Page 1

OMAKIINTEISTÖ TALOYHTIÖN HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN AMMATTILEHTI

POHJANMAA 1 • 2019 14. vuosikerta

Vedensäästö on yhteinen etu .................... 6 Parvekevaurio voi edetä vaivihkaa rakenteissa ..................... 16 Pihan perusparantaminen nostaa kiinteistön arvoa .......... 24

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

1


Etelä-Pohjanmaa

Vesikourut, tikkaat, lumiesteet Myös vanhojen uusimiset ja korjaukset

PUOLIPYÖREÄT- JA KANTTISET SADEVESIJÄRJESTELMÄT, TIKASTUOTTEET, LUMIESTEET, KATTOSILLAT Asennukset yli 20 vuoden kokemuksella, luotettavasti ja laadukkaasti.

SOITA JA KYSY TARJOUS 050 594 2992 kjkmestarit.fi

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

Kourutyö Oy Etelä-Pohjanmaa 0500 636 624, 0500 668 916 Ykkösvaltaus 3, 60320 Seinäjoki myynti@kourutyo.fi

7

www.kourutyo.fi

Kiinnostuitko? Lue lisää ja

Vaihtelevia säitä ei tarvitse tuoda sisälle!

ota yhteyttä! www.lindstromgroup.com/fi

p. 020 111 6363

Vaihtelevat säät vaikuttavat mattojen vaihtoväliin

- onhan taloyhtiösi mattopalvelu optimoitu käyttöön sopivaksi? Asiakkaanamme voit muuttaa mattojen vaihtoväliä vaikka jokaiseen sesonkiin sopivaksi. Oikea mattoratkaisu oikealla vaihtovälillä mahdollistaa huomattavat säästöt siivouskustannuksissa ja luo viihtyisyyttä taloyhtiöihin. 2

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019


Pilaster Oy

PÄÄKIRJOITUS

päätoimittaja

Petri Kaukonen

Ilmanvaihtoon on syytä investoida

10 Antti Pulkkinen

4

Ajankohtaista

6

Vedensäästöä taloyhtiössä

24

10 Talotekniikkaa sisältä ulos 16 Parvekekorjaukset 20 Energiaremontteja Mansen malliin 24 Piharemontti on investointi elämänlaatuun 28 Kymmenen kysymystä ilmanvaihdosta 32 Tuoteuutisia 34 Taloyhtiölainojen riskit

OMAKIINTEISTÖ Julkaisija / Kustantaja Media Potentia Oy, Hämeenkatu 26, 4. krs, 33200 Tampere puh: 0400 772 229 Kannen kuva Unsplash

Kiinteistöjen sisäilmaongelmat olivat otsikoissa myös vuonna 2018. Uutiset kertoivat etenkin julkisten rakennusten sisäilmaongelmista, mutta ongelmia on myös asuinkiinteistöjen sisäilmassa. Kehno sisäilma voi aiheutua monesta syystä, joten ongelmien ratkaiseminen vaatii huolellista selvittämistä. Merkittävä ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on kuitenkin kiinteistön ilmanvaihto. Jos se ei toimi oikein tai on muutoin riittämätön, sisäilman laatu ei siitä ainakaan parane. Kuten tämän lehden ilmanvaihtoaiheisessa artikkelissa todetaan, ilmanvaihtojärjestelmiä itsessään on huono syyttää. Mikäli sisäilman laatu ei ole hyvä, se usein kertoo joko virheistä rakentamisen aikana, tai asumisen aikana ilmanvaihdon huollossa ja hoidossa tekemättä jääneistä asioista. Kiinteistön omistajan tuleekin varmistaa, että ilmanvaihdon toiminnasta huolehtii ammattitaitoinen henkilöstö. Ilmanvaihto ei ole kovin monimutkainen asia, mutta sen kunnossapito vaatii jatkuvaa seurantaa ja huoltoa, ja myös taloyhtiön asukkailta tietoa ilmanvaihdon perusasioista. Esimerkiksi poistoilmaventtiilien puhdistukseen sekä korvausilmaventtiilien suodatinten vaihtoon kannattaa tehdä tarvittaessa vaikka kuvalliset ohjeet, jotta asukkaat osaavat hoitaa ilmanvaihdon päätelaitteita oikein. Hyvä sisäilma on olennainen osa asumisterveyttä. Ilmanvaihdon asianmukainen ylläpito onkin nähtävä investointina, josta ei taloyhtiössäkään pidä pihistellä.

POHJANMAA 1 | 2019

Vastaava päätoimittaja Petri Kaukonen puh: 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Ilmoitusmyynti Pasi Lehmus puh: 040 356 9937 pasi@mediapotentia.fi

Osoitteenmuutokset Media Potentia Oy, puh: 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi

Toimitus Saara Pakaslahti puh: 050 361 0261 saara.pakaslahti@mediapotentia.fi

Osoitelähde Media Potentia Oy:n asiakasrekisteri, Fonecta ProFinder

Painopaikka Printall AS

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

3


AJANKOHTAISTA Tulorekisteri vaikuttaa taloyhtiöidenkin toimintaan Pixabay

Vuoden 2019 alussa käyttöön otettu tulorekisteri koskee myös asunto-osakeyhtiöitä ja kiinteistöosakeyhtiöitä, jotka maksavat palkkoja, muita ansiotuloja tai kustannusten korvauksia. Tiedot pitää ilmoittaa tulorekisteriin jokaisen maksutapahtuman jälkeen viiden kalenteripäivän kuluessa. Tulorekisteriin ilmoitetaan aina taloyhtiön hallituksen jäsenille maksetut kokouspalkkiot. Jos taloyhtiö maksaa hallituksen jäsenille kustannusten korvauksia esimerkiksi oman puhelimen käytöstä tai kilometrikorvauksia, korvaukset on ilmoitettava tulorekisteriin. Isännöitsijän palkkiot on ilmoitettava, jos isännöitsijä tai isännöitsijäyhtiö ei ole ennakkoperintärekisterissä. Toiminnantarkastajan palkkio on ilmoitettava tulorekisteriin, jos toiminnantarkastaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Taloyhtiö voi tarkistaa YTJ:n sivulta www.ytj.fi, kuuluuko isännöitsijä tai toiminnantarkastaja ennakkoperintärekisteriin. Taloyhtiöt teettävät myös remontteja. Remonteista maksetut korvaukset on ilmoitettava tulorekisteriin, jos remonttipalvelua tarjoava yritys tai henkilö ei ole ennakkoperintärekisterissä.

Kokouspalkkiot ilmoitetaan, kun tulo on maksettu Palkkatietoilmoitus pitää antaa viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä. Maksupäivällä tarkoitetaan palkkapäivää eli päivää, jolloin suoritus on tulonsaajan käytettävissä. Ilmoitus pitää antaa viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä myös silloin, jos taloyhtiö toimii niin kutsuttuna satunnaisena työnantajana. Työnantajan erillisilmoitus annetaan viimeistään palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden 5. päivänä. Satunnaisen työnantajan pitää antaa tulorekisteriin työnantajan erillisilmoitus

vain niiltä kuukausilta, joilta se maksaa palkkoja tai kustannusten korvauksia. Taloyhtiöissä kokouspalkkioita saatetaan maksaa satunnaisesti esimerkiksi kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Tulorekisteri ei muuta tätä. Tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin silloin, kun tulo on maksettu. Esimerkiksi jos kevään kokouspalkkiot on maksettu 15.6., tiedot ilmoitetaan 20.6. mennessä. Jos syksyn kokouspalkkiot on maksettu 15.12., tiedot ilmoitetaan 20.12. mennessä tulorekisteriin.

Tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun valtuudet kuntoon Tiedot tulorekisteriin ilmoitetaan sähköisesti. Tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa voi toimia taloyhtiön puolesta esimerkiksi isännöitsijä tai päävastuullinen isännöitsijä, jotka on merkitty taloyhtiön yhtiöjärjestykseen kaupparekisteriin tai YTJ:hin. Jos taloyhtiö haluaa valtuuttaa jonkun toisen,

esimerkiksi tilitoimiston toimimaan puolestaan tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa, taloyhtiön tulee tehdä valtuutukset palvelussa Suomi.fi/valtuudet. Valtuuksia voi myöntää esimerkiksi yhtiöjärjestyksen mukainen toimihenkilö, jolla on yksinedustamisoikeus. Esimerkiksi As. Oy:n isännöitsijä, jolla on nimenkirjoitusoikeus, voi myöntää henkilölle tai toiselle organisaatiolle valtuuden asioida tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa taloyhtiön puolesta. Jos taloyhtiön nimenkirjoitusoikeus on kahdella henkilöllä, jotka edustavat taloyhtiötä yhdessä, valtuutusta ei voi tehdä palvelussa Suomi.fi/valtuudet. Tällöin on mietittävä, voidaanko taloyhtiön riskienhallinnan ja toiminnan näkökulmasta yhtiöjärjestystä muuttaa, tai tehtävä valtuutus Katso-palvelussa. Tarkempaa tietoa tulorekisterin vaikutuksesta taloyhtiön toimintaan löytyy osoitteesta www. vero.fi/tulorekisteri > Tietoa tulorekisteristä > Viestintä- ja koulutusmateriaalit > Esitys- ja koulutusmateriaalit > Taloyhtiöille.

Kattoliitto huolissaan katon laiteasennusten ongelmista Kattoliitto ry kehottaa huolelliseen suunnitteluun ja toteutukseen, kun katoille asennetaan aurinkopaneeleita tai muita laitteita. Pahimmillaan esimerkiksi katon vedenpitävyys voi vaarantua ja takuu raueta, mikäli asennuksia ei ole toteutettu ammattitaitoisesti. Erilaisten laitteiden, kuten satelliittiantennien ja -lautasten sekä mainoskylttien ja aurinkopaneelien asennukset katoille ovat yleistyneet, eikä yhtälö ole Kattoliiton mukaan ongelmaton. Erityisesti kiinnostus aurinkoenergiaan on koko ajan kasvanut, ja aurinkopaneelit katolla ovat yleistyneet niin teollisuusrakennuksissa kuin asuinkiinteistöissäkin. Aurinkopaneelien ja muiden laitteiden asentamisessa on kuitenkin monia huomioon otettavia asioita, jotta katon toimivuus on taattu. Aurinkopaneelien kiinnitys ja sijoittaminen tu-

4

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

lee aina suunnitella kohdekohtaisesti, jotta varmistetaan alustan kantavuus, kiinnityksen kestävyys, vesitiiveys, vedenohjaus sekä lumi- ja tuulikuormat. Olemassa olevan rakenteen kuormituksen kestävyys tai sallittavat lisäkuormat on huomioitava suunnittelussa. Katoille asennettavissa aurinkovoimaloissa rakennesuunnittelija onkin tärkeä yhteistyökumppani. Aurinkopaneelien asentajalla ei välttämättä ole riittäviä valmiuksia varmistua katon teknisestä toiminnasta.

Takuuasiat kannattaa selvittää aina ennen laiteasennuksia Katolle jälkiasennuksia tehtäessä vastuu- ja takuuasiat voivat jäädä epäselviksi tilaajalle. Esi-

merkiksi urakoitsijoiden myöntämien takuiden ehtona on yleensä katon säännöllinen huolto. Tämä voi vaikeutua tai kokonaan estyä katolle asennettujen lisävarusteiden johdosta, jolloin katolle myönnetty takuu raukeaa. Kattoliiton suositus onkin, että tilaaja on aina ennen katolle tehtäviä laiteasennuksia yhteydessä takuun myöntäneeseen kattourakoitsijaan. Rakennesuunnittelun lisäksi on varmistettava kattourakoitsijan ja laiteasennusta suorittavan tahon keskinäinen tiedonkulku. Asia ei ole itsestäänselvyys myöskään rakenteilla olevissa kohteissa, joissa jokainen urakoitsija huolehtii omasta vastuustaan ja urakastaan. Kattoliiton mukaan tiedonkulkuun urakoitsijoiden välillä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ja tilaajille korostettava kokonaisuuden ja suunnittelun tärkeyttä.


Valaistuksen parantaminen on helppo ilmastoteko ja säästökeino Kiinteistöjen energiankulutuksesta valaistus haukkaa lämmityksen jälkeen suurimman osan ja kuntien sähkönkulutuksesta jopa kolmasosan. Valaistuksen parantaminen onkin erityisen helppo ja kustannustehokas energiansäästötoimenpide ja ilmastoteko kiinteistön omistajille ja taloyhtiöille. Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uskin mukaan valaistuksen parantaminen on vaivaton toimenpide verrattuna moneen muuhun energiatehokkuutta parantavaan korjaushankkeeseen. – Samalla valaistuksen laatukin yleensä paranee, Suur-Uski sanoo. Eniten Motivasta kysellään valaistusinvestointien kustannuksista ja kannattavuudesta. SuurUskin mukaan valaistuksen parantaminen kannattaa moninaisten hyötyjen takia: uudistettu valaistus vaatii yleensä vähemmän huoltoa, valaistuksen laatu, turvallisuus ja käyttömukavuus paranevat ja energiankulutus sekä siten myös päästöt vähenevät.

Jos kiinteistöstä löytyy jo ledit, seuraavaksi huomio kannattaa kiinnittää valaistuksen ohjaukseen. – Ohjatulla valaistuksella parannetaan nimenomaan turvallisuutta ja saavutetaan säästöjä, kun valot ovat päällä vain silloin kun niitä tarvitaan, Suur-Uski muistuttaa.

Yhtiökokouksen asialistalle myös valaistuksen parantaminen Tarjousten vertailu valaistusuudistuksen yhteydessä ei ole helppoa, sillä tarjoukset voivat vaihdella niin valaistuksen laatuominaisuuksien kuin erilaisten laskennassa käytettyjen taustatietojen ja lukujen osalta. Motivan tuottama VALTTI-elinkaarikustannuslaskuri on tarkoitettu valaistushankinnan kokonaiskustannusten vertailuun, kun käytettävissä on tarjouksia tai alustavia hintatietoja valaistavan kohteen valaistusratkaisusta.

Laskennassa huomioidaan muun muassa investointi-, energia-, huolto- ja kunnossapitokustannukset. Laskuri on kaikille avoimesti saatavilla Valaistustieto.fi-sivustolta, ja se on kehitetty yhteistyössä ammattihankkijoiden ja valaistusalan asiantuntijoiden ja yritysten kanssa. – Laskuri onkin sivuston haetuin ja käytetyin sisältö, Suur-Uski kertoo. Motiva ja Kiinteistöliitto tekivät syksyllä 2018 taloyhtiöille kyselyn erilaisista energiatehokkuustoimenpiteistä. Alle puolet noin 200 vastaajasta ilmoitti, että taloyhtiössä on tehty parannuksia sisä- tai ulkovalaistukseen tai valaistuksen ohjaukseen. – Näin ollen monesta taloyhtiöstä löytyy vielä vaivattomia keinoja energiansäästöön ja ilmastotekoihin. Helpoiten pääsee alkuun ehdottamalla seuraavan yhtiökokouksen asialistalle valaistuksen energiatehokkuuden parannusmahdollisuuksien selvittämistä, kannustaa Päivi Suur-Uski.

Tilaajat tarkkana: onhan turvasuojausalan yrityksen elinkeinolupa voimassa? Vuoden alusta lähtien jokaisella lukitusjärjestelmiä, kulunvalvontajärjestelmiä ja hälytysjärjestelmiä asentavalla, korjaavalla ja muuttavalla yrityksellä on täytynyt olla turvallisuusalan elinkeinolupa haettuna poliisihallitukselta. Lähes koko yksityinen turvallisuusala tuli luvanvaraiseksi 1.1.2017, kun laki yksityisistä turvallisuuspalveluista muuttui ja vartioimisliiketoiminta, järjestyksenvalvontatoiminta sekä turvasuojaustoiminta tulivat kyseisen lain piiriin samoilla vastuilla ja velvoitteilla. Turvasuojausalan luvanvaraisuuden siirtymäaika päättyi vuoden 2018 lopussa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä on vuoden alusta lähtien saanut suorittaa ainoastaan turvallisuusalan elinkeinoluvan omaava yritys, ja tehtäviä suorittavilla henkilöillä tulee olla turvasuojaajakortti. Suomen Turvaurakoitsijaliitto ry suositteleekin, että lukitus-, kulunvalvonta- ja hälytysjärjestelmiin liittyvien töiden tilaajan tulisi ennen tilausta tarkistaa, että yrityksellä on turvallisuusalan elinkeinolupa voimassa. Lisäksi asiakkaan olisi aina hyvä pyytää asentajalta turvasuojaajakortti nähtäväksi, sillä se kertoo myös lainmukaisesta

toiminnasta. Elinkeinoluvan olemassaolon voi tarkistaa poliisin nettisivuilta, joilla näkyy kaikki elinkeinoluvan haltijat, tai Turvaurakoitsijaliiton nettisivuilta, joilla on ajantasainen lista liiton jäsenyritysten elinkeinoluvista: www. lukkoliikkeet.fi/fi/turvallisuusalanelinkeinolupa/yritykset

Mitkä työt vaativat turvallisuusalan elinkeinoluvan Lukon korjaukseen, huoltoon, sarjoitukseen ja asennukseen liittyvät työt ovat kaikki luvanvaraisia. Näitä töitä ovat muun muassa lukoston sarjatietojen käsittely turvaurakointiliikkeen ja lukkovalmistajan välillä, lukkojen avausten suunnittelu ja käsittely tietojärjestelmissä tai manuaalisesti, ja esimerkiksi haittalevyjen kasaus lukkosylinteriin. Näihin töihin kuuluvat olennaisesti myös lukkorungon, avainpesän, painikkeen, vääntönupin tai muun lukkokomponentin vaihto sekä työt, joissa avainpesän joutuu avaamaan. Sähköisiin lukitus- ja kulunvalvontajärjestelmiin liittyvät pääkäyttäjätyöt ovat pitkälti luvanvaraisia, ja käsittävät esimerkiksi lukon tai lukijan ohjelmointityön etänä, oven aukiohjauksen, lukijan

liittämisen kulkualueeseen ja kaikki kulkualueitten muutostyöt järjestelmissä. Myös kulunvalvontaan liittyvät tehtävät ovat luvanvaraisia. Näihin kuuluvat muun muassa kiinteistöjen koodilukon koodien vaihdot kulunvalvontajärjestelmän muuttamistöinä ja kerrostalon porrasovien aikaohjauksen vaihdot lukitusjärjestelmän muuttamistöinä. Luvanvaraisiin tehtäviin kuuluvat myös kulunvalvontajärjestelmien ja niiden lukijoiden, ovipäätteiden ja rasioiden sekä rikosilmoitinlaitteisiin liittyvien komponenttien asennukset, muutokset ja korjaukset.

Mitkä turvasuojausalan tehtävät eivät vaadi elinkeinolupaa Laissa jätettiin osa turvasuojausalan tehtävistä pois. Turvallisuus-

alan elinkeinolupaa eivät vaadi muun muassa kameravalvontajärjestelmien ja niihin liittyvien komponenttien asentaminen, korjaaminen ja muuttaminen sekä muiden järjestelmien kaapelointityöt. Myöskään avainluovutukset ja -palautukset eivät ole luvanvaraista toimintaa, eli kun asukkaalle tai asiakkaalle annetaan avain, kuitataan se järjestelmään, ja otetaan siihen asukkaan tai asiakkaan kuittaus. Toisin sanoen huoltoyhtiöt ja isännöintiyritykset saavat hoitaa näitä tehtäviä ilman elinkeinolupaa. Mikäli mukaan otetaan sähköisen lukitusjärjestelmän hallinnointi, jossa lisätään tai poistetaan kulkuoikeuksia tai avaimia, yritys tarvitsee elinkeinoluvan. Yksittäisistä tyypillisistä huoltoyhtiölle kuuluvista tehtävistä ovensulkijan vaihto ei edellytä lupaa.

Suomen Turvaurakoitsijaliitto ry

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

5


Pixabay

Tehokkain vedensäästökeino on lyhentää suihkutteluun kuluvaa aikaa. Jo 10 minuutin peseytymiseen kuluu 120 litraa vettä, josta yli puolet lämmintä.

lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Taloyhtiön vesihukan voi taltuttaa Vesikustannukset kuriin laittamalla taloyhtiö voi säästää tuhansia euroja. Kiinteistöön on saatavana erilaisia vedensäästöratkaisuja, mutta tärkeintä on, että asukkaat ovat tietoisia vedenkäytöstään ja tarvittaessa valmiita muuttamaan kulutustottumuksiaan.

6

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019


Pixabay

Jokainen asukas vaikuttaa vedenkulutukseen omalta osaltaan. Siksi on tärkeää alkaa taltuttaa taloyhtiön vesihukkaa ennen kaikkea muuttamalla kulutustottumuksia säästäväisemmiksi.

Suomalaisissa taloyhtiöissä käytetään vettä keskimäärin noin 140–155 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Tavoitearvona voi pitää 100–120 litraa per henkilö, mutta joissain taloyhtiöissä on päästy jopa 70 litraan. – Oman taloyhtiön kulutustasoa kannattaa verrata keskimääräiseen kulutustasoon. Siitä päästään kartalle, onko taloyhtiössä vähän vai paljon kulutusta. On tärkeää, että taloyhtiön vedenkulutuksesta on myös historiatietoa – jos sitä ei ole olemassa, kulutuksen muutoksia on vaikeaa lähteä vertaamaan, sanoo kiinteistöjen energiatehokkuuden asiantuntija Harri Heinaro Motivasta. Vedenkulutuksen seuranta on tärkeää paitsi energiansäästösyistä, myös kiinteistön kunnon takia. Jos seurannalla saa paljastettua vuotokohdan, nopealla reagoinnilla voi välttyä kosteusvahingoilta ja niiden kalliilta korjauksilta. – Mitä tarkemmin vedenkulutusta seurataan, sitä parempi. Tähän on nykyään paljon palveluja olemassa. Kulutusta olisi hyvä tarkastella vähintään kuukausittain. Tosin nyt päästään jopa tuntitasoiseen ja tarkempaankin dataan kiinni, Heinaro kertoo. Vessanpönttö voi olla todellinen rahareikä

Kun taloyhtiön vedenkulutuksen taso ja seuranta ovat selvillä, kannattaa selvittää vedenkulutuksen mahdolliset poikkeamat ja ongelmakohdat. Oleellista on vesikalusteiden kunnon tarkkailu, sillä kaikkein pieninkin vuotokohta tarkoittaa rahanhukkaa. Erityisen salakavalia ovat vuodot taloyhtiön yhteisten tilojen vesikalusteissa: jos tiloja käytetään harvakseltaan, ei

vuotojakaan välttämättä havaita helposti. Etenkin WC-istuinten vuotojen varalta kannattaa olla tarkkana. Ohut, parsinneulan kokoinen vuotokohta WC-istuimessa voi kasvattaa vuotuista vesilaskua jopa noin 1 000 eurolla. – Helpointa on, että osakkaat tai asukkaat tarkkailevat säännöllisesti vesikalusteiden kuntoa ja toimintaa ja ilmoittavat taloyhtiölle mahdollisista vioista. Kuitenkin tuntuu, etteivät ihmiset oikein tiedä mitä heidän pitäisi itse tarkkailla säännöllisesti vesikalusteisiin liittyen. Siksi tarkistamiseen kannattaa tehdä asukasohje, mitä kyllä muutenkin suosittelen taloyhtiön kunnossapitoon liittyen, Heinaro toteaa. Vesikalusteiden toimintaa kannattaa tarkkailla uudemmissakin kiinteistöissä. – Harvemmin uusista hanoista tai pöntöistä vuotoja lähtee tulemaan siksi, että tiivisteet kovettuvat. Mutta omassakin, ihan uudessa pöntössä oli rakenteellinen vika, joka aiheutti jatkuvan vuodon. Rakenteellisten vikojen varalta vesikalusteet kannattaa siis tarkastaa uudessakin taloyhtiössä, toteaa Heinaro. Vesikalusteiden katselmoinnin voi antaa tehtäväksi myös ulkopuoliselle taholle, joka pystyy samalla korjaamaan vuodot, rikkinäiset tiivisteet ja muut mahdolliset viat. Paineenalennus säästää vettä ja putkistoja

Seuraava askel taloyhtiön vedensäästössä on ottaa hallintaan vesivirtaamat niin kiinteistön käyttövesiverkoston kuin vesikalusteiden osalta. Mitä kovempi vesivirtaama on, sitä enemmän vettä esimerkiksi suihkussa kuluu. Tar-

peettoman kovia vesivirtaamia kannattaa siis säätää alemmaksi. Virtaamaan vaikuttaa oleellisesti vesijohtoverkoston paine. Liian kova paine lisää turhaa vedenkulutusta, mutta saattaa myös hajottaa putkia ja laitteita. Jos hanasta tulee vettä roiskimalla, se voi kertoa, että vedenpaine on turhan suuri. Koko kiinteistön tasolla virtaamaa voi tarvittaessa alentaa asennuttamalla paineenalennusventtiilin taloyhtiön päävesisyötön yhteyteen, ja säätämällä painetta alemmas. Venttiili tunnetaan myös vakiopaineventtiilinä. – Jos kunnallisen vesiverkoston painetaso on kova, kalustekohtainen vesivirtaaman rajoittaminen ei välttämättä täysin toimi. Samassakin kaupungissa veden painetaso voi vaihdella alueittain. Paineenalennusventtiilillä paine saadaan riittävän matalaksi, jotta vesivirtaamaa voidaan sitten hanakohtaisestikin rajoittaa, Heinaro kertoo. Jos vesilaitokselta tulevan veden painetaso on liian korkea, venttiili on Heinaron mukaan järkevä hankinta. – Paineenalennusventtiili on helppo asentaa, eikä se ole hirveän kalliskaan: hintahaarukka on noin 500–2 000 euroa. Vesihanojen virtaamat suositusten mukaisiksi

Kun kiinteistön vesiverkon oikea painetaso on varmistettu, veden virtaamaa voi sen jälkeen säätää kalustekohtaisesti. Vesihanojen virtaamat tulisi saada samalle tasolle koko taloyhtiössä. Virtaamat voi mitata virtausmitalla – esimerkiksi niin sanotulla kuppimittarilla – ja tarvittaessa säätää suositusten mukaiseksi. Suihkun ja keittiön hanojen suositusvirtaama on 12 litraa

>>

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

7


Pixabay

Jäteveden lämmöntalteenotto on vielä harvinaista Lämmöntalteenotto on mahdollista myös jätevedestä. Jäteveden lämmöntalteenottoon ja hyödyntämiseen on kehitetty teknisiä ratkaisuja, jotka eivät kuitenkaan toistaiseksi ole yleistyneet suomalaisissa taloyhtiöissä. – Kyllä lämmöntalteenotto jätevedestä näyttäisi olevan vielä aika harvinainen ratkaisu. Varmasti sekin vaikuttaa asiaan, ettei referenssikohteita toistaiseksi ole paljon, eikä välttämättä tiedetä, mikä järjestelmästä saatava hyöty on, sanoo kiinteistöjen energiatehokkuuden asiantuntija Harri Heinaro Motivasta. Hänen mukaansa jäteveden lämmöntalteenoton harvinaisuuteen voi vaikuttaa sekin, että taloyhtiöihin on tarjolla muitakin energiansäästöratkaisuja, jotka saattavat olla kannattavampia. – Toisaalta energiatehokkuusmääräykset ja -vaatimukset kiristyvät koko ajan. Ehkä lämmöntalteenotto jätevedestä tulee yleistymään jossain vaiheessa, kun muut keinot on jo hyödynnetty. Suunnittelija auttaa selvittämään järjestelmän kannattavuuden

Kiinteistöliiton Jari Virran ja Petri Pylsyn laatiman Taloyhtiön energiakirjan mukaan 1960–80-luvun asuinkerrostaloissa jopa 17–19 prosenttia talon lämpöenergiasta häviää viemärin kautta. Jätevedestä talteen otettua lämpöä voidaan käyttää käyttöveden tai kiinteistön lämmitykseen, ja näin vähentää ostoenergian tarvetta. Jäteveden lämmöntalteenotossa on siis säästöpotentiaalia, mutta käytännön haasteeksi saattaa osoittautua jäteveden ajoittainen tuotto ja siitä johtuva veden alhainen lämpötila. – Esimerkiksi kerrostalossa jätevettä tulee aika ajoin, joten veden lämpötila ei välttämättä ole lämmöntalteenottoa ajatellen riittävän korkea. Tästä johtuen myös laitteiden takaisinmaksuaika voi muodostua melko pitkäksi. – Mutta toki jäteveden lämmöntalteenottoa kannattaa tarkastella yhtenä energiansäästömahdollisuutena taloyhtiön linjasaneerauksen tai lämmitystavan muutoksen yhteydessä. Vaihtoehtoa on hyvä pohtia yhdessä suunnittelijan kanssa silloin, kun taloyhtiöön lähdetään tekemään isompaa remonttia.

8

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

minuutissa, käsienpesuhanan suositusvirtaama puolestaan 6 litraa minuutissa. Eräissä keittiöhanojen ja käsienpesuhanojen malleissa virtauksen säätö onnistuu manuaalisesti. Virtaamaa alentamaan voi myös asentaa esimerkiksi erillisen vedensäästöventtiilin, rajoitussuuttimen tai säästösuihkupään. Koko taloyhtiössä tulee kuitenkin säilyttää riittävä vedenpaine ja virtaama. Jos verkon paineet ovat liian pienet, vesi ei liiku, eivätkä pesukoneet välttämättä ota tarvitsemaansa vettä. Jos virtaamat säädetään liian mataliksi, vaarana voivat olla jopa putkitukokset. – Taloyhtiön vedensäästöratkaisut tulee toteuttaa suunnitelmallisesti ja huolellisesti. Ammattilaiset kyllä auttavat tässä. Asukkailla on suurin rooli vedensäästössä

Jokainen asukas vaikuttaa

vedenkulutukseen omalta osaltaan. Siksi on tärkeää alkaa taltuttaa taloyhtiön vesihukkaa ennen kaikkea muuttamalla kulutustottumuksia säästäväisemmiksi. – Vedensäästö lähtee lopulta ihan simppeleistä toimista, joista tärkein on kulutustottumusten tarkastelu ja muuttaminen. Asukkaita on hyvä ohjeistaa paitsi vesikalusteiden vuotojen tarkkailun, myös veden käytön suhteen: pyykkiä ja astioita kannattaa pestä vain täysiä koneellisia, ja suihkukäyttäytymistä muuttaa järkeväksi, Heinaro toteaa. Suihkuttelu onkin salakavala vesi- ja energiasyöppö. Päivittäisestä kokonaisvedenkulutuksesta lähes 40 prosenttia menee peseytymiseen. Siihen tarvitaan lämmintä vettä, joka on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi. Minuutti suihkussa maksaa noin 10 senttiä, eli 10 minuutin suihku maksaa jo euron. Vedensäästön takia ei silti


Pixabay

tarvitse tinkiä henkilökohtaisesta hygieniasta, sillä nykyaikaiset, vähemmän kuluttavat vesikalusteet sekä niihin liittyvä tekniikka auttavat kulutuksen järkeistämisessä. Apuna tässä ovat muun muassa suihkuajastimet sekä automaattihanat. Vedenkulutuksen näkeminen motivoi säästämään

Suihkuihin saa myös mittareita, jotka voivat kannustaa asukkaita vedensäästöön. Suihkumittari näyttää suihkussa kulutetun vesimäärän. Vaikuttavuuden logiikka on sama kuin huoneistokohtaisessa vedenmittauksessa: kun ihminen tulee vesikustannusten lisäksi tietoiseksi omasta vedenkulutuksestaan, se motivoi säästämään. Selvitysten mukaan niissä taloyhtiöissä, joissa on otettu käyttöön huoneistokohtainen vedenmittaus, on saavutettu keskimäärin 10–

30 prosentin säästö kokonaisvedenkulutuksessa ja 3–9 prosentin säästö lämmitysenergiankulutuksessa. – Vesimittareiden teho vedensäästössä perustuu siihen, että oma vedenkulutus tulee näkyväksi, ja kun vesi vielä laskutetaan huoneistokohtaisesti, kaiken käyttämänsä veden todellakin maksaa itse. Euro on erittäin hyvä kannustin. Varsinkin jos vesilasku on aiempiin vastikemaksuihin verrattuna kova, asukas todennäköisesti havahtuu kulutukseensa, toteaa Harri Heinaro. Kuten Motivan Energiaekspertti-materiaaleissa osuvasti todetaan: energiansäästön tärkein säätönuppi on jokaisen omilla harteilla. l

LVI- ja lämpöpumppuasennukset vesikalusteista lämmitysjärjestelmiin Vaasan seudulla sekä uudis- että saneerauskohteisiin. • • • •

Maalämpöpumput Vesi-ilmalämpöpumput Kaukolämpökeskukset Ilmanvaihtolaitteetja asennukset • Ilmalämpöpumput • Lattialämmitys • Erilaiset hybridilämmitysjärjestelmät

Soita ja pyydä tarjous! Artikkelin lähteinä Motiva sekä Ympäristöhallinnon korjaustietosivusto.

puh: 044 238 3353 kimmo.turpeinen@lviturpeinen.com www.lviturpeinen.com Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

9


Pilaster Oy

Talotekniikkahormin asentamista Raisiossa. Samalla asennettiin talon katolle aurinkopaneelit, jotka tuottavat osan energiasta. Aurinkosähkön tuotto on huipussaan kesäisin, samaan aikaan kuin viilennystarve.

lll

Teksti: Petri Kaikosuo

Putket pihalle, kaapelit koteloon? Kerrostalon putkiremontin ja muun talotekniikan kohennuksen voi mahdollisesti tehdä nopeammin, edullisemmin ja vähemmillä häiriöillä, kun uudet putket, kaapelit, ilmanvaihto ja muu talotekniikka asennetaan koteloihin talon ulkoseinille. Mutta kannattaako se?

10

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019


Pilaster Oy

Talon ulkoseinustalla oleva talotekniikkahormi on helppo huoltaa.

Ulkoseinille tuleva ” tekniikkakuilu ei ole

useinkaan mahdollista kaupunkien keskustojen suojeltuihin arvotaloihin.

Pilaster Oy

Elementtirakentaminen alkoi Suomessa laajamittaisesti 1960-luvun puolivälissä, kun maalta kaupunkeihin muuttaville suurille ikäluokille ja heidän perheilleen alettiin kiireesti rakentaa asuntoja. Syntyivät lähiöt, joiden leimallinen piirre kaikkialla maassa ovat korkeat, betonielementeistä kasatut kerrostalot. Näissä on arvioitu olevan yhteensä 320 000 asuntoa. Suomen satojen lähiöiden kerrostalot ovat tulossa sankoin joukoin saneerausikään. Tällä hetkellä saneerataan 1960– 80-luvuilla rakennettujen talojen putkistoja. Varsinainen buumi on kuitenkin vasta tulossa. Elementtirakenteisten talojen saneerausmäärät tulevat vähintään kaksinkertaistumaan seuraavan

kymmenen vuoden aikana. Tähän kaikkeen uppoaa miljoonia euroja ja tuhansia työtunteja. Käsillä oleva korjausvelka yhdistettynä tuleviin korjauksiin saa etsimään tehokkaampia menetelmiä ja parempia työtapoja. Uudenlaista ajattelua tarvitaan. Yksi mahdollisuus on talotekniikan asentaminen ulkoseinustoille. Kotona koko putkiremontin ajan?

Putkiremontti on nykyään mahdollista tehdä myös ilman, että asuntoja täytyy repiä auki ja asukkaiden muuttaa kuukausiksi pois kotoaan. Uudet putket voidaan asentaa talon ulkoseinustoille hormikasetteihin. Samoihin koteloihin voidaan si-

Moduulit tuodaan valmiina tehtaalta, joten paikan päällä on enemmän asennus- kuin rakennustyötä.

joittaa myös esimerkiksi sähköja tiedonsiirtokaapelointia, ilmanvaihto ja ilmastoinnin lämpöpumput. – Hyötyjä tämänkaltaisessa toimintatavassa ovat nopeus, pienempi haitta asukkaille, purkutyön vähentyminen sekä mahdollisuus käyttää isompia tehtaalla valmistettuja kokonaisuuksia. Riskinä voi olla lyhytnäköinen ajattelu, jos halutaan päästä liian helpolla, puntaroi Talotekninen teollisuus ja kauppa, Talteka ry:n toimitusjohtaja Ilkka Salo. Suomessa teollisesti esivalmistettuja korjausrakentamisen moduuleja tekee laajemmassa mittakaavassa muutama yritys. Yksi niistä on Turussa kehitetty Pilaster-järjestelmä, jossa talotekniikka asennetaan talon ul-

koseinälle tuleviin hormikasetteihin. – Järjestelmää on alettu kehittää vuonna 2011. Ensimmäiset projektit käynnistettiin 2014– 15, kertoo Pilaster Oy:n toimitusjohtaja Janne Kantola. Pilaster-järjestelmän keskeinen osa on talon ulkoseinustan hormiin asennettava, asuntokohtainen poistoilmalämpöpumppu. Kantolan mukaan se parantaa asunnon ilmanvaihtoa sekä energiatehokkuutta. – Ilmanvaihto on suurin energian tuhlaaja kerrostaloissa. Poistoilmalämpöpumppu ottaa asuntojen poistoilmasta lämmön talteen ja siirtää sen takaisin asunnon lämmittämiseen. Asukas voi itse säätää lämpötilaa. Toteutuneissa kohteissa lämmitykseen käytettävä ener>>

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

11


✆ 044 2100 450 www.paloff.com » KÄYTTÖVESI,- LÄMMITYS- JA LINJASANEERAUKSIEN RAKENNUTTAMISTEHTÄVÄT, VALVONTA JA SUUNNITTELU

» LVIA-SUUNNITTELU » VALVONTAPALVELUT » PALOTEKNINEN SUUNNITTELU » SAMMUTUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

» PALOKATKOSUUNNITTELU » SÄHKÖSUUNNITTELU JA -VALVONTA PALOFF: HELSINKI | TAMPERE | RAUMA | KAARINA | MIKKELI | JYVÄSKYLÄ | SEINÄJOKI | KAUHAVA | OULU

SEINÄJOEN

PUTKIASENNUS OY

LVI-TYÖT

• Linjasaneeraukset • Viemärin kuvaukset

ja -avaukset

www.lviseinajoki.fi • 0400 295 776 12

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

giamäärä on pudonnut 65 prosenttia. Talotekniikan asentaminen ulkoseinustan hormiin voi lyhentää merkittävästi haitta-aikaa asunnoissa. – Riippuen siitä, tehdäänkö kylpyhuoneita uusiksi ja pitääkö tehdä asbestipurkua, asunnosta ei välttämättä tarvitse muuttaa pois lainkaan tai sitten asumisen estävä remontti kestää yleensä 1–3 viikkoa. Kuinka paljon tällaisia talotekniikkakuiluja on asennettu? – Tähän mennessä noin 120–130. Parhaillaan suurin suunnitteluvaiheessa oleva kohde on yli 1 000 asuntoa käsittävä 1970-luvun lähiö, jonne ensimmäinen Pilaster-hormi asennetaan kevättalven aikana, Kantola kertoo. Onko korjausrakentaminen siirtymässä rakentamisesta asentamiseen? – Suuntausta tähän suuntaan on ollut ilmassa 5–10 vuotta. Täysin paikalla tekoa ei pysty sivuuttamaan, talot ovat erilaisia, arvioi Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n koulutuspäällikkö Samuli Könkö. Milloin mahdollista?

Millä edellytyksillä talotekniikan asentaminen ulkoseinustalle on mahdollista? – Ei siihen sinänsä mitään estettä yleensä ole. Kyllä tämä on selkeästi vaihtoehto. On sinänsä ihan sama, tehdäänkö remontti talon ulko- vai sisäpuolelle, kunhan se suunnitellaan huolella ja ulkonäköseikat otetaan huomioon, sanoo Könkö. – Tämä edellyttää suurta huolellisuutta kotelorakenteiden tiiviyden ja putkien eristämisen kanssa. Jäätymisvaara on syytä huomioida. Mahdollisesti tarvitaan erillistä lämmitystä tai muuta ratkaisua. Joskus se voi myös huonontaa energiatehokkuutta, huomauttaa Salo. Pilasterin Kantola myöntää, että ulkoseinille tuleva tekniikkakuilu ei ole useinkaan mahdollista kaupunkien keskustojen suojeltuihin arvotaloihin, mutta väittää, että ratkaisu on kyllä turvallinen ja että putket kyllä kestävät. – Tämä on suomalainen keksintö ja talviolosuhteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Hormielementti on sekä lämpö- että paloeristetty, jolloin se voidaan sijoittaa myös lähelle ikkunaa. Hormin sisällä olevista vesiputkista ja viemäristä syntyvä hukkalämpö riittää pitämään sen lämpimänä kovillakin pakkasilla. Kaikissa elementeissä on etävalvontaan liitetty lämpötilan mittaus sekä automaattinen sulanapitolämmitin poikkeustilanteita varten. Sopivatko ulkoseinustoille tulevat hormikasetit siihen suurimpaan kansalliseen korjausvelkaan, 1960–70-lukujen elementtitaloihin? – Nämä voisivat säästää paljon aikaa ja vaivaa, ja hyöty voisi olla suuri. Ulkoelementtiin voitaisiin integroida esimerkiksi ilmanvaihtoa ja lämmön talteenottoa parantavia ratkaisuja. Voitaisiin ajatella myös isompia kokonaisuuksia, kuten wc- tai kylpyhuonetilat ja hissit, pohtii Salo.


Elementtirakenteisten talojen saneerausmäärät tulevat vähintään kaksinkertaistumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana.

TALOYHTIÖN PIENIIN JA ISOIHIN PROJEKTEIHIN

HUOLTOA SEKÄ YLLÄPITOTÖITÄ VIEMÄRI-, VESI- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMIIN SEKÄ LÄMPÖLAITOKSIIN. OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS!

EVG Pipe 044 0953 693 | info@evgpipe.fi Rautatienkatu 24, Pietarsaari

» www.evgpipe.fi

– 1960–70-lukujen lähiöiden elementtikerrostalot ovat yksi meidän ykköskohteistamme, joihin järjestelmä varmasti sopii, sanoo Kantola. Miksi näitä ei sitten ole hirveämmin tehty? – Siinä tulevat vastaan muut kuin tekniset syyt. Lähiökerrostalotkin voivat olla Museoviraston suojelemia. Hankausta voi tulla myös arkkitehtien tai kaavaviranomaisten kanssa, sanoo Salo. Asia on tuttu Pilasterin Kantolallekin. – Esimerkiksi Lahden vuokratalot haluaisivat kolmeen lähiökerrostaloonsa Pilasterit, mutta Museovirasto on sitä mieltä, että 1970-luvun kerrostalot täytyy julkisivun puolesta suojella.

LVI-insinööritoimisto

J. SAASTAMOINEN OY LVIA-talotekniikan suunnittelua ja konsultointia 040 0663 006 | www.jsaastamoinen.com

Milloin järkevää?

Missä tilanteessa talotekniikan asentaminen ulkopuolelle on järkevää? – Tähän on kaksi selkeää näkökohtaa. Voidaan lähteä tason nostosta eli siitä, että tehdään parempaa, mukavampaa ja modernimpaa tai siitä, että on pakko uusia, kun vanha menee rikki, sanoo Salo. Yksi näkökulma on miettiä, mikä on investoinnin tuotto. Energiatehokkuuden kannalta olemassa oleva rakennuskanta on suurin potentiaali. – 30–40 prosenttia Suomessa kulutetusta energiasta kuluu rakennuksiin. Se on iso sarka, josta voi saada paljon hyötyä. – Energiatehokkuus on parempi sijoitus kuin moni muu investointi, joskin pitkällä takaisinmaksuajalla. Sitä ei hirveän usein mielletä, että pelkästään viemäriin menee noin neljännes asuinrakennusten lämmitysenergiasta. Kantolan mukaan Pilasterin kasettihormi on nimenomaan energiatehokas. – Vaikka järjestelmän hankintahinta voi olla hieman perinteistä kalliimpi, niin 25 vuoden laina-ajalla asukas maksaa siitä lopulta vähemmän. Kuukausikustannus tulee pienemmäksi, koska energiansäästö pudottaa sitä. Tilaajan näkökulmasta oleellista on se, mitä lopulta halutaan. – Kaikkialle tämä systeemi ei käy, mutta joskus ulkokoteloilla pystytään nostamaan laatutasoa helpommalla – saadaan vaikka huoneistokohtainen ilmanvaihto vanhoihinkin taloihin –, kun se voisi olla kohteessa muuten aika mahdotonkin tehtävä, puntaroi Könkö. >>

jukka.saastamoinen@jsaastamoinen.com

VIEMÄRISANEERAUS

• sukitukset ja kuntokartoitukset

Varaa maksuton arviokäynti: 050 371 2777

SUURTEHOIMUROINTI • Sora • Hiekka • Puhallusvilla • Kutteri, ym.

040 5945 972 I www.lokapalvelu.fi Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

13


PURKUTYÖT ASBESTIKARTOITUKSET ASBESTITYÖT TIMANTTITYÖT BETONIPURKUTYÖT

Hissin jälkiasennus voi tuoda vuosia lisää omassa kodissa Hissittömiä, vähintään kolmikerroksisia porrashuoneita on Suomessa tilastojen mukaan noin 41 000. Näissä asuu yli 400 000 ihmistä. Hissittömiä porrashuoneita on paljon etenkin 1960–1970-luvun kerrostaloissa.

2017

p. (06) 321 3413, 050 694 17 Kairatie 11, 65350 Vaasa tarjous@sparal.fi, www.sparal.fi

ÄLÄ MUUTA – ANNA HISSIN MUUTTAA KIINTEISTÖÖSI Pystymme jälkiasentamaan hissin lähes kaikkiin hissittömiin taloihin asukkaiden arkea helpottamaan. Tilaa maksuton hankekartoitus. www.kone.fi/jalkiasennus 14

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

Ellei kerrostalossa ole hissiä, sellainen voidaan yleensä asentaa jälkikäteen. Hissin asentaminen helpottaa asukkaiden arkea ja nostaa kiinteistön käyttöarvoa. – Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) teetti muutama vuosi sitten tutkimuksen, jonka mukaan jälkiasennushissi voi tuoda asukkaalle jopa 7–8 vuotta lisäaikaa siihen omassa kodissaan. Yhteiskunta voi säästää tässä jopa 260 000 euroa, kertoo Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilä. Eniten hissittömiä, vähintään kolmikerroksisia porrashuoneita on 1960–1970-luvun kerrostaloissa. Jälkiasennushissejä voidaan asentaa porrashuoneisiin tai julkisivun ulkopuolisiin hissikuiluihin. – Nykyään asennetaan jopa pyöreitä jälkiasennushissejä. Ihan kaikista pienimpiin porrashuoneisiin ei löydy ratkaisua, mutta noin 95–97 prosentissa tapauksista se löytyy. Hissin asentaminen rakennustöineen kestää keskimäärin 3–4 kuukautta. Pääsääntöisesti asukas voi asua asunnossaan tuona aikana. – Jopa porrassyöksyjen vaihtaminen tehdään parhaimmillaan yhden työpäivän aikana. Asukkaiden palaute on ollut pääsääntöisesti kiittävää. Jälkiasennushissi maksaa yleensä noin 100 000– 300 000 euroa. Hankintakustannuksiin saa ARA:lta avustusta 45 prosenttia ja kaupungilta yleisimmin 10 prosenttia, joten taloyhtiölle jää maksettavaksi keskimäärin 45 prosenttia kustannuksista. – Hankintakustannus on edullisimmillaan ja hissin jälkiasennus helpoimmillaan, jos porrassyöksyjen yhteydessä on jo valmiina hissikuilutilan vaatima valokuilu. Suomessa on rajallinen määrä hissin jälkiasennusremonttien tekijöitä. – Suurimmat urakoitsijat ovat Kone Hissit Oy, Amslift Oy, RH Tekniikka Oy, Schindler Oy ja Otis Oy. Jälkiasennushissin rakennus- ja hissitekniset työt kannattaa yleensä tehdä samassa urakassa. Hissiremontti on järkevää tehdä linjasaneerauksen yhteydessä, opastaa Merilä. l


Helsingin kaupungin aineistopankki / Simo Karisalo

Realia Isännöinti Oy on vahva paikallinen toimija Pohjanmaalla. Meille on tärkeää toimia paikallisesti asiakkaidemme läheisyydessä, joka mahdollistaa asiakkaillemme vaivattoman henkilökohtaisen asioinnin. Henkilöstöllämme on pitkäaikainen kokemus ja osaaminen eri elinkaaren vaiheissa olevien taloyhtiöiden isännöinnistä. Lisäksi olemme erikoistuneet uudiskohteiden isännöintiin liittyviin erityispiirteisiin sekä vaativiin korjaus- ja saneeraushankkeisiin.

REALIA ISÄNNÖINNIN ASIAKKAANA SAAT ENEMMÄN ASIANTUNTIJUUTTA, KOKEMUSTA JA RESURSSEJA TALOYHTIÖSI KÄYTTÖÖN! Asiakkaamme saavat käyttöönsä mm. TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄN, jonka avulla ohjaamme taloyhtiöitä suunnitelmalliseen toimintaan, varmistamme päätettyjen asioiden etenemisen sovitussa aikataulussa ja niiden aktiivisen viestinnän asiakkaillemme. SÄHKÖISEN MAJAKKA-PALVELUN, joka helpottaa asiointia taloyhtiöön liittyvissä asioissa ajankohdasta riippumatta. Lisäksi palvelu mahdollistaa taloyhtiöiden hallituksille pääsyn ilmoitushallintaan, joka mahdollistaa vikailmoituksien ja huoltokirjan mukaisien tehtävien etenemisen seuraamisen. VAHVANTEKNISEN ISÄNNÖINNIN OSAAMISEN HANKINTAPALVELUT, jotka tuovat asiakkaidemme käyttöön laajan kumppaniverkoston sekä merkittäviä kustannussäästöjä.

PYYDÄ TARJOUS ISÄNNÖINNISTÄ:

www.realiaisannointi.fi

Tutustu asiakastarinoihimme www.realiaisannointi.fi/asiakastarinat Realia Isännöinti Oy SEINÄJOKI Marttilantie 24 LAPUA Kauppakatu 2

VAASA Rauhankatu 16A PIETARSAARI Kanavapuistikko 14 KOKKOLA Rantakatu 14

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

15


Media Potentian kuvapankki

16

Omakiinteistรถ Pohjanmaa 1 | 2019


lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Parvekevauriot eivät tule kello kaulassa Parvekkeet ovat kantavia rakenteita, joten niiden kunto on taloyhtiössä myös turvallisuustekijä. Parvekkeiden vaurioihin havahdutaan usein viimeistään siinä vaiheessa, kun taloyhtiössä pohditaan julkisivun saneerausta. Monesti julkisivuremonttiin sisältyykin myös parvekkeiden korjaaminen tai jopa uusiminen kokonaan. Parvekkeet eroavat julkisivuista kuitenkin sen osalta, että niiden kohdalla kyse on kantavista rakenteista. Visuaalisen ilmeen lisäksi kyseessä on siis usein myös turvallisuus. – Julkisivussa on monesti enemmän sijaa esteettisille ratkaisuille ja keskustelulle siitä, milloin ja mitä halutaan tehdä. Jos parvekkeista puhutaan, kyse on myös rakenteiden vakaudesta ja turvallisuudesta, toteaa tutkijatohtori Arto Köliö Tampe-

reen yliopistosta. Hän väitteli vuonna 2016 betonirakenteiden ikääntymisestä ja on sittemmin tehnyt muun muassa korjausrakentamisen konsultointia myös taloyhtiöille. Parvekerakenteet ovat Köliön mukaan siinä mielessä yksilöitä, että niiden rasitustaso vaihtelee ympäristön ja olosuhteiden mukaisesti. Taustalla vaikuttaa myös se, miten rakennuksen rakentaminen on alkujaan onnistunut, ja millainen on ollut rakentamisen laatu tuolloin. Parvekerakenteiden kirjo on laaja

Asuinkerrostaloissa yleisimpiä ovat betoniparvekkeet, ovatpa ne sitten rungosta ulkonevia ri-

pustettuja parvekkeita tai niin sanottuja parveketorneja. Monille tuttuja ovat esimerkiksi 1970-luvun kerrostaloissa tyypilliset parvekkeet betonilaattoineen, pieliseinineen ja betonisine kaiteineen. – Vanhemman kaartin parvekkeet ovat ehkä enemmän niitä ulokeparvekkeita, joissa on mahdollisesti vain betonilaatta ja kevyt kaide, mainitsee Köliö. Vaikka parvekerakenteet vaihtelevat, ne eivät hänen mukaansa aiheuta suoraan mitään varsinaisia eroja parvekkeen huoltotarpeisiin. Tosin esimerkiksi elementtirakenteisissa parvekkeissa rakennusosat ovat yksiaineisia ja ne on valmistettu niin sanotusti vedenpitävästä betonista. Elementtiparvekkeet ovat yksiai-

neisia betoniparvekkeita, joissa vedeneristeenä toimii vedeneristepinnoite tai maali. Sen vauriot ovat helposti nähtävillä jo parvekkeen ulkopinnalta. Vanhemmissa parvekeratkaisuissa on puolestaan tyypillisesti kantava laatta, jonka päällä on vesieriste ja pintabetonilaatta, eli rakenne on kerroksellinen: – Huoltotarpeisiin liittyen vedeneristekerrokset ovat voineet siinä ikääntyä ja tulla elinkaarensa päähän, mitä ei suoraan näe silmin. Kuntotutkimus auttaa ennakoimaan korjauksia

Arto Köliö mainitsee parvekevaurioiden yleisimmiksi taustatekijöiksi säärasituksen, pakkas>>

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

17


Julkisivusaneerausten ammattilainen

www.kenike.fi s!

Kysy tarjou lan palvelut t rakennusaja remontointiin! e s li o u ip n o M tamiseen uudisraken

ASENNUKSET | REMONTIT TERASSILASITUKSET PARVEKELASITUKSET KYLPYHUONEET 040 536 4551 kim.nisula@nkkrakennus.fi

MAALAUSLIIKE PORKAMAA & KALLIO

» Pintakäsittelyt » Tasoitukset » Rappaukset » Märkähiekkapuhallukset » Julkisivujen betonikorjaukset ammattitaidolla Kokkolantie 2810, 68100 Himanka 0500 562 084 • 050 528 3425 mlporkamaakallio@kotinet.com

www.maalausliike-pk.fi

18

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

rapautumisen ja korroosion. Vauriot vaativat syntyäkseen ennen kaikkea kosteutta ja vettä. Jos parvekkeeseen ei ole tullut vielä vaurioita, sen kuntoa voidaankin pitää hyvin yllä pinnoituksilla, vedeneristämisellä ja vedenohjausta parantamalla. Vaurioita on kuitenkin usein vaikeaa havaita ulospäin. Betonin vetolujuuden selvittäminen ja tulevien korjaustarpeiden arvioiminen edellyttääkin yleensä betoninäytteiden ottamista. – Usein jos vaurioita alkaa näkyä ulospäin, ollaan jo aika pitkällä rapautumisessa, huomauttaa Köliö. Säännöllinen kuntotutkimus onkin siis parvekkeen kunnossapidon A ja O. Usein rakennukselle suoritetaan kuitenkin kuntotutkimus vasta silloin, kun taloyhtiössä suunnitellaan jo korjauksia. Jos tutkimus tehtäisiin ennemminkin kiinteistönpidon lähtötiedoksi, voitaisiin Köliön mukaan parvekkeiden osalta päästä mahdollisesti kevyemmillä korjaustoimenpiteillä, kuten pelkällä pinnoitteiden huoltamisella. Hän suositteleekin käyttämään kuntotutkimusta kiinteistönpidon työkaluna ja hankkimaan ajoissa tietoa rakenteiden kunnosta. Tämä auttaa taloyhtiötä ennakoimaan tulevia korjauksia myös taloudellisesti. Esimerkiksi Suomen Betoniyhdistyksen nettisivuilta löytyy valmis ohje siitä, mitä betonijulkisivun ja parvekkeiden kuntotutkimusta tilatessa kannattaisi huomioida. Vesi hallitusti pois parvekkeelta

Suomessa ei ole juuri tapana pestä rakennusten julkisivuja, ja pinnoitteita ei usein pidetä puhtaana, vaikka se voisi auttaa pidentämään niiden elinkaarta. – Parvekkeetkin mielletään aika huoltovapaiksi, ja niiden huolto ei ole niin aktiivista, huomauttaa Arto Köliö. Millaisilla huoltotoimenpiteillä parvekkeen kuntoa voitaisiin sitten ylläpitää – ja mahdollisesti jopa pidentää sen elinkaarta? Köliön mukaan tähän ei ole

mitään yksiselitteistä vastausta. Esimerkiksi puurakenteisten parvekkeiden pinnoittamisväli on tiheämpi kuin betonirakenteisten, ja pinnoittamisen tärkeys ylipäätään korostuu. Niiden huoltomaalausväli saattaa olla noin 5–10 vuotta. – Betonirakenteilla parvekkeilla on pidempi maalausväli, mutta 10–15 vuotta olisi niissä hyvä sykli ainakin tarkastella asiaa. Myös parvekkeen vedenpoistolla on suuri merkitys vaurioiden ennaltaehkäisemisessä. Parvekkeen tavanomaisen puhtaanapidon lisäksi asukkaan olisi siis hyvä ainakin siistiä pois mahdolliset irtoroskat, jotta vedenpoisto ei tukkiudu ja vesi saadaan ohjattua hallitusti pois parvekkeelta. Ongelmia voi koitua, jos parvekkeelle ei ole alun perinkään suunniteltu mitään hallittua tapaa veden poistamiseen, vaan vesi pääsee valumaan hallitsemattomasti betonilaatan etureunan yli. – Vesi aiheuttaa sitten korroosiovaurioita ennen pitkää. Näitä voidaan kuitenkin korjata hallituksi. Parvekelasitus suojaa rakenteita

Parvekkeen lasittaminen on myös hyvä keino suojata parveketta. Arto Köliö kertoo sen vähentävän sääolosuhteiden parvekkeelle aiheuttamaa rasitusta. – Kyllä se ihan selkeästi suojaa niitä sisäpuolisia rakenteita – ja lisää asumisviihtyvyyttä. Taloyhtiön osakkaat ovat saattaneet ajan mittaan lasittaa parvekkeensa omin päin. Köliö muistuttaa, että taloyhtiö ei vastaa osakkaan itse asennuttamista laseista ja niiden huoltamisesta. Jos lasitukset asennetaan yhteisesti kaikille huoneistoille esimerkiksi remontin yhteydessä, voi taloyhtiö ottaa ne huoltovastuulleen. Köliö kertoo, että parvekkeiden lasittamista ainakin suositellaan, mutta on toki aina taloyhtiön oma päätös, miten sen suhteen toimitaan. Hän huomauttaa, että vaikka osa parvekkeista olisikin jo vanhastaan la-


sitettu, jos lasitukset päätetään uusia kootusti parvekeremontin yhteydessä, osakkaat saavat vaihdossa kuitenkin uuden lasitusjärjestelmän. – Jos lasittamiseen ei ryhdytä, käytännössä olemassa olevat lasitukset siirretään remontin ajaksi säilöön ja asennetaan sitten uudestaan. Osakas vastaa kuluista, joita irrotuksesta ja asentamisesta tulee. Korjataanko vai uusitaanko?

Millaisia huoltokorjauksia tai säilyttäviä korjauksia parvekkeille voidaan tehdä? Kuten vaurioitakin, myös korjaustapoja on eri asteisia, ja niiden soveltuvuus eri tilanteisiin vaihtelee. – Tietenkin pinnoituskorjaukset ja pintojen uusimiset ovat ne kaikista kevyimmät toimenpiteet. Usein jos vanha pinnoitus poistetaan hiekkapuhaltamalla, pinnat ylitasoitetaan, jolloin ne saadaan taas tasaiseksi. Huoltomaalaus tehdään puolestaan vanhan puhdistetun pinnoitteen päälle. Pinnoituskorjauksiin voi yleensä sisältyä myös pieni määrä laastipaikkauksia ja eri laajuisia betonikorjauksia – ja raskaimmissa tapauksissa voidaan päätyä valukorjaamaan puoli parveketta. Jos rakenteiden vauriot ovat edenneet liian pitkälle, ainoaksi vaihtoehdoksi voi jäädä parvekkeiden uusiminen. Se on korjausvaihtoehdoista luonnollisesti järein ja myös kallein toteuttaa. – Siihen ajaudutaan, jos pieliseinissä tai laatoissa on laajamittaisia vaurioita. Kantavissa osissa, etenkin pieliseinissä, saattaa joissain tapauksissa olla jo niin paljon vaurioita, ettei niiden korjaaminen ole enää taloudellisesti järkevää. Vanha parveke saatetaan silloin ennemmin purkaa ja tilalle hankitaan kevytrakenteisempi parveke. Sillä tavoitellaan parvekkeelle myös lisää käyttömukavuutta, onhan sitä samalla kenties mahdollista jopa laajentaa. – Toisaalta tiedän yhden kohteen, jossa arkkitehdin mielipide oli, että parvekkeita ei ehdot-

tomasti saanut laajentaa, huomauttaa Köliö. Taustalla saattoi olla ajatus siitä, että jos uudet parvekerakenteet tulevat liiaksi ulospäin, menee rakennuksen ulkoilme pilalle. Parvekekorjaus ei aiheuta suurta asumishaittaa

Arto Köliö kertoo, että joitain yksittäisiä parvekkeita on laitettu jopa käyttökieltoon sen ajaksi, että niille on saatu tehtyä korjaustoimenpiteitä. Usein uusinnan tarpeessa voi olla kuitenkin vain pieliseinä tai kaide. – Esimerkiksi kaide voi olla niin pitkälle vaurioitunut ja rapautunut, että siihen ei enää uskaltaisi nojata. Sellainen on turvallisuustekijä. Silloin riittää kaiderakenteiden uusiminen, mutta myös näissä tapauksissa tulee ehdottomasti käyttökielto. Kaiteet uusitaan tavallisesti entistä kevytrakenteisemmiksi, olipa uusi kaide sitten lasitettu tai umpinainen. Näin myös näkymä parvekkeelta saadaan aiempaa esteettömämmäksi. Kaiken kaikkiaan parvekekorjaus on kuitenkin huomattavasti suoraviivaisempi hanke verrattuna linjasaneeraukseen tai julkisivuremonttiin. – Se voidaan toteuttaa ehkä jopa kevyimmällä haitalla asukkaille. Jos korjataan pelkkiä parvekkeita, koko rakennus ei vaadi sääsuojaa, telineitä ja huputusta, vaan ne voidaan tehdä vain parvekkeiden vaatimassa laajuudessa. Jos hanke ajoitetaan oikein, parvekeremontti saadaan Köliön mukaan vietyä loppuun kesän aikana. Hän kannustaa taloyhtiötä kuitenkin harkitsemaan myös talvitoteutusta. Talvisin osaavaa työvoimaa on helpommin saatavilla, aikataulutus väljempää ja remontista koituu pienempi haitta asukkaille – ovathan parvekkeet talvella vähemmän käytössä. Lisäksi vaikka betonituotteissa on rajoituksensa lämpötilan suhteen, olosuhteita voidaan hallita kunnollisella työmaasuojauksella ja lämmityksellä, mahdollisesti jopa paremmin kuin kesähelteillä. l Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

19


lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Energiaremontteja Mansen malliin Taloyhtiön energiatehokkuus on tahtoa ja käytännön tekoja – usein myös investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin saatujen säästöjen ja kiinteistön arvonnousun myötä. Omaan kiinteistöön sopivia energiatehokkuustoimia kannattaa kartoittaa alan ammattilaisten kanssa, mutta ratkaisuihin voi ottaa mallia ja hakea inspiraatiota myös muista taloyhtiöistä. Tampereen seudun taloyhtiöissä on toteutettu useita korjauksia, joilla kiinteistön energiankulutusta on saatu laskettua ja asumismukavuutta parannettua. Esittelemme tässä muutamia energiatehokkaan perusparantamisen ratkaisuja EU-GUGLEhankkeen tamperelaisista pilottitaloyhtiöistä. As. Oy Tampereen Pohjolankatu 18–20: kaksisuuntaista kaukolämpöä

Kun puhutaan onnistuneista energiansäästöratkaisuista Tampereen seudun taloyhtiöissä, on vaikeaa, ellei peräti mahdotonta ohittaa Asunto Oy Tampereen Pohjolankatu 18–20:a. Vuonna 1980 valmistuneessa 7-kerroksisessa talossa on 54 huoneistoa, 8 autotallia sekä 1 liikehuoneisto. Rakennuksen kerrosala on 4 117 neliömetriä.

20

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

Tampereen Pohjolankatu 18– 20:ssa energiatehokkuutta on parannettu kokonaisvaltaisesti ja monin eri toimin. Näihin ratkaisuihin on taloyhtiössä käynyt tutustumassa jo yli 700 vierailijaa. Julkisuudessa eniten huomiota on saanut kaksisuuntainen kaukolämpöliittymä, jonka ansiosta taloyhtiö voi myydä itse tuottamansa, kesällä ylimääräisen lämmön kaukolämpöverkkoon. Tampereen Pohjolankatu 18–20 on Suomen sekä Euroopan ensimmäinen asunto-osakeyhtiö, joka tuottaa ja myy kaukolämpöä energiayhtiölle. Taloyhtiössä on otettu käyttöön myös esimerkiksi maalämpö, asuntojen jäähdytys maaviileällä, aurinkolämpökeräimet ja aurinkosähköpaneelit sekä liiketunnistimin varustettu LED-valaistus porraskäytäviin ja autokatokseen. Taloyhtiön ikkunat ja ovet on uusittu, samoin autotallien ovet. Autotallin kattoa on myös lisäeristetty. Tehtyjen energiakorjausten myötä As. Oy Tampereen Pohjolankatu 18– 20:n ostoenergiantarve on laskenut 55 prosentilla. Lähtölaukaus säästöihin oli lämmön talteenotto poistoilmasta: sen myötä kaukolämmön kulutus putosi yli 70 prosenttia. Ensimmäisenä tamperelaisena taloyhtiönä Pohjolankatu 18–20 päätti ryhtyä ottamaan lämpöä

talteen myös kiinteistön jätevedestä. As. Oy Tampereen Pohjolankatu 18–20:n moninaisten laiteratkaisujen toiminta on varmistettu automaatio- ja etävalvontajärjestelmällä. As. Oy Tammelanpuistokatu 31–33: lämpö talteen lämpöpumpuilla

Erilaisista lämpöpumppuratkaisuista puhutaan paljon pientalopuolella, mutta pumppujen potentiaali on nähty isommissakin kiinteistöissä. Maalämpöpumppu ei ole ainoa mahdollinen pumppuratkaisu taloyhtiöön. Energiatehokkuutta voi hakea myös muista kiinteistölämpöpumpuista. Näin on tehnyt myös As. Oy Tammelanpuistokatu 31– 33, johon on asennettu sekä ulkoilmavesilämpöpumppu että poistoilmalämpöpumppu. Ulkoilmavesilämpöpumppu, jota myös ilma-vesilämpöpumpuksi kutsutaan, ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Pumppu lämmittää myös taloyhtiön lämmintä käyttövettä. Jos 1960–1990-luvulla rakennettuun koneellisen poistoilmanvaihdon kaukolämpötaloon halutaan lämmöntalteenotto, se

toteutetaan nykyään usein poistoilmalämpöpumpulla (PILP). Myös As. Oy Tammelanpuistokatu 31–33:ssa PILP ottaa lämmön talteen poistoilmasta. Poistoilmalämpöpumpun asennuksen yhteydessä taloyhtiöön uusittiin myös ilmanvaihtokoneet. Vuonna 1974 valmistuneessa 7-kerroksisessa talossa on 20 asuinhuoneistoa. Kiinteistön kerrosala on 2 488 neliömetriä. Talon ikkunat ja parvekeovet oli vaihdettu jo vuonna 2009, mutta varsinainen energiaremontti tehtiin vuonna 2015. Samalla uusittiin autotallin ovi. Yksi osa energiansäästöä oli myös valaistuksen uusiminen: kaikki yleisten tilojen valaistukset vaihdettiin liike- ja hämäräkytkimillä varustetuiksi LEDvaloiksi. Tehtyjen energiatehokkuustoimien ansiosta taloyhtiö on säästänyt ostoenergiassa 63 prosenttia. Kokonaissäästö energiakustannuksissa on ollut 12 000 euron luokkaa vuositasolla. As. Oy Tampereen Tapio: lisälämmöneristystä ja aurinkosähköä

Lämpöpumppujen lisäksi taloyhtiöllä on toki muitakin energiansäästömahdollisuuksia. Rakennuksen lämmöneristyksen parantaminen sekä esimerkiksi


Kuvat: Saara Pakaslahti

As. Oy Tampereen Tapio säästi julkisivujen lisälämmöneristyksen ansiosta noin 20 prosenttia kaukolämmössä.

Tampereen Pohjolankatu 18–20 on Suomen sekä Euroopan ensimmäinen asunto-osakeyhtiö, joka tuottaa ja myy kaukolämpöä energiayhtiölle.

ikkunoiden vaihtaminen on mahdollisuus kohentaa kiinteistön energiatehokkuutta. Lisäeristäminen ja ikkunanvaihto on järkevintä ajoittaa yhteen julkisivuremontin kanssa. As. Oy Tampereen Tapion vaippa pantiin kuntoon vuonna 2009, jolloin taloyhtiöön tehtiin julkisivujen lisälämmöneristys sekä ikkunoiden vaihto. Julkisivujen lisälämmöneristyksen ansiosta taloyhtiö säästi noin 20 prosenttia kaukolämmössä. Vuonna 1973 valmistuneen taloyhtiön muodostaa kaksi 7-kerroksista taloa, joissa on yhteensä 91 huoneistoa. Kiinteistön kerrosala on 6 060 neliömetriä. EU-GUGLE-hankkeeseen pääsyn jälkeen As. Oy Tampereen Tapioon asennettiin poistoilmalämpöpumppu sekä aurinkosähköpaneelit. Nämä toteutettiin taloyhtiön putkiremontin yhteydessä. Samalla uusittiin myös rappukäytävien ulko-ovet sekä autotallien ovet. Energiaremontti vähensi taloyhtiön ulkopuolelta hankittavan energian tarvetta kaikkiaan noin 42 prosenttia.

Lähteet: EU-GUGLE-hanke, VTT.

As. Oy Tammelanpuistokatu 31–33:ssa lämpö otetaan talteen ulkoilmavesilämpöpumpulla ja poistoilmalämpöpumpulla.

>>

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

21


LVIA-URAKOINTIA P. 010 32 25 700 Gneissikuja 1 H, 65300 Vaasa

www.tammikiinteistotekniikka.fi

”kylmää lämmöllä” HUOLLOT • ASENNUKSET • VARAOSAT

Tuottajantie 67, 60100 Seinäjoki puh. (06) 4209 700 • Fax (06) 4209 701 • www.sft.fi

Huoltopäivystys 24 h/vrk: 050 552 2541

Raitiotien rakentamispäätös muutti taloyhtiön tulevaisuuden

• Sähköurakointi • Saneeraukset, huollot ja korjaukset • Ilmalämpöpumput

22

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

Tampereen seudulla taloyhtiöiden energiansäästöratkaisuja on haettu aktiivisesti muun muassa EUrahoitteisten hankkeiden tuella. Tampere on pilottikaupunkina mukana maaliskuuhun 2019 saakka kestävässä EU-GUGLEhankkeessa, jossa etsitään ja testataan malleja eurooppalaisten asuinkiinteistöjen perusparantamiseksi kohti nollaenergiatasoa. Tampereella EU-GUGLE:n kohteena on Tammelan kaupunginosa, ja siellä sijaitsevat kahdeksan pilottitaloyhtiötä, joista edellisessä jutussa esiteltiin kolme. EU-GUGLE-hankkeen pilottitaloyhtiöistä As. Oy Tammelanpuistokatu 31–33 on siinä mielessä erityinen esimerkki, että kohteeseen suunnitellaan purkavaa täydennysrakentamista. Nykyinen kerrostalo aiotaan purkaa uuden asuin- ja liikerakennuksen tieltä. – Kun energiaremontit tehtiin Tammelan Puistokatu 31–33:ssa, ei ollut vielä tietoa Tampereen raitiotien rakentamisesta. Ratikkapäätöksen myötä


Ko ti

si s äh

kö is

täj ä

• Sähköasennukset • Sähköurakointi • Huoltotyöt LS Sähkötekniikka Oy • ISOKYRÖ • 040 774 3800

SÄHKÖASENNUKSET, SUUNNITTELUT JA TARVIKEMYYNTI

Pixabay

044 2698 384 • www.ppksahko.fi

LASKE LÄMMITYSKUSTANNUKSIASI Myymme ja asennamme pellettipolttimia, - kattiloita sekä -takkoja.

tonttien arvo on noussut ja myös paine tehostaa tonttien käyttöä ratikkalinjan äärellä on muuttunut. Tästä syystä vanhan rakennuksen purku ja uuden isomman ja energiatehokkaamman rakentaminen paikalle on perusteltua, sanoo EU-GUGLE-hankkeen Tampereen projektipäällikkö Ilari Rautanen. Kristallipallosta ei voi katsoa tulevaisuuteen, eikä ennustaa esimerkiksi tulevia infrahankkeita, jotka saattavat vaikuttaa kiinteistön ja tontin arvoon. Kaikki mahdollinen ennakointi on kuitenkin ehdottoman järkevää kiinteistön tulevaisuuden suunnittelussa. – Jokaisella taloyhtiöllä olisi hyvä olla strategia, jossa määritellään miten rakennusta aiotaan käyttää ja korjata pitkällä tähtäimellä, vai puretaanko rakennus jossain vaiheessa, Rautanen muistuttaa. l EU-GUGLE-hankkeen kaikkiin tamperelaisiin pilottitaloyhtiöihin sekä niiden englanninkielisiin case-kuvauksiin voi tutustua verkossa, osoitteessa eu-gugle.eu/fi > Pilottikaupungit > Tampere

MAGATURBO BIO COMFORT MA23 (10-120 KW) PUUKATTILA PELLETTIPOLTIN

Soita, niin kerromme lisää!

Wahlroos Verkstad

www.wv.fi

Maalahti 0400 862 493

puukuitueriste kattoon, seiniin ja lattiaan

Suomen suosituin, aito puukuituinen eriste, levyeristeenä ja puhallusvillana

• ERINOMAINEN LÄMMÖNVARASTOINTIKYKY • PARAS KAIKISSA LÄMPÖTILOISSA • KESTÄVYYS • YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS Hunton -jälleenmyyjäsi Pohjanmaalla.

Pohjanmaan Eristepalvelu Pohjanmaan Kuituteollisuus Oy

Pasi Mäki 040 5091 942, Kristian Mäki 0400 861 139 eristepalvelu@gmail.com • Ammattimiehentie 1, 61410 Ylistaro as.

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

23


Viher- ja ympäristörakentajat ry

Erilaisten kovien ja pehmeiden pintamateriaalien ja viheralueiden käyttäminen yhdessä tuo pihaan eloisuutta ja viihtyisyyttä sekä auttaa esimerkiksi hulevesien hallinnassa, niin ettei kaiken tarvitse valua viemäreihin. Pyörävaraston katolla voi halutessaan kasvattaa muutakin kuin nurmea. Kuva on Helsingin Jätkäsaaresta.

lll

Teksti: Petri Kaikosuo

Piharemontti on investointi elämänlaatuun Viherrakentaminen ja pihan perusparantaminen lisäävät viihtyisyyttä ja nostavat kiinteistön arvoa ja houkuttelevuutta. Pihahankkeet on syytä suunnitella huolella ja järkevää niputtaa esimerkiksi linjasaneerauksen yhteyteen. Ympäristönäkökulma ja yhteisöllisyys korostuvat tämän päivän valinnoissa. Kun puhutaan kiinteistön kunnosta, tarkoitetaan yleensä rakennusten kuntoa. Rakennusten korjaushankkeisiin onkin löytynyt taloyhtiössä perinteisesti hyvin kiinnostusta ja rahoitusta. Rakennusta ympäröivät viheralueet ja yhteiset oleskelualueet

24

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

ovat jääneet viime vuosikymmeninä vähemmälle huomiolle. – Aluerakentamisen aikana 1960–70-luvulla tehtiin valtavasti asuntoja. Asuntojen tarve meni piha-alueen merkityksen miettimisen ohi, arvioi Suomen Viher- ja ympäristörakentajien

(VYRA ry) hallituksen varajäsen, pihasuunnittelija ja viherrakentaja Jouko Hannonen. Muutoksen tuulet kuitenkin puhaltavat. Piha-alueen merkitys asumisen viihtyvyydessä sekä kiinteistön kokonaisuudessa tiedostetaan taloyhtiöissä koko

ajan paremmin. – Syyt ovat kulttuurisia ja taloudellisia. Ihmisillä ja taloyhtiöillä on enemmän varoja, ja viihtyvyys koetaan tärkeämmäksi. Laadullisesti nykypihat ovat jo paljon parempia kuin aikaisemmin, Hannonen kertoo.


Anders Portman / Helsingin kaupunki

Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelman tavoitteena on lisätä kerrostaloasumisen laatua, houkuttelevuutta ja uusia yksilöllisiä ratkaisuja. Maailmalla, varsinkin tiiviimmin rakennetuissa kaupungeissa moni viljelmä tai vanhainkodin tai päiväkoneen ulkoilupiha on jo rakennettu katolle, jossa niistä voi saada hyvin viihtyisiä ja hiljaisia. Maailmanlaajuisesti kattorakentaminen on jo voimakkaasti kasvava trendi.

Nykyään myös ymmärretään, että taloyhtiön pihaan laitettu raha on investointi, jolla parannetaan asumisen laatua ja nostetaan kiinteistön arvoa. – Piha on taloyhtiön käyntikortti, jonka mahdollinen asunnonostajakin ensimmäisenä näkee. Hannosella on selvä näkemys toivotusta kehityksen suunnasta. – Painopistettä enemmän vihreään suuntaan. Kasvillisuuden käyttö on halpaa rakentamista, ja siten saa helpolla todella viihtyisän pihan. Siihen löytyy helposti ratkaisuja, eikä tämä missään tapauksessa ole kalliimpaa kuin muut tavat. Pikemminkin asia on päinvastoin. Milloin piharemonttiin tulisi ryhtyä?

Taloyhtiön pihan uudistaminen tulee usein ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun piha alkaa rapistua tai väestörakenne taloyhtiössä on ajan saatossa muuttunut.

– Tyypillisiä syitä pihan kohentamiseen ovat rapistuneet leikkipaikat, ongelmat hulevesien kanssa tai muuttuneet kulkuyhteydet, kertoo Hannonen. Usein piharemonttia aletaan ajatella taloyhtiön muiden remonttien yhteydessä. Asuntoosakeyhtiöt eri puolilla Suomea ovat näinä aikoina linjasaneerausten piirissä. – Piha menee putkiremontin yhteydessä muutenkin mullin mallin, joten on fiksua talouden hallinnointia ajoittaa piharemonttikin tähän kohtaan. Hannonen muistuttaa, että pihan suunnittelussa tärkeintä on tehdä huolellinen tarvekartoitus siitä, mitä pihalta halutaan. – Muuten on suunnittelu äärimmäisen vaikeaa. Liikkuminen ja pihan toiminnot ovat avainasemassa; oleskelualue, grillauspiste, viheralueet, pihasauna ja valaistus. Kasvillisuus ja kasvivalinnat ovat loppupään asioita. Lapsiperheille tärkeitä ovat

tietenkin usein leikkipaikat, senioriasumiseen halutaan rauhallisia istumapaikkoja ja vehreyttä. Siellä värit ja tuoksut ovat kenties tärkeämpiä. – Siitä välistä jos miettii, niin voi olla esimerkiksi kuntoilupisteitä. Lenkkeilyn ohella voi tehdä fyysistä suoritetta pihalla myöskin. Mutta kaikenhan ei tarvitse olla ohjattua. Suuri ajattelutavan muutos

Huolellisella pihasuunnittelulla ja viherrakentamalla voi luoda pihaan läpi vuoden kestävää viihtyisyyttä ja väriloistoa. – Menneinä vuosikymmeninä kerrostalojen pihoihin laitettiin usein melko monokulttuurisia istutuksia, kuten ruusupenkki. Taloarkkitehtien suunnittelemat istutukset tukivat talon arkkitehtuuria, mutta olivat luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta aika köyhiä. Esimerkiksi perennapenkkiin on järkevämpää laittaa 20–30 eri aikoina kukkivaa lajia, kuin vain se yksi.

Lopulta tämä on helpompi myös hoitaa. Pihoja ajatellaan yhä enemmän kaupunkiluonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. – Tässä on tapahtumassa suuri ajattelutavan muutos. Kaupunkiluonto on kokonaisuus, ja myös pihoista voi koettaa luoda yhteisiä tiloja, joihin olisi pääsy muillakin kuin ihmisillä. Mitä enemmän monimuotoisuutta, sen parempi se on kaikelle elämälle. Uusi näkökulma vaatii suunnittelijalta uudentyyppistä ammattitaitoa. Pihaan pitää laittaa sopivassa suhteessa pienempiä ja suurempia maanpeitekasveja, pensasryhmiä ja perennaistutuksia. – Monimuotoisuus takaa läpi kasvukauden kulkevan värimaailman. Olemme itse tehneet aika paljon preeriatyyppisiä kasviryhmiä ja isompia perennaryhmiä, joissa käytetään monia kasvilajeja. Eläinten kannalta ne ovat hyviä. Mehiläiset, perhoset ja muut pölyttäjät viihtyvät täl>>

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

25


Antti Pulkkinen / Helsingin kaupunki

Viher- ja ympäristörakentajien tekemä luonnoslaskelma siitä, millainen esimerkiksi voisi olla viherrakentamista hyödyntävä piharemontti 250 neliömetrin pihaan ja millaiset voisivat olla kustannukset. Lopulliset kustannukset ovat aina yksilölliset. Antti Pulkkinen / Helsingin kaupunki

laisessa ympäristössä, Hannonen kertoo. Pihan pinnoitteisiin on muitakin vaihtoehtoja kuin asfaltti, Hannonen muistuttaa. – Kovia pinnoitteita tarvitaan, mutta nykyään niistäkin pystyy tekemään läpäiseviä, että jokaisella pinnalla pystytään ottamaan huomioon hulevedet. Mieluummin luonnonkiveä kuin asfalttia, ja käyttäisin itse huomattavasti enemmän kasvillisuutta. Niissä ratkaisuissa ulkonäöllinen puoli ei heikkene yhtään. Roskakatosten ja varastojen katot voi laittaa hyvin viherkatoiksi ja viljellä niillä vaikka yrttejä. Tai sitten katoille voi laittaa kasvamaan kauniita ”talven tör-

26

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

röttäjiä”, kuten koristeheinää. – Oikein tehtynä viherkatotkin ovat hyviä huleveden hallinnointiin. Hyvä tavoite olisi, että olisi mahdollisimman vähän mustaa kuollutta pintaa. Tällä hetkellä ehdottomasti nouseva trendi on Hannosen mukaan kaupunkiviljely. – Jollekin riittää yksi neliömetri, toinen haluaa tehdä enemmän. Yhteiset pihaviljelykset ovat myös yksi tapa luoda yhteisöllisyyttä taloyhtiön asukkaiden keskuuteen. Tavoitteena viehättävä piha

Kunnollisen pihasuunnitelman avulla tiedetään, mitä ollaan te-

kemässä. Toteutuksen voi jakaa osiin tai teettää valmiiksi kertaheitolla. Piharemontin suunnittelun apuna voi käyttää pihasuunnittelijoita, rakennuttajakonsultteja ja viherrakentajia. Mitä ammattilaisen tekemä pihasuunnitelma maksaa? – Viheraluerakentajat ry:n laskelmissa esimerkiksi pienen leikkipaikan suunnitteluttaminen maksaa noin 1 500 euroa, ja noin 4 500 neliömetrin kokoisen taloyhtiöpihan täydellisen piharemontin suunnitteluttaminen noin 4 500 euroa. Hinta vaihtelee kuitenkin aina kohteen koon ja tilaajan tarpeiden mukaan. Hannonen muistuttaa myös hoitosuunnitelman tärkeydestä.

– Jos on huolella ja kalliilla tehty iso piha, niin asianmukaisen hoidon laiminlyönti on rahan haaskausta. Hannosen näkemyksen mukaan pihasuunnittelun haaste on hienovarainen houkuttelu. – Ei niin, että pihalle tehdään karsinoita, vaan tehdään niin viehättävä, että siinä viihtyy. Ainakin itse uskon enemmän siihen, kuin siihen, että laitettaisiin piha täyteen laitteita ja vehkeitä. Mitä piharemontti maksaa?

Piharemontin kustannukset ovat aina tapauskohtaisia. – Piha voi olla joku korttelipi-


Viher- ja ympäristörakentajat ry

Murskeet Ruokamulta Männynkuorikate Luonnonkivet ja louheet Maanrakennustyöt Lavettikuljetukset 50tn asti

• • • • • • • • •

Timanttiporaukset / sahaukset Asbestinpurku ja -kartoitukset Vesikourut • Palotikkaat Piipunpellit ja -hatut U Piippujen sisähormit SPALVEL ASENNU ÄKSESI V Y H Kattopesut ja -maalaukset KÄYTÄ OUSKattoremontit pohjatöineen KOTITAL ! YS N N VÄHE Rakennustyöt ja remontit Kaivuutyöt

Puh. 040 543 7663 www.gamituote.fi

Viher- ja ympäristörakentajat ry

ha kantakaupungissa, johon pääsee vain pienellä lava-autolla, tai alue, johon pääsee täysperävaunullisella rekalla. Näissä eri tapauksissa samojen töiden hinta on aivan eri. Kannattaa suhteuttaa kustannukset, sanoo Hannonen. – Jos piharemontin hinta suuressa taloyhtiössä on vaikkapa 500 000 euroa, niin mitä se on asuinhuoneistoa kohden? Ne hinnat ovat yleensä hyvin kohtuullisia. Osakkeenomistajia tietenkin kiinnostaa: kuinka paljon hyvin tehty piharemontti sitten voi nostaa kiinteistön arvoa?

Inari Janssonin Hämeen ammattikorkeakouluun vuonna 2010 tekemän kohtalaisen suppean, mutta ainakin suuntaa antavan, kyselytutkimuksen mukaan piha-alueiden kohentaminen voi nostaa osakkeiden arvoa 8–12 prosenttia. – Sitä luokkaa se varmaan voi olla. Maailmalla on tehty vertailuja ja tutkimuksia ja Suomessa ollaan kyselty asunnon välittäjiltä. Selkeä näkemys on, että paikat, jossa pihat ovat kunnossa, ovat ainakin paljon helpompia myydä. Hyvin hoidettu piha on usein hyvä indikaattori siitä, miten yhtiön asioita muutenkin hoidetaan. l

PIHATYÖT KIINTEISTÖHUOLTO ✆ 040 843 4561 | info@jaakonkonejapihatyot.fi www.jaakonkonejapihatyot.fi

ARUCO

www.aruco.fi

anitta.ruotsalainen@aruco.fi

040 731 7031 045 894 8484 Vaasanpuistikko 17, 10. krs, Vaasa Suomen isännöintiliitto ry:n jäsenyritys

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

27


lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Kymmenen kysymystä ilmanvaihdosta Ilmanvaihdon toiminnasta ja sisäilman laadusta huolehtiminen koskevat jokaista taloyhtiötä ikään, kokoon, rakennusvuoteen ja teknisiin ratkaisuihin katsomatta. Erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä vastaa tässä artikkelissa kysymyksiin asuinkiinteistöjen ilmanvaihdosta.

1) Millaisia ongelmia taloyhtiöiden ilmanvaihdossa ilmenee?

Jos suuresti yleistetään, merkittävimpiä ongelmia ovat korvausilman saanti sekä ilmanvaihdon suodatuksen kunto. Koneellinen poistoilmanvaihto on tyypillinen ratkaisu varsinkin vanhemmissa asuinkiinteistöissä. Siellä tavallista on, että korvausilmareitit ovat syystä tai toisesta tukkeutuneet, tai ne on jopa tukittu, mikä saa aikaan sen, että ilmanvaihto käytännössä pysähtyy. Tai jos ei pysähdy, korvausilmaa tulee rakennukseen hallitsemattomia reittejä pitkin, kuten rappukäytävästä tai rakenteiden läpi. Uudemmissa asuinkiinteistöissä ilmanvaihtotyyppi on usein koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Näissä tuloilman suodatus on usein huonolla tolalla: suodattimia ei ole vaihdettu, eikä ilmanvaihtokoneen kammiota ole puhdistettu. Tuloilman määrä vähenee, ja saatu

28

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

tuloilma koetaan tunkkaiseksi. Pahimmillaan suodattimesta tulee kuin tulppa, jos se oikein pahasti pääsee likaantumaan. Jos suodatin ei ole täysin tiivis, vuotoilmanvaihto lisääntyy. Suodattimen kiertävä tuloilma voi olla pölyistä tai muuten likaista. Tuloilmalaitteissa nämä ongelmat voivat näkyä pölykerrostumana tai likana. 2) Millaisia syitä ilmanvaihdon ongelmien taustalta voi löytyä?

On harvinaista, että ilmanvaihtojärjestelmä itsessään aiheuttaisi ongelmia, tai sen komponentit hajoaisivat. Yleensä ilmanvaihdon ongelmat johtuvat huonosta ylläpidosta tai hoidosta. Järjestelmällinen ilmanvaihdon huoltosuunnitelma on ilman muuta avainasia. Säännöllisiä tarkastuksia ja ennakoivaa huoltoa kannattaa tehdä siten, että esimerkiksi ilmanvaihtokoneen puhaltimen hihnat uusitaan ennen kuin ne katkeavat,

ja samoin suodattimet ja niiden tiiveys tarkastetaan. Tästä on helppo vetää analogia autoon – määräaikaishuollot on järkevää tehdä myös ilmanvaihdolle. 3) Onko ongelmatonta ilmanvaihtotapaa olemassakaan?

Rakentamista koskevien määräysten ja suositusten mukaan rakennettujen ilmanvaihtojärjestelmien toiminta on pääsääntöisesti hyvää. Ilmanvaihtotapa – oli se sitten painovoimainen, koneellinen poisto tai koneellinen tulo-poisto – ei niinkään ratkaise sitä, millainen sisäilman laatu on. Pitkään käytössä olleet ilmanvaihdon perusratkaisut ovat oikeastaan hölmön varmoja. Jos ne on rakennettu oikein ja pidetään toimintakunnossa, tämä luo hyvät sisäilmasto-olosuhteet. Jos sisäilman laatu ei ole hyvä, se kertoo virheistä rakentamisen aikana, tai asumisen aikana huollossa ja hoidossa tekemättä jääneistä asioista. Jär-

jestelmiä itsessään on huono syyttää. Toisaalta ihmiset ovat erilaisia ja kokevat ilmanlaadun eri tavoin, herkkyys vaihtelee kovasti. Tilanne, jossa 100 prosenttia rakennuksen käyttäjistä olisi tyytyväisiä ilmanvaihtoon, on teoreettinen. Jos 80 prosenttia on tyytyväisiä ilmanvaihtoon, se lienee paras tilanne, mihin voidaan päästä. Ihmisten kommentteihin pitää kuitenkin pyrkiä suhtautumaan kunnioittavasti. Jos asukkaat kokevat, että taloyhtiön ilma on tunkkaista, kertoohan se ongelmasta. 4) Jos ilmanvaihto ei tunnu toimivan, mitä pitäisi tehdä?

Ainoa järkevä tapa on pyytää asiantunteva taho tarkastamaan ilmanvaihdon toiminta. Ammattilainen tekee ehdotuksen toimenpiteistä, joiden avulla järjestelmä saadaan toimimaan. Esimerkiksi vedon tunne ker-


LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Hyvän sisäilman takaamiseksi ilmanvaihtoventtiilit kannattaa puhdistaa ainakin kerran vuodessa. Taloyhtiön asukkaita on hyvä ohjeistaa venttiilien oikeanlaiseen hoitoon. Poistoilmaventtiili esimerkiksi pitää irrottaa puhdistusta varten venttiilin runko-osasta, eli ulkoreunasta kiertämällä. Jos venttiilin keskikartiota pyöritellään, ilmavirtojen säädöt voivat muuttua.

too usein siitä, että ilmanvaihtojärjestelmä ei toimi suunnitellulla tavalla. Säätötoimenpiteet tulevat siis tarpeeseen, ja niitä voidaan tehdä, jos taloyhtiöön ymmärretään tilata asiantuntijapalvelua. Itsestään ilmanvaihdon ongelmat eivät parane, mutta useimmissa tapauksissa ammattilaiset voivat parantaa tilannetta selkeästi. 5) Mistä tietää, että järjestelmän ilmavirrat eivät ole tasapainossa?

Ilmavirtojen epätasapainosta voi kertoa muun muassa se, että hajut, esimerkiksi ruoan tai tupakan käryt, leviävät rakennuksessa. Saattaa myös olla, että

osaan huoneistoista jää kosteutta, joka talvella tiivistyy ikkunapintoihin. Osassa asunnoista voi olla vedon tunnetta. Ilmanvaihdon tasapainotus ja ilmavirtojen säätö usein auttavat näihin ongelmiin. Se, että ilmavirrat eivät ole ilmanvaihtosuunnitelman mukaisessa tasapainossa, on taloyhtiöissä tyypillinen murhe. Tämä johtuu siitä, että asukkaat ovat vuosien kuluessa putsanneet ja pyöritelleet varsinkin poistoilmaventtiileitä. Jostain huoneistosta imetään ilmaa hirveät määrät, toisessa asunnossa ilma ei vaihdu ollenkaan. Keskinäistä ilmamäärää säätämällä saataisiin aikaan paremmat sisäilmaolosuhteet.

6) Kuinka usein ilmanvaihtokanavat pitäisi puhdistaa ja ilmavirrat mitata ja säätää?

Puhdistusten väli on noin 5–10 vuotta, mutta mitään säädöstä asiasta ei ole, eikä mikään viranomainen edellytä puhdistusta tehtäväksi jonkin tietyn ajan kuluessa. Ilmanvaihdon puhdistus kannattaa tehdä tarvittaessa tiheämminkin. Tarve täytyy arvioida rakennuksen ympäristön olosuhteiden mukaan. Pitkäjänteisen kiinteistöhuollon kautta taloyhtiö saa tietoa siitä, kuinka nopeasti kanavat likaantuvat. Näin saadaan näppituntuma siitä, mikä on sopiva putsausväli kullekin järjestelmälle. Ilmavirtojen mittaus ja säätö

tulee tehdä vähintään aina puhdistuksen yhteydessä. Tärkeää on myös asukkaiden ohjeistaminen ilmanvaihdon huoneistokohtaisten osien, kuten poistoilmaventtiilien, hoidon suhteen. Vaikka ilmavirrat säädettäisiin kohdalleen kerran vuoteen, se ei paljon lohduta, jos ihmiset käyvät heti seuraavana päivänä veivaamassa venttiilit uuteen asentoon. 7) Mistä tietää, että tiloissa on alipainetta?

Esimerkiksi 1970-luvun lähiöasunnossa huoneiston ulko-ovi saattaa tuntua tavattoman raskaalta avata; ilmavirta ikään kuin vetää ovea kiinni. Tällöin >>

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

29


Pohjanmaan Ilmastointihuolto

Puhdas ilma sisälle ILMANVAIHTOLAITTEISTOJEN JA ILMANVAIHTOKANAVIEN HUOLLOT 040 521 3756 | www.pmih.fi | janne.penttila@pmih.fi Raiviontie 8 67700 Kokkola

Laaksokuja 69600 Kaustinen

Niittykuja 7 62200 Kauhava

Ilmajoen

Kattomestarit • Konesaumakatot • Rakennuspeltityöt • Kattomestarien kiinteistön kattohuolto sekä PTS-kartoitus

Puh. 0400 263 661

www.ilmajoenkattomestarit.net

Hoida nyt jätehuoltoasiasi helposti verkossa OmaEta ppi.com

Tarkista jäteauto n tuloaik Tilaa jäte a astia tai lisätyhje Tilaa asu n nys mislietety hjennys Päivitä ti etosi Ja paljon muuta!

Ympäristösi hyväksi. 30

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

ilmanvaihto yrittää saada korvausilmaa rappukäytävästä, postiluukun raosta. Valtaosassa rakennuksia ilmanvaihto perustuu alipaineeseen, joten ilmanvaihdon tulee ollakin mieluummin hieman alipaineinen kuin ylipaineinen. Kun huonetilat ovat vähän alipaineisia, rakennuksen sisällä liikkuvat ilmavirrat tulevat ulkoa sisälle päin, jolloin talvella kuivempi ulkoilma kulkee sisälle päin ja kuivuu matkalla, ilman että se aiheuttaa kondensiota rakenteisiin. Jos sisäilma on kosteampaa ja kulkee rakenteista ulos, muodostuu kastepiste ja kondensiota, joka kastelee rakenteet ja saattaa aiheuttaa niihin ongelmia. Pieni, hallitusti korvausilmareittien kautta hallitusti täyttyvä alipaine on siis sinällään suotava asia. Rakenteiden kautta virtaava korvausilma voi sen sijaan olla haittatekijä tuodessaan mukanaan likaa, kemikaaleja tai muita epäpuhtauksia sisäilmaan. 8) Miten korvausilman saantia voisi parantaa?

Huolehditaan siitä, että huoneistojen ikkunoissa mahdollisesti olevat korvausilmaraot ovat auki, ja ilma pääsee kulkemaan niissä. Jos huoneistossa on erilliset korvausilmaventtiilit, huolehditaan, että ne ovat kunnossa. Korvausilmaventtiilien on oltava puhtaita ja niiden suodattimet on vaihdettava riittävän usein. Venttiileissä on usein myös termostaatti, jossa on säätömahdollisuus. Kannattaa tarkistaa, onko säätö asianmukaisessa kohdassa. Olipa korvausilmaventtiilissä termostaatti tai ei, venttiilin voi sulkea itse. Sitä ei kuitenkaan pidä tehdä edes kovimmilla pakkasilla. Jotta hallittu korvausilman saanti säilyy eikä ilmanvaihto häi-

riinny, korvausilmaventtiilejä ei saa sulkea tai tukkia energiansäästön nimissä tai vetoisuuden takia. Hyvä vaihtoehto korvausilman saannin parantamiseksi on venttiilien jälkiasennus. Sen pitää kuitenkin tapahtua suunnitelmallisesti, suunnittelijan laskemien ilmamäärien perusteella. Ensisijaisesti kannattaa lähteä katsomaan, toimiiko nykyisillä varusteluilla kaikki kuten pitää. Todennäköisesti korvausilman saanti paranee jo sillä, että olemassa olevat raot ja venttiilit avataan. Sitten voi tarvittaessa ottaa apuun ammattitaitoisen suunnittelijan, joka laatii suunnitelman korvausilman saannin parantamiseksi. 9) Voiko ilmanvaihdon energiatehokkuutta parantaa?

Tämä riippuu taloyhtiön ilmanvaihtojärjestelmästä. Jos kiinteistössä on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto lämmöntalteenottolaitteilla, järjestelmän aiheuttama energiankulutus on jo aika maltillista, eikä lisäsäästöpotentiaalia välttämättä ole. Vanhemmissa rakennuksissa, joissa on koneellinen poisto, säästöpotentiaali riippuu kohteesta. Pitäisi siis pyytää ammattitaitoinen suunnittelija kehiin, ja tehdä laskelma siitä, onko kannattavaa lähteä tekemään lämmöntalteenottojärjestelmää. Toimenpiteet voivat osoittautua niin kalliiksi ja takaisinmaksuaika niin pitkäksi, etteivät toimet ole kannattavia. 10) Voiko taloyhtiön ilmanvaihtotyyppiä vaihtaa kokonaan?

Totta kai voi, ihan samalla tavalla kuin autoihin vaihdetaan moottoreita tai muita


sedan 1976 Renare ventilatvaion o vuodesta 1976 iht an Puhtaampi ilm

Allt inom ventilationsunderhåll

Rengöring, injustering, sanering m.m. För våra övriga tjänster, se: www.nyja.fi

Kaikkea ilmastointihuollossa

Puhdistus, säätö, saneeraus ym. Lisätietoja palveluistamme, katso: www.nyja.fi Fabriksgatan 10, Nykarleby / Tehtaankatu 10, Uusikaarlepyy 06 723 0839 • nyja@nyja.fi • www.nyja.fi

OTA YHTEYTTÄ!

Tulisijojen nuohous Ilmanvaihdon puhdistus ja säätö www.pknuohous.fi Unsplash

osia. Kysymys on lähinnä siitä, kuinka iso ja kallis operaatio on kyseessä. Operaation kannattavuuden takia ilmanvaihtotyypin vaihtaminen on harvinaisempi toimenpide. Esimerkiksi se, että keskitetty koneellinen poistoilmanvaihto korvattaisiin huoneistokohtaisella koneellisella tulopoistoilmanvaihdolla, on teknisesti mahdollista, mutta hintalappu voi olla sellainen,

ettei toimenpide kannata. Sisäilman laatu tai tarve säätää ilmanvaihtoa asuntokohtaisesti voivat tosin olla asioita, jotka pistävät miettimään, halutaanko tällaiseen isompaan remonttiin kuitenkin ryhtyä. l Kysymyksiin vastasi erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVITU ry:stä.

TALOYHTIÖ, PANOSTA ILMANLAATUUN JA SÄÄSTÄ ENERGIAA! ✆ 0400 518 233

NUOHOUS

jarkko.kankainen@pknuohous.fi puh. 040 720 3872

ILMANVAIHTO

joonas.kankainen@pknuohous.fi puh. 050 513 1450

ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUS Suoritamme ilmanvaihtolaitteiden ja -kanavien puhdistusta uudella ajan mukaisella laitteistolla ja laitevalmistajan kouluttamalla henkilöstöllä. Asiakkaan niin halutessa, videokuvaamme kanavat ennen ja jälkeen puhdistuksen.

Kysy tarjoustamme. Nopeat toimitusajat. Ilmanvaihtoa vuodesta 1977 alkaen.

SUUPOHJAN ILMASTOINTI JA PELTI OY Kenttätie 3, 61800 Kauhajoki, Puh. 06 231 3588, 040 554 3053, myynti@suupohjanilmastointi.fi Tuottajantie 43, 60100 Seinäjoki Puh. 06 414 8331, info@suupohjanilmastointi.fi

mmattil a n la a ti in to s a Vahva ilm

ainen

ILMASTOINTIKANAVIEN

• tarkastukset • puhdistukset • mittaukset • säädöt • kuvaukset • saneeraukset

info@kokkolanilmastointiasennus.fi | www.kokkolanilmastointiasennus.fi Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

31


TUOTEUUTISIA WWW.VAHANEN.COM

Vahanen Monitoring Services Oy palvelee OP Kiinteistösijoitus Oy:tä uudella Energiavalvoja-konseptilla Vahanen-yhtiöt

Vahanen Monitoring Services Oy on kehittänyt uuden Energiavalvoja-konseptin yhteistyössä asiakkaansa OP Kiinteistösijoitus Oy:n kanssa. Energiavalvoja-konsepti on kehitetty OP Kiinteistösijoitus Oy:n palvelemiseksi ja vastaamaan pitkäaikaisen asiakkaan tarpeita entistä kattavammin. Energiavalvoja-konseptin mukainen palvelu sisältää kohdekohtaisesti nimetyn energiavalvojan, joka valvoo ja optimoi kiinteistön energiatehokkuutta, käyttäjäviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Energiavalvoja tekee ehdotuksia kiinteistön energiatehokkuuden ja viihtyvyyden parantamiseksi, ja hänellä on käytössään laajat työkalut energianhallintaan: kulutusseuranta, etähallinta, toimintakokeet ja laitteiden kunnon seuranta. Energiavalvoja myös valvoo ja opastaa kiinteistön ylläpidosta vastaavia tahoja sekä vastaa toimenpiteiden loppuunsaattamisesta yhteis-

työssä managerin ja isännöitsijän sekä muiden sidosryhmien kanssa. Palvelun sisältö optimoituu tilanteen mukaan vastaamaan kunkin kiinteistön ajankohtaisia tarpeita. – Energiavalvoja-konseptin mukainen palvelu on herättänyt kiinnostusta alan muissakin isoissa toimijoissa, kertoo Vahanen Monitoring Services Oy:n toimitusjohtaja Sami Päivärinta.

Lisää paukkuja kiinteistökannan valvontaan Vahanen Monitoring Services Oy ja OP Kiinteistösijoitus Oy allekirjoittivat tammikuussa usean vuoden yhteistyösopimuksen, joka kattaa satojen kiinteistöjen energia-asiat, ongelmienratkaisut, optimoinnit ja seurannat. OP Kiinteistösijoitus Oy on osa OP:n Pankkitoiminnan yritys- ja instituutioasiakkaat -organisaatiota ja

hallinnoi noin 3,3 miljardin euron kiinteistövarallisuutta. Vaihteleva kiinteistökanta sisältää valvottavia kohteita toimistotaloista asuinkerrostaloihin, Pohjola Sairaaloihin, kauppakeskuksiin ja logistiikkakiinteistöihin.

– Tarvitsimme lisää paukkuja energiankäytön raportointiin, seurantaan ja valvontaan, koska raportoinnin tarve ja määrä ovat kasvaneet viime vuosina, kertoo OP Kiinteistösijoitus Oy:n kiinteistöpäällikkö Matti Puromäki.

WWW.LEANHEAT.FI | WWW.CONNECTEDFINLAND.FI

Leanheat säästää energiaa Sigfox-pohjaisilla IoT-ratkaisuilla Leanheat optimoi kiinteistöjen energian kulutuksen ja huipputehotarpeen tekoälyn ja internet of things -ratkaisujen avulla. Yrityksen täysin automaattinen ja itseoppiva järjestelmä optimoi reaaliaikaisesti niin yksittäisten rakennusten kuin kokonaisten rakennusryhmienkin lämmitystä ja näin auttaa esimerkiksi kaukolämpöyhtiöitä käyttämään energiaa tehokkaammin ja pienentämään hiilijalanjälkeään. Leanheatin IoT-ratkaisu palkittiin parhaana ilmastoinnovaationa Asuntomarkkinoiden innovaatiokilpailussa 2019. Palkinnon myönsivät Business Finland, ympäristöministeriö, KIRA-digi-hanke ja Suomen Asuntotietokeskus. Voittajan äänestivät tammikuun lopussa järjestetyn Asuntomarkkinat 2019 -tapahtuman osallistujat raadin valitseman

32

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

kolmen kandidaatin joukosta.

mittari sisätilakäyttöön.

Kaukolämmön automaatiota maailmalle

Suomalaisyritysten yhteistyöllä parempi sisäilmasto

Leanheatin järjestelmä oli vuoden 2018 lopulla asennettu jo noin 100 000 asuntoon ympäri maailmaa. Järjestelmä oppii asuntoihin asennettavien sensoreiden lähettämän datan perusteella rakennuksen termodynamiikasta ja määrittää sitä kautta lämmityksen ja kosteuden optimaaliselle tasolle. Sisäilman mittaukseen Leanheat käyttää muun muassa Connected Finlandin AirWits lämpö- ja kosteusmittaria sekä Sigfox-liittymiä. Connected AirWits on täysin itsenäinen, erittäin pitkällä toimintaajalla ja Sigfox-verkkoyhteydellä varustettu lämpötila- ja ilmankosteus-

Sigfox on pitkän kantaman radioverkkoteknologia, joka kantaa pitkälle ja läpäisee tehokkaasti esteitä. Teknologia on optimoitu pienten viestien välittämiseen ja yksinkertaisuudessaan mahdollistaa laitteiden pitkän paristonkeston ja ratkaisujen edullisen hinnan. Datan integrointi asiakasjärjestelmiin on yksinkertaista ja suoraviivaista. Tässä tapauksessa laitteet kertovat asuntojen sisäoloista suoraan Leanheatin järjestelmälle, joka pystyy tietojen avulla reagoimaan tilanteeseen ja optimoimaan sisäolosuhteita. – Teimme keväällä 2017 katta-

van anturiverkkokilpailutuksen, jossa Connected Finlandin tarjoamat Sigfox-pohjaiset anturit- ja liittymät nousivat mielenkiintoiseksi uudeksi laitteistovaihtoehdoksi. Meidän ja asiakkaidemme kokemukset ovat nyt jo kymmenien tuhansien asennettujen laitteiden kokemuksella erinomaiset, toteaa Leanheatin toimitusjohtaja Jukka Aho. Leanheat on suomalainen teknologiayritys, jonka strateginen kumppani ja osaomistaja on tanskalainen Danfoss. Connected Finland puolestaan on 2015 perustettu suomalainen kasvuyritys, joka edustaa ja operoi maanlaajuisia Sigfox IoT-tietoliikenneverkkoja Suomessa ja Virossa. Lisäksi se suunnittelee ja valmistaa Sigfox-yhteensopivia päätelaitteita ja toteuttaa erilaisia asiakasprojekteja.


WWW.INSPECTA.FI

Asiakasportaali kiinteistön koko laitteistokannan tarkasteluun Kiwa Inspecta on kehittänyt asiakasportaalin, josta kiinteistönomistajat näkevät koko laitteistokantansa. Kiwa Connect™ -portaali tuo laitteistojen tarkastustiedot Kiwa Inspectan asiakkaiden saataville. Webportaali on yksinkertainen ja helppokäyttöinen työkalu laitteistojen hallintaan. Palvelu kokoaa esimerkiksi asiakkaan hallinnoitavien kiinteistöjen laitteistorekisterit ja tarkastusdokumentit yhteen ja toimii tarkastusten tilauskanavana. Tietokanta sisältää myös valmiit rajapinnat tiedon vaihtamiseen asiakkaan järjestelmien välillä. Kiwa Connect™ -palvelu kehitettiin yhdessä asiakkaiden kanssa laitteistorekisterien ja dokumenttien sujuvaan hallintaan. Selainpohjainen webpalvelu auttaa lainmukaisten laitteistojen tarkastusvelvollisuuksien hallinnassa. Se kattaa hissien, paloturvallisuuden, sähkölaitteiden, mittauslaitteiden, painelaitteiden, nosturien ja nostolaitteiden

tarkastukset ja asiakkaan tilaamat kuntotutkimuspalvelut. Kiwa Connect™ toimii myös kommunikaatiokanavana asiakkaiden ja Kiwa Inspectan välillä. Lisäksi digitaalinen laitteistorekisteri auttaa budjetoimaan tarkastukset vuositasolla.

Käyttöönotto onnistuu itsenäisesti tai Kiwa Inspectan avulla Kiwa Connect™ -palvelu on suunnattu kiinteistöjen ja laitteistojen omistajille ja haltijoille, kiinteistöyrityksille, huoltoliikkeille ja isännöitsijöille. Asiakasportaalin käyttöönotto on helppoa ja nopeaa. Tarvittaessa Kiwa Inspecta voi myös kartoittaa asiakkaan puolesta kiinteistöjen laitteistot ja syöttää ne palveluun. Portaalin avaaminen edellyttää vuosisopimusta Kiwa Inspectan kanssa. Palvelun käyttöönotosta yritys veloittaa perustamiskustannuk-

Kiwa Inspecta

sen ja vuosihinnoittelu riippuu palvelun käyttäjien määristä. Kiwa Inspecta on Pohjois-Euroopan johtava tarkastus-, testaus-,

sertifiointi-, konsultointi- ja koulutusalan palveluyritys. Yrityksellä on yli 1 400 osaajaa Suomessa, Skandinaviassa ja Baltian maissa.

WWW.FI.ISSWORLD.COM

ISS siivoaa kemikaalivapaasti ISS Suomi lanseeraa kemikaalivapaan ylläpitosiivouksen. Kemikaalivapaus on osa ISS:n uudistuvaa vastuullisuusohjelmaa. Suomen johtavana kiinteistöpalveluyrityksenä ISS:llä on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa päästöjen vähentämiseen ja ympäristön hyvinvointiin. Yksi tärkeimmistä keinoista on kemikaalivapaa ylläpitosiivous. – Tuomalla ultrapuhtaan veden asiakaskohteisiimme ja yhdistämällä sen vahvaan tuotekehitykseemme ja tapaamme toimia voimme vähentää merkittävästi kemikaalien käyttöä, muovin kulutusta ja päästöjä vesistöihin. Samalla kemikaalivapaa ylläpitosiivous parantaa kiinteistöjen sisäilmaolosuhteita, sanoo siivouksen tuotejohtaja Minna Konttila ISS:ltä. – Vanhastaan ajatellaan, että

puhtaus tuoksuu. Tosiasiassa tuoksulla ei ole mitään tekemistä siivousaineen puhdistustehon kanssa. Hajustekin on pelkkä lisäaine, joka lisäksi aiheuttaa astmaatikoille ja allergikoille harmia ja haittaa, Konttila jatkaa.

Heureka pidetään puhtaana ultrapuhtaan veden avulla ISS:n kemikaalivapaa ylläpitosiivous tehdään nimensä mukaisesti ilman kemikaaleja, ultrapuhtaan veden ja mikrokuitutuotteiden avulla. Kemikaalivapaa siivous soveltuu kaikkiin tiloihin ja kaikenlaisille pinnoille. Menetelmä on käytössä jo kymmenissä asiakaskohteissa ympäri Suomen. Parhaimmillaan yhden kohteen kemikaalien kokonaiskulu-

tus on menetelmän ansiosta laskenut 73 prosenttia. Kemikaalivapaa ylläpitosiivous on paitsi ympäristön, myös asiakkaan ja siivoojan etu – asia, josta ollaan ylpeitä. Siivotut pinnat ovat kaikille tilojen käyttäjille turvallisia koskettaa, kun kemikaalijäämiä ei ole. Lisäksi kemikaalien käyttöön liittyy aina turvallisuusriski, joka kemikaalivapaassa ylläpitosiivouksessa poistuu. Kemikaalivapaan siivoustavan on valinnut esimerkiksi Heureka. Vantaalaisen tiedekeskuksen 10 000 neliön pinnat pidetään puhtaana ultrapuhtaan veden avulla. Heurekan siivouksessa ultrapuhdas vesi on käytössä niin kone- kuin käsimenetelmissä. Vedestä on suodatettu pois esimerkiksi kalkki, joka jää rantuina helposti näkyviin lasija metallipinnoilla.

ISS Palvelut

ISS:n kemikaalivapaan ylläpitosiivouksen tunnistaa tästä logosta, joka tulee näkyville niihin kohteisiin, joissa siivoustapa on käytössä.

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

33


Pixabay

lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Taloyhtiölainan riskit tulee tiedostaa Monen asunto-osakeyhtiön taloutta rasittaa pitkä taloyhtiölaina – joko rakentamisvaiheen laina tai korjauslaina. Yhtiölainojen erilaiset riskit tulee tiedostaa, ja niitä olisi myös hyvä pohtia taloyhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen kesken. Yksi taloyhtiölainojen ajankohtaisimmista riskeistä on riski korkojen noususta. EKP:n ohjauskorkoon sidottujen euriborkorkojen on ennakoitu lähtevän nousuun jo tämän vuoden aikana. Asuntorahoitukseen erikoistunut luottolaitos Suomen hypoteekkiyhdistys (Hypo) tosin ennakoi tammikuun talouskatsauksessaan lainakorkojen edelleen jatkuvan matalina talouskasvun hiipumisen takia, ja EKP:n ensimmäisen koronnoston siirtyvän 2020-luvulle. – Vaikka näyttää, että tällainen sinällään varsin erikoinen korkoympäristö voi jatkua vielä jonkin aikaa, korkokehitystä kannattaa aina ennakoida. Talo-

34

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

yhtiön on hyvä tunnistaa korkoriski, ja pohtia, kuinka se velallisena suhtautuu tähän riskiin, toteaa pääekonomisti VeliMatti Mattila Finanssiala ry:stä. Sekä velkaisten taloyhtiöiden että yksittäisten osakkaiden kannattaa omakohtaisesti arvioida korkoriskiä ja siitä selviytymistä. Korkojen nousulla voi olla dramaattinenkin vaikutus lainanhoitokuluihin. Yhtiölaina on koko taloyhtiön eli kaikkien osakkaiden vastuulla. Jos joku osakkaista ei suoriudu yhtiölainansa maksusta, maksuvaikeuksiin ajautuvan osuus voi lopulta langeta muiden osakkaiden maksettavaksi. Toisaalta osakas voi ottaa yh-

tiölainaosuuden myös omaksi, henkilökohtaiseksi asuntolainakseen. Tällöin vastuu lainasta siirtyy yhtiöltä osakkaalle itselleen, ja osakas voi hyödyntää asuntolainan korkovähennystä. Tänä vuonna koroista saa tosin vähentää enää 25 prosenttia. – Yhtiölainan ottaminen omaksi asuntolainaksi ei aina ole realistinen vaihtoehto. Riippuu paljolti osakkaan tilanteesta, onko tämä toteuttamiskelpoinen ratkaisu esimerkiksi taloyhtiön isossa remontissa. Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi iäkkäämmät asukkaat voivat joutua miettimään käänteistä asuntolainaa, jolla he voisivat kattaa oman osuuden remontista, Mattila kertoo.

Puskuria taseeseen pahan päivän varalle

Vakavarainen, maksukykyisten osakkaiden taloyhtiö voi ennakoida korkojen nousua nostamalla rahoitusvastikkeensa määrää. – Korkojen tuleva nousu voidaan ottaa helposti huomioon, ja tarvittaessa nostaa rahoitusvastikkeita ennakkoon. Taloyhtiö voi päättää kerryttää puskuria ja kerätä vähän suurempaa rahoitusvastiketta kuin on tarpeen. Toki tämä usein herättää hieman erilaisia tunteita osakaskunnassa – jos suurempaa rahoitusvastiketta kerätään pitkän aikaa, joku voi ennättää myydä huoneistonsa, ja saattaa kokea,


ettei hyödy maksamistaan suorituksista, toteaa Mattila. Jos taloyhtiöllä ei ole mahdollisuutta tai halua varastoida puskuria taseeseen, mutta yhtiö haluaa kuitenkin turvaa korkojen nousun varalle, riski voidaan vakuuttaa pois. Mattilan mukaan korkojen nousulta suojautuminen vertautuu juurikin vakuuttamiseen, ja pankkien erilaiset korkosuojaustuotteet ovat eräänlaisia vakuutusinstrumentteja. Viime kädessä kyse on siitä, haluaako taloyhtiö suojautua riskin varalta vai ei. – Yhtiölainan korkoriskiltä suojautumiseen kannattaisi kenties suhtautua kuten vaikkapa palovakuutukseen. Esimerkiksi voi poimia vaikkapa korkokaton, joka lienee melko perinteinen koronnousulta suojautumisen tapa. Lainan korko ei nouse katon yli, vaikka markkinakorot nousisivat reippaasti, mutta samalla pankki perii katosta maksun. Jos markkinakorko ei nousekaan, asiakas maksaa kuitenkin katon olemassaolosta. Joskus kuulee ihmisten harmittelevan sitä, että tuli turhaan maksettua palovakuutusta, kun rakennus ei palanutkaan. Eihän sellaista pidä harmitella – ei myöskään sitä, ettei markkinoiden korkotaso noussutkaan yli korkokaton. Korkosuojauksesta tarvitaan yhtiökokouksen päätös

Korkokaton lisäksi taloyhtiölainan voi halutessaan suojata esimerkiksi kiinteällä korolla. Eri pankkien taloyhtiöille suuntaamiin korkosuojaustuotteisiin sekä niiden mahdollisuuksiin, rajoituksiin, kuluihin ja hinnoitteluun kannattaa tutustua huolellisesti. – Pankkikohtaisesti voi olla eroja siinä, mitä tuotteita tarjotaan henkilöasiakkaille ja mitä taloyhtiöasiakkaille. Taloyhtiön edustajan kannattaa olla yhteydessä pankkeihin ja kysyä korkosuojaustuotteiden ominaisuuksista, miten ne eroavat toisistaan. Sitäkin kannattaa selvittää, miten tuotteita tarjotaan taloyhtiöil-

le, ja missä määrin ne ovat samanlaisia kuin henkilöasiakkaiden asuntolainoihin liitettävät korkosuojaustuotteet? On tärkeää ottaa selvää, kuinka joustava suojaustuote on esimerkiksi lainan takaisinmaksuohjelman osalta, ja miten esimerkiksi ylimääräiset osakassuoritukset sekä mahdolliset lyhennysvapaat onnistuvat. Kannattaa myös selvittää, periikö pankki korkojen nousun varalta suojautumisesta erillisen maksun, vai onko suojauksen liittäminen lainaan maksutonta. Pankin edustajan voi myös pyytää kertomaan hallitukselle tai kaikille osakkaille korkosuojauksesta. Koroilta suojautumisen tapaan katsomatta taloyhtiölainan korkosuojaukseen tarvitaan yhtiökokouksen päätös. – Pääsääntöisesti se on yhtiökokous, joka asiasta päättää. Toki yhtiökokous voi valtuuttaa hallitusta hoitamaan asiaa, mutta joka tapauksessa sinne taustalle kaivataan yhtiökokouksen päätös, kertoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Asianajotoimisto Kattelus, Ruokola & Mukkala Oy

Runnarinkuja 2, 60800 ILMAJOKI Puh. LVI: 06 4246 175 Puh. Sähkö: 06 4247 475 masa.paavola@hanakat.fi

Korkoriski ei välttämättä ole yhtiölainan ainoa uhka

Korkojen nousun lisäksi suuriin taloyhtiölainoihin voi liittyä muitakin riskejä. Finanssivalvonta sekä Finanssiala ry ottivatkin viime vuonna kantaa taloyhtiölainojen riskeihin, jotka näkyvät etenkin uudiskohteissa, mutta myös korjauslainojen turvin saneerattavissa vanhemmissa kohteissa. Molemmat tahot ovat huolissaan suomalaisten ylivelkaantumisesta ja taloyhtiölainojen osuudesta siihen. Finanssivalvonnan mukaan jopa 80 prosenttia uuden asunnon hinnasta voi olla katettu yhtiölainalla. – Uudiskohteiden yhtiölainaosuudet ovat nousseet hyvin korkeiksi. Jos vielä alkuvuodet ovat lyhennysvapaita, rahoitusvastikkeen nousu voi olla hyvin huomattava, kun lyhennykset alkavat. Ovatko uudiskohteiden omistajat va>>

KAIKKI MITÄ TALOSI TARVITSEE!

Kattoremontit • Lumiesteet • Sadevesijärjestelmät Peltikatot • Peltilistat • Kattosillat • Tikasjärjestelmät Terassi- ja parvekelasitukset

PRP-VAASA OY Rin

Juha Nordman: Jani Vainio:

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

35


VAASAN RAKENNUSKORJAUS OY/AB

VASA BYGGNADSREPARATION

ammattitaito

omistaja

taloyhtiö

säännöt

turvallisuus

asuminen tutkimukset

rappukäytävä

strategia

maalämpö

neuvontapalvelu

sopimusehdot hallitus

julkisivu energialasku yhtiökokous lämpöpumppu

osake

piha-alue hissi

vastike

energia laki

isännöitsijä

Oma Kiinteistö

talonmies kunnossapito pihaparlamentti

kaukolämpö

kunnossapitovastuu yritys sopimus

huoneistoremontti

Kiinteistö

Vöyrinkatu 13 Vörågatan 65100 VAASA - VASA puh./tel (06) 320 9100, Fax (06) 320 9101 Tom Rabb 050 352 4180 www.vaasanrakennuskorjaus.fi

koti

kattoremontti

remontti

asunto

Hei lukija JÄIKÖ JOTAIN PUUTTUMAAN? HALUAISITKO JONKIN AIHEEN ESILLE? » EHDOTA JUTTUA. » ANNA PALAUTETTA. Lähetä terveiset osoitteella:

toimitus@mediapotentia.fi

OMAKIINTEISTÖ 36

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

rautuneet tähän vai ei, se nähdään lähivuosina, kun rahoitusvastikkeet nousevat monissa kohteissa, sanoo Veli-Matti Mattila. Lainoittajat eivät kuitenkaan juuri ole huomioineet taloyhtiölainojen riskejä asiakkaan maksukykyä arvioitaessa, vaan suurempi huomio on kohdistunut tavallisiin asuntolainoihin. Suuret yhtiölainaosuudet ovat siis salakavala riskitekijä kotitalouksien ylivelkaantumisessa. Pankkeja valvova Finanssivalvonta kertoikin viime vuonna kiinnittävänsä yhä enemmän huomiota siihen, että myös taloyhtiölainat huomioidaan asiakkaan maksukykyä arvioitaessa. Yhtiölainan yhteisvastuu on tärkeää ymmärtää

Yhtiölainaosuuksien kasvun sekä lyhennysvapaiden pidentymisen lisäksi taloyhtiölainojen riskit ovat kohonneet myös siksi, että ammattimaisten asuntosijoittajien merkitys on taloyhtiöissä kasvanut. Asuntosijoittajien osuus voi taloyhtiössä kasvaa suureksi. Riski tästä tulee silloin, jos korot nousevat, ja suurta velkavipua hyödyntänyt, useisiin saman yhtiön asuntoihin sijoittanut osakas joutuu maksuvaikeuksiin. – Eräät pankit ovat tehneet päätöksiä, etteivät luotota taloyhtiöitä, joissa sijoittajaosakkaiden rooli on huomattava. Jos taloyhtiössä on yksi sijoittaja, jolla on päätösvalta taloyhtiössä, tämä voi olla riski etenkin kriisitilanteessa. On oleellinen kysymys, miten taloyhtiö pystyy suoriutumaan velvoitteistaan, jos se ei saa vastiketuloja, eikä vuokralaisiakaan löydy. Mattilan mielestä on erittäin hyvä, että taloyhtiölainojen riskit ovat nousseet esille myös julkisessa keskustelussa. – On varmasti monia, jotka eivät ole ymmärtäneet, että yhtiölainoihin liittyy yhteisvastuu. Siis vaikka omasta lainaosuudestaan olisi huolehtinut, muiden osakkaiden yhtiölaina on edelleen kaikkien vastuulla. On tärkeää, että isännöitsijä

sekä taloyhtiön johto seuraavat vastikkeiden maksua valppaasti, ja puuttuvat mahdollisiin maksurästeihin välittömästi. Viime kädessä taloyhtiö voi vastikelaiminlyöntien hoitamiseksi ottaa huoneiston määräajaksi hallintaansa, vuokrata asunnon eteenpäin ja kattaa vastikkeita vuokralla. – Kaikissa tapauksissa tämäkään järjestely ei välttämättä toimi. Huoneistoa ei esimerkiksi taloyhtiön sijainnin takia saada vuokrattua eteenpäin sellaiseen hintaan, että se kattaisi vastikerästejä. Lainariskien ennakointi on huolenpitoa

Päättipä taloyhtiö suojautua esimerkiksi korkoriskiltä tai ei, yhtiölainan riskit kannattaa kuitenkin ottaa yhteiseen keskusteluun. Kun riskeistä ja mahdollisesta niihin varautumisesta keskustellaan taloyhtiön päätöksenteossa, asioiden käsittely saadaan virallisesti todennettua myös pöytäkirjoihin. Veli-Matti Mattilan mielestä yhtiölainan riskejä ei kannata ylikorostaa, mutta on tärkeää, että taloyhtiötä hoidetaan vastuullisesti ja ennakoiden – niin talouden kuin kaiken muunkin suhteen. – Yhteisvastuullisuus on taloyhtiöissä herkkä keskustelunaihe, ja siihen olennaisesti liittyy myös se, miten taloyhtiöstä pidetään huolta. Kiinteistö on yhteistä omaisuutta, joka on yhtiölainan vakuutena. Taloyhtiö pitää nähdä merkittävänä varallisuuslajina ja tähdätä siihen, että asuntojen arvo säilyy, jotta ne saa tarvittaessa myös vuokralle. Jos huoneisto pitää ottaa haltuun, hyvin hoidetussa yhtiössä sekin on helpompaa kuin sellaisessa, jonka asunnot eivät houkuttele ostajia eivätkä vuokralaisia. l Finanssiala ry edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä. Lähteinä myös Suomen Kiinteistöliitto sekä Helsingin Sanomat.


ILMOITUS

Esimerkiksi vanha asbestilevy on järkevää korvata huoltovapaalla vinyylillä.

Vinyyliaita on suosittu ratkaisu muun muassa asuntojen väliaitana.

Vinyyliulkoverhous ja vinyyliaidat kestävät aikaa ja pysyvät kauniina Vinyylitalo tekee kokonaisvaltaisia ulkoverhousremontteja koko Suomen alueella. Laadukas ulkoverhous kestää edustavana vuosikymmenet, säästää lämmityskuluissa ja on helppo ja edullinen huoltaa. Vinyylitalo asentaa myös huoltovapaat vinyyliaidat ympäri Suomen. Taloyhtiön painavimpia tehtäviä on taata kiinteistön kunnon ja arvon säilyminen. Jotta ylläpitokustannukset eivät pääsisi paisumaan osakkaiden osalta liikaa, ei ole yhdentekevää, millaisia ratkaisuja taloyhtiössä tehdään. Huoltovapaat, kestävät vaihtoehdot ovat tärkeässä roolissa, kun taloyhtiö pyrkii minimoimaan tulevaisuuden korjauskustannuksia ja pitämään kiinteistön edustavana ja viihtyisänä. Juuri niitä tarjoaa vuonna 2009 perustettu Vinyylitalo, joka tekee taloyhtiöille kokonaisvaltaisia ulkoverhousremontteja ja aitaremontteja materiaalinaan pitkäikäinen vinyyli. – Olemme pyrkineet siihen, että voimme tehdä asiakkaalle kaiken, mitä tämä voi talon ulkopuolelle haluta. Teemme käytännössä kaikkea kivijalasta ylöspäin: sokkelin levytykset, ulkoverhoukset ja lisäeristykset sekä ikkunoiden vaihdot ja puutarhan puolella huoltovapaat aidat tarvittaessa avaimet käteen asennettuna, kertoo myyntipäällikkö ja yrityksen toinen omistaja Jukka Toivola. Vinyylitalon monipuolinen valikoima sisältää laadukkaat ja kustannustehokkaat ratkaisut, jotka kestävät vuosikymmeniä. Taloyhtiö saa yritykseltä helposti kokonaispakettina niin ulkoverhoukset, sokkelilevyt, ikkunat kuin vinyyliaidatkin.

Vinyyliverhous ja aidat ovat huoltovapaita ja edustavia Vinyylillä on paljon etuja Suomen olosuhteissa: se kestää säänvaihtelut ja iskut, on pitkäikäinen, edullinen ja huoltovapaa. Vinyylituotteiden pakkasenkestokin on hyvä, onhan

valmistaja Variform kehittänyt materiaalin alun perin Yhdysvaltojen ja Kanadan olosuhteissa toimivaksi. Vinyylipaneeli on puupaneelin muotoon ja kuviointiin valmistettua PVC:tä, joka on läpivärjätty ja UV-suojattu kestävyyden takaamiseksi. Ulkonäöltään sitä on vaikea erottaa perinteisestä puuverhoilusta – paitsi siinä, että vinyyli kestää vuosien kulutusta huomattavasti puuta paremmin. – Vinyyli ei lahoa tai hilseile, ja paneeleiden värin säilyvyys on hyvä. Väri muuttuu hiukan aurinkoseinällä vuosien mittaan, mutta muutos on niin tasainen, ettei sitä huomaa. Suomessa vanhimmat tietämäni vinyyliverhoukset on tehty 1970-luvulla, ja ne näyttävät edelleenkin ihan samalta, kertoo Toivola. Vinyylituotteille myönnetään pitkät takuut. Tuotteet eivät siis kaipaa vuosikymmenen välein toistuvia huoltomaalauksia. Jos seinä tai aita likaantuu, se voidaan pestä helposti painepesurilla ja soveltuvilla puhdistusaineilla ilman suuria ylläpitokuluja. Vinyylituotteiden valtteja ovatkin pitkä käyttöikä, huoltovapaus ja asennuksen nopeus. Myös pienempiä osia on tarvittaessa helppo vaihtaa ilman että koko verhoilu tai aita jouduttaisiin uusimaan. Vinyylitalon varastovalikoima sisältää 10 yleisintä väriä, joiden lisäksi asiakkaille voidaan tilata vielä 50 eri värivaihtoehtoa, aidoissa vaihtoehtoja on kolme.

Kattavalla remontilla voi saada suuret säästöt Ulkoverhousta vaihdettaessa on usein helppo

uusia samalla myös ikkunat ja asentaa lisäeristystä, jolloin varsinkin vanhan kiinteistön energiatehokkuus paranee huomattavasti ja lämmityskulut pysyvät maltillisina. Vinyylitalo tekee yhteistyötä Suomen johtavien ikkunaja lisäeristetoimittajien kanssa, joiden valikoimasta löytyy kaikki tarvittava kohteeseen kuin kohteeseen. – Monissa taloyhtiöissä vaihdamme samalla ikkunat. Se on silloin kaikista tehokkainta, eikä kaikkea tarvitse purkaa auki monta kertaa uudestaan, toteaa Toivola. Kun ulkoverhous viimeistellään vielä kestävällä ja edustavalla Steni-sokkelilevyllä, taloyhtiö saa uuden ilmeen, joka kestää vuosikymmenet eikä paisuta hoitovastiketta. Vinyyliaidat ovat yhtä lailla katseen- ja kulutuksenkestävä ratkaisu taloyhtiöille. Aidat tuodaan paikalle elementteinä, jotka on helppo ja nopea asentaa. Malleja on saatavilla kymmeniä erilaisia ja myös useilla eri korkeuksilla. – Teemme taloyhtiöille paljon vinyyliaitoja vanhojen aitojen tilalle. Jossain kohteessa on voinut olla vasta 10 vuotta vanha puuaita, joka on kuitenkin jo laho. Ja uudessa taloyhtiössähän kannattaa olla jo kaukaa viisas ja valita huoltovapaat vinyyliaidat jo ensimmäisellä kertaa, vinkkaa Toivola.

040 530 0955, vinyylitalo@vinyylitalo.fi www.vinyylitalo.fi Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

37


ILMOITUS

Taloyhtiölainoille turvaa OP:n korkosuojausratkaisulla OP:n korkosuojaustuotteella voidaan taloyhtiölainan vaihtuva korko lukita kiinteäksi jopa 25 vuodeksi. Taloyhtiöiden tarpeisiin räätälöity tuote helpottaa sekä taloyhtiön että osakkaan talouden suunnittelua ja antaa turvaa korkotason noususta aiheutuvaa rahoitusvastikkeiden nousua vastaan. Hallitse rahoitusvastikkeesi – Taloyhtiölainoilla rahoitetaan usein laajoja putki- ja julkisivuremontteja. Isoissa hankkeissa laina-ajat venyvät helposti jopa 20–25 vuoteen ja taloyhtiölainan korkokuluihin ja osakkaiden rahoitusvastikkeisiin aiheutuu epävarmuutta, kertoo asiakkuusasiantuntija Riitta Koutonen KeskiPohjanmaan Osuuspankin yrityspalveluista. Korkosuojauksella taloyhtiö voi lukita lainansa korkokulut pitkälle tulevaisuuteen ja helpottaa rahoitusvastikkeiden suunnittelua. Samalla se välttyy korkojen nousun aiheuttamilta vastikkeiden korotuspaineilta. Osakkaan näkökulmasta katsottuna on erittäin tärkeää, ettei hoito- ja rahoitusvastikkeeseen tule yllättäviä muutoksia, vaan ne pysyvät mahdollisimman tasaisina helpottaen oman talouden suunnittelua. Myös päätös isosta remontista on helpompi tehdä yhtiökokouksissa, kun asukkaat voivat varmistua korkokustannuksistaan pitkällä aikavälillä.

Uusi suojausratkaisu huomioi taloyhtiöiden erityistarpeet – Henkilö- ja yritysrahoituksessa on ollut jo pitkään vaihtoehtoja korkojen nousulta suojautumiseen, mutta näin täysin taloyhtiöille räätälöityä suojausratkaisua ei ole aiemmin ollut rahoittajilta saatavilla, Koutonen toteaa. Taloyhtiöille on tarjottu aiemmin joko kiinteäkorkoista lainaa tai korkokattoa. Taloyhtiöt kuitenkin tekevät lainoihinsa usein ylimääräisiä lyhennyksiä. Kiinteäkorkoisen lainan tai sen osan ennenaikaisesta takaisinmaksamisesta peritään takaisinmaksuhetken korkotasosta riippuva korvaus, mikä on heikentänyt taloyhtiöiden halukkuutta solmia kiinteäkorkoisia lainasopimuksia. Korkokatolla suojaamisessa kynnyskysy-

38

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

mykseksi nousee sen sijaan usein asiakkaalta suojauksen tekohetkellä veloitettava korkokattomaksu. Korkokatto on edelleen vallitsevassa korkomarkkinatilanteessa vaihtoehto taloyhtiöiden korkosuojausratkaisuksi, mutta toimivin vaihtoehto on OP:n uusi korkosuojaustuote. OP:n uudesta taloyhtiölainan korkosuojauksesta ei veloiteta erillistä maksua eikä se rajoita lainalle tehtäviä ylimääräisiä lyhennyksiä, vaan maksuohjelma säilyy suojauksesta huolimatta joustavana. Suojaus voidaan liittää sekä olemassa olevaan että uuteen taloyhtiölainaan.

Korkojen nousu huolettaa myös taloyhtiöitä OP:n näkemys on, että asuntoyhtiöiden korkotietoisuus on viime aikoina lisääntynyt, kun etenkin taloyhtiöiden hallituksissa korkotietoisuus on kasvanut. Korkojen nousun vaikutuksesta lainanhoitokuluihin ollaan entistä enemmän huolissaan. – Nyt tehdään paljon mittavia saneerauksia. Tarvittavat lainamäärät ovat tyypillisesti suuria, ja tulevalla korkotasolla on suuri vaikutus lainanhoitokuluihin. Jos korot lähtevät nopeasti nousuun, jo yhden prosentin nousu saattaa tarkoittaa huomattavaa lisäkustannusta rahoitusvastikkeeseen.

Markkinatilanne on korkosuojaukselle suotuisa OP Marketsin Jukka Rajavaaran mukaan markkinatilanne on korkosuojaukselle nyt erittäin suotuisa, kun korkosuojausten hinnoittelua ohjaavat pitkien eurokorkojen tasot ovat taipuneet viime kuukausina alaspäin. – Vastaavasti euribor-korkojen odotetaan nousevan jo tämän vuoden aikana nollarajan yli, kun Euroopan keskuspankki (EKP) tulee etenemään kohti kireämpää ra-

hapolitiikkaa ohjauskoron nostojen kera. EKP:n luottamus inflaatiopaineiden kasvuun on säilynyt vakaana, vaikka markkinoille ovat epävarmuustekijöitä aiheuttaneet muun muassa BREXit-neuvottelut, Italian ja Ranskan käänteet taloudessa sekä kauppasodan uhkatilanteet, Rajavaara sanoo. Euroalueen taloudessa on edelleen runsaasti kasvunvaraa, ja pitkät korot voivat nousta nopeastikin ylemmille tasoille, mikäli jo edellä mainituista epävarmuustekijöistä päästään odotusten mukaisesti ohitse suotuisin askelin. – Historiakuvassa suojautuminen on nyt edullista, sillä korkosuojaustuotteiden hinnat muodostuvat pitkien korkojen tasoista. Pitkät korot ovat kuitenkin jo esimerkiksi viime vuoden aikana käyneet huomattavasti korkeammalla kuin mitä ne nyt ovat. Velallisen näkökulmasta katsottuna tilanne on otollinen. Suojaus päästään lukitsemaan nyt historiallisesti matalaan tasoon pitkälle tulevaisuuteen.

Taloyhtiölainan korkosuojauksen avulla: • Suoja korkojen nousun aiheuttamaa vastikkeiden nousua vastaan • Helpotusta taloyhtiön talouden suunnitteluun ja budjetointiin • Joustava lainan takaisinmaksuohjelma ylimääräisten osakassuoritusten ja lyhennysvapaiden varalle • Suojaus ilman erillistä maksua


Taloyhtiölainan korkosuojaus Haluatko helpottaa taloyhtiönne talouden suunnittelua ja budjetointia? Liitä lainaan korkosuojaus. Taloyhtiölainan korkosuojauksella kiinnität tulevien vuosien korkokustannukset ja varmistat, ettei korkotason nousu vaikuta rahoitusvastikkeisiin. Taloyhtiölainan korkosuojaus on Osuuspankin taloyhtiöasiakkaille tarkoitettu luottoon kytkettävä korkosuojaus. Taloyhtiölainan korkosuojauksella muutat lainan vaihtuvan viitekoron kiinteäksi haluamallesi ajalle. Näin varmistat, ettei viitekoron nousu nosta rahoitusvastikkeita. Lainan maksuohjelma säilyy joustavana mahdollistaen ylimääräiset osakassuoritukset ja tarvittaessa myös lyhennysvapaat. • • • • •

Turva korkotason noususta aiheutuvaa rahoitusvastikkeiden nousua vastaan Helpotusta taloyhtiön talouden suunnitteluun ja budjetointiin Joustava takaisinmaksu luotolla ylimääräisten osakassuoritusten mukaan Ei erillistä maksua suojauksesta Palvelun tarjoaa OP Yrityspankki

Kiinnostuitko? Varaa aika OP Keski-Pohjanmaan Yrityspalveluihin Riitta Koutonen, puh. 040 667 2242

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

39


ASUNTO-OSAKEYHTIÖSI HALLITUKSEN JÄSENELLE UUDELLEEN OHJATTAVAKSI

Keskity olennaiseen. Me pidämme huolta kiinteistöstäsi. rtkpalvelu.fi Luotettavaa kiinteistöpalvelua.

Taloyhtiöille turvallinen valinta. Vankka ja laaja tuntemus kiinteistöhuollosta ja rakennusteknisistä palveluista: • Kunto- ja kosteuskartoitukset • Valvontatyöt • Rakennustekniset työt • Peltikatot ja listat • Sisustustyöt • Laatoitustyöt VTT sertifioiduilla asentajilla

AVAIMET KÄTEEN -PERIAATTEELLA OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ!

RAKENNUSPALVELU G. West Oy Ab / GW Group Staffan Björkman 0400 250 211 staffan@gwest.fi, VAASA

40

» VUODESTA 1998

Omakiinteistö Pohjanmaa 1 | 2019

KOSTEUSKARTOITUKSET VESIVAHINKOJEN KORJAUKSET KYLPYHUONEREMONTIT ASBESTITYÖT SEINÄJOKI JA VAASA

Katso lisää: www.gwest.fi

SEINÄJOKI VAASA KOKKOLA JYVÄSKYLÄ

020 734 4690 020 734 4040 020 734 4691 020 730 9999

Vahva osaaminen ja aito halu auttaa.

Tutustu meihin lisää

vv-kuivaus.fi

Profile for Media Potentia Oy

Omakiinteistö Pohjanmaa  

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Omakiinteistö Pohjanmaa  

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Advertisement