__MAIN_TEXT__

Page 1

OMAKIINTEISTÖ TALOYHTIÖN HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN AMMATTILEHTI

PIRKANMAA 2 • 2020 12. vuosikerta

Tyssääkö taloyhtiön remontti rahoitusongelmiin? ........................... 6 Monikanavaisuus ja toisto ovat viestinnän kulmakiviä ...... 24

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

1


Kaihtimet ja markiisit sekä liukuovet ja kaapistot • Sälekaihtimet ja varaosat • Parveke- ja terassikaihtimet • Rulla-, vekki- ja laskoskaihtimet • Pimennys- ja screenkaihtimet • Verhokiskot ja -tangot • Liukuovet ja kaapistot • Taite- ja tilanjako-ovet • Markiisit ja screenit • Tahoma automaatiojärjestelmä • SomfyProtect

Asfaltti Kymppi tekee taidolla asfaltoinnit taloyhtiöille, maatiloille, ok-rakentajille, rakennusliikkeille, teollisuudelle ja kunnille. Kysy tarjousta. Se kannattaa aina. Soita 010 2195 330 tai ota yhteyttä sähköpostilla asfalttikymppi@asfalttikymppi.fi

Kaihdin Pukkila Oy

Satamakatu 8, 33200 Tampere ma-pe 10 -17, la 10-14 Puh. (03) 3122 0900 | 0400 633 227

www.kaihdinpukkila.fi

Ahteentie 1 C, 35300 Orivesi Puh. 010 2195 330 ja 010 2195 200 asfalttikymppi@asfalttikymppi.fi www.asfalttikymppi.fi

Kuljetukset kaikille teille

Kattoremontit taloyhtiöille

Vaihtolavat Maanrakennuspalvelut • Muuttokuljetukset • Tavarakuljetukset • Erikoiskuljetukset • Nosturit

Meiltä saat myös kaikki maa-ainekset

Toimitamme tavaraa talorakentamisen perustuksiin ja pihoille, kunnille ja yrittäjille. Sora • Hiekka • Murske • Sepeli • Multa

KATTOREMONTTI 010 470 8999

PUH. WWW.PISAKATTOREMONTTI.FI 2

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

Lämmitysöljyt yhdellä soitolla. Kaikki yhdestä numerosta:

03 38 38 200 www.tampereenktk.fi


PÄÄKIRJOITUS

päätoimittaja

Petri Kaukonen

Meidän taloyhtiömme voisi olla enemmänkin meidän Mennyt kevät on ollut hurjaa aikaa. Työt ja koulunkäynti on siirretty

6

mahdollisuuksien mukaan kotiin, monet harrastukset ja kulttuuripalvelut on laitettu jäihin, sosiaalista etäisyyttä kehotetaan ottamaan eikä iäkkään omaisen luona saisi käydä vierailulla. Siltikin ja

28

ehkä juuri siksi tämä ajanjakso voi merkitä aivan uudenlaisen yhteisöllisyyden alkua. Tässä lehdessä on juttua yhteisöllisyydestä taloPixabay

yhtiöissä ja sen merkityksestä erityisesti iäkkäämpien, mutta myös

4

Ajankohtaista

6

Remonttien rahoittaminen

9

Lakipalsta

koontua. Sen sijaan nyt voisi olla korkea aika ottaa käyttöön taloyh-

10

Kustannustehokas putkiremontti

tiön oma netti, jossa ihmiset voisivat jakaa kuulumisiaan, pitää ”pi-

16

Hyvän tarjouspyynnön tekeminen

haparlamenttia” ja vaikka pyytää tai tarjota kauppa-apua.

20

Sisäilmasto ja energiatehokkuus

24

Toimiva asukasviestintä

aukeamalla, jossa lehden lukijat voivat jakaa omia taloyhtiökoke-

28

Muovinkeräys

muksiaan anonyymisti. Jokaisen, joka omistaa oman osansa talo-

32

Yhteisöllisyys taloyhtiöissä

yhtiöstä, kannattaisi osallistua myös sen kehittämiseen. Jotta Oma-

35

Palveluhakemisto

36

Taloyhtiösivut

den herättämiä ajatuksia, kehitysideoita ja toimintaehdotuksia. Ta-

38

Kolumni

loyhtiön etu on myös sen jokaisen asukkaan etu.

muiden ikäryhmien hyvinvoinnille. Niin kauan kuin koronan aiheuttama poikkeustila on voimassa, kerhohuoneeseen ei ole syytä ko-

Nyt voisi olla myös hyvä aika kiinnostua oman taloyhtiön asioista. Me Omakiinteistössä haluamme kannustaa tähän uudella taloyhtiö-

kiinteistö-lehti palvelisi muitakin taloyhtiön osakkaita ja asukkaita, laittakaa lehti kiertoon taloyhtiössänne. Samalla voitte kerätä leh-

OMAKIINTEISTÖ

PIRKANMAA 2 | 2020

Julkaisija / Kustantaja Media Potentia Oy, Hämeenkatu 26, 4. krs, 33200 Tampere puh: 0400 772 229

Osoitteenmuutokset Media Potentia Oy, puh: 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi

Vastaava päätoimittaja Petri Kaukonen puh: 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Ilmoitusmyynti Pasi Lehmus puh: 040 356 9937 pasi@mediapotentia.fi

Kannen kuva Pixabay

Painopaikka Printall AS

Toimitus Tiina Raatikainen puh: 050 361 0261 tiina.raatikainen@mediapotentia.fi

Osoitelähde Media Potentia Oy:n asiakasrekisteri, Fonecta ProFinder

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

3


AJANKOHTAISTA Opiskele energiaekspertiksi – taloyhtiöiden energiaeksperttikurssi nyt myös verkkokoulutuksena Energiaekspertti edistää taloyhtiön asumisolosuhteiden paranemista, energiatehokkuutta ja yhteisöllisyyttä. Samalla pienennetään taloyhtiön kustannuksia ja tehdään ilmastotekoja. Energiaeksperttikurssin voi nyt suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta. HSY:n ilmastoinfo

HSY:n ilmastoinfo on pitänyt vuodesta 2018 alkaen taloyhtiön energiaeksperttikursseja kaksi kertaa vuodessa. Energiaeksperttikurssilla käydään läpi perusasiat taloyhtiön energiankulutuksesta, siihen vaikuttavista teknisistä järjestelmistä ja energiankäytön tehostamismahdollisuuksista. Kurssin jälkeen on helpompi keskustella taloyhtiön energia-asioista niin isännöinnin ja huollon, taloyhtiön hallituksen kuin erilaisten palveluntarjoajienkin kanssa. – Palaute on ollut erittäin positiivista, kertoo eksperttikursseista vastaava HSY:n Ilmastoinfon energia-asiantuntija Jarkko Hintsala. Kursseille kuitenkin mahtuu mukaan vain rajoitettu määrä osallistujia. – Halusimme tuoda tiedon helposti kaikkien saataville. Nyt kurssin voi suorittaa silloin, kun se itselle sopii, ajasta ja paikasta riippumatta, kertoo Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen projektikoordinaattori Jenni Venäläinen.

Myös asuinolosuhteet paranevat usein Noin kolmannes taloyhtiön hoitovastikkeesta koostuu lämmityksen, kiinteistösähkön ja veden käytöstä. Energiaekspertti auttaa taloyhtiössä vähentämään näitä kuluja. Lisäksi huoltoyhtiön käyntiveloitukset voivat pienentyä. Tuloksiin päästään pitämällä kiinteistöstä suunnitelmallisesti huolta, luomalla tiiviimmät suhteet huoltoon ja isännöintiin, synnyttämällä taloyhtiöön uutta viestintää ja keskustelua sekä toteuttamalla energiatehokkuustoimenpiteitä. – Energiatehokkuustoimenpiteillä parannetaan usein myös asuinolosuhteita, Hintsala muistuttaa.

Energia-asiantuntija Jarkko Hintsala ja projektikoordinaattori Jenni Venäläinen tutkivat taloyhtiön lämmönjakohuonetta.

Energiatehokkuutta erityisesti vanhempiin taloihin Nyt rakennettavat rakennukset ovat energiatehokkaita, mutta rakennuskantamme uudistuminen ja tätä kautta tapahtuva energiatehokkuuden parantuminen on hidasta. Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuudella ja energian käytön tehostamispotentiaalilla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

– Suurin osa tämän hetken rakennuskannan taloyhtiöistä on rakennettu 1960–1980 -luvuilla. On tärkeää saada nämä yhtiöt tekemään töitä energiatehokkuuden eteen, Venäläinen painottaa. Verkkokurssi löytyy HSY:n verkkokurssipalvelusta Koutsista, jonne on tulossa jatkossa myös muita kestävään elämään liittyviä kursseja. www.koutsi.hsy.fi

Ilmastonmuutos piiskaa rakennuksia – kunnossapito entistä tärkeämpää Ilmaston lämpeneminen ja talvien muuttuminen Suomessakin sateisemmiksi vaikuttavat suuresti siihen, miten rakennukset pysyvät kunnossa. Tampereen yliopiston Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä työskentelevän Toni Pakkalan helmikuussa hyväksytyssä väitöstutkimuksessa pureuduttiin siihen, miten ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti muuttuvat ilmasto-olosuhteet vaikuttavat betonirakennuskannan vauriomekanismeihin ja vaurioitumisen nopeuteen. Tulos oli, että kosteuden lisääntyminen aiheuttaa kasvavia riskejä kiinteistöjen kunnolle. Suomen kerrostalokannasta yli puolet on ra-

4

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

kennettu vuosien 1960–1989 välillä . Niiden säilyvyysominaisuudet ovat heikot pääasiassa rakennusaikaisen puutteellisen tiedon ja siten puutteellisten vaatimusten vuoksi. Nämä rakenteet kärsivät etenkin piiskaavista viistosateista. Sademäärät kasvavat ympäri vuoden, mutta merkittävintä kasvu on talvikausina, jolloin lämpenemisen vuoksi sade tulee lumen sijasta yhä useammin vetenä tai räntänä. Loppusyksystä ja talvella myös kuivuminen on hitaampaa, koska ulkoilman suhteellinen kosteus pysyy korkeana. Myös pilvisyys lisääntyy, jolloin auringonvalo ja sen lämmittävä vaikutus vähenevät entisestään. Toni Pakkala havaitsi tutkimuksessaan, että

nykymääräysten mukainen betonirakentaminen kestää muuttuvan ilmaston rasitukset. Sen sijaan huolehtiminen olemassa olevasta rakennuskannasta, jolla vastaavia ominaisuuksia ei ole, nousee merkittävään rooliin. Ilmastonmuutoksen myötä rakennusten kunnossapitosykliä tuleekin Pekkalan mukaan lyhentää, ja niiden vauriotilannetta seurata yhä tiheämmin kuntotutkimuksilla. Näin mahdollisesti nopeutuviin vauriomekanismeihin voidaan reagoida ajoissa ja estää tai hidastaa niiden etenemistä.

Lähde: Tampereen yliopisto


Korona ja taloyhtiöt Taloyhtiön kokoukset Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto suosittelevat, että koronaepidemian aikana taloyhtiöt hyödyntävät yhtiökokousten pitämisessä etäyhteyksiä. Taloyhtiöissä kannattaa myös harkita kiireettömien hankkeiden päätöksenteon tai jopa koko yhtiökokouksen siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Asunto-osakeyhtiölaki sallii etäosallistumisen yhtiökokoukseen, kunhan lain edellyttämät vaatimukset täyttyvät. Yhtiökokousta ei voi järjestää kokonaisuudessaan teknisten apuvälineiden avulla vaan taloyhtiön on aina järjestettävä myös perinteinen yhtiökokous. Tämä voidaan toteuttaa siten, että fyysisesti kokouspaikalla ovat läsnä esimerkiksi hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä muiden hallituksen jäsenten ja osakkaiden osallistuessa yhtiökokoukseen etänä.

yhteisiä tiloja ja siten vaarantaisi naapuriensa ja palveluntuottajiensa terveyttä.

Vaikutus korjaushankkeisiin

Pixabay

syytä arvioida entistä tarkemmin epidemian aikana. Asuntoihin mennään ainoastaan silloin, kun on kyseessä vesivahingon kaltainen kiireellinen toimenpide, jota ei voi siirtää. Tällaisessa tilanteessa ohjeita kannattaa kysyä esimerkiksi valtakunnallisesta neuvontanumerosta 0295 535 535.

Asukas karanteenissa tai eristyksessä

Yleisten tilojen käyttö

Lähtökohtaisesti taloyhtiön toiminta jatkuu kuten ennenkin, vaikka joku asukkaista olisi karanteenissa tai erityksissä. Karanteenissa olevan tulee välttää lähikontaktia taloyhtiön muiden asukkaiden ja taloyhtiössä liikkuvien kanssa. Eristyksessä olevan tulee noudattaa ohjeita, joita hän on saanut infektiolääkäriltä. Taloyhtiössä suoritettavien kunnossapitotöiden ja muiden huoneistokäyntien tarpeellisuutta on

Päätöksen taloyhtiön yhteisten tilojen käytön rajoittamisesta tai kieltämisestä tekee tarvittaessa taloyhtiön hallitus. Päätöstä voidaan perustella koronaepidemian rajoittamisella ja tartuntariskin pienentämisellä. Perusteena voi olla myös palveluntuottajan, kuten siivousyrityksen, ohjeistus ja resurssien priorisointi. Suositeltavaa ainakin on, etteivät koronaan sairastuneet tai altistuneet tai muuten itsensä sairaaksi tuntevat käyttäisi

Kun taloyhtiössä on käynnissä korjaushanke, jossa pitäisi suorittaa töitä myös huoneistoissa ja taloyhtiössä on huoneistoja, joihin ei voida mennä esimerkiksi koronaeristyksen takia, kyseessä on taloyhtiöstä eli tilaajasta riippumaton syy. Näin ollen on kyseessä lähtökohtaisesti ylivoimainen este, jonka osalta tilanteeseen sovelletaan YSE-ehtojen määräyksiä urakka-ajan pidennyksestä ja urakoitsijan oikeudesta korvaukseen, mikäli työt osittain tai kokonaan keskeytyvät. Urakoitsijalla on myös YSE-ehtojen perusteella oikeus saada kohtuullinen pidennys urakka-aikaan, jos viivästyksen syynä on valmiuslaissa tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde, joka aiheuttaa urakoitsijalle huomattavia vaikeuksia saada työntekijöitä tai rakennustavaroita tai muuten estää urakkasuorituksen. YSE-ehdot määrittelevät myös pidennyksen laskemisen sekä urakoitsijan velvollisuuden rajoittaa viivästystä. Urakoitsijan tulee viipymättä ilmoittaa viivästyksen uhasta ja sen syystä tilaajalle, jotta tämä olisi oikeutettu urakka-ajan pidennykseen. Lähteet: Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto

Taloyhtiön vesi- ja energiakulut kuriin Kuinka hyvin olet perillä energia-asioiden vaikutuksesta taloyhtiönne talouteen? Muutama keskeinen energiavinkki auttaa uudet hallitustulokkaat alkuun ja toimii kertauksena vanhoille. Energiankulutuksen seurannan työkalu hallituksen jäsenille on taloyhtiön toimintakertomus. – Taloyhtiön toimintakertomukseen on tärkeää kirjata tiedoksi lämmön, kiinteistösähkön ja veden kulutustiedot. Lämmönkulutuksen toteutuneen tiedon lisäksi pitäisi esittää niin sanottu normitettu eli lämpötilakorjattu lämmönkulutus, joka tekee mahdolliseksi eri lämmityskausien kulutusten vertaamisen keskenään, muistuttaa asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta. Lisäksi olisi hyvä esittää lämmön ja kiinteistösähkön vertailutiedot samanikäisiin tai vastaaviin kiinteistöihin. Etelä-Suomessa 1960–1990 -luvuilla rakennettujen kerros- ja rivitalojen lämpöindeksi on tyypillisesti 45–65 kWh/m3/v. Keski-Suomessa kulutus on noin 10–15 prosenttia ja Pohjois-Suomessa 25–30 prosenttia suurempi kylmemmän ilmaston johdosta.Tarkempaa vertailutietoa voi saada esimerkiksi joidenkin kaukolämpötoimittajien maksuttomista seurantapalveluista.

Iso siivu taloyhtiön hoitokuluista – Tyypillisesti vesi- ja energiakustannukset muodostavat taloyhtiön hoitokuluista 30–40 prosenttia, joten kyse on taloudellisesti tärkeästä asiasta. Kun näiden tekijöiden merkittävyys ja se, että kyse on jokaisen omistajan ja asukkaan rahoista, viestitään selkeästi, motivaatio kiinnittää huomiota käyttäytymistapoihin kasvaa, Kettunen toteaa. Taloyhtiön hallituksen olisi hyvä seurata kulutustasoja säännöllisesti. Yhtiökokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa kannattaa vastuuttaa yksi hallituksen jäsen tai vaihtoehtoisesti isännöitsijä seuraamaan kulutustasoja ja raportoimaan hallituksen kokousten yhteydessä kulutuksessa tapahtuvista mahdollisista poikkeamista. Näin havaitaan nopeasti vaikkapa sulanapitolämmityksen vikaantumisesta aiheutuva roima kulutuksen kasvu tai osataan lähteä etsimään muita kulutuksen kasvun syitä.

Asumismukavuus ja energiankulutus samassa paketissa Teemu Kettusen mukaan taloyhtiössä olisi hyvä päättää tavoiteltavasta sisälämpötilasta ja viestiä tämä myös huoltoyhtiölle. Joko hallitus tai yhtiökokous voi tehdä tämän päätöksen. Energiatehokas sisälämpötila on noin 20–22 astetta, mutta muun muassa vetoisuus ja asukkaiden ikärakenne voivat vaikuttaa siihen, mikä sisälämpötila koetaan miellyttäväksi. Vetoisat olosuhteet tuntuvat selvästi vedottomampia kylmemmiltä, joten esimerkiksi ikkunoiden tiivisteiden kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota. Asukkaille on myös hyvä toimittaa tiedotteita ilmanvaihdon ja termostaattien oikeanlaisesta käytöstä.

www.motiva.fi Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

5


Pixabay

lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Lainansaannin haasteet vaikuttavat taloyhtiöremontteihin Lainansaannin ongelmat voivat pahimmillaan vaikeuttaa taloyhtiön kunnossapitoa. Taloyhtiöiden onkin entistä tärkeämpää miettiä korjaushankkeiden toteutusta myös taloudellisesta näkökulmasta.

6

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020


Yhtiölaina on taloyhtiöiden suurten korjaushankkeiden yleisin rahoitustapa. Viime aikoina julkisuuteen on noussut kuitenkin tapauksia, joissa suurissakaan kaupungeissa osa taloyhtiöistä ei ole saanut lainarahoitusta mittavampia korjaushankkeitaan, kuten putkiremonttia varten. Muuttotappio- ja lähiöalueilta vastaavia ongelmia on raportoitu viime vuosina muutenkin, etenkin jos taloyhtiö on lykännyt remonttiaan vuodesta toiseen ja sen korjausvelka on kasvanut suureksi. Nyt kuitenkin myös kasvukeskusten velattomat taloyhtiöt ovat kohdanneet haasteita lainansaannissa. Isännöintiliiton alkuvuonna teettämässä kyselyssä selvisi, että taloyhtiöiden lainansaanti on vaikeutunut monissa suurissa kaupungeissa. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pankinjohtaja Sami Vallinkoski nosti jo viime vuonna esille taloyhtiörahoituksen muuttuneen tilanteen. Kannanotossaan Hypon internetsivuilla hän totesi vakuuksien rajaavan yhä useampien taloyhtiöiden lainamahdollisuuksia etenkin laskevien neliöhintojen alueilla. Kun taloyhtiö on vihdoin saanut tehtyä päätöksen ryhtyä korjaushankkeeseen, se voikin nyt yllättyä seinän tullessa vastaan lainaa hakiessa. Taloyhtiön vakuusarvo vaikuttaa lainansaantiin

Pankit arvioivat taloyhtiön vakuusarvoa tarkkaan punnitessaan lainan myöntämistä. Joillain alueilla neliöhinnat ovat yksinkertaisesti niin pieniä, ettei taloyhtiön omistamien rakennusten vakuusarvo riitä enää takaamaan lainansaantia. – Suuremmissakin kaupungeissa on aluekohtaisia eroja asuntojen arvoissa ja yhtiön sijainti määrittelee hyvin pitkälle sen markkina-arvoa, kertoo Suomen Hypoteekkiyhdistyksen asuntorahoitusjohtaja Päivi Salo. Yhtiön sijainnin lisäksi pankkien lainan myöntämiseen vaikuttavat hänen mukaansa niin yhtiön koko, yhtiössä tehdyt ja tulevat remontit, luototusaste kuin yhtiön taloudellinen

tilannekin. – Yhtiön vakuusarvo määritellään arvioimalla yhtiön käypä arvo, johon vaikuttavat edellä mainittujen seikkojen lisäksi muun muassa alueen toteutuneet kauppahinnat, hän tarkentaa. Kiinteistön vakuusarvo ja taloyhtiön tilinpäätöstiedot ovatkin olennaisia tekijöitä lainapäätöksessä. Salo kertoo vakuusarvon olevan yleensä 50–70 prosenttia yhtiön käyvästä arvosta. Hän huomauttaa laskennassa olevan kuitenkin pankkikohtaisia eroja. Omistuspohjallakin on merkitystä

Etenkin hyvällä sijainnilla sijaitsevan taloyhtiön on siis edelleenkin helpompi saada lainaa. Sijainnin lisäksi pankit huomioivat lainapäätöksessä esimerkiksi taloyhtiön korjaushistorian ja omistuspohjan. Eräistä isännöintiyrityksistä on kantautunut viestiä lainansaannin haasteista etenkin jos taloyhtiössä on ollut runsaasti sijoittajien omistamia asuntoja. Sami Vallinkoski varoitti jo vuonna 2019 taloyhtiön asuntosijoittajamäärän vaikuttavan taloyhtiölainan saatavuuteen ja ehtoihin luottoriskin kautta. Hän totesi pankkien painottavan luottoriskiarviossaan enemmän asiakkaan maksuominaisuuksia kuin asiakkaan tarjoamia vakuuksia. Taloyhtiön osakasrakenteella on merkitystä lainansaannissa, vahvistaa Päivi Salo. – Usein lainansaanti voi olla helpompaa ja edullisempaa yhtiölle, joissa osakasenemmistö on asukasomistajia, hän toteaa. Kiinteistön vakuusarvon ja taloyhtiön omistuspohjan lisäksi myös sillä on merkitystä, millaiseen hankkeeseen rahoitusta haetaan: – Rahoitettavan korjaushankkeen tulee pääsääntöisesti olla sellainen, että se ylläpitää tai parantaa yhtiön kuntoa ja täten myös yhtiön arvoa. Kustannuksiltaan pienempiä hankkeita kuin putki- tai julkisivuremontit rahoitetaan myös, kuten myös energiantehokkuutta parantavia hankkeita, kertoo Salo.

Remontin lykkääminen tai pilkkominen vaihtoehtona

Ei ole aivan tavatonta, että taloyhtiö joutuukin nykyisin hakemaan remonttia varten lainaa useasta eri pankista eikä vain tilipankistaan. Hyvällä sijainnilla oleva taloyhtiö saattaa myös järjestää remontilleen rahoitusta esimerkiksi myymällä tontiltaan rakennusoikeutta. Mutta mitä ratkaisuja taloyhtiöllä on sitten jäljellä, jos yksikään pankki ei suostu myöntämään sille korjaushankkeeseen tarvittua lainaa? – Jollei pankki myönnä yhtiölle lainaa, on mahdollista, että yhtiö joutuu lykkäämään korjaushanketta tai toteuttamaan sen osissa tai kustannuksiltaan suppeampana, toteaa Salo. – Yhtiössä on mietittävä vaihtoehtoja hankkeen rahoitukseen, esimerkiksi kuinka suuren osuuden osakkaat pystyisivät maksamaan säästöillään tai henkilökohtaisilla lainoilla. Eräs taloyhtiöille tarjottu mahdollisuus onkin hankkia remontin rahoitus – tai ainakin osa siitä – taloyhtiölainan sijaan osakkaiden ottamina henkilölainoina. – Henkilökohtaisen lainan ehdot määräytyvät aina asiakaskohtaisesti, muistuttaa Salo. Hän toteaa henkilökohtaisen lainan olevan siinä mielessä jopa yhtiölainaa joustavampi, että muun muassa lainan maksuohjelman ja laina-ajan voi sopia asiakaskohtaisesti asiakkaan oman tilanteen mukaan. Ennakkosäästäminen voi helpottaa lainansaantia

Tuntuva osa suomalaisesta rakennuskannasta on tulossa siihen ikään, että suurten korjaushankkeiden aika on niissä vääjäämättä käsillä. Koska lainarahoituksen saanti ei ole enää aivan mutkatonta, taloyhtiöiden on mietittävä korjaustarpeitaan sekä remonttien toteutusta pitkäjänteisesti – myös talouden näkökulmasta. Julkisuuteen on noussut jo yksittäisiä tapauksia, jossa muuttotappioalueella sijaitseva taloyhtiö on päätetty ennemmin purkaa kuin korjata, >>

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

7


Unsplash

Asianajopalvelua kiinteistöasioissa

Puh. 020 749 8150 Helsinki · Mikkeli · Lappeenranta · Imatra · Joensuu · Tampere

www.digiantenni.com

www.vinyyliverhous.fi

• Kaunis ja kestävä • Ei homehdu, hilseile tai halkeile • Ei tarvitse maalata, UV-suojattu • Kanadassa valmistettu - paras laatu pakkasiin • Tehdastakuu 40 vuotta

Paras säänsuoja talollesi!

010 3388 979 • vinyyliverhous.fi Maahantuonti, myynti ja asennus

0400 744 797 jytkyt.fi

ULKOVERHOUKSET • VESIKATOT • VESIKOURUT IKKUNAT JA OVET • PELTITYÖT • KATTOTURVA

8

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

koska sen remonttikustannukset olisivat muuten nousseet kestämättömän suuriksi. Tähän mennessä ongelma on koskenut kuitenkin lähinnä muuttotappioalueilla sijaitsevia vuokrataloyhtiöitä. Millä keinoilla taloyhtiö voisi pyrkiä varmistamaan rahoituksen saamisen tulevaisuudessa, vaikka suurta remonttia ei olisikaan näköpiirissä vielä parin vuoden sisällä? – Yleensäkin remontteihin varautuminen ajoissa ja tulevien korjaushankkeiden huolellinen suunnittelu sekä ylipäätään yhtiön taloudesta huolehtiminen ovat asioita, joihin jokaisen taloyhtiön ja osakkaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomioita, toteaa Salo. – Myös korjaushankkeiden kustannuksiin ja saatuihin urakkatarjouksiin perehtyminen kannattaa ja voi tuoda yhtiölle suuriakin säästöjä, hän lisää. Taloyhtiö voi varautua tulevaan remonttiin myös keräämällä osakkailta jo etukäteen muutaman vuoden ajan ylimääräistä korjausvastiketta. Tilintarkastaja Matti Heinonen totesi vuonna 2016 ilmestyneessä teoksessaan Korjaushankkeen rahoitus taloyhtiössä, että ennakkosäästäminen voi helpottaa taloyhtiön lainansaantia – onhan se osoitus taloyhtiön maksukyvystä. l Lähde: Heinonen, Matti: Korjaushankkeen rahoitus taloyhtiössä (Kiinteistöalan Kustannus Oy, 2016)


LAKIPALSTA Topi Heinänen Varatuomari, OTM Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy topi.heinanen@lindblad.fi Puh. 020 749 8176

Toimivallan jako asunto-osakeyhtiössä Asunto-osakeyhtiössä on aina osakkeenomistajien lisäksi oltava hallitus. Tavallisesti hallinnosta vastaa myös isännöitsijä. Toimivallan jaosta näiden kolmen tahon välillä on säädetty asunto-osakeyhtiölaissa (AOYL). AOYL:n mukaan osakkeenomistajista koostuva yhtiökokous päättää asioista, jotka sille asunto-osakeyhtiölain mukaan kuuluvat. Yhtiökokouksella on eräänlainen yleistoimivalta asunto-osakeyhtiössä. Päätökset tehdään enemmistöperiaatteella. Jotkut päätökset vaativat 2/3 määräenemmistön tai tiettyjen osakkeenomistajien suostumuksen. Osakkeenomistajien ollessa yksimielisiä he voivat päättää myös hallituksen tai isännöitsijän yleisiin tehtäviin kuuluvista asioista. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiökokous päättää tietyistä isännöitsijän tai hallituksen yleisiin tehtäviin kuuluvista asioista. Jos hallitus tai isännöitsijä tekee päätöksiä yhtiökokoukselle siirretyissä asioissa, he ylittävät toimivaltansa ja saattavat joutua vahingonkorvausvastuuseen. Hallitus voi myös vapaaehtoisesti saattaa hallituksen tai isännöitsijän yleisiin tehtäviin kuuluvan asian yhtiökokoukselle päätettäväksi. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei yhtiökokoukselle voida yhtiöjärjestyksessä antaa päätettäväksi hallituksen ja isännöitsijän erityisiä AOYL:ssa säädettyjä tehtäviä. Hallituksen yleiset tehtävät on lueteltu AOYL:n 7 luvun 2 §:ssä. Hallitus huolehtii

asunto-osakeyhtiössä yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa myös siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus tarvitsee kuitenkin yhtiökokouksen päätöksen toimiin, jotka yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia tai jotka vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämiseen. Hallitus tarvitsee myös yhtiökokouksen päätöksen sellaisiin toimiin, jotka vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta tai muihin osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Esimerkiksi laajoista ja pitkäkestoisista korjauksista hallitus ei voi päättää yksin. Kouvolan hovioikeus on aikaisemmin ratkaissut tapauksen, jossa asemakaavaneuvotteluista ja LVI-suunnittelusta oli aiheutunut asunto-osakeyhtiölle yli 120 000 markan kustannukset. Hovioikeuden mukaan kustannusten suuruus ja toimenpiteiden laajuus huomioon ottaen kyseiseen toimeen olisi voitu ryhtyä vain yhtiökokouksen päätöksellä. Täytyy kuitenkin muistaa, että toimenpiteiden laajakantoisuus riippuu esimerkiksi siitä, minkä kokoinen asunto-osakeyhtiö on. Suurissa yhtiöissä hieman suuremmatkin remontit voivat olla sellaisia, joista hallitus on toimivaltainen päättämään. Hy-

vänä nyrkkisääntönä on se, että jos hallitus joutuu vakavasti arvioimaan toimivaltansa riittävyyttä, on asia syytä saattaa yhtiökokouksen päätettäväksi. AOYL:n mukaan hallitus saa kuitenkin ryhtyä toimeen, jos yhtiökokouksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Tällöin osakkeenomistajille on kuitenkin ilmoitettava asiasta kirjallisesti mahdollisimman pian. Hallitus valitsee isännöitsijän. Isännöitsijän yleisenä tehtävänä on AOYL:n 7 luvun 17 §:n mukaan huolehtia kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Isännöitsijä vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Isännöitsijä saa ryhtyä epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain, mikäli hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai jos hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta asunto-osakeyhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Tässä tapauksessa hallitukselle on kuitenkin annettava tieto mahdollisimman pian. Käytännössä hallituskin tarvitsee tällaisissa tilanteissa (esimerkiksi laajoista korjaustöistä päätettäessä) yhtiökokouksen päätöksen. Yleensä isännöitsijän tehtävät on kuitenkin määritelty tarkemmin isännöintisopimuksessa. Siihen liittyy usein tehtäväluettelo, johon isännöitsijän päivittäiseen hallintoon kuuluvat tehtävät on määritelty tarkemmin.

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

9


Pixabay

lll

Teksti: Tiina Raatikainen

Putkiremonttia ei kannata jättää viime tippaan – eikä varsinkaan ensimmäiseen vuotoon Putkiremontti maksaa aina paljon, mutta sen voi tehdä myös järkevästi. Järkevää tekemistä on tehdä putkiremontti ajoissa ja suunnitella se hyvin. Vielä tällä hetkellä turhan monessa taloyhtiössä putkiremonttiin herätään vasta, kun ongelmia ilmenee.

10

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020


Isännöintiliiton kehitysjohtaja Reetta Yrttimaa toteaa, että putkiremontti on iso remontti ja tulee joka tapauksessa kalliiksi. – On vaikea antaa mitään nyrkkisääntöä siitä, miten putkiremontin voisi tehdä kustannustehokkaasti. Putkiremontin hintaan vaikuttaa moni asia, kuten se, mitä menetelmiä käytetään ja mitä remontin yhteydessä tehdään. Ajoissa liikkeelle lähteminen ja huolellinen suunnittelu ovat Yrttimaan mukaan oikeastaan ainoita tapoja, joilla putkiremontin hintaan ja korjausvelan kertymiseen voidaan vaikuttaa. – Suunnittelemiseen kannattaa varata aikaa. Se on tärkeää rahoituksen kannalta ja vaikuttaa siihen, millä ehdoilla lainaa saadaan. Kun suunnitellaan huolella ja lähdetään tarpeeksi ajoissa liikkeelle, saadaan myös hyvät urakkatarjoukset. Isännöintiliiton kyselyt vuosien varrelta ovat osoittaneet, että monissa taloyhtiöissä putkiremontteihin herätään vasta, kun putket on jo ajettu loppuun. Isännöintiliiton putkiremonttibarometrista vuodelta 2019 käy ilmi, että 45 prosentissa tapauksista putkistossa esille tulleet vuodot vaikuttivat ratkaisevasti putkiremontin suunnittelun käynnistämiseen. – Tämä nostaa kustannuksia, kun joudutaan korjaamaan vesivahinkoja. Suunnitelmat joudutaan myös tekemään liian nopeasti, rahoituksen saaminen voi olla vaikeaa eikä saada parhaita urakkatarjouksia, kun urakoitsijoilla ei juuri sillä hetkellä ole aikaa, Yrttimaa luettelee viime tippaan jätettyjen putkiremonttien ongelmia. – Lasi on onneksi puoliksi täynnä, sillä puolet taloyhtiöistä lähtee suunnittelemaan putkiremonttia ajoissa, jo kuntotutkimuksen perusteella. Mistä halvimmalla saadaan?

Tuoreimman putkiremontti-

barometrin perusteella urakoitsijan valintaan vaikuttavat eniten hinta, maine ja aikataulut, tässä järjestyksessä. Yrttimaa muistuttaa, että urakoitsijaa valittaessa ei kuitenkaan pidä kiinnittää huomiota pelkkään hintaan. – Jos hinta on selkeästi liian alhainen, hälytyskellojen pitäisi soida. Mitä tarjouksesta puuttuu, onko urakoitsijan talous kunnossa. Viime syksynä yhdessä taloyhtiössä närkästyttiin, kun isännöitsijä ei suositellutkaan halvinta tarjousta. Isännöitsijä oli tarkastanut kyseisen yrittäjän taloustiedot eikä sen vuoksi kannattanut kyseisen yrittäjän valintaa, Yrttimaa kertoo. – Taloyhtiön hallituksen ja osakkaiden kannattaisi kuunnella asiantuntijaa näissä asioissa. Ei isännöitsijä yleensä ilkeyttään suosittele kalliimman tarjouksen hyväksymistä. Yrttimaa kertoo, että niiden kymmenen vuoden aikana, kun putkibarometreja on tehty, hinta ja urakoitsijan maine ovat olleet valintaperusteiden kärjessä. – Aikataulut ovat nousseet viime vuosina aiempaa korkeammalle. Putkiremonteista toivotaan nopeita. Putkiremontit pelottavat taloyhtiöiden hallituksia etukäteen, mutta ne sujuvat Yrttimaan mukaan pääsääntöisesti todella hyvin. – Tiedottaminen on parantunut vuosien aikana huimasti, ja nykyään urakoitsijat ymmärtävät, että kyse on palvelusta. Suomessa on ehtinyt tulla jo sen verran putkiremonttiikään päässyttä rakennuskantaa, että kokemusta on karttunut ja tiedottamisen merkitys remonttien hyvän sujumisen kannalta ymmärretään tänä päivänä paremmin. Tämä on tietenkin kiva huomata. Uusin putkiremonttibarometri viittaa myös siihen, että lähivuosina taloyhtiöiden päätöksenteossa tulevat korostumaan putkiremonttien yhteydessä tehtävät energiansäästöratkaisut. >>

PUTKITYÖ A. SALOJÄRVI PUH. 040 4120 418 KAIKKI LVI-TYÖT Käyttövesi- ja/tai lämpöjohtoremontit Lämmityslaiteasennukset, LTO-järjestelmät KKL-pätevyys luokka A

insinooritoimistoasalojarvi.fi

Putkiurakointia vuodesta 1952

Kangasalan Putkilämpö Oy Vällintie 2, Kangasala 020 766 9270

www.putkilampo.com

VALITSE TALOYHTIÖLLESI AMMATTITAITOINEN PUTKILIIKE - JA KAIKKI MENEE PUTKEEN! 020 766 9920 | www.putkityokv.com | info@putkityokv.com

Rakennusalan palvelut

uudisrakentamisesta remontteihin • Kuntotarkastukset • Home- ja kosteusvauriokorjaukset • Työnjohto ja valvonta

Korpikatu 4, 37130 NOKIA 0400 636 068 | jyrki@taisei.fi Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

11


JULKISIVU- JA PARVEKEKORJAUKSET

Pekka Koskinen, puh: 050 524 2612 pekka.koskinen@remonttitalo.com www.remonttitalo.com

– On mielenkiintoista seurata, miten tämä tulee näkymään jatkossa. Asuntojen ja kiinteistöjen puolella on energiansäästössä paljon parantamisen varaa. Taloyhtiöiden päätöksentekoon vaikuttavissa asioissa tärkeiksi nähtiin myös projektin vastuusuhteiden selkeys ja läpinäkyvyys. Ehkä hieman yllättäenkin tärkeäksi asiaksi nousi myös se, että urakoitsija käyttää omia työntekijöitään. Rahoituksen kanssa ajoissa liikkeelle

lisää luettavaa www.omakiinteisto.com

Putkiremonttibarometrissa kysyttiin myös taloyhtiöiltä rahoituksesta ja siitä, missä vaiheessa sitä oli haettu.12 prosenttia vastanneista oli hakenut rahoitusta jo ennen hankesuunnittelun aloitusta, 15 prosenttia sen alussa ja ylivoimaisesti suurin osa eli 58 prosenttia vasta hankesuunnitteluvaiheen jälkeen. Rahoituksen saaminen on vaikeutunut, minkä vuoksi rahoitusta kannattaa lähteä suunnittelemaan ja hakemaan ajoissa. Yrttimaa näkee, että rahoitusta olisi hyvä lähteä selvittämään jo ennen hankesuunnittelun aloittamista. – Lainan saaminen ei ole enää mikään läpihuutojuttu. Nykyinen tilanne vaatii isännöitsijän ammattitaidolta ja neuvottelutaidoilta paljon. Jos omasta pankista ei saa lai-

naa, isännöitsijän ei pidä luovuttaa vaan jatkaa lainan kysymistä muilta rahoituslaitoksilta. Vaikutukset asunnon hintaan?

Barometrissa kysyttiin myös, millainen käsitys asukkailla on siitä, miten putkiremontti vaikuttaa asunnon arvoon. – 70 prosentilla vastanneista oli realistinen käsitys eli se, että putkiremontti ei nosta asunnon arvoa. Putkiremontit ovat normaalia kiinteistön ylläpitoa ja ne pitää vain tehdä. Eri asia tietenkin on, jos putkiremontin yhteydessä tehdään selvä tasokorotus huoneistoon, hienompi kylpyhuone ja kunnon keittiöremontti, Yrttimaa sanoo. Putkiremontin tekemisellä tai tekemättä jättämisellä on kuitenkin vaikutusta asuntojen hintaan ja kysyntään. – Tulossa oleva putkiremontti laskee tunnetusti hintoja. Pahempi tilanne on kuitenkin, jos rakennuksen ikä on sellainen, että putkiremontti pitäisi olla iän puolesta tehtynä tai ainakin suunnitteilla eikä sitä ole edes suunnitelmissa. Ostajat tajuavat, että kaikki ei ole taloyhtiössä kohdallaan ja pelästyvät. Kun putkiremontti on tehty, rauhoittaa se puolestaan ostajia. Lähde: Putkiremonttibarometri 2019 / Isännöintiliitto

www.lamplan.fi +358 (0)50 5117755

Oletko saneeraamassa? - LVI-suunnittelu - IV-& KVV- Työnjohto - Energiaselvitykset 12

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

>>


Putkisaneeraukset Vahinkopalvelut Timanttiporaukset Kosteuskartoitukset TAMPERE | YLÖJÄRVI | PIRKKALA | NOKIA

Kysy lisää palveluistamme » 040 766 5177 | info@serak.fi | www.serak.fi

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

13


www.pmr.fi

RUUTUMA A OY PARKKIPAIKAT JA PIHA-ALUEET

OVAT YKSI KIINTEISTÖN NÄKYVIMMISTÄ ALUEISTA. • Me taas olemme parkkipaikkamaalausten ja pysäköintialueiden kunnossapidon ammattilaisia. • Kauttamme saat kaikki merkintätyöt maalaamalla tai massalla tehtynä. • Huollamme, sekä rakennamme myös leikkipaikkoja ja muita ulko-alueita. • Meiltä saat Puuha.com leikki-/pihatelineet asennettuna.

Lisätietoa www.ruutumaa.fi tai puh. 040 510 9497

Urakoitsija mukaan jo alkuvaiheessa? Vuoden 2019 parhaaksi putkiremontiksi valittiin Asunto Oy Porthaninhovin putkiremontti Helsingissä. Asunto Oy Porthaninhovin putkiremontti tehtiin uuden suuntauksen mukaisesti rakennuttajakonsultin kumppanuusmallilla. Urakoitsija valittiin kilpailutuksen tuloksena jo varhain, esisuunnitteluvaiheen jälkeen ja kytkettiin hankkeeseen mukaan. Urakoitsijan valinnassa painottuivat urakoitsijan luotettavuus, osaaminen ja toimitusvarmuus. Urakoitsijalta edellytettiin, että tämä tarkastaa kiinteistön huolellisesti ja esittää urakkaan vaikuttavat asiat ennen sopimuksen tekoa. Taloyhtiö hyötyi hankesuunnittelusta alkaen urakoitsijan materiaali- ja asennusosaamisesta. Myös toteutussuunnitelmat viimeisteltiin yhdessä urakoitsijan kanssa. Sopimukseen sisältyi kattava yksikköhintaluettelo, joka auttoi pysymään budjetissa ja aikataulussa. Osakkailla oli myös käytössään verkkokauppa sisustusvalintoja varten. Erikoisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen sanoo, että he LVI Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:ssä kannustavatkin taloyhtiöitä siihen, että urakoitsija otettaisiin jo varhaisessa vaiheessa hankkeeseen mukaan. – On nähty jo monta kertaa, että tämä on hankkeen sujuvuuden kannalta eduksi.

14

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020


Pidetään viemärit kunnossa! Nykyiset viemärit ovat varmoja ja pitkäikäisiä. Tukoksia kannattaa kuitenkin ehkäistä järkevällä asuntokohtaisella toiminnalla. Jos viemäri tukkeutuu pahasti, on syytä tilata LVI-ammattilainen paikalle viemäriä aukaisemaan. Erikoisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä suosittelee, että taloyhtiöissä annettaisiin ohjeistus siitä, miten asukkaiden tulee pitää viemärinsä kunnossa. – Lattiakaivojen puhtaana pitäminen on se, mistä kaikkien asukkaiden tulisi huolehtia. Lattiakaivoihin kertyy likaa ja pesuainejäämiä, jotka aiheuttavat tukoksen. Avaamalla ja puhdistamalla lattiakaivon säännöllisesti tulee ehkäisseeksi niin tukoksia kuin hajuhaittojakin. Myös pullovesilukko olisi hyvä tyhjentää ja puhdistaa säännöllisesti. Huomiota kannattaa Mäkisen mukaan kiinnittää myös keittiön lavuaarin käyttöön ja erityisesti siihen, mitä sinne kaataa. – Rasva on juoksevaa lämpimänä, mutta kylmässä putkessa se jähmettyy ja muuttuu tahmaiseksi. Rasvan kannattaa antaa mieluummin jähmettyä ja sen jälkeen laittaa vaikkapa biojätteeseen. Ammattilaista vaativat tilanteet

Kun tukos pääsee niin pahaksi, että tulee tarve päästä aukomaan viemäriä oikein kunnolla, kannattaa ehdottomasti kääntyä ammattilaisen puoleen. – Ammattilaisilla on sitä varten järeät työkalut, joihin taloyhtiöiden ei kannata investoida ja joita ei taloyhtiössä välttämättä kukaan osaisi käyttääkään. Ammattilainen pystyy myös tekemään puhdistuksen nopeasti ja siististi, Mäkinen sanoo. Jos kiinteistössä on vielä vanhoja valurautaviemäreitä, joihin tulee ajan kanssa kemiallista syöpymää, niihin voidaan Mäkisen mukaan tehdä uusi muovipinnoite. Muovipinnoitteessa syöpymisongelmaa ei ole. l Pixabay

Putkiremonttien ammattilainen Pirkanmaalla Lupaamme sinulle sujuvan remontin ja laadukkaan lopputuloksen. Toimintamme kivijalka on ammattitaitoinen ja vastuullinen henkilökunta. Pidämme aikataulut ja laskutamme vasta, kun työ on hyväksytty.

TILAA ILMAINEN ARVIOKÄYNTI,

SOITA 040 559 6568 ”Teen aina asiakkaalle niin kuin itselle tekisin omassa kodissa.” LVI-asentaja Harri Isotalo

Kivilähteentie 10 33470 Ylöjärvi

Puh. arkisin 8-16

040 559 6568

Päivystys muina aikoina

010 322 5130

www.lvikurikka.fi

VIEMÄRIHUOLTOPALVELUT Tampere & Pirkanmaa 24/7

päivystys 040 356 6664

• • • • • • • • • •

Viemäreiden avaukset Öljynerotinkaivojen tyhjennykset Hiekanerotinkaivojen tyhjennykset Rasvanerotinkaivojen tyhjennykset Kiinteistöjen viemäreiden puhdistukset Juurien poistot Viemäreiden kuvaukset ja raportointi Sadevesikaivojen tyhjennykset Viemäreiden sulatukset Sadevesikaivojen sulatukset

työnjohtaja Joni Hilden 040 711 3318 www.pirkanmaanviemaritekniikka.fi Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

15


Pixabay

lll

Teksti: Tiina Raatikainen

Hyvä tarjouspyyntö syntyy yhteistyöllä Tarjouspyynnön tekemistä ei kannata jättää vain isännöitsijän kontolle. Hyvä tarjouspyyntö syntyy hallituksen, isännöitsijän ja mahdollisen projektinjohtajan tai projektipäällikön yhteistyönä.

16

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020


Tästä kannattaa mainita jo tarjouspyynnössä, kuten myös se, jos jätetään jotakin ehtoa YSE:stä soveltamatta. – Tilaaja on velvollinen ensisijaisesti teettämään urakkaan liittyvät muutokset ja lisäykset urakasta sopimuksen tehneellä urakoitsijalla, ellei ole erityisiä painavia syitä jonkun toisen työnsuorittajan käyttämiseen. Rakennusalan urakkakilpailun periaatteita RT 16–10182 ei tarjouspyynnössä sen sijaan missään nimessä kannata ilmoittaa noudattavansa. – Nämä ehdot velvoittavat valitsemaan halvimman tarjouksen. Eikä halvin todellakaan aina ole taloyhtiölle se paras! Pynnönen neuvoo, että tarjouspyynnössä kannattaa mainita lisäksi, että sopimus syntyy vasta kun kirjallinen sopimus allekirjoitetaan. Lisäksi on hyvä jo tarjouspyynnöissä pyytää hintatietoja osakkaiden mahdollisia omia töitä varten.

Paljon tietoa, parhaat tarjoukset

Kaikki kokemus käyttöön

Tarjouspyyntöön tulisi sisällyttää kaikki mahdolliset asiakirjat riippuen siitä, mitä ollaan kilpailuttamassa. – Pääsääntöisesti voidaan todeta, että mitä enemmän tietoa voidaan antaa kohteesta, johon ollaan pyytämässä tarjousta, sen parempi tarjous saadaan tehtyä ja sitä tarkemman tarjouksen urakoitsija voi antaa. Ja mitä tarkempi tarjous on, sitä vähemmän lisä- ja muutostöitä tulee urakan aikana. Kun hanke on asianmukaisesti suunniteltu, näin yleensä onkin, Pynnönen sanoo. Pynnösen mielestä kannattaa myös harkita, että edellytettäisiin urakoitsijoiden käyvän kohteessa eli tulevalla työmaalla ennen tarjouksen antamista, jotta urakoitsijat tietäisivät, millainen kohde on kyseessä. – Tarjouspyyntöön kannattaa laittaa myös, mitä ehtoja tulevaan sopimukseen sovelletaan. Mitään urakkalakia ei ole olemassa, ja näin ollen aika yleisesti sovelletaan urakkasopimuksen YSE 1998 ehtoja.

Mitä kilpailutuksen laajuuteen tulee, nyrkkisääntönä on Pynnösen mukaan pidetty, että hallitus tekee tarjouspyynnöt riittävälle määrälle – yleensä 3 - 5 – päteviä ja sopivia urakoitsijoita. – Kun pohditaan kenelle toimitetaan tarjouspyyntö, kannattaa taloyhtiön ehdottomasti kysellä projektinjohtajan kokemusta eri urakoitsijoista, miten näiden projektit ovat sujuneet. Myös isännöitsijällä saattaa olla hyvää kokemusta eri tahoista. Kaikki saatavilla oleva tieto tulisi ylipäänsä hyödyntää, Pynnönen sanoo. Taloyhtiön urakkakilpailutuksesta todetaan yleensä, että se olisi järjestettävä hyvän tavan mukaisesti. Millaisia asioita tämä hyvän tavan mukaisesti pitää sisällään? – Hyvän tavan mukaista on, että tarjouksenantajia kohdellaan tasapuolisesti ja noudatetaan tarjouspyynnössä ilmoitettuja valintaperusteita. Tinkiminen tai tinkimiskierros ei ole hyvän tavan mukaista, Pynnönen sanoo.

KORJAUSRAKENTAMISEN AMMATTILAINEN

Päällystetyöt erilaisiin kohteisiin • Pihat • Julkiset alueet • Torit • Kadut • Korjaukset • Timanttisahaukset • Suunnittelu ja neuvonta Soita ja kysy lisää 0400 636 455 Asfaltti Rakennus Ky, Polunmäenkatu 7 B 1, 33720 TAMPERE www.asfalttirakennus.fi

Bitumieristystyöt hoitaa HH-Kate Meiltä saat laadukkaasti kaikki bitumieristystyöt uudis- ja saneerauskohteisiin. Tarvittaessa myös nopea korjauspalvelu. kemuksella

35 vuoden ko

Pyydä tarjous 0400 730 308 www.hh-kate.com

- pihasuunittelu - viherrakentaminen - kivityöt - hoitotyöt ER

PALV U

Luotettavaa viherja kivialan rakentamista www.ihanpihalla.fi 045 12 33 100

EL

>>

MONIPUOLISET VIHERALAN PALVELUT

VIH

Apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Kiinteistöliitosta näkee, että hallituksen on ensisijaisen tärkeää osallistua tarjouspyyntöjen tekemiseen eikä jättää sitä vain isännöitsijän kontolle. – Isännöitsijä ja toivon mukaan myös projektipäällikkö ovat sitten hallituksen tukena tarjouspyynnön tekemisessä. Kun on isompi korjaushanke edessä, kannattaa selvittää, olisiko hallitukseen tarjolla innokkaita ehdokkaita, joilla olisi hankkeeseen liittyvää arvokasta osaamista. Muitakaan osakkaita ei ole syytä unohtaa. – Hallitusten ja yhtiökokousten kannattaa lisäksi järjestää keskustelutilaisuuksia ja infotilaisuuksia, joissa kaikki osakkaat voivat esittää näkemyksiään ja hankkeeseen liittyviä kysymyksiä, Pynnönen toteaa.

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

17


Vakioehdot – mitä ne ovat ja miksi ne on syytä ottaa sopimukseen mukaan?

Pixabay

Urakkasopimuksista ei ole oikeusjärjestyksessämme erityislakia. Tästä syystä rakennusurakointiin on alan toimijoiden yhteistyön tuloksena luotu vakioehtoja, joilla pyritään helpottamaan urakoista sopimista ja selkeyttämään eteen tulevia tulkintatilanteita. Etuliite ”vakio” tarkoittaa ehtojen sisällön vakiintuneisuutta eikä sitä, että ehdot olisivat luonnostaan osa urakkasopimusta. Vakioehdot, kuten YSE 1998 -ehdot, tulevat urakkasopimuksen osaksi vain, jos niin nimenomaisesti sovitaan eli kyseisten ehtojen noudattaminen mainitaan sopimuksessa. Jos mainintaa ei ole, ehtoja ei myöskään sovelleta. Vakioehtoihin tulee viitata viimeistään urakkasopimuksessa, mutta järkevintä olisi jo tarjouspyynnössä mainita, että urakassa sovelletaan tiettyjä vakioehtoja. Tällöin urakoitsija osaa tarjousta laskiessaan ottaa huomioon vakioehtojen urakoitsijalle asettamat velvoitteet. YSE 1998 -ehdot vahvistavat tilaajan asemaa

Taloyhtiöiden kannattaa etenkin perusparannushankkeissaan ottaa sopimuksissaan käyttöön rakennusurakan yleiset sopimusehdot eli YSE 1998 -ehdot kyseisten ehtojen kattavuuden vuoksi. YSE 1998

-ehdoissa määrätään muun muassa urakoitsijan ja tilaajan velvollisuuksista, urakkahinnan maksamisesta, urakan muutos- ja lisätöistä, työmaa-ajan toiminnasta, rakennusvirheistä ja niiden korjaamisesta, urakan vastaanotosta sekä takuuajasta. Urakan sitominen YSE-ehtoihin on ehdottoman suositeltavaa, koska silloin tärkeimmistä asioista tulee varmasti sovittua asianmukaisella tavalla. Taloyhtiöilläkin on siten käytössään valmis sopimusehtopaketti, jonka soveltaminen takaa sen, että urakkasopimuksilla on selkeät juridiset raamit. Ehtojen vakiintuneet tulkintatavat helpottavat myös mahdollisten kiistojen ratkaisemista. Taloyhtiöiden kannalta laatu ja laadunvalvonta ovat tärkeitä asioita. YSE 1998 -ehdoissa on asetettu urakoitsijalle velvoitteet laadunvarmistuksesta ja -valvonnasta. Kun nämä ehdot ovat käytössä, on taloyhtiön asema mahdollisissa ongelmatilanteissa vahvempi kuin ilman näitä valmiiksi sovittuja ehtoja.

YSE-ehtoja ei välttämättä tarvitse soveltaa taloyhtiön urakoissa sellaisinaan, vaan urakkasopimukseen voidaan ottaa myös vakioehdoista poikkeavia ehtoja. Urakkasopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia normaalia kahden vuoden takuuta pidemmästä takuuajasta. Hallituksen jäsen, tutustu YSE-ehtoihin!

Tuoreen tai vähän vanhemmankin taloyhtiön hallituksen jäsenen kannattaa perehtyä YSE-ehtoihin. Hallituksen jäsenellä on tällöin paljon paremmat eväät urakan etenemisen seuraamiseen. Jos urakan määräysvalta jätetään urakoitsijoille, saattaa se johtaa muun muassa kustannusten kasvamiseen. Lisätietoa YSE 1998 -ehdoista taloyhtiön urakoissa saa Joachim Lindholmin kirjoittamasta Rakennusurakat taloyhtiössä – Opas YSE 1998 -ehtojen soveltamiseen -kirjasta .Kirjan on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy ja sitä voi tilata osoitteesta www.kiinkust.fi. l

VESIKATON TERVEYSTARKASTUS KATTOTOHTORILTA!

18

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020


ILMOITUS

Luonnonkivielementeillä arvonnousua kiinteistölle

• asuntomessuvoittaja 2017 • patentoitu kivielementtijärjestelmä • suomalaista teollista käsityötä • aitoa suomalaista luonnonkiveä

– helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti Stonelementin uniikeilla kivielementeillä kiinteistön arvo nousee jo suhteellisen pienellä panostuksella. Kun kestävä ja kaunis luonnonkivi yhdistetään nopeaan ja laadukkaaseen pienen hiilijalanjäljen betonielementtirakentamiseen, lopputulos ikääntyy arvokkaasti ja kestää myös käyttöä. Stonelement-kivielementtijärjestelmä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, sillä se on Stonelement Oy:n kehittämä ja patentoima. Tuotekehitystyössä on käytetty Suomen parhaita asiantuntijoita. Yritys on kehittänyt menetelmän, jolla se valmistaa suomalaisella luonnonkivellä pinnoitettuja korkealaatuisia kivielementtejä. Kivielementeissään Stonelement käyttää kaikkia Suomesta löytyviä luonnonkiviä, kuten erilaisia liuskekivilajeja, diabaasia ja graniittia. – Tarjoamme asiakkaalle laadukasta kivirakennetta, joka saadaan asennettua isoonkin kohteeseen nopeasti. Tilaajan kannalta etumme on myös helppous. Pystymme tarjoamaan kokonaisvaltaisen palvelun asiakkaalle aina rakenne- ja lupasuunnittelusta tuotantoon ja asennukseen. Ja kaiken tämän vielä lisäksi erittäin pienellä hiilijalanjäljellä, kertoo Teppo Vuohelainen Stonelement Oy:stä. Asennuksen nopeus perustuu Stonelementillä siihen, että elementit tehdään tuotannossa täysin valmiiksi ja vain asennetaan ja viimeistellään paikan päällä. Perinteisen luonnonkiveyksen tekeminen taas on paikan päällä tapahtuvaa aikaa vievää käsityötä. Kun pääasiallinen työ tehdään valmiiksi tuotannossa, työtä ei myöskään joudutaan tekemään säiden armoilla.

– Tuotteemme ulkonäkö on silti sellainen, ettei edes ammattilainen erota sitä hitaasti käsityönä rakennetusta, Vuohelainen toteaa.

tusta. – Luonnonkivi on myös kestävää ja vain paranee vanhetessaan.

Nopea pihan ilmeen kohotus

100%:n asiakastyytyväisyys

Stonelementin tuotevalikoima on laaja muureista ja kiviaidoista kiviportaisiin ja kulkuluiskiin. Stonelement valmistaa myös kiviseiniä ja kivilattioita. Tarvittaessa osa rakenteista voidaan rakentaa käsityönä, yli 20 vuoden kokemuksella. – Monessa taloyhtiökohteessa on kysyntää useallekin meidän tuotteellemme. Tilaajan kannalta onkin kustannustehokasta tilata samalla kertaa kaikki tarvittavat tuotteet. Ne saadaan yhdellä kuormalla pihalle, ja asennus hoituu taloyhtiökohteessa yleensä päivässä, minkä jälkeen viimeistelytyöt vievät muutaman päivän. Taloyhtiössä ei jouduta sellaiseen tilanteeseen, jossa piha on työn alla suurimman osan kesästä. Kivirakenteille, kuten tukimuureille ja tasokorotuksille, on tänä päivänä kysyntää, kun kiinteistöjä rakennetaan yhä useammin haastaville paikoille, joissa on korkeuseroja, rinteitä ja erilaisia maastonmuotoja. Stonelementin kivetysratkaisut palvelevat kuitenkin mitä tahansa kiinteistöä, sillä esteettisesti miellyttävät kivirakennelmat nostavat kiinteistön arvoa ilman suurta rahallista panos-

Stonelementillä työn laadun takaa yli 20 vuoden kokemus ja vahva suomalainen kiviosaaminen sekä tinkimätön ammattiylpeys. – Tavoitteemme on 100%:n asiakastyytyväisyys ja se, että jokainen asiakas on meille referenssi. Kun jokin uusi kohde on valmistunut, sanomme aina potentiaalisille uusille asiakkaille, että muista kohteista voitte kysyä, miten tyytyväisiä kokonaisuuteemme on oltu. Asiakastyytyväisyys on osoittanut, että olemme päässeet tavoitteeseemme erittäin hyvin, Vuohelainen toteaa tyytyväisenä

Stonelement  Oy +358 50 369 4581 info@stonelement.fi www.stonelement.fi Esittely- ja neuvottelutilat  Areenakatu 7 lh.1, 37570 Lempäälä Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

19


Unsplash

lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Hyvä sisäilma ja energiatehokkuus kulkevat käsi kädessä 20

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020


Päästötavoitteet kannustavat taloyhtiöitäkin miettimään keinoja energian säästämiseksi rakennuksissaan. Energiatehokkuutta parannettaessa on kuitenkin huomioitava myös rakennuksen ilmanvaihto. Vuonna 2018 voimaan tulleet EU:n energiadirektiivit määrittelivät tiukat tavoitteet päästöjen vähentämiselle tulevina vuosina. Suomikin tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Rakennusten energiatehokkuuden rooli ei kuitenkaan tule juuri esille ilmastonmuutoksessa käytävässä julkisessa keskustelussa, ihmettelee Aaltoyliopiston LVI-tekniikan professori, tekniikan tohtori Risto Kosonen. – Puhutaan lihansyönnistä, lentomatkailusta, turpeenpoltosta. Kukaan ei puhu mitään rakennuksista, jotka ovat suurin yksittäinen päästöjen lähde. Kosonen huomauttaa lentämisen hiilidioksidipäästöjen olevan vain 2–3 prosenttia kaikista päästöistä, siinä missä rakennusten osuus Suomen primäärienergian kulutuksesta on jopa 40 prosenttia. Esimerkiksi Helsingin kasvihuonepäästöistä 56 prosenttia aiheutuu rakennusten lämmityksestä. – Jos katsoo isossa mittakaavassa, asuminen, pientalot ja ennen kaikkea kerrostalot ovat 2/3 kaikesta rakennustemme energiankäytöstä. Jos halutaan isossa mittakaavassa vaikuttaa ilmastoasioihin, se on kaikkein potentiaalisin kohderyhmä. Ympäristöministeriön vuonna 2013 antama asetus edellyttää toki taloyhtiöitä parantamaan rakennuksen energiatehokkuutta merkittävien korjausten yhteydessä. Rakennusten osalta

päästötavoitteet kohdistuvat Kososen mukaan kuitenkin enemmän uudistuotantoon ja isompiin remontteihin. – Olemassa olevaan kiinteistökantaan niitä ei suoranaisesti kauhean paljon ole, hän toteaa. Rakennuskanta uudistuu hitaasti, joten päästöihin ei voida vaikuttaa vain uudistuotannon kautta. Rakennusten energiakorjaukset voisivatkin olla yksi keino hillitä ilmaston lämpenemistä. Huolena energiaremonttien vaikutus sisäilmaan

Toisinaan julkisessa keskustelussa esille nousee kuitenkin huoli, että rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen aiheuttaisi sisäilmasto-ongelmia ja heikentäisi sisäolosuhteita. Kosonen arvioi käsityksen olevan lähtöisin 1970-luvun energiakriisistä ja sen myötä tehdyistä remonteista: – Silloin tehtiin usein tällaista tiivistämistä ja vaipan lisäeristämistä ja unohdettiin ilmanvaihto. Ja nyt on vielä enemmän julkisella puolella tehty korjauksia, jotka eivät ole ihan onnistuneet. Asuinrakennuksissa ongelmat ja huolenaiheet koskevat hänen mukaansa tyypillisesti kuitenkin enemmän kosteus- ja homeasioita kuin sisäilmaa. LVI-remonttien myötä sisäolosuhteet tavallisesti vain paranevat. – Valtaosa vanhemmasta asuinra-

kennuskannasta on varustettu koneellisella poistoilmanvaihdolla. Kun se muutetaan koneelliseen poisto- ja tuloilmajärjestelmään, sen ei pitäisi ilmanlaatua ja olosuhteita heikentää, vaan päinvastoin. Kosonen toi esiin jo vuonna 2010 Rakennuslehdessä, ettei energiatehokkuudessa saisi sivuuttaa sisäympäristön hallintaa. Kolumnissaan hän totesi, että kun vaippa eristetään hyvin, huonelämpötila nousee helposti liian korkeaksi viihtyvyyden kannalta. Järjestelmien suunnittelussa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota huoneolosuhteiden hallintaan, jottei huonelämpötila nouse liikaa myös talvi- ja välikaudella. Älykäs huoneolosuhteiden hallinta ratkaisuna

Viimevuotisessa Rakennusten energiaseminaarissa käsiteltiin muun muassa energiaremonttien vaikutusta rakennusten sisäolosuhteisiin. Kosonen esitteli tapahtumassa älykkäitä ratkaisuja huoneolosuhteiden hallintaan. Tiivistettynä älykkäällä säädöllä voidaan vaikuttaa ilmanvaihdon määrään oikea-aikaisella käytöllä joko lämpötilan tai olosuhteiden mukaan. – Kun rakennuksessa on lämmitysjärjestelmä ja ilmanvaihtojärjestelmä, joka on koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä, niiden asetusarvot voivat olla päällekkäin, Kosonen kertoo. Raken>>

Taloteknistä palvelua vuodesta 1992 alkaen

TMP ILMASTOINTI OY www.tmpilmastointi.fi 020 7129 510 Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

21


nuksessa toinen järjestelmä saattaa siis lämmittää tilaa ja toinen samaan aikaan jäähdyttää sitä, eikä niiden yhteistoimintaa pystytä hallitsemaan. – Esitys liittyi enemmän julkisen rakennuksen lämpötilan ja ilmanvaihdon ohjaukseen, hän tarkentaa. Esimerkkitapauksessa älykästä energianhallintakonseptia oli demonstroitu Aalto-yliopiston erään oppilaitosrakennuksen tiimitiloissa, joita opiskelijat käyttävät. Testikohteeseen asennettiin ensinnäkin älytermostaatit, joilla tilojen lämpötilaa voitiin ohjata tarkemmin. – Tavalliset termostaatit ovat ylilämpötilan rajoittajia. Ne estävät huonetilan lämmittämisen, jos huonelämpö nousee yli 23 asteen, mutta muuten ei ole kauhean tarkasti säädetty lämpötilaa. Älytermostaateilla toteutettu vesikiertoisten patte-

Ikkunat • Ovet • Ilmanvaihto

Myynti - Asennukset - Huollot Myös pienremontit ja asennuspalvelut taloyhtiöille

Mikko Saarnio ✆ 045 213 8800

ammattitaito

omistaja

taloyhtiö

säännöt

turvallisuus

asuminen tutkimukset

rappukäytävä

strategia

maalämpö

neuvontapalvelu

sopimusehdot hallitus

julkisivu energialasku yhtiökokous lämpöpumppu

osake

piha-alue hissi

vastike

energia laki

isännöitsijä

Oma Kiinteistö

talonmies kunnossapito pihaparlamentti

kaukolämpö

kunnossapitovastuu yritys sopimus

huoneistoremontti

Kiinteistö

www.ruudukko.com

koti

kattoremontti

remontti

asunto

reiden ohjaus ja rakennusautomaation säätämä tarpeenmukainen ilmanvaihto yhdistettiin vielä toisiinsa pilvipalvelulla. Lisäksi tilojen käyttäjillä oli mahdollisuus säätää huoneilman lämpötilaa ja tehostaa ilmanvaihtoa itse kännykkäsovelluksen avulla. Huoneistokohtainen seuranta voi lisätä tyytyväisyyttä

Aalto-yliopiston kohteessa voitiin älykkäällä huoneolosuhteiden hallinnalla varmistaa järjestelmien suunnitelman mukainen toiminta ja hallita huoneolosuhteita energiatehokkaasti. Käyttäjäkyselyissä ilmeni, että olosuhteiden käyttäjälähtöinen hallinta paransi myös opiskelijoiden tyytyväisyyttä huoneolosuhteisiin. Vaikka kyseessä oli julkinen tila eikä asuinrakennus, Kosonen vinkkaa saman yrityksen myyvän älytermos-

ILMASTA SÄÄSTÖÄ! Esimerkkejä tuotteistamme

Kotimaisillakin ilmanvaihtosuodattimilla voit säästää. Hintavahtimme pitää siitä huolen.

Meiltä myös Keskuspölynimurit, tarvikkeet ja varaosat sekä Beam ja Puzer valtuutettu huolto.

Asiakkaanamme et maksa liikaa!

Tilaa kätevästi verkkokaupasta » www.suodatinkeskus.com Puh. 010 279 0000 • myynti@suodatinkeskus.com Sammonkatu 50, Tampere

22

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020


Pixabay

Energiakorjaus pääosin parantaa sisäilman laatua

taatteja myös asuinrakennuksiin. Älykkään säätöventtiilin etuna on, että huoneilman lämpötilaolosuhteita voidaan hallita huonekohtaisesti paremmin kuin keskitetymmällä järjestelmällä. – Toinen etu on se, että jos siinä verkostossa on tasapainotuksen kanssa ongelmia, eli vesivirrat eivät ole optimaaliset eri huoneissa ja eri kerroksissa, sitä pystytään kompensoimaan. Haittapuoli on, että tuollaiset termostaatit ja venttiilit ovat kalliimpia kuin tavalliset, kuvailee Kosonen. Hän muistuttaa ihmisten olevan erilaisia: toisille 24 astetta on hyvä lämpötila, kun taas toisille se on jo liikaa. Jo lämpötilan seuraaminen etänä huoneistokohtaisesti voisikin olla yksi mahdollinen keino taata kaikille taloyhtiön asukkaille sopivat sisäolosuhteet. Kosonen huomauttaa, että tuollaisia ratkaisuja on jo toteutettu taloyhtiöissä ja vuokrayhtiöissä: – Helsingin Energia on asentanut Hekan eli Helsingin asuntotuotantoyksikön asuntoihin laitteita, jotka mittaavat huoneistoissa lämpötilaa, kosteutta ja sisäilman hiilidioksidipitoisuutta. Hekalla kaikkiaan 8 000 huoneistoa on liitetty etäseurantajärjestelmään. Jos asukkaat valittavat esimerkiksi asunnon lämpötilasta, huoltoyhtiön onkin helppo reagoida tilanteeseen ja nähdä jo etänä, millaiset olosuhteet kyseisessä huoneistossa on.

Jalostettua dataa kiinteistönpidon avuksi

Kosonen ounastelee energiaasioiden herättävän tulevaisuudessa enemmän keskustelua taloyhtiöissä. – Ja tietysti on tietynlaista trendiä asuinkerrostaloissa mennä kohti maalämpöpumppua, hän mainitsee esimerkkinä. Maalämmön hankintaan vaikuttaa kuitenkin ennen kaikkea järjestelmän kustannustehokkuus, joka riippuu muun muassa tontin koosta ja kaukolämmön hinnasta. Myös poistoilman lämmön talteenotto on noussut Kososen mukaan suosituksi ratkaisuksi kerrostaloissa. Uusi tekniikka tuo mukanaan uusia haasteita, joihin taloyhtiöissä ei ole välttämättä osaamista omasta takaa: – On koneellista tulo- ja poistoilmajärjestelmää, maalämpöpumppua, poistoilman lämmön talteenottoa – järjestelmät tulevat monimutkaisemmiksi. Ne voivat olla alan ammattilaisellekin työläitä, joten niiden hallintaan pitäisi saada palvelua. On hyvä, että sisäolosuhteista saadaan mitattua tietoa, toteaa Kosonen. Kiinteistöhuolto voi seurata datan perusteella, toimiiko esimerkiksi rakennuksen LVI-tekniikka suunnitellun mukaisesti. Hän huomauttaa, että isännöitsijät tulevat kuitenkin kaipaamaan kiinteistönpidon tueksi yksityiskohtaisen datan sijaan ennemmin jalostettua ja tiivistettyä tietoa laitteiden toiminnasta ja sisäolosuhteiden tilasta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tampereen teknillisen yliopiston ja Kaunasin teknillisen yliopiston taannoisessa INSULAtE-projektissa selvitettiin asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksia sisäilman laatuun ja asukkaiden terveyteen. Viisivuotisessa hankkeessa tutkittiin energiakorjausten vaikutuksia useissa asuinkerrostaloissa Suomessa ja Liettuassa. Suurin osa tutkimuksessa mukana olleista rakennuksista oli vuosina 1960–1980 rakennettuja asuinkerrostaloja, joissa tehtiin energiatehokkuutta parantavia korjauksia. Tutkimuksessa havaittiin asuinolosuhteiden pääsääntöisesti parantuneen korjausten jälkeen. Suomessa asuntojen lämpötila talvella ylitti silti suositellun ohjearvon (23 astetta) noin 40 % ajasta sekä ennen remonttia että sen jälkeen, ja sisäilman suhteellinen kosteus jäi usein alle suositusten. Sisäilman laatu vaikutti tutkijoiden mukaan paranevan rakennuksissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Seuraukset olivat kuitenkin päinvastaiset eräissä niistä rakennuksista, jotka oli varustettu painovoimaisella ilmanvaihdolla. Tutkimuksen pohjalta hankkeessa todettiin, että korkean sisälämpötilan laskeminen auttaisi säästämään energiaa ja ylläpitämään sopivampaa suhteellista kosteutta asunnoissa. Samalla painotettiin, että rakennusten energiatehokkuutta parannettaessa tulisi huolehtia myös ilmanvaihdon riittävyydestä ja säätää järjestelmät uudelleen. l Lähde: Turunen M, Leivo V, Martuzevicius D, Prasauskas T, Kiviste M, Aaltonen A, Du L, Haverinen-Shaughnessy U. Asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantaminen ja sen vaikutukset sisäympäristön laatuun ja terveellisyyteen. Tutkimuksesta tiiviisti 14/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Pixabay

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

23


Pixabay

lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Toimiva viestintä nojaa toistoon ja monikanavaisuuteen Hyvin suunniteltu ja toteutettu asukasviestintä helpottaa taloyhtiön suurten korjaushankkeiden valmistelua, mutta myös takaa sujuvamman arjen – ja sopuisan yhteiselon.

24

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020


Isännöitsijää ei saa ikinä kiinni, ja taloyhtiön hallituksen jäsenet tavoittaa vain sattumalta pihalla tai porraskäytävässä. Yhteisistä asioista tiedottaminen jää ilmoitustaululle vaivihkaa ilmestyneiden lappusten varaan, joita asukkaat lukevat, jos sattuvat huomaamaan. Kuulostaako tutulta? Oikeusministeriö selvitti vuosina 2013–2014 asuntoosakeyhtiölain toimivuutta ja muutostarpeita yhdessä Isännöintiliiton, Kiinteistöliiton ja Kiinteistönvälitysalan keskusliiton kanssa. Selvityksessä ilmeni, että taloyhtiöiden osakkaat ja asukkaat kaipaavat parempaa viestintää. Isännöintiliiton jäsenpalvelupäällikkö Anne Murtomäki toteaa, ettei toimiva viestintä olekaan taloyhtiöissä mikään aivan yksinkertainen asia. Tähän johtopäätökseen hän päätyi jo aikoinaan tehdessään isännöintiopintoihinsa liittyvää projektityötä, jossa käsitteli asukasviestinnän järjestämistä isännöintiyrityksessä. – Isännöitsijän työpäivä koostuu niin monesta muusta asiasta, joten asukasviestintä vain jää siinä, hän kertoo. Isännöintiyrityksissä ei ole myöskään tavallisesti mietitty viestintää kokonaisuutena, vaan jokainen isännöitsijä tekee sitä kunkin taloyhtiön kohdalla miten nyt tekeekin. Auttaakseen taloyhtiöitä parantamaan viestintäänsä Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto ja oikeusministeriö julkaisivat vuonna 2015 erillisen Taloyhtiöiden viestintäsuosituksen. Työmaata siinä riittää kuitenkin aina vain. Toimivan asukasviestinnän ensimmäinen askel onkin miettiä aivan simppeleitäkin pelisääntöjä: mistä taloyhtiössä viestitään, kuka viestii, miten usein – ja miten? Viestinnällä vältetään riskejä

Murtomäki on työskennellyt urallaan sekä viestintätehtävissä että isännöitsijänä. Hän kouluttaa Isännöintiliiton jäseniä ja kiinteistöalan koulutus-

säätiö Kiinkossa isännöinnin ammattitutkintoa opiskelevia asukasviestinnästä ja miten sitä kannattaisi isännöintiyrityksissä toteuttaa. Asukasviestinnällä on Murtomäen mukaan tärkeä rooli taloyhtiön arjen sujumisessa. Toimivalla viestinnällä voidaan ensinnäkin välttää erilaisia riskejä, mutta myös teroittaa kunnossapitovastuisiin liittyviä asioita: mikä kaikki on taloyhtiön ja mikä osakkaan vastuulla. – Viestinnän avulla varmistetaan, että taloyhtiössä osataan asua oikein. Esimerkiksi jos joissain asunnoissa käy talven tullen veto, asukas saattaa vetää korvausilmaventtiilit ilmastointiteipillä kiinni. Siitä voi seurauksena olla se, että asunnosta tulee ”pullo”; ilma ei vaihdu ja saattaa tulla sisäilmaongelmia. Murtomäki huomauttaa, että sisäilmaongelmia on haasteellista lähteä tutkimaan ja korjaamaan. Ne ovatkin usein kalliita remontteja. Myös esimerkiksi iän myötä hapertunut astianpesukoneen letku voi koitua taloyhtiölle tyyriiksi: – Ihmiset eivät huomaa tarkistella, ovatko letkut kunnossa vai ei, ja sitten tulee vesivaurio, jonka korjaaminen maksaa.

SANEERAUSKOHTEIDEN VESIKATOT JA VEDENERISTYSTYÖT

PR

ISM

A

KA

LE

VA ,

TA M

A! SEST K U ERA

PE

RE

a! Soit

044

2

720 10 6

NE

SA OUS

RJ

A DÄ T PYY

)&-4*/,*t5".1&3&t-")5*t3"6."

katehuolto.fi | Vehnämyllynkatu 33, TAMPERE

Yli 30 vuoden ja 3000 toimitetun hissin kokemuksella! Lisätietoja

– – puh. 044 977 3770

ASIAKKAANA KÄYTÖSSÄSI ennakoivaan kiinteistönpitoon

Talovisio

Tieto taloyhtiön tilanteesta edistää remontteja

sähköiseen asukasviestintään

Kunnossapitovastuiden selventämisen lisäksi viestinnän olennainen tehtävä on saada osakkaat sitoutumaan taloyhtiön tuleviin remontteihin, jotta ne saadaan ylipäätään tehtyä ajallaan. – Kun on tulossa iso remontti, sitä vetvotaan ja vatvotaan, eikä sille olla myötämielisiä taloyhtiössä. Sen takia voi tulla erilaisia viivästyksiä, harmittelee Murtomäki. Eniten hänen mukaansa puhutaan putkiremonteista, mutta samat ongelmat koskevat myös muita suuria korjaus-

ARVOSI MUKAISTA ISÄNNÖINTIÄ. Yhteydenotot: Mikko Isoniemi vastaava isännöitsijä, AIT, ITS, insinööri AMK Puh: 044 765 5976, mikko.isoniemi@isarvo.fi www.isarvo.fi

>>

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

25


Korjaushankeviestintä ei ole vain urakoitsijan vastuulla Korjaushankkeen viestinnästä vastaa tyypillisesti urakoitsija, mutta asia ei ole Anne Murtomäen mukaan käytännössä aivan niin yksioikoinen. – Sen perusjaon taakse mennään hirveän helposti, eikä sitten huomata sopia tarkemmin siitä, että milloin se urakoitsija viestittää, mistä asioista, kuinka usein ja mitä kanavia käyttää. Murtomäki muistuttaa, että vaikka urakoitsija vastaisikin pääosin korjaushankeviestinnästä, jonkun taloyhtiössä – olipa se sitten isännöitsijä tai hallituksen jäsen – täytyy viestiä urakkaan liittyvistä muista asioista. Esimerkkinä hän mainitsee kuvitteellisen rivitaloyhtiön, joka on sopinut urakoitsijan kanssa katon pesusta heinäkuun alussa. Viikkoa ennen työtä – eli juhannuksen jälkeisellä viikolla – urakoitsija jakaa asukkaiden postilaatikkoihin kirjeen, jossa tiedottaa työn ajankohdasta ja neuvoo suojaamaan puutarhakalusteet ja kukat, sillä pesun yhteydessä katolta tulee alas myös paljon irtoroskaa. – Ja mitä sitten käy? Osakkaat ovat lomalla, kun urakoitsija on laittanut tiedotteen, ja tulee hirveä haloo, kun katolta on tullut kaikenlaista moskaa. Kyseisessä esimerkissä isännöitsijä olisikin parhaassa tapauksessa viestinyt tulevasta katonpesusta jo kesän alussa ja muistuttanut asukkaita huomioimaan sen, mikäli ovat lähdössä matkalle. Murtomäen kokemuksen mukaan etenkin putkiremonteissa on jo opittu toimivaan tiedottamiseen, mutta samoin ei ole suinkaan taloyhtiöiden muiden suurten remonttien kohdalla. Huonosti tiedotettu remontti aiheuttaa helposti hämmennystä ja tarpeen saada tietoa hankkeen etenemisestä. – Ihmiset ovat kiukkuisia ja epätietoisia, ja kenen laariin se sitten sataa? Hallituksen laariin, mutta varsinkin isännöitsijän.

26

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

hankkeita. Osakkaat eivät halua ryhtyä esimerkiksi kattoremonttiin, joten vuotavaan kattoon joudutaan tekemään kalliita hätäkorjauksia ja paikkauksia. Kun osakkaat vihdoin taipuvat remonttiin, urakka ei ole tullut ainakaan halvemmaksi – päinvastoin. – Kun osakkaille viestitetään vaikka korjaustarpeista ja taloyhtiön tilanteesta yleensäkin säännöllisesti muutaman kerran vuodessa, osakkaat pysyvät jatkuvasti ajan tasalla, missä mennään ja sitoutuvat helpommin korjauksiin. Puutteellinen viestintä voi myös aiheuttaa taloyhtiöissä turhia väärinkäsityksiä ja eripuraa: – Erilaisten kunnossapitoon liittyvien vastuiden lisäksi toinen iso asia asukasviestinnässä on kaikki naapuriasioihin liittyvät asiat: mitä taloyhtiössä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä, Murtomäki kertoo. – Yöllä saa käydä suihkussa ja lapset saavat leikkiä sunnuntaina aamulla. Tällaiset asumisen pelisäännöt herättävät paljon keskustelua. Hän huomauttaa, että asumiseen liittyvissä epäselvyyksissä asukkaat soittavat herkästi isännöitsijälle. Kun asukkaat ja osakkaat tietävät, miten taloyhtiössä asutaan ja eletään, voidaan välttyä monilta naapuririidoilta. Viestinnän pelisäännöt kuntoon

Asunto-osakeyhtiölaki sääntelee taloyhtiön viestinnästä lähinnä vain yhtiökokoukseen liittyvän kokouskutsun osalta. Taloyhtiössä on siis tärkeää sopia erikseen viestinnän pelisäännöistä, miten viestintä hoidetaan ja kuka viestii mistäkin asioista: isännöitsijä vai kenties joku taloyhtiön hallituksesta? – Ja kannattaa kysyä asukkailta, millaista viestintää he toivovat. Asukkaiden kuunteleminen on todella tärkeää, painottaa Murtomäki. Hän neuvoo taloyhtiöitä suunnittelemaan mahdollisimman konkreettisesti, mistä asioista ja miten usein viestitään. Hyvänä apuna tässä on viestinnän vuosikello, johon on listattu taloyhtiön viestitettävät asiat koko vuoden osalta. Näitä voivat olla esimerkiksi kokoukset, mutta myös arki-

semmat asiat kuten kukkien istutukset ja lintujen ruokkiminen. – Siinä vaiheessa, kun hallitus aloittaa uuden kauden, on hyvä käydä pelisäännöt läpi, Murtomäki toteaa. Isännöitsijälle ja suurimmalle osalle taloyhtiöiden hallituksista viestintään liittyvät asiat ovat hänen mukaansa tavallisesti selkeitä, mutta hallituksen yksittäistenkin jäsenten on tärkeää ymmärtää, mistä asioista muille asukkaille saa puhua ja mistä ei. Murtomäki kertoo törmänneensä esimerkiksi netin keskustelukanavissa asukkaiden ihmettelyyn, miksi hallituksen pöytäkirjat eivät ole julkisia kaikille. Tähän on kuitenkin selvä syy: – Voi olla, että jostain osakkaasta on kerrottu yksityisiä asioita, ja myös vastikerästit merkitään pöytäkirjoihin. Sen takia ne eivät ole tietenkään julkisia kaikille. Monikanavaisuus ja toisto olennaisia

Toimivan asukasviestinnän kulmakiviksi Anne Murtomäki nostaa kaksi asiaa: monikanavaisuus ja toisto. – Olennaisinta on, että viestintää tehdään monen kanavan kautta, hän painottaa. Näin voitaisiin todella myös saavuttaa mahdollisimman suuri osa taloyhtiön väestä – seuraavathan ihmiset eri viestintäkanavia eri tavoilla. – Tietenkin postilaatikkojakelut ja kerrostalon ulko-oveen laitetut tiedotteet, ne ovat niitä toimivia kanavia. Tuttujen viestintäkanavien lisäksi Murtomäki kehottaa taloyhtiöitä hyödyntämään myös uusia ratkaisuja. Esimerkiksi digitaaliset porrasnäytöt ovat hänen mukaansa kehittyneet viime vuosina paljon. Taloyhtiön asioiden lisäksi niissä voidaan informoida esimerkiksi linja-autoaikatauluista. – Ja asukassivut ovat tietysti hyviä, kun niitä vain osataan käyttää. Asukassivutkin ovat vielä aika uusia, eikä niitä vielä kaikilla ole. Murtomäki mainitsee hyvänä ratkaisuna myös taloyhtiön Facebook-sivut tai pikaviestinryhmät. Niiden kautta osakkaiden ja asukkaiden on helppo olla yhteydessä keskenään.


Pexel

Kun asukkaat ja osakkaat tietävät, miten ” taloyhtiössä asutaan ja eletään, voidaan välttyä monilta naapuririidoilta.

Hiljaisten ääni kuuluviin asukaskyselyillä

Harmillisen usein esimerkiksi yhtiökokouksessa äänessä ovat vain tietyt osakkaat, ja hiljaisimmat saattavat jättää kokouksen tyystin väliin. – Erilaisilla asukas- ja osakaskyselyillä saadaan se hiljaistenkin ääni kuuluville. Ne ovat myös yksi tapa olla yhteydessä taloyhtiön hallitukseen, vinkkaa Murtomäki. Hän kertoo kuulleensa myös isännöintiyritysten järjestämistä isännöitsijätunneista, joissa asukkaat voivat tavata isännöitsijän kasvokkain ja keskustella taloyhtiön asioista. – Miksi ei olisi sitten vaikka

hallituksen tapaamisia jossain kerhotilassa? hän ehdottaa ja aprikoi vapaamuotoisen keskustelun ja kahvittelun olevan asukkaille helppo tapa tuoda esille asioita. Mahdollisia viestintäkanavia ja -keinoja on siis tarjolla runsaasti, ja taloyhtiön kannattaa hyödyntää niitä monipuolisesti arjessaan. Monikanavaisuuden lisäksi Murtomäki painottaa toiston merkitystä asukasviestinnässä: – Pitää toistaa samoja asioita, esimerkiksi mihin ne kinkkurasvat saa laittaa. Mehän viestitämme näistä joka ikinen vuosi, ja silti ne ovat aina epäselviä. l

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

27


Pixabay

lll

Teksti: Pia Tervo

Tehokas muovinkierrätys on kaikkien vastuulla Muoville ei ole jokaisessa taloyhtiöissä löytynyt vielä omaa kierrätysastiaa. Tehostuvalla kierrätyksellä voidaan kuitenkin vähentää ympäristöhaittoja samalla, kun kiinteistö säästää jätemaksuissaan.

28

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020


Lähitulevaisuudessa taloyhtiön jätekatoksessa epätietoisena seisoskelevia asukkaita tulee olemaan entistä vähemmän. Muovinkierrätyksestä ollaan tekemässä helpompaa muun muassa keräysastioita ja tiedotusta lisäämällä. Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini antaa taloyhtiöissä tapahtuvalle muovin kierrätykselle hyvin järkeenkäypiä perusteita: – Koska muovin jätemaksut ovat pienemmät kuin sekajätteen, muovin erillisellä keräämisellä voidaan säästää vuodessa merkittävästi sekajätteen tyhjennyshinnoissa. Taloyhtiö maksaa sekajätteen osalta sekä kuljetuksesta että käsittelystä. Muovin kohdalla taloyhtiö maksaa vain astian tyhjennyksen ja tuottajat maksavat jätteenkäsittelyn. Muovin uusiokäyttö on muun muassa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän mukaan myös ilmasto- ja elinkaarinäkökulmasta ekologisempaa kuin sen polttaminen, ja samalla säästetään muovin valmistukseen kuuluvia neitseellisiä raaka-aineita. Vireillä oleva jätehuoltolain uudistaminen muuttaa kiinteistöjen jätehuoltoa esimerkiksi niin, että saatetaan tarvita lisää tilaa uusille muovinkierrätysastioille. – Lakimuutoksen tarkkaa sisältöä ei vielä tiedetä, koska hallitus ei ole lausuntoaan antanut. Tiedossamme on ainoastaan työryhmän mietintä viime syksyltä, ja sen mukaan muutoksia on tulossa. Nykyisen jätelain pohjalta on olemassa alueellisia jätehuoltomääräyksiä, jotka riippuvat siitä, miten kunta aikoo jätehuollon organisoida. – On 30 yksittäistä kuntaa, jotka hoitavat jätehuollon itsenäisesti, mutta valtaosin kunnat ovat järjestäytyneet ostamaan palveluita jätehuoltoyhtiöltä, joiden toimialueella toimii kuntien yhteinen määräyksiä antava jätehuoltolautakunta. Uusi jätehuoltolaki tulee kumoamaan alueelliset

eroavuudet. Kaikella todennäköisyydellä sellaisia taloyhtiöitä, joissa on vähintään viisi asuntoa, velvoitetaan pakkausjätteiden erilliskeräykseen. Silloin kaikki muoviset pakkausjätteet pitää lajitella. Velvoite tulee koskemaan kerrostaloja kaikkialla Suomessa, mutta muille taloyhtiöille ja kiinteistöille muovin lajittelu jää vapaaehtoiseksi. Muovipakkausten kierrätyksessä selkeää edistystä

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on nostaa talousjätteen kierrätysastetta koko Suomessa kymmenen prosenttia, koska paljon kierrätykseen kelpaavaa jätettä viedään turhaan jätteenpolttolaitoksille kerryttämään kuonaja tuhkakasoja. Tavoite on asetettu täytettäväksi vuoteen 2023 mennessä. Soinin mielestä tavoite on realistinen myös muovin osalta. – Jos puhutaan pakkauksista, niin lasin ja kuidun osalta uudet tavoitteet on jo saavutettu. Muovipakkausten kierrätyksessä ollaan hyvällä tiellä, joskaan ei vielä maalissa. Muovin kierrätystavoite on 50 %. Viime vuonna keräsimme muovijätettä noin 42 %. Luku ei kuitenkaan vastaa kierrätysastetta laskentatavasta johtuen. Soinin mukaan yhdyskuntajätteen kierrätystä ei kuitenkaan saada tehostettua pelkästään pakkausjätteen kierrätykseen puuttumalla, koska käytännössä suurin kierrätettävä osa-alue on biojätteet, josta löytyy merkittävästi isompi kierrätyspotentiaali. Muovipakkausten lajittelu ei ole vaikeaa, kun siihen rutinoituu. Soini arvelee, että taloyhtiöissä on paljon asukkaita, jotka haluaisivat, että kiinteistöllä olisivat kattavat jätteenkierrätyspalvelut saatavana. – Kun taloyhtiö päättää lähteä mukaan, niin asukkaatkin aktivoituvat. Sellaisissa taloyhtiöissä, joissa on jätehuolto

Joko teillä kerätään muovipakkauksia? Molok®-jätesäiliöillä monta käytännöllistä vaihtoehtoa muovipakkausten keräykseen:

1

Jo käytössä olevat Molok® syväkeräyssäiliöt voidaan jakaa esimerkiksi muovin ja sekajätteen kesken

2

Molok®Light-pinta-astioilla saat helposti muovinkeräyksen nykyisen jätepisteesi rinnalle

3

Jos syväkeräyssäiliöt ovat vasta tulossa taloyhtiönne pihaan, voidaan muovinkeräys ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa jätejakeita pohtiessa

Lue lisää vaihtoehdoistamme: www.molok.com/muovinkeräys tai ota yhteyttä alueesi asiantuntijaan: sarita.koivula@molok.com, 0400 984 020

>>

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

29


Muovipakkaukset kiertoon taloyhtiöissä Muovipakkauksia kerätään taloyhtiöiltä nyt myös perinteisillä pyörällisillä jäteastioilla. Keräys laajenee alueellamme vaiheittain.

järjestetty maan päälle sijoitettavilla astioilla, on yleensä olemassa nelipyöräinen 600 litran astia. Jos taloyhtiössä on ollut kaksi astiaa sekajätekäytössä, niin yleensä toisesta astiasta tehdään pakkausmuovin keräysastia. Joskus kun taloyhtiöillä on osittain maan alle sijoitettavia syväkeräysjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu sekajätteelle, niin siellä ei välttämättä ole omaa astiaa muovijätteelle. Tällöin voidaan joutua tekemään isompia muutoksia systeemiin, Soini arvioi.

Katso lisätiedot: www.pjhoy.fi/muovi

24 h

KORJAUS PÄIVYSTYS

PALVELEVA LASILIIKE • LASITUSTYÖT • ERISTYSLASIT • IKKUNAT • LASIKATOT • TERASSIT • TERASSI KAIHTIMET JA LÄMMITTIMET • LAITURIT LASITALO TAMPERE Pikkukorventie 17 A 37150 NOKIA

30

Toimisto 03 455 2610 Päivystys 0400 850 957 toimisto@lasitalo.fi

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

Vireillä oleva jätehuoltolain uudistaminen muuttaa kiinteistöjen jätehuoltoa esimerkiksi niin, että saatetaan tarvita lisää tilaa uusille muovinkierrätysastioille.

avoinna ark. 7-16

Pakkauksen kierrätysmerkintä ohjaa oikeaan astiaan

Jos oikean kierrätysastian löytäminen tuntuu hankalalta, on ongelmaan olemassa helppo ratkaisu. – Jos pakkaus näyttää ja tuntuu muovilta, ja jos siitä ei löydy sellaista kolmiomerkintää, jonka sisällä on numero kolme, niin sen voi laittaa muovinkeräysastiaan. Numerolla kolme ilmaistaan PVC:tä sisältävä muovipakkaus, jota ei saa laittaa muovinkeräykseen. PVC-pakkauksen voi sen sijaan heittää sekajätteeseen. Jos pakkauksessa ei ole minkäänlaista kolmiomerkintää, niin silloin se kuuluu mitä ilmeisimmin sekajäteastiaan. Muovin lajittelu on helpompaa kuin miltä se aloittelijasta tuntuu. Lisäksi lajittelulla on selkeä päämäärä. Muovipakkausten lajittelu perustuu Soinin mukaan siihen, että se on ympäristön ja erityisesti ilmaston kannalta selkeästi parempi vaihtoehto kuin se, että jäte-

tään lajittelu tekemättä. – Meillä on myös paljon sekundäärisiä syitä. EU on antanut meille sitovia määräyksiä ja tavoitteita koskien kierrätystä. Emme saavuta annettuja tavoitteita, jos emme tee töitä sen eteen. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää muovin kierrätyksellä. Taloyhtiöiden asukkaiden vakuuttaminen kierrätyksen tärkeydestä on koko asian ydin. Ilman riittävää motivaatiota ei synny hyviä tuloksia. – On vielä helppoa järjestää mahdollisuuksia, sillä ei ole vaikeaa laittaa lisää keräysastioita, mutta se että miten saadaan asukkaat käyttämään näitä mahdollisuuksia, onkin avainkysymys. Soinin mukaan viime vuonna kerättiin kotitalouksista 79 % enemmän muovipakkauksia kuin vuonna 2018. – Toinen viime syksyn jälkeen tehty havainto on sellainen, että kiinteistöltä kerätään muovipakkauksia jo enemmän kuin Rinki-pisteiden kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun palvelu saadaan kiinteistölle, niin kyllä sitä yleensä käytetään jo siitäkin syystä, että asukasta kohden kertyvät muovipakkausmäärät ovat selvästi suurempia kuin aluekeräysjärjestelmien kantokyky. Muovin kierrätyksen omavalvonnan hoitaminen taloyhtiöissä sujuu luontevasti esimerkiksi niin, että kun joku asukas havaitsee virheen, niin hän ottaa yhteyttä isännöitsijään. Isännöitsijä voi valita keinot, joilla ilmoittaa asukkaille ongelmasta, esimerkiksi käyttämällä eteisen ilmoitustaulua.


Miten edetä muovinkeräysasiassa? Miten muovin keräys aloitetaan? – Riittää, että järjestetään erillinen keräysastia muoville esimerkiksi niin, että yhdestä aiemmin sekajätekäytössä olleesta astiasta tehdään muovinkeräysastia. Kuka neuvoo asukasta? – Taloyhtiön edustaja, hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä. Kenen puoleen taloyhtiön edustaja voi kääntyä muovipakkauksia koskevissa kysymyksissä? – Suomen Uusiomuovi Oy:n kotisivut tiedottavat kierrätyksestä. Mikäli kysymykseen ei löydy vastausta, voi kontaktoida yhteydenottolomakkeella tai puhelimitse. Miten kehittää tiedonjakoa ja -saantia taloyhtiöissä? – Taloyhtiöt voivat valita jäsenistöstään kierrätysvastaavan, joka sekä hankkii tietoa että jakaa sitä asukkaille. Entä jos kunta vastaa palvelutarjonnasta? – Paikallinen jätehuoltoyhtiö tiedottaa silloin. Aiheutuuko muovinkeräyksestä lisäkustannuksia taloyhtiölle? – Ei, jollei jätekatos vaadi laajennustoimenpiteitä. Yleensä muovin erilliskeräys tuottaa pelkästään säästöä. l Lähteet: www.uusiomuovi.fi https://www.plastics.fi/fin/muovitieto/ muovit_ja_ymparisto/muovien_kierratys/ https://www.hsy.fi/fi/isannoitsijalle/ kiinteistonjatehuolto/Sivut/ jatehuoltomaaraykset.aspx

KIINTEISTÖHUOLLON, ALUETÖIDEN SEKÄ OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMIEN PALVELUT. 010 424 2950 • Juvankatu 10, 33710 Tampere asiakaspalvelu@kartanonkp.fi • www.kartanonkp.fi

SMP Arboristit Oy SMP Arboristit Oy p. 0400 322 135 p. 045 230 6802 jari@smp-arboristit.fi

Puiden kaato- ja hoitotyöt • Puiden vaativatkin kaadot (kiipeillen, nostokoneilla)

• Puiden istutus, hoito ja neuvonta • Puiden kuntotutkimukset • Kantojen jyrsintäpalvelu • Metsuripalvelut • Tonttihakkuut

www.smp-arboristit.fi

UNTOON

UT K JULKISIV

OVIREMONTTEJA JO YLI 30 VUOTTA! • VALMISTUS • ASENNUS PYYDÄ TARJOUS!

Pirkkalan Alumiini ja Lasi 0400 851 395 | alumiinijalasi@netti.fi

TM Isännöinti ja Saneeraus Oy Tarjoamme ammattitaitoista ja luotettavaa isännöintiä myös pienille taloyhtiöille. Tarja Mustonen IAT, 045 605 8877 Juuso Koivisto, 045 605 88 77 Kirsti Lamminmäki, 045 228 7778

www.tmisoy.com Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

31


Freepik

lll

Teksti: Tiina Raatikainen

Yhteisöllisyys taloyhtiössä tuo turvallisuutta kaikille Yhteisöllisyys taloyhtiössä saattaa kuulostaa hienolta, ehkä utopistiseltakin ajatukselta, mutta itse asiassa jo hyvin yksinkertaisilla asioilla voidaan saada paljon hyvää aikaiseksi. Dosentti, sosiaaligerontologi Outi Jolanki on ASUVA-hankkeen tutkimuspäällikkönä ollut selvittämässä yhteisöllisen asumisen muotoja ja hyötyjä erityisesti ikäihmisille, mutta myös muille ikäryhmille. ASUVA-hankkeessa tarkasteltiin ratkaisuja, jotka edistävät ikääntyneiden yhteisöllisyyttä asuinalueilla ja asumisratkaisuissa. Keskeisenä tavoitteena oli

32

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

selvittää, minkälaisia vaikutuksia yhteisöllisellä toiminnalla on vanhojen ihmisten hyvinvointiin. Hanke osoitti, että yhteisöllinen toiminta edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja osallisuutta yhteisössä. Se myös vähentää yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta. – Senioritalojahan meillä on ollut jo parisenkymmentä vuotta, mutta nyt on tullut ympäri

maata uudenlaisia senioritaloja ja yhteisöllisen asumisen malleja. Osaan niistä sisältyy jopa hoivaratkaisuja. Asunnot ovat tavallisia yksityisasuntoja, mutta myös hoivapalveluja on tarvittaessa saatavilla. Taloissa on lisäksi yhteistiloja, kuten kokoontumistiloja, kuntosali ja pesutupa. Monissa taloissa on myös taloyhtiön sisäinen verkko ja keskustelupalsta. Niissä saattaa toi-

mia myös esimerkiksi asukkaiden itsensä organisoimia digiryhmiä, joissa kokeneemmat digikäyttäjät opastavat kokemattomampia. Toiminnanohjaaja asukkaiden tukena

Jolanki kertoo, että uudenlaiset senioritalot työllistävät yksityisiä liiketoiminnan harjoittajia


rakennuttajista palveluntarjoajiin, ja niihin on joissakin paikoissa myös liitetty kunnan palveluja. Yksityiset rakennuttajat rakentavat myös monisukupolvisia kerrostaloja, joissa on tarjolla erilaisia palveluratkaisuja kaikenikäisille. – Jotkut näistä ovat luksusratkaisuja eikä siinä ole mitään vikaa, jos ihmisellä on vain varaa sellaiseen. Tällaisissa taloissa voi olla hienot saunat, yhteiskäyttöautoja, kuntosaleja ja niissä käytetään teknologiaa yhteisten palvelujen järjestämiseen. Edullisempaa vaihtoehtoa edustavat esimerkiksi yhteisölliset aso-talot tai kaupunkien omat vuokratalot. Esimerkiksi Jyväskylässä Varttuneiden asumisoikeusyhdistys JASO on rakennuttanut jo useita yhteisöllisiä seniorikerrostaloja. Niissä on yhteistilojen lisäksi osa-aikainen toiminnanohjaaja organisoimassa toimintaa. Toiminnanohjaajan palkka jyvitetään, ja asukkaat maksavat kuukausimaksussaan jokainen osuutensa. Jolanki kertoo, että toiminnanohjaajan toimenkuva on laaja. Hän auttaa asukkaita järjestämään toimintaa, huolehtii tiedotuksesta, mutta myös opastaa ja neuvoo asukkaita erilaisissa asioissa. Joku voi tarvita apua vaikkapa Kelan nettisivujen käyttämisessä tai muissa palveluihin ja asioimiseen liittyvissä asioissa. Toiminnanohjaajalla on yleensä myös hyvä näkemys yksittäisten asukkaiden tilanteesta ja siitä, tarvitseeko joku erityistä apua. – Kaikki eivät tietenkään tällaista tukea tarvitse, mutta useimmat arvostavat tietoa siitä, että sellainen resurssi on tarpeen vaatiessa tarjolla, Jolanki toteaa. Yhteisöllisyyttä myös tavallisiin kerrostaloihin

Uusien seniori- ja palvelutalojen rakentamisen lisäksi olisi kuitenkin Jolangin mukaan panostettava entistä enemmän

olemassa olevaan asuntokantaan ja mietittävä sitä, miten olemassa olevista kerrostaloista saataisiin nykyistä yhteisöllisempiä. Jolanki toteaa, että yhteisöllisyyskeskustelu on tällä hetkellä valtavan laajaa eikä kyse ole vain iäkkäämmistä ihmistä. – Yhteisöllisyyden lisääminen taloyhtiöissä palvelisi kaikenikäisiä ja myös ikäihmisten omaisia. Kaukana asuvat lapset kokisivat olonsa turvallisemmaksi, jos tietäisivät, että omille vanhemmille on seuraa ja apua tarjolla. – On myös paljon syrjäytyneitä ja yksinäisiä ihmisiä, joille yhteisön tuki voisi tuoda tukea ja helpotusta. Taloyhtiön yhteiset tilat voisivat olla matalan kynnyksen paikka, jonne olisi helppo lähteä omasta kodistaan hetkeksi muiden ihmisten seuraan. – Mitään järjestettyä toimintaa ei edes tarvitsisi olla. Olisi tiloja, joihin voisi mennä ja olla mukana, vaikka olisikin tarkkailijaluonne. Moni voi myös kaivata sitä, että voisi hetken aikaa vain olla ja jutella toisten kanssa. Jolanki muistuttaa, että monissa taloissa on kerhohuoneita, joita voitaisiin ottaa uudelleen käyttöön. – Niissä voisi esimerkiksi olla muutama kuntosalilaite, biljardipöytä, ehkä myös televisio ja sohvaryhmä, jossa voisi pitää muun muassa kisa- tai euroviisukatsomoita. Jolangin mielestä yhteisöllisyyttä voitaisiin ylipäänsä lisätä tavoilla, jotka eivät vaadi paljoa rahaa tai suuria ponnistuksia. – Pihalla voisi olla esimerkiksi viljelylaatikoita ja sään kestäviä liikuntalaitteita, joiden äärellä olisi luontevaa pysähtyä vaihtamaan hetkeksi muutama sana. Taloyhtiöllä voisi olla myös omaverkko, jossa asukkaat voisivat käydä keskustelua. – Sellainen toiminta, joka vaatii monelta ihmiseltä sitoutumista, ei välttämättä kanna pitkälle. Kun aktiiviset toimijat lähtevät, toiminta helposti kutistuu kasaan. >>

TÄYDEN PALVELUN SIIVOUSTA PIRKANMAALLA YRITYSSIIVOUKSET RAKENNUSSIIVOUKSET myös PIHASIIVOUS JA LUMITYÖT Ota yhteyttä!

045 326 6330

paivinpalvelu@gmail.com www.paivinpalvelu.fi

JULKISIVUSANEERAUKSET TOIMITILAMUUTOKSET Henri Lignell 040 073 0576 henri.lignell@koti-pinta.fi www.koti-pinta.fi

Talopinta Oy Korjausrakentaja vuodesta 1989 Uurastajankatu 19, 33710 Tampere p. 040 5477 965 www.talopinta.fi

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

33


Yhteisöllisyyden lisääminen taloyhtiöissä palvelisi kaikenikäisiä ja myös ikäihmisten omaisia.

Yhteisöllisyys luo hyvää henkeä

Taloyhtiöissä voitaisiin Jolangin mielestä myös miettiä, pystyttäisiinkö siellä palkkaamaan yhteisökoordinaattori vaikkapa yhdessä muutaman muun taloyhtiön kanssa. – Se olisi yksittäinen käytännön toimi, joka toisi mielenrauhaa asukkaille, kun tiedettäisiin, että kaikki mukaan lukien iäkkäät asukkaat saavat tarvitessaan apua. Yhteisökoordinaattori voisi olla myös apuna, kun järjestetään kaikille yhteisiä tiloja ja toimintaa. Nekin asukkaat, jotka eivät itse tarvitse yhteisökoordinaattorin palveluja eivätkä käytä

yhteisiä tiloja, asuvat kuitenkin usein mielellään sellaisessa talossa, jossa näitä on tarjolla. Yhteisöllisyys luo asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Se tuo taloon hyvää henkeä ja talot, joissa on hyvä henki, pidetään myös paremmassa kunnossa. Jolanki ei usko ylhäältä tulevaan yhteisöllistämiseen. Aloitteen olisi lähdettävä asukkaista itsestään. Yhteisökoordinaattori voisi sitten olla apuna toiminnan käynnistämisessä ja huolehtimassa niistä, jotka erityistä tukea tarvitsevat. – Kestävä yhteisöllinen toiminta lähtee ruohonjuuritasolta. Kun asukkaat itse lähtevät miettimään, että tällaista ja

tällaista toimintaa voisi olla, kantaa se paremmin. Paremmassa kunnossa pidempään

Vaikka toiminnan olisikin hyvä lähteä asukkaista, ei tämä kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö esimerkiksi yleishyödylliset säätiöt, kaupunginosayhdistykset ja kunta voisi yhteistyönä lisätä asuinalueiden- ja kortteleiden yhteisöllistä toimintaa esimerkiksi aktivoimalla erilaista korttelikerhotoimintaa. Alueiden suunnittelu ja kaavoitus on tärkeä keino mahdollistaa yhteisten kohtaamispaikkojen syntymistä.

– Kunta voisi tukea asukkaiden omia tavoitteita pienellä rahalla ja ehkä työntekijän avulla. Aika pienellä panostuksella olisi jo mahdollista saada paljon hyvää aikaiseksi. Jolanki tuo esiin sen, että ikäihmisten hyvinvointia parantavalla toiminnalla saadaan lykättyä palvelutarpeita ja ehkäistyä niitä. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi ovat yhteydessä toisiinsa. – Tutkimuksista tiedämme, että osallistuminen mielekkääseen sosiaaliseen toimintaan lisää henkistä hyvinvointia, mikä puolestaan ylläpitää myös fyysistä terveyttä. Kun tämä menee perille, ollaan jo aika pitkällä, Jolanki toteaa. l

Me teemme kaaoja jotka kestävät. Kaaorakennus Oy Pirkanmaa asentaa uuden katon tehokkaass, huolellisess ja ammaataidolla. Meillä on pitkä kokemus ili-, pell ja huopakatoista erilaisissa olosuhteissa. Vaikka kaaoremonn ei koskaan ole nopeuskilpailu, me hoidamme homman ripeäss, luoteeavass ja laadukkaass. Toteutamme myös julkisivuremonnt!

Meiltä en dullin myös e tus! rahoi

Pyydä reilu tarjous kaao- tai julkisivuremonnsta! Henri Tiusanen 045 6393 550 | henri@kaaorakennus.fi

www.kattorakennus.fi 34

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020


P A LV E L U H A K E M I S T O Isännöitsijätoimistoja

Lasi- ja lasitusliikkeitä

Laaja valikoima lasialan palveluja nopeasti saatavilla

www.realiaisannointi.fi AMMATTITAITOISTA ISÄNNÖINTIÄ, PYYDÄ TARJOUS!

Pispalasi Oy

Pyhäjärvenkatu 5 A, 33200 Tampere ✆ 010 228 4000 010 228 4480

monipuolinen lasitusliike

Käyräkuja 30, Vuorentausta, Ylöjärvi www.pispalasi.fi

Rakennus- ja saneeraustöitä

Isännöintiä. Vuokravälitystä.

KIINTEISTÖJEN SANEERAUKSET Helsinki | Vantaa | Nurmijärvi | Jyväskylä | Tampere | Oulu | Kuusamo | Rovaniemi

• Huoneistoremontit • Saunaremontit • Vesieristykset • Rakennuspeltityöt • Konesaumatut peltikatot

Asennus Aran Oy

ISOKIN

VOI OLLA KETTERÄ.

Antti Syvälahti 050 372 2001

Selkämäenkatu 2, 33720 Tampere www.asennusaran.com

Paikallinen Pamis palvelee henkilökohtaisesti. Puh. 03 447 500 asiakaspalvelu@pamisoy.fi www.pamisoy.fi

PALVELEVAA ISÄNNÖINTIÄ!

WWW.TAMIS.FI

Voimakatu 11 33100 Tampere Puh. 0207 346100 toimisto@tamis.fi

Rehtiä puhtautta jo vuodesta 1990

Siivousliikkeitä

Puhtauteen ei ole oikotietä www.raikaslinja.fi

Väestönsuojapalveluja

Kiinteistöhuoltoa

Väestönsuojien tarkastukset, tiiveyskokeet ja huollot. Toimitamme myös väestönsuojatarvikkeet. Itsenäisyydenkatu 3 C 176 33100 Tampere www.siiki.fi

Toimisto Päivystys 24 h

(03) 3466 180 0400 635 705

NEWIX

Ari Neva Puh. 040 938 1232 ari.neva@newix.fi

Koivikkomäenkatu 2, 33870 Tampere | www.newix.fi

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

35


TALOYHTIÖSSÄ TAPAHTUU Kokemuksia taloyhtiöiden arjesta ja juhlastakin. Tällä palstalla julkaisemme kokemuksia ja sattumuksia taloyhtiöissä niin isännöitsijöiden, hallituksen jäsenten kuin muidenkin osakkaiden ja asukkaiden näkökulmasta. Laita meille omat kokemuksesi osoitteeseen toimitus@mediapotentia.fi. Taloyhtiöiden ja henkilöiden tunnistettavuus tullaan peittämään.

Piikkejä kukista

Autosta vesimaksu?

Toimin silloin taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana ja koska teen puutarhatöitä mökilläni, halusin laittaa kauniit kukkaset myös taloyhtiömme rappujen eteen. Keväällä orvokkeja ja myöhemmin kesällä pelargonioita tai muita. Kukat ostin taloyhtiön laskuun, mutta työ oli tietenkin ilmaista. Tämä ei miellyttänyt erästä rouvaa, joka koki, että taloyhtiön rahoja ei pitäisi tuhlata varsinkaan orvokkeihin, ”kun nehän meneekin niin nopeesti”. Suurin osa kuitenkin kiitteli kukkien laittamisesta, joten rouva sai jäädä yksikseen suremaan taloyhtiön rahojen hassaamista turhuuteen.

Miesystäväni, jonka kanssa emme asu yhdessä, lähti pitkälle työmatkalla ja vein hänet lentokentällä hänen omalla autollaan ja ajoin sen sitten omalle pihalleni parkkiin, koska sain auton hänen matkansa ajaksi käyttöön. Tämä sattui tapahtumaan muutamaa viikkoa ennen taloyhtiön hallituksen kokousta, ja

Entinen pj ja kesäkukkavastaava

Vesisota Taloyhtiössä laitettiin putkiremontin jälkeen vesimittarit jokaiseen asuntoon. Jonkin ajan kuluttua tästä isännöitsijä havaitsi, että kiinteistön yleisten tilojen vedenkulutus on noussut huomattavasti. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan vaimo, joka työskentelee kotoa käsin, oli huomannut alhaalta pyykkejä hakiessaan, että saunassa on joku suihkussa. Tähän alettiin kiinnittää huomiota, ja kävi ilmi, että tietyt asukkaat käyttävät sau-

Välittävät naapurit Haluan jakaa mukavan muiston. Lähdin kerran hirveällä kiireellä työmatkalle Wieniin ja olin jostakin käsittämättömästä syystä jättänyt oveni auki. Yläkerran naapuri käy onneksi usein tupakalla ja oli jo samana päivänä ohimennessään huo-

36

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

mannut, että ovi on ollut koko päivän raollaan. Hän oli soittanut vastapäisen naapurini ovikelloa ja kysynyt, että pitäisikö meidän käydä tuolla tarkistamassa, onko kaikki ok. He olivat sitten hiippailleet kämpän läpi. Vastapäinen naapurini, joka tiesi, että käyn paljon työmatkoilla, oli huomannut, että

työpöydältä on kadonnut läppäri ja he olivat päätyneet siihen, että olin lähtenyt työmatkalle ja painaneet oven lähtiessään kiinni. Olin viisi päivää reissussa, joten kiitos siitä heille!

Hajamielinen proffa

ennen kuin miesystäväni ehti edes palata matkalta kotiin, posti toi minulle eräänä päivänä vesilaskun, jossa karhuttiin toista vesimaksua edelliseltä kuukaudelta ja määrättiin maksamaan jatkossa vesimaksua kahdesta. Taloyhtiön hallituksessa kun oli tietäväisesti todettu, että ”kyllä se äijä siellä asuu”. Yksi vesimaksu riittää

nan suihkua päivittäin. Isännöitsijä laittoi aiheesta meiliä kaikille osakkaille, ja nyt taloyhtiössä on sota päällä. Taloyhtiön puheenjohtajan ovella on jopa eräs asukas käynyt huutamassa, että kuka tällaista lavertelee! Huutamista ja muuta on nyt jatkunut muutaman päivän. Ei ehkä liene yllättävää, että pahimmat huutajat ovat niitä, jotka ovat sitä saunan suihkua käyttäneet. He tosin kieltävät tietävänsä, kuka siellä olisi ”muka” käynyt. :) Sivusta seurannut


Tieto ja ideat kiertoon! Jokaisen, joka omistaa osuuden taloyhtiöstä, olisi hyvä osallistua myös sen kehittämiseen. Jotta Omakiinteistölehti palvelisi muitakin taloyhtiön osakkaita, laittakaa lehti kiertoon taloyhtiössänne. Samalla voitte kerätä lehden herättämiä ajatuksia, kehitysideoita ja toimintaehdotuksia. Taloyhtiön etu on sen jokaisen asukkaan etu!

Nimi: Ajatuksia:

Nimi: Ajatuksia:

Nimi: Ajatuksia:

Nimi: Ajatuksia:

Nimi: Ajatuksia:

Nimi: Ajatuksia:

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

37


KOLUMNI

Sirpa Pietikäinen Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Vauhtia Euroopan kestävän rakentamisen strategiaan Vastatakseen resurssitehokkuuden

laan julkaisemaan syyskuun loppuun

kaikesta louhitusta materiaalista. Ra-

haasteeseen, komissio on vihdoin lu-

mennessä.

kennusala tuottaa yli 35 % EU:n kai-

vannut esittää kestävän rakentamisen

Jo mainittujen aloitteiden lisäksi, on

kesta jätteestä. Maakohtaisista kasvi-

strategian, joka tulee parantamaan

komissio vihreän kehityksen ohjelmas-

huonekaasupäästöistä rakentamiseen

kiertotalouden toteutumista koko ra-

saan kertonut panostavansa rakennus-

liittyvä toiminta ja tuotteet vastaavat ar-

kennusten elinkaaren ajan, ja osaltaan

ten energiatehokkuuslainsäädännön

vilta 5-12%. Tästä kuitenkin voitaisiin

auttamaan nettonollapäästötavoitteen

toimeenpanoon, aloittaen jäsenmaiden

vähentää 80% vain parantamalla re-

saavuttamista vuoteen 2050 mennes-

pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmien

surssitehokkuutta.

sä.

arvioinnista. Lisäksi komissio aikoo ar-

Myös ilmastonmuutos asettaa uusia

vioida rakennusten päästöjen ottamista

vaatimuksia rakennuksillemme. Suo-

mukaan päästökaupan piiriin.

messa tämä tarkoittaa voimakkaampia

Komission tähän mennessä julkaisemien tietojen mukaan, strategiaan tulee sisältymään rakennustuoteasetuk-

Tällä hetkellä rakennuksia korjataan

helle- ja pakkasjaksoja sekä lisäänty-

sen uudelleenarviointi sisältäen mah-

0,4-1,2% vuositahdilla, mutta saavut-

neitä myrskyjä. Tällaiset muuttuvat olo-

dollisen vaatimuksen kierrätetyn mate-

taaksemme EU:n energiatehokkuus- ja

suhteet pitää huomioida paitsi rakenta-

riaalin määrästä tietyissä tuotteissa. Li-

ilmastotavoitteet, tulisi tahdin vähin-

misessa ja korjaamisessa myös raken-

säksi komissio tulee kehittämään digi-

tään kaksinkertaistua. Kyse on erityi-

nusten suunnittelussa, jotta kiinteistö

taaliset ”lokikirjat” rakennuksille, joiden

sesti olemassa olevan rakennuskannan

kestää sadan vuoden päähän.

kautta on mahdollista saada tietoa ra-

uudistamisesta, silloin kun se on talou-

Korjausrakentaminen pienentää

kennusmateriaaleista ja -tavoista. Näin

dellisesti ja teknisesti kannattavaa ja

sähkölaskuja ja luo uusia työpaikkoja.

rakennusten kunnostus ja muokatta-

järkevää. Nyt pitäisi tehdä sellaista pe-

Vihreät naapurustot ja kestävästi ra-

vuus helpottuvat. Monelle jo varmasti

ruskorjausta, joka vastaa vuoden 2050

kennetut kiinteistöt ja infrastruktuuri

tutun Level(s):in kautta elinkaarianalyy-

tarpeisiin.

ovat tulevaisuudessa myös arvok-

si tullaan integroimaan julkisiin hankintoihin ja kestävään rahoitukseen. Kestävän rakentamisen strategia tul-

38

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

Rakennukset ja rakentaminen vas-

kaampia ja houkuttelevampia. Näitä

taavat 40 % kulutetusta energiasta.

asioita kannattaa kiinteistönomistajan

Niihin käytetään paikoitellen jopa 50 %

ja rakennuttajan pitää silmällä.


Keskity huoletta hallitustyöhön,

me tuemme lakiasioissa. Viisas taloyhtiö katsoo eteenpäin, ennakoi ja kääntyy ongelmatilanteissa asiantuntijan puoleen. Meiltä saat lakikonsultointia kaikissa yhtiön hallintoon liittyvissä kysymyksissä. Juristimme avulla varmistat myös korjaus- tai lisärakentamishankkeen menestyksekkään läpiviennin. Olemme Suomen suurin kiinteistöalaan erikoistunut asianajotoimisto. Voit luottaa jokaisen juristimme ammattitaitoon ja näkemykseen. Ota yhteyttä, keskustellaan taloyhtiönne tilanteesta ja tarpeista.

HELSINKI puh. 029 360 1100 Unioninkatu 13

TAMPERE puh. 029 360 1200 Koskikatu 7 A 1

Tarvitset vain yhden osoitteen kak-laki.fi

• RAPPAUSTYÖT • JULKISIVULEVYTYS • PARVEKKEIDEN KUNNOSTUS JA UUSIMINEN • RAKENNUSTYÖT

Lambertinniitty 2/21 02920 Espoo

Puh. 0400 725 128 Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

39


ASUNTO-OSAKEYHTIÖSI HALLITUKSEN JÄSENELLE UUDELLEEN OHJATTAVAKSI

Taloyhtiön kunnossapidosta vastaava Ke s

TILAA MAKSUTON YLÄPOHJAN TARKASTUS! Asianmukainen ja paloturvallinen lämmöneristys on perusta energiansäästölle.

äk si m a a l ä m p

n!

öö

Vastikkeissa iso osa muodostuu kiinteistön lämmityskuluista. Maalämpöön siirtyminen on sijoitus, joka säästää lämmityskuluissa jopa 80 % sekä nostaa osakkeen arvoa.

Teemme maksutonta maalämpöneuvontaa.

Maksuton palvelumme kattaa • eristevahvuuden mittauksen ja eristeiden kunnon tarkastuksen • silmällä havaittavien vuotokohtien paikannukset • korjausehdotukset ja tarjous mahdollisista korjauksista ja lisäeristyksestä. Palvelumme kattavat ok-, rivi-, ja kerrostalot sekä julkisrakennukset.

Varmistakaa oma energia-asiantuntija vaikka taloyhtiökokoukseen.

Lämpöluuri

010 420 4040

www.ekolampo.fi

ETELÄ-SUOMEN TAKUUERISTYS OY puh. 010 422 5500 puhallusvilla@takuueristys.fi, www.takuueristys.fi

PMP asennus

SADEVESIJÄRJESTELMÄT SALAOJITUS PIHARAKENTAMINEN MAANRAKENNUS

0400 131 363 | ville.koivuaho@pmp-asennus.fi | www.pmp-asennus.fi 40

Omakiinteistö Pirkanmaa 2 | 2020

Profile for Media Potentia Oy

Omakiinteistö Pirkanmaa  

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Omakiinteistö Pirkanmaa  

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Advertisement