujuutta.

Saumausmassa ei ole saavuttanut tarpeeksi lujaa tartuntalujuutta rapatulle tartuntapinnalle.

Massa on väärän tyyppinen ja se on päässyt kovettumaan.

Sauma on liian kapea.

Pellit on asennettu liian aikaisin.

Vaurioituneen sauman haitat Sadevesi pääsee kulkeutumaan vaurioituneesta saumasta lämmöneristyskerrokseen saakka, mistä se voi valua sisätiloihin esimerkiksi katonrajasta. Korkeissa rakennuksissa ja tuulisilla paikoilla vesivahinkojen syynä saattaa olla räystäspellityksen tai ikkunan vesipellin alitse päässyt vesi. Pitkään jatkuessaan vesivuoto aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteille. Huonokuntoinen sauma aiheuttaa myös lämpövuotoja ja heikentää rakennuksen ulkonäköä.

10

Taustatilan tuuletus on tukittu uretaanivaahtomassalla.

Elementin asennuspalat on poistamatta.

Uusintasaumauksen edut • säästää lämmityskustannuksissa • ehkäisee kosteusvaurioiden syntymistä • parantaa sisäilman laatua

• parantaa rakennuksen ulkonäköä • lisää asumisviihtyvyyttä

AN/Grano Oy/Rakennustieto Oy/Rakennustieto Oy Oy www.rakennustieto.fi www.rakennustieto.fi ©©Rakennustietosäätiö RakennustietosäätiöRTS RTS2018 2018 Tämän Tämänkortin kortinasiatiedoista asiatiedoistavastaa vastaatoimeksiantaja. toimeksiantaja.

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018


RT 38937

tuotetieto – 2

Oikein tehdyssä lisävilloituksessa villan tuuletusuria ei tukita. Saumaan asennetun umpisoluisen polyeteeninauhan avulla saadaan saumalle oikea muoto. Tämän jälkeen suoritetaan primerkäsittely.

Vanha saumausmassa poistetaan alustavasti mekaanisesti. Avatun sauman tartuntapinnat hiotaan huolellisesti vanhasta saumausmassasta.

Sauman korjaaminen

Primerin kuivuttua, sekä tuuletuskoteloiden tai -putkien asentamisen jälkeen, massa pursotetaan saumaan ja painetaan tasoituslastalla tiiviisti tartuntapintoja vasten. Monien käsityönä suoritettujen työvaiheiden jälkeen lopputuloksena on valmis vedenpitävä sauma.

Työselitys

• Sauman vaurioiden aiheuttajat ja rakenteille jo mahdollisesti aiheutuneet vahingot on selvitettävä. • Vaurioitunut elementtisauma on korjattava viipymättä. • Suositeltavin tapa on saumauksen täydellinen uusiminen. Vanha saumausmassa poistetaan kokonaan siten, että tartuntapinnat ovat täysin puhtaita. • Saumojen osittainen korjaaminen on kannattavaa silloin kun vauriot ovat hyvin paikallisia ja vaurion syyt voidaan samalla korjata. • Vaurioitunutta elementtisaumaa ei saa korjata pursottamalla saumausmassaa vaurioituneen sauman päälle. Uuden saumauskerroksen aiheuttama rasitus kohdistuu aiemmin vaurioituneeseen kohtaan ja aiheuttaa helposti uuden, ohuen massakerroksen halkeamisen.

− vanhan saumausmassan ja alusnauhan poisto − sauman tartuntapintojen hionta − sauman tartuntapintojen puhdistus − sauman villatilan tarkistus ja tarvittaessa lisäys − sauman reunojen pohjustus primerilla − alusnauhan asennus; käytetään vettä imemätöntä nauhaa − tuuletusputkien tai -koteloiden asennus − massan pursotus ja tasoitus Saumattaessa talviolosuhteissa on noudatettava materiaalitoimittajien antamia erityisiä talvisaumausohjeita. Jos vanhan saumausmassan PCB- tai lyijypitoisuudet ylittyvät (PCB 50 mg/kg, Pb 1500 mg/kg), on työssä noudatettava erityisiä viranomaismääräyksiä.

URAKOINTI, MYYNTI JA TEKNINEN NEUVONTA

Saumalaakso Oy Kääpätie 7 Harmokatu 7 00760 Helsinki 20380 Turku 09-4761 4700 02-646 4700

info@saumalaakso.fi urakointi@saumalaakso.fi www.saumalaakso.fi

SUOME N RAKENNUS SAUMAUS YHDISTYS Saumausmassavalitsin.app

JÄSENLIIKE

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018 AN/Grano Oy/Rakennustieto Oy www.rakennustieto.fi © Rakennustietosäätiö RTS 2018 Tämän kortin asiatiedoista vastaa toimeksiantaja.

11


lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Kaikki lähtee korvausilmasta Vaikka kehittyvä tekniikka tuo mahdollisuuksia ilmanvaihdon ja sisäilman parantamiseen, olennaisin kysymys on, riittääkö kiinteistön korvaus- eli tuloilma.

Dreamstime

12

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018


Eräs taloyhtiön tyypillisimmistä remonteista tänä päivänä on, että koneellisella poistoilmanvaihdolla varustettuun kiinteistöön asennetaan poistoilmalämpöpumppu sekä korvausilmaventtiileillä varustetut ikkunat, mahdollisesti myös lisälämmöneristys. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio toteaa, että tällaisessa kohteessa olisi ehdottomasti suunniteltava kokonaisuus toimivan ilmanvaihdon ja riittävän korvausilman ehdoilla. Vainion mukaan vastaavien saneerausten kohdalla olisikin iso oppimisen paikka. – Korvausilmaventtiilit pitää mitoittaa riittävän isoiksi, ettei alipaineesta synny ongelmaa. Parasta olisi, jos pumppujärjestelmän suunnittelija olisi myös ilmanvaihdon suunnittelija. Myös ikkunat ja ilmanvaihto kytkeytyvät yhteen, joten ilmanvaihdon suunnittelijan olisi vähintäänkin kerrottava ikkunasuunnittelijalle, kuinka paljon korvausilmaventtiilejä tarvitaan. Makuuhuoneiden raitisilmansaanti huolenaiheena

Ilmanvaihtoon liittyvää osaamista ja tietoa löytyy Suomesta kosolti, mutta silti ilmanvaihto on vaikeasti hahmotettava aihe. – Niin on myös kysymys siitä, mikä on hyvä sisäilma ja mikä huono. Olisi hienoa, jos sen jotenkin pystyisi havainnollistamaan jollain mittarilla, kuten lämpötilan. Sitä mittaria vielä odotetaan. Tätä varten tarvittaisiin suunnilleen kenttälaboratorio, joka haistelisi ilman hiilidioksidipitoisuutta. Vainion mukaan asia, johon asukkaiden itsensä kannattaisi kiinnittää huomiota, on makuuhuoneiden ilmanvaihto. – Makuuhuoneen riittävästä raitisilman saannista pitää olla huolissaan. Makuuhuoneissa ollaan pitkän aikaa ja niissä on pölyäkin paljon, joten tilan ilmanvaihtoa pitää tehostaa. Kyse ei ole niinkään taloyhtiön

tai isännöitsijän asiasta, vaan asukkaiden itsensä pitäisi huomioida tämä. Jo se, että makuuhuoneen ovi pidetään auki, voi parantaa ilmanlaatua. Korvausilman otto on usein hallitsematonta

IV- JA SISÄILMATUTKIMUS OY

Erittäin vanhoissa asuinosakeyhtiöissä saattaa edelleen olla painovoimainen ilmanvaihto, mutta yleisimmin taloyhtiöstä löytyy vähintään koneellinen poistoilmanvaihto. Näitä ryhdyttiin rakentamaan 1960-luvulla. Terttu Vainion mukaan etenkin koneellisessa poistossa isoin ongelma on korvausilman otto. Jos korvausilman saannista ei ole huolehdittu riittävästi tai ollenkaan, ilma ei vaihdu. Poistoilmanvaihto aiheuttaa myös alipaineen, jolloin raitis ilma tulee tilaan hallitsemattomasti, sieltä mistä se pääsee helpoimmin läpi. Esimerkiksi rakenteiden tai viemäreiden läpi kulkiessaan ilma voi tuoda mukanaan epäpuhtauksia, ei-toivottuja hajuja tai vetoa. – Joissain tapauksissa tuloilman otto voi olla ratkaistu esimerkiksi venttiilein, mutta usein korvausilman otto on täysin hallitsematonta. Asuntoon voi virrata korvausilmaa esimerkiksi rappukäytävästä. Alipaineen havaitsee esimerkiksi siitä, etteivät ovet mene kiinni tai postiluukut lonksuvat. – Tämä tarkoittaa, ettei korvausilmaventtiileitä ole riittävästi. Jotain teknisiä ratkaisuja on ehdottomasti mietittävä, jotta korvausilmaa saadaan helpommin kuin porraskäytävästä. Korvausilmaventtiilienkin suodattimista huolehdittava

Korvausilmaventtiilien jälkiasennukseen on erilaisia vaihtoehtoja. Korvausilmaventtiili voidaan esimerkiksi asentaa uuteen seinän läpivientiin, ikkunoiden puuosiin rakoventtiilinä tai ikkunan vieressä ole>>

• Sisäilman tutkimukset • Ilmanvaihdon kuntotutkimukset, puhtaustarkastukset sekä säädöt ja mittaukset • Asbesti- ja haitta-ainetutkimukset • Lämpökuvaukset • Merkkiainekokeet Puh: 050 522 1273

petri.sorola@sisailmatutkimus.fi

www.sisailmatutkimus.fi

LÄMMITYKSEN, JÄÄHDYTYKSEN JA ILMASTOINNIN RATKAISUT KYLMÄKELLAREIDEN HUOLLOT JA SANEERAUKSET Jukka Lehto puh. 050 309 8915 jukka.lehto@ach-system.fi Henri Virtanen puh. 040 684 0445 henri.virtanen@ach-system.fi Polttolaitoksenkatu 1, 20380 Turku | www.ach-system.fi Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

13


Dreamstime

OMAKIINTEISTÖ Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Kiinteistöhuolto

J. RUSANEN OY 010 836 0700 • Kiinteistöhuoltopalvelut • Siivoukset • Puiden hoitoleikkaukset • Harjakonepalvelut • Vaihtolavakuljetukset • Roskalavat • Mullan ja sepelin toimitukset info@kiinteistohuoltoturku.fi | www.kiinteistohuoltoturku.fi

KYSY S! TARJOU

• Asbestisaneeraukset • Huoneistosaneeraukset • Vahinkosaneeraukset • Maalaustyöt • Mattotyöt • Laatoitukset • Saunaremontit • Pienkorjaukset • Vedeneristykset VTT:n sertifikaatti Puh: 010 567 2600 | www.helmisaneerauspalvelut.fi

14

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

vaan tuuletusluukkuun. Korvausilmaventtiileissä on suodattimet, jotka estävät siitepölyn ja pienhiukkasten pääsyn sisätiloihin raittiin ilman mukana. Myös nämä suodattimet pitää puhdistaa tai vaihtaa säännöllisesti. Hengitysliiton mukaan venttiilien puhdistusväli vaihtelee parista kuukaudesta puoleen vuoteen. Valmistajat suosittelevat vaihtamaan tai ainakin tarkistamaan suodattimet kaksi kertaa vuodessa. Asuinkerrostalojen ilmanvaihtolaitteistot puolestaan tulee puhdistaa vähintään 10 vuoden välein. – Jos asukkaat alkavat valittaa ilmanvaihdosta, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin jo aiemmin. Jos yksikin asukas tekee jotain, mikä tukkii tuloilmaventtiilit, tilanne saattaa vaikuttaa kaikkiin muihinkin. Koneellisen poistoilmanvaihdon rakennuksessa tulee kyseeseen korvausilmaventtiilien aukinaisuuden varmistaminen sekä ilmanvaihtokanavien nuohous. Uudemmissa rakennuksissa tuloilman otto on paremmin kontrolloitu. Hallittu tulo- ja poistoilmanvaihto tuli asuinkiinteistöihin 2000-luvun puolella. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon omaavassa rakennuksessa huoltotoimiin kuuluu tuloilmakanavien nuohous ja suodatinten vaihto.

Jäähdytystä kaukokylmästä tai viilennystä lattiasta

Jos ilmanvaihtoon yhdistetään myös ilman käsittelyä, kuten kostutusta, jäähdytystä tai viilennystä, puhutaan ilmastoinnista. Yleensä ilmastointia hyödynnetään liike- ja toimistorakennuksissa. Asuinkiinteistöissä ilmastointi on melko harvinainen. – Jos ilmanvaihdossa on jäähdytys mukana, kyseessä on huippupaikalla sijaitseva ja hintava prime-luokan kiinteistö. Uusiin ja kalleimpiin asuntoihin rakennetaan joko kiinteistökohtaisesti tuotettu jäähdytys tai kaukojäähdytys. Esimerkiksi Helsingin Kalasataman uusiin asuinkiinteistöihin tai Tampereen kansiareenan asuntoihin jäähdytys melko varmasti tulee. Uusi innovaatio on, että tilaa voi viilentää myös vesikiertoisen lattialämmityksen kautta, mikäli kylmää saadaan esimerkiksi kaukojäähdytysverkosta tai maalämpökaivoista. – Esimerkiksi Helsingin Töölönlahden arvoasuntoihin on tehty viilennystä lattialämmöillä hyvin kokemuksin. Toisin kuin jäähdytyksessä, lattiaviilennyksessä lämpötilaero on pieni ja jakelupinta-ala suuri. Perinteisessä jäähdytyksessä jäähdytysilman ja huoneilman lämpötilaero on suuri ja jakelu pistemäinen. Lähde: Hengitysliitto


Poistoilmasta lämpö talteen ja eurot jemmaan Kiinteistön poistoilman mukana pihalle puhalletaan myös lämpöä. Lämmön talteenotto poistoilmasta on kuitenkin koko ajan yleisempää. 2000-luvulta eteenpäin rakennetuissa kiinteistöissä lämmöntalteenotto on integroitu koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon. Laitteen sisään rakennettu yksikkö lämmittää tulevaa sisäilmaa. – Jos lämmöntalteenotto tulee tiensä päähän, sen voi vaihtaa uuteen, tehokkaampaan yksikköön. Alun alkaen rakennusmääräysten mukainen lämmöntalteenotto on vähintään 45 prosenttia ilmanvaihdon tarvitsemasta lämmitysenergiasta. Nykyisin puhutaan 70–80 prosentista, kertoo Terttu Vainio VTT:ltä. 1960–1990-luvuilla rakennetuissa, koneellisen poistoilmanvaihdon kaukolämpötaloissa lämmöntalteenotto toteutetaan sen sijaan usein poistoilmalämpöpumpuilla. Pumppu toimii kuin patteri, joka kerää lämpöä poistuvasta ilmasta. Lämpö käytetään tilojen lämmitykseen tai käyttöveden esilämmitykseen.

• • • •

LVI-TYÖT JA -URAKOINTI PUTKISTOSANEERAUKSET MAALÄMPÖ- JA LÄMPÖPUMPUT ILMASTOINNIN PUHDISTUS JA HUOLTO • ILMASTOINNIN MITTAUS JA SÄÄTÖ • LVI-SUUNNITTELU Riikinkuja 1, 24910 Halikko As

Kiinteistöarviointitoimisto R. Rehnberg Oy 0400 364 465

asiakaspalvelu@kiarto.�i

www.kiarto.�i

Oikein tehty pumppujärjestelmä on avain säästöihin

VTT:n tutkimusten mukaan poistoilmalämpöpumppu vähentää kaukolämmön kulutusta 10–50 prosenttia. Vainio pitää pumppua pääsääntöisesti järkevänä investointina vanhempaan taloyhtiöön, jossa on koneellinen poistoilmanvaihto ilman lämmöntalteenottoa. – Järkevyys riippuu toki rakennuksesta, minkä muotoinen se on. Toisissa taloissa investointi on suorastaan kannattava, toisissa se voi olla kiikun kaakun. Tärkeintä on oikein tehty ja onnistunut toteutus. Vainiolla on tiedossaan sellainenkin tapaus, jossa komponentit on ostettu sieltä mistä ne on halvimmin saatu, ja kuviteltu että niistä osataan tehdä toimiva järjestelmä, mutta ei osattukaan. – Jos tekijänä on taitamaton taho, on mahdollista että poistoilmalämpöpumppu kuluttaa enemmän kuin säästää. Oikein suunniteltuna ja asennettuna järjestelmä säästää. Täysin huoltovapaa laite pumppu ei kuitenkaan ole, vaan sitäkin pitää puhdistaa, seurata ja löytää laitteelle oikeat asetukset. l

Uuden PULSE-lukitusjärjestelmän avulla voit tuntea olosi turvatuksi, sillä sinä hallitset kenellä on pääsy kotiisi. Lue lisää: abloy.fi/pulse

Ruissalontie 15, TURKU Puh. 010 480 3500* | amsecurity.fi HELSINKI | LOHJA | NOKIA | RAUMA | TURKU | VALKEAKOSKI *010-alkuiset puhelut 8,4 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24%)

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

15


Š KONE Corporation

lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Hissihuollossa pihistely ei kannata

16

OmakiinteistĂś Varsinais-Suomi 2 | 2018


Hissin haltijan vastuu on painava. Viime kädessä taloyhtiön hallitus on vastuussa siitä, että hissi on turvallinen käyttää. Hissin toimivuus ja turvallisuus edellyttävät säännöllistä ja asiantuntevaa huoltoa, joten siitä ei kannata säästää. Hissin haltijan velvollisuus on huolehtia käytössä olevan hissin turvallisuudesta. Taloyhtiössä hissin haltijaa edustavat tyypillisesti hallituksen puheenjohtaja sekä isännöitsijä. Hissiasioiden osalta taloyhtiön arki on huomattavasti huolettomampaa ja helpompaa, kun hissille on hyvä, laadukas huoltosopimus sekä huolto-ohjelma. Suomessa on arviolta 60 000 henkilöhissiä, joista jokaisella on oma huolto-ohjelmansa. – Hissiturvallisuuslaki vaatii, että hissille on laadittu huoltoohjelma. Lain mukaan hissiä pitää myös huoltaa ohjelman mukaisesti siten, että hissi pidetään jatkuvasti turvallisena käyttäjilleen huolto-ohjelman mukaisin toimenpitein ja erillisin korjauksin, sanoo Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilä. Hissikonsulttien osaamista kannattaa hyödyntää

Hissihuollon järjestämisessä kannattaa tarvittaessa turvautua ulkopuoliseen osaamiseen. Merilä suosittelee käyttämään apuna esimerkiksi hissikonsulttia. Hissikonsultit auttavat muun muassa hissin huolto-ohjelman määrittelyssä sekä huollon kilpailuttamisessa. – Osa taloyhtiöistä osaa toiminnassaan hyödyntää tehokkaasti puolueettoman hissikonsultin asiantuntemusta. Toisaalta iso osa taloyhtiöistä pystyy myös omin voimin hoitamaan olemassa olevan hissin huoltoon ja korjauksiin liittyvät päivittäiset kysymykset ja haasteet. Merilä toteaa, että kumpikin tapa toimii, mutta etenkin isommissa kustannuserissä kannattaa kysyä puolueettoman asiantuntijan mielipidettä asiaan.

– Tehtyä päätöstä on sitten paljon helpompi perustella osakkeenomistajille sitä kysyttäessä.

Kun hissin huoltosopimusta lähdetään laatimaan, hissin huolto-ohjelma kannattaa päivittää vastaamaan laitteen nykykuntoa. Hissin nykykunto puolestaan kannattaa usein selvittää hissin kuntokartoituksella ja -arviolla. Laki ei velvoita omistajaa tekemään hissin kuntoarviota, mutta arvio on hyvä teettää, jotta sekä taloyhtiö että uusi hissihuoltaja tietävät, mistä lähtökohdista huolto aloitetaan. Kuntokartoitus kannattaa usein teettää, jos taloyhtiö pohtii hissin peruskorjaamista tai uusimista. Joissain tilanteissa hissi kannattaa jopa peruskorjata tai uusia ennen hissihuollon kilpailuttamista, jolloin hissiä pystyy oikeasti huoltamaan huolto-ohjelman mukaisesti. – Olemassa olevan hissin kuntokartoituksen ja -arvion voi tehdä taloyhtiön erikseen pyytäessä ja sovittaessa hissihuoltajan edustaja, hissiurakoitsija tai hissikonsultti.

jat ennen kilpailutukseen ryhtymistä. – Itse kilpailutusta varten kannattaa selvittää etukäteen, että hissihuoltajaehdokas haluaa tehdä tarjouksen, toimii taloyhtiön alueella ja pystyy vikatilanteessa tulemaan paikalle tilanteen vaatimassa aikataulussa. Tärkeää on myös, että hissihuoltaja haluaa, osaa ja pystyy huoltamaan sekä korjaamaan kyseistä hissityyppiä. Hissihuoltajan pitää siis oikeasti tietää mitä on tekemässä kussakin hissin huolto- tai korjaustilanteessa. Merilä suosittelee laatimaan hissin huoltosopimuksen laajennettuna perushuoltosopimuksena. Etukäteen sopimalla huoltosopimukseen on mahdollista sisällyttää sekä huollon että pienkorjausten kustannukset ja parhaimmillaan isommatkin vikaja korjauspalvelut. Tällöin hissin kustannukset pystytään ennakoimaan paremmin. – Tässä laajennetussa mallissa ainoastaan määräaikaistarkastuksen ja mahdollisen ilkivallan aiheuttamat kustannukset laskutetaan erillisveloituksen mukaan. Laajennettu huoltosopimus on luonnollisesti kalliimpi, mutta vastaavasti korjauskustannukset ovat paremmin hallittavissa.

Hissin laajennettu perushuoltosopimus on järkevä

Tulkintaongelmia hissin korjauksesta tai laskutuksesta

Vaikkei hissin kuntoarviota tehtäisikään, huolto-ohjelman sekä huoltokäyntien lähtökohtana ovat valmistajan ohjeet. Lisäksi huoltokäyntien sisältö ja määrävälit täytyy määritellä hissityyppikohtaisesti, olosuhteet huomioiden. Huolto-ohjelman lisäksi taloyhtiön kannattaa laadituttaa kirjalliset tarjouspyyntöasiakir-

Hissilaskutuksessa syntyy aika ajoin ongelmia juuri silloin, jos huoltosopimus on laadittu liian suppeaksi. – Taloyhtiön edustaja ei aina ymmärrä riittävästi, miksi hissiin on jouduttu juuri nyt tekemään määrällisesti tai rahallisesti paljon korjauksia. Hissin haltijan sekä huoltajan välillä voi syntyä tulkintaongel-

Kuntoarvio hissin huoltoohjelman perustaksi

mia huolto-ohjelman noudattamisesta tai siitä, ovatko korjaukset olleet tarpeellisia, oikeaoppisia tai oikea-aikaisia. – Joskus on perusteltua, että puolueeton asiantuntija analysoi hissin huolto- ja korjauslaskutuksen. Analysointi voi olla jatkuvaa tai aika-ajoin tehtävää. Näin taloyhtiö saa riittävästi tietoa siitä, että hissin huolto-ohjelmaa noudatetaan, mahdolliset korjaukset on tehty oikea-aikaisesti ja että aiheutuneet kustannukset ovat oikealla tasolla. Huoltopäiväkirjan kirjaukset isännöitsijän tietoon

Hissin haltija vastaa kokonaisuudessaan siitä, että hissi toimii ja huolletaan kuten pitääkin. Maallikko voi toki tarkkailla, että hissi toimii moitteetta, mutta asianmukaisen huollon arviointi on jo vaikeaa. Hissin huolto- ja korjaustöiden, muutostöiden sekä tarkastusten suorittajien nimet ja päivämäärät merkitään aina hissin huoltopäiväkirjaan. Huoltopäiväkirjaa ei kuitenkaan kuka tahansa pääse lukemaan, sillä päiväkirja tulee säilyttää hissin konehuoneessa tai jos hissi on konehuoneeton, hissin ohjauskaapissa. Näihin tiloihin pääsevät vain valtuutettu hissitarkastaja ja -huoltaja. – Suosittelen, että isännöitsijä sopii hissihuoltajan kanssa, että huoltopäiväkirjaan kirjatuista huolto- ja korjaustöistä annetaan isännöitsijälle tieto yhdestä kahteen kertaa vuodessa. Hissihuoltaja voi esimerkiksi ottaa valokuvan huoltopäiväkirjan kyseisistä sivuista.

Lähde: Tukes

>>

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

17


© KONE Corporation

Esteettömyysavustusta voi hakea myös hissipysäkin lisäämiseksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) esteettömyysavustuksen myöntäminen laajeni vuoden alusta siten, että esteettömyysavustusta on mahdollista saada olemassa olevan hissin hissipysäkin lisäämiseen kellarikerrokseen, ullakkokerrokseen, asuinkerrokseen tai porrashuoneen sisääntulokerrokseen. Esteettömyysavustuksen määrä on enintään 45 prosenttia hyväksytyistä hankintakustannuksista. ARAn varsinainen hissiavustus on tarkoitettu jälkiasennushissin rakentamiseen. ARA voi myöntää hissiavustusta enintään 45 prosenttia hyväksytyistä jälkiasennushissin tai jälkiasennushissien rakentamiseen liittyvistä hankintakustannuksista. Hissien lukitusratkaisuilla on paikkansa

Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilän mukaan riittävän esteetön sekä avustuskelpoinen jälkiasennushissi on aina haastava projekti taloyhtiölle ja sen

18

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

asukkaille. – Taloyhtiön kannattaa jo alkuvaiheessa selvityttää, onko jälkiasennushissin rakentaminen ylipäänsä mahdollista toteuttaa. Apuna voi käyttää hissiasiamiestä, alueellista hissityöryhmää, hissikonsulttia, jälkiasennushisseihin erikoistunutta hissiurakoitsijaa tai -suunnittelijaa. Hyvin suunniteltu, riittävän esteetön hissi palvelee kaikkia ja lisää liikkumisen vapautta. Toisaalta hisseihin voidaan haluta rakentaa myös ratkaisuja, joilla rajoitetaan hissin osittaista käyttöä taloyhtiön turvallisuuden parantamiseksi. – Joskus on perusteltua, että kaikki hissin käyttäjät eivät pääse ilman erillistä valtuutusta kaikkiin asuinkerrostalon hissipysäkkikerroksiin, esimerkiksi kellari- ja ullakkokerrokseen. Merilän mukaan kerroksen lukitusratkaisuna voi olla hissikorin napistossa oleva avaimella tai numerokoodilla toimiva lukko tai hissikorissa oleva, napistosta erillinen numerokoodi- tai lukijalaite. l


Historiaa kunnioittaen

- kädentaitoja käyttäen

ENTISÖINTI- JA RESTAUROINTITYÖT UUDET EFEKTIMAALAUKSET & OVET JA IKKUNAT VÄRITUTKIMUKSET

Del Arte Povero Oy Del Arte Povero Oy

Katso lisää kotisivuiltamme www.delartepovero.fi 040 512 9158 TURKU

www.pjarvinen.fi

Kiinteistömaalaus

P.JÄRVINEN Oy © KONE Corporation

Mitä hissin perushuoltosopimuksessa tulee olla? Hissin perushuoltosopimuksen tulee sisältää huolto-ohjelman mukaiset, säännölliset huoltotoimet, joita ovat esimerkiksi hissin olennaisten toimintojen tarkastaminen ja testaaminen, osien voiteleminen sekä turvallisuustarkastuksen tekeminen.

• RAPPAUKSET • BETONIKORJAUKSET • PARVEKEKORJAUKSET • JULKISIVUMAALAUKSET • TUULETTUVAT JULKISIVURAKENTEET

Rakennetaan onnistumisia Olemme kiinteistö- ja rakennusalan suomalainen konsulttikumppani. Otamme vastuun onnistumisesta. Johdamme hankkeen yhdessä maaliin. Ota yhteyttä: Vahanen-yhtiöt RTC Vahanen Turku Oy 020 769 8618 www.vahanen.com

Huoltosopimukseen kannattaa sisällyttää myös • kunto- ja vikaseuranta huoltokäyntien yhteydessä • konehuoneen ja muiden hissilaitetilojen puhdistus • nopea pelastamispalvelu 24/7 • vasteaika hätä- ja korjaustapauksissa • varaosapalvelun kattavuus • turvapuhelimen toiminnan testaus säännöllisin välein Lähde: Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilä

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

19


STARK

lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Kattoremontti käynnistyy kuntotutkimuksesta Katolle saadaan pidempi elinkaari ja edullisemmat ylläpitokustannukset säännöllisellä huoltamisella. Tarkastamatta ja huoltamatta jäänyt katto voi pahimmillaan johtaa hintaviin vesivahinkokorjauksiin kiinteistön ylimmissä kerroksissa.

20

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018


Kun kiinteistön katto lähestyy elinkaarensa päätä, on taloyhtiössä varauduttava sen peruskorjaukseen jo hyvissä ajoin. Korjaus tulee toteuttaa ennen kuin mahdolliset kattovuodot alkavat aiheuttaa vahinkoja muille rakenteille – ovathan vesivahingot usein työläitä ja hintavia korjata. Katon keskimääräinen käyttöikä riippuu muun muassa kattomateriaalista, asennusolosuhteista sekä asennustyön suorituksesta. Yksittäisten kattojen elinkaaret saattavatkin vaihdella suuresti, ja katon käyttöikää voi pidentää jo sen säännöllinen tarkastaminen ja huoltotoimenpiteiden suorittaminen ajallaan. Ne myös alentavat katon kokonaiskustannuksia merkittävästi. Tunnollisesti huollettuna 50 vuotta vanhat katotkin toimivat hyvin, mutta paljon toki riippuu myös katon käyttöolosuhteista. Jos kiinteistön läheisyydessä on korkeita puita, kattokaivojen puhdistus on laiminlyöty ja ne ovat tukkeutuneet sammaleesta tai puista varisevista roskista, tasakatolle voi kertyä suuria sadevesilammikoita. Tästä voi seurata jopa kosteusvaurioriski ylimmän kerroksen asuntojen kattoihin. Pahimmillaan katon tilannetta mennään kuitenkin tutkimaan vasta siinä vaiheessa, kun kosteuden jo epäillään päässeen ylimmän kerroksen asuntoihin asti. Jos katolle ei tehdä ajoittaisia kuntotarkastuksia, rakenteisiin hiljalleen tihkuva kosteus saatetaan havaita vasta ongelman muodostuttua jo niin suureksi, että sen korjauskustannuksetkin ovat mittavat. Taloyhtiön päätöksenteossa ja sopivimman korjausmenetelmän valinnassa saattaa kuitenkin tunnetusti kestää. Lisäpainetta aiheuttaa se, että kattoremontti voisi olla hyvä ajoittaa sellaiseen vuodenaikaan, jolloin auki olevista rakenteista ei koidu pahimmillaan vielä ylimääräistä kosteusvaurion riskiä. Sääsuojaus helpottaa toki työn suoritusta ja antaa mahdollisuuden korjata katto myös huonojen säiden aikana, mutta sääsuojan alla tehty kattokorjaus maksaa yleensä selvästi enemmän kuin ilman suojaa tehty.

Kattovuotojen jäljille on hyvä päästä pian

Vesikaton perimmäinen tehtävä on erottaa toisistaan rakennuksen ylin kerros ja ulkoilma. Se koostuu muun muassa kantavasta rakenteesta, lämmöneristeestä, vedeneristeen alusrakenteesta ja varsinaisesta vedeneristeestä, veden poistosta ja läpivienneistä. Näiden kaikkien rakenneosien tulee toimia yhdessä, jotta katto on toimiva ja kestää mahdollisimman pitkään olosuhteiden armoilla. Varsinkin jos katon huoltoa ei ole suoritettu asianmukaisesti, vanhoille katoille voi syntyä vuototilanteita. Yksittäinen äkillinen vuoto voi olla vielä korjattavissa paikallisella korjauksella, ja kunhan se tehdään mahdollisimman nopeasti, vuoto ei pääse aiheuttamaan vaurioita muihin rakenteisiin tai ongelmia asumisterveyteen. Vuodon syy täytyy kuitenkin selvittää ja samalla tutkia, onko katolla muita vastaavia ongelmakohtia. Pienet vuodot voivat olla kuitenkin ammattilaisellekin vaikeita havaita, etenkin jos katetta ei voida tutkia alapuolelta ilman rakenteiden purkamista. Monissa tapauksissa katto onkin vuotanut useammasta kohdasta jopa vuosien ajan. Tällaisessa tilanteessa täytyy korjausta harkita tarkemmin, ja työhön kannattaa palkata ammattilainen, joka miettii sitten yhdessä taloyhtiön kanssa taloudellisen ja toimivan ratkaisun katon korjaukselle. Kattoliitto ry on vuonna 1964 perustettu katto- ja vedeneristysalan työnantaja- ja elinkeinopoliittinen yhdistys, joka pyrkii edistämään hyvää kattorakentamista ja esimerkiksi opastamaan kattourakan tilaajaa ammattitaitoisen urakoitsijan löytämisessä. Kattoliiton laatima Toimivat Katot -julkaisu ohjeistaa kattavasti siitä, miten kiinteistöön saadaan toimiva katto. Julkaisussa muistutetaan, että kattojen peruskorjauksessa päämääränä tulee olla toimiva ja kestävä kateratkaisu. Siinä, missä uuden katon alkuvaiheen ongelmista selvitään yleensä yksittäi>>

SAMMALEET JA MUU KASVUSTO POIS KATOILTA. HUOLLOT JA KORJAUKSET. Samrak Oy puh. (02) 246 1046 (0400) 786 046

Bitumiset vedeneristystyöt ammattitaidolla suorittaa

Pionikuja 5, 20320 Turku Puh. 040 769 0882 E-mail: kimmo.harjunen@skame.fi www.skame.fi

SAMMALTA KATOLLA! Sammal on myrkkyä katollasi – me tuhoamme sen. alkaen

5€/m

2

Erikoisalaamme kattojen puhdistus- ja suojauskäsittelyt ilman painepesua. Valitse sinäkin markkinoiden johtavat ratkaisut kattosi huoltoon, jota myös kiinteistöhuollon ammattilaiset suosittelevat.

Tilaa ilmainen kuntokartoitus!

Sertifioitu asiantuntijaliike

info@kattoservice.fi

S Kattoservice | 040 841 6977

| www.kattoservice.fi

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

21


KATTO- JA JULKISIVUREMONTIT • Alan parhaat materiaalit • Ammattimiehet asentajina • Kaikki kuntoon laadukkaasti ja kerralla PAIKALLINEN KATTOASIANTUNTIJASI Juha Honkaniemi • 044 230 6489 juha.honkaniemi@jokeripelti.fi Lasse Lilja • 040 9382 553 lasse.lilja@jokeripelti.fi

www.jokeripelti.fi Korkein luottoluokitus

www.varsinaisbitumi.fi

HUOPAKATTOJEN AMMATTILAINEN Varsinaisbitumi Oy on huopakattojen johtava ammattilainen Lounais-Suomessa. Asennamme teollisuus- ja liikekiinteistöjen sekä taloyhtiöiden EUROGUMkatot pitkällä kokemuksella. Teemme myös kaikenlaisten kattojen huoltotöitä, lumenpudotusta sekä kuntoarvioita.

na

i S b i t u mi

o

o

m

22

al

oe

Su

ht o

va

Si

y

r

ÄLÄ TURHAAN HUOLEHDI KATOSTASI! ANNA MEIDÄN TEHDÄ SE.

ain en vaih

t

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

PALVELUT EUROGUM-katot Huolto- ja kuntoarviopalvelut Vuosihuoltosopimukset Koulutus ja konsultointi YHTEYSTIEDOT Varsinaisbitumi Oy Etelä-Suomi

sillä korjaustoimenpiteillä, vanhemman katon korjaus edellyttää usein jo laajempia toimenpiteitä.

tyistä huomiota tulee kiinnittää vanhan ja uuden rakenteen liittymäkohtiin. Katon kaltevuus kuntoon

Kuntotutkimus on korjauksen pohjana

Kattoliiton opas muistuttaa, että ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä tulee selvittää perusteellisesti katon kunto, mahdolliset vauriot ja korjaustarve. Kuntotutkimus on syytä tehdä, kun on havaittu vuoto, vesikaton muu kosteusongelma tai rakennuksen kattoratkaisuun suunnitellaan peruskorjausta jostain muusta syystä. Kuntotutkimus tulee aloittaa katosta saatavilla olevien tietojen kokoamisella ja sen jälkeen selvittää katon mahdollisesti tiedossa olevat ongelmat. Näin varsinaisessa tarkastuksessa osataan kiinnittää huomio oleellisiin asioihin. Tässä apuna on esimerkiksi katon huoltokirja, johon on kirjattu katolle vuosien saatossa tehdyt toimenpiteet. Katon tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös vedeneristyksen ja kattorakenteen kunto. Tarkastus suoritetaan oppaan mukaan ensin silmämääräisesti, jolloin huomiota kiinnitetään esimerkiksi katon kallistuksiin, räystäsrakenteisiin, katteen pinnan kuntoon ja saumoihin, veden poiston toimivuuteen, kattokaivoihin sekä läpivienteihin ja suojapellityksiin. Samalla tarkastetaan vesikattorakenteen tuuletuksen toimivuus. Toimivat Katot -julkaisu ohjeistaa kiinnittämään tarkastelussa huomiota myös tuuletusrakojen leveyteen, tuuletusventtiilien ja alipainetuulettimien määrään sekä puurakenteiden ja lämmöneristeiden kuntoon. Jos rakenteiden kuntoa halutaan selvittää tarkemmin, avataan kattoa sitten tarpeen mukaan ja otetaan näytteitä sekä lämmöneristeestä että rakenteesta sekä tutkitaan tarvittaessa höyrynsulun kunto. Kuntotutkimuksen antamien tietojen perusteella tehdään korjaussuunnitelma, johon tulee sisältyä työselitys ja riittävästi detaljipiirustuksia. Korjaussuunnitelmassa tarkastellaan koko rakenteen toimivuutta, mutta eri-

Eräässä taloyhtiössä vanha tasahuopakatto päädyttiin selvitysten ja pohdinnan jälkeen muuttamaan pulpettikatoksi. Uudeksi katteeksi valikoitui konesaumattu peltikatto, jonka lisäksi katolle asennettiin myös uudet kattoturvavarusteet ja sadevesikourut. Kaltevuuksia suositellaan korjattavaksi aina kun katolla esiintyy lätäköitymistä tai katto on alun perin tehty loivemmaksi kuin 1:80. Kallistusten korjaus on toteutettava riittävän suurilla yhtenäisillä alueilla, jotta lätäköityminen ei ainoastaan siirtyisi paikasta toiseen. Kallistusten korjaus aiheuttaa usein myös räystäiden ja ylösnostojen korotustarpeen. Kattoliitto ohjeistaa uusimaan kattokaivot katon korjauksen yhteydessä tai asentamaan saneerauskaivot vanhojen kattokaivojen sisään. Saneerauskaivojen suositeltava minimihalkaisija on 75 mm. Mikäli kaivojen halkaisija on tätä pienempi, suositellaan kaivojen uusimista. Veden esteetön kulku kattokaivoihin varmistetaan tarvittaessa lisäkallistuksilla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen katolla saa esiintyä vain lähinnä kermien saumoista johtuvia enintään 15 mm syviä lätäköitä. Toimivat Katot -julkaisussa tähdennetään, että kattoremontin purkutöissä on kiinnitettävä huomiota myös mahdollisen home- tai rakennuspölyn leviämisen estämiseen muihin tiloihin. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, mistä rakennukseen otetaan raitista ilmaa tai missä on ilmanpoistolaitteita, jotta rakennuksen normaalia käyttöä ei haitata tarpeettomasti. Asialla on merkitystä myös korjaustyön turvalliselle suorittamiselle. Mikäli on perusteltua epäillä, että rakenteissa – esimerkiksi katolla olevissa ilmastointikanavissa – on käytetty asbestia, on purkutöistä tehtävä asbestikartoitus. l Lähde: Toimivat Katot 2013 -julkaisu (Kattoliitto)


LA-KATTOHUOLTO.FI

LA KATTOHUOLTO SÄÄSTÄ RAHAA - HUOLLATA KATTO • KATTOJEN VUOSIHUOLLOT • TIILI/MINERIITTI/HUOPAKATTOJEN PUHDISTUKSET JA PINNOITUKSET • PELTIKATTOJEN PUHDISTUKSET JA MAALAUKSET • VUOTO- JA MUUT KORJAUKSET • KATTOTURVATUOTTEIDEN ASENNUKSET • SIENEN, JÄKÄLÄN, SAMMALEEN, LEVÄN JA PINTAHOMEEN POISTO JA EHKÄISY KATOILTA, SEINILTÄ, LAATOITUKSILTA, BETONIKAITEILTA, ASFALTILTA

OTA YHTEYTTÄ! HANNU RINTAMÄKI p. 040 767 8828 hannu.rintamaki@la-kattohuolto.fi

Korkein luottoluokitus ©Soliditet

2013

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

23


Muovipakkausten keräys tekee tuloaan taloyhtiöihin Kotitalouksien muovipakkausjäte halutaan nyt laajasti kiertoon ja hyötykäyttöön. Taloyhtiöt ovat tärkeässä roolissa kierrätysasteen nostamisessa, sillä muovipakkausten keräys on helpointa silloin, kun sen voi tehdä omassa kiinteistössä. Suomen Uusiomuovi Oy

24

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018


Teksti: Saara Pakaslahti

Osalla jätehuoltoalueista muovipakkausten kiinteistökeräykset ovat jo vakiintuneet, toisilla alueilla keräykset ovat vielä kokeiluasteella. Esimerkiksi Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY aloitti vuonna 2016 muovipakkausten keräyksen kokeiluna noin 3 200 kiinteistöltä. Kiinteistöt saavat liittyä kokeiluun vapaaehtoisesti, sillä muovinkeräystä ei ole kirjattu alueen jätehuoltomääräyksiin. – Kokeiluun liittyi saman tien yli 3 000 kiinteistöä, joista suurin osa taloyhtiöitä. Tällä hetkellä mukana on 3 740 kiinteistöä, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti. Hän arvelee, että taloyhtiöiden muovinkeräysmotivaation takana on enemmän yleinen kierrätysinto kuin tavoite säästää kiinteistön jätekuluissa. – Muovipakkauksia syntyy kodeissa paljon, ja se on jätelaji, jota ihmiset ovat jo pitkään halunneet kierrättää.

• Hyönteiset • Jyrsijät • Linnut

02 230 5673 • www.antitec.fi • toimisto@antitec.fi

24 H 024 362 400 SUURTEHOIMUROINNIT: HIEKKA • PURU • VILJA • VILLA YM. VIEMÄREIDEN: AVAUKSET • TV-KUVAUKSET • SULATUKSET • JUURIEN POISTOT • JULKISIVUPUHDISTUKSET • PAINEPESUT • RASVA-, SADEVESI- YM. KAIVOJEN PUHDISTUKSET • IMUAUTOPALVELUT

www.raisionpesuhuolto.fi

Keräys palvelee taloyhtiön asukkaita

Minna Partin mukaan muovipakkausten keräys saattaa joillain taloyhtiöillä laskea jätekuluja hieman, mutta toisilla jopa nostaa jätekuluja. Säästö on aina tapauskohtaista riippuen taloyhtiön jäteastiaratkaisuista. – Valtaosalle taloyhtiöistä kustannuksilla ei kuitenkaan sinällään ole kovin suurta merkitystä, jos hintaero ei ole merkittävä. Kiinteistöt ja asukkaat ha>>

TAKAKANSI

ETUKANSI

Tammikuu 2018

e Biojät i! tutuks

TILAA YMPÄRISTÖNEUVONTAA MAKSUTTA lsjh.fi Puh. 0200 47470 tai asiakaspalvelu@

Helmikuu

MUOVIPAKK AAN AUKSIA!

Lajittele muo vipakkausten pakkaukset, keräykseen kuten tyhjät, puht aat ja kuiv • elintarvik at muovikeid leviterasiat en muoviset pakkauks sekä leikk et, kuten jogu ele-, juusto• pesuaine rttipurkit, ja valmisruo -, shampookapakkaukset ja saippuapa • muovipu kkau llot, -kanister kset it ja -purkit • muovikas – mieluiten sit, -pussit litistettyinä ja -kääreet • styroksipa kkaukset Lajittele muu t muovit ja astiat sekä rikkinäise likaiset muo t muoviesi neet, kute vipakkaukset n ämp polttokelp oiseen jätte ärit, lelut ja eseen.

OY

Toimistot: Kuormakatu 17, 20380 Turku Helsingintie 541, 24100 Salo Palvelunumero 0200 47470 ma–pe 9–15 (pvm/mpm) Kysy meiltä esimerkiksi: vastaanotosta • jätekeskusten palveluista ja jätteiden • lajitteluohjeista • kiertävien keräysten aikatauluista ä • kodin jätehuollon järjestämisest asiakaspalvelu@lsjh.fi www.lsjh.fi

Missä muovip

akkauksia ker ätään?

Muovipakkau taloyhtiöissä. ksia kerätään useim missa muovipakkau Kesäkuun 2018 alust a ksia kerätään sijaitsevis taajamissa sa taloyhtiöi ssä, asuntoja 20 tai enemmän joissa on . Myös pien emm mahdollisuus illä taloyhtiöillä on muovipakkau halutessaan liittyä ne sijaitseva sten keräykseen, jos t keräysrei ttien varrella.

, instagram.com/ tehuolto elppoa sä! lounaissuomenja lu on h n Lajitte e biojättee te n tu kun

facebook.com/ lounaissuomenjatehuolto

www.lsjh.fi Muovipakkauksia

Pienempi kuorma huomiselle.

lsjh.f www.

2018

LAJITTELUOHJEETNYT LAJITELL

OMAAN TILAISUUTEESI!

LOUNAIS-SUOMEN JÄTEHUOLTO

Sähkölaiteromua vastaanottavat myös monet kierrätyskeskukset ja suuremmat myymälät. Kaikki vastaanottopaikat: www.kierratys.info

Vielä toistaiseksi suurin osa kotien muovipakkauksista kerätään talteen Rinki-ekopisteiden kautta. Koko Suomen kuluttajapakkausjäte päätyy Riihimäelle Fortumin muovijalostamoon, jossa muovi lajitellaan ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään uusiotuotteiden raakaaineeksi.

Yleinen kierrätysinto iskenyt myös taloyhtiöihin

Ammattimaista tuholaistorjuntaa yksityisille ja kiinteistöille

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

i

Aukioloajat Utön kaupa Aseman hoitaja: Aaro Kantonen Puh. 0400 591 447 Pyörillä liikkuva lajitteluasema, Siira Haja-asutusalueella kiertävä keräysauto. ja Siira vastaanottaa mm. rakennussiivousjätettä maksua vastaan. Pysäkit ja aikataulu: www.lsjh.fi

Valtaosa pakkauksista kerätään vielä ekopisteissä

Jätehierarkian kannalta kehnoin, mutta tällä hetkellä yleisin tapa hankkiutua muovipakkauksista eroon on heittää ne sekajätteeseen. Tällöin muovi ei päädy uusien tuotteiden raakaaineeksi, vaan energiaksi. Kaatopaikoille muovijätteitä ei ole saanut viedä enää vuoden 2016 alun jälkeen.

KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

Taloyhtiöiden on hyvä varautua siihen, että muovipakkausten keräys tulee kiinteistöihin. Muovipakkauksia kerätään kiinteistöistä jo useilla jätehuoltoalueilla. Keräys voi perustua vapaaehtoisuuteen, tai paikallisten jätehuoltomääräysten kautta siitä voidaan tehdä kiinteistönomistajaa velvoittavaa. – Monessa seutukunnassa valmistellaan parhaillaan jätehuoltomääräyksiä muovipakkausten keräyksestä. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni kansalainen asuu kiinteistössä, jossa on muovijätteen erilliskeräys, ei ole. Mutta arvelisin, että tämän vuoden aikana määrä alkaa olla suuruusluokkaa miljoona suomalaista, sanoo Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini. Kerättävä muovi on muovipakkauksia, eli esimerkiksi elintarvikkeiden ja pesuaineiden pakkauksia. Jos omassa asuinkiinteistössä ei ole keräystä, vaihtoehtona on viedä muoviroskat pakkausten tuottajien ylläpitämiin Rinki-ekopisteisiin. Näitä muovipakkausten keräyspisteitä on yli 500 eri puolilla Suomea. – Kiinteistökeräyksen osuus kasvaa kuitenkin voimakkaasti. On selvää, että muovin kierrätys on asukkaille helpompaa silloin kun sen voi tehdä omassa jätekatoksessa, sen sijaan että muovipakkaukset kiikutettaisiin ekopisteeseen, olkoon se vaikka kuinka lähellä.

voi viedä myö osaan Rink s i-ekopiste istä. Ekopisteiden osoitteet löyty osoitteesta vät www.kier ratys.info.

12

lll

25


makes a difference

luavat muovipakkausten keräyksen kierrätysmielessä. Kyse on asukkaiden palvelusta. Ja kun lajittelumahdollisuus on omassa taloyhtiössä, se madaltaa lajittelukynnystä. Mitä helpommaksi lajittelu tehdään, sitä enemmän materiaalia saadaan kerättyä. Partin mukaan muovipakkausten vapaaehtoinen keräys sopii parhaiten kiinteistöön, jossa kierrätysinto on jo valmiiksi suuri: asukkaat haluavat keräyksen taloyhtiöön ja ovat motivoituneita ja vastaanottavaisia lajitteluohjeille. Näin saadaan varmistettua, että keräykseen päätyy vain oikeanlaisia ja puhtaita muovipakkauksia. Taloyhtiön on päätettävä keräyksen aloittamisesta

Turun Kymppipalvelu Oy tarjoaa kone-esittelyt kiinteistössänne! Soita ILMAINEN esittely

020 7700 750

Olipa siivoushaasteesi mikä hyvänsä, meiltä löytyy siihen ratkaisu. KÄRCHER CENTER

KYMPPIPALVELU Pansiontie 4, 20200 Turku • Puh. 020 7700 750 • Ma-Pe 9-17

www.turunkymppipalvelu.fi 26

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

Keräyksen aloittaminen taloyhtiössä ei välttämättä vaadi suuria järjestelyjä, mutta jonkinlainen päätös asiasta tarvitaan. Taloyhtiön hallitus tai yhtiökokous voi ottaa asian käsittelyyn asukkaiden ehdotuksesta. – Oma taloyhtiömme esimerkiksi otti asian käsittelyyn tällä tavalla. Hallitus selvitti hintoja ja päätti, että lähdetään keräykseen. Varmaan isännöitsijäkin voi roolista riippuen tehdä päätöksen ja keskustella asiasta taloyhtiön hallituksen kanssa, Minna Partti sanoo. Isännöitsijä ottaa yhteyttä jätehuollon toimijaan, joka hoitaa keräilyn kiinteistöstä. Vaikkei oma jätehuollon tarjoaja vielä hoitaisikaan muovipakkausten keräystä kiinteistöistä, voi asiaa silti tiedustella. – Saattaa olla, että toimijalla on joka tapauksessa suunnitelmia aloittaa keräys lähitulevaisuudessa. Kannattaa siis kartoittaa tilannetta, onko erilliskeräys tulossa omalle alueelle. Sekajäteastioiden määrää tai tyhjennysväliä voi muuttaa

Valtaosassa kiinteistöjä jätehuolto on toteutettu pintakeräysastioilla. Parhaimmillaan järjestely on niin yksinkertainen, että pintakeräysjärjestelmästä voidaan vapauttaa sekajäteastia muovipakkausten keräykseen.

– Sekajätteen tilavuudesta reilu puolet on muovipakkauksia. Jos taloyhtiö käyttää pintaastioita, muovinkeräyksen aloitus ei välttämättä vaadi astiainvestointeja. Jos käytössä on vain yksi syväkeräysastia sekajätteelle, samalla astialla ei voi alkaa kerätä muovia, sanoo Soini. Kun muovipakkaukset kerätään omaan astiaansa, sekajätteen määrä voi vähentyä. Sekajäteastioita voi tarvittaessa vähentää tai tyhjennysväliä harventaa. – Myös muovipakkausten keräyksen alku voi olla kokeilevaa. Kannattaa tarkkailla miten taloyhtiön lajitteluinto kehittyy, täyttyykö keräysastia ja onko yksi astia riittävä, vai tarvitaanko toista? Partti sanoo. Kovat vaatimukset muovin kierrätykselle

Muovin kierrätys on tehostunut ja tulee jatkossakin tehostumaan kansallisen ja EU-lainsäädännön takia. Jätelain pakkausasetus edellyttää, että 16 prosenttia kaikista muovipakkauksista kierrätetään. Vuonna 2020 luku on 22 prosenttia. EU:n jäte- ja pakkausdirektiiviin sekä kiertotalouspakettiin muovipakkauksille on suunnitteilla vähintään 50 prosentin kierrätysvaatimus vuonna 2025. – Jotta EU:n vaatimukseen päästään, on toivottavaa tai oikeastaan välttämätöntä, että muovipakkausten kiinteistökeräys laajenee, sanoo Vesa Soini. Kun keräys järjestetään kiinteistöihin laajamittaisesti, keräysmäärissä päästänee huippulukemiin. – Ensimmäiset kokemukset ovat antaneet viitteitä siitä, että kun keräys on omassa katoksessa, muovipakkauksia saattaa kertyä toistakymmentä kiloa asukasta kohti. Kukaan muu ei ole missään Euroopan maassa eikä millään aluekeräysjärjestelmällä päässyt lähellekään vastaavia lukuja. Taloyhtiöiden kannattaakin olla mukana tekemässä Suomesta muovin kierrätyksen mallimaata.


PALVELUHAKEMISTO Asbestitöitä Suomen Uusiomuovi Oy

Tehokas lajittelu voi säästää taloyhtiön euroja Kun kiinteistön jätteet lajitellaan oikein ja tehokkaasti, jätekulut voivat pienentyä. – Sekajäte on kallein jäte. Jos sekajäteastioiden määrää tai tyhjennystiheyttä voi vähentää, se heijastuu aina positiivisesti taloyhtiön talouteen, HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti sanoo. Sekajätteeseen päätyy yleensä paljon kierrätyskelpoista ainesta. Jopa puolet sekajätteestä on sellaista, mitä voisi hyödyntää materiaalina. Kierrätysastetta voisi siis nostaa helposti. – Mahdollisuudet lajitteluun ovat nykyään hyvät. Asukkaiden neuvonta ja kannustaminen on silti tärkeää. Esimerkiksi taloyhtiön muun asukassisältöisen tilaisuuden yhteydessä voisi jakaa myös jäteinfoa ja muistuttaa miksi lajittelu on tärkeää. Silmät tarkkana taloyhtiön jätetilassa

Partti suosittelee myös seuraamaan taloyhtiön jäteastioita. Joskus sekajätteellä voi olla liikaa keräyskapasiteettia. – Kun ihmiset innostuvat lajittelusta, sekajäteastioiden määrä tai tyhjennysväli saattaa olla väärin mitoitettu. Eli astioita on liikaa tai ne tyhjennetään liian usein. Kun tähän puututaan, se pienentää heti kustannuksia. Kannattaa myös varmistaa, ettei taloyhtiön jätehuoneessa tai -katoksessa ajelehdi irtojätteitä. – Jos tilassa on asukkaiden dumppaamia isoja esineitä, se on kustannuskysymys, sillä huoltoyhtiö joutuu erikseen kuljettamaan tavarat pois. Asukkaita kannattaa muistuttaa tästä. Taloyhtiössä voi myös järjestää oman sisäisen kierrätyksen käyttökelpoisille tavaroille. Jos taloyhtiöllä on vaikkapa omat Facebook-sivut, asukkaat voivat tarjota tavaroita siellä. – Myös yhteisiä tempauksia kannattaa järjestää. Taloyhtiössä voisi olla vaikkapa hyvä tavara kiertoon -päivä. Sinne voisi tilata kierrätyskeskuksen tai vastaavan organisaation auton, joka ottaisi tavaraa vastaan ja ihmiset saisivat tavarat pois nurkistaan. l

ASBESTIKARTOITUKSET ASBESTI JÄLKIMITTAUKSET ASBESTIPURKUTYÖT

TURUN

ASBESTITEKNIIKKA OY Soita ja kysy lisää!

040 528 1253

turunasbestitekniikka@gmail.com

Elementtien saumausta

RUSKON SAUMAUS OY Vuodesta 1977

JULKISIVUJEN SAUMAUKSET JA KORJAUKSET Turun alueen vanhin saumausalan erikoisliike.

Stenlundintie 4, 21290 Rusko Fax (02) 4321301 Auto 0400 788959

Lasituksia

T E E TÄ L A S I T U S TOIMINTATAKUU!

PARVEKKEELLE, TERASSILLE, kaiteet, peililiukuovet, kaiderungot, terassirungot, ym. Saat lisätilaa, viihtyisyyttä, äänieristystä. Vesi ja lumi pysyy ulkosalla, jne. Mittaus/tarjous VELOITUKSETTA! oden

www.lasitus.com • 0400 745 181 • jukka.hellsten@kisko.salonseutu.fi

5 vu tatakuu! toimin

Sähköliikkeitä

OSAAVA SÄHKÖMIES PALVELUKSESSASI

24H VIKAPÄIVY S 050 917 5 TYS 764

www.sähköasennus-turku.fi

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

27


Pixabay

lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Taloyhtiön aurinkovoimala on mitoitettava harkiten Jotta aurinkovoimala olisi taloyhtiölle kannattava sijoitus, järjestelmän tuotanto on järkevintä mitoittaa taloyhtiön omaan kulutukseen sopivaksi. Aurinkosähkön pitkäaikainen varastointi tai myynti verkkoon eivät ainakaan vielä nykyisellään kannata.

28

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018


Aurinkopaneelien osalta on kova hypetys käynnissä, ja aurinkovoimaloita markkinoidaan paljon taloyhtiöillekin. Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet, joten aurinkopaneelit yleistyvätkin hiljalleen myös taloyhtiöissä. Aurinkosähkön kannattavuus ja mitoitus ovat kuitenkin aiheita, joita kannattaa harkita huolellisesti ennen taloyhtiön oman aurinkovoimalan perustamista. – Suomessa sähkö on vielä aika halpaa, ja sähkö on pieni osa taloyhtiön kustannuksista. Yleensä taloyhtiön huoneistoissa on omat sähkösopimukset ja kiinteistössä oma kiinteistösähkösopimus, joten taloyhtiön sähkönkulutus jakautuu pieniin osiin. Tämä heikentää aurinkosähkön kannattavuutta, sanoo Suomen Ympäristökeskus SYKEn suunnitteluinsinööri Pasi Tainio. Aurinkoenergian kannattavuus taloyhtiössä on aina tapauskohtaista. Jos aurinkosähköllä korvataan suhteessa kalliimpaa ostosähköä, aurinkosähkö on kannattavaa. Aurinkovoimalan mitoituksessa hyvä nyrkkisääntö on, että taloyhtiö voi valoisimpinakin päivinä käyttää kaiken tuottamansa aurinkosähkön itse. Näin säästyy sähköenergiaa ja samalla vältytään maksamasta ostosähköön sisältyvät energiansiirtomaksut ja -verot. Sähkön myynti energia-yhtiölle kannattamatonta

Tavallisimmin taloyhtiöt hyödyntävät aurinkoenergiansa kiinteistösähkössä. Oman talon aurinkosähköä ohjataan siis muun muassa hissien ja ilmanvaihdon toimintaan sekä rappukäytävien ja ulkoalueiden valaistukseen. Kun taloyhtiö liittää aurinkosähköjärjestelmän kiinteistösähköön, voimala vähentää ostosähkön osuutta kiinteistösähkön käytössä. Kerrostalossa tämä onkin helpoin tapa tuoda

aurinkosähköä kiinteistöön kannattavasti. – Kulutus on kiinteistösähköliittymässä pientä, joten voimalakin pitää mitoittaa aika pieneksi. Se, että taloyhtiö tuottaisi aurinkosähköä yli oman tarpeensa ja myisi sen sähköyhtiölle, ei ole kannattavaa. Pasi Tainion mukaan verkkoon myydystä sähköstä saa noin 3 senttiä kilowattitunnilta. Jos omalla sähköllä korvaa verkkosähköä, säästöä syntyy noin 10 senttiä kilowattituntia kohden. Koko taloyhtiön voimala olisi kustannustehokkain

Aurinkosähköjärjestelmän kytkemiseen kiinteistössä on erilaisia tapoja. Kytkentätavan valinta riippuu muun muassa siitä, onko kyseessä kerrostalo, rivitalo, omakotitalo tai erillistalo ja minkälaiset sähköliittymät talossa on. Kerrostaloissa aurinkosähköä voidaan hyödyntää kolmella eri kytkentätavalla. Yleisimmin taloyhtiöt liittävät aurinkosähköjärjestelmän kiinteistösähköön, jolloin aurinkovoimala siis vähentää ostosähkön määrää kiinteistösähkön käytössä. Tämä tapa vaatii reiluhkoa kiinteistösähkön kulutusta, eli esimerkiksi koneellista ilmanvaihtoa. Toinen vaihtoehto on kytkeä järjestelmä yksittäisen asukkaan sähköliittymään. Kyseinen tapa on hyvin harvoin taloudellisesti perusteltavissa. Kolmas kytkentätapa on takamittarointi, jossa taloyhtiön tuottamaa energiaa voidaan hyödyntää sekä kiinteistösähkössä että asukkaiden asunnoissa. Näin taloyhtiöstä tulee tavallaan kaikkien asukkaiden sähköntoimittaja. Tulevaisuudessa voi olla neljäskin tapa, virtuaalimittarointi. Pasi Tainion mukaan aurinkosähköjärjestelmän kannattavuutta voisi parantaa juuri takamittaroinnilla. Tämä kytkentätapa mahdollistaa suurimman energiantuotannon, koska talo-

yhtiön tuottamaa sähköä voidaan kiinteistösähkön lisäksi hyödyntää asukkaiden huoneistoissa. Taloyhtiö voisi näin rakentaa teholtaan suuremman voimalan. – On taloyhtiöitä, joissa osakkailla ei ole omaa sähkösopimusta, vaan he ostavat sähkön taloyhtiöltä, ja ainoastaan taloyhtiö tekee sähkösopimuksen energiayhtiön kanssa. Tämä on toki mahdollisuus, mutta en tiedä kuinka paljon se kiinnostaa osakkaita. Takamittaroinnin järjestäminen taloyhtiöön, jossa osakkailla on nykyisellään omat sähkösopimukset voi olla muutenkin visaista: takamittarointi vaatii yksimielisen päätöksen yhtiökokouksessa, koska asukkaat luopuvat sähkömarkkinalain mukaisesta oikeudestaan valita sähköntoimittaja, ja yhtiöjärjestykseen tulee yksi maksuperuste lisää. Akkujen hinta on vielä miljoonaluokkaa

Myös aurinkoenergian varastointi on toistaiseksi haaste. Akkujen avulla aurinkopaneelien tuotannon voi säästää omaan käyttöön, mutta akut ovat vielä nykyisellään kalliita. Esimerkkinä kerrottakoon, että jos omakotitaloon asennetaan esimerkiksi 5 kilowatin aurinkovoimala, se maksaa noin 7 000 euroa. Tämän kokoiseen järjestelmään akut maksaisivat miljoona euroa tai ylikin, jos akut mitoitettaisiin niin, että kesällä tuotettu sähkö riittäisi yli talven. – Akkujen hinta suhteessa järjestelmiin on vielä huonolla tasolla. Jos sähköä haluaisi varastoida koko talveksi, tarvittaisiin lottovoitto. Lisäksi akut kestäisivät noin 10 vuotta, minkä jälkeen ne täytyisi uusia. Akkuteknologia kuitenkin kehittyy koko ajan, ja hinnatkin ovat laskusuunnassa. – Akkujen hinnat laskevat samalla kun aurinkovoimaloita kehitetään. >>

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

29


Pixabay

30

On taloyhtiöitä, joissa osakkailla ei ole omaa sähkösopimusta, vaan he ostavat sähkön taloyhtiöltä, ja ainoastaan taloyhtiö tekee sähkösopimuksen energiayhtiön kanssa.

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

Hinta laskee hyvinkin kovaa vauhtia, tosin akkujen kysyntäkin kyllä kasvaa. Taloyhtiöt eivät saa tukia aurinkovoimaloihin

Tällä hetkellä taloyhtiöiden aurinkovoimaloiden kannattavuus syntyy nimenomaan siitä, että kiinteistön omalla sähköntuotannolla pystyy leikkaamaan ostosähkön osuutta. – Valitettavasti taloyhtiöt eivät saa minkäänlaista tukea aurinkovoimaloiden asennuksiin. Tämä tekee aurinkosähköstä huonosti kannattavan investoinnin, ja järjestelmien takaisinmaksuaika venyy. Esimerkiksi kauppakeskukset saavat voimaloihin 25 prosentin investointituen, mikä tekee siitä aika kannattavaa. Pasi Tainio toivoo taloyhtiöiden aurinkovoimaloiden hankintaan

joustavampia ratkaisuja ja tuotteita, joilla kannattavuuttakin voisi lisätä. Taloyhtiö voisi esimerkiksi vuokrata kattonsa energiayhtiölle, joka tulee asentamaan paneelit ja myy sähkön taloyhtiölle. – Myyntihinta voisi olla esimerkiksi prosentin verran pienempi kuin normaali myyntihinta, eli karvan verran edullisempi kuin verkosta ostettava sähkö. 15 vuoden kuluttua paneelit siirtyisivät taloyhtiölle. Tällaisissa tapauksissa taloyhtiöiden ei tarvitsisi maksaa voimalasta mitään. Ainakin EteläSuomessa tällaisia ratkaisuja on toteutettu julkisissa kiinteistöissä. l

Lähteenä käytetty FinSolar-hankkeen sivustoa sekä Ilmastokatuhankkeen julkaisua Aurinkosähköä kerrostaloon – Opas asukkaille, hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille.


Pixabay

24h

Soita meille, se on turvallista!

0400 527971 www.arituomi.fi · SÄHKÖASENNUKSET · KORJAUKSET, HUOLLOT · SUUNNITTELU · TUULI- JA AURINKOENERGIA · ILMALÄMPÖPUMPPUASENNUKSET

TURUN KIINTEISTÖÄSSÄ OY Puh. 0400 521 258 /24h Riimukatu 12, 20380 TURKU

Aurinkovoimalan hyötyjä taloyhtiössä

Luotettavaa ja joustavaa kiinteistöhuolto- ja siivouspalvelua yli 25 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. huolto@kiinteistoassa.fi www.kiinteistoassa.fi

• Aurinkosähköllä voi korvata ostosähköä kiinteistösähkössä. Näin säästyy sähköenergiaa ja samalla vältytään maksamasta ostosähköön sisältyvät energiansiirtomaksut ja -verot. • Kiinteistön energialuokitus voi parantua. Aurinkopaneelit voivat kääntää kiinteistön energialuokituksen parempaan, jos luokitus kiikkuu parin kirjaimen rajalla. • Taloyhtiön imago voi parantua ja kiinteistön arvo kasvaa. Uusiutuvaa energiaa tuottava ja hyödyntävä taloyhtiö voi houkutella ympäristöasioista tietoisia ostajia. • Katon ikä saattaa pidentyä. Auringonpaiste kohdistuu aurinkopaneeleihin, joten kattomateriaalia ei tarvitse esimerkiksi maalata niin usein kuin muutoin olisi tarve. • Ylimpien asuntojen lämpötila voi kesäaikaan laskea. Jos kerrostalossa on ullakkoasuntoja, niiden lämpötila voi kesällä laskea, koska paneelit toimivat lämpöä eristävinä elementteinä. Lähde: Suomen Ympäristökeskus SYKEn suunnitteluinsinööri Pasi Tainio

Suomessa jo 15 vuoden ajan

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

31


TUOTEUUTISIA WWW.KODIT.SKANSKA.FI/BOKLOK

Viisikerroksinen puukerrostalo on BoKlokin uusi avaus Suomessa Skanska BoKlok

Viisikerroksisen BoKlok-puukerrostalon rakentaminen Vantaan Koivuhakaan on käynnistymässä kesällä 2018. Kortteliin tulee kaksi kaksikerroksista BoKlok-pienkerrostaloa sekä uutuutena viisikerroksinen puukerrostalo. Vantaalle on aiemmin valmistunut BoKlok-koteja Ilolaan, Kivistöön ja Nikinkumpuun. – Puurakentamisen edistäminen on hallituksen kärkihanke ja myös Helsingin seudun MAL-sopimuksessa Vantaa on sitoutunut edistämään puurakentamista. Vantaa haluaa puurakentamisen edistämisellä, muiden toimenpiteiden ohella, tukea hiilineutraaliuteen pääsemistä vuoteen 2030 mennessä, kertoo Vantaan asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson.

Suuremmat asuntokoot kiinnostavat BoKlok-kotien suunnittelun lähtökohtana on edullinen ja laadukas omistuskoti. – BoKlok-puukerrostalo on uusi vaihtoehto, joka pohjautuu pitkälti kuluttajien näkemyksiin kohtuuhin-

taisen kerrostalokodin ja taloyhtiön ominaisuuksista ja varusteista, sanoo BoKlokin Suomen maajohtaja Susanna Sucksdorff. Yritys kerää BoKlokista jatkuvasti asukaspalautetta, jota analysoidaan tarkasti. – Lisäksi uuden korkeamman puukerrostalon suunnittelutyön taustaksi teetimme vuonna 2017 tutkimuksen, johon osallistui 753 ihmistä pääkaupunkiseudulta. Tutkimuksesta ilmeni, että BoKlokista kiinnostuneet hakevat ensisijaisesti hyvää vastinetta rahalle. Konseptista kiinnostuivat ennen kaikkea pieni- ja keskituloiset ja nuoret lapsiperheet ruuhkavuosissa. He olivat myös valmiita tekemään valintoja ympäristön vuoksi. Tiiviin asumisen suuntaukset eivät vastauksissa juurikaan näkyneet – päinvastoin. Vastaajat olivat ennen kaikkea kiinnostuneita kaksioista ja kolmioista. Yksiöstä haaveili vain kaksi prosenttia vastaajista. Tilavammille asunnoille on siis kysyntää, jos hintalappu on kohtuullinen. – Tämä onkin BoKlokin ydintä, eli tarjoamme hyvin mietittyjä toimivia ja viihtyisiä koteja, emme miniasun-

toja, sanoo Sucksdorff.

Oma parveke voittaa oman saunan Tutkimukseen vastanneiden mukaan kotipiirissä heille riittää fiksu, kohtuuhintainen varustelutaso. BoKlokkerrostaloasuntoihin kuuluukin aina oma parveke tai terassipiha sekä lämmin varasto. Yhteistilat koettiin tärkeiksi, mutta niiltä ei kaivattu ihmeitä. Vastaajille

riitti mainiosti asuntokohtainen irtaimistovarasto, pyöräkellari ja jätekatos. Parvekkeen merkitys on suuri ostopäätöstä tehdessä. Myös talosaunaa arvostettiin, mutta saunan merkitys oli huomattavasti pienempi. BoKlok-koteja on viime vuosien aikana rakennettu pääkaupunkiseudulle myös Espooseen ja Keravalle. Helsingin Siltamäessä on juuri käynnistynyt uuden kohteen rakentaminen, ja Tuusulassa on kohde markkinoinnissa.

WWW.DANFOSS.FI

Danfoss toi markkinoille uuden sukupolven patteritermostaatin Uusi Danfoss Eco™ -patteritermostaatti lisää mukavuutta, tuo merkittäviä energiansäästöjä ja pienentää asunnon hiilijalanjälkeä. Danfoss Eco helpottaa lämpötilan hallintaa ja lisää asumismukavuutta. Nopea ja tarkka lämpötilan säätäminen onnistuu nyt helpommin kuin koskaan. Uusi Danfoss Eco on helppokäyttöinen, älykäs patteritermostaatti, joka reagoi sisälämpötilan muutoksiin nopeasti vähentäen lämmityksen ylilyöntejä ja pitäen lämpötilan tasaisena. Danfoss Eco -termostaatti sopii useimpiin patteriventtiileihin, ja se on helppo asentaa vanhan tilalle.

32

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

Danfoss Ecossa lämpötilaa voi säätää joko perinteisesti termostaattia kääntämällä tai älypuhelimen sovelluksella. Bluetoothin välityksellä termostaatin voi myös ajastaa siirtymään automaattisesti alemmalle lämpötilalle ajankohtina, jolloin asunnossa ei ole ketään. Danfoss Econ edistyksellisiä ominaisuuksia ovat muun muassa suuri digitaalinen lämpötilanäyttö, tarkka säätö, ajastusmahdollisuus kalenteritoiminnolla, venttiilin herkistystoiminto, lämpötilan pudotus tuuletuksen aikana, mukautuva oppimistoiminto, ilmainen Danfoss Eco -mobiiilisovellus Android- tai iOS-järjestelmille sekä intuitiivinen käyttöliittymä.

Danfoss Oy Ab


WWW.ENERGIAREMONTTI.FI

Energiaremontti kuukausimaksulla – LeaseGreeniltä ja OPlta uusi palvelu taloyhtiöille LeaseGreen

OP ja LeaseGreen aloittivat yhteistyössä taloyhtiöiden energiaremonttien tarjoamisen. Asuminen on yksi suurimmista suomalaisten hiilijalanjälkeä kasvattavista tekijöistä. Energiaremontit ovat kustannustehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta. Energiaremontin tavoitteena on vähentää taloyhtiön energiakuluja. Käytännössä energiaremontti tarkoittaa taloyhtiön kiinteistötekniikan modernisointia. Energiaremontti voi olla ilmanvaihdon parantamista tai lämmityksen tehostamista. Rahaa säästyy taloyhtiössä erityisesti pienempien lämmityskulujen ansiosta pitkällä aikavälillä parhaimmillaan jopa satojatuhansia euroja. – OP on Suomen suurin asuntoluottojen antaja ja osuustoiminnallisena yrityksenä haluamme huolehtia asiakkaidemme ja toimintaympäristön hyvinvoinnista. Energiaremonttien avulla voidaan nostaa asumisen laatua nostamatta sen kustannuksia, sanoo OPn asumisen palveluista vastaava liiketoimintajohtaja Jarkko Kyttänen.

Palvelu tarjolla ensi vaiheessa pääkaupunkiseudulla Energiaremontit toteuttaa Suomen johtava energiapalveluyhtiö LeaseGreen, joka yhteistyön myötä laajentaa toimintaansa asuinkiinteistöjen energiaremontteihin. LeaseGreen on toteuttanut eri puolilla Suomea

yli 150 energiaremonttia toimitilakiinteistöihin, joissa energialasku on remontin ansiosta laskenut keskimäärin noin 24 prosenttia. Saman suuruisia säästöjä voisi energiaremonteilla saavuttaa myös taloyhtiöissä. Ruotsissa asuinkiinteistöjen energiatehokkuutta on parannettu huomattavasti nopeammin kuin Suomessa. Energiaremontti-palvelua tarjotaan ensi vaiheessa pääkaupunkiseudun kaupunkien taloyhtiöille. Tavoitteena on laajentaa palvelua muihin suuriin kaupunkeihin mahdollisimman pian. Remontit rahoittaa OP. Energiaremonttia tarjotaan taloyhtiöille palvelupakettina, jossa remontin kustannukset voidaan jakaa kuukausi-

maksuiksi. OPn vastuullisuusohjelman tavoitteena on kestävän talouden rahoittaminen. Energiaremontin tavoitteena on paitsi säästää rahaa, myös säästää energiaa ja sitä kautta vähentää hiilidioksidipäästöjä. Oman toiminnan osalta OPn tavoitteena on olla hiilipositiivinen vuonna 2025. – Energiaremontit ovat keino olla mahdollistamassa myös asiakkaidemme hiilijalanjäljen pienenemistä sekä koko yhteiskunnan muutosta kestävämpään suuntaan. Suomi kaipaa uusia ilmastotekoja ja innovaatioita, Kyttänen sanoo.

WWW.LAHITAPIOLA.FI

LähiTapiola alkaa taklata kiinteistöjen vesivuotoja yhteistyössä Enveran kanssa LähiTapiola aloittaa yhteistyön suomalaisen Fiksuvesi-etäseurantapalvelusta tunnetun Envera Oy:n kanssa. Yhteistyön tavoitteena on parantaa Lähitapiolan kiinteistövakuutusasiakkaiden tietoisuutta vesivuodoista. Nopea reagointi mahdollistaa vuotovahinkojen rajaamisen ja vähentää vesivahingoista aiheutuvia kustannuksia. Suomessa sattuu 100 vesivahinkoa joka päivä. Finanssialan Keskusliiton mukaan suomalaiset vakuutusyhtiöt maksoivat vuonna 2016 vuotovahingoista korvauksia 174 miljoonaa euroa. Vuotovahinkokorvausten määrä oli ennätystasolla ja ylitti palovahingoista maksettujen vakuutuskorvausten määrän.

LähiTapiola on poistanut vakuutuskorvauksen omavastuuosuuden 1.1.2018 alkaen taannehtivasti kaikilta kiinteistövakuutusasiakkailtaan, kun etäseurantalaite on hälyttänyt käyttövesiputken vuodosta ja vahinkoa on näin saatu rajattua. Lisäksi LähiTapiola pilotoi pääkaupunkiseudulla toimintamallia, jossa vakuutusyhtiö madaltaa valittujen asiakkaiden kynnystä etäseurantapalvelun käyttöönottoon maksamalla osan palvelumaksuista asiakkaan puolesta. – Kiinteistöjen vesivahingot ovat todellinen vitsaus. Vuotovahingot aiheuttavat asiakkaillemme valtavasti ylimääräistä työtä ja kustannuksia. Haluamme vakuutusyhtiönä näyttää toimialallamme suuntaa ja mahdollistaa asiak-

kaillemme Fiksuvesi-etäseurannan käyttöönoton kustannustehokkaasti, kertoo LähiTapiolan johtaja Anu Koskenvuo. – Fiksuvesi-etäseurannan avulla vuotovahinkoja voidaan rajata, kun mahdollisesta vuodosta saadaan tieto nopeasti. Etäseuranta havaitsee kaikki kiinteistön päävesimittarilla näkyvät vuodot ja hälyttää niistä, sanoo Envera Oy:n toimitusjohtaja Henri Kajula. Finanssialan Keskusliiton vuotoselvityksen mukaan kylmä käyttövesiputki on toiseksi yleisin vuodon aiheuttaja. Yli kolmannes tutkituista vuodoista tapahtui seinän sisällä. Tällaisten vuotojen havaitseminen ilman jatkuvaa veden kulutuksen seurantaa on todella haastavaa. Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

33


ILMOITUS

Kaivontekoa ja maalämpöasennusta myös saariston haastavissa olosuhteissa Saariston Kaivonporaus Oy hoitaa porakaivoja maalämpöporaukset jo liki 50 vuoden kokemuksella Varsinais-Suomessa, erityisesti Turun ja Kemiön saaristossa. Perheyrityksen perusti vuonna 1970 nykyisen toimitusjohtaja Jimmy Kronbergin sedän eno, Bertel Fjäder. Hän myös rakensi tarvittavan kaluston, jotta porakaivoja saataisiin tehtyä saariin. 1990-luvulle tultaessa firma siirtyi Fjäderiltä Peter Kronbergille. Samoihin aikoihin maalämmön suosio alkoi kasvaa Suomessa, ja vuonna 1994 yritys asensi ensimmäisen maalämpöjärjestelmänsä. – Yrityksemme poraa ja asentaa koko järjestelmän avaimet käteen -periaatteella. Vuosi vuodelta olemme tehneet enemmän maalämpöjärjestelmien asennuksia. Sen myötä olemme myös investoineet uuteen poralaitteeseen, jolla voidaan porata syvemmälle. Investointien lisäksi henkilöstön määrä on kasvanut, ja tällä hetkellä yritys työllistää 17 työntekijää, kertoo toimitusjohtaja Jimmy Kronberg. Maalämpöjärjestelmien asentamisen lisäksi yritys huoltaa maalämpöjärjestelmiä ja poraa saaristossa vesikaivoja. Kaivonporaus on kuitenkin vähenemään päin, ja sen vuoksi uudeksi palveluksi on otettu laituripaalutus. Siinä porakoneen avulla laituri paalutetaan teräspaaluilla kallioon kiinni. Kaivonporaus saaristossa asettaa työlle omat haasteensa, mutta yrityksellä on oma kalusto sitä varten: matalauiva lautta, jolla pääsee rantaan asti sekä porauskone, joka pärjää vaikeassa maastossa ja pääsee vaikeisiin paikkoihin kantojen ja kivien yli. Maaston lisäksi haasteita asettavat toisinaan myös sääolosuhteet. Ulkosaaristossa tuuli saattaa olla kovakin. Olosuhteet eivät kuitenkaan yritystä lannista: he ovat muun muassa asentaneet Suomen eteläisimmän maalämpöjärjestelmän Utön saareen.

Maalämpö on tulevaisuuden lämmitystapa Kronbergin mukaan maalämpöratkaisut kerros- ja rivitaloihin ovat nostaneet suosiotaan. Monissa kiinteistöissä siirrytään pois kaukolämmöstä, jonka hinta nousee jatkuvasti. Rahallisten säästöjen lisäksi maalämmön puolesta puhuu sen ekologisuus. – Maalämpö on kokonaan uusiutuvaa energiaa. Öljylämmitykseen verrattuna maalämpö on myös huoleton vaihtoehto. Lisäksi lämmityksen rinnalle voi harkita myös viilennystä. Merkittävin tekijä on kuitenkin se, ettei siirtyminen kaukolämmöstä maalämpöön vaikuta vastikkeeseen, koska laina pystytään kuolettamaan siirtymisestä aiheutuneilla säästöillä, Kronberg painottaa. Yrityksen tavoitteena on laajentaa toimintaa, jotta asiakasta voidaan palvella entistä paremmin. Ajatuksena on esimerkiksi laajentaa porausten kapasiteettia ja maalämmön huolto-organisaatiota. Yrityksen kilpailuvalteiksi Kronberg nimeää pitkäjänteisyyden ja kokemuksen. – Olemme vanhimpia maalämpöyrityksiä Suomessa, ja ensimmäisestä maalämpöasennuksestamme on jo 24 vuotta. Olemme asentaneet Suomeen yhteensä noin 1 200 maalämpöjärjestelmää.

34

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

Saariston Kaivonporaus Oy Gropaksentie 131, 21610 Kirjala Konttori 02 458 8074 kaivo@kaivonporaus.com www.kaivonporaus.com


Omakiinteistรถ Varsinais-Suomi 2 | 2018

35


ASUNTO-OSAKEYHTIÖSI HALLITUKSEN JÄSENELLE UUDELLEEN OHJATTAVAKSI

TVT-Asunnot valitsivat lämmönrakentajikseen meidät.

Valitse sinäkin!

SIIRRY HELPOSTI JA RISKITTÖMÄSTI LÄHIENERGIAAN TEEMME MAALÄMPÖINVESTOINNIN PUOLESTASI JA VASTAAMME LAITTEIDEN YLLÄPIDOSTA. • Lämmituskustannukset laskevat heti asennuspäivästä 10-30 % • Uudenlainen riskitön tapa siirtyä maalämpöön tai poistoilman lämmöntalteenottoon • Voit lunastaa lämpölaitoksen itsellesi koska tahansa SOITA 040 6850 853 JA KYSY LISÄÄ! IVT Center Turku – ST1 Lähienergia

TILAA MAKSUTON KARTOITUSKÄYNTI. PUH: 040 6850 853 36

Omakiinteistö Varsinais-Suomi 2 | 2018

IVT Center Turku Oy • Kalevantie 8 otto.salonen@ivtturku.fi www.ivtturku.fi

Omakiinteistö Varsinais-Suomi  

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Omakiinteistö Varsinais-Suomi  

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Advertisement