Page 1

OMAKIINTEISTÖ

VANTAA 3 • 2018 10. vuosikerta

TALOYHTIÖN HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN AMMATTILEHTI

Julkisivujen hallittu talvikorjaus on hyvä mahdollisuus ............... 6 Maalämpö kiinnostaa yhä useampia taloyhtiöitä ................. 28

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

1


IKME Oy on alumiinirakenteita, -ovia, -ikkunoita ja -julkisivuja valmistava yritys

SISÄILMA KUNTOON! Yleisin ja merkittävin syy huonoon sisäilmaan ennen 1990-lukua rakennetuissa kiinteistöissä on tuloilman puute. Me järjestämme puhtaan, meluttoman ja vedottoman tuloilman kaikkiin kohteisiin! Meiltä korvausilmaventtiilit:

• ikkunaan • tuuletusluukkuun • vanhaan tuloilmakanavaan • uuteen läpivientiin Muita palvelujamme:

IKME Oy on luotettava yhteistyökumppani alumiiniovissa ja –ikkunoissa

• ilman suodatus • ilman puhdistus • ilman viilennys • hajunpoisto Meillä on ammattitaitoinen ja edullinen asennuspalvelu!

Taloyhtiöille ilmainen esittelyja arviointikäynti!



Allergia- ja Sisäilma-apu Oy Sturenkatu 43, 00550 HKI

Puh. 09-323 8962

www.allergia-apu.fi

Tutustu IKME Oy:n alumiinioviin ja ikkunoihin. Valmistamme ne laadukkaista materiaaleista mittojen ja toiveiden mukaan. Tarvitsetpa sitten yhden oven tai koko rakennuksen ikkunat ja ovet niin ota yhteyttä meihin.

Lisätietoja www.ikme.fi Keijo Lahtinen keijo.lahtinen@ikme.fi p. 050-352 0063 IKME OY Tehtaankatu 13 A 11710 Riihimäki

www.pk-ikkunat.fi 0400 14 14 20 myynti@pk-ikkunat.fi 050 43 92 662 2

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

Jari Paukkola jari.paukkola@ikme.fi p. 045-134 4134 puh. (019) 764 310 e-mail: etunimi.sukunimi@ikme.fi


PÄÄKIRJOITUS

päätoimittaja

Petri Kaukonen

Oikeasti hyvin hoidettu Huoneistojen myynti-ilmoituksissa käytetään usein ilmausta hyvin hoidettu taloyhtiö. Ulkoisista asioista taloyhtiön hyvää tai huonoa hoitoa ei pysty päättelemään, vaikka toki esimerkiksi ryhdikäs julkisivu tai uusi vesikatto tekevätkin suotuisan säväyksen. Hyvin hoidetussa taloyhtiössä kiinteistöomaisuutta vaalitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Taloyhtiö on hyvin hoidettu, kun sen talous on kunnossa ja kiinteistöstä pidetään huolta siten, ettei korjausvelkakaan pääse kasvamaan. Hyvin hoidetun taloyhtiön tunnistaa myös asiakirjoista. Tilinpäätöspaperit, kunnossapitotarveselvitys ja isännöitsijäntodistus kertovat oleellisia asioita taloyhtiön tolasta. Jos taloyhtiössä on toteutettu osakaskysely ja laadittu strategia, ne ovat merkkejä siitä, että asioihin on paneuduttu vielä tavallistakin paremmin. Strategian laatiminen taloyhtiölle voi kuulostaa suureelliselta, mutta se kannattaa. Valitettavan monessa taloyhtiössä todellisuutta on, että hallitus, isännöitsijä ja osakkaat ovat eri mieltä niin pienistä kuin suurista asioista. Ikävimmillään ei saada tehtyä edes pakollisia päätöksiä korjausrakentamisesta, saati sitten päätöksiä, jotka voisivat parantaa asumismukavuutta tuntuvasti. Strategian avulla voi parhaimmillaan päästä konsensukseen siitä, mitä hyvä hoito juuri kyseisessä taloyhtiössä tarkoittaa. Yhdessä laadittu strategia ei tietenkään synny ilman vaivannäköä: se edellyttää eri näkökulmien huomioimista sekä kaikin puolin avointa ja rakentavaa keskustelua. Näiden tosin tulisi kuulua taloyhtiön toimintaan muutenkin. Hyvin hoidetun taloyhtiön tärkeimpiä tuntomerkkejä on, että asukkaat viihtyvät ja huolehtivat yhteisestä omaisuudestaan sopusoinnussa.

28 Pixabay

Pixabay

14

4

Ajankohtaista

6

Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaus

14 Palo- ja pelastusturvallisuus 20 Hallituksen ja isännöitsijän

rakentavampaa kommunikointia

24 Osakkaiden huoneistoremontit 28 Maalämpö tulee taloyhtiöihin 38 Taloyhtiön strategia 37 Taloyhtiön energianhallinnan hyvät käytännöt 40 Tuoteuutisia 42 Lakipalsta

OMAKIINTEISTÖ Julkaisija / Kustantaja Media Potentia Oy, Hämeenkatu 26, 4. krs, 33200 Tampere puh: 0400 772 229 Kannen kuva Media Potentian kuvapankki

VANTAA 3 | 2018

Vastaava päätoimittaja Petri Kaukonen puh: 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Ilmoitusmyynti Heikki Tuomela puh: 045 888 9085 heikki@mediapotentia.fi

Osoitteenmuutokset Media Potentia Oy, puh: 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi

Toimitus Saara Pakaslahti puh: 050 361 0261 saara.pakaslahti@mediapotentia.fi

Osoitelähde Media Potentia Oy:n asiakasrekisteri, Fonecta ProFinder

Painopaikka Printall AS

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

3


AJANKOHTAISTA Tuore ohje kannustaa esteettömään rakentamiseen Ympäristöministeriö julkaisi huhtikuussa ohjeen esteettömästä rakentamisesta. Ohje täydentää vuoden alussa voimaan tullutta rakennusten esteettömyyttä koskevaa valtioneuvoston asetusta (241/2017). Rakennuksen esteettömyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten tarkoitus on edistää ihmisten yhdenvertaisuutta: jokaisen mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan toimintoihin, käyttää palveluita, työskennellä, valita asuinpaikkansa ja asua kotonaan. Esteettömyysasetuksen mukaisesti suunniteltu ja toteutettu rakennus täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa edelletyt esteettömyyden olennaiset tekniset vaatimukset. Tuore ohje selventää asetuksen sisältöä ja tarjoaa esimerkkejä asetuksen mukaisista ratkaisuista. Ohjeessa on mukana myös kooste esteettömyysasetuksen säännösten pääkohdista rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan jao-

teltuna. Yhdessä sovellettuna asetus, sen perustelumuistio ja nyt julkaistu ohje tarjoavat työkalut esteettömien ratkaisujen toteuttamiseen. – Esteettömyydessä on kyse hyvistä perusratkaisuista, jotka soveltuvat mahdollisimman monille, yliarkkitehti Niina Kilpelä ympäristöministeriöstä sanoo. Liikkumisen helppouden lisäksi esteettömässä rakennuksessa on kiinnitetty huomiota muun muassa hyvään kuuntelu- ja näköympäristöön, äänentoisto- ja äänensiirtojärjestelmiin, puhtaaseen valaistukseen ja katkeamattomaan opastukseen. Esteettömyyteen liittyvä, voimassa oleva rakentamismääräyskokoelma on ympäristöministeriön verkkosivuilla www.ymparistoministerio.fi: Etusivu > Maankäyttö ja rakentaminen > Lainsäädäntö ja ohjeet > Rakentamismääräyskokoelma > Esteettömyys.

dreamstime

Purkava uusrakentaminen uudistaisi kasvukeskusten ikääntyvää asuntokantaa Purkavassa uusrakentamisessa taloyhtiöt purkavat tai luovuttavat muiden purettavaksi rakennuksensa, jotka ovat tulleet elinkaaressaan siihen vaiheeseen, että edessä on suuria peruskorjauksia tai -parannuksia. Vanhan rakennuskannan purku voi olla kannattava vaihtoehto kasvualueilla sijaitsevien, hyvien kulkuyhteyksien päässä sijaitsevien taloyhtiöille silloin, kun tontille voidaan rakentaa tehokkaammin uusia asuntoja ja muita huoneistoja. Tähän mennessä purkavan uusrakentamisen hankkeita ei ole juurikaan toteutettu, sillä voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön on päätettävä hankkeesta yksimielisesti. Oikeusministeriön työryhmä luovutti toukokuussa oikeusministeri Antti Häkkäselle mietintönsä, jossa se ehdottaa asunto-osakeyhtiöiden purkavan uusrakentamisen päätöksenteon helpottamista. Lakimuutoksen ehdotetaan tulevan voimaan

4

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

vuoden 2019 alusta alkaen. – Uusi lainsäädäntö on erittäin tervetullut. Uudistuksen myötä on mahdollista hyvällä tavalla uudistaa kasvukeskusten ikääntyviä asuinalueita. Myös taloyhtiön päätöksentekoprosessin eri vaiheiden ennakoitavuus tulee selkeästi paranemaan, sanoo työryhmän työskentelyyn osallistunut Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies, varatuomari Juha Terho.

Kolme keinoa päätöksenteon sujuvoittamiseen Jotta purkavan uusrakentamisen hankkeita saataisiin liikkeelle, työryhmä haluaa sujuvoittaa päätöksentekoa yhtiökokouksissa kolmen keinon avulla. Samalla on turvattava osakkaiden asuminen, asuntovarallisuuden arvo sekä yhtiön ja osakkaiden velkojien asema. Ensimmäisenä keinona on, että taloyhtiön yhtiökokous voisi päättää 4/5 määräenemmistöllä sellaisesta

purkavasta uusrakentamisesta, jossa osakkaat saavat uudesta rakennuksesta uudet huoneistot yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Osakehuoneiston hallinta- tai muita oikeuksia ja velvollisuuksia ei muutettaisi. Jos osakas ei halua osallistua hankkeeseen, hänellä olisi oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista käypään hintaan. Toisena keinona työryhmä ehdottaa lakiin uusia säännöksiä vähemmistöosakkeiden lunastamisesta käypään hintaan. Osakkeenomistaja, joka omistaa yli 90 prosenttia taloyhtiön osakkeista ja niiden tuottamista äänistä saisi lunastusoikeuden silloin, kun yhtiön peruskorjaaminen ei ole kannattavaa. Kolmantena keinona hankkeiden edistämiseksi työryhmä ehdottaa, että yhtiökokous voisi 4/5:n määräenemmistöllä päättää korjauskelvottoman rakennuksen ja kiinteistön luovuttamisesta ja selvitystilasta siten, että yhtiön netto-omaisuus jaettaisiin saman tien osakkaille

niin, että nämä saavat rahoitusta esimerkiksi uuden huoneiston hankkimiseen jostain muualta.

Purkavan uusrakentamisen laskuri verkossa Työryhmä arvioi, että todennäköisimpiä purkavan uusrakentamisen kohteita olisivat 1960–80-lukujen rakennukset kasvukeskuksissa. Oikeusministeriö on luonut laskurin purkavan uusrakentamisen mahdollisuuksien yhtiökohtaisen arvioinnin helpottamiseksi. Laskurilla voi havainnollistaa hankkeen edellytyksiä ja vaikutuksia eri tahojen kannalta. Laskuri laskee projektin kannattavuutta ensisijaisesti rakennusliikkeen näkökulmasta. Kannattavuutta voi kuitenkin tarkastella myös nykyisten osakkaiden tai uusia huoneistoja ostavien sijoittajien näkökulmista. Kehitystyön alla oleva kokeellinen laskuri löytyy verkosta, osoitteesta plr.lucify.com


Panostus pihaan parantaa taloyhtiön viihtyvyyttä Suomalainen tyypillisesti laskee neliöitä ja arvioi pintamateriaaleja asunnon valintatilanteessa. Kuitenkin päätökseen ja asuinalueella viihtymiseen vaikuttavat aina tunne- ja arvotekijät, joista ympäristön vihreys on yksi tärkeimmistä. Taloyhtiöiden kannattaa panostaa ympäristöön ja piha-alueeseen, koska sillä luodaan tärkeä ensivaikutelma ja vaikutetaan myös pitkäaikaisesti asukkaiden viihtyvyyteen. – Taloyhtiöiden päätöksenteossa asialistalle tulisi aina nostaa yhteisten alueiden viihtyvyys ja hoito, muistuttaa Timo Taulavuori Puutarhaliitto ry:stä. Yhä useampi – varsinkin nuori – haluaa osallistua pihan hoitoon ja rakentamiseen esimerkiksi kaupunkipuutarhan muodossa. Yhteisöllinen hyötypuutarha toimii koko taloyhtiön pihakeitaana, jossa viljelyharrastuksen ohella tutustutaan toisiin asukkaisiin. Monessa pihassa halutaan panostaa myös näyttäviin kesäkukkaistutuksiin ja kestäviin ympärivuo-

tisiin kasveihin. Jos taloyhtiön asukkaat haluavat osallistua pihan rakentamiseen ja hoitoon sekä nauttia työnsä hedelmistä, parhaiten onnistutaan, kun työn- ja sadonjaosta on sovittu etukäteen. Siinä on kaksi vaihtoehtoista periaatetta, kertoo Taulavuori. – Sato joko jaetaan vain sen kasvattajille tai kaikki voivat vapaasti korjata sitä kohtuullisuusperiaatteella. Parhaimmillaan satoa hyödynnetään yhdessä sadonkorjuujuhlien aikana, jolloin syksyn herkuista pääsevät nauttimaan kaikki.

Pelisäännöt ja rahoitus kokouksessa Piha-asioista päätetään taloyhtiön yhtiökokouksessa, jossa sovitaan pelisäännöt pihan osalta ja valitaan pihatiimin vastaavat. Tärkeintä on hahmottaa kokonaisuus, jossa huomioidaan asukkaiden toiveet ja tarvitsemat toiminnot.

Esimerkiksi korttelipihoissa raja-aitojen kaataminen on suotavaa, koska silloin voidaan yhdistää esimerkiksi jätehuoltoa, leikkipaikkoja ja pyykinkuivausalueita, jolloin viihtyvyydelle ja pihavihreälle saadaan raivattua lisää tilaa. Samalla päätetään myös alueesta, joka tulee viljelykäyttöön. Lisäksi sovitaan yhteisestä budjetista, jolla aluetta rakennetaan. Edullisimmillaan alueen saa toimimaan kierrätysmateriaalien avulla ja arvokkaimmillaan viljelylaatikot rakennetaan esimerkiksi siberianlehtikuusesta tai sertifioidusta azobe-puusta, jolloin ne kestävät siisteinä vuosia. Kivisellä tai katetulla pihalla voidaan ottaa astiaistutusten lisäksi käyttöön seiniä, rakentaa riippuvia puutarhoja tai viherryttää kattoja. Isoimmissa muutoksissa, joissa pihaa perusparannetaan tai toimintoja mietitään uudelleen, kannattaa olla yhteydessä puutarhasuunnittelijoihin ja -rakentajiin.

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän pitää perehtyä tietosuoja-asetuksen tuomiin velvoitteisiin EU:n uusi tietosuoja-asetus tuli voimaan toukokuussa. Ne taloyhtiöt, jotka ovat hoitaneet tietosuojaan liittyvät velvoitteensa huolellisesti jo aiemmin, eivät joudu tekemään toiminnassaan suuria muutoksia asetuksen myötä. Näille taloyhtiöille tietosuoja-asetuksen ei pitäisi myöskään aiheuttaa merkittäviä kustannuksia esimerkiksi isännöitsijän kasvaneen työmäärän vuoksi. Taloyhtiön pitämiä henkilörekistereitä ovat esimerkiksi lakisääteinen osakeluettelo ja useiden taloyhtiöiden ylläpitämä asukasluettelo. – Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä vastaavat siitä, että asukkaiden ja osakkaiden henkilötietojen käsittely on järjestetty asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että tietoja säilytetään huolellisesti lukitussa tilassa eikä esimerkiksi taloyhtiön kerhohuoneessa kaikkien saatavilla, Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen sanoo. Pynnösen mukaan taloyhtiön on hyvä harkita, mitä henkilötietoja ja mihin tarkoitukseen sen on ylipäänsä tarpeellista kerätä.

Taloyhtiön on sovittava tietosuojakäytännöistä kirjallisesti

Porraskäytävän nimitaulu ei ole henkilörekisteri

Jo entuudestaan henkilötietolaki on velvoittanut taloyhtiön esimerkiksi laatimaan ylläpitämistään henkilörekistereistä rekisteriselosteen ja huomioimaan henkilötietojen käsittelyssä rekisteröidyn oikeudet. Vaikka uusi asetus ei tuonut taloyhtiöille suuria lisävelvoitteita, hallituksen jäsenten ja isännöitsijän on silti syytä perehtyä siihen. Tätä varten Kiinteistöliitto on koonnut aiheesta tietoa verkkosivuilleen kaikkien taloyhtiöiden käyttöön. Jäsentaloyhtiölle tarjolla on lisätietoa ja dokumenttimalleja Kiinteistöliiton jäsensivuilla. – Käytännössä tietosuoja-asetuksen tuomien velvoitteiden hoidosta huolehtii yleensä isännöintiyritys taloyhtiön puolesta osapuolten välisen isännöintisopimuksen perusteella, Pynnönen toteaa. Pynnösen mukaan on tärkeää, että taloyhtiö ja isännöintiyritys sekä mahdolliset muut palveluntarjoajat, kuten huoltoyhtiö, sopivat kirjallisesti siitä, kuinka tietosuoja huomioidaan niiden toiminnassa.

Alkuvuonna 2018 kohistiin siitä, että tietosuoja-asetuksen takia taloyhtiöt joutuisivat luopumaan porraskäytävien nimitauluista. Viranomaisten kantojen mukaan porraskäytävän nimitaulu ei muodosta itsenäistä henkilörekisteriä. Osassa kuntia velvoite nimitaulun pitämiseen kiinteistön rappukäytävässä perustuu myös rakennusjärjestyksen määräyksiin, eli tietojen käsittelylle on lakisääteinen peruste. Jos taloyhtiö käyttää viestinnässään sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, ja taloyhtiön hallituksen jäsenet viestivät toisilleen esimerkiksi WhatsApp-sovelluksen välityksellä, kyse ei ole henkilörekisteristä. – Sosiaalinen media rinnastuu yksityishenkilöinä käytyihin pihakeskusteluihin. Viralliseen taloyhtiön asioiden hoitoon, kuten vaikkapa osakkaan muutostyöilmoituksen jättämiseen, on käytössä muut kanavat, Pynnönen toteaa. Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

5


6

Omakiinteistรถ Vantaa 3 | 2018

Media Potentian kuvapankki


lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Taitavasti toteutettu talvikorjaus kannattaa Suunnitelmallinen ja laadukkaasti toteutettu julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaus on taloyhtiölle ennemmin hyvä mahdollisuus kuin uhka. Talvikorjaus saattaa myös tulla halvemmaksi kuin kiireisenä kesäkautena tehty korjaus. Suurin osa julkisivujen ja parvekkeiden korjauksista ajoittuu ruuhkaisimpaan kauteen, eli toukokuun ja lokakuun väliseen aikaan. – Jo pitkään on tiedetty, että kun korjausrakentaminen tulee jatkuvasti lisääntymään, urakointia olisi saatava jatkumaan myös kesäkauden ulkopuolelle. Nyt on havahduttu siihen, että korjausrakentamisen määrä menee yli uudisrakentamisen, kertoo projektipäällikkö, tohtorikoulutettava, DI Toni Pakkala Tampereen teknillisestä yliopistosta. Julkisivukorjausten ajoittuminen vain kesäkaudelle aiheuttaa urakoitsijoille huomattavaa resurssipulaa, joka voi johtaa laadun heikkenemiseen, aikataulujen viivästymiseen ja kustannusten kasvuun. Toisaalta hiljaisempana talvikautena urakoitsijoille ei riitä töitä, ja tällöin he saattavat joutua lomauttamaan työntekijöitä. – Talvikorjaaminen tasaa

urakoitsijoiden resurssipulaa ja työntekijöiden työtaakkaa ja toisaalta takaa työntekijöille tasaiset ansiot läpi vuoden. Jotta tieto laadukkaista talvikorjauksista leviää ja rakennuttajat rohkaistuvat teettämään niitä, nyt on laadittu julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjausohje. Ohjeen on kirjoittanut Tampereen teknillisen yliopiston Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmä. Työtä on valvonut Julkisivuyhdistys ry:n nimeämä toimikunta, jossa on mukana 21 alan yritystä ja yhdistystä. Ohjeen rahoittamiseen on osallistunut Rakennustuotteiden Laatu Säätiö SR. Ensimmäinen kattava ohje talvikorjaukseen

Kyseessä on ensimmäinen kattava ohjeistus julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaukseen. Tähän saakka käytännön tieto talvikorjausten toteuttamisesta on ollut lähinnä

vain urakoitsijoilla. Talvikorjausten vähäisyys selittyy muun muassa sillä, ettei rakennuttajilla ole ollut tietoa talvitoteutuksista ja niiden kustannuksista. – Tietous siitä, että talvellakin voidaan tehdä laadukkaita korjauksia ei ole kantautunut esimerkiksi taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden korviin. Lisäksi taloyhtiöillä on melko perinteinen vuosisykli, jonka vuoksi hankesuunnitelmapäätökset tehdään syksyllä ja urakkatarjouspyynnöt päätyvät urakoitsijoille vasta vuodenvaihteen jälkeen, Pakkala kertoo. Ohjeen yhtenä tavoitteena onkin lisätä toimijoiden tietoutta julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjauksista sekä niiden hyödyistä. – Tällainenkin on mahdollista, eikä talvikorjaus välttämättä ole kustannuksiltaan suurempi kuin kesäkorjaus. Monissa tapauksissa talvikorjaus voi tulla taloyhtiölle jopa halvemmaksi.

Pakkalan mukaan talvikorjauksen kustannusten muodostuminen riippuu pitkälti korjaustavasta. Käytännössä mitä suurempi korjaustoimenpide on, sitä pienemmäksi kustannusero jää. Talvitoteutus sopii parhaiten monivaiheisiin korjauksiin

Suuri osa talvikorjauksen kustannuksista syntyy sääsuojauksesta sekä lämmityksestä. Sääsuojaus on pakollista esimerkiksi pölyävissä menetelmissä, kuten hiekkapuhalluksessa. Sääsuojan rakentaminen kevyttä tai pienialaista korjausta varten ei ole kustannustehokasta. – Esimerkiksi pelkän julkisivusaumauksen tai -maalauksen vuoksi ei kannata lähteä sääsuojausta kasaamaan. Toisaalta jotkin työt, kuten saumaus ja tuulettuvien julkisivuratkaisujen käyttö, eivät välttämättä edes tarvitse sääsuojausta, eli kustannuseroa ei ole. >>

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

7


KerabitPro remontoi kaikki katot ja pihakannet

Teemme katto- ja pihakansiremontit pitävästi ja pätevästi. Pyydä tarjous puh. 010 851 1000

www.kerabitpro.fi

Kysy nyt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.fi

Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. Koko Uudenmaan alueella.

KAIKKI KATTOTYÖT ›› KATTOREMONTIT ›› HUOLTO JA KORJAUS ›› SADEVESIJÄRJESTELMÄT ›› RAKENNUKSEN PELTITYÖT ›› KATTOTURVATUOTTEET ››

– 15%

ALENNUS MATERIAALEISTA, kun mainitsette koodin: OK2018 (kourut ja kattoturvatuotteet)

3

UUDENMAAN PELTITYÖ OY

8

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

|

INFO@KATTOSI.FI

|

WWW.KATTOSI.FI

Jos korjaushankkeeseen kuuluu useita työvaiheita, suojausten ja lämmityksen osuus koko korjaustyön kustannuksista alenee. Talvikorjaaminen soveltuukin parhaiten hankkeisiin, joissa julkisivut puretaan ja uudelleenverhoillaan, tai vanhat julkisivupinnat lisälämmöneristetään ja verhotaan julkisivulevyllä. – Talvikorjauksen kokonaiskustannuksia saattaa alentaa sekin, että jotkin tavarantoimittajat myyvät tuotteitaan halvempaan hintaan talvella, kun myyntiä ei muuten ole. Joissain tapauksissa säästöä voi syntyä siitäkin, että sääsuojaus saattaa vähentää taloyhtiön lämmitysenergian tarvetta, kun ulkoseinä ei ole kylmää ilmaa vaan lämmitettyä suojausta vasten. Urakoitsijalla tulee olla talvikorjauskokemusta

Talvikorjaamiseen liittyviä toimia tarvitaan yleensä silloin, kun ilman lämpötila laskee pysyvästi viiden lämpöasteen alapuolelle. Talvikorjaamisessa tärkeintä on

sääsuojan laatu, sen ilmanpitävyys ja jatkuva olosuhdeseuranta sekä korjattavalla pinnalla että sääsuojassa yleensä. – Käytännössä erona kesärakentamisen sääsuojaan on kaksin- tai useammankertainen peite, joiden välissä oleva seisova ilma eristää lämmön. Lämmitysmenetelmiä on useita aina öljylämmittimistä sähkölämmittimiin, ja niiden käytössä tulee huomioida lämmittimien mahdollinen paikallinen kuivattava vaikutus tai esimerkiksi nestekaasulämmittimillä mahdollinen kosteudentuotto. Säteilylämmittimillä kannattaa usein lämmittää korjattavaa kohtaa ennen korjausta, ja puhallinlämmittimillä sääsuojan tilaa itsessään. Tilaajan kannattaa varmistaa, että urakoitsija ja suunnittelija ovat tehneet talvikorjauksia ennenkin. – Urakoitsijan referenssilistaa kannattaa katsoa. Tilaaja voi viitata myös ohjeeseen – siinä on paljon muistilistoja asioista, joita talvikorjauksissa kannattaa muistaa.


PE LT IKATOT I T IILIKATOT I H UO PA KATOT

Kattoremontteja yli 15 vuotta Tuhansia tyytyväisiä asiakkaita

ONKO KATTOREMONTTI AJANKOHTAINEN?

PYYDÄ TARJOUS! Media Potentian kuvapankki

Hallituissa olosuhteissa syntyy laadukasta jälkeä

Talvikorjausten laatu luodaan olosuhteiden hallinnalla. – Keskeiset tekijät, joilla varmistetaan talvirakentamisen laatu, ovat lämpötilan ja kosteuden hallinta. Nämä seikat tulee huomioida aina rakennustuotteiden varastoinnista lähtien, Pakkala sanoo. Hallitussa ja suunnitelmallisessa talvikorjauksessa olosuhteiden vakiointi ja laadun varmistaminen voi olla jopa helpompaa kuin kesällä. – Talvella olosuhteita sääsuojan sisällä vahditaan joka tapauksessa. Sää ei myöskään pääse katkaisemaan työntekoa, kuten sade- ja ukkoskuurot saattavat tehdä kesäkaudella. Talvikorjaustuotteet ovat melko lailla samat kuin kesärakentamisessa, mutta tuotteiden käyttöolosuhteisiin ja säilytykseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Vesipohjaiset tuotteet eivät saa jäätyä projektin missään vaiheessa. – Lisäksi pitää huomioida tiettyjä detaljeja, muun muassa korjattavan pinnan läm-

pötila, eli lämmittää jo valmiiksi esimerkiksi sandwichelementin ulkokuori tai parvekepieli.

MYÖS ASBESTIPURKUTYÖT MEILTÄ!

Ohjeesta vinkkejä esimerkiksi lämmityskulujen jakamiseen

Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjausohje on suunnattu pääasiassa suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Myös kiinteistönomistajien tai muiden korjaushankkeeseen ryhtyvien kannattaa tutustua ohjeeseen. – Ohjeesta löytyy myös vinkkejä esimerkiksi lämmityskulujen jakamiseen tilaajan ja urakoitsijan välillä. Tähän ohjeeseen emme valitettavasti pystyneet havainnollistamaan kesä- ja talvikorjausten välistä hintaeroa, sillä rahan arvo ja korjausmenetelmien kustannukset muuttuvat. Pyrimme kuitenkin saamaan Julkisivuyhdistyksen sivuille ajantasaisia esimerkkilaskelmia hintaeroista, Toni Pakkala kertoo. Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjausohje julkaistaan painettuna kirjana, osana Betoniyhdistyksen julkaisusarjaa.

OTA YHTEYTTÄ: Mika Aho, 045 347 7868 mika.aho@eliittikatot.fi

eliittikatot.fi

>>

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

9


LA-KATTOHUOLTO.FI

EN

ENN

EEN

JÄLK

ÄLÄ VAIHDA KATTOASI TURHAAN.

Vielä ehdit tilaamaan kattotarkastuksen syksyksi. LA Kattohuollon täyspalvelu taloyhtiöille: - aina ilmainen kuntoarvio - oikein mitoitettu kattohuoltotarjous kirjallisena - kirjallinen sopimus - ammattikäsittely takuutyönä paikallisilla tekijöillä - takuutyö, jo yli 10 000 tyytyväistä asiakasta

AINA ILMAINEN ARVIOINTIKÄYNTI. Soita 010 3220 240 tai katso lisää www.la-kattohuolto.fi

Kattopalvelumme: - Kattovuotojen paikannukset ja -korjaukset - Kattokorjaukset kaikille katemateriaaleille - Kattojen puhdistukset ja sammalentorjuntakäsittelyt - Tiili- ja peltikattojen pesut ja maalaukset - Vuositarkastukset ja -huollot - Kattoturvatuotteiden asennukset

Soita ja kysy lisää!

LA-KATTOHUOLTO OY

010 322 0240 myynti@la-kattohuolto.fi

Korkein luottoluokitus ©Soliditet

2016

UUSIMAA | VARSINAIS-SUOMI | HÄME | PIRKANMAA | KESKI-SUOMI | SAVO | POHJANMAA | POHJOIS-POHJANMAA | SATAKUNTA | LAPPEENRANTA

10

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018


Isännöitsijät/taloyhtiöt

Talvella korjattu ja huollettu parveke on kesällä käyttökunnossa Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaus on mukavampi taloyhtiön asukkaillekin. Kesällä talon sääsuojaus eli huputtaminen voi näet olla iso haitta: asunnoista ei näe ulos, ja sääsuojaus lämmittää jo entisestäänkin lämpimiä sisätiloja. Talvella luonnonvaloa on ylipäätään vähemmän kuin kesällä, joten suojauksen pimentävä vaikutus ei häiritse niin paljon. Myöskään remontin pölyävät työvaiheet tai toimenpiteet eivät haittaa asukkaita yhtä paljon kuin kesällä, koska talvella ei tuuleteta ikkunan kautta yhtä usein. Parvekelasitusten huolto joustavammin talvella

Parvekkeiden käyttöaste on pienempi viileään vuodenaikaan, joten talvi on otollista aikaa korjata niitäkin. Myös parvekelasitukset voi, ja kannattaa huollattaa ruuhka-ajan ulkopuolella. Hiljaisempaan talviaikaan taloyhtiö saa lasituksille huollon joustavammin ja hyvässä lykyssä myös edullisemmin kuin kesäsesongin aikana. Jos taloyhtiöllä on hoidettavanaan kirjava joukko eri ikäisiä ja merkkisiä parvekelaseja, kannattaa valita huoltoyhtiö, joka huoltaa kaiken merkkisiä laseja. Osa alan toimijoista saattaa huoltaa vain oman merkkinsä parvekelasituksia. l

TOIMIVATKO TALOYHTIÖSI TELEVISIOT MAALISKUUN 2020 JÄLKEEN? • Kaikki tv-kanavat siirtyvät DVB-T2:een maaliskuussa 2020 • Onko taloyhtiönne teräväpiirtovalmius kunnossa • Jos ei, on jo kiire ottaa asia esille kevään yhtiökokouksissa • Teemme antennityöt 30 vuoden kokemuksella Ota rohkeasti yhteyttä Puh. 09 790 676 Tv- ja Kodinkonehuolto Edicron Oy (Tv20 ja Kone Oy) Koskelantie 46, Helsinki tvjakone@gmail.com

TR Saumaus Oy Kaikki elementtisaumaustyöt uudis- ja saneerauskohteisiin

» » » » » » » » »

Elementtisaumaukset Uusintasaumaukset Elementtikorjaukset Uretaanisaumaukset Ontelosaumaukset Silikonisaumaukset Akryylisaumaukset Julkisivusaumaukset Julkisivu- ja maalaustyöt

Palvelemme koko Eteläisen Suomen alueella. Päätoimialueet Helsinki, Espoo, Lahti ja Kotka.

Saumaustöiden ammattilainen ja osaaja:

Media Potentian kuva-arkisto

Romppanen Timo ✆ 0400 840 931 trsaumaus.romppanen@phnet.fi Haverinen Kai ✆ 040 536 2274 trsaumaus.haverinen@kolumbus.fi Tilakatu 4, 15810 LAHTI www.elementtisaumaukset.com www.trsaumaus.fi

7

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

11


ILMOITUS

Julkisivuremontit ja maalaustyöt kokeneelta osaajalta Julkisivuremontti kannattaa tehdä ajoissa, jotta rakenteita ei tarvitse purkaa syvemmältä. Maalausliike Ilkka Saario Oy toteuttaa julkisivuremontteja ja maalaustöitä vankalla kokemuksella. Vuonna 1993 perustetulla Maalausliike Ilkka Saario Oy:llä on pitkä kokemus kerrostalojen maalaus- ja kunnostushankkeista. Toimitusjohtaja Ilkka Saarion mukaan henkilöstön vaihtuvuus on pysynyt vähäisenä, joten työporukalle on kehittynyt kova erikoisosaaminen julkisivuremonttien toteuttamisesta. – Samanlaiset asiat tulevat vastaan julkisivuremonteissa jatkuvasti. Me toteutamme korjaukset varmalla kädellä ja osaamme arvioida, miten kauan remontti kestää ja aikataulu ei tule ylittymään, Saario sanoo. Maalausliike Ilkka Saario Oy toteuttaa julkisivuremonttien lisäksi julkisivujen ja vesikattojen maalaustöitä ja betonirakenteiden kunnostustöitä. Yrityksen palveluihin kuuluu myös porraskäytävien remontointi ja vesieristystyöt.

Julkisivun kuntoa on hyvä pitää silmällä Ajoissa tehty julkisivuremontti säästää kustannuksia, sillä remontissa selvitään pienemmillä korjauksilla ja kevyemmillä työmenetelmillä, eikä rakenteita tarvitse uusia. Saarion mukaan yleisiä julkisivun huollon laiminlyönnistä johtuvia ongelmia ovat betonirakenteiden vioittuminen ja ikkunapuitteiden lahoaminen. – Betonin pakkasrapautumista tapahtuu väistämättä jonkin verran, mutta silloin vahinkoa tulee enemmän, jos esimerkiksi parvekkeen yläpuolinen pinnoite on viallinen tai vesieriste ei pidä muusta syystä. Vesi jäätyy ja hajottaa betonia pikkuhiljaa, Saario kertoo. Saarion mukaan betonirakenteiden kunto olisi hyvä tutkia noin viiden vuoden välein. Näin huomataan esimerkiksi juuri vesieristeiden hajoaminen ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa. Kuntotarkastukset ovat tärkeitä erityisesti parvekkeiden ja muiden kantavien rakenteiden kohdalla. – Kun ongelma huomataan ajoissa, selvitään vesieristeiden uusimisella, pienillä betonipaikkauksilla ja esimerkiksi teräsosien uudelleen suojauksella. Jos vauriot ovat ehtineet levitä laajalle, on mahdollista, että parvekkeita joudutaan purkamaan kokonaan ja rakentamaan uudet tilalle, Saario kertoo. Rakenteita saatetaan joutua uusimaan myös silloin, kun ikkunoiden puuosat pääsevät lahoamaan. – Maali saattaa ajan myötä kulua pois erityisesti ikkunoiden alaosista, jolloin lumi pääsee makaamaan suoraan puuta vasten pitkiäkin aikoja, Saario kertoo. Huoltomaalauksella on siis tärkeä rooli kiinteistön kunnon ylläpidossa. Saario suosittelee huoltomaalausta tehtäväksi useimmissa kiinteistöissä 15 vuoden välein. Kiinteistökohtaisesti tarve voi olla tiheämpikin, esimerkiksi Helsingin keskustassa, jossa vilkkaan liikenteen ansiosta talot kärsivät kemiallisesta rasituksesta. Myös rappauksen kuntoa on hyvä tarkastella ja korjata vauriot ripeästi. – Jos 30 prosenttia julkisivun rappauksesta on vioittunut, sen paikkaaminen on yhtä kallista kuin koko julkisivurappauksen piikkaaminen ja tekeminen alusta asti uudelleen, Saario sanoo.

12

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

Erikoisosaamisena tasoitetyöt Saario kertoo, että yrityksen tekemisen laatu näkyy kaikissa työprosessin vaiheissa. – Maalaustöissä itse maalaus on vain loppuvaihe. Ainakin kaksi kolmasosaa on pohjatöitä ja pohjatyöt pitkälti ratkaisevat sen, miltä pinta näyttää, Saario sanoo. Yrityksen erikoisosaamista ovat porrashuoneiden kangastus- ja tasoitetyöt, joita tehdään erityisesti yli 60 vuotta vanhoissa kiinteistöissä. Tämän ikäisissä rakennuksissa käytetyt sementtimäärät olivat usein pieniä, jolloin seinät ovat hauraita. Näissä taloissa seinät ja lattia eivät myöskään ole välttämättä täysin suoria. Tilanne korjaantuu kangastamalla ja tasoittamalla. – Rappaus voi olla niin hauras, että se alkaa rapista alas, kun vähän avaimella tökkää. Pystymme tasoittamaan seinän ja vahvistamaan rakennetta pintavahvistuskankaalla, jolloin ei tule turhia vaurioita seiniin esimerkiksi huonekaluja kantaessa, Saario kertoo. Yrityksellä on pitkä referenssiluettelo pääkaupunkiseudulla toteutetuista julkisivuremonteista. Mukana on hyvin laajoja ja vaativia remonttikohteita, joissa yritys on toiminut pääurakoitsijana. – Olemme saaneet paljon kiitosta töiden laadusta ja kohteet saadaan yleensä valmiiksi jo ennen määräaikaa, Saario sanoo.

7

Hirvitie 29 B, 01450 Vantaa p. 0400 703 236 ilkka.saario@saariomaalaus.fi www.saariomaalaus.fi


Asennus, korjaus ja rakentaminen AKR Oy       

Enkopur tiivistykset

  

Ovien ja ikkunoiden asennus- ja korjaustyöt

Enke Arctic Seal pikatiivistykset Kattojen puhdistus- ja huoltotyöt Kattojen pinnoitukset Enke-tuotteilla Räystäskourujen puhdistustyöt Julkisivut, maalaukset ja korjaukset Korvausilmaventtiilien asennukset, Biobe, www.biobe.fi

Huoneistojen korjaukset BioComp pintojen suojaus ja puhdistus

Teemme yhteistyötä Kattohoiva Oy:n kanssa, kun kattoa huolletaan hyvin, se ei tarvitse uusimista!

ä teytt h y Ota nään! jo tä

p. 044 237 1345 info@akroy.fi Nurmijärventie 2 03400 VIHTI

www.akroy.fi

www.vantaankiinteistopalvelu.com

Vantaan Kiinteistöpalvelu Oy

laadukkaita kiinteistönhuoltopalveluita asuin- ja liikekiinteistöille • • • • • •

Käytössämme on nykyaikainen kalusto sekä ystävällinen ja osaava henkilökunta Tavoitteenamme on molempia osapuolia tyydyttävä pitkäaikainen yhteistyö Pyrimme selkeään laskutukseen. Huoltosopimukseen kuulumattomista töistä lähetetään erillinen lasku, josta selviää mitä on tehty ja miksi Annamme asiallisen tarjouksen kiinteistönne huollosta.Pyrimme mitoittamaan kohdemäärämme ja resurssimme niin, että kohteen työt tulevat hyvin hoidetuksi ja maineemme säilyy. Tarjoushinta ei tällöin ole aina halvin Jos havaitsemme kiinteistöhoitoon liittyviä puutteita tai vikoja ilmoitamme niistä aina isännöitsijälle tai muulle kohteen vastuuhenkilölle Käytössämme on Avux kiinteistötietojärjestelmä, jonka avulla kohteen vikahistoriasta saadaan raportteja ja tieto tehdyistä huoltotoimista säilyy

020 7969 310 | Virpikuja 5, 01360 Vantaa | info@vantaankiinteistopalvelu.com Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

13


Dreamstime

14

Omakiinteistรถ Vantaa 3 | 2018


lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Asukkaat mukaan edistämään taloyhtiön turvallisuutta Taloyhtiön turvallisuus on laaja kokonaisuus, jossa merkitystä on niin taloyhtiön hallituksen päätöksillä kuin asukkaiden omalla toiminnallakin. Millaisin käytännön toimin taloyhtiön pitäisi huomioida ja pyrkiä edistämään palo- ja pelastusturvallisuutta?

Taloyhtiön hallituksen ja asukkaiden tulee huolehtia vastuullisesti oman asuinkiinteistönsä turvallisuudesta ja osallistua turvallisuuden edistämiseen, ja esimerkiksi pelastussuunnitelman laatiminen on lakisääteinen velvoite. Käytännössä palo- ja pelastusturvallisuus on kuitenkin suomalaisissa taloyhtiöissä kaikkea muuta kuin hyvä. – Sanoisin, että se on sellaisessa välttävässä jamassa. Se vähän riippuu taloyhtiöstä: esimerkiksi vuokratalot tuppaavat olemaan retuperällä, toteaa turvallisuusasiantuntija Jari Pouta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK). Vakituiset, pitkäaikaiset asukkaat saattavat olla vuokralaisia kiinnostuneempia pitämään taloyhtiön turvallisuudesta huolta, ja turvallisuushenkilöstöä löytyy helpommin nimettäväksi kun asukkaiden vaihtuvuus ei ole suurta. Poudan mukaan eroja kuitenkin on, ja turvallisuus voi toteutua hyvin vuokratalossakin. – Keskimäärin työtä on vielä

paljon. Pelastuslaki edellyttää, että taloihin on laadittu pelastussuunnitelma, mutta niitäkin edelleen puuttuu. Pouta lisää, että vaikka suunnitelma on laadittu, sen tarkoitus ei välttämättä toteudu. Usein isännöitsijä tai hallitus tilaa pelastussuunnitelman konsultilta, mutta valmis suunnitelma korkeintaan laitetaan ilmoitustaululle, eikä siitä tiedoteta asukkaita vaikka pitäisi. Taloyhtiöiden turvallisuudessa on vielä parannettavaa

Pelastuslaki velvoittaa rakennuksen omistajaa omatoimiseen varautumiseen, muun muassa ehkäisemään tulipaloja ja muita onnettomuuksia, suojelemaan henkilöitä, ympäristöä ja omaisuutta sekä pitämään huolta uloskäytävistä ja poistumisturvallisuudesta. Lisäksi jos rakennuksessa on väestönsuoja, taloyhtiön täytyy huolehtia sen kunnosta. – Se on yksi asia, joka on usein taloyhtiöissä retuperällä.

Väestönsuojan tulisi olla varusteineen ja laitteineen sellaisessa kunnossa, että sen saa käyttöön 72 tunnissa, huomauttaa Jari Pouta. Tyypillisiä taloyhtiöiden riskipaikkoja ovat myös esimerkiksi porraskäytävät, joissa säilytetään ohjeiden vastaisesti sinne kuulumattomia tavaroita. Kerrostaloissa puutteena voi olla sekin, ettei kerrosten numeroita ole selkeästi merkitty. – Kerrosnumerointi auttaa pelastuslaitosta. Jos hätäilmoituksessa sanotaan, että palo sijaitsee kolmannessa kerroksessa, se auttaa kun sammutuspari tietää, että nyt ollaan kolmannessa kerroksessa, havainnollistaa Pouta. Kerrosnumeroita on hänen mukaansa onneksi otettu käyttöön viime aikoina jo enemmän. – Tavaroiden säilytys on yhä ongelma. Esimerkiksi lastenvaunuja säilytetään porraskäytävissä ja niitä sytytetään palamaan. Ja ihmisillä ei ole edelleenkään palovaroittimia. Aiemmin alalla uskottiin va-

kaasti, että yli 90 prosentilla ihmisistä olisi kotonaan palovaroitin. Pelastuslaitos on Poudan mukaan kiinnittänyt kuitenkin huomiota siihen, että asunnoissa joko ei ole ollenkaan palovaroitinta, varoittimessa ei ole paristoja tai se on väärin asennettu. – Ongelma on ihmisten asenteissa. Moni uskoo, ettei heille itselleen voi sattua mitään. Pelastussuunnitelmasta tulee tiedottaa asukkaita

Taloyhtiön lakisääteisiin turvallisuusvelvoitteisiin kuuluu myös pelastussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen sekä sen noudattaminen taloyhtiön arjessa. Taloyhtiö huolehtii myös siitä, että asukkaat on todella perehdytetty pelastussuunnitelmaan. Pouta kertoo pelastussuunnitelman sisältävän muun muassa taloyhtiön mahdollisten riskien arvioinnin ja miten niiden osalta pitäisi toimia, sekä tietoa rakennuksen paloteknisestä osas>>

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

15


Riskeihin varautuminen kannattaa Kiinteistövakuutuksesta korvataan rakennukselle aiheutuneita äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Näitä ovat esimerkiksi tulipalo, vuotovahinko, murtovarkaus, ilkivalta tai myrskyvahinko. – Jos jollain taloyhtiön tekemällä vahingontorjunnallisella toimella on vaikutus riskien pienenemiseen, sillä voi olla vaikutusta myös vakuutuksen hintaan – kunhan vakuutusyhtiölle kerrotaan, että tällaista on tehty, toteaa johtava asiantuntija Petri Mero Finanssiala ry:stä. Oletus kuitenkin on, että rakennuksessa kaikki on kunnossa ja tehty rakennusmääräysten mukaisesti. Jos määräyksissä edellytetään esimerkiksi kattoturvatuotteita, se on vakuutusyhtiönkin osalta vähimmäisvaatimus kiinteistölle. Jos taloyhtiö ylittää rakentamismääräysten vaatimukset, vakuutusyhtiö saattaa kuitenkin katsoa sitä hyvällä ja huomioida asian vakuutusmaksun suuruudessa. Mero kehottaa ainakin tarkistamaan asian omalta vakuutusyhtiöltä. Kerrostaloissa – puukerrostaloja lukuunottamatta – ei esimerkiksi vaadita sprinklereitä, mutta taloyhtiö on saattanut ne kuitenkin hankkia. – Sprinklerijärjestelmän ainakin pitäisi vaikuttaa vakuutuksen hintaan. Joka tapauksessa se vähentää tulipalon vahinkoja. Sillä voi siis olla vaikutusta, jos vakuutusyhtiö vain ottaa sen huomioon. Petri Mero kehottaa taloyhtiöitä kuitenkin ennen kaikkea varautumaan riskeihin ja ehkäisemään vahinkoja jo ennalta. Kiinteistövakuutusten hinnat eivät ole kovin suuria, joten vaikka siitä saisi 10 prosenttia alennusta, se ei välttämättä juuri taloyhtiön budjetissa näy. – Lähtökohtana ei ole vakuutuskorvaus, vaan ihmisten turvallisuus, hän muistuttaa. Rakennukselle tehdyt saneeraukset, kuten putkiremontti, vaikuttavat kiinteistövakuutuksen hintaan. Toisaalta jos vakuutusehtojen suojeluohjeita ja kiinteistön huoltoa on laiminlyöty, se voi pienentää vakuutusyhtiön maksamaa vakuutuskorvausta vahingon sattuessa.

16

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

toinnista, ulospääsyreiteistä, turvavalaistuksesta, alkusammutuskalustoista, savunpoistolaitteista ja automaattisista sprinklerijärjestelmistä. Esimerkiksi jos ilmanvaihtojärjestelmä ei ole palonkestävä, se voi päästää tulipalon leviämään kiinteistössä toisiin palo-osastoihin. Tärkeää sisältöä ovat myös asukkaille annettavat toimintaohjeet siitä, miten toimia vaikkapa tulipalon, sairauskohtauksen tai vesivahingon sattuessa. Pelastussuunnitelma ei kuitenkaan auta tositilanteessa, jos asukkaat eivät tunne sitä. – Suosittelen, että pelastussuunnitelma käytäisiin läpi taloyhtiön kevät- tai syyskokouksessa, erillisessä tiedotustilaisuudessa tai pihatalkoiden puitteissa. Taloyhtiö voisi myös perustaa halukkaista turvaryhmän, joka puhuisi pelastussuunnitelmasta talkoissa tai saunailloissa. Kunnollinen pelastustie auttaa hädässä

Kiinteistön turvallisuudesta kiinnostunut taloyhtiö voi tehdä itsekin turvallisuustarkastuksen, jossa käydään läpi yleiset tilat, kuten piha-alueet, leikkipaikat, porraskäytävät, ullakot, kellarit ja varastotilat. Valmiita tarkistuslistoja omatoimista palotarkastusta varten löytyy Poudan mukaan helposti netistä. Piha-alueilla on olennaista huolehtia siitä, että esimerkiksi pelastusteiden merkinnät ovat kunnossa ja talon numero näkyy riittävän hyvin kadulle talven räntäsateessakin. Jos tontilla on useampia rakennuksia, tonttiopastetaulun tulisi olla helposti näkyvillä. Ahtailla pihoilla ei ole välttämättä riittävästi tilaa pelastusajoneuvoille, mikä voi vaikeuttaa pelastustyötä. Varsinkin vanhoissa asuintaloissa tämä voi Poudan mukaan olla ongelma: – Tiedän monta rakennusta 1960–70-luvulta, joissa asiaan ei ole kiinnitetty huomi-

ota. Yksiö, joka aukeaa vain rakennuksen toiselle sivulle, saattaakin olla pelastusajoneuvon ulottumattomissa, sillä usein pelastustietä ei voida tehdä enää jälkikäteen. Pelastustielle on määritelty tiukat kriteerit esimerkiksi kantavuuden ja kääntösäteen osalta, joten mikä hyvänsä pihatie ei siihen kelpaa. – Jossain taloyhtiössä on ehkä hyvää hyvyyttään ajateltu, että tämä on hyvä pelastustie, laitetaanpa siihen pelastustien merkki. Puomitikasauto painaa kuitenkin yli 30 tonnia, joten se voi mennä nurin. Jos taloyhtiö haluaa rakentaa pihalleen asianmukaisen pelastustien, Pouta neuvoo ottamaan yhteyttä alueen pelastuslaitokseen, jonka nettisivuiltakin löytyy tavallisesti asiaan ohjeistusta. Palovaroitin on tärkeä turvallisuuden edistäjä

Turvallisuusasioista tiedottaminen ja valistaminen on SPEKille jatkuvaa työtä, toteaa Pouta, ja myös taloyhtiöiden turvallisuudesta tulee päivittäin kyselyjä. Yksi asia kaipaisi kuitenkin hänen mukaansa edelleen teroittamista ihmisten mieliin: – Asunnoista pitäisi löytyä palovaroitin oikein – eli kattoon – asennettuna. Edelleen ihmiset laittavat sen kirjahyllyn päälle tai seinään. Tukes on tutkinut palovaroittimia ja todennut niiden toimintaiän olevan vain noin 10 vuotta. Varoitin pölyyntyy ja likaantuu ajan myötä, joten se kannattaakin vaihtaa uuteen 10 vuoden välein. Pouta kehottaa myös miettimään miten toimitaan, jos palovaroitin hälyttää yöllä pimeässä huoneistossa ja olohuoneen nurkassa on jo pieni tulipalo aluillaan. Jos huoneistossa nukkuu lapsia, komennetaanko heidät ensin ulos, vai yritetäänkö paloa ensin sammuttaa – ja millä? – Alan konkarit sanovat, että valtaosa tuollaisista tuli-


Pixabay

TURVALLISET JA TALOUDELLISESTI OPTIMOIDUT RATKAISUT

Tyypillisiä taloyhtiöiden riskipaikkoja ovat myös esimerkiksi porraskäytävät, joissa säilytetään ohjeiden vastaisesti sinne kuulumattomia tavaroita.

paloista pystyttäisiin sammuttamaan itse alkuvaiheessa, hän huomauttaa. Asukkaita kannattaakin kannustaa hankkimaan alkusammutusvälineitä, sillä palot alkavat yleensä pieninä. Ja kun tulipalo syttyy, on tärkeää että se havaitaan – ja ainoa, joka sen yöllä yleensä havaitsee, on palovaroitin. Savu on suuri riski tulipalossa

Toimintaohjeet tulipalon sattuessa löytyvät taloyhtiön pelastussuunnitelmasta, jonka vuoksi asukkaiden olisikin hyvä perehtyä siihen toden teolla. Esimerkiksi jos portaikossa on savua, sen sekaan ei tule rynnätä, vaan pysytellä asunnossa ja hengittää raitista ilmaa tarvittaessa parvekkeella tai ikkunan ääressä. – Yleensä palo kuitenkin sammutetaan siihen huoneistoon, jossa se on syttynyt ja ihmisiä jopa käsketään pystymään sisällä asunnoissaan,

kertoo Pouta. – Ja jos palavasta asunnosta poistutaan, niin sitten ovi kiinni. Tätäkään ei usein muisteta. Pelastustoimen mukaan 60–90 prosenttia palokuolemista johtuu ensisijaisesti savukaasujen myrkyllisyydestä. Ilmanvaihdon savunhallintajärjestelmällä voidaan henkilö- ja omaisuusvahinkoja ainakin vähentää tulipalon sattuessa. Pelastuslaitos muistuttaa Kerrostalon Paloturvallisuusoppaassa, että kerrostalon huoneistopalossa porrashuoneeseen kulkeutuva savu ja lämpö tulee voida poistaa turvallisesti. Tavallisesti savunpoisto on järjestetty porrashuoneen yläosassa sijaitsevan ikkunan tai luukun avulla. Savunpoisto on tarkoitettu pelastuslaitosta varten ja sen sijainti ja menetelmä on kuitenkin merkittävä selkeästi, ja laukaisupainikkeen tulee sijaita alhaalla sisääntulokerroksessa. l

PALOTURVALLISUUDEN SUUNNITTELUA JA KONSULTOINTIA PIENISTÄ SUURIIN JA VAATIVIIN SEKÄ ERITYISKOHTEISIIN SUOMESSA JA ULKOMAILLA. ASIANTUNTIJAT, JOIDEN KÄDENJÄLKI NÄKYY SADOISSA PROJEKTEISSA. KK-PALOKONSULTTI OY PIISPANTILANKUJA 4, 02240 ESPOO PUH. 044 752 0777 LISÄTIETOA JA SATOJA REFERENSSEJÄ: WWW.KK-PALOKONSULTTI.COM

OMAKIINTEISTÖ Lisää luettavaa osoitteessa www.omakiinteisto.com

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

17


ILMOITUS

Drainman – kun haluat parasta Vesi ja kosteus väärässä paikassa aiheuttavat ennen pitkää ongelmia kiinteistöissä. Siksi salaojat ja viemärit kannattaa huoltaa ja puhdistaa säännöllisesti. Työ vaatii osaamista, kokemusta ja vähän vainuakin. Tätä tarjoaa Drainman, putkistojen ammattilainen. Meillä on kokemusta alalta jo yli 10 vuotta ja olemme olleet mukana jo yli 1 000 kohteessa. Kun annat salaojasi ja viemärisi erikoisosaajien käsiin, voit nukkua rauhassa yösi. Drainman on kiinteistösi kumppani tänään ja huomenna – ja tarvittaessa seuraavat vuosikymmenet. Drainman varmistaa, että kiinteistösi arvo säilyy. Aluksi oli Uudenmaan Salaojahuolto. Nimen mukaisesti painimme aluksi lähinnä salaojien kimpussa, mutta asiakkaiden toivomuksesta siirryimme yhä enemmän myös viemäreiden pariin. Jotta yrityksemme nimi kuvaisi paremmin osaamistamme, päätimme uudistua. Nyt olemme Drainman, salaoja- ja viemärimies yhdessä. Putkiston huoltamisessa on tärkeää tuntea eri järjestelmät, niiden käyttötarkoitukset ja käyttäjät. Huolehdi, että omaisuutesi arvo säilyy. Drainman on huolehtiva ja asiantunteva kumppanisi putkistojen huolloissa ja korjauksissa – jo yli tuhannen kohteen kokemuksella.

Mikko Ihonen Yrittäjä, toimitusjohtaja Salaojat ja viemärit, tekninen asiantuntija 020 730 1021 mikko.ihonen@salaojat.fi

18

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

Näitä Drainman huoltaa ja korjaa Salaojat Salaojat estävät rakennuksen alle kertyvän veden nousun rakenteisiin. Salaojien käyttöikä on tyypillisesti 30–50 vuotta. Kuvaus ja huuhtelu on hyvä tehdä vähintään kymmenen vuoden välein. Viemärit Viemärit kuljettavat vettä pois sieltä, minne se ei kuulu. Mutta jos viemäri ei toimi kunnolla, siitä seuraa ennen pitkää ikävät oltavat. Siksi viemärit tulisi tarkastaa 15–20 vuoden välein. Tarvittaessa huollamme ja korjaamme asennusvirheet – kyllä, niitäkin löytyy. Pumppaamot Vesi ei liiku aina omalla painollaan viemäreissä riittävän sukkelasti, siksi tarvitaan pumppaamoja. Pumput ovat teknisiä laitteita, jotka kannattaa huoltaa säännöllisesti. Jätevesipumppaamo olisi hyvä tarkastaa ja huoltaa vuoden parin välein, sadeveden ja perusveden pumppaamot viiden vuoden välein. Näin pystytään estämään äkillisiä rikkoontumi-

Toni Kaartoaho Osakasyrittäjä, huoltopalvelut Putkistokuvaaja, tekninen asiantuntija 020 730 1022 toni.kaartoaho@salaojat.fi

sia, jotka voivat tulla kalliiksi. Ja jos pumppaamossa ei ole pintahälytystä, sellainen kannattaa asennuttaa. Suurkiitokset hyvin hoidetusta hommasta! Miehet olivat paikalla just luvattuun aikaan, työ sujui ripeästi ja nyt vedet valuvat sinne minne pitääkin. Käännymme mielellämme uudelleenkin teidän puoleenne, jos salaojat kaipaavat käsittelyä. Teidän kanssanne oli ilo asioida. – Kristiina Kiitos tarkastuksesta, kaivojen nostosta ja raportista sekä muusta materiaalista. Olen oikein tyytyväinen kokonaisuuteen. – Voin suositella palvelujanne. – Vesa T Hei, pojat kävi kuvaamassa salaojat tänään ja minun täytyy heti antaa palautetta. Harvinaisen fiksuja, mukavia ja kohteliaita nuoria miehiä. Kiitos!! – Jukka J

Aki Simola Huoltopäällikkö Viemärihuolto, imuautopalvelut 020 730 1023 aki.simola@salaojat.fi

Jos haluat asioida ihmisten kanssa, ota yhteyttä! Asiakaspalvelu 020 730 1020 Drainman Oy Kytkintie 26, 00770 Helsinki myynti@salaojat.fi, www.salaojat.fi


ILMOITUS

Vastuuntuntoinen ja osaava maanrakennusurakoitsija Vantaan Kaivuu ja Purku Oy hoitaa vankalla ammattitaidolla ja pitkällä kokemuksella monenlaiset kaivuu- ja maanrakennustyöt.

Vantaan Kaivuu ja Purku Oy on vuonna 2000 perustettu maanrakennusalan perheyritys, joka toimii pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla. Yrityksen päätoimiala on maanrakennusurakointi, jossa se on erikoistunut korjausrakentamiseen. – Erityisosaamistamme on vanhojen kiinteistöjen ulkopuoliset työt, eli tonttivesijohtojen ja viemäreiden kaivuu-, rakennus- ja kunnostustyöt, kertoo toimitusjohtaja Kristian Lindblad. – Lisäksi teemme salaojituksia sekä jonkin verran pieniä rakennusteknisiä töitä LVI-puolelle. Vaihdamme myös viemärit, vesijohdot ja salaojat. Linjasaneerauskohteissa teemme putkipuolelle kuuluvia rakennustöitä, Lindblad jatkaa. Vantaan Kaivuu ja Purku Oy kuuluu kolmen A:n luottoluokitusluokkaan ja tilaajavastuun piiriin, eli yritys on vakavarainen ja vastuullinen toimija. – Ammattitaitoisia työntekijöitämme myös koulutetaan säännöllisesti, joten heidän osaamisensa on aina ajan tasalla, Lindblad toteaa. Vantaan Kaivuu ja Purku Oy:n kalusto on nykyaikaista ja tarkoituksenmukaista, ja yrityksellä on kaikki urakoissa tarvittavat ko-

neet ja välineet. – Meillä on muun muassa kompaktin kokoisia kumitelakaivinkoneita, jotka soveltuvat parhaiten nimenomaan sellaisiin ahtaisiin paikkoihin, joissa usein toimimme. Lisäksi meillä on pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja, sekä kaikki suojaustarvikkeet, ajosillat ja liikennemerkit, joita tarvitaan kadulla työskennellessä, Lindblad kuvailee.

Kokenut ja luotettava yhteistyökumppani Vantaan Kaivuu ja Purku on toiminut maanrakennusalalla jo yli 15 vuotta, ja koko tuon ajan yritys on toiminut samojen asiakkaiden kanssa. – Meillä on vakiintunut tilaajakunta, mikä kertoo siitä, että teemme työmme erittäin hyvin, Lindblad toteaa. Kestävien asiakassuhteiden solmiminen onkin yritykselle tärkeää, ja hyvin hoidetut työt ovat poikineet aina uusia tilauksia. – Pari vuotta sitten teimme Helsingissä Maamiehentiellä huomattavan suuren projektin. Suuremmissa urakoissa kilpailu on haastavampaa, mutta saimme urakan, sillä olimme tilaajaosapuolen kanssa hoitaneet

edelliset hommat niin hyvin, että he halusivat meidät mukaan projektiin, Lindblad kehuu. Vantaan Kaivuu ja Purku Oy on luotettava yhteistyökumppani, joka hoitaa sen, mitä tilataan laadusta ja aikatauluista tinkimättä. – Meillä on vastuuntuntoinen ja osaava porukka, ja olemme olleet alalla jo kauan. Meillä on vahva asiantuntemus ja ammattitaito omalta alaltamme, joten pystymme palvelemaan tilaajia todella hyvin. – Tässä työssä tulee usein vastaan vaativiakin kohteita, mutta meitä eivät pienet vastoinkäymiset haittaa. Olemme hoitaneet urallamme niin monta haastavaakin tilannetta, että meillä on varmasti ratkaisu tilanteeseen kuin tilanteeseen, Lindblad vakuuttaa.

Toimitusjohtaja Kristian Lindblad p. 050 562 6848 lindblad@vantaankaivuujapurku.fi www.vantaankaivuu.com

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

19


lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Hallituksen ja isännöitsijän roolit ja pelisäännöt selviksi Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän yhteistyö sujuu parhaimmillaan hienosti, mutta joskus eteen voi tulla ristiriitoja. Realistiset odotukset, selkeät roolit ja jämäkkä rajanveto edistävät rakentavaa vuorovaikutusta osapuolten välillä. Suuri osa isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen välisistä ristiriidoista liittyy odotuksiin sekä rooleihin. Hallituksella voi olla erilaisia, jopa epärealistisia odotuksia isännöitsijän palveluista. – Hallitukselle voi myös olla epäselvää mikä on isännöitsijän rooli ja mikä hallituksen. Avaintekijä asiassa on, että sekä hallitus että isännöitsijä

tuntevat omat roolinsa, ja viestintä toimii osapuolten haluamalla tavalla, sanoo Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n auktorisointitoimikunnan puheenjohtajana toimiva Jarmo Asikainen. Isännöintisopimuksen sisältöön ja isännöitsijän tehtäviin kannattaa tutustua huolellisesti. Kun sekä hallitus

että isännöitsijä tietävät roolinsa ja liikkumarajat niiden sisällä, kaikkien on vaivattomampaa toimia. – Kun isännöitsijä tietää esimerkiksi konkreettiset euromäärät, joiden puitteissa hän voi tarvittaessa tehdä hankintoja, hänen on helpompaa toimia myös taloyhtiön hallitukseen päin.

Pixabay

20

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018


Hyvä isännöitsijä tuntee osaamisensa rajat

Toimivan vuorovaikutuksen merkitys korostuu ongelmatilanteissa, mutta myös taloyhtiön suurissa hankkeissa, kuten esimerkiksi putkiremontissa tai vesivahinkokorjauksessa. – Isännöitsijän toimivaltaan kuuluvista asioista tulee olla tietoisuus jo ennakkoon. Jos taloyhtiön hallituksen jäsenet kokevat, ettei heille ole kerrottu asioista, se syö luottamusta. Hyvään isännöintiin kuuluu, että isännöitsijä tietää paitsi toimivaltansa, myös osaamisensa rajat. – Isännöitsijän ammattitaitoa on sekin, että hän osaa hankkia asiantuntijapalveluja muualta. Isännöitsijä ei voi ottaa vastuuta aivan kaikesta esimerkiksi putkiremontin ollessa kyseessä. Jos isännöitsijän tekeminen menee liian laveaksi, ei siitä välttämättä kiitosta tule, mutta jos hommat menevät pieleen, moitteita tulee varmasti, Jarmo Asikainen sanoo. Isännöitsijällä onkin hyvä olla pelisilmää omien tehtäviensä suhteen. – Isännöitsijän kannattaa tehdä se minkä hän osaa ja mikä hänelle kuuluu, ei välttämättä muuta. Kehityskeskustelu kerran vuodessa

Ristiriitoja voisi ehkäistä keskustelemalla hallituksen ja isännöitsijän välisistä rooleista ja pelisäännöistä säännöllisin väliajoin. – Ei ole mitenkään liioiteltua käydä kerran vuodessa kehityskeskustelu siitä, pitäisikö isännöintiä muuttaa johonkin suuntaan, ja mitä toiveita molemmilla osapuolilla on. Näin pystyttäisiin hallinnoimaan isännöintiä mahdollisimman hyvin. Erityisen perusteltu keskustelu on silloin, kun henkilövaihdoksia tapahtuu. Uuden puheenjohtajan tai hallituksen ottaessa paikkansa kannattaa pelisäännöt käydä läpi. – Jos tulee uusi puheenjohtaja eri toimintatavoin ja ajatuk-

Yksi tärkeä asiakokonaisuus ja ” isännöitsijän työssä korostuva

osaamisalue on projektinhallinta. Tämä korostuu etenkin suurissa saneerauksissa.

sin, ja hallituksen muukin väki on vaihtunut, eikä pelisääntökeskustelua ole käyty, homma ei toimi isännöitsijänkään näkökulmasta. Eettiset ohjeet kannattaa käydä läpi yhdessä

Isännöitsijän ja taloyhtiön avointa vuorovaikutusta ja hyvää yhteistyötä halutaan edistää myös isännöinnin eettisillä ohjeilla. Suomen Isännöintiliitto ry, Isännöinnin Auktorisointi ISA ry ja Suomen Kiinteistöliitto ry ovat hyväksyneet eettiset ohjeet noudatettaviksi koko isännöintialalla. – Ohjeet ovat nykyisin aika suppeat, mutta ne ovat osa roolijakoa ja kuvastavat sitä, mitä hyvältä isännöitsijältä voisi edellyttää. Ehkä idea voisi olla, että ohjeet kävisi läpi oman isännöitsijän kanssa ja keskustelisi mitä ohjeet tarkoittavat kyseisen isännöitsijän työssä, miten hän toimii ohjeiden mukaan? Isännöintiliiton jäsenyritykset ja ISA-auktorisoidut isännöintiyritykset ovat sitoutuneet eettisiin ohjeisiin sekä niihin liittyviin valvonta- ja kurinpitomenettelyihin. Jos oma isännöintiyritys toimii eettisten ohjeiden vastaisesti, taloyhtiön hallitus tai tilintarkastaja voi tehdä yrityksestä kantelun. Valvontamenettelyssä ei voida ratkaista vahingonkorvauskysymyksiä tai muita vaatimuksia, vaan niiden suhteen taloyhtiön on edettävä oikeusteitse. Isännöintiliiton hallitus käsittelee kantelut ja tekee tarvittavat päätökset. Mahdollisia seuraamuksia ovat huomautus, varoitus, määräaikainen tai pysyvä erottaminen liiton jäsenyydestä.

– Meille Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:een kanteluja ei tule hirveästi, ehkä kymmenkunta vuodessa. Usein kantelu liittyy siihen, että isännöintisopimus on jo päättynyt, ja taloyhtiö on suivaantunut yritykselle. Sitten tehdään vielä kantelu tänne. Ihannetilanne olisi, että kantelu tehtäisiin isännöintisopimuksen vielä kestäessä, Asikainen sanoo. Isännöitsijän vaihto ei välttämättä ole kannattavin ratkaisu

Jos ristiriidat taloyhtiön ja isännöitsijän välillä ovat kärjistyneet, rakentavin toimintatapa olisi yrittää ratkaista ongelmat keskustelemalla. Toki joskus vaihtamalla paranee, mutta uuden isännöitsijän etsintään ei aivan ensimmäiseksi kannattaisi ryhtyä. – Isännöitsijän vaihto on minun ja monen muunkin mielestä huonoin vaihtoehto. Se, että isännöitsijä pääsee sisälle taloyhtiön asioihin ja saa hiljaista tietoa, kestää pitkään. Jos isännöintisopimus toimii ja isännöitsijä on sinällään hyvä tyyppi, kannattaisi ongelmat ratkaista ja jatkaa yhteistyötä. Välttämättä ongelmat eivät ratkea isännöitsijää vaihtamalla. Asikaisen mukaan jotkin taloyhtiöt kilpailuttavat isännöintipalvelut säännöllisin väliajoin, ja se voi olla hyväkin asia. Mutta pelkän hinnan perässä ei kilpailutukseen kannata lähteä. – Jos valitaan halvin isännöitsijä, se ei välttämättä tarkoita, että lopputulos on kovin hääppöinen. Jos taloyhtiö kilpailuttaa isännöinnin, referenssikohteisiin ja aiempiin tekemisiin tutustumal-

la saa konkreettista tietoa mahdollisen tulevan isännöitsijän substanssista. Henkilökemioiden toimivuutta ja isännöitsijän motivaatiota sen sijaan ei välttämättä ole niin helppo selvittää etukäteen. Kilpailutusvaiheessa taloyhtiö voi kuitenkin vaatia isännöintiyritykseltä tiedot konkreettisesta henkilöisännöitsijästä. – Ilman muuta isännöitsijän persoonalla on suuri merkitys isännöintiorganisaation toimivuuden lisäksi. Ainakin itse korostaisin henkilöisännöitsijän nimeämistä ja roolia. Henkilövalinta on todella tärkeä, Asikainen sanoo. Osaava ja motivoitunut hallitus on isännöitsijälle iso apu

Koko uransa kiinteistöalalla työskennellyt Jarmo Asikainen tietää, että hyvistä isännöitsijöistä on pulaa, ja työ vaatii yhä laajempaa kompetenssia. – Yksi tärkeä asiakokonaisuus ja isännöitsijän työssä korostuva osaamisalue on projektinhallinta. Tämä korostuu etenkin suurissa saneerauksissa. Asiaosaamisen rinnalla isännöitsijän tärkein työkalu ovat hyvät vuorovaikutustaidot ja ratkaisukeskeisyys. – On tärkeää, että isännöitsijä tulee toimeen ihmisten kanssa ja osaa jollain tavalla mennä taloyhtiön sisäisen kinastelun yläpuolelle, pyrkii sopuun ja hakemaan ratkaisuja. Tilanne on kuten asianajohommissa: asianosaisen nahkoihin ei saa mennä, vaan asioita pitää katsoa kauempaa ja miettiä muita vaihtoehtoja. Jos taloyhtiö haluaa auttaa isännöitsijää onnistumaan työssään mahdollisimman hyvin, hallitukseen kannattaa koota asiantuntevia sekä hallitustyöstä motivoituneita henkilöitä. – Osassa taloyhtiöitä on osakaskunnassa aika hyvää osaamista: on insinööriä, kauppatieteilijää, juristia ja muuta. Jos taloyhtiössä on tulossa putkiremontti tai muu suuri hanke, tätä osaamista on hyvä pyrkiä kasaamaan hallitukseen – se on omiaan tukemaan myös isännöitsijän toimintaa. l Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

21


ILMOITUS

TeRas Group on hyvässä nousujohteessa TeRas Group Oy on uudis- ja korjausrakentamisen sekä linjasaneerausten asiantuntija. Yritys toteuttaa ammattitaidolla kaikenlaiset rakennusprojektit. Vuonna 2015 perustettu TeRas Group Oy on hyvässä nousujohteessa. Yritys on ottanut osansa muun muassa pääkaupunkiseudun linjasaneerauskohteista. Parhaillaankin TeRas Group työstää perinteistä linjasaneerausta Helsingin keskustassa, Hermannin kaupunginosassa. – Linjasaneerauspuoli on saatu vakinaistettua. Linjasaneeraukset ovat lähteneet hyvin käyntiin, ja niiden määrä kasvaa tasaisen tappavaa tahtia, kertoo TeRas Groupin toimitusjohtaja Bleron Kllokoqi. Tulevaisuudessa TeRas Groupin tavoitteena on urakoida yhä suurempia linjasaneerauksia. – Tavoitteena on, että saneeraisimme kolme isoa, yli 30 asunnon linjaa kerrallaan. Siihen pyritään, että jopa 150–200 huoneistoa olisi työn alla kerrallaan.

22

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

Asbestianalyyseillä ja haittaainekartoituksilla kysyntää TeRas Group on erikoistunut linjasaneerauksiin, mutta tekee myös muita saneeraustöitä. Yrityksestä löytyy kaikki tarvittava rakennusalan osaaminen niin korjaus- kuin uudisrakentamiseenkin. Pääkaupunkiseudun taloyhtiöille TeRas Group on tehnyt linjasaneerausten lisäksi myös esimerkiksi julkisivu- ja parvekekorjauksia. Yrityksen kautta saa myös asbestipurkutyöt, asbestianalyysit, haitta-ainekartoitukset sekä timanttiporaukset ja timanttisahaukset. – Etenkin asbestianalyysejä ja haitta-ainekartoituksia kysytään aika paljon. Ne ovat nousseet liiketoimintaan merkittävästi mukaan. Asbestianalyysejä ja haitta-ainekartoi-

tuksia teemme siis paitsi omiin saneerauskohteisiimme, myös ulkopuolisiin kohteisiin. Kaiken kaikkiaan TeRas Groupin kattava osaaminen on herättänyt asiakkaissa kovasti kiinnostusta. Taloyhtiöiden lisäksi TeRas Groupin asiakkaita ovat muun muassa yritykset ja yhteisöt. – Kuntapuolellekin on tehty toimeksiantoja: muutamia kohteita on toteutettu esimerkiksi Helsingin kaupungille, Kllokoqi kertoo.

Pientalojen uudistuotantoa on tarkoitus kasvattaa Tänä vuonna TeRas Group on päässyt käynnistämään myös uudistuotantoprojektit. Yritys rakentaa neljä omakotitaloa Espoon Sepänkylään ja kolme Helsinkiin, Ala-Tikkurilaan. Jatkossa myös pientalojen uudistuotantoa


on tarkoitus kasvattaa. – Pyrimme rakentamaan kymmenen omakotitaloa vuodessa, tai yhden pienkerrostalon vuodessa, Kllokoqi kertoo. TeRas Groupin tavoitteena oli aloittaa kerrostalojen rakentaminen ensi vuonna, mutta merkittävä kansainvälinen yhteistyöprojekti muutti suunnitelmat. – Pienkerrostaloja pääsemme rakentamaan arviolta loppuvuodesta 2020. Meille tuli ulkomailta projekti, tilaisuus, johon piti tarttua, Kllokoqi kertoo. Projekti tarjoutui TeRas Groupille sveitsiläisen rakennusalan suuryhtiö Mabetex Groupin kautta. – Yhteistyömme Mabetexin kanssa on ollut onnistunutta. Olemme insinööristrategisena konsulttina mukana Mongoliassa heidän kohteessaan, johon rakennetaan kaikki-

aan 26 500 neliötä. Kohteeseen tulee neljä villaa sekä yksi public house -tyyppinen hotelli. Kokonaisuudesta tulee korkealaatuinen ja designiltaan klassisen tyylikäs. Mabetex tekee kohteen rakennustyöt, mutta TeRas Groupin Bleron Kllokoqi toimii projektin strategisena konsulttina ja insinöörinä. – Nämä toiminnot pyörivät valvontani alla myös kotimaan kohteissa. Olen koulutukseltani kauppatieteilijä sekä insinööri, kertoo Kllokoqi. Mongolian-projektissa on mukana useita yrityksiä. Yhteishanke on arvoltaan peräti 85 miljoonaa dollaria. – Vaikka myymme palvelua ulkomaille, käytännössä kyse on viennin kasvattamisesta. Saamme siis lisättyä rahan kiertoa ulkomailta Suomeen. On hienoa, että tällä taval-

la pääsemme tukemaan kansantalouden kasvua muutenkin kuin pelkästään kotimaassa toimien, toimitusjohtaja pohtii.

www.terasgroup.fi 040 844 9993 info@terasgroup.fi Vitikka 2, 02630 Espoo

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

23


lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Hyvin tehdyt huoneistoremontit ylläpitävät taloyhtiön arvoa

24 Dreamstime

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018


Suurten yhteisten perusparannusten lisäksi taloyhtiöissä yleisiä ovat myös osakkeenomistajien omat huoneistoremontit. Vuonna 2010 voimaan tullut asunto-osakeyhtiölaki nosti uudella tavalla esiin osakkaan velvollisuuden ilmoittaa taloyhtiölle huoneistonsa remonttitöistä. – Laki on selkeästi parantanut huoneistoremonttien laatua ja jämäköittänyt toimintaa taloyhtiöissä todella paljon, sanoo kiinteistöneuvos, toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi. Peltokorvella on pitkä ja laaja-alainen työura kiinteistöomaisuuden korjauksen ja hoidon parissa. Hän on ollut asiantuntijana laatimassa myös Isännöintiliiton vuonna 2011 julkaisemaa Huoneistoremontti-opasta ja Kiinteistöalan Kustannuksen 2017 julkaisemaa kirjaa Kodin märkätilat – riskit, vastuut ja korjaaminen. Huolellisesti tehdyt huoneistoremontit tukevat pitkäjänteistä omaisuudenhoitoa. – Ja jos taloyhtiöllä on hyvin laadittu kunnossapitoohjelma, se ohjaa kiinteistön kunnossapitoa kokonaisvaltaisesti ja tukee myös huoneistoremontteja.

na on turvata sekä remontoivan osakkaan että muiden osakkaiden oikeudet. Huoneistoremonttien ilmoitus- ja valvontamenettelyllä varmistetaan, että korjaustöistä tulee asianmukainen merkintä isännöitsijäntodistukseen. Ilmoitus voi myös auttaa osakasta saamaan hyvitystä, jos taloyhtiö tekee vastaavan työn, jonka osakas on tehnyt jo aiemmin itse. Mikko Peltokorpi arvioi, että isännöitsijät ja hallitusten jäsenet hallitsevat huoneistoremonttien vastuut ja velvollisuudet hyvin. – Markkinoilla on erilaisia vastuuoppaita, joissa asioita on toistettu jo riittävän pitkään ja arjen käytännöt ovat vakiintuneet. Osakkaat hallitsevat asiat hieman heikommin, mutta hyvä isännöinti osaa laatia osakkaille hyviä ohjeita remonteista. Isännöitsijä voi esimerkiksi tehdä kaikista keskeisistä remonteista erilliset kuvaukset. Kun osakas jättää remonttiilmoituksen, isännöitsijä lähettää kuvauksen hänelle paluupostissa.

Oikea toimintatapa turvaa osakkaiden oikeuksia

Osakas saa remontoida hallinnassaan olevia tiloja. Lähes kaikissa tapauksissa osakkaan täytyy ilmoittaa remontista kirjallisesti taloyhtiölle ja toimittaa ilmoitus isännöitsijälle. Osakkaan pitää aina ilmoittaa remonteista, jotka voivat vaikuttaa yhtiön kun-

Huoneistoremonteissa oikein toimimalla huolehditaan, että remontit tehdään laadukkaasti. Samalla voidaan välttää taloyhtiön riitaisuuksia ja helpottaa kaikkien osapuolten toimintaa. Tavoittee-

Osakkaan on tehtävä remontti-ilmoitus lähes aina

✆ 0400 169 008 asiakaspalvelu@kholander.fi www.kholander.fi

010 2195390 | info@inconse.fi | www.inconse.fi

Tiesitkö, että useampia tuholaisongelmia voidaan estää jo ennalta? Ennaltaehkäisevät toimenpiteet erilaisiin kohteisiin nostavat asuinviihtyvyyttä ja työympäristössä hygienia- ja viihtyvyystasoa. Suoritamme myös perinteisiä tuholaistorjuntatehtäviä 20 vuoden kokemuksella. Ota yhteyttä ja kysy lisää!

 Kiinteistönhoito  Ulkoalueiden hoito  Viherhoito

Halmekuja 5

01360 VANTAA p. (09) 838 460 www.kpkoivu.fi

Oikeasti luotettava

sähköliike KAIKKI KIINTEISTÖJEN SÄHKÖTYÖT JA -URAKOINNIT AMMATTITAIDOLLA JA REILULLA MEININGILLÄ! • sähkökorjaukset • valaistusuudistukset • huoneistoremonttien sähkötyöt ym. OTA YHTEYTTÄ! Äyritie 12 C, 01510 Vantaa p. 020 7928 940 | info@sahkohakala. www.sahkohakala.

tustu palve Tu lu

Huoneistoremonttien hyvä hallinta ylläpitää kiinteistöomaisuuden arvoa ja korjausrakentamisen laatua. Taloyhtiö voi terävöittää toimintaansa huoneistoremonttien suhteen ohjeistamalla laadukkaasti sekä osakkaita että hallituksen jäseniä. Tärkeää on sopia myös selkeistä pelisäännöistä, jotka koskevat kaikkia osakkaita samankaltaisina.

TA AMMATTIMAISOITOA KIINTEISTÖNH VANTAALLA!

me: im ih

>>

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

25


nossapitovastuulla oleviin osiin. Näitä ovat kantavat seinärakenteet, hormistot, sähkö- tai puhelinjohdotukset, lämmitys-, vesijohto- tai viemärijärjestelmät, vesieristeet, vesikalusteet, ilmanvaihto ja akustiikka. – Taloyhtiön kannalta kriittisimpiä huoneistoremontteja ovat keittiö- ja kylpyhuoneremontit, koska niissä tehdään eniten muutoksia yhtiön vastuulla oleviin perusjärjestelmiin. Osakas saa aloittaa remontin vasta saatuaan taloyhtiöltä luvan siihen. Peltokorven mukaan remontti-ilmoitukset ovat taloyhtiöille ja isännöitsijöille melko työllistäviä. – Tavanomaiset remontit on helppo käsitellä ja hyväksyä, mutta suurremontit teettävät enemmän töitä. Lisäksi osa osakkaista ei edes tiedä mitä ja miten he haluavat huoneistoaan remontoida, joten paljonkin saa ohjeistaa ja neuvoa sekä vastailla erilaisiin kysymyksiin. Huoneistoremonttien ilmoitus- ja valvontamenettelyn tarkoitus ei kuitenkaan ole osakkaiden yksilöllinen neuvonta. – Kyse on osakkaan ja toisaalta yhtiön etujen turvaamisesta ja asioiden dokumentoinnista vastaisuuden varalle. Hallituksen on hyvä tietää kaikista remonteista

Suurin osa huoneistoremontteihin liittyvästä paperityöstä on isännöitsijän harteilla, mutta taloyhtiön hallituksen on hyvä olla asioista perillä ja talon remonteista ajan tasalla. Peltokorven mukaan isännöitsijän rooli huoneistoremontin kulussa voi olla hieman erilainen remontista ja taloyhtiöstä riippuen. Jos osakkaan kaavailema remontti vaatii viranomaisluvan, siihen tarvitaan taloyhtiön hallituksen päätös. Mikäli remontti-ilmoituksen hyväksyminen vaatii hallituksen päätöksen, isännöitsijä hoitaa asian yhdessä hallituksen kanssa. Tavanomaisen remontti-ilmoituksen voi käsitellä isännöinnin erikoistunut korjausasiantuntija. – Tällaisissa tapauksissa isän-

26

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

eivät sen sijaan vaadi valvontaa. Yhtiön tulee valvoa remonttia, johon toinen osakas on antanut suostumuksensa ja asettanut ehtoja. Muut osakkaat voivat asettaa ehtoja meteliin, roskiin, porrashuoneen siisteyteen tai tiedotukseen liittyen. Valvonnan tekee joko taloyhtiön edustaja tai taloyhtiön valitsema ulkopuolinen ammattilainen. Peltokorpi suosittelee käyttämään aina ulkopuolista ammattilaista, mikäli tällä on riittävä koulutus ja kokemus. Valvova resurssi voi tulla myös isännöitsijältä: esimerkiksi yrityksen projektipäälliköt voivat hoitaa valvonnan. Pixabay

Osa hallituksista haluaa ilmoituksen kaikista remonteista, mutta osaa asiat eivät kiinnosta. Luonnollisesti olisi hyvä, että hallitus olisi tietoinen kaikista remonteista.

nöitsijä lähinnä välittää remontti-ilmoituksen hallituksen tiedoksi. Pääsääntöisesti isännöitsijä hoitaa remontti-ilmoitukset, ja raportoi remonteista hallitukselle siten kuin hallitus on edellyttänyt. – Osa hallituksista haluaa ilmoituksen kaikista remonteista, mutta osaa asiat eivät kiinnosta. Luonnollisesti olisi hyvä, että hallitus olisi tietoinen kaikista remonteista. Tällöin hallitus voi ottaa paremmin kantaa asioihin esimerkiksi muiden asukkaiden reklamoidessa ongelmista. Osakkaan täytyy noudattaa hyvää rakennustapaa

Oleellista on, että osakas hoitaa huoneistoremontin hyvän rakennustavan mukaisesti. Osakkaan pitää huolehtia, että työajoissa ja -tavoissa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä menettelyjä. Työt pitää myös tehdä viranomaismääräysten ja -ohjeiden sekä yleisesti noudatettavien ja rakentamisen laatutasoa kuvaa-

vien suositusten mukaan. Hyvään rakennustapaan kuuluu myös, että huoneistoremonttia valvotaan aina asiaankuuluvalla tavalla. – Jos osakas ei tee remonttia hyvän rakennustavan mukaan, hän voi vahinko- tai vauriotapauksessa joutua korvausvelvolliseksi, Peltokorpi kertoo. Osakas vastaa sekä remonttiilmoituksen käsittelykustannuksista että työn toteuttamiseen liittyvistä taloyhtiön valvontakuluista. Remontin kirjaamisesta aiheutuvat hallinnolliset kulut, kuten asiakirjojen kopiointi, ovat taloyhtiön vastuulla. Ammattitaitoiseen valvontaan kannattaa satsata

Taloyhtiön täytyy aina valvoa sellaisia osakkaan remontteja, joista voi aiheutua haittaa tai vahinkoa taloyhtiölle, taloyhtiön omaisuudelle tai naapureille. – Keittiö- ja kylpyhuoneremontit vaativat aina valvonnan ja dokumentoinnin. Tavanomaiset lattia- ja seinäremontit

Osakkeenomistajia tulee kohdella yhdenvertaisesti

Jos taloyhtiö haluaa terävöittää toimintaansa huoneistoremonttien suhteen, sen kannattaa ohjeistaa laadukkaasti ja käytännönläheisesti sekä osakkaita että hallituksen jäseniä. – Tärkeää on myös sopia selkeistä pelisäännöistä, jotka koskevat kaikkia osakkaita samankaltaisina. Yhdenvertaisuus on huomionarvoinen seikka huoneistoremonteissa. Osakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti remonttilupia myönnettäessä. Jotta yhdenvertaisuus toteutuu, taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on oltava ymmärrys siitä, mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa. – Lisäksi hallituksella isännöitsijällä on oltava selkeä käsitys siitä, mikä on yhtiön perustaso erilaisissa remonteissa, joihin yhtiö joutuu osalliseksi. Esimerkiksi osakkaan omaehtoinen märkätilaremontti voi muuttua yhtiön remontiksi, mikäli vesieristeiden alta löytyy haitallista kosteutta. Yhdenvertaisuuden toteutumisen taloyhtiö voi varmistaa myös seuraamalla hyväksyttyjä remontteja. Mikko Peltokorpi työskentelee toimitusjohtajana Matinkylän Huolto Oy:ssä. Lähteenä käytetty myös Huoneistoremontti – ratkaisuja kodin remontoijalle -opasta.


Pixabay

iLOQIN LUKITUSJÄRJESTELMÄ TARPEITTESI MUKAAN OMAVOIMAINEN LUKITUSJÄRJESTELMÄ iLOQ S10 on maailman ainoa elektroninen lukitusjärjestelmä, joka kehittää tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä. Lukot ja avaimet toimivat siten ilman paristoja.

Tyypillisiä ongelmia osakkaiden remonteissa • Osakkaat eivät tee remonttia ilmoituksensa mukaan, eli remontin laajuus muuttuu • Osakkaat eivät noudata remonttiohjeita • Osakkaat eivät noudata hiljaisuusaikoja • Osakkaat vievät remonttijätteet taloyhtiön jätekatokseen • Osakkaat sotkevat porrashuonetta remontin aikana • Merkittävimpänä: osakkaat eivät ilmoita, kun remontti on valmis (mikäli lopputarkastus vaaditaan) l

Lähde: kiinteistöneuvos Mikko Peltokorpi

www.iLOQ.com

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

27


© Tom Allen Senera Oy

Kauniaisissa sijaitsevaan As Oy Laaksotie 9:ään asennettiin maalämpö kaukolämmön tilalle.

lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Maalämpö houkuttelee myös taloyhtiöitä Maalämpöjärjestelmä on massiivinen investointi, mutta sen hankinta kiinnostaa nykyään myös yhä useampia taloyhtiöitä.

28

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018


© Tom Allen Senera Oy

Laaksotie 9:n maalämpöjärjestelmä asennettiin putkiremontin yhteydessä.

Maalämmön suosio pientalojen lämmitysmuotona on viime vuosina kasvanut. Viimeisten viiden vuoden aikana maalämpö on alkanut yleistyä isommissakin kiinteistöissä. Maalämpöpumppuja on ryhdytty asentamaan kerros- ja rivitalokohteisiin sekä esimerkiksi kauppakeskuksiin. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen luottaa, että maalämmöllä riittää markkinapotentiaalia jatkossakin. – Viisi vuotta sitten kun maalämpömarkkinat laajenivat isompiin kiinteistöihin, asennuskohteet olivat lähinnä kaukolämpöalueen ulkopuolella olevia kiinteistöjä. Sittemmin tilanne on muuttunut. Kaukolämmön hinta on noussut, ja se on tehnyt maalämmöstä hyvin

kilpailukykyistä ylipäätään. Hirvosen mukaan kaukolämmön hinnannousun lisäksi maalämpöä taloyhtiöissä on lisännyt lupapolitiikan helpottuminen. Maalämpökaivojen vaatimiin poranreikiin tarvitaan kunnan toimenpidelupa. – Aiemmin toimenpidelupien saaminen oli kaukolämpöalueilla todella vaikeaa, koska kunnat suojasivat kaukolämpöään. Nyt lupapolitiikka on jo huomattavasti selkeytynyt. Kaukolämpö on edelleen suosituin lämmitystapa

Suurin osa Suomen taloyhtiöistä lämpiää edelleen kaukolämmöllä, mutta siirtymät maalämpöön ovat hitaasti kasvaneet. Energiateollisuus ry:n ti-

lastojen mukaan 160 asuinkiinteistöä vaihtoi kaukolämmöstä maalämpöön vuonna 2017. Vuonna 2016 siirtymiä kaukolämmöstä maalämpöön oli 130, ja vuonna 2015 vastaava luku oli 115. Mikäli taloyhtiö päättää siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön, sujuva kommunikaatio oman energiayhtiön kanssa on oleellista. – Jos taloyhtiö vaihtaa maalämpöön, kaukolämpöliittymä saattaa silti jäädä tontille. Tämä arvioidaan aina tapauskohtaisesti, ja se riippuu myös energiayhtiön avusta ja suhtautumisesta. Kaukolämpöliittymä voidaan myös katkaista kokonaan. Kun maalämpökaivojen poraukseen haetaan lupia, kommunikaatiota rakennusvalvonnan ja energiayhtiön kanssa tarvi-

taan joka tapauksessa. Hirvonen kiittelee, että energia-alalle on tullut toimijoita, joiden kanssa yhteistyö sujuu. – Jotkut energiayhtiöt ovat itsekin lähteneet investoimaan maalämpöbisnekseen. Näin asiat kehittyvät ja maailma menee eteenpäin. Poistoilmalämpöpumput maalämpöä suositumpia

Vaikka asunto-osakeyhtiöihin on ryhdytty asentamaan isoja maalämpöpumppujärjestelmiä, taloyhtiöissä suosituin pumppu on kuitenkin poistoilmalämpöpumppu. Kiinteistön poistoilmasta lämpöä talteen ottava pumppu, jota kutsutaan myös lyhenteellä PILP, yleistyy etenkin ennen vuotta 2000 rakennettujen ker>>

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

29


Stiebel Eltron Oy

PIP-TUOTE OY ILMASTOINTITYÖT

• Huollot, mittaukset, säädöt • Puhaltimet, moottorit ja tarvikkeet • Rakennuspeltityöt • Sadevesijärjestelmät ✆ 0400 895 368, 040 761 6666 Fredrika Runeberginkatu 17, Porvoo arto.maki@piptuote.fi

w w w . p i p t u o t e . fi

KIINTEISTÖN

VANTAALAINEN YLI 30 VUODEN ASENNUSLIIKE JA AMMATTITAIDKOKEMUKSELLA OLLA!

omistajat ja isännöitsijät! HD eli teräväpiirto antenniasennukset ja kaikki muutkin antenniasennukset tekee: ANTENNIASENNUS RAJAMÄKI OY

www.antenniasennusrajamaki.fi | 040 637 8899

Sekä erilaisia soratuotteita Soita! 09-276 8971 040 589 2375 Luotettavaa, ammattitaitoista ja kustannustehokasta palvelua!

Sukittamalla tehtyjen viemärisaneerausten suunnittelua ja -valvontaa sekä putkiremonttien hankesuunnittelua.

Puh. 045 358 2526 www.sukitusvalvonta.com heikki.jyrama@sukitusvalvonta.com

30

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

rostalojen remonteissa. – Poistoilmalämpöpumppuja myydään taloyhtiöihin enemmän kuin maalämpöpumppuja. Maalämpö tulee vain osaan tapauksista. Hyvin usein kiinteistöön toteutetaan kuitenkin sekä poistoilmalämpöpumppu että maalämpöpumppu, ja usein samalla laitteistolla. Kun asennetaan poistoilmalämpöpumpun lämmönvaihdin ilmastointihormiin tai katolle hormin päähän, saadaan talteen jopa 40–50 prosenttia lämpöenergiasta, ja loputkin voidaan ottaa maasta, käytännössä yleensä poranreiästä, Hirvonen sanoo. Kannattavuus parhaimmillaan öljylämmitteisissä taloissa

Maalämpöön siirtymisen

motiivit ovat taloyhtiöissä taloudelliset. – Kannattavuus on se ykkössyy, miksi lähdetään toisesta lämmitysmuodosta pois. Tietysti ympäristöarvot ja kestävä kehitys ovat plussaa päätöksentekovaiheessa, mutta kyllä euroja joudutaan taloyhtiöissä laskemaan. Myös riippumattomuus energiayhtiöstä ja hinnankorotuksista saattaa olla syynä siirtyä omaan lämmöntuotantoon. Jussi Hirvosen mukaan maalämmön kannattavuus on parhaimmillaan öljylämmitteisissä kiinteistöissä. Maalämpöpumppu on iso investointi, jonka hankintakustannukset taloyhtiöissä ovat vähintäänkin kymmeniä tuhansia euroja. Pumppulaitteiston takaisinmaksuajan sijaan Hirvonen puhuu mieluummin sijoitetun pääoman tuotos-


Vahvat energiaratkaisut Tilaa lämpölaiteasennukset:

Pyydä alkukartoitus 050 354 1340 tai info@lampokarhu.fi Katso lisää sinulle sopivista vaihtoehdoista: lampokarhu.fi/tuotteet

ta. – Kun pumppuinvestointi on taloyhtiön tekemä sijoitus, se tuottaa hyvin yleisesti 10 prosenttia tai enemmän tuottoa sijoitetulle pääomalle. Takaisinmaksuajassa puhutaan alle 10 vuodesta. Jos taloyhtiö ottaa pumppujärjestelmää varten 10–15 vuoden lainan, lainanhoitokustannukset ovat yleensä pienemmät kuin järjestelmästä saatavat säästöt. Tämä tarkoittaa jopa sitä, että yhtiövastiketta voidaan laskea, tai kerätä rahaa varastoon muita remontteja varten. Laitetoimittajalta kannattaa vaatia etävalvontaa

Kannattavuus ja takaisinmaksuaika ovat toki yksilöllisiä kunkin kiinteistön kohdalla. – Joidenkin kiinteistöjen

kohdalla voi olla vaikeampi porata kaivoja tai löytää lämmönlähdettä. Taloyhtiössä saattaa myös joutua tekemään muuta remonttia samalla. Jos poistoilmalämpöpumppu on osa ratkaisua, se on sitä kannattavampi, mitä korkeampi talo on – näin saadaan mahdollisimman paljon energiaa talteen yhdestä poistoilmakanavasta. Mikäli taloyhtiö harkitsee maalämpöä, se joutuu miettimään muun muassa investoinnin suuruusluokkaa, mahdollista maalämmön ja poistoilmalämpöpumpun yhdistelmää sekä porakaivojen mitoitusta tontille. Tontin on oltava oma ja riittävän suuri sekä luvitusten onnistuttava. – Taloyhtiön kannattaisi aina laskettaa mikä heidän tapauksessaan olisi kannattavin ratkaisu, maalämpö,

30856453 Lehti-ilmoitus.indd 1

13/08/2018 9.16

Parantaa lämmityksen toimintaa ja energiatehokkuutta

>>

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

31


Koivurinne 13, 01680 Vantaa www.loka-veto.fi

Taloyhtiön kannattaisi ” aina laskettaa mikä heidän

Putken tai viemärin avaus, puhdistus tai sulatus › Likakaivon, erotuskaivon tai kaivon puhdistus ja tyhjennys › Putken sulatus › Putkistojen kuvaukset

tapauksessaan olisi kannattavin ratkaisu, maalämpö, poistoilmalämpöpumppu vai molemmat.

Päivystys 24h (09) 855 5001

poistoilmalämpöpumppu vai molemmat. Hirvosen mukaan pumpputoimittajat yleensä tekevät taloyhtiöille maksuttomia, suuntaa antavia kartoituksia. Varsinaiseen maalämpöasennukseen ryhdyttäessä kannattaa projektiin pestata ulkopuolinen hankekonsultti. – Konsultti kilpailuttaa laitetoimittajat ja valvoo että toteutus viedään läpi kunnolla. Varsinaisessa toimittajavalinnassa etävalvonnan saatavuus on tärkeää. Etävalvonta huolehtii, että järjestelmä toimii optimaalisesti ja mahdolliset häiriötilat korjataan heti. Siirtymä kasvattaa kiinteistön sähkönkulutusta

lisää luettavaa www.omakiinteisto.com

32

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

Maalämpöön siirtyessä taloyhtiön sähköliittymää saattaa olla tarpeen kasvattaa. Jos pumppu tai pumput eivät kata kylmimpien päivien tehontarvetta kokonaan, loppu teho tuotetaan sähköllä. – Voi olla, että huippupäivinä käytetään sähköä lisäksi. Voi olla, että mikäli kaukolämpöyhtiölle sopii, pumppujen rinnalle jää myös kaukolämpö, joka tasaa pahimpia huippuja. Jos taloyhtiö siirtyy maalämpöön kaukolämmöstä tai öljystä, sähkönkulutus nousee. Kokonaisenergiasta 2/3 tai jopa ¾ tulee kuitenkin pumppujärjestelmästä. – Tämä energia on kaikkien hinnankorotusten ulkopuolella, joten energian käyttökulut ovat aika stabiilit. Sähkön hinta voi toki vaikuttaa, mutta korotukset koskevat vain kolmasosaa vanhasta energialaskusta. Jussi Hirvosen mukaan pumppulaitteistot ovat melko yksinkertaista LVI-alan tekniikkaa, joten huolto- ja korjauskustannuksetkin pysyvät maltillisina. – Laitteiden liikkuvia osia ovat esimerkiksi kompressori, kiertovesipumput ja venttiilit. Kompressorin vaihtokustannus on verrattavissa esimerkiksi öljykattilan polttimoon. Kompressorien käyttöikä on 15–20 vuoden välillä.


Patteriverkoston perussäädöllä selvää säästöä Taloyhtiön patteriverkostosta on hyvä huolehtia läpi vuoden. Näin varmistaa energiansäästön ja verkoston pysymisen tasapainossa. Asukkaita kannattaa tarvittaessa ohjeistaa tekemään oma osuutensa. – Patteriventtiilin toimintaa voi edesauttaa kääntämällä patteritermostaatti muutaman kerran kiinni ja auki keväällä, kesällä ja syksyllä, jotta se ei jumitu, kertoo energiatehokkuuden asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta. Jotta huoneilman lämpötilan säätö onnistuu optimaalisesti, termostaattista patteriventtiiliä tai lämpöpatteria ei saa peittää. Huonelämpötila kannattaa pitää suositusten mukaisena 21–22 celsiusasteessa. Lämmitysverkoston mahdolliset ongelmat voi ratkaista tilaamalla ammattilaiselta verkoston perussäädön. Perussäätö kannattaa tehdä myös sen jälkeen, jos talon eristystasoa on parannettu tai talotekniikkaa uudistettu. Säädöllä varmistetaan, että verkoston vesi kiertää oikealla virtaamalla jokaisen lämmityspatterin kautta ja lämpö jakautuu tasaisesti talossa. Motivan arvioiden mukaan lämmitysverkoston perussäädöllä voi säästää jopa 10–15 prosenttia energiankulutuksessa. Älykkäillä patteritermostaateilla optimaalista ohjausta

Uudet älykkäät patteriventtiilit helpottavat lämmitysverkon tasapainosta huolehtimista. – Älykkäät termostaatit tuovat käyttöön jatkuvan mittauksen ja mahdollistavat optimaalisen ohjauksen sekä ongelmien havainnoinnin nopeammin. Samalla saadaan tasaisemmat olosuhteet kaikille, Suur-Uski kertoo. Älykkäät patteriventtiilit reagoivat manuaalisia termostaatteja herkemmin lämpötilassa tapahtuviin muutoksiin ja säätävät tarkemmin sisälämpötilaa. – Ne ovat oppivia, ja niillä voidaan lämmittää ja viilentää jokaista huonetta yksilöllisesti asumistarpeen mukaan. Lisäksi ne voivat ottaa huomioon paikallissääennusteen ja osaavat siten ennakoida lämmityksen ohjausta. Älykkäiden patteriventtiilien ohjaukset toimivat automaattisesti, ilman että asukkaan tai huoltomiehen tarvitsee tehdä mitään. – Halutessaan heillä on mahdollisuus ohjata lämmitystä ja vaikuttaa kulutukseen käyttöliittymän kautta. Lähtötilanteesta riippuen lämmityskuluissa voi säästää energiansäästön ansiosta sekä lämmön kysyntäjouston mahdollisuuksilla. l

-

Arto Hujanen Tomi Hujanen Paavo Mörk

0400 857 974 040 532 4848 040 6681666

asfalttihuolto@kolumbus.fi www.asfalttihuolto.fi

Hei lukija JÄIKÖ JOTAIN PUUTTUMAAN? HALUAISITKO JONKIN AIHEEN ESILLE? » EHDOTA JUTTUA. » ANNA PALAUTETTA. Lähetä terveiset osoitteella:

toimitus@mediapotentia.fi

OMAKIINTEISTÖ Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

33


Dreamstime

lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Strategia tukee taloyhtiön toimintaa Taloyhtiöstrategia tuo osakkaiden ja asukkaiden näkemykset ja yhteiset arvot mukaan päätöksentekoon. Hyvin laadittu strategia edistää suunnitelmallista kiinteistönpitoa, lisää asumistyytyväisyyttä ja auttaa taloyhtiötä profiloitumaan.

34

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018


Strategia ei ole vain kiinteistön kunnossapitoa

Taloyhtiön strategia auttaa taloyhtiötä kiinteistönpidon haasteissa ja asumiskustannusten ennakoimisessa, mutta tuo myös esiin osakkaiden ja asukkaiden näkemyksiä ja tarpeita asumisen suhteen. Kun ne ovat tiedossa, taloyhtiössä on helpompi päättää suuremmistakin hankkeista. Asunto-osakeyhtiölain muutos vuonna 2010 velvoitti taloyhtiöt laatimaan kiinteistölle kunnossapitotarveselvityksen, jossa tulevat korjaushankkeet on mainittu viideksi vuodeksi eteenpäin. Pitkäjänteinen suunnittelu

on siis sisältynyt olennaisesti taloyhtiöiden toimintaan jo senkin puolesta. – Tietääkseni taloyhtiöiden strategioita on laadittu pitkään, mutta vaihtelevalla menestyksellä, toteaa kehityspäällikkö Jari Virta Kiinteistöliitosta. Kiinteistöliitto oli mukana Asunto-osakeyhtiön strategian laadinta -hankkeessa yhdessä Isännöintiliiton, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n, ympäristöministeriön ja kuuden taloyhtiön kanssa. Hankkeessa kartoitettiin myös taloyhtiöiden kokemuksia strategian laatimisesta ja hyödyntämisestä. – Kokemuksia oli joka lähtöön, mutta yleisesti voidaan todeta, ettei strategian arvoa tunnisteta, jonka vuoksi se jää yleensä laatimatta. Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin 2018 mukaan vain 17 prosenttia barometriin vastanneista ilmoitti yhtiölle laaditusta strategiasta, kertoo Virta. Asunto-osakeyhtiölaki sanelee toki taloyhtiön toimintaa melko pitkälle. Yhtiön johdon on edistettävä yhtiön etua sekä huolehdittava rakennuksista ja niiden pidosta huolellisesti toimien, kuten laki ja yhtiöjärjestys edellyttävät. Jos jokin osa kiinteistöstä kaipaa siis jo kipeästi remonttia, hallituksen on joka tapauksessa toimittava asian suhteen ja tuotava se osakkaiden tietoon. Laki rajoittaa myös kiinteistön perusparantamista eli asumistason kohottamista: yhteisiä vastikevaroja voidaan käyttää vain sen ajankohdan tavanomaisen asumisen tason mukaisiin hankkeisiin, olivatpa strategiset visiot sitten miten suureelliset. Taloyhtiöstrategian avulla taloyhtiö voi kuitenkin luoda itselleen profiilin esimerkiksi ekologisena, lapsiystävällisenä tai ikäihmisten asumismukavuutta huomioivana toimijana. Tällöin esimerkiksi remonttien ja kunnostustöiden

Taloyhtiön kattokvartaali on 25 vuotta! VUOTAAKO KOURUT? A RATKAISUN® IKIKOURU KYSY!

Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Rakennuskannan ikääntyessä myös korjausrakentamisen määrä kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti. Taloyhtiön suunnitelmallisella ja tavoitteellisella johtamisella on olennaisen tärkeä rooli siinä, miten tulevista haasteista selvitään. Vaikeitakin päätöksiä on helpompi tehdä ja suuriakin hankkeita suunnitella, kun tiedetään jo valmiiksi asukkaiden olevan samalla linjalla. Monesti taloyhtiöissä koituu kuitenkin ongelmia siitä, että asumiseen ja kiinteistönpitoon liittyvistä arvoista ja odotuksista ei ole juuri edes keskusteltu rakennuksen käyttäjien kanssa. Hankkeista ja niiden toteuttamisesta voidaan olla montaa mieltä, mikä ei juurikaan lisää tyytyväisyyttä. Taloyhtiöissä päätöksenteko jää kuitenkin usein hallituksen ja isännöitsijän varaan, ja osakkaiden ja asukkaiden näkemykset ja toiveet voivat jäädä sivurooliin. Yhtiökokoukseenkin saapuu tavallisesti vain pieni vähemmistö osakkaita, ja heistäkin vain aktiivisemmat ja äänekkäimmät saattavat tuoda mielipiteitään esille. Iso liuta asukkaita jää siis kuulematta, kun taloyhtiön yhteisistä asioista keskustellaan ja päätetään.

UUSI ELINKAARIKATTO® EDULLISEMMIN JA ENEMMÄN KUIN KATTOREMONTTI Tarjoamme nyt kattoremontit kokonaisurakkana sisältäen myös suunnittelun. Uudesta toimintamallista syntyvällä säästöllä saatte katollenne täyden huolenpidon kattourakoitsijan kokonaisvastuulla 25 vuodeksi. Ota yhteyttä, niin kuulet lisää ELINKAARIKATOSTA®.

010 680 4010 HELSINKI@KATTOTUTKA.FI

>>

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

35


Tekniikan tohtori Jari Virta työskentelee kehityspäällikkönä Kiinteistöliitossa.

yhteydessä huomioidaan erityisesti ne asiat, joita osakkaat ja asukkaat pitävät tärkeinä. Yhteiset näkemykset toiminnan pohjana

Hyvin toteutettuna taloyhtiön strategia lisää asukkaiden asumistyytyväisyyttä sekä helpottaa kiinteistön kunnossapitoa ja tulevien hankkeiden suunnittelua. – Taloyhtiön osakkailla täytyy olla yhteisesti sovittu tavoite siitä, millaisessa kiinteistössä he haluavat asua. Sopivaa tavoitetasoa haettaessa lähtökohdaksi voidaan ottaa esimerkiksi uudistuotannossa yleinen asumisviihtyisyyteen vaikuttavien ja teknisten ominaisuuksien taso, ja arvioida, millaiset tekniset, taloudelliset ja henkiset edellytykset siihen on omassa kiinteistössä, sanoo Jari Virta. Taloyhtiöstrategian laatimiseen osallistuvat hallitus, osakkaat ja isännöinti, ja se hyväksytään yhtiökokouksessa. – Osakkaiden on yhdessä päätettävä taloyhtiön strategiasta, yhteisestä tahtotilasta: toisin sanoen mihin suuntaan, millä aikajänteellä ja millä organisaatiolla kiinteistöä ylläpidetään, korjataan ja kehitetään. Virta tiivistää strategisen toiminnan keskeisimmiksi tavoitteiksi omaisuuden arvon säilyttämisen ja asumiskustannusten ennustettavuuden. – Taloyhtiön osakkaiden arvostuksista, henkisistä ja taloudellisista resursseista sekä muista vastaavista riippuu, minkälainen strategia valitaan. Taloyhtiön strategia voi sisältää muutakin kuin kiinteistön hallintoon ja ylläpitoon liit-

36

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

tyviä toimia. Hyvin laaditussa strategiassa voidaankin ottaa kantaa kaikkiin asumisen ja kiinteistönpidon osa-alueisiin. Näitä ovat esimerkiksi ympäristön ja asumisen tason vaatimukset eri aikoina sekä miten taloyhtiössä suhtaudutaan muun muassa lisä- ja täydennysrakentamiseen, alueen turvallisuuskysymyksiin, lasten ja erityisryhmien tarpeisiin tai yhteisöllisyyden kehittämiseen. Asukaskysely aloittaa strategian laatimisen

Taloyhtiön strategian laadinta on monivaiheinen prosessi, jonka onnistumiseksi asukkaat ja osakkaat kannattaakin sisällyttää mukaan jo varhaisessa vaiheessa. – Strategian laadintaprosessiin on hyvä sitouttaa kaikki osapuolet, joiden toimintaan se vaikuttaa. Yhtiön strategisista linjauksista päätetään yhtiökokouksessa, kertoo Virta. Taloyhtiön strategia ei kuitenkaan koske välttämättä vain nykyisiä asukkaita ja osakkaita, vaan myös muita toimijoita, kuten taloyhtiön tai osakkaiden sopimuskumppaneita – ja niitä tuleviakin osakkaita ja vuokralaisia. Pääpiirteittäin laadintaprosessi etenee Virran mukaan seuraavasti: Aluksi selvitetään lähtötilanne, eli mikä on taloyhtiön kulttuuriperintö, miten taloyhtiössä on toimittu aikaisemmin ja miten tähän on tultu. Olennaista on myös saada selville, mikä on taloyhtiön nykytilanne ja mitä erityisiä arvoja, sillä tai alueella on vaalittavanaan. Taloyhtiöstrategian laatiminen käynnistyykin tavallisesti asukaskyselyllä,

jolla selvitetään asukkaiden ja osakkaiden toiveet ja yhteiset arvot esimerkiksi taloyhtiön hoitamisen ja asumiskulttuurin osalta. Kysely auttaa myös kartoittamaan, mihin asukkaat ovat taloyhtiön toiminnassa tyytyväisiä ja mitä olisi aihetta vielä kehittää. – Alkuselvityksen jälkeen informoidaan, opastetaan ja valmennetaan prosessiin osallistuvat tahot, kertoo Virta. Sen jälkeen voidaan selvittää taloyhtiön toimintaympäristö ja arvioida tavoitetilan vaihtoehtoja selvittämällä, mitkä mahdollisuudet, heikkoudet, uhat ja vahvuudet määrittävät taloyhtiön toimintaa. Kun tämä on tehty, sovitaan visiosta, missiosta ja strategisista tavoitteista, eli mihin taloyhtiössä halutaan päästä. Niiden pohjalta määritetään varsinainen strategia, kuvainnollisesti tiekartta, miten tavoitteisiin aiotaan päästä. Kun taloyhtiöstrategia lopulta pannaan toimeen, on hyvä myös seurata säännöllisesti, miten se on toteutunut ja ovatko siinä määritellyt toimet onnistuneet suunnitellusti. Toteutumista on hyvä seurata esimerkiksi vuosittain toistettavalla asukas- ja osakaskyselyllä: strategian käytännön toteuttamisessa voi nimittäin ilmetä haasteita, ja tarvittaessa sitä voikin joutua päivittämään. – Haasteet liittyvät usein strategian jalkauttamiseen ja sen toteutumisen seurantaan. Haasteisiin voidaan vastata ainakin valitsemalla hallintoon aikaansaavia jäseniä, toteaa Virta. l

Lähteet: Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, ympäristöministeriö


Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

O

OPTIMASIIVOUS

PÄIVYSTYSPALVELU | VAHINKOPALVELU | ERIKOISPUHDISTUSPALVELU

PARASTA ERIKOISPUHDISTUS PALVELUA! • Toimitilojen ja kiinteistöjen sopimussiivoukset • Erikoispuhdistuspalvelut: hajunpoistot, desinfioinnit ja kalustepuhdistukset • Taloyhtiöiden siivouspalvelut kokonaisvaltaisesti

24/7 VAHINKOPALVELU & SIIVOUSPALVELU ✆ 040 169 5091 asiakaspalvelu@optimasiivous.fi | www.optimasiivous.fi Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

37


lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Energiatodistus kannustaa parantamaan kiinteistön energiatehokkuutta Asuinkiinteistön energiatodistus uudistui vuoden 2018 alussa. Sen tavoitteena on helpottaa rakennusten energiatehokkuuden vertailua ja sitä kautta edistää energiatehokkuutta. Asuinkerrostaloissa lämmön, kiinteistösähkön ja veden kustannukset ovat noin 40 prosenttia kaikista hoitokustannuksista. Ensisijaisesti energiaa kuluu huoneistojen ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen sekä esimerkiksi kiinteistön yhteisiin sähkölaitteisiin. Kulutusta voidaan vähentää ja taloyhtiön energiankäyttöä tehostaa esimerkiksi jakamalla asukkaille tietoa kulutuksesta ja sen vaikutuksesta asumiskustannuksiin, mutta myös huomioimalla energiatehokkuus taloyhtiön saneerauksissa. Esimerkiksi joulukuussa 2017 päättynyt TARMO+ -hanke auttoi taloyh-

38

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

tiöitä löytämään ratkaisuja energiakustannustensa vähentämiseksi. Hankkeen puitteissa Tampereen seudun taloyhtiöissä toteutettiin useita korjausrakentamisen hankkeita, joilla asumisen kuluja ja energiankulutusta saatiin konkreettisesti laskettua. Energiatehokkuudella ei kuitenkaan vain saavuteta kustannussäästöjä, vaan yhtä lailla suojellaan ympäristöä ja hillitään ilmastonmuutosta. Tähän on pyritty myös EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin pohjautuvalla energiatodistuksella. Sen tavoitteena on helpottaa energiatehokkuuden tarkastelua ja sitä kautta edistää ra-

kennusten energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä rakennuksissa. – Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun osto- ja vuokraustilanteessa. Se arvioi rakennuksen energiatehokkuuden helposti ymmärrettävällä asteikolla A:sta G:hen, joka on tuttu kodinkoneiden energiamerkinnästä, kertoo ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä. Energiatodistuksen laadinta perustuu rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin. Laskentaan vaikuttaa muun muassa rakennuksen ulkovaipan eli seinien, ikku-

noiden, ovien sekä ylä- ja alapohjan lämmöneristävyys, ilmanvaihtotapa ja mahdollinen lämmöntalteenotto poistoilmasta. Lisäksi huomioidaan tulisijojen ja ilmalämpöpumppujen määrä, mahdollinen oma energiatuotanto – esimerkiksi aurinkosähkö tai -lämpö – sekä rakennuksen lämmitysjärjestelmä ja energiamuoto. Todistukseen eivät siis vaikuta esimerkiksi rakennuksen käyttäjien toiminta ja kulutustottumukset. Tavoitteena edistää energiansäästöä rakennuksissa

Energiatodistus on ollut Suo-


messa käytössä jo vuodesta 2008 lähtien, aluksi tosin vain uudisrakennusten osalta. Maarit Haakana kertoo, että vanhemmille rakennuksille energiatodistukset otettiin käyttöön vaiheittain, jotta todistusten laadintaan olisi riittävästi laatijoita. – Vuoden 2017 heinäkuusta lähtien on energiatodistus tarvittu myynnin ja vuokrauksen yhteydessä kaikilta lain soveltamisalaan kuuluvilta rakennuksilta. Silloin tulivat mukaan vanhat, ennen vuotta 1980 rakennetut pientalot. Energiatodistus antaa tietoa rakennuksen teknisistä ominaisuuksista ja energiatehokkuudesta. Rakennukselle lasketaan sen ominaisuuksien perusteella energialuokka, joka kuvaa kohteen energiatehokkuutta. Energialuokka auttaa ostajaa ja vuokralaista vertailemaan rakennuksia, ja siihen vaikuttavat muun muassa rakennuksen arkkitehtuuri, lämpötekniset ominaisuudet ja tekniset laitteet. Esimerkiksi 1970-luvulla rakennettu öljylämmitteinen asuinkerrostalo voi tavallisimmin olla luokkaa F, kun taas 1980-luvun kaukolämmöllä lämmitettävä kerrostalo saattaa yleensä olla luokkaa D tai E. Bluokka edellyttää olemassa olevalta kerrostalolta jo hyvin matalaa energiantarvetta tai passiivitaloa, ja luokka A omaa energiantuotantoa. Vuoden 2018 alusta voimaan tulleiden energiamääräysten mukaan tehdyt uudet rakennukset sijoittuvat tyypillisesti B-luokkaan. Olemassa olevan rakennuksen energiatodistus sisältää lisäksi ehdotuksia, joiden avulla rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa ja energiankulutusta pienentää. – Lopullisena päämääränä on tietysti se, että säästötoimenpiteet toteutettaisiin ja säästötoimenpiteitä tehneissä rakennuksissa energiaa kuluisi entistä vähemmän, huomauttaa Haakana. Energiatodistuksia on tehty jo pitkään, joten jo valtaosalla taloyhtiöistä alkaa olla energiatodistus teetettynä. Haakana muistuttaa, että ensimmäiset energiatodistukset alkavat kui-

tenkin pian jo vanheta, sillä energiatodistuksen voimassaoloaika on 10 vuotta. Vaikka todistus vanhenisikin, ei uutta energiatodistusta tarvitse hankkia automaattisesti, vaan vasta silloin kun käsillä on myynti- tai vuokraustilanne. – Taloyhtiön on teetettävä energiatodistus vasta silloin, kun eteen tulee huoneiston myynti- tai vuokraustilanne. Jos valvontaviranomaisena toimivan ARAn tietoon tulee tilanne, jossa energiatodistusta ei myynti- tai vuokraustilanteessa ole ollut, voi ARA eräiden valvontavaiheiden jälkeen asettaa viime vaiheessa rakennuksen omistajalle uhkasakon, kertoo Haakana. – Toisaalta taloyhtiöllä kuitenkin kannattaa olla energiatodistus osakkaiden käytettävissä, sillä myynti- ja vuokraustilanteet tulevat eteen odottamattakin. Samoin jos taloyhtiössä on useita rakennuksia, on kannattavampaa teettää todistukset kaikille rakennuksille kerralla. Keinoja energiankulutuksen pienentämiseen

Vanhempien rakennusten energialuokka on väistämättä huonompi kuin uusissa, tiukempien rakentamismääräysten mukaan rakennetuissa taloissa. Mitkä ovat paremman energialuokan käytännön hyödyt taloyhtiön ja yksittäisten osakkaiden kannalta? Maarit Hakaana toteaa, että energiakustannukset ovat toki käytännössä pienemmät hyvän energialuokan rakennuksissa, mutta myös osa asunnon ostajista arvostaa energiatehokkuutta. – On mahdollista, että paremman energialuokan rakennuksessa sijaitsevan huoneiston voi saada myytyä korkeammalla hinnalla ja nopeammin kuin huonomman energialuokan rakennuksesta. Millä toimenpiteillä taloyhtiö voisi pyrkiä sitten parantamaan rakennuksen energialuokkaa? Haakana kertoo, että tyypillisesti asuinkerrostalojen energiatodistuksissa on energialuokkaan vaikuttavina säästötoimen-

piteinä ehdotettu ikkunoiden ja ovien vaihtoa, yläpohjan lisäeristystä, ilmanvaihdon toimenpiteitä, poistoilmalämpöpumpun asennusta ja lämmitystavan vaihtoa. – Energiakorjaukset on luonnollisesti järkevää ja kustannustehokasta tehdä muiden saneerausten yhteydessä, hän lisää. Energiatodistus sisältää myös energiansäästövinkkejä rakennuksen kunnossapitoon liittyvistä toimenpiteistä, joilla energiankulutusta ja siten kustannuksia pienennetään, vaikka energialuokkaan nämä eivät vaikutakaan. – Tällaisia ovat muun muassa ikkunoiden ja ovien tiivistys, lämmitysjärjestelmän säätö sekä ilmanvaihdon käyttöön ja valaistukseen liittyvät toimenpiteet. Lisätietoa ja ohjeistusta kustannustehokkaista ja helpoista toimenpiteistä energiankulutuksen vähentämiseksi löytyy esimerkiksi osoitteesta: www. ymparisto.fi/energiahukka. Sivuston ohjeistus on tarkoitettu juuri taloyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden päätöksenteon tueksi. Energiatodistuksen uudistus helpottaa vertailua

Energiatodistusta on joissain yhteyksissä kritisoitu siitä, että niin sen kriteeristö kuin laatijatkin ovat vuosien mittaan vaihdelleet, joten eri vuosina laadittuja energiatodistuksia olisi siksi vaikea vertailla keskenään. Lisäksi esimerkiksi Isännöintiliiton edustaja harmitteli viime vuonna sitä, ettei energiatodistuksella ole ollut kaivattua ohjaavaa vaikutusta, vaikka sen

tarkoitus onkin hyvä. – Aina kun uusi lainsäädäntö ja siihen liittyvät menettelyt otetaan käyttöön, on alkuvaiheessa kaikilla hieman totuttelemista. Näin oli vuoden 2008 alussa ja jälleen kesällä 2013, kun vanha energiatodistuslaki kumottiin ja uusi otettiin käyttöön, toteaa Maarit Haakana. Viimeisin, vuoden 2018 alussa voimaan astunut uudistus muutti edelleen hieman energiatodistuksia. Haakana kertoo, että vanhojen ja uusien energiatodistusten vertailua helpottaa nyt se, että myynti- ja vuokrausilmoituksissa tulee aina näkyä, minkä ajankohdan säädösten mukaan energiatodistus on tehty. – Käytännössä tämä näkyy ilmoituksissa siten, että energialuokan kirjaintunnukseen lisätään aina alaindeksinä vuosiluku. Alaindeksejä voivat olla vuodet 2007, 2013 ja 2018 eli esimerkiksi C2007, B2013 tai A2018. Samalla energiatodistusasetuksessa muutettiin myös eräitä termejä, laskentasääntöjä ja rakennusten ryhmittelyä energialuokituksissa. – Energialuokan laskemiseen vaikuttavat energiamuotojen kertoimet olivat muuttuneet, joten tämä muutos vietiin myös energiatodistusasetukseen, tarkentaa Haakana. Myös itse energiatodistuslomakkeeseen tehtiin samassa yhteydessä muutoksia. Jatkossa muun muassa lomakkeen etusivulla näkyy vuosiluku 2018 ja tieto siitä, onko todistus tehty uudisrakennukselle vai olemassa olevalle rakennukselle. Vanhojen rakennusten osalta muutos ei kuitenkaan edellytä toimenpiteitä. l Markus Sommers | Ympäristöhallinnon kuvapankki

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

39


TUOTEUUTISIA WWW.ASIAKASTIETO.FI

Digitaalinen huoneistotieto sujuvoittaa asuntokauppaa Asuntolainoituksessa ja -kaupassa suuri osa päätöksenteosta sujuu jo digitaalisesti, mutta vakuuksien arvo joudutaan yhä määrittämään paperisen tai PDF-muotoisen isännöitsijäntodistuksen perusteella. Pian nämäkin kaupan keskeiset tiedot liikkuvat digitaalisina järjestelmien välillä. Asiakastieto kehittää yhdessä Talokeskuksen kanssa palvelua, jossa pankki saisi haettua tiedot suoraan isännöitsijän järjestelmästä. Ensimmäisenä tietojen digitaalinen siirto tulee mahdolliseksi Talokeskuksen Tampuuri-järjestelmää käyttävissä taloyhtiöissä, joita on Suomessa noin 60 000. Pilottipankkina hankkeessa toimii Nordea. – Aluksi digitaalisia huoneistotietoja pääsevät hyödyntämään pankit, mutta jatkossa niitä pystyvät käyttämään myös kiinteistönvälittäjät ja totta kai osakkaat itse. Ennen kaikkea digitaalisessa muodossa oleva huoneistotieto palvelee kuitenkin kaikkia asunto-osakkeissa asuvia ihmisiä, koska se sujuvoittaa asuntokaupassa

Asiakastieto

tarvittavan tiedon hankintaa ja vähentää kaupan prosesseihin liittyviä riskejä, liiketoimintajohtaja Heikki Ylipekkala Suomen Asiakastieto Oy:stä painottaa. Uudistus koskee lähes joka toista suomalaista, sillä Suomessa on noin 90 000 asunto-osakeyhtiötä ja niissä lähes puolitoista miljoonaa huoneistoa. Osakeyhtiömuotoisissa huoneistoissa asuu yli 2,6 miljoonaa suomalaista. Suomessa tehdään vuosittain noin 68 000 asuntokauppaa ja tilataan 214 000 isännöitsijätodistusta.

Apua myös tietosuojavaatimusten täyttämiseen Digitaalinen huoneistotieto auttaa taloyhtiöitä täyttämään myös uudet tietosuojavaatimukset, joita alettiin soveltaa toukokuussa, kun EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) siirtymäaika päättyi. Isännöitsijäntodistukseen sisältyy henkilötietoa, joten taloyhtiöllä ja isännöitsijällä tulee olla muun mu-

assa dokumentoitu näkymä siihen, kenelle tietoa on luovutettu. Digitaalisessa huoneistotietopalvelussa Asiakastieto ottaa vastatakseen tietosuoja-asetuksen vaatimusten noudattamisen, kun tietoa välitetään taloyhtiöstä eteenpäin. – Kun huoneistoja koskevat tiedot ovat digitaalisessa muodossa eikä mappirivinä hyllyssä, on hallinnointi helpompaa ja esimerkiksi tietojen tarkistusoikeuden toteutta-

minen mahdollista, Heikki Ylipekkala sanoo. Digitalisoidusta isännöitsijätodistuksen tietosisällöstä sovittiin syksyllä 2017 niin sanotussa Taltio-hankkeessa. Sovittu standardi mahdollistaa tietojen toimittamisen digitaalisesti suoraan järjestelmien välillä, kun tieto tulee toimittaa asunnon ostoa rahoittavalle pankille tai asunnon myyntitoimeksiannon saaneelle kiinteistönvälittäjälle.

WWW.JOUTSENMERKKI.FI

Korjausrakennuskohteet voivat nyt hakea Joutsenmerkkiä

Joutsenmerkki myös uusille rakennuksille

neksi arvostetuin brändi tuhannen brändin joukosta. Tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa kuluttajista tarkistaa vähintään silloin tällöin, onko tuotteella Joutsenmerkki.

R PÄ

ISTÖMER

I

Joutsenmerkki voidaan myöntää myös uusille pientaloille, kerrostaloille, koulu- ja päiväkotirakennuksille, kesämökeille tai vapaa-ajan asunnoille. Suomesta löytyy jo Joutsenmerkitty kerrostalo Järvenpäästä, päiväkoti Hyvinkäältä sekä pienryhmäkoti Kaarinasta. Lisäksi käyn-

nissä on useita hankkeita. Esimerkiksi NCC rakentaa suurta vuokrataloa VAV Asunnoille Vantaalle ja JM Suomi rakentaa Joutsenmerkittyjä koteja omistusasumiseen. Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. Merkin avulla kuluttajia ja muita ostajia ohjataan valitsemaan ympäristön kannalta viisaasti. Merkin avulla myös kannustetaan valmistajia ja palveluntarjoajia tarjoamaan ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja. Suomessa 88 prosenttia kuluttajista tunnistaa Joutsenmerkin. Suomessa Joutsenmerkki on viiden-

YM

on korjauksen jälkeen alhainen energiankulutus, hyvä sisäilma ja vähäiset kemikaalipäästöt sekä korkeat ympäristö- ja terveysvaatimukset täyttävät rakennusmateriaalit ja kemialliset tuotteet.

KK

Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki on laatinut kriteerit korjausrakentamiselle. Joutsenmerkkiä voi nyt hakea asuintalojen, päiväkotien, koulu- ja toimistorakennusten peruskorjauksille. Joutsenmerkitty korjausrakentaminen on hyvä keino varmistaa, että peruskorjaukset toteutetaan tiukkojen ympäristövaatimusten mukaan. Ennen korjaustöitä tehdään aina perusteellinen ympäristökartoitus ja vaaralliset jätteet hävitetään asianmukaisesti. Lisäksi edistetään rakennusmateriaalien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Joutsenmerkitty korjausrakentaminen takaa, että rakennuksessa

M

ILJ

ÖMÄRK

1234 5678

40

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

T


WWW.LEHTO.FI

Rakennuslupakäsittely nopeutuu – Lehto mukana kehittämässä tietomallipohjaista lupakäsittelyä Vantaan, Järvenpään ja Hyvinkään rakennusvalvonnat ovat käynnistäneet Lehto Groupin kanssa pilottiprojektin, jossa tullaan hyödyntämään tietomallipohjaista lupakäsittelyä. Kolmen rakennuksen pilottikohde sijaitsee Vantaan Pumppupuistossa ja kohteen rakennusten rakennustyöt alkavat syksyllä 2018. Pilotissa säännöstöpohjaista rakennuslupatarkastusta tehdään Solibri Model Checker -laadunvarmistusohjelmistoa käyttäen. – Suunniteltavat rakennukset sijoitetaan kaupunkimalliin ja Lupapis-

teen kautta tarkastellaan niiden soveltuvuutta ympäristöön ja asemakaavaan. Samalla kehitetään prosessia ajantasaisen 3D-kaupunkimallin tuottamiseksi. Tietomalleista voidaan varsin vaivattomasti tehdä erilaisia määrä- ja laajuustarkasteluja, kertoo Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki. Pilottiprojekti toteutetaan yhteistyössä Solibrin, Evoltan ja Sova3D:n kanssa. Pääsuunnittelijana projektissa on Kari Salonen Arkkitehtipalvelu Oy:n Helsingin toimipisteestä.

Tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta lupakäsittelyyn Tietomallipohjainen rakennuslupakäsittely tehostaa rakennuslupatoimintaa. Se myös osaltaan parantaa mahdollisuuksia kuntien rakennusvalvontojen väliselle yhteistyölle. Kun rakennusvalvonnan säännöstöt tarjotaan projektin alusta lähtien arkkitehtisuunnittelun käyttöön, voidaan jo aikaisessa vaiheessa varmistaa, että suunnitelmat vastaavat säädösten vaatimuksia, kuten rakennusoikeus-, paloturvallisuus-,

esteettömyys- ja asuntosuunnittelusäädöksiä. Näin myös itse lupakäsittely yhdenmukaistuu ja nopeutuu. Rakennuslupaa voi tällä hetkellä joutua odottamaan jopa useita kuukausia. – Rakentamisen aloittamisen viivästyminen kuukaudellakin tuottaa rakentajille huomattavia lisäkuluja. Tietomallipohjaisen lupakäsittelyn ja avoimen keskustelevan prosessin avulla voimme tehostaa ennakointia ja hankkeiden ohjausta, sanoo Lehto Asuntojen projektipäällikkö Mika Vesterinen. Lehto Group Oyj

Alustava markkinointikuva Vantaan Pumppupuiston kohteista.

WWW.WELLBIIT.COM

Säästöjä kiinteistöjen huoltoon ja puhdistukseen Ennakoivalla huollolla ja puhdistuksella saa merkittäviä säästöjä kiinteistöjen ylläpitomaksuihin. WellBiit Oy tuo maahan, kehittää, markkinoi ja myy NanoGo™ nanoteknologiatuotteita, joihin kuuluu laaja kirjo pinnoite-, desinfiointi- ja puhdistusaineita. WellBiit Oy:n nanoteknologiaan perustuvat aineet valmistetaan nanoteknologian ja kemikaalikehittäjän

CCM GmbH:n kanssa Saksassa. Ympäristöystävällisten NanoGo™ tuotteiden teho perustuu vaikuttavien ainesosien nanomittakaavassa tapahtuviin sidoksiin sekä näiden sidosten muodostamien kerrosten kykyyn suojata pintoja ja hylkiä ulkoisia tekijöitä. Palkittu teknologia on A.L.G.T (Advanced Liquid Glass Technology). Valikoimasta löytyy vesi- ja alkoholipohjaisia aineita, jotka soveltuvat lä-

hes kaikille pinnoille ja materiaaleille.

Tuotteita vaikeisiinkin kohteisiin NanoGo™ valikoimista löytyy tuotteita materiaalien ja pintojen tehokkaaseen puhdistukseen sekä pitkäkestoiseen suojaamiseen ja desinfiointiin. Pinnoitteet estävät muun muassa

öljyn, rasvan, veden ja virtsan imeytymistä alustaan sekä kivipintojen rapautumista ja sammaloitumista. Graffitien poisto helpottuu, ja pinnoitettu pinta hylkii maalia. Hissien teräspinnat on helpompi pitää puhtaana ja puupinnat hylkivät likaa ja kosteutta. Nämä ominaisuudet tuovat pidemmällä aikavälillä säästöjä kiinteistöjen huollossa ja vähentävät toistuvaa puhdistuksen tarvetta. Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

41


LAKIPALSTA Minna Romu asianajaja, osakas Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy minna.romu@lindblad.fi Puh. 020 749 8193

Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus Asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 9 §:n mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä eivät saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Yhdenvertaisuuslauseke on tulkinnanvarainen ja monenlaisia riitoja on ratkottu yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta. Yleensä riidat liittyvät yhtiön kunnossapitotöihin, joiden osalta osakkeenomistajat saattavat kokea epäreiluksi sen, että kaikki joutuvat vastikkeellaan osallistumaan kuluihin. Toisaalta riidat saattavat liittyä esimerkiksi autopaikkojen jakamiseen, jos paikkoja ei riitä kaikille. Kunnossapitokustannuksissa ongelma liittyy yleensä siihen, että kunnossapitotyöt eivät koske kaikkia osakkeenomistajia. Pelkän autopaikan omistaja kokee ymmärrettävästi epäreiluksi sen, että joutuu maksamaan muiden kylpyhuoneremontteja. Selvänä lähtökohtana on, että osakkeenomistaja joutuu osallistumaan yhtiön tarpeellisiin korjauskustannuksiin riippumatta siitä, hyötyykö hän korjauksista vai ei. Merkitystä asiassa on muun muassa sillä, olivatko korjaukset ennakoitavissa silloin, kun osakkeet on hankittu. Yleensä esimerkiksi putkistosaneeraukseen tai muihin suurempiin remontteihin liittyvät korjaustyöt ovat

42

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

odotettavissa. Osakkeenomistaja ei voi lähtökohtaisesti välttyä vastikkeen maksamisesta, vaikka kieltäytyy tietystä uudistuksesta oman huoneistonsa osalta. Tällöin osakkeenomistaja olisi voinut hyötyä uudistuksesta, eikä kyseessä ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisuus. Parvekkeiden lasitusta on käsitelty korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2005:83. Kaikissa taloyhtiön huoneistoissa ei ollut parveketta. Nämäkin osakkeenomistajat joutuivat kuitenkin osallistumaan lasituksiin vastikkeessaan. Ratkaisua perusteltiin ensinnäkin sillä, että kyseessä on tavanomainen perusparannus. Toisaalta lasituksilla pystytään tulevaisuudessa vähentämään rappauskustannuksia. Lisäksi osakkaille aiheutunut lisäkustannus oli pieni, vain noin 100 euroa. Maksuvelvollisuus ei ollut kohtuuttoman ankara. Ratkaisua voidaan pitää perusteltuna. Toisaalta voidaan katsoa, että mikäli korjaustyö ei ole tavanomainen parannus, kustannukset ovat yksittäiselle osakkeenomistajalle suuret, eikä osa osakkeenomistajista hyödy korjauksista mitään, kyseessä saattaa olla yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen päätös. Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 §:ssä säädetään muun muassa yhtiövastikkeen alentamisesta, mikäli osakkeenomistajan huoneistossa aiemmin tehty työ vähentää yhtiön kustannuksia. Yhdessä huoneistos-

sa saattaa olla muun muassa uusittu juuri kylpyhuone ja asennettu nykyaikaiset vedeneristykset. Kyseinen huoneisto voi saada alennuksen vastikkeessa, kun muihin huoneistoihin aletaan yhtiön lukuun suorittaa vastaavia korjaustoimia. Hyvitys lasketaan nimenomaan yhtiölle tulevan säästön perusteella, eikä sen mukaan, mitä osakas on työstään aikoinaan maksanut. Osakkaan täytyy olla aktiivinen, mikäli tahtoo vaatia hyvitystä. Sitä koskevat vaatimukset tulisi esittää yhtiölle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Taloyhtiön omistamat autopaikat ovat perinteinen ongelma osakkeenomistajien keskuudessa, mikäli paikkoja ei riitä kaikille halukkaille. Lähtökohtana autopaikkojen jaossa on, että kaikkien osakkeenomistajien halukkuus paikan saamiseen selvitetään. Sijoittajaosakkaat ja esimerkiksi liiketilojen omistajat ovat samassa asemassa kuin huoneistoissa asuvat osakkaat. Ongelmallisempia ovat niin sanotun kakkosasunnon omistajat, jotka viettävät huoneistossa vain osan vuotta. Merkitystä paikkojen jaossa on sillä, onko osakkeenomistajalla todellinen tarve auton säilyttämiseen paikalla vai käytetäänkö autotallia esimerkiksi varastona. Autopaikat voidaan esimerkiksi arpoa halukkaiden kesken ja jäljelle jäävistä osakkeenomistajista voidaan laatia jonotuslista. Autopaikat voidaan toisaalta arpoa uudestaan aina tasaisin väliajoin.


PIDÄMME KIINTEISTÖJEN IKKUNAT JA OVET KUNNOSSA

Kaikki liittyvät työt samasta paikasta, luotettavasti.  Ikkunoiden ja ovien kunnostukset  Huollot  Tiivistykset  Palotiivistykset  Puusepäntyöt  Maalaustyöt

Toimialueemme: HELSINKI - ESPOO - VANTAA www.ikkunasaneeraus.fi

Huollot 040 560 1491 Kunnostukset 040 740 9549 Tarjouspyynnöt info@ikkunasaneeraus.fi

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

43


ASUNTO-OSAKEYHTIÖSI HALLITUKSEN JÄSENELLE UUDELLEEN OHJATTAVAKSI

ROSKAN UUSI ELÄMÄ.

2KG ROSKAA

7MIN SUIHKUA

Vantaan Energian kaukolämpöä tuotetaan jätevoimalassa. Siksi sinulla on mahdollisuus vaihtaa vihreämpään kaukolämpöön - Uusiolämpöön. Valitsemalla Uusiolämpö100:n, lämpö on 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa ja CO2-päästöt ovat 0 kg/MWh. Valitsemalla Uusiolämpö50:n, lämpö on 50-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa ja CO2-päästöt ovat 144 kg/MWh.

www.vantaaanenergia.fi/uusiolampo

44

Omakiinteistö Vantaa 3 | 2018

Omakiinteistö Vantaa  

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Omakiinteistö Vantaa  

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Advertisement