Page 1

OMAKIINTEISTÖ

SATAKUNTA 4 • 2018 16. vuosikerta

TALOYHTIÖN HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN AMMATTILEHTI

Linjasaneerauksessa säästetään parhaiten ennakoinnilla .............. 6 Kiinteistön purkamisen syynä ovat yleensä talouden suhdanteet ................. 14 EU:n tietosuojaasetus pohdituttaa edelleen taloyhtiöissä .............. 22

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

1


www.rakennusjasiivouskoivu.fi

• RAKENNUSPALVELU • SIIVOUSPALVELU • KOTIPALVELU • KIINTEISTÖPALVELU Alv 0% palvelut kotitalouksille -50% kotitalousvähennys Palvelut kiinteistöihin ja taloyhtiöihin

Kysy lisää! SIIVOUS-, KOTI- JA KIINTEISTÖPALVELUT Annamari Koivu 044 230 8318 RAKENNUSPALVELUT Marko Koivu 044 241 5884

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

www.omakiinteisto.com

MEIDÄN TALOSSA LAJITELLAAN JÄTTEET! 1.

Tilaa oppaat jätteiden lajitteluohjeista kaikille talon asukkaille ja jaa ne koteihin.

2.

Kutsu jäteneuvoja taloyhtiön kokoukseen kertomaan jätteiden lajittelusta, kierrätyksestä ja isokokoisten jätteiden vientipaikoista.

Jäteneuvonnan palvelut ovat taloyhtiölle ilmaisia.

2

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

p. 02 834 4487

p. 044 701 2521


PÄÄKIRJOITUS

päätoimittaja

Petri Kaukonen

Järki mukana järkeistämisessäkin Tämän Omakiinteistö-lehden teemoja ovat muun muassa energiateMedia Potentian kuvapankki

hokas valaistus sekä avainturvallisuus. Molemmat ovat tuiki tärkeitä

25

sekä asumismukavuuteen oleellisesti vaikuttavia asioita taloyhtiössä. Monessa yhtiössä mietitään varmaan parhaillaankin, miten nämäkin asiat voitaisiin hoitaa älykkäämmin, tehokkaammin ja taloudellisemmin. Hyvää tarkoittavissa järkeistämistoimissa täytyy kuitenkin muistaa kohtuullisuus. Liian pitkälle ei energian- ja rahansäästön nimissä

18

Pixabay

4

Ajankohtaista

6

Putkiremontin kevyemmät vaihtoehdot

kannata mennä. Harva haluaa valaistusuudistuksen lopputuotteena esimerkiksi käytävävalaistusta, jossa valot syttyvät liian pitkällä viiveellä, ja voivat pahimmillaan aiheuttaa tapaturmariskin esimerkiksi pimeässä portaikossa kulkevalle. Myös taloyhtiön turvallisuussuunnittelussa kannattaa muistaa suh-

10 Taloyhtiön tarkka taloudenpito

teellisuudentaju. Jos turvatoimia liioitellaan, se saattaa joillakin ihmi-

14 Korjaus vai purkava lisärakentaminen?

sillä lisätä stressiä ja turvattomuudentunnetta. Kuhunkin taloyhtiöön

17 Lakipalsta

sopivat turvatoimet löytyvät varmasti, kun yhdessä ammattilaisten

18 Lukitus ja avainhallinta

kanssa pohditaan, mikä on kohtuullista ja järkevää sekä toteuttami-

22 Tietosuoja-asetus taloyhtiöissä

sen, käytön että ylläpidon näkökulmasta. Parhaimmillaan taloyhtiön

25 Valaistusremontti

turvatoimet ovat niin luontevia ja toimivia, ettei niihin arjessa tule

28 Ikkunaremontti

kiinnitettyä edes huomiota. Ammattilaiset auttavat oikeanlaisten järjestelmien valinnassa,

31 Palveluhakemisto

asennuksessa ja käytössä, mutta tärkeimpiä toimijoita taloyhtiön tur-

32 Tuoteuutisia

vallisuuskulttuurissa ovat tietenkin osakkaat ja asukkaat. Sama pätee

34 Kolumni

energiansäästöön.

OMAKIINTEISTÖ Julkaisija / Kustantaja Media Potentia Oy, Hämeenkatu 26, 4. krs, 33200 Tampere puh: 0400 772 229 Kannen kuva www.unsplash.com

SATAKUNTA 4 | 2018

Vastaava päätoimittaja Petri Kaukonen puh: 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Ilmoitusmyynti Arja Väätäinen puh: 040 481 8477 arja.vaatainen@mediapotentia.fi

Osoitteenmuutokset Media Potentia Oy, puh: 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi

Toimitus Saara Pakaslahti puh: 050 361 0261 saara.pakaslahti@mediapotentia.fi

Osoitelähde Media Potentia Oy:n asiakasrekisteri, Fonecta ProFinder

Painopaikka Printall AS

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

3


AJANKOHTAISTA Taloyhtiöt yhä kiinnostuneempia pakkausmuovin keräyksestä Kiinnostus muovin lajitteluun on kasvanut, kun tieto muovin haitoista ja kierrätysmahdollisuuksista lisääntyy. Kotitalouksien muovipakkausten keräys on selvä trendi, johon myös ympäristöhuollon ja kiinteistöjen tukipalveluita tuottavat yritykset reagoivat. – Muovi on selvästi nyt kierrätyksen ykköspuheenaihe, ja palveluntuottajana haluamme tietenkin auttaa kuluttajia kierrättämään jätteensä entistä paremmin ja tehokkaammin, kertoo liiketoimintapäällikkö Sanna Peltola Lassila & Tikanojalta. Peltolan mukaan kuluttajat ovat myös hyvin kiinnostuneita siitä, mihin muovipakkausten jäte lopulta päätyy. Medioissa on uutisoitu, kuinka muovia päätyy paljon Euroopasta Kiinaan ja siellä puolestaan valtameriin. – L&T:n osalta voimme sanoa, että kaikki suomalaisista kotitalouksista kerätty muovi päätyy Riihimäelle Fortumin muovijalostamoon, eikä sitä lähde minnekään muualle. Riihimäellä muovijätteestä valmistetaan muovigranulaattia muoviteollisuuden raaka-aineeksi. Näin muovi voi saada uuden elämän esimerkiksi kukkaruukkuina, ämpäreinä, saavei-

na ja säilytyslaatikoina.

Taloyhtiöiden muovijäte lähti Turussa upeasti kiertoon Turkulainen Runosmäen lähiö on hyvä esimerkki siitä, miten asukkaiden omalla aktiivisuudella voi saada paljon aikaan. Runosmäessä lähdettiin jo pari vuotta sitten muovinkeräykseen vapaaehtoispohjalta. Vasta hieman myöhemmin myös kaupungin jätehuoltomääräyksiin tuli asiasta lisäys. – Lounais-Suomen jätehuollon alueella muovin keräys on pakollista taloyhtiöissä, joissa on asuntoja 20 tai enemmän. Muovinkeräysastiat on jo yli 90 prosentissa yhtiöistä, mikä on varsin kova luku, L&T:n yksikönpäällikkö Jari Mannevuo toteaa. – Asukkaat ovat kokeneet lajittelun mielekkääksi ja kerätyn muovin laatu on yllättänyt positiivisesti. Kun muovi on ollut nyt kovasti esillä, ihmiset ymmärtävät, että sen lajittelu on järkevää ja tärkeää, kertoo Runosmäen Lämpö -isännöintitoimiston toimitusjohtaja Juha Kangasniemi.

Lassila & Tikanoja

Tehokas muovinkeräys voi pienentää jätekuluja Muovi on kätevä lajiteltava, koska se on kevyttä eikä sotke – toisin kuin esimerkiksi vähän työläämpi biojäte. – Kotitalouksien muovin keräyksessä on vähän samaa kuin aikoinaan paperin lajittelun alkaessa. Se on helppo laittaa omaan astiaan, ja ohjeet ovat varsin selkeät. Keräykseen kelpaa kaikki suhteellisen

puhdas pakkausmuovi, mutta esimerkiksi likaisimmat ruokapakkaukset voi huuhtaista kylmällä vedellä. Tiskata ei tarvitse, kertoo Kangasniemi. Taloyhtiöitä kannustaa muovin keräämiseen myös raha. – Säästö on hyvä motivaattori. Muovijätteestä ei mene painon mukaista veloitusta, ja muovin keräämisen ansiosta polttokelpoisen jätteen tyhjennysvälejä on voitu harventaa, Kangasniemi toteaa.

Asuntojen korjausavustusten tulorajat korkeammiksi Valtioneuvosto päätti kesäkuussa asetusmuutoksesta, jolla korotettiin ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustusten tulorajoja. Muutoksen myötä avustuksen tarpeessa olevat pienituloiset ikääntyneet ja vammaiset hakijat voivat saada valtion tukea asuntojensa korjaamiseen. Tavoitteena on helpottaa kotona asumista. Korjausavustusta voidaan nyt myöntää sellaisille kotitalouksille, joissa yhden henkilön bruttotulot eivät ylitä 2 000 euroa kuukaudessa. Jos kotitalouteen kuuluu useampia henkilöitä, tulorajat nousevat henkilömäärää vastaavasti. Ennen uudistusta avustusta sai, mikäli bruttotulot eivät ylittäneet 1 760 euroa kuukaudessa. Asetusmuutos korjausavustusten

4

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

tulorajojen korottamisesta tuli voimaan 1.7.2018. Muita avustuksen saamisen edellytyksiä ei muutettu.

Tarjolla myös hissija esteettömyysavustuksia Avustus voi olla suuruudeltaan enintään 50 prosenttia ja tietyissä tilanteissa enintään 70 prosenttia suunnitelluista kohtuullisista korjauskustannuksista. Avustusta voi hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta. ARAn korjausavustusohjeen mukaan avustusta voidaan asuntoosakeyhtiössä myöntää sellaisiin korjaustoimenpiteisiin, joista hakija on korjausvastuussa vastuunjakotaulukon, yhtiöjärjestyksen tai yhtiö-

kokouksen päätöksen mukaan. Avustettavia toimenpiteitä voivat kuitenkin olla myös sellaiset oman asunnon korjaukset, jotka teetetään taloyhtiön remontin yhteydessä. Osakkaan on liitettävä avustushakemukseen esimerkiksi tarjous, jossa on esitetty osakkaan osuus remontin kustannuksista ja korjaustoimenpiteistä. Asuntojen korjausavustusten ohella ARA myöntää avustuksia myös hissien jälkiasentamiseen sekä liikkumisesteen poistamiseen.

Avustuksista hyötyä sekä asukkaille että yhteiskunnalle Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen oli tyyty-

väinen valtioneuvoston päätökseen korjausavustusten tulorajojen korotuksesta. – Kun asunto korjataan asukkaan tarpeiden mukaan, yhä useampi ikääntynyt ja vammainen henkilö voi asua pidempään omassa kodissaan. Muutos on hyvä myös julkisen talouden kannalta, sillä esteettömyys- ja korjaustöiden kustannukset ovat pieniä verrattuna palvelu- ja laitosasumisesta syntyviin kuluihin. Tulorajojen korotuksella on suurin vaikutus Uudellamaalla. Siellä asuvilla on muuta maata suuremmat eläkkeet, mutta myös elämisen kulut ovat huomattavasti muuta maata korkeammat. Pääkaupunkiseudulla asuvat hakevat avustusta nykyisellään kuitenkin vain harvoin.


Motivalta verkko-opas lämpöpumppuinvestointien tueksi Lämpöpumppujen asentaminen taloyhtiöihin ja kuntien isoihin kiinteistöihin on viime vuosina yleistynyt. Investoinneilla haetaan ennen kaikkea taloudellisia säästöjä, mutta lämpöpumpuilla on merkittävä rooli myös kuntien ja koko Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Hankintojen tueksi kaivataan kuitenkin puolueetonta tietoa. Tähän tarpeeseen vastatakseen Motiva on julkaissut oppaan lämpöpumppujärjestelmien hankinnasta. Opas löytyy verkkosivulta www.motiva.fi: Ratkaisut > Uusiutuva energia > Lämpöpumput > Lämpöpumppujen hankintaopas taloyhtiöille ja kunnille. Opas antaa taloyhtiöpäättäjille sekä kuntien hankinnoista vastaaville eväät lämpöpumppuhankkeen hallittuun läpivientiin ja oikeiden kysymysten esittämiseen hankkeesta vastaavalle suunnittelijalle.

Suunnittelijan työstä ei kannata tinkiä Motivan asiantuntija Sami Seunan mukaan kustannustehokas ja toimiva järjestelmä koostuu laadukkaasta suunnittelusta, laitteista ja toteutuksesta. Tärkeimmät vaiheet hankinnassa ovat Seunan mukaan tarve- ja kannattavuusselvitys, hankkeen suunnitteluvaihe ja urakan valvonta. Kunnilla ja taloyhtiöillä on käytettävissä hankintakonsultteja hankintaprosessin tukena, mutta niiden käyttö erityisesti taloyhtiöpuolella on Seunan mukaan turhan vähäistä. – Ammattitaitoinen, kokenut konsultti pystyy hoitamaan kilpailutuksen ja tilaajapuolen edunvalvonnan paremmin, ja samalla hallitusväeltä vähenee stressi ja työmäärä. Tällöin

Kyselytulos: rakennushankkeeseen ryhtyvien tietoisuus kosteudenhallinnasta on kehnoa

hanke kuormittaa taloyhtiön hallintoa vain siltä osin kuin on tarpeen, eli päätöksenteossa.

Rakentamisen Laatu RALA ry:n toteuttaman kyselyn mukaan rakentamisen kosteudenhallintaan herätään edelleen liian usein vasta silloin, kun rakennushanke on edennyt työmaavaiheeseen. Tällöin kosteudenhallinta jää vajavaiseksi, eikä suunnitteluvaiheessa ole välttämättä otettu huomioon kosteudenhallintaa ja sen edellyttämiä toimia. Rakentamisen Laatu RALA ry on kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen perustama toimija, jonka tavoitteena on parantaa rakentamisen laadun ja terveen kilpailun edellytyksiä. Yksi RALAn palveluista on Kuivaketju10-toimintamalli rakennushankkeen kosteudenhallinnalle. Kuivaketju10-toimintamallissa pyritään estämään kosteusvaurioiden syntyminen rakennusprosessin kaikissa eri vaiheissa. Toimintamallissa olennaista on, että kosteudenhallintaan liittyvä tieto keskeisistä riskeistä ja toimenpiteistä on kaikkien osapuolten käytössä reaaliajassa. Kosteudenhallinnan ketju lähtee tilaajan päätöksestä, ja sen tulee kulkea suunnittelun ja työmaavaiheen läpi käyttöön saakka.

Energiansäästö motivoi lämpöpumppuinvestointeihin Motivan syksyllä 2017 julkaiseman selvityksen mukaan lämpöpumppuinvestointeihin taloyhtiöissä kannustivat erityisesti energiakustannusten vähentäminen, jäähdytysmahdollisuus sekä kiinteistön jälleenmyyntiarvon kasvattaminen. Noin puolet vastaajista arvioi yhtiövastikkeen laskevan ja lähes puolet arvioi vastikkeen pysyvän samalla tasolla lämpöpumppuinvestoinnin vuoksi. Lämpöpumppujen myyntiä on vauhdittanut myös pitkään jatkunut matala lainojen korkotaso. Motivan selvityksessä kävi ilmi, että taloyhtiöissä ja kunnissa kaivataan tietoa investointien kannattavuudesta sekä eri järjestelmien soveltuvuudesta omaan kiinteistöön. Motivan tuore opas tyydyttää tätä tiedonnälkää. Oppaan laadintaan ovat osallistuneet myös Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Scanoffice Oy, Rototec Oy, Nivos Energia Oy, Nibe Oy sekä Onninen Oy.

huonoa. – Kyselyn tulokset antavat aihetta huolestumiseen, sillä se osoittaa selvästi, että rakennushankkeeseen ryhtyvät eivät tiedä ja tunne kosteudenhallintaan liittyviä asioita. Ja kuitenkin hankkeeseen ryhtyvät ovat avainasemassa tässäkin asiassa, aineistoa analysoinut Juha-Matti Junnonen toteaa. RALAn sähköisen järjestelmän käyttäjät kokivat, että Kuivaketju10 on lisännyt rakennushankkeissa eri osapuolten tietoisuutta kosteudenhallinnasta sekä parantanut yhteistyötä. Järjestelmän käyttöliittymään oltiin tyytyväisiä, ja Kuivaketju10-toimintamallin koettiin parantavan rakentamisen laatua helpomman sekä systemaattisemman kosteudenhallinnan kautta. Ongelmaksi uuden toimintamallin käytössä tunnistettiin työn määrän lisääntyminen. Yhteenveto kyselyn tuloksista on RALAn sivuilla.

Rakentamisen Laatu RALA ry

Kuivaketju10-toimintamallin käyttö on vielä suppeaa

Motiva Oy

RALA selvitti kosteudenhallinnan parissa työskentelevien kokemuksia Kuivaketju10:stä keväällä 2018 toteutetulla kyselyllä, johon vastasi 438 kk10.rala.fi -sähköisen järjestelmän käyttäjää sekä 103 rakennusvalvonnan henkilöä. Rakennusvalvonnan henkilöille suunnatun kyselyn vastauksista ilmeni, että Kuivaketju10-toimintamallin käyttö ei ole vielä kovin laajamittaista, vaikka toimintamalli tunnetaan kaupunkien rakennusvalvonnoissa suhteellisen hyvin. Rakennushankkeeseen ryhtyvien tietoisuus kosteudenhallinnasta on kyselyn perusteella

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

5


Pixabay

lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Ennakointi on oiva säästökeino putkiremontissa Joissain taloyhtiöissä päädytään teettämään putkiremontti perinteistä kevyemmillä menetelmillä tai eri vaiheisiin pilkottuna, jotta sen mittavat kustannukset eivät kuormittaisi taloyhtiön taloutta kertaheitolla. Parempaa säästöä voisi saada kuitenkin pitkäjänteisyydellä ja hyödyntämällä rakennusalan suhdanteita.

6

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018


Linjasaneeraus on tunnetusti työläs, pitkäkestoinen ja ennen kaikkea kustannuksiltaan suuri hanke. Taloudellisista syistä – tai vaikkapa asumisviihtyvyyden vuoksi – joissain taloyhtiöissä saatetaankin pyrkiä toteuttamaan se mahdollisimman vähällä vaivalla, kenties jopa pidemmällä aikajänteellä eri vaiheisiin pätkittynä. Nykyisten matalien korkojen aikana putkiremontin pilkkominen osiin ei ole kuitenkaan välttämättä tarpeen – ainakaan rahoitussyistä. – En näe, mistä se säästö siinä tulisi. Rakennuttaminen maksaa joka kerta erikseen ja asumishaitta olisi vain kaksinkertainen. Remontit ovat vääjäämättä edessä, jos taloa aiotaan pitää asuinkäytössä, toteaa Kaarinan kaupungin tekninen johtaja Jyrki Haapasaari. Urallaan hän on toiminut lehtorina Turun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelmassa, istunut eri taloyhtiöiden hallituksissa 1990-luvun alusta lähtien sekä rakennuttanut, kunnossapitänyt ja saneerannut tilaajan näkökulmasta jo yli 15 vuoden ajan. Tilanne voi olla toki erilainen, jos taloyhtiö ei yksinkertaisesti saa riittävästi lainaa koko putkiremontin toteuttamiseksi kerralla. Haapasaari huomauttaa, että hänen kokemuksensa on kertynyt enimmäkseen isommista kaupungeista, joissa kiinteistöjen arvo säilyy suhteellisen hyvin, jopa nousee. – Silloin taloyhtiöiden on mielekästä lähteä remonttiin ja pankit rahoittavat sitä mielellään. Linjasaneerauksessa kustannuksia kertyy

Isommissa kunnissa taloyhtiöt ryhtyvät Haapasaaren mukaan remontteihin yleensä järkevästi ajoitettuna eli siinä

vaiheessa, kun putkivuotoja ja tukoksia alkaa ilmetä ja niiden korjauskustannukset alkavat kasvaa. Varsinkin kasvukeskuksissa remonttiin käytetty raha näkyy tavallisesti myös asuntojen osittaisena arvon nousuna sekä myynnin helpottumisena. – Muuttotappioseuduilla ei välttämättä saada ikinä niitä rahoja takaisin. Jos remonttiin pistetään 600 euroa per neliö, asunnon arvo kasvaa ehkä 200 euroa neliöltä. Siellä ne ovat eri tavalla vaikeita päätöksiä, ja voi olla, että pankki ei rahoitakaan remonttia. Perinteisessä linjasaneerauksessa rakenteet avataan, vanhat putket poistetaan ja niiden tilalle asennetaan uudet. Menetelmä onkin siis työläs, aiheuttaa pölyä ja melua ja vie aikaa. Lisäksi perinteistä menetelmää käytettäessä huoneistojen kylpyhuoneet menevät uusiksi, niiden pinnat avataan ja tehdään muun muassa uudet lattiakaivot ja uusi viemäri. Siten remontin kustannuksetkin paisuvat helposti suuriksi. – Ensin on hirveä purkaminen, että putkiin päästään käsiksi ja sitten taas rakentaminen, toteaa Haapasaari. Koska rakenteet joka tapauksessa revitään auki, samaan syssyyn tehdään usein muitakin perusparannuksia esimerkiksi sähkö-, tietoliikenne- ja antenniverkon osalta, mikä myös kasvattaa osaltaan kokonaiskustannuksia. Myös ilmanvaihdon poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmiä toteutetaan yhdessä linjasaneerauksen kanssa. Pinnoitus putkien vaihtamisen vaihtoehtona

Perinteiselle menetelmälle on kuitenkin tarjolla kevyempiä vaihtoehtoja, joilla putkiston käyttöikää saadaan jatkettua. Haapasaaren mukaan noita menetelmiä

myös käytetään nykyään yleisesti. – Ensinnäkin niin sanotut sukittaminen ja pinnoittaminen, joissa putkia ei vaihdeta, vaan ne putsataan ja pinnoitetaan sisäkautta. Se ei riko rakenteita, joten remontti on sitä kautta huokeampi, paljon nopeampi eikä kylpyhuoneita ei ole pakko uusia. Sujutuksessa puolestaan vanhan putken sisälle nimensä mukaisesti sujutetaan paineilman avulla uusi, hartsissa kyllästetty polyesterihuopaputki. Menetelmät edellyttävät kuitenkin sitä, että vanha putki on vielä tarpeeksi hyvässä kunnossa toimiakseen muottina uudelle. Sen on esimerkiksi kestettävä sisäpuolista rassausta, jotta massa tarttuisi pintaan hyvin. Jos putki on päässyt jo liian huonoon kuntoon, voikin olla, että se voidaan enää vain uusia. Haapasaari kertoo, että pinnoittajat lupaavat pinnoitetuille putkille vuosikymmenten takuuta. – Kyllä niitä markkinoidaan ihan perinteisen kaikkien putkien vaihtamisen vaihtoehtona eikä tilapäisratkaisuna. Olen kuitenkin ehkä enemmän perinteisen putkiremontin kannalla silloin, kun putkien vaihtaminen on kohtuudella tehtävissä. Perinteinen menetelmä soveltuu hänen mukaansa hyvin käytettäväksi esimerkiksi silloin, kun kyseessä on tavanomainen kerrostalo, jossa kaikki kerrokset ovat suurin piirtein samanlaisia keskenään, kylpyhuoneet päällekkäin ja rakenteet ohuita. – Jos kyseessä on kuitenkin hankala kohde, jossa putkien uusiminen tulisi todella kalliiksi, pinnoittaminen on hyvin järkevää, Haapasaari huomauttaa. Hän lisää korjausmenetelmän valinnan riippuvan kuitenkin myös siitä, mille asioille taloyhtiössä annetaan arvoa: – Mikä on esimerkiksi kylpyhuonei>>

Puh. (02) 6301 880 | vehmasputki@vehmasputki.fi | www.vehmasputki.fi Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

7


LINJASANEERAUKSET VAHINKOSANEERAUKSET UUDISRAKENNUKSET SANEERAUSTYÖT

Varpushaukantie 3 28220 Pori www.ekorakennus.fi Mikko Sillanpää puh. 050 433 7227 mikko.sillanpaa@ekorakennus.fi

Kari Sillanpää puh. 050 557 4494 kari.sillanpaa@ekorakennus.fi

• MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO • Ammattitaitoiset lv-palvelut Satakunnassa jo vuodesta 1977

Kielokatu 108, PORI Puh. 02 6313 900 ma-pe 7-17 WWW.VK-LAMPO.FI

den tilanne: minkä verran asukkaat ovat jo itse uusineet niitä valmiiksi ja olisiko niitä hyvä uusia nyt sitten porukalla? Sisäpuoliset korjausmenetelmät sopivat viemäreille

TA LO T EKNIIKKA

TEOLLISUUS

Ve s i- Vas a O y Pa pinhaank at u 2 26100 Raum a

SPRINKLERI

w w w.v e s i -vasa.fi

www.porinurakointipalvelu.fi

UUDISRAKENTAMINEN KORJAUSRAKENTAMINEN REMONTIT LINJASANEERAUKSET ✆ 044 329 4640 | Roihutie 3, 28220 Pori info@porinurakointipalvelu.fi 8

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

Talon alla sijaitseva pohjaviemäri on Haapasaaren mukaan eräs kriittinen osa, josta linjasaneeraus usein aloitetaan. Kyseinen viemäri on rakennuksessa kovimmalla käytöllä, kertyyhän siihen vedet kaikista asunnoista. – Se on yleensä huonoimmassa kunnossa, ja jos se menee tukkoon, niin sitten kaikkien asuntojen viemärit ovat tukossa. Pinnoittaminen tai sukittaminen soveltuvat Haapasaaren mukaan kenties parhaiten juuri pohjaviemäriin ja isompiin linjoihin. Hän kuitenkin huomauttaa, että pinnoitusmenetelmän soveltuvuudesta käyttövesiputkien kunnostamiseen on mahdollisten pinnoiteaineiden liukenemisen terveysvaikutusten vuoksi erilaisia näke-

myksiä. Pääasiassa pinnoittamista hyödynnetäänkin viemäriputkissa. Tyypillinen ratkaisu onkin pinnoittaa rakennuksen viemäriputket ja asentaa uudet käyttövesijohdot pintavetona. Se ei edellytä seinien avaamista, sillä vanhat putket voidaan tyhjätä, tulpata ja jättää seinien sisään. – Tämän voi tietysti jakaa kahtia, niin kuin monesti tehdäänkin. Ensin uusitaan ne paineelliset pintajohdot, joissa vahinko on suuri, jos jotain menee rikki: vettä tulee äkkiä ja paljon. Sitten viemärit pinnoitetaan ehkä vähän myöhemmin toisella kerralla, kertoo Haapasaari. Usein pinnoitus ja vesijohtojen uudelleen vetäminen tehdään kuitenkin yhtä aikaa. Haapasaari muistuttaa, että työstä aiheutuu joka tapauksessa jonkin verran asumishaittaa ja projektiin ryhtymisestä koituu aina kuluja, joten on edullisempaa tehdä kaikki kerralla. Pinnoituskaan ei ole lopulta mitään halpaa huvia, sillä jo rakennuttaminen itsessään maksaa:


Pixabay

VIEMÄRIN VAIVOIHIN ON

MONET HOIDOT.

SOITA YKKÖSTOHTORI ASIALLE.

– Aina tulee ne hankekustannukset; tehdään suunnitelmat, kilpailutetaan tarjoukset, tehdään sopimukset, valvotaan, vastaanotetaan urakat. Ajoissa aloitettu hanke voi käydä edullisemmaksi

Haapasaarella on kokemusta taloyhtiön putkiremontista myös osakkaan ja asukkaan näkökulmasta. Hän asuu vuonna 1963 valmistuneessa rakennuksessa, jonka linjasaneeraus saatiin päätökseen viisi vuotta sitten. Hankkeeseen ryhdyttiin hyvissä ajoin, ennen kuin kohdalle ehti osua hankalia putkivuotoja. Haapasaari kiitteleekin taloyhtiönsä hallitusta viisaasta ennakoinnista ja suosittelee muitakin taloyhtiöitä olemaan ajoissa liikkeellä: – Sitten voi rauhassa suunnitella tai jopa odottaa sopivaa suhdannetta, että saadaan parempia tarjouksia. Ja ensimmäisen tarjouskierroksen perusteella ei ole välttämättä pakko valita, jos tuntuu siltä, että tarjoukset ovat kalliita.

Taloyhtiö voi kysyä myöhemmin lisää tarjouksia tai selvittää, miksi ne olivat kalliita: oliko mukana kenties kohtuuttomia vaatimuksia tai voisiko urakan laajuutta pienentää, ja kysyä sitten uudelleen tarjouksia? Haapasaaren oman kokemuksen mukaan taloyhtiöiden korjaustilanne on yleisesti ottaen hyvä, eikä putkiremonttiin ryhtymisessä viivytellä turhaan. Myöskään ylikorjaamista ei yleensä harrasteta. – Hiukan ehkä pitkäjänteisyyttä voisi olla jonkin suhdanteen hyödyntämisessä, hän pohtii. Taloyhtiöissä voitaisiin esimerkiksi miettiä pidemmällä aikajänteellä, olisiko sillä hetkellä niin kova rakentamisen suhdanne, ettei korjauksiin kannata vielä ryhtyä. Tai päinvastoin: jos alalla on hiljaista, voisiko olla jo kannattavaa toteuttaa korjauksia, vaikka niitä ei aivan vielä tarvittaisi? Näin voitaisiin saada remontin hintaa alemmas ja paremmat tekijät kuin korkeasuhdanteessa, jolloin tekijöistä on kova kysyntä. l

L&T hoitaa ammattitaidolla kaikki viemäreiden ja kaivojen huoltoon liittyvät palvelut.

• Viemäriverkostojen kuntokartoitukset • Uusien viemäreiden vastaanottokuvaukset • Putkistojen pesut ja huuhtelut • Viemäreiden avaukset ja sulatukset • Kaivojen ja erottimien tyhjennykset • Märkäimupalvelut Pyydä tarjous L&T:n viemärihuollosta: www.lassila-tikanoja.fi/asioi Yritykset 010 636 7000 Yksityiset 010 636 5000 Kiireisissä tilanteissa voit soittaa ympäri vuorokauden päivystysnumeroomme 010 636 2000. www.lassila-tikanoja.fi JÄTEHUOLTO JA KIERRÄTYS SIIVOUS JA TUKIPALVELUT KIINTEISTÖHUOLTO JA -TEKNIIKKA VAHINKOSANEERAUS VIEMÄRIHUOLTO YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

9


Pixabay

lll

Teksti: Taru Horsma-aho

Järkevä vakuutuskilpailutus perustuu tarpeeseen 10

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018


Taloyhtiön vakuutuksia ei kannata kilpailuttaa halvoista vakuutusmaksuista haaveillen, vaan järkevässä vakuutuskilpailutuksessa pyritään löytämään taloyhtiön tarpeita parhaiten palveleva vakuutus ja ennakoimaan vahinkoja. Vakuutusyhtiöt yrittävät vakuutusehdoillaan kannustaa taloyhtiöitä pienentämään korjausvelan määrää ja ryhtymään ennakoiviin remonttitoimenpiteisiin ajoissa. Tämä näkyy konkreettisimmin kiinteistövakuutusten ikävähennyksissä. Kaikkiin kiinteistövakuutuksiin sisältyy ikävähennyksiä, jotka vaikuttavat korvattavan vahingon korvaussummaan. Mitä vanhemmat vesiputket ovat, sitä enemmän putken rikkoutumisesta johtuvan vesivahingon korvattavasta summasta tehdään vähennyksiä. – Käytännössä ikävähennyksellä tarkoitetaan sitä, että vahinko muuttuu ajan myötä ennalta-arvattavammaksi. Vesiputken vuoto itsessään on yllättävä vahinko, mutta mitä vanhempi putki on, sitä todennäköisemmin se vuotaa, If:in rakennus- ja kiinteistövakuutusten asiantuntija Anssi Varpe selventää. Ikävähennykset kannustimena saneeraustöihin

Tämän vuoksi vakuutusyhtiöt siirtävät vuotoriskin vastuuta enemmän vakuutuksen ottajalle. Putkia uusittaessa ikävähennyksen määrä pienenee. Sama koskee viemäreitä, joihin sovelletaan samoja vähennyksiä kuin käyttövesiputkiin. Vakuutusyhtiöstä riippuen ikävähennyksiä aletaan soveltaa yleensä 10 tai 20 vuoden kuluttua putkiston käyttöönotto- tai korjausvuotta seuraavasta vuodesta. – Jos vanha putki vuotaa, ikävähennyksestä tulee kustannuksia taloyhtiölle itselleenkin, ja ne kustannukset ovat pois putkiremonttiin varatusta kassasta, Varpe huomauttaa. Suunnitelmallinen remontti on taloyhtiölle aina hallitumpi tilanne kuin äkillisen vuodon korjaaminen.

Ja kun putkistot on saneerattu, vuotoja tapahtuu epätodennäköisemmin. Vakuutusyhtiöstä riippuen putkistosaneeraus huomioidaan vakuutusmaksun määrässä joko ainoastaan käyttövesiputkiston osalta, tai se voi koskea lisäksi myös viemäriputkistoja. – Vesijohtojen saneeraus vaikuttaa vakuutusmaksuihin alentavasti, ja korvauksessa ikävähennys on pienempi. Saneerausyrityksen valintaan kannattaa kiinnittää huomiota

Taloyhtiön putki- ja viemärisaneeraukset suositellaan teetettäviksi yrityksillä, joilla on putkistosaneerausmenetelmälleen VTT:n myöntämä sertifikaatti. Mikäli saneeraus teetetään sertifikaatin saaneella yrityksellä, se pienentää ikävähennykset vakuutusyhtiön määrittelemäksi ajaksi. Saneerauksen vaikutus ikävähennyksiin on heikompi, mikäli saneerausyritykseltä ei löydy sertifikaattia, tai jos yritystä ei ole mainittu vakuutusyhtiön ylläpitämässä sopimuskumppanilistassa. Varpen mukaan myös vahinkojen kartoituksissa kannattaa käyttää sopimuskumppaneita, koska se vaikuttaa vakuutuksen korvaukseen. – Vuotovahinkoon tehdään aina kosteuskartoitus, eli selvitetään mitä kastui ja miksi, mistä kosteus tuli ja kuinka laaja vahinko on. Jos kartoituksen tekemiseen käytetään vakuutusyhtiön suosittelemaa yhteistyökumppania, kartoitus maksetaan vaikka vahinkoa ei korvattaisi. Vakuutusyhtiöiden ja saneerausyritysten yhteistyöllä pyritään myös sujuvoittamaan asiakaspalvelua sekä vahinkoasioiden etenemistä.

OP esimerkiksi on aloittanut yhteistyön, jossa kumppaniyritykset voivat tietyissä tilanteissa tehdä korvauspäätöksen vakuutusyhtiön puolesta. – Vahinkoilmoituksen saapumisen jälkeen lähetämme kumppanin paikan päälle tekemään kartoitusta. Kumppani pystyy tiettyyn eurorajaan asti tekemään korvauspäätöksen itsenäisesti ja vältytään viiveeltä, kertoo OP:n yritysasiakkaiden omaisuusvakuutuksista vastaava johtaja Leena Leijala. Laajennus tuo lisäturvaa

Perustasoiset kiinteistövakuutukset korvaavat hyvin pitkälti samanlaisia vahinkoja samankaltaisilla ehdoilla, mutta pieniä, kuitenkin vaikutukseltaan merkittäviä erojakin löytyy. Esimerkiksi piharakennusten, kuten auto- ja jätekatosten tai varastotilojen koko vaikuttaa siihen, täytyykö ulkorakennus vakuuttaa erikseen vai sisältyykö se automaattisesti kiinteistövakuutukseen. Vakuutusyhtiöiden määritelmät vakuutukseen sisältyvän ulkorakennuksen pinta-alasta vaihtelevat huomattavasti, jopa 40 neliöstä 300 neliöön. Huomiota kannattaa kiinnittää myös vakuutusten lisäosiin ja laajennuksiin. – Laaja vakuutus kattaa esimerkiksi, jos voimakas raekuuro aiheuttaa tuhoa ja katto vahingoittuu. Erona perusvakuutukseen on se, että laaja vakuutus kattaa myös poikkeuksellisen sateen tai vesistöjen tulvimisen aiheuttamat vahingot, Leijala sanoo. Leijalan mukaan tyypillisin lisävakuutus on kuitenkin talkoovakuutus, jolla vakuutetaan asukkaat pihatalkoita varten. >>

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

11


Pixabay

OMAKIINTEISTÖ Lisää luettavaa osoitteessa www.omakiinteisto.com

12

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

Lisäosien tarjonta vaihtelee

esimerkiksi tulvavahingoille, Leijala kertoo.

Laajat, niin sanotut all risk -vakuutukset korvaavat poikkeuksellisia tapahtumia, joita muuten ei korvattaisi, kuten esimerkiksi akvaarion rikkoutumisesta tai suihkuun nukahtamisesta aiheutuneita vahinkoja. Varpen mukaan vakuutuksen laajentamiselle voi olla syytä esimerkiksi silloin, jos kiinteistön rakennustyöt on tehty normaalista poikkeavalla tavalla tai rakentamisessa on käytetty perusmateriaaleista poikkeavia materiaaleja. – Laajennus kattaa entisöintikustannuksia vahingon sattuessa esimerkiksi suojelukohteessa. Kiinteistön voi vakuuttaa myös maaperän saastumisen varalta. Tämä voi olla järkevää esimerkiksi öljylämmitteisissä kohteissa, joista öljyä voi päästä valumaan, Varpe sanoo. Lisäosat ovat vakuutusyhtiökohtaisia, mutta on tärkeää olla perillä oman kiinteistön tilanteesta. – Tärkeintä on tutustua vakuutustuotteisiin. Vakuutusyhtiöt ovat tehneet tiiviitä tuoteselosteita, joissa on kerrottu ymmärrettävästi, millainen tuote on kyseessä ja mitä se kattaa. Se auttaa ymmärtämään, mitä on vakuutettu, mitä halutaan vakuuttaa ja millaisella omavastuulla. On hyvä hahmottaa myös oman kiinteistön tilanne, onko riskiä

Paras säästökeino on huolehtia taloyhtiöstä

Kiinteistössä tehdyt saneeraukset alentavat kiinteistövakuutuksen hintaa, ja vahinkotilanteessa ne pienentävät ikävähennyksiä. Lisäksi taloyhtiö voi vaikuttaa vakuutusmaksuun omavastuuvalinnalla. – Omavastuuvalinta on helpoin keino säästää. Taloyhtiö voi itse arvioida millaista omavastuuta haluaa maksaa, ja omavastuuta nostamalla voi pienentää vakuutusmaksua, Leijala sanoo. Taloyhtiön budjettia ajatellen voikin olla kannattavampaa maksaa suurempi omavastuuosuus vahingon sattuessa, kuin maksaa jatkuvasti suurempaa vakuutusmaksua. Vakuutustarjous kannattaa siis kilpailuttaa sekä useassa yhtiössä että erikokoisilla omavastuuosuuksilla. Näin säästyvät kustannukset on helposti laskettavissa jo ennen vakuutuksen ottamista. – Taloyhtiön hallituksella on kuitenkin vastuu siitä, että päätöksiä tehdään ja toimenpiteisiin ryhdytään ajoissa, eikä vasta sitten, kun jotain sattuu, Varpe sanoo. – Kiinteistön ylläpidolla, huollolla ja peruskorjauksilla kiinteistö pysyy kunnossa ja vahinkomäärät maltillisina, Leijala kiteyttää.


lll

Teksti: Taru Horsma-aho | Saara Pakaslahti

Tarkka taloudenpito on aktiivisuutta ja ripeää reagointia Järkevä taloudenpito on kokonaisvaltaista toimintaa, jonka ansiosta taloyhtiö voi säästää rahaa, lisätä asumisviihtyvyyttä ja parhaimmillaan jopa pienentää vastikkeen määrää. Vakuutusten kilpailuttaminen on vain osa kokonaisuutta. Lisäksi esimerkiksi kiinteistösähkö sekä taloyhtiön mahdolliset lainat kannattaa kilpailuttaa. Muidenkin palvelusopimusten kilpailuttamisella taloyhtiö voi saada säästöjä. Yleensä taloyhtiön suurimpia menoeriä ovat lämmitys ja vesi. Energiansäästössä pienilläkin teoilla on suuri merkitys, ja useista pienistä säästökohdista syntyy yhdessä isompi kokonaisuus. Monissa taloissa ilmenee ongelmia muun muassa patteriverkoston toiminnassa. Patteriverkoston perussäädöistä huolehtimalla huonelämpötilat saadaan tasaisiksi, mikä sekä säästää energiaa että parantaa asumisviihtyvyyttä. Hyvin tehdyllä perussäädöllä energiankulutusta voi pienentää lämmityksen osalta jopa 10–15 prosenttia. Nopeasti kiinni kosteuden aiheuttamiin vahinkoihin

Kasvanut vedenkulutus voi kieliä vuodosta, joten vedenkulutuksen aktiivinen seuranta on tärkeää. Kulutusta kannattaa tarkastella esimerkiksi kuukausittain. Jos seurannalla saa paljastettua vuotokohdan, nopealla reagoinnilla voi parhaassa tapauksessa saavuttaa sekä säästöjä että välttyä kosteusvahingoilta, joiden korjaaminen tuntuisi niin yhtiön kuin osakkaiden taloudessa ikävästi. Vakuutusyhtiöt antavat eniten kielteisiä korvauspäätöksiä juuri kosteusvahingoista. – Vesivahingon sattuessa vuodon syy selvitetään aina, mutta jos tarkastuksessa käy ilmi, että vuoto on kosteusrasitusvahinko, sitä ei korvata, If:in rakennusja kiinteistövakuutusten asiantuntija Anssi Varpe sanoo. Tyypillisimpiä kosteuden aiheuttamia rasitusvahinkoja syntyy muun muassa kondenssiveden kerääntymisestä, vesieristevuodoista sekä vuotavista ränneistä, joista kosteutta pääsee seinään ja sitä kautta rakenteisiin. Taloyhtiössä olisikin järkevää tarkastaa yleisimmät vahinkopaikat ajoittain ja huoltaa ne heti, jos jotain vikaa on havaittavissa. l Lähteet: Motiva ja Kiinteistöliitto

JÄTE- YM. KULJETUKSIA VAIHTOLAVOJA, JÄTEASTIOITA, NOSTURIAUTOPALVELUJA Ota yhteyttä

✆ 0400 128 158 (02) 823 5328

AARO REUNANEN Koijärventie 72, Unaja Rauma

Karjarannantie 12, 28100 PORI

PÄIVYSTYS 0500 225 518

Talonmiespalvelut • Siivouspalvelu

Julkisivupesut, konepesut, öljysäiliöiden pesut, kuivaimutyöt ja graffitien poistot, kaivojen puhdistus...

(02) 435 4700, 044 700 2972

(02) 8232 711, 044 7002971 044 700 2970

myynti@pesujaimu.com timo.roos@raumantankkihuolto.com jorma.rantala@raumantankkihuolto.com helena.rantala@raumantankkihuolto.com

www.pesujaimu.com

Sorkantie 47, 26100 Rauma

KIINTEISTÖJEN KULJETUSPALVELUT RISUKULJETUKSET KUORMATTUNA VAIHTOLAVAT PIHATALKOISIIN PUIDENPOISTO KOURASAHALLA HARAVOINTIJÄTTEET KUORMATTUNA ✆ 0400 595 667 ✆ 0400 723 210

www.kuljetustoivonen.net Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

13


Media Potentian kuvapankki

lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Korjausvelka voi saada taloyhtiön pohtimaan purkua Asuinkiinteistöjen korjausvelka on kasvussa, ja etenkin monet 1960–70-luvulla rakennetut kerrostalot alkavat olla suurempienkin korjausten tarpeessa. Missä tilanteissa kiinteistön purkaminen voisi olla kannattava vaihtoehto mittaville saneerauksille?

14

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018


Teknistä korjausvelkaa alkaa olla suomalaisessa rakennuskannassa jo runsaasti. Etenkin 1960- ja 1970-luvuilla rakennettiin paljon asuinkiinteistöjä, jotka ovat nyt tulleet elinkaaressaan siihen pisteeseen, että suuret saneeraukset ovat niissä ajankohtaisia. Tulevien remonttien hintalappu voi kuitenkin hirvittää, ja joissain taloyhtiöissä saatetaan jopa miettiä, onko korjaaminen enää taloudellisesti järkevää. Esille onkin noussut joitain tapauksia, joissa vanha kiinteistö on päädytty syystä tai toisesta purkamaan, ja sen tilalle on rakennettu uusi asuinrakennus. Vaikka vanhan asuinkiinteistön eteen olisi kasautunut useampia kalliita remontteja, ei purkaminen ole niitä edullisempi vaihtoehto, jos alueen yleinen kehitys ei tee lisärakentamisesta kannattavaa. Purkupäätöstä ei kannata siis tehdä pelkän kiinteistön kunnon perusteella, onhan uuden rakentaminen lopulta aina kalliimpaa kuin vanhan korjaaminen. – Jos 25 asunnon kerrostalon paikalle tulisi samankokoinen, noin 25 asunnon talo, se uusi rakennus on aina kalliimpi, ja kestää kymmeniä vuosia ennen kuin samankokoisen rakentaminen vanhan tilalle tulisi kannattavaksi vaihtoehdoksi, havainnollistaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio. Hän oli vuonna 2016 laatimassa Asunto-osakeyhtiöiden purkava lisärakentaminen -raporttia, joka oli osa valtioneuvoston silloisen selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. – Jos uusi rakennus on jotain muuta, tarkoitettu eri käyttötarkoitukseen tai merkittävästi vanhaa isompi, kasvavasta rakennusoikeudesta tulee se hyöty. Kunnossapidon laiminlyönnit voivat kostautua

Asuinkiinteistön purkamista ei välttämättä harkita kuitenkaan vain suurten korjausten vaih-

toehtona. Toisinaan purkamiseen päädytään muuttotappioalueilla, joissa alueen kehitys on ajanut asukkaita muuttamaan kasvukeskuksiin. – Alue tietyllä tavalla hiipuu, joten rakennuksia ei kannata korjata, jos niille ei ole näköpiirissä käyttäjiäkään, toteaa Vainio. Tällä hetkellä vallalla oleva purkuinto kytkeytyykin hänen mukaansa juuri laajempiin taloudellisiin suhdanteisiin. Toimintaympäristön muuttujat ovat Vainion mukaan vahvempia syitä asuinkiinteistön purkamiselle kuin se, että rakennus olisi varsinaisesti huonossa kunnossa. Rakennuksen voi kuitenkin saada huonoon kuntoon jo pienilläkin laiminlyönneillä, joiden vaikutukset paisuvat vuosien mittaan. – Yksihän on, että jos laiminlyödään kunnossapitoa ja on pieniä rikkoontumisia, joihin ei puututa heti. Valaiseva esimerkki on talo, jonka ränni alkaa vinksahtaa ja vuotaa, kertoo Vainio. Tilanteessa olisi viisainta, että korjaus tehtäisiin nopeasti. Jos ränniä ei kuitenkaan korjata, vuotava vesi mahdollisesti pilaa ensin julkisivun ja seuraavaksi kosteus meneekin jo rakenteisiin ja villoihin. – Sen sijaan, että olisi tehty pikku korjaus, joku olisi vain kiivennyt ja pistänyt uuden rännin paikalleen, pian käsillä on kosteusvaurio ja julkisivu menee uusiksi. Vastaavia esimerkkejä voi Vainion mukaan olla rakennuksissa paljon. Pienenä alkava vaurio saattaa hoitamattomana kasvaa isoksi.

Rakennusliike

Haapa-aho KATTOREMONTIT

ULKOVERHOUSREMONTIT IKKUNA- JA OVIREMONTIT KAIKEN KOKOISIIN KOHTEISIIN Veikko Haapa-aho

INEN TILAA ILMA TI! Y Ä K ARVIO N

040 723 7841

FACEBOOK.COM/KATTOREMONTIT WWW.RAKENNUSHAAPA-AHO.FI

Rakennuspalvelu Lindholm Oy Kettulantie 17, 28400 Ulvila mikko.lindholm@rp-lindholm.fi www.rp-lindholm.fi

TÄYDEN PALVELUN LVI-TALO KAIKKI KIINTEISTÖJEN LVI-TYÖT SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Korjaamalla saa vanhastakin hyvää

1960- ja 1970-luvuilla kiihtyneen kaupungistumisen tarpeisiin rakennettiin kiivaalla tahdilla paljon kerrostalolähiöitä. Nuo rakennukset näkyvät nyt luonnollisesti myös korjaus- ja purkutilastoissa, koska niiden määrä on yksinkertai>>

Uusikaupunki, Laitila, Rauma ja Lappi.

VESIJOHTOLIIKE HILAKARI & KUMPPANI OY Saarivainiontie 5, 23800 Laitila (02) 856 088

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

15


Pixabay

sesti niin suuri. – Silloin oli kova tarve rakentaa asuntoja nopeasti, eikä mietitty miten pitkään rakennus kestää ja korjataanko sitä koskaan, kuvailee Vainio. Hän kertoo korjauspohdintojen tulleen vasta jälkeenpäin. – On väitetty, että osa tuon aikakauden lähiöistä pitäisi purkaa, mutta se ei ole kansantaloudellista realismia ollenkaan. Ei sellaiseen riitä rahat. Vainio mainitsee käsitteen kuluvat rakennusosat: kaikella ihmisen rakentamalla on oma elinkaarensa. Olipa rakennus tehty sitten 1970- tai 1930-luvulla, mikään ei ole ikuista. – Jotkut voivat kestää pitempään, mutta niilläkin on käyttöikänsä ja jossain vaiheessa ne on pakko uusia. Se on normaalia materiaalien ja teknisten laitteiden elinkaarta. Vainio toteaa, että parjattujen, kiireellä rakennettujen lähiöiden kerrostaloistakin saadaan kyllä korjaamalla hyviä. – Kyllä niiden korjaaminen kannattaa. Niissä on paljon hyviä puolia, esimerkiksi isot huoneet. Hän mainitsee esimerkkinä tutkimusprojektin, jonka koh-

16

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

teena oli Tammelassa sijaitseva taloyhtiö, 1960–70-luvun vaihteessa rakennettu pesubetonipintainen elementtikerrostalo. – Jos elementtilähiöt kauhistuttavat, voi ottaa mallia siitä. Kun taloon pistettiin lisälämmöneristeet ja rappausta pintaan, siitä tuli niin kaunis kerrostalo kuin olla ja voi. Pesubetonista kuoriutui jalokivi. Lakiuudistus helpottanee purkupäätöksen tekoa

Vainio korostaa, että purkupäätöksen harkitseminen on aina tapauskohtaista. Rakennuksen ominaisuuksien lisäksi paljon riippuu esimerkiksi siitä, millaisella alueella rakennus sijaitsee. Syrjäinen asuinalue saattaa aluekehityksen myötä olla yhtäkkiä hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääressä, jolloin täydennysrakentamisestakin voi tulla houkuttelevaa. – Enemmän se lähtee niistä mahdollisuuksista, kuin että rakennuksessa itsessään olisi syytä purkamiseen, Vainio toteaa. Parhaimmillaan vanhan asuinkiinteistön tilalle voidaan rakentaa hyvälle paikalle isompi rakennus, jolle voidaan saada

moninkertaisesti enemmän rakennusoikeutta. – Lakimuutos asunto-osakeyhtiöiden päätöksenteon helpottamiseksi on tulossa ehkä jo tänä syksynä, lisää Vainio. Asunto-osakeyhtiölain uudistus voikin tehdä purkamisesta jatkossa hieman yleisempää. Aiemmin purkamispäätös on edellyttänyt kaikkien taloyhtiön osakkaiden suostumusta, mutta lakimuutoksen myötä jo 80 prosentin enemmistö riittäisi. Uudistuksen taustalla onkin muun muassa halu edistää täydennysrakentamista kasvavilla alueilla. Täydennysrakentaminen on tehokas houkutin

Esimerkiksi Satu Huuhkan Tampereen teknilliselle yliopistolle vuonna 2016 tekemä väitöskirja käsitteli Suomen rakennuskantaa, sen käyttöastetta ja purkamisia. Väitöskirjan aineistosta ilmeni, että asunto-osakeyhtiöiden hallinnassa olevia kerrostaloja oli purettu lopulta vain yksittäisiä kappaleita. Tyypilliset purkutapaukset olivat esimerkiksi vuokrataloja: vanhan, matalan pienkerrostalon ti-

lalle rakennettiin uusi asuinkiinteistö, johon tuli runsaasti enemmän kerrosalaa. Muuttovoittoalueilla tontille saatava lisärakennusoikeus voi olla hyvä lisäkannustin, kun taloyhtiö puntaroi vaihtoehtojaan vanhan kiinteistön korjaamisen tai sen purkamisen välillä. Toisaalta puolestaan muuttotappioalueilla tavoitteena voi olla lopulta vain tappioiden vähentäminen, jos edessä on kalliita remontteja, mutta asuntoihin ei saada enää edes asukkaita. Joskus purkavaa lisärakentamista perustellaan myös sillä, että uudesta asuinkiinteistöstä saadaan helpommin niin asumismukavuudeltaan kuin kiinteistötekniikaltaan nykyajan vaatimuksia vastaava. Vainio kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi vanhan rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi ei ole pakko tehdä kalliita remontteja. – Siihen voi panostaa vähemmilläkin kustannuksilla ja saada säästöjä. Ihan pienetkin toimenpiteet, säätämiset ja vedenpaineen alentaminen, auttavat. Pienetkin askeleet ovat hyviä, eikä suuri korjaus tai uuden rakentaminen ole ainoa tapa. l


LAKIPALSTA Minna Romu asianajaja, osakas Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy minna.romu@lindblad.fi Puh. 020 749 8193

Mikä merkitys on järjestyssäännöillä taloyhtiössä? Usein asunto-osakeyhtiössä on järjestyssäännöt, joissa asetetaan ohjeita ja kieltoja asukkaille. Säännöistä päätetään yleensä yhtiökokouksessa. Parhaimmillaan säännöt koetaan mielekkäiksi ja ne lisäävät naapurisopua. Säännöt saattavat kuitenkin aiheuttaa kiistoja asukkaiden välille. Liian yksityiskohtaiset ja pitkälle menevät säännöt eivät ole kenenkään etu. Aika ajoin osakkaiden kannattaakin pysähtyä miettimään sääntöjen sisältöä. Vuosikymmeniä vanhat säännöt kaipaavat todennäköisesti uudistamista. Mitä voidaan tehdä, jos joku asukas rikkoo järjestyssääntöjä toistuvasti? Yhtiön keino puuttua sääntöjä rikkovan asukkaan toimintaan on osakehuoneiston ottaminen yhtiön hallintaan. Hallintaanottotilanteet ovat harvoin helppoja. Erityisen ongelmallisiksi järjestyssäännöt tulevat siinä vaiheessa, kun säännöt puuttuvat normaaliin asumiseen. Yhtiö ei voi mielivaltaisesti rajoittaa asukkaiden toimintaa. Tällaisten sääntöjen perusteella huoneistoa ei voi ottaa hallintaan. Huoneisto voidaan ottaa yhtiön hal-

lintaan, jos osakas tai muu huoneistossa asuva ei noudata, mitä järjestyksen säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen tai osakehuoneistossa vietetään häiritsevää elämää. Vähäinen rikkomus ei kuitenkaan oikeuta hallintaanottoon. Osakkeenomistajaa sekä mahdollista vuokralaista on lisäksi varoitettava ennen hallintaanottopäätöksen tekemistä. On mahdollista, että taloyhtiön järjestyssäännöissä puututaan sellaiseen toimintaan, mikä voidaan katsoa normaaliksi asumiseksi. Lähtökohtana on, että mikäli asukkaan toiminta ei aiheuta vaaraa, häiriötä tai vahinkoa kiinteälle omaisuudelle tai toiselle asukkaalle, toiminta tulee sallia. Häiritsevä elämä on laaja termi, jonka osalta osakkeenomistajilla on eri käsityksiä. Yksi saattaa häiriintyä siitä, että naapuri vetää vessan tai käy suihkussa yöllä. Tämä ei kuitenkaan ole häiritsevää elämää. Tyypillinen häiritsevä elämä sisältää alkoholin liikakäyttöä ja yöllistä metelöintiä. Häiritsevän elämän tulee olla jatkuvaa tai toistuvaa. Satunnaiset

juhlat eivät ole häiritsevää elämää, vaikka joku siitä saattaakin häiriintyä. Jopa lasten leikkiminen saattaa aiheuttaa riitoja yhtiöissä. Kovaäänisetkin leikit pihalla ovat kuitenkin normaalia elämää. Harvemmin leikit jatkuvat yömyöhään. Tupakointi on riitojen kestoaihe. Taloyhtiö voi kieltää tupakoinnin esimerkiksi leikkipaikkojen lähellä halutessaan. Osakasparvekkeille kiellon ulottaminen ei onnistu tällä tavoin, koska parvekkeet ovat osakashallinnassa. Lähtökohtaisesti niillä voi myös tupakoida halutessaan. Tammikuusta 2017 lähtien taloyhtiöt ovat kuitenkin voineet hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeille, mikäli savu kulkeutuu häiritsevästi muille parvekkeille. Mikäli kiellon saa ja sitä rikotaan, tästä voi seurata jopa asunnon hallintaanotto. Tupakointikieltoja on annettu ja hakemuksia on tullut vireille vasta vähän verrattuna taloyhtiöiden määrään Suomessa. Nähtävästi yhtiöt seuraavat, miten kieltomenettely käytännössä etenee ja kuinka paljon se maksaa.

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

17


Dreamstime

lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Lukitusjärjestelmä kannattaa uusia harkiten Taloyhtiön lukitusjärjestelmän vaihto kannattaa harkita, taustoittaa ja tiedottaa tarkasti. Lukituksen uusiminen voi olla järkevää ajoittaa esimerkiksi linjasaneerauksen yhteyteen.

18

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018


Uudet, älykkäät lukitusratkaisut kiinnostavat taloyhtiöitäkin. Etenkin elektro- eli sähkömekaanisten lukitusjärjestelmien kysyntä kasvaa koko ajan. – Valmistajat tekevät kovasti töitä, että pystyvät vastaamaan tähän kysyntään. Elektromekaanisen lukituksen ratkaisuja löytyy jo melkein kaikilta toimittajilta, kertoo Suomen Turvaurakoitsijaliiton hallituksen 2. varapuheenjohtaja Katri Koskela. Lukitusjärjestelmän vaihdon kustannukset riippuvat taloyhtiön koosta ja lukkojen määrästä. Elektromekaaninen lukitus on toki kalliimpi kuin perinteinen mekaaninen lukitus. Hintaero mekaanisen ja elektromekaanisen lukituksen välillä saattaa olla jopa kolminkertainen. Älykkäämpi lukitus voi kuitenkin maksaa itsensä takaisin, sillä jos elektromekaaninen avain häviää, se voidaan poistaa järjestelmästä helposti, nopeasti ja edullisesti ohjelmoimalla. Mekaanisessa lukitusjärjestelmässä avaimen katoamisella on suuremmat ja kalliimmat seuraukset, koska lukot saatetaan joutua vaihtamaan tai sarjoittamaan uudelleen. Toinen mekaanisen lukituksen ongelma on avainten suojaus: jos järjestelmän kopiosuojauspatentti on vanhentunut, avaimia voi teettää suutarinliikkeessä kuka vain. Mekaaninen lukitus on edelleen yleisin taloyhtiöissä

Vaikka älylukituksesta ja sen hyödyistä puhutaan paljon, mekaaninen lukitus on edelleen valtavirtaa taloyhtiöissä. Lukitusjärjestelmä on niin merkittävä hankinta, ettei sitä ihan kevein perustein kannatakaan lähteä uusimaan. – Jos taloyhtiössä asuu säntillisiä ihmisiä, ja myös isännöitsijä ja huoltoyhtiö hoitavat avainturvallisuutta hyvin, ei lukitusjärjestelmää välttämättä tarvitse uusia vain uusimisen vuoksi, vaikka se olisi 50 vuottakin vanha, sanoo Finanssiala ry:n turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen. Hän arvioi, että yli 90 prosenttia taloyhtiöiden lukituksesta on yhä täysin mekaanista. – Sitä en osaa sanoa, onko lukitus sellaisena vanhentunutta. Lukkorunko ja avainpesä sinänsä eivät välttämättä ole vanhentuneita, vaan ne toimivat hyvin ja kestävät pitkään, etenkin jos ollaan säntillisiä, huolletaan ja öljytään lukkoja

sekä huolehditaan oven rakenteiden kunnosta. Näin voi maksimoida mekaanisen lukitusjärjestelmän elinkaaren. Katri Koskelan mukaan etenkin pienemmät taloyhtiöt ja osaketalot pitävät perinteisestä mekaanisesta lukituksesta. Niiden kannattaakin miettiä tarkkaan, toisiko elektromekaaninen lukitus aidosti lisäarvoa. Lukitus uusiksi esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä

Aku Pänkäläisen mukaan taloyhtiön olisi järkevää punnita lukitusjärjestelmän vaihtoa etenkin tietyissä tilanteissa. – Jos lukitus on yli 20 vuotta vanha, eikä sille ole ajan saatossa tehty mitään, kannattaa selvittää nykyisen lukituksen tila ja pistää lukitusjärjestelmän vaihto harkintaan. Selvä turvallisuusriski taloyhtiön lukitus on silloin, jos avaimia on kateissa, tai ei tiedetä, kenellä niitä on. Varsinkin jos kyseessä on mekaaninen lukitusjärjestelmä, josta suojauspatentti on jo rauennut, järjestelmä kannattaa laittaa vaihtoon. Hyvä ajankohta lukituksen uusimiselle voisi olla myös kiinteistön saneerauksen yhteydessä. – Esimerkiksi linjasaneerauksessa työmaalle tulee eri firmoja, joille annetaan avaimia. Jos avainjärjestelmä on suojaamaton, kopioita taatusti menee pitkin maailmaa, aina aliurakoitsijan aliurakoitsijoita myöten. Nykyään monissa taloyhtiöissä pannaan lukitus uusiksi esimerkiksi juuri putkiremontin yhteydessä. Tämä on äärimmäisen hyvä, turvallisuutta parantava suuntaus, sanoo Pänkäläinen. Josko uusittaisiinkin ovet, ei pelkästään lukkoja?

Jos taloyhtiössä on selkeä tarve lukitusjärjestelmän vaihdolle, Aku Pänkäläisen mukaan vaihtoehtona voisi harkita myös ovien uusimista. – On hyvä, että mietitään lukkoja ja avainhallintaa, mutta kannattaisi myös miettiä, josko hankittaisiin kokonaan uudet ovet. Tiedän että muutamat taloyhtiöt ovat näin tehneetkin. Ovien vaihto saattaa lukituksen lisäksi ratkaista muitakin ongelmia: Uusien ovien myötä palo- ja murtoturvallisuus voivat parantua. Hyvin tiivistetyt nykyaikaiset ovet ovat usein parempia myös lämmöneristys- ja äänieristysominai-

suuksiltaan. – Toki täytyy selvittää ovien vaihdon luvanvaraisuus. Mutta mahdollisuutta kannattaa oikeasti pohtia. Jos edessä on iso lukkotyö, ovien vaihdon kustannusero ei välttämättä ole kauhean suuri, Pänkäläinen sanoo. Oviympäristön sähköistäminen on iso projekti

Osa elektromekaanisista lukitusjärjestelmistä toimii omavoimaisesti, eli ne kehittävät lukituksen avauksessa tarvittavan sähköenergian avaimen työntöliikkeestä. Tällaiset järjestelmät toimivat ilman kaapelointeja tai paristoja. Ulkoisesta virranlähteestä riippuvaiset lukot saattavat sen sijaan vaatia rakenteellisia ratkaisuja, joissa tarvitaan sähköalan osaamista. – Kun lähdetään viemään sähköä oville, joissa sitä ei ole koskaan ollut, se on aika iso projekti. Jos ovien sähköistämistä on mietitty ja valmisteltu jo jonkin aiemman remontin yhteydessä, sähköt voidaan tuoda ovelle helpommin. Mikäli asiaa ei ole mietitty yhtään, joudutaan asennuksissa käyttämään sähköasentajaa, Katri Koskela kertoo. Älykkäiden lukitus- ja turvallisuusratkaisujen kysyntä on kasvanut siinä määrin, että joistain lukkoliikkeistä sähköasentaja löytyy talon sisältä. Lukitusratkaisuihin on jo konsultaatiota saatavilla

Lukitustekniikan kehittymisen ja vaihtoehtojen monipuolistumisen myötä alalle on alkanut tulla konsulttiyrityksiä, joilta voi saada apua lukitusjärjestelmän uudistamiseen. Isännöitsijät ja taloyhtiöt kääntyvät kuitenkin asiassa yleensä lukkoliikkeen puoleen. – Sieltäkin varmasti tulee hyvä tarjous, mutta konsultti saattaisi miettiä lukitusjärjestelmän uudistamista laajemminkin taloyhtiön kannalta. Varsinkin ison taloyhtiön, jossa puhutaan sadoista tai jopa tuhansista lukoista, kannattaisi sijoittaa muutama tonni asiantuntijapalveluihin. Uudistuksessa taloyhtiö saattaa helposti säästää jo sillä, että saa konsultilta hyvän dokumentin kilpailuttamiseen, Aku Pänkäläinen sanoo. Lukitusuudistus kannattaa taustoittaa ja valmistella huolellisesti myös lukituksen käyttäjille. – Esimerkiksi asukkaiden tiedottami>>

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

19


iLOQ

nen on todella tärkeää. Hyvä järjestys olisi, että yhtiökokoukseen tulisi esimerkiksi lukkoliike kertomaan lukitusjärjestelmän toiminnasta. Näin ihmiset saavat varmasti oikeaa tietoa siitä, millaisia muutoksia lukitukseen on tulossa, toteaa Katri Koskela. Tietosuoja täytyy huomioida tarkasti avainhallinnassa

Uuteen lukitustekniikkaan siirtyminen voi joistakin käyttäjistä tuntua vaikealta. Lukitusuudistus kannattaa siitäkin syystä valmistella huolellisesti. Tärkeää on tiedottaa lukituksen käyttäjiä myös lukitus- ja kulunvalvontajärjestelmien tietosuojasta, ja ylipäätään siitä, millaista tietoa järjestelmiin liittyen tallennetaan. – Avainhallinta on rekisteri, josta pitää olla rekisteriseloste ja käsittelijät hyvin tiedossa. Avaimia ja niihin liittyviä henkilötietoja täytyy säilyttää asianmukaisesti, muistuttaa Katri Koskela. Monissa moderneissa lukitusjärjestelmissä on jonkinasteinen kulunvalvonta. – Edullisimmissa versioissa se on vain kronologinen lista, josta näkyy, että tietyn asunnon tietty avain on avannut

20

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

tietyn oven. Taloyhtiön kannattaakin harkita, investoidaanko lukitusjärjestelmään kriittisiä lukkoja kohti noin 50 euroa lisää, jotta kulunvalvonta antaa myös päivämäärä- ja aikatiedot. Jos taloyhtiön yhteisissä tiloissa on ilkivaltaa tai asiatonta oleskelua, tällainen pieni lisäkustannus on ehdottomasti kannattava. Katri Koskelan mukaan pelkästään jo tieto siitä, että yleisten tilojen ovet keräävät kulkurekisteriä, saattaa rajoittaa väärinkäytöksiä. Lukitusjärjestelmien tietoturva on pidettävä ajan tasalla

Älykkään lukitusjärjestelmän tietoturva saattaa mietityttää käyttäjiä. Katri Koskelaltakin kysytään usein älylukituksen hakkerointiriskistä ja muista haavoittuvuuksista. – Yksikään järjestelmä ei ole pomminvarma. Jos joku välttämättä haluaa päästä tilaan, hän varmasti pääsee sinne. Mutta jos huolehditaan, että kokonaisvaltainen tietoturva ja avainhallinta ovat kunnossa, silloin järjestelmä on turvallinen. Koskela painottaa, että älykkäiden lukitusjärjestelmien tietoturvapäivityk-

set on ehdottoman tärkeää pitää ajan tasalla. Päivitykset tulevat suoraan järjestelmien valmistajilta, ja päivitykset täytyy ajaa ohjelmistojen lukoille. Käytännössä tämän tekee lukkoliike. – Kiinteistön omistajan tulee huolehtia, että päivitykset tehdään ajallaan, ja sopia päivityksistä lukkoliikkeen kanssa. Turvasuojaustoiminta on nykyään luvanvaraista. Jos taloyhtiössä asennetaan, muutetaan tai korjataan mekaanisia tai sähköisiä lukitusjärjestelmiä, kulunvalvontajärjestelmiä tai hälytysjärjestelmiä, työt täytyy teettää sellaisella yrityksellä, jolla on turvallisuusalan elinkeinolupa. – Ennen isännöitsijä tai kiinteistöhuolto pystyi tekemään esimerkiksi lukkojen uudelleenohjelmointeja. Nyt on asiakkaan vastuulla varmistaa, ettei näitä töitä tee kukaan muu kuin luvanhaltija, Koskela kertoo. Ajantasainen lista turvallisuusalan elinkeinoluvan omaavista lukkoliikkeistä löytyy Suomen Turvaurakoitsijaliiton sivuilta www.lukkoliikkeet.fi. Katri Koskela toimii myös Itä-Helsingin Lukko Oy:n toimitusjohtajana.


TIEDÄTKÖ KENELLÄ ON PÄÄSY ? I S Ö Ö T S I E T N KII

ammattitaito

omistaja

säännöt

taloyhtiö

strategia

turvallisuus

asuminen tutkimukset

rappukäytävä

kaukolämpö

kunnossapitovastuu yritys sopimus

maalämpö

neuvontapalvelu

sopimusehdot hallitus

julkisivu energialasku yhtiökokous lämpöpumppu

huoneistoremontti

vastike

energia laki

isännöitsijä

Oma Kiinteistö

talonmies kunnossapito

hissi

• Lukitusjärjestelmän tyypistä riippumatta tärkeintä on hyvä avainhallinta sekä avainturvallisuudesta huolehtiminen. Lisätietoa näistä saa esimerkiksi Finanssiala ry:n vahingontorjunta.fi-sivustolta, josta löytyy muun muassa Avainturvallisuusohje. l

ME SUOJELEMME SINUA KAIKELTA

osake

• Sähköinen lukitus: ratkaisu, jossa sekä ovi että lukko ovat sähköistettyjä. Avaimena voi toimia esimerkiksi älypuhelin. Mahdollistaa myös ovien automaattisen avauksen sekä etäavauksen erilaisten sovellusten avulla. Lukitusjärjestelmän suojaus perustuu vahvaan salaukseen.

Lisätiedot: CERTEGO.fi / pori@certego.fi Satakunnankatu 31, 28130 PORI

piha-alue

• Elektromekaaninen tai sähkömekaaninen lukitus: avain näyttää ja tuntuu tavalliselta avaimelta, mutta sen sisällä sähköinen tunniste, joka varmentaa, että avaimella on käyttöoikeus lukkoon. Avainsuojaus perustuu vahvaan salaukseen.

Kiinteistö

• Mekaaninen lukitus: niin sanottu perinteinen lukitus. Järjestelmän avaimet on suojattu kopioinnilta patentilla, joka on voimassa tiettyyn aikarajaan saakka.

Me CERTEGOlla autamme taloyhtiötäsi löytämään tarpeisiinne sopivan lukitusja turvallisuusratkaisun, ja asennamme oviympäristönne kerralla kuntoon. Lisäksi pidämme tarjoamamme ratkaisut kunnossa koko niiden elinkaaren ajan. Ympäri kellon, ympäri vuoden.

pihaparlamentti

Lukitusjärjestelmien erot pähkinänkuoressa

koti

kattoremontti

remontti

asunto

Uuden PULSE-lukitusjärjestelmän avulla voit tuntea olosi turvatuksi ja keskittyä elämään elämääsi kuten haluat. Lue lisää: abloy.fi/pulse Nortamonkatu 28, RAUMA | Puh. 010 480 3660* Valtakunnallinen palvelunro 010 480 3500* | amsecurity.fi HELS INK I | LO HJA | NO K IA | RAUMA | T URK U | VALK EAKOSK I *010-alkuiset puhelut 8,4 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24%)

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

21


Pixabay

lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Tietosuojauudistus ei mullistanut taloyhtiöiden arkea Vaikka keväällä voimaan tullut uusi tietosuoja-asetus aiheutti etukäteen jonkin verran hämminkiä, sen voimaantulo on sujunut taloyhtiöissä melko mutkattomasti. Henkilötietoja on joka tapauksessa käsiteltävä huolella, joten asetuksen noudattamisen ei pitäisi olla mikään mahdoton tehtävä.

22

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018


Toukokuussa 2018 astui voimaan EU:n uusi tietosuoja-asetus eli GDPR, joka toi uusia velvollisuuksia myös taloyhtiöiden toimintaan – ovathan nekin oikeudellisen määritelmän mukaan henkilörekisterin pitäjiä. Taloyhtiöt ylläpitävät esimerkiksi jo asunto-osakeyhtiölain velvoittamina osakeluetteloa ja remonttirekisteriä, jotka sisältävät henkilötietoja ja siten muodostavat henkilörekisterin. Niiden lisäksi taloyhtiöllä voi olla esimerkiksi päivittäisten asioiden hoitamista varten asukasluettelo, joka on niin ikään henkilörekisteri. Ennen asetuksen voimaantuloa sen käytännön toteuttamisesta oli epäselvyyttä: julkisuudessa pohdittiin, miten kävisi esimerkiksi taloyhtiön saunavuorolistojen, ja olisivatko jopa porraskäytävän nimitaulut tietosuojan kannalta ongelmallisia. Nyt, kun uudistukseen on ehditty jo totutella kesän yli, onko sen tulkitsemisessa ja soveltamisessa ilmennyt edelleen haasteita? – Asetus oli ollut jo kauan olemassa ja löytyi netistä, mutta monilla valmistautuminen jäi viime hetkeen. Kyllä keväällä tuli paljon tiedusteluita tämän asian tiimoilta, kertoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Suomessa tilanteen tekee hänen mukaansa vielä mielenkiintoisemmaksi se, että EU:n asetusta tulee täydentämään vielä oma kansallinen lainsäädäntömme aiheesta. Esimerkiksi tietosuoja-asetusta valvova viranomainen tarkentuu vasta henkilötietolain uudistuksen myötä. – Ihan siitäkin syystä epäselvyyttä on jonkin verran, huomauttaa Pynnönen. Valvontaviranomaisen tehtävänä on määrätä sanktioita ja antaa ohjeita uudistetun lain ja tietosuojaasetuksen pohjalta. Tämänhetkisen ehdotuksen mukaan valvova viranomainen olisi tietosuojavaltuutettu. Alkuperäinen tarkoitus oli, että uusi henkilötietolaki olisi astunut voimaan yhtä aikaa

Kiinteistöliitto on koonnut ” nettisivuilleen kattavasti

ohjeistusta ja linjauksiaan siitä, miten taloyhtiön pitäisi huomioida uuden tietosuojaasetuksen vaatimukset toiminnassaan.

EU:n asetuksen kanssa. Artikkelin kirjoittamishetkellä – eli elokuun lopulla – se ei ollut kuitenkaan edelleenkään voimassa. – Kun Suomen oma lainsäädäntö varmasti nyt syksyllä käsitellään eduskunnassa aika nopealla aikataululla ja tulee voimaan, se tulee herättämään taas keskustelua, toteaa Pynnönen. Asetuksen soveltaminen herättää yhä kysymyksiä

GDPR:n käytännön soveltamisessa on siis vielä aukkokohtia, koska sitä viime kädessä valvova viranomainenkaan ei ole vielä varmistunut. Koska kyselyitä tietosuoja-asetuksesta on kuitenkin tullut ja tulee edelleenkin, Kiinteistöliitto on pyrkinyt antamaan parhaansa mukaan vastauksia ja linjauksia taloyhtiöiden pohdintoihin. – Emme ole valvontaviranomainen, joten emme voi päättää, onko joku asia näin. Olisi hienoa, että valvontaviranomainen ottaisi kantaa, että näin se menee, huomauttaa Kristel Pynnönen. Kun kyseessä on uusi, vieläpä EU:sta lähtöisin oleva lainsäädäntö, siinä käytetyt termit ja kieli eivät sovellu nimenomaan juuri taloyhtiömaailmaan ja siihen miten siellä tulisi toimia. Tulkinnanvaraa on siis yhä. – Jonkin verran edelleen tulee kysymyksiä ja pohdintaa siitä, mikä on taloyhtiön rooli ja isännöitsijän rooli.

Eräs tietosuoja-asetuksen lähtökohdista on se, että henkilötietorekisterillä on pitäjä ja käsittelijä, joille on molemmille määritelty tietyt velvollisuudet. Taloyhtiöissäkin näistä on siis sovittava huolella niin isännöitsijän, huoltoyhtiön kuin vaikkapa tilitoimistonkin kanssa. – Monissa taloyhtiön rekistereissä taloyhtiö on pitäjä ja isännöitsijä käsittelee tietoja taloyhtiön puolesta, kertoo Pynnönen ja mainitsee esimerkkinä osakeluettelon: – Käytännössä isännöitsijä tallentaa osakkeenomistajan nimen luetteloon, muuttaa tarvittaessa tietoja ja vie muutokset osakeluetteloon, kun huoneistoa myydään. Yksi asetuksen tuoma muutos oli myös rekisterin pitäjän tiedonantovelvollisuus. Osakas voikin vaikkapa soittaa isännöitsijälle ja kysyä, mitä tietoja hänestä löytyy. Taloyhtiön täytyy siis pohtia, miten varmistetaan, että juuri kyseisellä henkilöllä on oikeus saada kysymänsä tiedot. Tietoja on käsiteltävä huolella ja perustellusti

EU:n tietosuojauudistuksen peruslähtökohtia on se, että rekisterinpitäjän tulee voida perustella, mihin kerättyjä henkilötietoja käytetään. Taloyhtiölläkään ei saa siis olla rekistereissään tietoa, jos sen käyttämiselle ei löydy perustetta taloyhtiön toiminnasta.

– Nimiä saa olla, sekä puhelinnumerot, yhteystiedot, syntymäaika ja henkilötunnus, mutta ei siihen rekisteriin saa viedä työpaikkoja tai koulutuksia. Ei ole mitään perusteita sille, että ne tiedot tallennettaisiin, toteaa Kristel Pynnönen. Kiinteistöliitto on koonnut nettisivuilleen kattavasti ohjeistusta ja linjauksiaan siitä, miten taloyhtiön pitäisi huomioida uuden tietosuoja-asetuksen vaatimukset toiminnassaan, esimerkiksi tiedottaa taloyhtiön asukkaita henkilötietojen käsittelystä. Kovin radikaaleja muutoksia ei tosin ole tapahtunut, onhan taloyhtiöiden pitänyt käsitellä henkilötietoja huolellisesti jo olemassa olevan henkilötietolainkin pohjalta. – Meidän kannanotot löytyvät sieltä. Esimerkiksi henkilötunnukset: niiden osalta on pohdittu, saako niitä edes kerätä ja laittaa rekistereihin. Olemme linjanneet, että saa. Keväällä käytiin paljon keskustelua esimerkiksi siitä, muodostaako porraskäytävässä sijaitseva nimitaulu henkilötietorekisterin. Pynnönen kertoo, että tietosuojavaltuutettu otti asiaan tuolloin onneksi kantaa ja linjasi niin, ettei nimitaulu muodosta rekisteriä. Toinen pohdintaa herättänyt aihe oli taloyhtiön saunavuorolista, joka usein sijaitsee näkyvällä paikalla porraskäytävässä. – Olemme lähteneet siitä, että saunavuorolistassa käytettäisiin ennemmin sitä huoneiston numeroa. Jos sinne laitetaan, että saunaa ei ole varannut Pynnönen vaan huoneisto 2 A 10, niin eihän sitä henkilötietoa sitten käsitellä, Pynnönen huomauttaa. Sähköinen kulunvalvontakin sisältää henkilötietoja

Joissain taloyhtiöissä saattaa olla käytössä valvontakameroita tai älykäs lukitusjärjestelmä, ja sen myötä sähköinen kulunvalvonta. Miten taloyhtiössä tulisi säilyttää tietoa siitä, kuka rakennuksessa on kulkenut ja milloin, ja lasketaanko moiset tiedot myös henkilötiedoiksi? >>

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

23


Pixabay

– Se on henkilötietoa, ja sehän muodostaa kyllä rekisterin, jos on tallentava kameravalvonta. Sitten pitää toimia huolellisesti sen asian osalta, ketkä tietoihin pääsevät käsiksi, toteaa Kristel Pynnönen. – Olemme lähteneet siitä, että jos on sellainen rekisteri, josta taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä pääsee seuraamaan, mihin aikaan osakkeenomistaja on tullut kotiin, se edellyttää osakkaan suostumusta. Pynnönen lisää, että jos tietoihin pääsee kuitenkin käsiksi vain viranomainen, esimerkiksi poliisi vahinkotapahtuman selvittämistä varten, Kiinteistöliiton kanta on se, ettei suostumusta tarvitse kysyä erikseen. – EU:n tietosuoja-asetuksessa on laaja käsitys henkilötiedosta. Kyseessä pitää olla luonnollinen, tunnistettavassa oleva henkilö. Tunnistettavissa olevana pidetään myös sijaintitiedon perusteella. Jos kiinteistössä on käytössä sähköinen lukitusjärjestelmä, sen avulla voidaan esimerkiksi tietää, mihin ai-

24

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

kaan yksittäinen asukas on tullut kotiin. Pynnönen korostaa pitävänsä sitä vahvasti henkilötietona. Taloyhtiön velvollisuus pitää esimerkiksi osakasluetteloa on kirjattu asunto-osakelakiin, kuten myös mitä tietoja luettelossa pitää olla ja miten pitkään tietoja tulee säilyttää. Ne rekisterit, jotka eivät ole vastaavalla tavalla lakimääräisiä, voivat aiheuttaa kuitenkin päänvaivaa: – Vaikkapa sen valvontakameran osalta. Kuinka kauan tallenteita sitten säilytetään ja kuka pääsee niihin käsiksi? Pynnönen pohtii. Henkilötietojen merkitykseen on aika herätä

Jos taloyhtiön hallituksella on käytössään esimerkiksi sosiaalisen median kanavia tai sähköpostiryhmä keskinäistä yhteydenpitoa varten, se ei suinkaan ole henkilörekisteri, vaan rinnastuu lähinnä asukkaiden välisiin pihakeskusteluihin. Sosiaalisen median osalta Kristel

Pynnönen muistuttaa, että jokainen käyttää palvelua itse omalla käyttäjätilillään ja päättää itse, lähteekö esimerkiksi taloyhtiön ryhmään mukaan. Sama koskee myös oman sähköpostiosoitteen luovuttamista taloyhtiön tiedottamista varten. – Kun hallituksen puheenjohtaja lähettää sähköpostiviestin, se kannattaa lähettää niin, etteivät sähköpostiosoitteet ole näkyvillä kaikille vastaanottajille. Muutenhan sitä jakaa osoitteet kaikille. Pynnönen tähdentää, että juuri tämän tyyppisiin pieniin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. – Mutta suurin muutos, jonka tulee tapahtua jokaisen ajatusmaailmassa ja toiminnassa on se, että mielletään, mikä se henkilötieto on, ja kun sitä käytetään, niin mietitään, miten käytetään. Esimerkiksi Facebookiin saattaakin innokas sosiaalisen median käyttäjä jakaa itsestään loppujen lopuksi paljon laajemmin tietoa, mitä taloyhtiölläkään on lopulta hallussaan. l


Dreamstime

lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Vaihtamalla valaistus paranee Onnistunut ja energiaa säästävä valaistusremontti on monen tekijän summa. Se, mikä taloyhtiöissäkin yleensä kuitenkin unohtuu, on valaistuksen huolto ja puhtaanapito sekä valon määrän seuranta. Valaistuksen uusiminen hyödyttää taloyhtiötä yleensä paljon: parempi valaistus auttaa luomaan taloyhtiöstä turvallisemman ympäristön kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Hyvä valaistus vaikuttaa myös kiinteistön käyttäjien hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Energiansäästö on eittämättä

tärkeä aspekti, mutta valaistuksen kokonaisvaltainen koheneminen saattaa lopulta olla se tärkein asia. – Taloyhtiön olemassa oleva valaistus on tavallisesti tosi huono. Yleensä aina, kun taloyhtiöön tehdään valaistusremontti, valaistusolosuhteet paranevat. Sitä myöten saatu hyöty voi olla

suurempi kuin pelkästään energiansäästöstä saatu hyöty, toteaa talotekniikan lehtori Kari Kallioharju Tampereen ammattikorkeakoulusta. Pienen budjetin valaistusuudistus valaisimet vaihtamalla

Energiansäästämisessä kannat-

taa aina lähteä liikkeelle tarpeettoman kulutuksen karsimisesta. Pienen budjetin valaistusremontti taloyhtiössä onnistuukin yksinkertaisimmillaan niin, että valaisimet uusitaan vähemmän kuluttaviksi. Samalla kannattaa laittaa kuntoon myös valaistukseen liittyvät ohjainlaitteet, kuten hämäräkytkimet.

>>

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

25


Pixabay

– Sillä, että vaihdetaan vain valaisimet, on varmasti lyhyin takaisinmaksuaika. Pelkkiä lamppuja ei kannata lähteä vaihtamaan, vaan ennemmin kannattaa uusia valaisimet, Kallioharju sanoo. Mahdollista on säästää myös asentamalla esimerkiksi rappukäytäviin liike- tai läsnäolotunnistimin varustetut valaisimet. – Liiketunnistinvalaisimet melko varmasti pidentävät valaistuksen takaisinmaksuaikaa, mutta ovat kannattava hankinta esimerkiksi kohteisiin, joissa käytetään paljon hissiä rappusten sijaan. Läsnäolo-ohjaukseen perustuvassa valaistuksessa valot syttyvät automaattisesti sen mukaan, miten kiinteistössä kuljetaan. Jos liikettä on vain tietyissä kerroksissa, koko rappua ei valaista turhaan. – Vaikka rappukäytävien valaistus ei viekään paljoa sähköä, kulutuksessa on kuitenkin suuri ero, jos valaistaan vain ne kerrokset, joissa liikutaan, verrattuna siihen että koko porraskäytävä on valaistu. Valaistussuunnittelijaa kannattaa hyödyntää remontissa

Taloyhtiön suurempi valaistussaneeraus voidaan tehdä esimerkiksi osana julkisivu- tai putkiremonttia. Myös piharemontti voi olla otollinen ajankohta ainakin ulkovalaistuksen uusimiseen. Kokonaisvaltaiseen valaistusremonttiin ryhtyessä on hyvä tiedostaa, ettei kaikkea hankkeessa tarvittavaa osaamista välttämättä löydy yhdeltä ja samalta asiantuntijalta. Muun muassa Motiva suosittelee, että valaistuksen suunnittelu teetettäisiin ammattitaitoisella valaistussuunnittelijalla. Kallioharjun mukaan valaistusremontti kuitenkin tyypillisesti käynnistyy yhteydenotolla sähkösuunnittelijaan. – Sähkösuunnittelijoilla usein on aika rajallinen osaaminen valaistuksen suunnittelusta, joten yleensä toteutus tarkoittaa sitä, että vaihdetaan vain toiset purkit tilalle. Varmasti tämäkin on

26

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

parempi kuin lähtötilanne, mutta toteutuksessa ei ehkä sen kummemmin mietitä mahdollisuutta valaistuksen kokonaisvaltaiseen parantamiseen. Etenkään vanhassa taloyhtiössä ei kannattaisi tyytyä pelkästään valojen vaihtoon, vaan suositeltavaa olisi teettää kunnollinen valaistuskartoitus, ja sen pohjalta suunnitelma, joka myös toteutetaan. – Kartoituksessa käydään läpi vanha valaistus ohjauksineen ja suunnitellaan uusi valaistus koko kiinteistöön. Samalla tutkitaan valaistuksen ja valaisinten puutteet, täytyykö johonkin lisätä tai jostain poistaa valoa. Ledien vertailu on haasteellista jopa ammattilaisille

Taloyhtiön valaistuksen uudistus tarkoittaa nykyään lähes poikkeuksetta leditekniikkaan siirtymistä. Ledien käyttö tuo energiatehokkuutta ja säästöjä, etenkin jos lisäksi hyödynnetään valaistuksen aikaohjausta sekä liiketunnistusta. Ledien myötä valaisinten vertailu sekä valaistuksen laatutekijöiden tuntemus ovat entistäkin tärkeämpiä valaistushankinnoissa. Valaistuksen laatutekijöitä ovat muun muassa valotehokkuus, valaistusvoimakkuus sekä valonlähteen käyttöikä. Ledivalaisimissa saattaa olla suuriakin laadullisia eroja. Valaistuksen optimointi kuhunkin kohteeseen ja toimintoon vaatii siis todellista asiantuntemusta. – Miten maallikko voi vertailla valaisinten suorituskykyä ja yrittää varmistaa, että ledivalaisimet ovat laadukkaita ja kestäviä – siinä onkin kysymys, kun ei se ammattilaisillekaan helppoa ole, toteaa Kallioharju. Lähtökohtaisesti järkevintä on valita tunnettujen valmistajien valoja tai valaisimia, joiden laatu on varmennettu. Tarjousten on oltava keskenään vertailukelpoisia

Kun edetään valaistusremontin tarjouspyyntövaiheeseen, tärkeä nyrkkisääntö on pyytää tarjouk-

set yhteismitallisina, eli asettaa valaistukselle lähtöarvot, joiden mukaan tarjoukset pyydetään. – Tämä on oleellinen asia, jota ei yleensä huomioida. Tarjouspyyntöön täytyisi saada esille, että tarjousta pyydetään kyseisellä mittaristolla, eli lähtöarvoilla toteutettuna. Myös käytettävät valonlähteet ja haluttu valaisintyyppi kannattaisi määritellä jo tarjouspyyntöön. Kallioharjun mukaan toinen

asia, joka taloyhtiön valaistushankinnassa usein unohtuu, on pyytää tarjous elinkaarikustannusten näkökulmasta. – Tällöin selvitetään, mikä on valaistuksen kokonaiskustannus koko elinkaaren ajalle. Valaistuksen kustannuksista 5–10 tulee hankinnasta, 90–95 prosenttia käytöstä. On siis oleellista, että kustannukset koko elinkaaren ajalta huomioidaan. Nykyaikaiset valaisimet ja pa-


Pixabay

Etenkään vanhassa taloyhtiössä ei kannattaisi tyytyä pelkästään valojen vaihtoon, vaan suositeltavaa olisi teettää kunnollinen valaistuskartoitus, ja sen pohjalta suunnitelma, joka myös toteutetaan.

Kari Kallioharju arvioi, että taloyhtiön ulkovalaisimissa ledien pitäisi kestää ainakin 15 vuotta – sisätiloissa vielä pidempään. Leditekniikka toimii hyvin kylmässä, joten ledit ovat sangen käyttökelpoisia juuri ulkovalaisimissa. Lämpö sen sijaan tappaa ledin. – Kun ledi pääsee lämpiämään, se himmenee. Mitä lämpimämmät olosuhteet ovat, sitä huonommin ledi toimii, ja elinikä lyhenee radikaalisti. Valaistuksen seuranta on retuperällä

Pixabay

remmat ohjaimet tyypillisesti pienentävät taloyhtiön valaistuksen elinkaarikustannuksia, jos elinkaari on laskettu 15–20 vuoden ajalle. Valaistuksen takuuasiat tulee selvittää huolellisesti

Tarjouksiin kannattaa pyytää selvitys myös takuuasioista. – On tärkeää tietää, millaisel-

la takuuajalla valaisimia uusitaan, jos niissä on vikaa. Ledivalaisimet saattavat joskus olla mitä sattuu, joten niitä pitäisi pystyä uusimaan. Ainakin ammattivalaisimissa aika tyypillinen takuuaika on viisi vuotta. Markkinoilla on runsaasti kiinteillä ledeillä varustettuja valaisimia, joiden lamppuja ei voi vaihtaa. Tästäkin syystä takuut kannattaa tarkistaa erityisen tarkkaan.

Tyypillisesti ledivalaisinten käyttöikä on pitkä. Ledien – kuten muidenkin valonlähteiden – valontuotto kuitenkin alenee käytössä asteittain. Valovirta alenee, koska ledin komponenttien toiminta heikkenee iän myötä. Perinteisillä valonlähteillä elinikä kertoo, miten kauan lamppu toimii ennen vikaantumista, kun taas ledeillä elinikä kertoo, milloin lampusta tulevan valon määrä on pudonnut alle määritellyn arvon. Ledivalaisin ei siis ikinä pala, vaan himmenee loputtomiin, ellei sen liitäntälaite rikkoonnu. Ledivalaisinten eliniän määritelmä asettaakin uusia haasteita valaistuksen seurannalle ja huollolle. Kari Kallioharjun mukaan tätä ei ole vielä ymmärretty edes valaistusalalla. – Kun ledivalaisin on katossa ja himmenee vuosien mittaan, valaisimen toimintaa ei seuraa kukaan. Tämä on ongelma varsinkin kiinteillä ledeillä varustetuissa valaisimissa, joiden liitän-

tälaitteetkin ovat pitkäikäisiä. Seurannan pystyisi yhdistämään valaistuksen ohjaukseen

Kari Kallioharju sanoo tietävänsä vain joitain teollisuuden kohteita, joissa tilojen valon määrää seurataan huoltomiesten toimesta luksimittauksin. – Tällaista seurantaa ei normaalisti tehdä, vaikka jonkun se pitäisi tehdä kerran, pari vuodessa. Olen odotellut, koska asiaan aletaan oikeasti kiinnittää huomiota ja seurantaa alkaa joku tehdä. Seurannan pystyisi yhdistämään myös valaistuksen ohjausjärjestelmään. Jollei seurantaa tehdä ohjauslaitteilla, sen täytyisi olla esimerkiksi huoltomiehen vastuulla. Toinen huomionarvoinen asia on valaisinten puhtaanapito. Valaistukselle laaditaan huoltoohjelma, jota tulisi noudattaa. – Suunnitelmien mukaan valaisimet tulisi puhdistaa tyypillisesti vähintään kolmen vuoden välein. Monessako paikassa huoltosuunnitelmaa on noudatettu – voi sanoa, ettei missään. Valon määrä voi pudota aika nopeasti tilasta riippuen, ja likaantuminen on suurin syy siihen. l

Lähteet: Motiva Oy Valaistustieto: Taloyhtiön valaistusopas, Helsingin ympäristökeskuksen Ilmastokatu-hankkeen Energiatehokas valaistus taloyhtiöön -opas sekä Teknologiateollisuuden koostama Näin vertailet ledivalaisimia 2.0 -opas. Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

27


Leena Jaskanen

lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Harkitulla ikkunaremontilla energiatehokkuutta ja parempaa sisäilmaa Oikea-aikainen, energiatehokkuutta ja sisäilmastoa parantava ikkunaremontti on pätevän kuntokartoituksen, kokonaisvaltaisen suunnittelun sekä huolellisen korjaus- tai asennustyön summa. Remontin jälkeen tulee myös varmistaa, että ilmanvaihto ja lämmitys toimivat oikein.

28

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018


Kari Sivonen

Taloyhtiön ikkunoiden korjaaminen tai uusiminen liittyy yleensä julkisivun muihin suunnitelmallisen kiinteistönpidon mukaisiin korjauksiin. Vielä ennen remonttipäätöksen tekemistä on tärkeää tutkia ikkunoiden kunto kuntokartoituksella, -selvityksellä tai muulla tutkimuksella, jotta saadaan selvyys, missä kunnossa ikkunat todella ovat. Usein ikkunoiden kunto on parempi kuin ensi näkemältä voisi olettaa. Vain mukavuussyistä tai pelkästään energiansäästön vuoksi ei ikkunoita kannata vaihtaa. Myös korjauksilla voi saada ikkunoiden ominaisuuksia parannettua ja käyttöikää jatkettua. – Todella paljon tulee vastaan taloyhtiöiden ikkunanvaihtohankkeita, joissa on jo tehty valmis suunnitelma pelkästään asukkaiden käyttömukavuusarvioihin perustuen. Tämä ei ole taloudellisesti järkevää, sanoo

kaupunkikuva-arkkitehti Leena Jaskanen Espoon kaupungin rakennusvalvonnasta. Ikkunoiden kuntoarviossa tarkastellaan rakennusosia ja taloteknisiä järjestelmiä sekä lisäksi sisäilmaolosuhteita ja rakennuksen energiataloutta. Huomioon otetaan myös asumismukavuus, jota esimerkiksi huonosti tiivistetyt ikkunat ja vetoisuus heikentävät. Kuntoarvioinnin perusteella tehdään tarvittaessa vielä tarkempi kuntotutkimus. Julkisivu ja ikkunat uusiksi samaan aikaan

Ikkunaremontin ajoittamisessa ja mitoittamisessa tulee huomioida myös talon julkisivu ja sen mahdolliset korjaustarpeet sekä niiden aikataulu. – Se, kannattaako ikkunat korjata vai uusia kokonaan, riippuu myös siitä, millainen julkisivu rakennuksessa on. Jos julkisivu on puuverhoiltu, siitä on

helppo irrottaa pinta- ja peitelistoja, ehkä julkisivulautaakin. Rapattuun julkisivuun ikkuna on yleensä sovitettu ilman erillisiä peitelistoja, Leena Jaskanen kertoo. Rapatussa julkisivussa ikkunoiden vaihtaminen saattaa johtaa osittaiseen rappauspinnan uusimiseen ja paikkamaalaukseen. – Olen itse asunut 1950-luvun kerrostalossa, jossa mietittiin puuikkunoiden uusimista alumiini-ikkunoiksi. Lopulta päädyttiin korjaamaan puuikkunat. Yksi syy vanhojen ikkunoiden korjaamiseen oli julkisivun terastirappaus: karmit oli tehty seinärakenteen sisälle, joten jos ikkunat olisi jouduttu tiputtamaan alas, terastirappauskin olisi voinut tipahtaa julkisivulta. Kun ikkunoiden vaihtaminen ajoitetaan julkisivun uusimisen yhteyteen, ikkunoiden liitoskohdat pystytään rakentamaan

ja tiivistämään laadukkaammin. – Joissain taloyhtiöissä on tehty kallis julkisivuremontti, ja huomattu muutaman vuoden päästä että apua, ikkunat olisikin pitänyt uusia. Ennakkoneuvottelu rakennusvalvonnan kanssa suositeltavaa

Taloyhtiön ikkunaremonttihankkeissa on suositeltavaa neuvotella rakennusvalvonnan kanssa jo ennakkoon. Näin saadaan ajoissa selvitettyä esimerkiksi ikkunanvaihdon luvanvaraisuus. – Joskus kun meille on tuotu valmiita suunnitelmia, on jouduttu tilanteeseen, jossa olemme joutuneet sanomaan, ettei hanke käy. Suojelulliset näkökulmat tulevat vastaan. On tärkeää, että ennakkoon neuvotellaan ja sovitaan asioita. Jos mennään niin pitkälle, että ikkunaremontin tarjoukset on jo lähetetty ja hyväksytty, tulee pattiti>>

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

29


Leena Jaskanen

lanne, jos hanketta ei voida luvittaa. Jaskanen suosittaa, että taloyhtiö jättää vähintäänkin erilaisia vaihtoehtoja ikkunanvaihdon toteutukseen. – On esimerkiksi suojeltuja rakennuksia, ja niissä puuikkunoita, joille tulee uusimistarve. Toki ikkunat pitää pystyä uusimaan, mutta rakennusvalvonta edellyttää, että uudet ikkunat ovat mahdollisimman lähellä alkuperäisiä. Kerrostalon ikkunoiden vaihtaminen edellyttää yleensä luvan hakemista rakennusvalvonnasta. Rivitalon ikkunamuutoksen luvanvaraisuus kannattaa tarkistaa, jotta hanke etenee sujuvasti. Jo pelkkä tiivistäminen parantaa energiatehokkuutta

Ympäristöministeriö antoi vuonna 2013 asetuksen energiatehokkuuden parantamisesta rakennuksen korjaus- ja muutostöissä. Jos esimerkiksi ikkunat vaativat viranomaislupaa edellyttävää korjaamista, energiatehokkuus otetaan huomioon lupaharkinnassa. Luvanvaraisen korjaus- ja muutostyön yhteydessä energiatehokkuutta pitää parantaa, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Toisaalta vaikka ikkunamuutoshanke ei olisi luvanvarainen, energiatehokkuutta kannattaa silti parantaa, mikäli se on järkevää korjausten yhteydessä. Ikkunat ovat yleensä rakennuksen lämmöneristyksen heikoin lenkki, sillä niiden kautta pääsee harakoille 15–20 pro-

30

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

senttia lämmitysenergiasta. Jos ikkunat ovat ehjät, eikä niissä ole muuta suurempaa korjaustarvetta, ikkunoiden tiivistäminen on usein kustannustehokkain energiansäästötoimi. – Jo pelkkä tiivistäminen parantaa ikkunaa huomattavasti: vetoisuus vähenee ja ikkunan lämmönpitävyys paranee, Jaskanen kertoo. Vanhojen ikkunoiden laajempia korjauksia varten alan yrityksillä on tuotteistettuja korjaustapoja, joissa puitteet voidaan irrottaa ja kunnostaa hallituissa olosuhteissa. Puitteisiin voidaan lisätä myös esimerkiksi energialasi, joka parantaa lämmöneristyskykyä entisestään. Jos taloyhtiön ikkunat ovat selvästi elinkaarensa päässä, kannattaa investoida uusiin energiatehokkaisiin ikkunoihin. Ikkunaremontti toimivan ilmanvaihdon ehdoilla

Ikkunaremontissa täytyy aina huomioida myös hankkeen vaikutukset rakennuksen sisäilmastoon. Kokonaisuus tulisikin suunnitella toimivan ilmanvaihdon ja riittävän korvausilman ehdoilla. – Ilmanvaihdon ymmärtäminen on yksi osa ikkunan korjaamisen tai uusimisen suunnittelua. Ikkunamuutoksilla pystytään parantamaan ilmanvaihtoa, mutta muutoksissa voidaan tehdä myös huonoja ratkaisuja, Leena Jaskanen toteaa. Esimerkiksi jos koneellista ilmanvaihtoa käyttävään rakennukseen tehdään kauttaaltaan tiivis ikkunarakenne, saattaa olla

ongelmia tiedossa. Koneellisessa ilmanvaihdossa sisäilma on aina asetettava lievästi alipaineiseksi, mutta jos alipainetta on liikaa, korvausilma saattaa virrata tiloihin esimerkiksi seinärakenteiden tai viemäreiden läpi. – Tällöin rakennukseen voi tulla epäpuhdasta sisäilmaa, ja silloin ollaankin huonossa tilanteessa. Ikkunaratkaisuja erilaisiin tarpeisiin

Oikein suunniteltu ja toteutettu ikkunaremontti parantaa sisäilmastoa ja energiatehokkuutta vanhemmassakin taloyhtiössä. Markkinoilla on erilaisia ikkunaratkaisuja, joilla esimerkiksi korvausilman saantia sekä lämmön talteenottoa voidaan tehostaa. Yleisimmin taloyhtiöistä löytyy vähintään koneellinen poistoilmanvaihto. Varsinkin vanhemmissa taloissa tavallista on, ettei koneellisessa poistoilmanvaihdossa ole alun perin lainkaan suunniteltu korvausilman saantia. Jos taloyhtiössä on tällainen ilmanvaihto, eikä rakennukseen ole myöhemmin tarkoitus tehdä tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmää, uusien tuloilmaikkunoiden asennus voisi olla ratkaisu ilmanvaihdon tehostamiseen. Jos olemassa olevien ikkunoiden korjaaminen on mahdollista, voisi erillisen korvausilmaventtiilin asentaa ikkunan puuosiin tai ikkunan vieressä olevaan tuuletusluukkuun. Venttiili varmistaa riittävän korvausil-

man saannin huonetilaan ja parantaa korvausilman vedotonta virtausta sisäilmaan. Uusissa ikkunoissa korvausilmaventtiilit voivat olla valmiina, tai ikkunaan voi liittyä muita ilmanvaihtoratkaisuja. Eräissä malleissa ilmanvaihtolaite on integroitu ikkunan rakenteeseen. Laite pystyy säätämään ilmanvaihdon tarpeenmukaiseksi poistoilman kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden perusteella. Talotekniikan toiminnan varmistaminen on yhtiön vastuulla

Ikkunaremonttiin kannattaa valita osaava suunnittelija, joka pystyy arvioimaan rakennuksen osien ja teknisten järjestelmien muodostamaa kokonaisuutta, ja löytämään parhaat ratkaisut myös esimerkiksi ilmanvaihdon kannalta. Ja jotta ikkunaremontti lopulta todella parantaisi sisäilmaa ja energiatehokkuutta, täytyy korjaustöiden valmistuttua varmistaa taloteknisten järjestelmien optimaalinen toiminta. – Tarvittaessa tehdään myös järjestelmien tasapainotus ja säätö. Varmistaminen kuuluu korjausrakennushankkeeseen ryhtyvälle, muistuttaa Jaskanen. l Lähteet: Ikkunoiden ja ovien korjaus- ja muutoshankkeiden ohjeistus, Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa -opas sekä Ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelu ymparisto.fi:n Korjaustieto-osio.


P A LV E L U H A K E M I S T O Isännöitsijätoimistoja Antinkatu 15 A, 28100 PORI p. (02) 630 8500 f. (02) 646 3382

Tili- ja isännöintipalveluja

Ketolan tili ja isännöinti Ammattitaitoista tili- ja isännöintipalvelua

Jaana Ketola puh. 040 834 8447 jaana.ketola@ketolantili.com • www.ketolantili.com

Isännöinti

PIDÄMME HYVÄÄ HUOLTA TALOYHTIÖSTÄSI

Soita meille 050 3011310

OMAKIINTEISTÖ -lehdet

Omakiinteistö Satalunta Media Potentia Oy Hämeenkatu 26 33200 Tampere

Ilmoitustilaa

Liimaa tähän postimerkki

Tukkitie 3, 28330 Pori info@prvisannointi.fi | www.prvisannointi.fi

www.omakiinteistö.com

Varaa yrityksellesi ilmoitustilaa

OSOITTEENMUUTOS Taloyhtiön/yrityksen nimi

___________________________________________________

Julkisivusaneerauksia RAPPAUS JA PARVEKESANEERAUS JULKISIVUSANEERAUS

PEKKA STARCK

Vanhat tiedot Yhteyshenkilön nimi _________________________________ Katuosoite _________________________________________ Postinumero ___________ Toimipaikka _________________

Uudet tiedot Yhteyshenkilön nimi _________________________________

✆044 348 1415

Postinumero _________ Toimipaikka ___________________

Voit tehdä osoitteenmuutoksen myös sähköisesti. Ilmoita nimesi, vanhat sekä uudet osoitetietosi osoitteeseen toimisto@mediapotentia.fi. Kirjoita sähköpostin aiheeksi ”Osoitteenmuutos Omakiinteistö Satakunta”.

Lue lisää osoitteessa: www.omakiinteisto.com

Katuosoite _________________________________________

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

31


TUOTEUUTISIA WWW.BIOJUSSI.FI

Kiinteistökompostorilla ravinteikasta multaa biojätteestä Biojussi Oy

Biojussi kiinteistökompostori on ratkaisu biojätteen käsittelyyn taloyhtiöille, kotitalouksien yhteiskäyttöön sekä laitoksille ja yrityksille. Kiinteistökompostori sopii esimerkiksi 3–20 kotitalouden yhteiskäyttöön. Kompostointi on orgaanisen keittiö- ja puutarhajätteen muuttamista ravinnerikkaaksi maa-ainekseksi maatumisen avulla. Kompostissa pieneliöt, kuten bakteerit, sienet ja lierot, tekevät omaa työtään, eli hajottavat eloperäistä jätettä. Työn tuloksena vapautuu vesihöyryä, hiilidioksidia, ravinteita ja lämpöenergiaa – ja tietenkin hyvää multaa. Biojussi lämpökompostorissa varmistetaan sopiva lämpötila ja hapensaanti ympäri vuoden, ja saavutetaan näin biojätteen nopeampi hajoaminen.

Kompostorin tyhjennysväli on useita kuukausia Hajoamisen kannalta kompostorin

ihanteellinen lämpötila on 35–55 astetta. Kompostorin lämpö syntyy jätteen biologisesta palamisprosessista. Lämmön karkaamista estetään kompostorin paksulla seinämällä, lämpöpussilla ja eristevälikannella. Tämä mahdollistaa kompostin toiminnan myös talvella. Talviolosuhteissa kompostorin lämpö varmistetaan saattolämmöllä. Kompostorin riittävä hapensaanti puolestaan varmistetaan ilmakanavilla. Biojätteen tasainen kompostoituminen taataan kiinteistökompostorin säännöllisellä täytöllä. Reilunkokoisen lämpökompostorin tyhjennysväli on useita kuukausia. Tähän vaikuttaa kuitenkin kompostorin käyttäjämäärä sekä ulkoilman keskimääräinen lämpötila. Kiinteistökompostorissa on kaksi suursäkkiä, joissa biojäte kompostoituu ja varastoituu. Täysinäisen lämpöpussin massa jätetään kompostoitumaan Biojussiin, kunnes toinenkin pussi on täynnä. Tässä vaiheessa edellisen pussin sisältö

on maatunut, jolloin kompostimassa poistetaan. Suursäkki on helppo tyhjentää pohjalenkin avulla.

Porilainen päiväkoti otti jo Biojussin käyttöön Kiinteistökompostorin tuotoksen tulee jäähtyä 2–3 kuukautta, jonka jälkeen se voidaan sekoittaa multaan tai käyttää katteena. Kompostin tuotos voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi

puutarhoissa tai luomutilalla. Biojussi toimitetaan asennusvalmiina rakennuspaikalle, ja ennen käyttöönottoa valmistaja kouluttaa kompostorin käyttäjät. Kiinteistökompostorin on ottanut käyttöönsä muun muassa Pilke Päiväkotien tiedepäiväkoti Välke, joka avattiin elokuussa 2018 Porin asuntomessualueelle. Biojussilla päiväkodin kaikki biojäte pystytään kompostoimaan, ja muuttamaan se hyödylliseksi kasvualustaksi.

WWW.LEDTAILOR.FI & WWW.NANOKSI.FI

Suomalaisyhtiöt yhdistivät voimansa – uusi innovaatio puhdistusteknologiaan Salolainen LED Tailor Innova7ion ja helsinkiläinen Nanoksi Finland Oy ovat kehittäneet uudenlaisen innovaation puhdistusteknologiaan. Kyseessä on siniseen valoon ja fotokatalyytteihin perustuva pintojen desinfiointiratkaisu, jollaista ei aiemmin ole ollut saatavilla. Sinisen valon antimikrobisiin ominaisuuksiin perustuva desinfiointi on jo käytössä lukuisissa kouluissa, sairaaloissa, hammashoitoloissa, elintarviketeollisuudessa, teollisuuden puhdastiloissa ja päiväkodeissa. Fotokatalyyttiä hyödyntämällä desinfiointiteho paranee huomattavasti, kun pintojen puhdistumisen lisäksi puhdistuu myös huonetilan ilma. Katalyytti lisätään huoneen pinnoille huomaamattomana nano-

32

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

pinnoitteena. – Kehittämämme ratkaisu on erittäin kustannustehokas sekä hankintahinnaltaan että käyttökustannuksiltaan, toteaa LED Tailorin toimitusjohtaja Terho Hoskonen. – Katalyysipinnoituksen avulla olemme pystyneet parantamaan pintahygienian lisäksi merkittävästi myös ilmanlaatua asiakkaidemme kiinteistöissä.

Happiyhdisteet tuhoavat mikrobeja, haitallisia VOC-yhdisteitä sekä hajuja Katalyyttinä toimiva aine hyödyntää valon energiaa ja käynnistää kemiallisen reaktion, jonka seurauksena muodostuu reaktiivisia happiyhdisteitä. Nämä lyhytikäiset happiyhdisteet tuhoavat muun muassa mikro-

beja, haitallisia VOC-yhdisteitä sekä hajuja. – Fotokatalyysiä on jo vuosia hyödynnetty ulkotiloissa muun muassa itsepuhdistuvissa julkisivuissa ja ikkunalaseissa. Nyt olemme tuoneet fotokatalyysin edut sisätiloihin, mistä on mittava hyöty sisäilmaongelmista kärsiville kiinteistöille, toteaa Nanoksi Finland Oy:n toimitusjohtaja Jukka Laks. LED Tailor Innova7ion suunnittelee ja toimittaa siniseen LED-valoon pohjautuvia desinfiointiratkaisuja. Yritys on tuonut markkinoille useita tuotteita, joissa hyödynnetään jo pitkään maailmalla tunnettuja sinisen valon antimikrobisia ominaisuuksia. Nanoksi Finland on erikoistunut pintahygieniaratkaisuiden toteuttamiseen kiinteistöjen ulko- ja sisätiloissa.

Hygieniakäsittelystä hyötyvät muun muassa ravintolat, elintarviketeollisuus ja kiinteistöyhtiöt.

LED Tailor Innova7ion


WWW.PALMIA.FI

Palmia otti käyttöön uutta siivousrobottiteknologiaa ensimmäisenä Suomessa Aalto-yliopiston kampuksella kesällä käyttöön tullut toisen sukupolven siivousrobotti on ensimmäinen Suomessa. – Kyseessä on niin sanottu autonominen yhdistelmäkone, jollaista ei ole vielä aiemmin Suomessa käytetty siivouspalveluissa. Siivousrobotissa on uutta teknologiaa, kertoo ICT-kehittämisjohtaja Riku Moisio Palmialta. – Robottimme on ainoa, jossa on esimerkiksi laserit ympäristön havaitsemiseksi. Lasereiden avulla robotti näkee pidemmälle ja ”räpyttelee silmiä” useammin, eli katsoo tarkemmin, mihin on menossa. Teknisten ominaisuuksien lisäksi lisäarvoa tuo myös robotin muotoilu. – Tämä on ainoa robotti, joka pyörii ympäri. Pienempi kääntösäde ja robotin muoto yhdessä aikaansaavat sen, että pienempi alue jää siivoamatta kulmissa tai muissa esteissä. Käsin siivottavaa jää suhteessa vähemmän.

Palmia Oy

johtaja Kari Haapamäki Aalto-yliopistosta.

Kokemuksia lentokentiltä sekä juna- ja metroasemilta

Aalto-yliopisto on robotin ensimmäinen työmaa Ensimmäisenä robottia on testattu Otaniemen kampuksella Espoossa yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. – Palmia aloitti siivouspalvelujen tuottajana Aalto-yliopiston tiloissa vuoden 2018 alusta 50 uuden työntekijän voimin. Jo palvelujen suunnitteluvaiheessa oli selvää, että Aal-

to-yliopiston kanssa haetaan uusia palveluinnovaatioita sekä tuodaan teknisiä ratkaisuja ja robotiikkaa osaksi palvelukokonaisuutta, liiketoimintajohtaja Minna Gauffin Palmialta kertoo. – Odotamme innolla siivousrobotin kädenjälkeä ja sen tuomia hyötyjä siivouksessa. Uskomme, että yliopiston henkilökunta ja opiskelijat ottavat avosylin vastaan tämän uuden ”palmialaisen”, toteaa toimitila-

Vastaava robotti on aiemmin ollut käytössä muun muassa Japanissa metroasemilla, Singaporessa lentokentällä ja Sveitsissä juna-asemilla. – Asiakaspalautteiden mukaan autonomiset yhdistelmäkoneet tekevät tasalaatuisesti siistiä jälkeä. Käyttökokemusten mukaan robotti liikkuu aina oikeaa vauhtia suhteessa pintojen likaisuuteen tai siisteyteen, käyttökohteisiin Euroopassa tutustunut Riku Moisio kertoo. Siivousrobotti työskentelee yhdellä latauksella kahdesta kolmeen tuntia. Palmialla robotti on työparina toimitilahuoltajalle, jolle vapautuu laitteen myötä työaikaa olennaisempaan, esimerkiksi muiden kuin lattiapintojen siivoamiseen.

WWW.LUMIR.FI

Biokuitupohjaista akustista pintaa ruiskuttamalla Lumir Oy tekee akustiikkaratkaisuja, jotka vähentävät tilojen jälkikaikua. Kyseessä on biokuitupohjainen ruiskutettava pinnoite, jonka sideaineet ovat myös puupohjaisia. Ruiskutteen alla oleva pinta voi olla Lumirin kehittämä aluslevy, kipsilevy tai vaikkapa kevytsoraharkko. Levyä tai harkkoa ei tarvitse erikseen saumata, ja ruiskutuksella saadaan tasainen pinta. Myös värin voi valita vapaasti sävykartoista. Tuote on turvallinen sisäilman kannalta: se ei homehdu, eikä siitä erity formaldehydiä tai VOC-päästöjä. – Kilpailijat ovat muun muassa maailman suurimpia mineraalivillavalmistajia. Tuotteemme on muotoriippumaton toisin kuin kilpailijoiden levytuotteet. Sitä voidaan ruiskuttaa vaikka holvikaareen, kertoo Lumir Oy:n toimitusjohtaja Marko Makkonen.

– Viime vuonna myynti tuplaantui, ja tänä vuonna käy samoin. Tänä vuonna alkaa todenteolla myös kansainvälistyminen. Ulkomailla on jo kohteita, joiden suunnittelua on tehty Lumirin tuotteiden pohjalta. Yrityksen referensseihin kuuluu muun muassa eduskuntatalon remontti, ravintoloita ja kauppakeskuksia sekä Tapiolan metroasema. Lumirin pääasiakkaita ovat tällä hetkellä ammattirakentajat, mutta myös kuluttajapuolelle suunnattuja helppoja akustiikkaratkaisuja on kehitteillä. Yritys on tehnyt jonkin verran pinnoituksia isompiin yksityisasuntoihin.

Materiaalilla on yllättäviä ominaisuuksia Ruiskutettavaa akustiikkapinnoitusta on tuotteistettu Business Finlandin

Lumir / Metsätalo

(Tekesin) rahoittamissa hankkeissa. Samalla on etsitty tasalaatuista kotimaista raaka-ainetta puuvillan tilalle, koska puuvillan laatu vaihtelee, ja sen tuotanto ei ole kaikilta osin kestävän kehityksen mukaista. Uudella akustiikkaratkaisulla on yllättäviä ominaisuuksia. – Lumirilla on tuotekehityksen tu-

loksena valmistettu seos, jolla voidaan tappaa haitallisia bakteereja aiheuttamatta haittaa ihmisille ja heikentämättä tuotteiden akustisia ominaisuuksia. Tämä on erinomainen sisäpinnoite esimerkiksi sairaaloihin ja päiväkoteihin. Samalla voitaisiin vähentää voimakkaiden siivouskemikaalien käyttöä näissä kohteissa. Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

33


KOLUMNI

Sirpa Pietikäinen Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Mikromuovit lautasellamme Tuoreimmat tutkimustulokset osoittavat,

havaita. Yhdestä fleecetakista voi irrota

meihin. Näillä taas on suora yhteys ter-

että mikromuovia on todennäköisesti

pesussa jopa yli 1,5 grammaa mikro-

veyteemme ja hyvinvointiimme.

maaperässä jopa enemmän kuin vesis-

muovia pesuveteen, joka kulkeutuu

Elävä maaperä sisältää bakteereita,

töissä. Emme vielä tiedä, mitä kaikkia

edelleen jätevedenpuhdistamoon. Tutki-

sieniä, yksisoluisia ja viruksia, jotka ovat

vaikutuksia tällä tulee biodiversiteetille

mukset ovat osoittaneet, että noin 80

elintärkeitä ravinnekierrolle ja kasvien

olemaan. Ottaen huomioon elinvoimai-

prosenttia jätevesiin joutuvista muovi-

vedensaannille. Kuolleessa maaperässä

sen maaperän suoran vaikutuksen ruoan

partikkeleista jatkaa matkaansa ja löytyy

nämä eliöt eivät selviä. Terve mikrobi-

tuotantoon ja hyvinvointiimme, tilanne

edelleen myös lietteestä.

kanta mahdollistaa ravinteikkaiden kas-

vaatii tutkimusten jatkamista ja toimia

Toisin kuin Suomessa, joissakin mais-

vien kasvun. Kuitenkin jotkut kemialliset

mikromuovin maaperään päätymisen

sa lietettä käytetään pelloilla lannoittee-

lannoitteet, sienitautien ja rikkakasvien

ennaltaehkäisyyn.

na. Näin pelloille päätyy vuosittain tu-

torjunta-aineet ja raskas maanmuokka-

Mikromuovit ovat alle 5 millimetrin

hansia tonneja mikromuovia. Tarpeeksi

us, sekä todennäköisesti myös mikro-

kokoisia muovihiukkasia, joita syntyy

kattavia tutkimuksia muovipartikkelien

muovit, voivat heikentää maaperän mik-

muovin rikkoutuessa ja hajotessa.

vaikutuksesta maaperään ei kuitenkaan

robikantaa, ja näin ollen huonontaa sa-

Mikromuovia on lisätty esimerkiksi joi-

vielä ole. Alustavat löydökset viittaavat

don laatua.

hinkin kosmetiikkatuotteisiin ja pesuai-

muovien vaikuttavan maaperän eläimis-

Elävän ja terveen maaperän kautta

neisiin. Lisäksi sitä irtoaa pestessämme

töön, esimerkiksi lierojen käyttäytymi-

myös ihmiset saavat tärkeitä vitamiineja

vaatteita, joissa on käytetty muovikuitu-

seen. Lisäksi on merkkejä muovipartik-

ja mineraaleja, kuten rautaa, magne-

ja, sekä autonrenkaiden ja maalien kulu-

kelien vaikutuksista satoon ja maaperän

siumia ja B-vitamiinia.

misesta. Mikromuovia syntyy myös muo-

kasvupotentiaaliin.

vituotteiden päätyessä luontoon. Ajotei-

Muovipartikkelien lisäksi huolta aihe-

juuri maaperän mineraalipitoisuuksien

den varsista mikromuovit huuhtoutuvat

uttaa muovituotteissa ja niiden painatuk-

laskun takia vähemmän näitä elintärkei-

eteenpäin hulevesissä. Esimerkiksi pel-

sissa käytettävien kemikaalien joutumi-

tä aineita, jolloin ihmiset joutuvat turvau-

loilla joskus käytettävistä muovipeitteistä

nen samaa reittiä maaperään ja pelloille.

tumaan ravintolisiin. Eli kaikissa tapauk-

ja tekonurmikentistä tihkuu mikromuovia

Esimerkiksi muovin valmistuksessa käy-

sissa edes terveellinen ja tasapainoinen

suoraan luontoon.

tettävillä kemikaaleilla, ftalaateilla ja bis-

ruokavalio ei takaa riittävää mineraalien

fenoli A:lla (BPA:lla) tiedetään olevan vai-

ja vitamiinien saantia, jos viljelyyn käy-

kutuksia ihmisten hormonitoimintoihin.

tetty maaperä on köyhää.

Muovi ei koskaan katoa luonnosta. Se hajoaa pienemmiksi palasiksi, mutta

34

Tuotettu ruoka sisältää itse asiassa

pohjimmiltaan polymeerit eivät muuta

Maaperän rikkaudella on yhteys ruoan

Olemme, mitä syömme. Siitä, mitä

muotoaan eivätkä maadu. Mikromuoveja

tuotantoon, mutta myös ruoastamme

pistämme maaperään, jossa ruokamme

on vaikea hallita, koska niitä on vaikea

löytyviin ravinteisiin ja mikro-organis-

kasvaa, tulisi kantaa huolta.

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018


LA-KATTOHUOLTO.FI

EN

ENN

EEN

JÄLK

ÄLÄ VAIHDA KATTOASI TURHAAN.

Vielä ehdit tilaamaan kattotarkastuksen syksyksi. LA Kattohuollon täyspalvelu taloyhtiöille: - aina ilmainen kuntoarvio - oikein mitoitettu kattohuoltotarjous kirjallisena - kirjallinen sopimus - ammattikäsittely takuutyönä paikallisilla tekijöillä - takuutyö, jo yli 10 000 tyytyväistä asiakasta

AINA ILMAINEN ARVIOINTIKÄYNTI. Soita 010 3220 240 tai katso lisää www.la-kattohuolto.fi

Kattopalvelumme: - Kattovuotojen paikannukset ja -korjaukset - Kattokorjaukset kaikille katemateriaaleille - Kattojen puhdistukset ja sammalentorjuntakäsittelyt - Tiili- ja peltikattojen pesut ja maalaukset - Vuositarkastukset ja -huollot - Kattoturvatuotteiden asennukset

Soita ja kysy lisää!

LA-KATTOHUOLTO OY

010 322 0240 myynti@la-kattohuolto.fi

Korkein luottoluokitus ©Soliditet

2016

UUSIMAA | VARSINAIS-SUOMI | HÄME | PIRKANMAA | KESKI-SUOMI | SAVO | POHJANMAA | POHJOIS-POHJANMAA | SATAKUNTA | LAPPEENRANTA Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

35


ASUNTO-OSAKEYHTIÖSI HALLITUKSEN JÄSENELLE UUDELLEEN OHJATTAVAKSI

SÄHKÖ-PORI OY • Sähköasennukset • Sähkölaitteistojen huolto ja huoltosopimukset • Aurinkosähköjärjestelmät • Ovipuhelinjärjestelmät • Valvontakamera- ja rikosilmoitinjärjestelmät • Paloilmoitintyöt • ATK- ja televerkot

✆ 044 541 2206 36

Omakiinteistö Satakunta 4 | 2018

Kysy lisää!

www.sahko-pori.fi toimisto@sahko-pori.fi

Omakiinteistö Satakunta  

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Omakiinteistö Satakunta  

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Advertisement