Page 1

OMAKIINTEISTÖ

OULU 3 • 2018 18. vuosikerta

TALOYHTIÖN HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN AMMATTILEHTI

Julkisivujen hallittu talvikorjaus on hyvä mahdollisuus ............... 6 Maalämpö kiinnostaa yhä useampia taloyhtiöitä ................. 16

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

1


GRANLUND TALOYHTIÖPALVELUT

KORJAUSRAKENTAMISTA OSAKKAITA KUUNNELLEN Huolehdimme korjausrakentamisen palveluista aina kuntoselvityksistä peruskorjauksiin. Toimimme isännöitsijän ja taloyhtiön tukena kaikissa taloyhtiön korjaustarpeissa vuosikymmenten kokemuksella. Ota yhteyttä » granlund.fi/taloyhtio

PÄIVYSTYS 24H/VRK ✆ 0400 685 302

LUOTETTAVAA SÄHKÖTYÖTÄ MYÖS TALOYHTIÖILLE Kodin ja toimitilan sähkötyöt Sähköurakointi / Sähkösuunnittelu Sähkösaneeraukset Huoltokeikkatyöt Energiansäästöratkaisut Clebox-kodinohjausjärjestelmät Aurinkopaneelit Äänentoistojärjestelmät LED-valaistukset

Huopakattourakointi

Vesikattosaneeraukset Kattohuoltopalvelut

TULE TUTUSTUMAAN

mallistudioomme osoitteessa Hiltusentie 20 A 5, 90620 OULU.

✆ 040 746 6231 0400 960 342

asiakaspalvelu@oulunsahkotek.fi www.oulunsahkotek.fi

2

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

»

toimisto@prorakenne.fi www.prorakenne.fi

»

»


PÄÄKIRJOITUS

päätoimittaja

Petri Kaukonen

Oikeasti hyvin hoidettu

16 Pixabay

Pixabay

10

4

Ajankohtaista

6

Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaus

10 Palo- ja pelastusturvallisuus 16 Maalämpö tulee taloyhtiöihin 22 Kolumni 24 Taloyhtiön strategia 27 Hallituksen ja isännöitsijän

rakentavampaa kommunikointia

30 Taloyhtiön energianhallinnan hyvät käytännöt 32 Tuoteuutisia 34 Lakipalsta

OMAKIINTEISTÖ Julkaisija / Kustantaja Media Potentia Oy, Hämeenkatu 26, 4. krs, 33200 Tampere puh: 0400 772 229 Kannen kuva Media Potentian kuvapankki

Huoneistojen myynti-ilmoituksissa käytetään usein ilmausta hyvin hoidettu taloyhtiö. Ulkoisista asioista taloyhtiön hyvää tai huonoa hoitoa ei pysty päättelemään, vaikka toki esimerkiksi ryhdikäs julkisivu tai uusi vesikatto tekevätkin suotuisan säväyksen. Hyvin hoidetussa taloyhtiössä kiinteistöomaisuutta vaalitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Taloyhtiö on hyvin hoidettu, kun sen talous on kunnossa ja kiinteistöstä pidetään huolta siten, ettei korjausvelkakaan pääse kasvamaan. Hyvin hoidetun taloyhtiön tunnistaa myös asiakirjoista. Tilinpäätöspaperit, kunnossapitotarveselvitys ja isännöitsijäntodistus kertovat oleellisia asioita taloyhtiön tolasta. Jos taloyhtiössä on toteutettu osakaskysely ja laadittu strategia, ne ovat merkkejä siitä, että asioihin on paneuduttu vielä tavallistakin paremmin. Strategian laatiminen taloyhtiölle voi kuulostaa suureelliselta, mutta se kannattaa. Valitettavan monessa taloyhtiössä todellisuutta on, että hallitus, isännöitsijä ja osakkaat ovat eri mieltä niin pienistä kuin suurista asioista. Ikävimmillään ei saada tehtyä edes pakollisia päätöksiä korjausrakentamisesta, saati sitten päätöksiä, jotka voisivat parantaa asumismukavuutta tuntuvasti. Strategian avulla voi parhaimmillaan päästä konsensukseen siitä, mitä hyvä hoito juuri kyseisessä taloyhtiössä tarkoittaa. Yhdessä laadittu strategia ei tietenkään synny ilman vaivannäköä: se edellyttää eri näkökulmien huomioimista sekä kaikin puolin avointa ja rakentavaa keskustelua. Näiden tosin tulisi kuulua taloyhtiön toimintaan muutenkin. Hyvin hoidetun taloyhtiön tärkeimpiä tuntomerkkejä on, että asukkaat viihtyvät ja huolehtivat yhteisestä omaisuudestaan sopusoinnussa.

OULU 3 | 2018

Vastaava päätoimittaja Petri Kaukonen puh: 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Ilmoitusmyynti Pasi Lehmus puh: 040 356 9937 pasi@mediapotentia.fi

Osoitteenmuutokset Media Potentia Oy, puh: 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi

Toimitus Saara Pakaslahti puh: 050 361 0261 saara.pakaslahti@mediapotentia.fi

Osoitelähde Media Potentia Oy:n asiakasrekisteri, Fonecta ProFinder

Painopaikka Arkmedia Oy

4041 0428

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

3


AJANKOHTAISTA Tuore ohje kannustaa esteettömään rakentamiseen Ympäristöministeriö julkaisi huhtikuussa ohjeen esteettömästä rakentamisesta. Ohje täydentää vuoden alussa voimaan tullutta rakennusten esteettömyyttä koskevaa valtioneuvoston asetusta (241/2017). Rakennuksen esteettömyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten tarkoitus on edistää ihmisten yhdenvertaisuutta: jokaisen mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan toimintoihin, käyttää palveluita, työskennellä, valita asuinpaikkansa ja asua kotonaan. Esteettömyysasetuksen mukaisesti suunniteltu ja toteutettu rakennus täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa edelletetyt esteettömyyden olennaiset tekniset vaatimukset. Tuore ohje selventää asetuksen sisältöä ja tarjoaa esimerkkejä asetuksen mukaisista ratkaisuista. Ohjeessa on mukana myös kooste esteettömyysasetuksen säännösten pääkohdista rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan jaoteltu-

na. Yhdessä sovellettuna asetus, sen perustelumuistio ja nyt julkaistu ohje tarjoavat työkalut esteettömien ratkaisujen toteuttamiseen. – Esteettömyydessä on kyse hyvistä perusratkaisuista, jotka soveltuvat mahdollisimman monille, yliarkkitehti Niina Kilpelä ympäristöministeriöstä sanoo. Liikkumisen helppouden lisäksi esteettömässä rakennuksessa on kiinnitetty huomiota muun muassa hyvään kuuntelu- ja näköympäristöön, äänentoisto- ja äänensiirtojärjestelmiin, puhtaaseen valaistukseen ja katkeamattomaan opastukseen. Esteettömyyteen liittyvä, voimassa oleva rakentamismääräyskokoelma on ympäristöministeriön verkkosivuilla www.ymparistoministerio.fi: Etusivu > Maankäyttö ja rakentaminen > Lainsäädäntö ja ohjeet > Rakentamismääräyskokoelma > Esteettömyys.

dreamstime

Purkava uusrakentaminen uudistaisi kasvukeskusten ikääntyvää asuntokantaa Purkavassa uusrakentamisessa taloyhtiöt purkavat tai luovuttavat muiden purettavaksi rakennuksensa, jotka ovat tulleet elinkaaressaan siihen vaiheeseen, että edessä on suuria peruskorjauksia tai -parannuksia. Vanhan rakennuskannan purku voi olla kannattava vaihtoehto kasvualueilla sijaitsevien, hyvien kulkuyhteyksien päässä sijaitsevien taloyhtiöille silloin, kun tontille voidaan rakentaa tehokkaammin uusia asuntoja ja muita huoneistoja. Tähän mennessä purkavan uusrakentamisen hankkeita ei ole juurikaan toteutettu, sillä voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön on päätettävä hankkeesta yksimielisesti. Oikeusministeriön työryhmä luovutti toukokuussa oikeusministeri Antti Häkkäselle mietintönsä, jossa se ehdottaa asunto-osakeyhtiöiden purkavan uusrakentamisen päätöksenteon helpottamista. Lakimuutoksen ehdotetaan tulevan voimaan

4

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

vuoden 2019 alusta alkaen. – Uusi lainsäädäntö on erittäin tervetullut. Uudistuksen myötä on mahdollista hyvällä tavalla uudistaa kasvukeskusten ikääntyviä asuinalueita. Myös taloyhtiön päätöksentekoprosessin eri vaiheiden ennakoitavuus tulee selkeästi paranemaan, sanoo työryhmän työskentelyyn osallistunut Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies, varatuomari Juha Terho.

Kolme keinoa päätöksenteon sujuvoittamiseen Jotta purkavan uusrakentamisen hankkeita saataisiin liikkeelle, työryhmä haluaa sujuvoittaa päätöksentekoa yhtiökokouksissa kolmen keinon avulla. Samalla on turvattava osakkaiden asuminen, asuntovarallisuuden arvo sekä yhtiön ja osakkaiden velkojien asema. Ensimmäisenä keinona on, että taloyhtiön yhtiökokous voisi päättää 4/5 määräenemmistöllä sellaisesta

purkavasta uusrakentamisesta, jossa osakkaat saavat uudesta rakennuksesta uudet huoneistot yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Osakehuoneiston hallinta- tai muita oikeuksia ja velvollisuuksia ei muutettaisi. Jos osakas ei halua osallistua hankkeeseen, hänellä olisi oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista käypään hintaan. Toisena keinona työryhmä ehdottaa lakiin uusia säännöksiä vähemmistöosakkeiden lunastamisesta käypään hintaan. Osakkeenomistaja, joka omistaa yli 90 prosenttia taloyhtiön osakkeista ja niiden tuottamista äänistä saisi lunastusoikeuden silloin, kun yhtiön peruskorjaaminen ei ole kannattavaa. Kolmantena keinona hankkeiden edistämiseksi työryhmä ehdottaa, että yhtiökokous voisi 4/5:n määräenemmistöllä päättää korjauskelvottoman rakennuksen ja kiinteistön luovuttamisesta ja selvitystilasta siten, että yhtiön netto-omaisuus jaettaisiin saman tien osakkaille

niin, että nämä saavat rahoitusta esimerkiksi uuden huoneiston hankkimiseen jostain muualta.

Purkavan uusrakentamisen laskuri verkossa Työryhmä arvioi, että todennäköisimpiä purkavan uusrakentamisen kohteita olisivat 1960–80-lukujen rakennukset kasvukeskuksissa. Oikeusministeriö on luonut laskurin purkavan uusrakentamisen mahdollisuuksien yhtiökohtaisen arvioinnin helpottamiseksi. Laskurilla voi havainnollistaa hankkeen edellytyksiä ja vaikutuksia eri tahojen kannalta. Laskuri laskee projektin kannattavuutta ensisijaisesti rakennusliikkeen näkökulmasta. Kannattavuutta voi kuitenkin tarkastella myös nykyisten osakkaiden tai uusia huoneistoja ostavien sijoittajien näkökulmista. Kehitystyön alla oleva kokeellinen laskuri löytyy verkosta, osoitteesta plr.lucify.com


Panostus pihaan parantaa taloyhtiön viihtyvyyttä Suomalainen tyypillisesti laskee neliöitä ja arvioi pintamateriaaleja asunnon valintatilanteessa. Kuitenkin päätökseen ja asuinalueella viihtymiseen vaikuttavat aina tunne- ja arvotekijät, joista ympäristön vihreys on yksi tärkeimmistä. Taloyhtiöiden kannattaa panostaa ympäristöön ja piha-alueeseen, koska sillä luodaan tärkeä ensivaikutelma ja vaikutetaan myös pitkäaikaisesti asukkaiden viihtyvyyteen. – Taloyhtiöiden päätöksenteossa asialistalle tulisi aina nostaa yhteisten alueiden viihtyvyys ja hoito, muistuttaa Timo Taulavuori Puutarhaliitto ry:stä. Yhä useampi – varsinkin nuori – haluaa osallistua pihan hoitoon ja rakentamiseen esimerkiksi kaupunkipuutarhan muodossa. Yhteisöllinen hyötypuutarha toimii koko taloyhtiön pihakeitaana, jossa viljelyharrastuksen ohella tutustutaan toisiin asukkaisiin. Monessa pihassa halutaan panostaa myös näyttäviin kesäkukkaistutuksiin ja kestäviin ympärivuo-

tisiin kasveihin. Jos taloyhtiön asukkaat haluavat osallistua pihan rakentamiseen ja hoitoon sekä nauttia työnsä hedelmistä, parhaiten onnistutaan, kun työn- ja sadonjaosta on sovittu etukäteen. Siinä on kaksi vaihtoehtoista periaatetta, kertoo Taulavuori. – Sato joko jaetaan vain sen kasvattajille tai kaikki voivat vapaasti korjata sitä kohtuullisuusperiaatteella. Parhaimmillaan satoa hyödynnetään yhdessä sadonkorjuujuhlien aikana, jolloin syksyn herkuista pääsevät nauttimaan kaikki.

Pelisäännöt ja rahoitus kokouksessa Piha-asioista päätetään taloyhtiön yhtiökokouksessa, jossa sovitaan pelisäännöt pihan osalta ja valitaan pihatiimin vastaavat. Tärkeintä on hahmottaa kokonaisuus, jossa huomioidaan asukkaiden toiveet ja tarvitsemat toiminnot.

Esimerkiksi korttelipihoissa raja-aitojen kaataminen on suotavaa, koska silloin voidaan yhdistää esimerkiksi jätehuoltoa, leikkipaikkoja ja pyykinkuivausalueita, jolloin viihtyvyydelle ja pihavihreälle saadaan raivattua lisää tilaa. Samalla päätetään myös alueesta, joka tulee viljelykäyttöön. Lisäksi sovitaan yhteisestä budjetista, jolla aluetta rakennetaan. Edullisimmillaan alueen saa toimimaan kierrätysmateriaalien avulla ja arvokkaimmillaan viljelylaatikot rakennetaan esimerkiksi siberianlehtikuusesta tai sertifioidusta azobe-puusta, jolloin ne kestävät siisteinä vuosia. Kivisellä tai katetulla pihalla voidaan ottaa astiaistutusten lisäksi käyttöön seiniä, rakentaa riippuvia puutarhoja tai viherryttää kattoja. Isoimmissa muutoksissa, joissa pihaa perusparannetaan tai toimintoja mietitään uudelleen, kannattaa olla yhteydessä puutarhasuunnittelijoihin ja -rakentajiin.

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän pitää perehtyä tietosuoja-asetuksen tuomiin velvoitteisiin EU:n uusi tietosuoja-asetus tuli voimaan toukokuussa. Ne taloyhtiöt, jotka ovat hoitaneet tietosuojaan liittyvät velvoitteensa huolellisesti jo aiemmin, eivät joudu tekemään toiminnassaan suuria muutoksia asetuksen myötä. Näille taloyhtiöille tietosuoja-asetuksen ei pitäisi myöskään aiheuttaa merkittäviä kustannuksia esimerkiksi isännöitsijän kasvaneen työmäärän vuoksi. Taloyhtiön pitämiä henkilörekistereitä ovat esimerkiksi lakisääteinen osakeluettelo ja useiden taloyhtiöiden ylläpitämä asukasluettelo. – Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä vastaavat siitä, että asukkaiden ja osakkaiden henkilötietojen käsittely on järjestetty asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että tietoja säilytetään huolellisesti lukitussa tilassa eikä esimerkiksi taloyhtiön kerhohuoneessa kaikkien saatavilla, Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen sanoo. Pynnösen mukaan taloyhtiön on hyvä harkita, mitä henkilötietoja ja mihin tarkoitukseen sen on ylipäänsä tarpeellista kerätä.

Taloyhtiön on sovittava tietosuojakäytännöistä kirjallisesti

Porraskäytävän nimitaulu ei ole henkilörekisteri

Jo entuudestaan henkilötietolaki on velvoittanut taloyhtiön esimerkiksi laatimaan ylläpitämistään henkilörekistereistä rekisteriselosteen ja huomioimaan henkilötietojen käsittelyssä rekisteröidyn oikeudet. Vaikka uusi asetus ei tuonut taloyhtiöille suuria lisävelvoitteita, hallituksen jäsenten ja isännöitsijän on silti syytä perehtyä siihen. Tätä varten Kiinteistöliitto on koonnut aiheesta tietoa verkkosivuilleen kaikkien taloyhtiöiden käyttöön. Jäsentaloyhtiölle tarjolla on lisätietoa ja dokumenttimalleja Kiinteistöliiton jäsensivuilla. – Käytännössä tietosuoja-asetuksen tuomien velvoitteiden hoidosta huolehtii yleensä isännöintiyritys taloyhtiön puolesta osapuolten välisen isännöintisopimuksen perusteella, Pynnönen toteaa. Pynnösen mukaan on tärkeää, että taloyhtiö ja isännöintiyritys sekä mahdolliset muut palveluntarjoajat, kuten huoltoyhtiö, sopivat kirjallisesti siitä, kuinka tietosuoja huomioidaan niiden toiminnassa.

Alkuvuonna 2018 kohistiin siitä, että tietosuoja-asetuksen takia taloyhtiöt joutuisivat luopumaan porraskäytävien nimitauluista. Viranomaisten kantojen mukaan porraskäytävän nimitaulu ei muodosta itsenäistä henkilörekisteriä. Osassa kuntia velvoite nimitaulun pitämiseen kiinteistön rappukäytävässä perustuu myös rakennusjärjestyksen määräyksiin, eli tietojen käsittelylle on lakisääteinen peruste. Jos taloyhtiö käyttää viestinnässään sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, ja taloyhtiön hallituksen jäsenet viestivät toisilleen esimerkiksi WhatsApp-sovelluksen välityksellä, kyse ei ole henkilörekisteristä. – Sosiaalinen media rinnastuu yksityishenkilöinä käytyihin pihakeskusteluihin. Viralliseen taloyhtiön asioiden hoitoon, kuten vaikkapa osakkaan muutostyöilmoituksen jättämiseen, on käytössä muut kanavat, Pynnönen toteaa. Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

5


6

Omakiinteistรถ Oulu 3 | 2018

Media Potentian kuvapankki


lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Taitavasti toteutettu talvikorjaus kannattaa Suunnitelmallinen ja laadukkaasti toteutettu julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaus on taloyhtiölle ennemmin hyvä mahdollisuus kuin uhka. Talvikorjaus saattaa myös tulla halvemmaksi kuin kiireisenä kesäkautena tehty korjaus. Suurin osa julkisivujen ja parvekkeiden korjauksista ajoittuu ruuhkaisimpaan kauteen, eli toukokuun ja lokakuun väliseen aikaan. – Jo pitkään on tiedetty, että kun korjausrakentaminen tulee jatkuvasti lisääntymään, urakointia olisi saatava jatkumaan myös kesäkauden ulkopuolelle. Nyt on havahduttu siihen, että korjausrakentamisen määrä menee yli uudisrakentamisen, kertoo projektipäällikkö, tohtorikoulutettava, DI Toni Pakkala Tampereen teknillisestä yliopistosta. Julkisivukorjausten ajoittuminen vain kesäkaudelle aiheuttaa urakoitsijoille huomattavaa resurssipulaa, joka voi johtaa laadun heikkenemiseen, aikataulujen viivästymiseen ja kustannusten kasvuun. Toisaalta hiljaisempana talvikautena urakoitsijoille ei riitä töitä, ja tällöin he saattavat joutua lomauttamaan työntekijöitä. – Talvikorjaaminen tasaa

urakoitsijoiden resurssipulaa ja työntekijöiden työtaakkaa ja toisaalta takaa työntekijöille tasaiset ansiot läpi vuoden. Jotta tieto laadukkaista talvikorjauksista leviää ja rakennuttajat rohkaistuvat teettämään niitä, nyt on laadittu julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjausohje. Ohjeen on kirjoittanut Tampereen teknillisen yliopiston Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmä. Työtä on valvonut Julkisivuyhdistys ry:n nimeämä toimikunta, jossa on mukana 21 alan yritystä ja yhdistystä. Ohjeen rahoittamiseen on osallistunut Rakennustuotteiden Laatu Säätiö SR. Ensimmäinen kattava ohje talvikorjaukseen

Kyseessä on ensimmäinen kattava ohjeistus julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaukseen. Tähän saakka käytännön tieto talvikorjausten toteuttamisesta on ollut lähinnä

vain urakoitsijoilla. Talvikorjausten vähäisyys selittyy muun muassa sillä, ettei rakennuttajilla ole ollut tietoa talvitoteutuksista ja niiden kustannuksista. – Tietous siitä, että talvellakin voidaan tehdä laadukkaita korjauksia ei ole kantautunut esimerkiksi taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden korviin. Lisäksi taloyhtiöillä on melko perinteinen vuosisykli, jonka vuoksi hankesuunnitelmapäätökset tehdään syksyllä ja urakkatarjouspyynnöt päätyvät urakoitsijoille vasta vuodenvaihteen jälkeen, Pakkala kertoo. Ohjeen yhtenä tavoitteena onkin lisätä toimijoiden tietoutta julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjauksista sekä niiden hyödyistä. – Tällainenkin on mahdollista, eikä talvikorjaus välttämättä ole kustannuksiltaan suurempi kuin kesäkorjaus. Monissa tapauksissa talvikorjaus voi tulla taloyhtiölle jopa halvemmaksi.

Pakkalan mukaan talvikorjauksen kustannusten muodostuminen riippuu pitkälti korjaustavasta. Käytännössä mitä suurempi korjaustoimenpide on, sitä pienemmäksi kustannusero jää. Talvitoteutus sopii parhaiten monivaiheisiin korjauksiin

Suuri osa talvikorjauksen kustannuksista syntyy sääsuojauksesta sekä lämmityksestä. Sääsuojaus on pakollista esimerkiksi pölyävissä menetelmissä, kuten hiekkapuhalluksessa. Sääsuojan rakentaminen kevyttä tai pienialaista korjausta varten ei ole kustannustehokasta. – Esimerkiksi pelkän julkisivusaumauksen tai -maalauksen vuoksi ei kannata lähteä sääsuojausta kasaamaan. Toisaalta jotkin työt, kuten saumaus ja tuulettuvien julkisivuratkaisujen käyttö, eivät välttämättä edes tarvitse sääsuojausta, eli kustannuseroa ei ole. >>

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

7


Media Potentian kuvapankki

Jos korjaushankkeeseen kuuluu useita työvaiheita, suojausten ja lämmityksen osuus koko korjaustyön kustannuksista alenee. Talvikorjaaminen soveltuukin parhaiten hankkeisiin, joissa julkisivut puretaan ja uudelleenverhoillaan, tai vanhat julkisivupinnat lisälämmöneristetään ja verhotaan julkisivulevyllä. – Talvikorjauksen kokonaiskustannuksia saattaa alentaa sekin, että jotkin tavarantoimittajat myyvät tuotteitaan halvempaan hintaan talvella, kun myyntiä ei muuten ole. Joissain tapauksissa säästöä

voi syntyä siitäkin, että sääsuojaus saattaa vähentää taloyhtiön lämmitysenergian tarvetta, kun ulkoseinä ei ole kylmää ilmaa vaan lämmitettyä suojausta vasten. Urakoitsijalla tulee olla talvikorjauskokemusta

Talvikorjaamiseen liittyviä toimia tarvitaan yleensä silloin, kun ilman lämpötila laskee pysyvästi viiden lämpöasteen alapuolelle. Talvikorjaamisessa tärkeintä on sääsuojan laatu, sen ilmanpitävyys ja jatkuva olosuhdeseuranta sekä korjatta-

valla pinnalla että sääsuojassa yleensä. – Käytännössä erona kesärakentamisen sääsuojaan on kaksin- tai useammankertainen peite, joiden välissä oleva seisova ilma eristää lämmön. Lämmitysmenetelmiä on useita aina öljylämmittimistä sähkölämmittimiin, ja niiden käytössä tulee huomioida lämmittimien mahdollinen paikallinen kuivattava vaikutus tai esimerkiksi nestekaasulämmittimillä mahdollinen kosteudentuotto. Säteilylämmittimillä kannattaa usein lämmittää korjattavaa kohtaa ennen kor-

jausta, ja puhallinlämmittimillä sääsuojan tilaa itsessään. Tilaajan kannattaa varmistaa, että urakoitsija ja suunnittelija ovat tehneet talvikorjauksia ennenkin. – Urakoitsijan referenssilistaa kannattaa katsoa. Tilaaja voi viitata myös ohjeeseen – siinä on paljon muistilistoja asioista, joita talvikorjauksissa kannattaa muistaa. Hallituissa olosuhteissa syntyy laadukasta jälkeä

Talvikorjausten laatu luodaan olosuhteiden hallinnalla.

HT-MAALAUS 040 1272 883 • www.ht-maalaus.fi • htmaalaus@gmail.com

TASOITE-, MAALAUS- ja JULKISIVUTYÖT 8

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018


Ohjeen yhtenä tavoitteena onkin ” lisätä toimijoiden tietoutta julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjauksista sekä niiden hyödyistä.

ammattitaito

Ohjeesta vinkkejä esimerkiksi lämmityskulujen jakamiseen

omistaja

säännöt

taloyhtiö

strategia

turvallisuus

Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjausohje on suunnattu pääasiassa suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Myös kiinteistönomistajien tai muiden korjaushankkeeseen ryhtyvien kannattaa tutustua ohjeeseen. – Ohjeesta löytyy myös vinkkejä esimerkiksi lämmityskulujen jakamiseen tilaajan ja urakoitsijan välillä. Tähän ohjeeseen emme valitettavasti pystyneet havainnollistamaan kesä- ja talvikorjausten välistä hintaeroa, sillä rahan arvo ja korjausmenetelmien kustannukset muuttuvat. Pyrimme kuitenkin saamaan Julkisivuyhdistyksen sivuille ajantasaisia esimerkkilaskelmia hintaeroista, Toni Pakkala kertoo. Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjausohje julkaistaan painettuna kirjana, osana Betoniyhdistyksen julkaisusarjaa. l

asuminen tutkimukset

rappukäytävä

kuori tai parvekepieli.

isännöitsijä

neuvontapalvelu

sopimusehdot hallitus

julkisivu energialasku yhtiökokous lämpöpumppu

osake

piha-alue hissi

vastike

energia laki

Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaus on mukavampi taloyhtiön asukkaillekin. Kesällä talon sääsuojaus eli huputtaminen voi näet olla iso haitta: asunnoista ei näe ulos, ja sääsuojaus lämmittää jo entisestäänkin lämpimiä sisätiloja. Talvella luonnonvaloa on ylipäätään vähemmän kuin kesällä, joten suojauksen pimentävä vaikutus ei häiritse niin paljon. Myöskään remontin pölyävät työvaiheet tai toimenpiteet eivät haittaa asukkaita yhtä paljon kuin kesällä, koska talvella ei tuuleteta ikkunan kautta yhtä usein. Parvekelasitusten huolto joustavammin talvella

Parvekkeiden käyttöaste on pienempi viileään vuodenaikaan, joten talvi on otollista aikaa korjata niitäkin. Myös parvekelasitukset voi, ja kannattaa huollattaa ruuhka-ajan ulkopuolella. Hiljaisempaan talviaikaan taloyhtiö saa lasituksille huollon joustavammin ja hyvässä lykyssä myös edullisemmin kuin kesäsesongin aikana. Jos taloyhtiöllä on hoidettavanaan kirjava joukko eri ikäisiä ja merkkisiä parvekelaseja, kannattaa valita huoltoyhtiö, joka huoltaa kaiken merkkisiä laseja. Osa alan toimijoista saattaa huoltaa vain oman merkkinsä parvekelasituksia.

maalämpö

Oma Kiinteistö

talonmies kunnossapito pihaparlamentti

kaukolämpö

kunnossapitovastuu yritys sopimus

huoneistoremontti

Kiinteistö

– Keskeiset tekijät, joilla varmistetaan talvirakentamisen laatu, ovat lämpötilan ja kosteuden hallinta. Nämä seikat tulee huomioida aina rakennustuotteiden varastoinnista lähtien, Pakkala sanoo. Hallitussa ja suunnitelmallisessa talvikorjauksessa olosuhteiden vakiointi ja laadun varmistaminen voi olla jopa helpompaa kuin kesällä. – Talvella olosuhteita sääsuojan sisällä vahditaan joka tapauksessa. Sää ei myöskään pääse katkaisemaan työntekoa, kuten sade- ja ukkoskuurot saattavat tehdä kesäkaudella. Talvikorjaustuotteet ovat melko lailla samat kuin kesärakentamisessa, mutta tuotteiden käyttöolosuhteisiin ja säilytykseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Vesipohjaiset tuotteet eivät saa jäätyä projektin missään vaiheessa. – Lisäksi pitää huomioida tiettyjä detaljeja, muun muassa korjattavan pinnan lämpötila, eli lämmittää jo valmiiksi esimerkiksi sandwich-elementin ulko-

Talvella korjattu ja huollettu parveke on kesällä käyttökunnossa

koti

kattoremontti

remontti

asunto

Media Potentian kuva-arkisto

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

9


Dreamstime

10

Omakiinteistรถ Oulu 3 | 2018


lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Asukkaat mukaan edistämään taloyhtiön turvallisuutta Taloyhtiön turvallisuus on laaja kokonaisuus, jossa merkitystä on niin taloyhtiön hallituksen päätöksillä kuin asukkaiden omalla toiminnallakin. Millaisin käytännön toimin taloyhtiön pitäisi huomioida ja pyrkiä edistämään palo- ja pelastusturvallisuutta?

Taloyhtiön hallituksen ja asukkaiden tulee huolehtia vastuullisesti oman asuinkiinteistönsä turvallisuudesta ja osallistua turvallisuuden edistämiseen, ja esimerkiksi pelastussuunnitelman laatiminen on lakisääteinen velvoite. Käytännössä palo- ja pelastusturvallisuus on kuitenkin suomalaisissa taloyhtiöissä kaikkea muuta kuin hyvä. – Sanoisin, että se on sellaisessa välttävässä jamassa. Se vähän riippuu taloyhtiöstä: esimerkiksi vuokratalot tuppaavat olemaan retuperällä, toteaa turvallisuusasiantuntija Jari Pouta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK). Vakituiset, pitkäaikaiset asukkaat saattavat olla vuokralaisia kiinnostuneempia pitämään taloyhtiön turvallisuudesta huolta, ja turvallisuushenkilöstöä löytyy helpommin nimettäväksi kun asukkaiden vaihtuvuus ei ole suurta. Poudan mukaan eroja kuitenkin on, ja turvallisuus voi toteutua hyvin vuokratalos-

sakin. – Keskimäärin työtä on vielä paljon. Pelastuslaki edellyttää, että taloihin on laadittu pelastussuunnitelma, mutta niitäkin edelleen puuttuu. Pouta lisää, että vaikka suunnitelma on laadittu, sen tarkoitus ei välttämättä toteudu. Usein isännöitsijä tai hallitus tilaa pelastussuunnitelman konsultilta, mutta valmis suunnitelma korkeintaan laitetaan ilmoitustaululle, eikä siitä tiedoteta asukkaita vaikka pitäisi. Taloyhtiöiden turvallisuudessa on vielä parannettavaa

Pelastuslaki velvoittaa rakennuksen omistajaa omatoimiseen varautumiseen, muun muassa ehkäisemään tulipaloja ja muita onnettomuuksia, suojelemaan henkilöitä, ympäristöä ja omaisuutta sekä pitämään huolta uloskäytävistä ja poistumisturvallisuudesta. Lisäksi jos rakennuksessa on väestönsuoja, talo-

yhtiön täytyy huolehtia sen kunnosta. – Se on yksi asia, joka on usein taloyhtiöissä retuperällä. Väestönsuojan tulisi olla varusteineen ja laitteineen sellaisessa kunnossa, että sen saa käyttöön 72 tunnissa, huomauttaa Jari Pouta. Tyypillisiä taloyhtiöiden riskipaikkoja ovat myös esimerkiksi porraskäytävät, joissa säilytetään ohjeiden vastaisesti sinne kuulumattomia tavaroita. Kerrostaloissa puutteena voi olla sekin, ettei kerrosten numeroita ole selkeästi merkitty. – Kerrosnumerointi auttaa pelastuslaitosta. Jos hätäilmoituksessa sanotaan, että palo sijaitsee kolmannessa kerroksessa, se auttaa kun sammutuspari tietää, että nyt ollaan kolmannessa kerroksessa, havainnollistaa Pouta. Kerrosnumeroita on hänen mukaansa onneksi otettu käyttöön viime aikoina jo enemmän. – Tavaroiden säilytys on yhä

ongelma. Esimerkiksi lastenvaunuja säilytetään porraskäytävissä ja niitä sytytetään palamaan. Ja ihmisillä ei ole edelleenkään palovaroittimia. Aiemmin alalla uskottiin vakaasti, että yli 90 prosentilla ihmisistä olisi kotonaan palovaroitin. Pelastuslaitos on Poudan mukaan kiinnittänyt kuitenkin huomiota siihen, että asunnoissa joko ei ole ollenkaan palovaroitinta, varoittimessa ei ole paristoja tai se on väärin asennettu. – Ongelma on ihmisten asenteissa. Moni uskoo, ettei heille itselleen voi sattua mitään. Pelastussuunnitelmasta tulee tiedottaa asukkaita

Taloyhtiön lakisääteisiin turvallisuusvelvoitteisiin kuuluu myös pelastussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen sekä sen noudattaminen taloyhtiön arjessa. Taloyhtiö huolehtii myös siitä, että asukkaat on todella >>

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

11


Uudisrakentaminen ja saneeraus

www.jannis.fi 0400 376 909

KATTAMISEN AMMATTILAINEN

Katso lisää: www.katterla.fi

- Nosturi- ja vaihtolavapalvelut - Maa- ja pohjarakennustyöt - Purkutyöt - Kiviainestoimitukset Poikkimaantie 18, 90400 OULU Puh. 044 712 5005, www.oak.fi

MAANRAKENTAMISEN

AMMATTILAINEN

PALVELUKSESSASI!

WWW.JPMATIC.FI 12

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

perehdytetty pelastussuunnitelmaan. Pouta kertoo pelastussuunnitelman sisältävän muun muassa taloyhtiön mahdollisten riskien arvioinnin ja miten niiden osalta pitäisi toimia, sekä tietoa rakennuksen paloteknisestä osastoinnista, ulospääsyreiteistä, turvavalaistuksesta, alkusammutuskalustoista, savunpoistolaitteista ja automaattisista sprinklerijärjestelmistä. Esimerkiksi jos ilmanvaihtojärjestelmä ei ole palonkestävä, se voi päästää tulipalon leviämään kiinteistössä toisiin palo-osastoihin. Tärkeää sisältöä ovat myös asukkaille annettavat toimintaohjeet siitä, miten toimia vaikkapa tulipalon, sairauskohtauksen tai vesivahingon sattuessa. Pelastussuunnitelma ei kuitenkaan auta tositilanteessa, jos asukkaat eivät tunne sitä. – Suosittelen, että pelastussuunnitelma käytäisiin läpi taloyhtiön kevät- tai syyskokouksessa, erillisessä tiedotustilaisuudessa tai pihatalkoiden puitteissa. Taloyhtiö voisi myös perustaa halukkaista turvaryhmän, joka puhuisi pelastussuunnitelmasta talkoissa tai saunailloissa. Kunnollinen pelastustie auttaa hädässä

Kiinteistön turvallisuudesta kiinnostunut taloyhtiö voi tehdä itsekin turvallisuustarkastuksen, jossa käydään läpi yleiset tilat, kuten piha-alueet, leikkipaikat, porraskäytävät, ullakot, kellarit ja varastotilat. Valmiita tarkistuslistoja omatoimista palotarkastusta varten löytyy Poudan mukaan helposti netistä. Piha-alueilla on olennaista huolehtia siitä, että esimerkiksi pelastusteiden merkinnät ovat kunnossa ja talon numero näkyy riittävän hyvin kadulle talven räntäsa-

teessakin. Jos tontilla on useampia rakennuksia, tonttiopastetaulun tulisi olla helposti näkyvillä. Ahtailla pihoilla ei ole välttämättä riittävästi tilaa pelastusajoneuvoille, mikä voi vaikeuttaa pelastustyötä. Varsinkin vanhoissa asuintaloissa tämä voi Poudan mukaan olla ongelma: – Tiedän monta rakennusta 1960–70-luvulta, joissa asiaan ei ole kiinnitetty huomiota. Yksiö, joka aukeaa vain rakennuksen toiselle sivulle, saattaakin olla pelastusajoneuvon ulottumattomissa, sillä usein pelastustietä ei voida tehdä enää jälkikäteen. Pelastustielle on määritelty tiukat kriteerit esimerkiksi kantavuuden ja kääntösäteen osalta, joten mikä hyvänsä pihatie ei siihen kelpaa. – Jossain taloyhtiössä on ehkä hyvää hyvyyttään ajateltu, että tämä on hyvä pelastustie, laitetaanpa siihen pelastustien merkki. Puomitikasauto painaa kuitenkin yli 30 tonnia, joten se voi mennä nurin. Jos taloyhtiö haluaa rakentaa pihalleen asianmukaisen pelastustien, Pouta neuvoo ottamaan yhteyttä alueen pelastuslaitokseen, jonka nettisivuiltakin löytyy tavallisesti asiaan ohjeistusta. Palovaroitin on tärkeä turvallisuuden edistäjä

Turvallisuusasioista tiedottaminen ja valistaminen on SPEKille jatkuvaa työtä, toteaa Pouta, ja myös taloyhtiöiden turvallisuudesta tulee päivittäin kyselyjä. Yksi asia kaipaisi kuitenkin hänen mukaansa edelleen teroittamista ihmisten mieliin: – Asunnoista pitäisi löytyä palovaroitin oikein – eli kattoon – asennettuna. Edelleen ihmiset laittavat sen kirjahyl-


Veljekset Paupek Oy

Tyypillisiä taloyhtiöiden riskipaikkoja ovat myös esimerkiksi porraskäytävät, joissa säilytetään ohjeiden vastaisesti sinne kuulumattomia tavaroita.

PAUPEK

AMMATTITAITOISTA ASBESTI- JA PURKUURAKOINTIA 35 VUODEN KOKEMUKSELLA!

www.paupek.fi Rakennamme uutta, korjaamme vanhaa ja pidämme tekemästämme huolen! lyn päälle tai seinään. Tukes on tutkinut palovaroittimia ja todennut niiden toimintaiän olevan vain noin 10 vuotta. Varoitin pölyyntyy ja likaantuu ajan myötä, joten se kannattaakin vaihtaa uuteen 10 vuoden välein. Pouta kehottaa myös miettimään miten toimitaan, jos palovaroitin hälyttää yöllä pimeässä huoneistossa ja olohuoneen nurkassa on jo pieni tulipalo aluillaan. Jos huoneistossa nukkuu lapsia, komennetaanko heidät ensin ulos, vai yritetäänkö paloa ensin sammuttaa – ja millä? – Alan konkarit sanovat, että valtaosa tuollaisista tulipaloista pystyttäisiin sammuttamaan itse alkuvaiheessa, hän huomauttaa. Asukkaita kannattaakin kannustaa hankkimaan alkusammutusvälineitä, sillä palot alkavat yleensä pieninä. Ja kun tulipalo syttyy, on tärkeää että se havaitaan – ja ainoa, joka sen yöllä yleensä havaitsee, on palovaroitin. Savu on suuri riski tulipalossa

Toimintaohjeet tulipalon sattuessa löytyvät taloyhtiön pelastussuunnitelmasta, jonka vuoksi asukkaiden olisikin hyvä perehtyä siihen toden teolla. Esimerkiksi jos por-

taikossa on savua, sen sekaan ei tule rynnätä, vaan pysytellä asunnossa ja hengittää raitista ilmaa tarvittaessa parvekkeella tai ikkunan ääressä. – Yleensä palo kuitenkin sammutetaan siihen huoneistoon, jossa se on syttynyt ja ihmisiä jopa käsketään pystymään sisällä asunnoissaan, kertoo Pouta. – Ja jos palavasta asunnosta poistutaan, niin sitten ovi kiinni. Tätäkään ei usein muisteta. Pelastustoimen mukaan 60–90 prosenttia palokuolemista johtuu ensisijaisesti savukaasujen myrkyllisyydestä. Ilmanvaihdon savunhallintajärjestelmällä voidaan henkilö- ja omaisuusvahinkoja ainakin vähentää tulipalon sattuessa. Pelastuslaitos muistuttaa Kerrostalon Paloturvallisuusoppaassa, että kerrostalon huoneistopalossa porrashuoneeseen kulkeutuva savu ja lämpö tulee voida poistaa turvallisesti. Tavallisesti savunpoisto on järjestetty porrashuoneen yläosassa sijaitsevan ikkunan tai luukun avulla. Savunpoisto on tarkoitettu pelastuslaitosta varten ja sen sijainti ja menetelmä on kuitenkin merkittävä selkeästi, ja laukaisupainikkeen tulee sijaita alhaalla sisääntulokerroksessa. >>

✦ ✦ ✦ ✦ ✦ ✦

LEIKKIVÄLINEIDEN TURVATARKASTUKSET LEIKKIVÄLINEET JA TURVA-ALUSTAT VIHERSUUNNITTELU VIHERHOITOTYÖT KIVI- JA VIHERRAKENNUSTYÖT MAANRAKENNUSTYÖT

044 0344 882 | Välirinne 9, Jäärli

www.jarkimo.fi

SAMMUTIN- JA PALOPOSTIN TARKASTUKSET PALOKATKOASENNUKSET • VÄESTÖNSUOJIEN TARKASTUKSET JA TIIVEYSKOKEET • PALO- JA PELASTUSSUUNNITELMAT • ALKUSAMMUTUSKALUSTO JA KYLTITYKSET • SAVUNPOISTOLUUKKUJEN TARKASTUS JA KOESTUS • •

Kaikki paloturvallisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta.

Paloturvallisuus Pyhäjärvi Ky 8

✆ 044 519 0053

mika@ptpyhajarvi.fi | www.ptpyhajarvi.fi | Oulu Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

13


Hei lukija JÄIKÖ JOTAIN PUUTTUMAAN? HALUAISITKO JONKIN AIHEEN ESILLE? » EHDOTA JUTTUA. » ANNA PALAUTETTA. Lähetä terveiset osoitteella:

toimitus@mediapotentia.fi Pixabay

Riskeihin varautuminen kannattaa OMAKIINTEISTÖ

KATTOPAKETIT

suoraan tehtaalta • Konesaumarivit • Lukkosaumarivit • Tiilikuvioprofiili • Katto- ja seinäprofiilit • Sadevesijärjestelmät • Listat • Kattoturvat • Tarvikkeet

takuuteräs Gneissikuja 11, OULU

Teräspalvelukeskus 14

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

040 686 9893 050 594 0464 040 556 9063 www.janla.fi

Kiinteistövakuutuksesta korvataan rakennukselle aiheutuneita äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Näitä ovat esimerkiksi tulipalo, vuotovahinko, murtovarkaus, ilkivalta tai myrskyvahinko. – Jos jollain taloyhtiön tekemällä vahingontorjunnallisella toimella on vaikutus riskien pienenemiseen, sillä voi olla vaikutusta myös vakuutuksen hintaan – kunhan vakuutusyhtiölle kerrotaan, että tällaista on tehty, toteaa johtava asiantuntija Petri Mero Finanssiala ry:stä. Oletus kuitenkin on, että rakennuksessa kaikki on kunnossa ja tehty rakennusmääräysten mukaisesti. Jos määräyksissä edellytetään esimerkiksi kattoturvatuotteita, se on vakuutusyhtiönkin osalta vähimmäisvaatimus kiinteistölle. Jos taloyhtiö ylittää rakentamismääräysten vaatimukset, vakuutusyhtiö saattaa kuitenkin katsoa sitä hyvällä ja huomioida asian vakuutusmaksun suuruudessa. Mero kehottaa ainakin tarkistamaan asian omalta vakuutusyhtiöltä. Kerrostaloissa – puukerrostaloja lukuunottamatta – ei esimerkiksi vaadita sprinklereitä, mutta taloyhtiö on saattanut ne kuitenkin hankkia. – Sprinklerijärjestelmän ainakin pitäisi vaikuttaa vakuutuksen hintaan. Joka tapauksessa se vähentää tulipalon vahinkoja. Sillä voi siis olla vaikutusta, jos vakuutusyhtiö vain ottaa sen huomioon. Petri Mero kehottaa taloyhtiöitä kuitenkin ennen kaikkea varautumaan riskeihin ja ehkäisemään vahinkoja jo ennalta. Kiinteistövakuutusten hinnat eivät ole kovin suuria, joten vaikka siitä saisi 10 prosenttia alennusta, se ei välttämättä juuri taloyhtiön budjetissa näy. – Lähtökohtana ei ole vakuutuskorvaus, vaan ihmisten turvallisuus, hän muistuttaa. Rakennukselle tehdyt saneeraukset, kuten putkiremontti, vaikuttavat kiinteistövakuutuksen hintaan. Toisaalta jos vakuutusehtojen suojeluohjeita ja kiinteistön huoltoa on laiminlyöty, se voi pienentää vakuutusyhtiön maksamaa vakuutuskorvausta vahingon sattuessa. l


Omakiinteistรถ Oulu 3 | 2018

15


© Tom Allen Senera Oy

Kauniaisissa sijaitsevaan As Oy Laaksotie 9:ään asennettiin maalämpö kaukolämmön tilalle.

lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Maalämpö houkuttelee myös taloyhtiöitä Maalämpöjärjestelmä on massiivinen investointi, mutta sen hankinta kiinnostaa nykyään myös yhä useampia taloyhtiöitä.

16

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018


© Tom Allen Senera Oy

Laaksotie 9:n maalämpöjärjestelmä asennettiin putkiremontin yhteydessä.

Maalämmön suosio pientalojen lämmitysmuotona on viime vuosina kasvanut. Viimeisten viiden vuoden aikana maalämpö on alkanut yleistyä isommissakin kiinteistöissä. Maalämpöpumppuja on ryhdytty asentamaan kerros- ja rivitalokohteisiin sekä esimerkiksi kauppakeskuksiin. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen luottaa, että maalämmöllä riittää markkinapotentiaalia jatkossakin. – Viisi vuotta sitten kun maalämpömarkkinat laajenivat isompiin kiinteistöihin, asennuskohteet olivat lähinnä kaukolämpöalueen ulkopuolella olevia kiinteistöjä. Sittemmin tilanne on muuttunut. Kaukolämmön hinta on noussut, ja se on tehnyt maalämmöstä hyvin kilpailukykyistä ylipäätään.

Hirvosen mukaan kaukolämmön hinnannousun lisäksi maalämpöä taloyhtiöissä on lisännyt lupapolitiikan helpottuminen. Maalämpökaivojen vaatimiin poranreikiin tarvitaan kunnan toimenpidelupa. – Aiemmin toimenpidelupien saaminen oli kaukolämpöalueilla todella vaikeaa, koska kunnat suojasivat kaukolämpöään. Nyt lupapolitiikka on jo huomattavasti selkeytynyt. Kaukolämpö on edelleen suosituin lämmitystapa

Suurin osa Suomen taloyhtiöistä lämpiää edelleen kaukolämmöllä, mutta siirtymät maalämpöön ovat hitaasti kasvaneet. Energiateollisuus ry:n tilastojen mukaan 160 asuinkiinteistöä vaihtoi kaukolämmöstä

maalämpöön vuonna 2017. Vuonna 2016 siirtymiä kaukolämmöstä maalämpöön oli 130, ja vuonna 2015 vastaava luku oli 115. Mikäli taloyhtiö päättää siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön, sujuva kommunikaatio oman energiayhtiön kanssa on oleellista. – Jos taloyhtiö vaihtaa maalämpöön, kaukolämpöliittymä saattaa silti jäädä tontille. Tämä arvioidaan aina tapauskohtaisesti, ja se riippuu myös energiayhtiön avusta ja suhtautumisesta. Kaukolämpöliittymä voidaan myös katkaista kokonaan. Kun maalämpökaivojen poraukseen haetaan lupia, kommunikaatiota rakennusvalvonnan ja energiayhtiön kanssa tarvitaan joka tapauksessa. Hirvonen kiittelee, että energia-alalle on tullut toimijoita,

joiden kanssa yhteistyö sujuu. – Jotkut energiayhtiöt ovat itsekin lähteneet investoimaan maalämpöbisnekseen. Näin asiat kehittyvät ja maailma menee eteenpäin. Poistoilmalämpöpumput maalämpöä suositumpia

Vaikka asunto-osakeyhtiöihin on ryhdytty asentamaan isoja maalämpöpumppujärjestelmiä, taloyhtiöissä suosituin pumppu on kuitenkin poistoilmalämpöpumppu. Kiinteistön poistoilmasta lämpöä talteen ottava pumppu, jota kutsutaan myös lyhenteellä PILP, yleistyy etenkin ennen vuotta 2000 rakennettujen kerrostalojen remonteissa. – Poistoilmalämpöpumppuja myydään taloyhtiöihin enemmän kuin maalämpöpumppuja. >>

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

17


Stiebel Eltron Oy

Maalämpö tulee vain osaan tapauksista. Hyvin usein kiinteistöön toteutetaan kuitenkin sekä poistoilmalämpöpumppu että maalämpöpumppu, ja usein samalla laitteistolla. Kun asennetaan poistoilmalämpöpumpun lämmönvaihdin ilmastointihormiin tai katolle hormin päähän, saadaan talteen jopa 40–50 prosenttia lämpöenergiasta, ja loputkin voidaan ottaa maasta,

käytännössä yleensä poranreiästä, Hirvonen sanoo. Kannattavuus parhaimmillaan öljylämmitteisissä taloissa

Maalämpöön siirtymisen motiivit ovat taloyhtiöissä taloudelliset. – Kannattavuus on se ykkössyy, miksi lähdetään toisesta lämmitysmuodosta pois. Tietys-

ti ympäristöarvot ja kestävä kehitys ovat plussaa päätöksentekovaiheessa, mutta kyllä euroja joudutaan taloyhtiöissä laskemaan. Myös riippumattomuus energiayhtiöstä ja hinnankorotuksista saattaa olla syynä siirtyä omaan lämmöntuotantoon. Jussi Hirvosen mukaan maalämmön kannattavuus on parhaimmillaan öljylämmitteisissä kiinteistöissä. Maalämpöpump-

pu on iso investointi, jonka hankintakustannukset taloyhtiöissä ovat vähintäänkin kymmeniä tuhansia euroja. Pumppulaitteiston takaisinmaksuajan sijaan Hirvonen puhuu mieluummin sijoitetun pääoman tuotosta. – Kun pumppuinvestointi on taloyhtiön tekemä sijoitus, se tuottaa hyvin yleisesti 10 prosenttia tai enemmän tuottoa si>>

• LVI-urakointi • LVI-huolto Posanlenkki 13 90650 Oulu Ossi Ukkola 040 5898 949

p.

18

Posanlenkki 13, 90650 Oulu

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

SOVIPIHAT www.sovipihat.fi | sovipihat@sovipihat.fi | 040 7509 699

* Puiden ja pensaiden leikkaukset * Nurmikon perustus, ilmastointi ja hoito * Istutusalueiden hoito ja suunnittelu * Pienet kivityöt * Kausi-istutukset pihaan, parvekkeelle ja terassille


OE_LÄMPÖPALVELUT_Oulun_Omakiinteisto_185x130mm_vko24_2018.indd 1

28.5.2018 11:37:16

FIKSU TALOYHTIÖ: SÄÄSTÖÄ VUODESSA

16.080 €

idän Säästtö te änne? ss taloyhtiö

512 3 9 8 5 4 4 0

AAs Oy Hiirosentie i 52:ssa Oulussa se tiedetään: fiksu taloyhtiö säästää maalämmön avulla huikeita summia vuodessa. Vanhan öljylämmityksen vaihtaminen Stiebel Eltron maalämpöratkaisuun toi 993 m² talossa yli 16.000 € vuosisäästön lämmityskuluissa! * Maalämpölaitteiston hyötysuhde (COP) lämmityksessä oli 3,84 seurantajaksolla 18.2.2013 - 18.2.2018. Lämmityskulut ennen 20.700 €/v, seurantajaksolla 4.620 €/v. Erotus 16.080 €.

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

19


KIINTEISTÖJEN LÄMPÖPUMPUT ilmalämpöpumput ilma-vesilämpöpumput maalämpöpumput lämmöntalteenotto suunnittelu myynti asennus huolto

040 1488 135

www.teknikomi.fi 20

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

joitetulle pääomalle. Takaisinmaksuajassa puhutaan alle 10 vuodesta. Jos taloyhtiö ottaa pumppujärjestelmää varten 10–15 vuoden lainan, lainanhoitokustannukset ovat yleensä pienemmät kuin järjestelmästä saatavat säästöt. Tämä tarkoittaa jopa sitä, että yhtiövastiketta voidaan laskea, tai kerätä rahaa varastoon muita remontteja varten. Laitetoimittajalta kannattaa vaatia etävalvontaa

Kannattavuus ja takaisinmaksuaika ovat toki yksilöllisiä kunkin kiinteistön kohdalla. – Joidenkin kiinteistöjen kohdalla voi olla vaikeampi porata kaivoja tai löytää lämmönlähdettä. Taloyhtiössä saattaa myös joutua tekemään muuta remonttia samalla. Jos poistoilmalämpöpumppu on osa ratkaisua, se on sitä kannattavampi, mitä korkeampi talo on – näin saadaan mahdollisimman paljon energiaa talteen yhdestä poistoilmakanavasta. Mikäli taloyhtiö harkitsee maalämpöä, se joutuu miettimään muun muassa investoinnin suuruusluokkaa, mahdollista maalämmön ja poistoilmalämpöpumpun yhdistelmää sekä porakaivojen mitoitusta tontille. Tontin on oltava oma ja riittävän suuri sekä luvitusten onnistuttava. – Taloyhtiön kannattaisi aina laskettaa mikä heidän tapauksessaan olisi kannattavin ratkaisu, maalämpö, poistoilmalämpöpumppu vai molemmat. Hirvosen mukaan pumpputoimittajat yleensä tekevät taloyhtiöille maksuttomia, suuntaa antavia kartoituksia. Varsinaiseen maalämpöasennukseen ryhdyttäessä kannattaa projektiin pestata ulko-

puolinen hankekonsultti. – Konsultti kilpailuttaa laitetoimittajat ja valvoo että toteutus viedään läpi kunnolla. Varsinaisessa toimittajavalinnassa etävalvonnan saatavuus on tärkeää. Etävalvonta huolehtii, että järjestelmä toimii optimaalisesti ja mahdolliset häiriötilat korjataan heti. Siirtymä kasvattaa kiinteistön sähkönkulutusta

Maalämpöön siirtyessä taloyhtiön sähköliittymää saattaa olla tarpeen kasvattaa. Jos pumppu tai pumput eivät kata kylmimpien päivien tehontarvetta kokonaan, loppu teho tuotetaan sähköllä. – Voi olla, että huippupäivinä käytetään sähköä lisäksi. Voi olla, että mikäli kaukolämpöyhtiölle sopii, pumppujen rinnalle jää myös kaukolämpö, joka tasaa pahimpia huippuja. Jos taloyhtiö siirtyy maalämpöön kaukolämmöstä tai öljystä, sähkönkulutus nousee. Kokonaisenergiasta 2/3 tai jopa ¾ tulee kuitenkin pumppujärjestelmästä. – Tämä energia on kaikkien hinnankorotusten ulkopuolella, joten energian käyttökulut ovat aika stabiilit. Sähkön hinta voi toki vaikuttaa, mutta korotukset koskevat vain kolmasosaa vanhasta energialaskusta. Jussi Hirvosen mukaan pumppulaitteistot ovat melko yksinkertaista LVI-alan tekniikkaa, joten huolto- ja korjauskustannuksetkin pysyvät maltillisina. – Laitteiden liikkuvia osia ovat esimerkiksi kompressori, kiertovesipumput ja venttiilit. Kompressorin vaihtokustannus on verrattavissa esimerkiksi öljykattilan polttimoon. Kompressorien käyttöikä on 15–20 vuoden välillä.


KAIKKI LVIS-TYÖT Patteriverkoston perussäädöllä selvää säästöä Taloyhtiön patteriverkostosta on hyvä huolehtia läpi vuoden. Näin varmistaa energiansäästön ja verkoston pysymisen tasapainossa. Asukkaita kannattaa tarvittaessa ohjeistaa tekemään oma osuutensa. – Patteriventtiilin toimintaa voi edesauttaa kääntämällä patteritermostaatti muutaman kerran kiinni ja auki keväällä, kesällä ja syksyllä, jotta se ei jumitu, kertoo energiatehokkuuden asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta. Jotta huoneilman lämpötilan säätö onnistuu optimaalisesti, termostaattista patteriventtiiliä tai lämpöpatteria ei saa peittää. Huonelämpötila kannattaa pitää suositusten mukaisena 21–22 celsiusasteessa. Lämmitysverkoston mahdolliset ongelmat voi ratkaista tilaamalla ammattilaiselta verkoston perussäädön. Perussäätö kannattaa tehdä myös sen jälkeen, jos talon eristystasoa on parannettu tai talotekniikkaa uudistettu. Säädöllä varmistetaan, että verkoston vesi kiertää oikealla virtaamalla jokaisen lämmityspatterin kautta ja lämpö jakautuu tasaisesti talossa. Motivan arvioiden mukaan lämmitysverkoston perussäädöllä voi säästää jopa 10–15 prosenttia energiankulutuksessa.

Lämpöpumppujen • Asennukset • Kojaus-ja huoltotyöt Kauttamme myös • rakennusten sähkösuunnittelu ja - asennukset Oulun talousalueella toimivan Talotekniikka Kaidis Oy:n kautta kaikki saumattomasti saman katon alta. TALOTEKNIIKKA

KAIDIS OY

PYYDÄ TARJOUS! 0400 621 947 posti@kaidis.�i • www.kaidis.�i

Onko kiinteistösi tekniikka kunnossa?

» LÄMMITYSRATKAISUT » KVR-URAKOINTI » VESI- JA VIEMÄRIASENNUKSET

Puh. 010 311 1100

Pikkukiventie 12, 90620 Oulu Katso lisää: www.putkiasennus.com

Älykkäillä patteritermostaateilla optimaalista ohjausta

Uudet älykkäät patteriventtiilit helpottavat lämmitysverkon tasapainosta huolehtimista. – Älykkäät termostaatit tuovat käyttöön jatkuvan mittauksen ja mahdollistavat optimaalisen ohjauksen sekä ongelmien havainnoinnin nopeammin. Samalla saadaan tasaisemmat olosuhteet kaikille, Suur-Uski kertoo. Älykkäät patteriventtiilit reagoivat manuaalisia termostaatteja herkemmin lämpötilassa tapahtuviin muutoksiin ja säätävät tarkemmin sisälämpötilaa. – Ne ovat oppivia, ja niillä voidaan lämmittää ja viilentää jokaista huonetta yksilöllisesti asumistarpeen mukaan. Lisäksi ne voivat ottaa huomioon paikallissääennusteen ja osaavat siten ennakoida lämmityksen ohjausta. Älykkäiden patteriventtiilien ohjaukset toimivat automaattisesti, ilman että asukkaan tai huoltomiehen tarvitsee tehdä mitään. – Halutessaan heillä on mahdollisuus ohjata lämmitystä ja vaikuttaa kulutukseen käyttöliittymän kautta. Lähtötilanteesta riippuen lämmityskuluissa voi säästää energiansäästön ansiosta sekä lämmön kysyntäjouston mahdollisuuksilla. l

Umen-lämpö, varma toimija Kokonaisratkaisut luotettavalta toimittajalta UMEN on vajaassa 20 vuodessa kasvanut yhdeksi Suomen suurimmista lämmitysalan osaajista. Tuona aikana olemme rakentaneet tuhansia kohteita eri puolille maata. Meiltä kilpailukykyinen tarjous kiinteistökohteeseenne. LVI-insinööri Juho Kajava juho.kajava@umen.fi p. 040-1522 567 www.umen.fi Kodikaslämpö Oy Puh. 020 787 0141 www.umen.fi Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

21


KOLUMNI Sirpa Pietikäinen Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Kiertotalouden avain jätteisiin haudattuna Resurssien käyttö kasvaa jatkuvasti. Maailmassa on entistä enemmän ihmisiä, joilla on koko ajan suhteellisesti enemmän käytettävissä olevaa tuloa, eli mahdollisuutta hankkia talo täyteen tavaroita jatkuvasti kasvavasta härpäkevalikoimasta. Samalla tuotteiden käyttöiät lyhenevät koko ajan joko keinotekoisella vanhentamisella, muotisesonkien vaihtuessa tai teknologian uusiutuessa. Yhtälö on maapallon resurssien kannalta kestämätön. Tällä hetkellä kulutamme 1,5 maapallon verran resursseja joka vuosi. Ennusteiden mukaan raaka-aineiden kysyntä kolminkertaistuu maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä. Euroopassa tuotetaan vuodessa 2,2 miljardia tonnia jätettä, josta vain 0,6 miljardia tonnia kierrätetään takaisin raaka-aineeksi. Merkittävä osa kaupunkialueiden jätemäärästä syntyy rakentamisesta sekä remonttija purkutöistä. Lähes kolmasosa EU:n yhdyskuntajätteestä viedään kaatopaikoille. Resurssitehokkuus on tärkein ilmastonmuutoksen ratkaisija. Käyttöön tulee ottaa ”kymppikerroin”: sama tuotanto ja hyvinvointi kymmenyksellä nykyisistä resursseista, kymmenyksellä nykyisistä päästöistä. Vasta sitten olisi kunnianhimo tarpeeksi korkealla, että sillä olisi todellista merkitystä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Julkisen hallinnon tulee olla suunnanosoittaja ja tehdä ympäristökriteereistä pakollisia julkisissa

22

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

hankinnoissa, myös rakennushankkeissa. Kiertotalouden keskeisin päämäärä on jätteen pois-suunnittelu. Kaikki tuotteet ja tavarat tulisi suunnitella niin, ettei niiden käytöstä synny jätettä, vaan edelleen kierrätettävää materiaalia. Uusiutumattomien materiaalien tulisi pysyä mahdollisimman pitkään siinä käytössä, mihin ne on otettu, tai ne tulee saattaa arvokkaampaan tai pitempiaikaisempaan käyttöön. Kiertoon menevät kallisarvoiset raaka-aineet tulee säilyttää korkeatasoisena kierrosta toiseen, kuten tällä hetkellä panttipullojen osalta tehdään. Uusia raaka-aineita tulee käyttää vain, kun tarjolla ei ole kierrätettyjä materiaaleja. Syntyvä jäte tulee kerätä tehokkaasti ja se tulee käyttää uusien tuotteiden valmistukseen. Jätteiden kierrätyksen kehittämisessä piilee suuri haaste, mutta myös mahdollisuus. Eurooppaan on luotavissa maailman kehittynein muovinkierrätysjärjestelmä. Tällä luodaan myös uusia työpaikkoja. Vuosi sitten kirjoitin parlamentin kannasta kiertotalouden edistämiseksi tarkoitettuun jätepakettiin. Siihen kuuluvat neljä lainsäädäntöehdotusta jätteestä, pakkausjätteestä, kulkuneuvojen romuista, elektronisesta ja muiden laitteiden jätteestä sekä kaatopaikoista. Neuvosto ja parlamentti sopivat joulukuussa 2017 yhteisestä kannastaan jätepakettiin. Sopimukseen päästiin sitovista jätteiden vähentämistavoitteista ja säännöistä, joilla vähennetään jätteiden syntyä. Sopi-

mukseen päästiin myös tiukemmista jätteiden erilliskierrätystä koskevista vaatimuksista. Suomessa on jo suhteellisen kattava jätteiden erilliskeräys, joka kehittyy koko ajan. Muutama vuosi sitten ryhdyttiin keräämään kotitalouksien pakkausmuoveja. Suomessa kerätään vuosittain noin 1,2 kiloa pakkausmuovia asukasta kohti. Lukua on vertailtu esimerkiksi Ruotsin 6,5 kiloa henkeä kohden. Haasteena onkin lisätä erilliskeräyspisteitä kierrättämisen helpottamiseksi yksittäisille talouksille. Eri maissa lajittelu on järjestetty eri tavoilla. Brysselissä paperit, muovi- ja metallipurkit, biojäte ja muu kotitalousjäte kerätään erivärisiin muovipusseihin. Pussit tuodaan tiettyinä viikonpäivinä aamulla kadunvarteen pinoihin. Roskakuskit ajavat ohi ja nappaavat pussit mukaansa. Suomessa jokaisesta kiinteistöstä löytyy lajittelupiste. Jatkossa lajittelua tulee kehittää edelleen, ja lajittelun tulee olla yhä parempaa ja tehokkaampaa. Samaan aikaan talouden rakenteen pitää muuttua tukemaan kiertotaloutta. Kaikesta mahdollisesta on luotava vuokrattavaa, lainattavaa, jaettavaa. Hyviä malleja on jo kehitetty toimistojen kalusteista, valaistuksesta, mattohuollosta ja tulostimien mustekaseteista vuokrattaviin rakennuskoneisiin. Kehitettävissä on vastaavia palveluita ja vuokraalustoja myös kotitalouksille.


ILMOITUS

LVI-Kilpimaa on paikallinen putkistojen pelastaja LVI-Kilpimaa Oy saneeraa viemäreitä vaivattomalla ja edullisella sukitusmenetelmällä, jolloin kiinteistöjen rakenteita ei tarvitse avata, ja remontista koituu asukkaille mahdollisimman vähän vaivaa. Viemäreiden tekninen käyttöikä on tavallisesti 40–50 vuotta. Varsinkin 1950-luvulla rakennetuissa taloyhtiöissä viemärit alkavatkin auttamatta olla elinkaarensa päässä. Yleisimpiä varoitusmerkkejä tästä ovat tukokset, hajuhaitat ja huonosti vetävä viemäri. On kuitenkin valitettavan yleistä, että koska viemärit ovat poissa silmistä, ne ovat myös poissa mielestä. – Kun vaikkapa naapuritaloyhtiössä saneerataan viemärit, hoksataan, että nekin ovat olemassa. Ja monesti luotetaan siihen, että kun ei tukoksia ole, viemäri toimii ja on kunnossa, kertoo LVI-insinööri Sonja Alaraasakka LVI-Kilpimaa Oy:sta. Tyypillisesti vanhemmissa viemäreissä saumat voivat olla kuitenkin jo huonossa kunnossa tai putkessa saattaa olla halkeamia.

Sukitus on vaivaton saneerausmenetelmä Kunhan viemäriputki ei ole romahtanut, se voidaan saneerata sukittamalla, jolloin kiinteistössä ei tarvitse ryhtyä isoon ja hankalaan remonttiin uusien putkien asentamista varten. Kun sukitus on oikein tehty, sukitettu putki on tutkitusti yhtä kestävä kuin uusi tehdasvalmisteinen muoviputki, ja sen käyttöikä on jopa 50 vuotta. Sukitus on paras vaihtoehto, kun viemärisa-

neeraus on jo väistämättä edessä, mutta rakenteita ei haluta purkaa tai piikata. Sukitus on myös perinteistä saneerausmenetelmää nopeampi tehdä, ja vaikka viemäreille tuleekin joksikin aikaa käyttökatkos, kiinteistössä voi asua sukituksen aikana. Sukituksen kesto on aina tapauskohtaista, ja siihen vaikuttavat muun muassa kohteen kerros- ja neliömäärä, vesipisteiden määrä ja ylipäätään viemärin kunto.

Lähes 20 vuoden kokemus sukituksesta LVI-Kilpimaa on erikoistunut viemäreiden saneeraamiseen sujutusmenetelmillä. Vuonna 1979 Keminmaalla perustettu perheyritys aloitti toimintansa tekemällä perinteisiä LVIurakoita. Kun Ruotsista alkoi kantautua tietoa uudesta sukitustekniikasta, LVI-Kilpimaa perehtyi siihen ensimmäisten suomalaisyritysten joukossa ja on menetelmän pioneereja lähes 20 vuoden kokemuksella. – Tekniikka on vuosien varrella kehittynyt kovasti sekä työkalupuolella että materiaaleissa. Aiemmin sukitus oli harvinainen menetelmä, ja vielä viisi vuotta sitten saimme kertoa siitä paljon. Tänä päivänä asiakkaat tietävät, että sukitus on hyvä vaihtoehto perinteiselle menetelmälle.

LVI-Kilpimaan valttina ovat pitkäaikaiset, kokeneet asentajat. Asennuspuolella on parhaillaan töissä 15 henkilöä, jotka kaikki ovat tunnettuja ja luotettuja ammattilaisia. Viemärin sukittaminen edellyttää, että putkista on ensin poistettu ruosteet ja irtojätteet. Näin putken muoto saadaan esille ja sen linjasta tulee sukitettaessa hyvä. Alaraasakka muistuttaakin havahtumaan viemärin kuntoon jo hyvissä ajoin, jolloin se on vielä ylipäätään mahdollista saneerata edullisesti ja vaivattomasti sukittamalla: – Mitä varhaisemmin se tehdään, sen parempi muoto putkeen saadaan. Jos alkuperäinen putki on jo kärsinyt pahoja muodonmuutoksia, sukituskaan ei voi enää korjata sitä.

puh. 020 712 1240 posti@kilpimaa.com , www.kilpimaa.com

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

23


Dreamstime

lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Strategia tukee taloyhtiön toimintaa Taloyhtiöstrategia tuo osakkaiden ja asukkaiden näkemykset ja yhteiset arvot mukaan päätöksentekoon. Hyvin laadittu strategia edistää suunnitelmallista kiinteistönpitoa, lisää asumistyytyväisyyttä ja auttaa taloyhtiötä profiloitumaan. Rakennuskannan ikääntyessä myös korjausrakentamisen määrä kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti. Taloyhtiön suunnitelmallisella ja tavoitteellisella johtamisella on olennaisen tärkeä rooli siinä, miten tulevista haasteista selvitään. Vaikeitakin päätöksiä on helpompi tehdä ja suuriakin hankkeita suunnitella, kun tiedetään jo valmiiksi asukkaiden olevan samalla linjalla. Monesti taloyhtiöissä koituu kuitenkin ongelmia siitä, että

24

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

asumiseen ja kiinteistönpitoon liittyvistä arvoista ja odotuksista ei ole juuri edes keskusteltu rakennuksen käyttäjien kanssa. Hankkeista ja niiden toteuttamisesta voidaan olla montaa mieltä, mikä ei juurikaan lisää tyytyväisyyttä. Taloyhtiöissä päätöksenteko jää kuitenkin usein hallituksen ja isännöitsijän varaan, ja osakkaiden ja asukkaiden näkemykset ja toiveet voivat jäädä sivurooliin. Yhtiökokoukseenkin

saapuu tavallisesti vain pieni vähemmistö osakkaita, ja heistäkin vain aktiivisemmat ja äänekkäimmät saattavat tuoda mielipiteitään esille. Iso liuta asukkaita jää siis kuulematta, kun taloyhtiön yhteisistä asioista keskustellaan ja päätetään. Strategia ei ole vain kiinteistön kunnossapitoa

Taloyhtiön strategia auttaa taloyhtiötä kiinteistönpidon haas-

teissa ja asumiskustannusten ennakoimisessa, mutta tuo myös esiin osakkaiden ja asukkaiden näkemyksiä ja tarpeita asumisen suhteen. Kun ne ovat tiedossa, taloyhtiössä on helpompi päättää suuremmistakin hankkeista. Asunto-osakeyhtiölain muutos vuonna 2010 velvoitti taloyhtiöt laatimaan kiinteistölle kunnossapitotarveselvityksen, jossa tulevat korjaushankkeet on mainittu viideksi vuodeksi eteenpäin. Pitkäjänteinen suun-


nittelu on siis sisältynyt olennaisesti taloyhtiöiden toimintaan jo senkin puolesta. – Tietääkseni taloyhtiöiden strategioita on laadittu pitkään, mutta vaihtelevalla menestyksellä, toteaa kehityspäällikkö Jari Virta Kiinteistöliitosta. Kiinteistöliitto oli mukana Asunto-osakeyhtiön strategian laadinta -hankkeessa yhdessä Isännöintiliiton, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n, ympäristöministeriön ja kuuden taloyhtiön kanssa. Hankkeessa kartoitettiin myös taloyhtiöiden kokemuksia strategian laatimisesta ja hyödyntämisestä. – Kokemuksia oli joka lähtöön, mutta yleisesti voidaan todeta, ettei strategian arvoa tunnisteta, jonka vuoksi se jää yleensä laatimatta. Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin 2018 mukaan vain 17 prosenttia barometriin vastanneista ilmoitti yhtiölle laaditusta strategiasta, kertoo Virta. Asunto-osakeyhtiölaki sanelee toki taloyhtiön toimintaa melko pitkälle. Yhtiön johdon on edistettävä yhtiön etua sekä huolehdittava rakennuksista ja niiden pidosta huolellisesti toimien, kuten laki ja yhtiöjärjestys edellyttävät. Jos jokin osa kiinteistöstä kaipaa siis jo kipeästi remonttia, hallituksen on joka tapauksessa toimittava asian suhteen ja tuotava se osakkaiden tietoon. Laki rajoittaa myös kiinteistön perusparantamista eli asumistason kohottamista: yhteisiä vastikevaroja voidaan käyttää vain sen ajankohdan tavanomaisen asumisen tason mukaisiin hankkeisiin, olivatpa strategiset visiot sitten miten suureelliset. Taloyhtiöstrategian avulla taloyhtiö voi kuitenkin luoda itselleen profiilin esimerkiksi ekologisena, lapsiystävällisenä tai ikäihmisten asumismukavuutta huomioivana toimijana. Tällöin esimerkiksi remonttien ja kunnostustöiden yhteydessä huomioidaan erityisesti ne asiat, joita osakkaat

ja asukkaat pitävät tärkeinä. Yhteiset näkemykset toiminnan pohjana

Hyvin toteutettuna taloyhtiön strategia lisää asukkaiden asumistyytyväisyyttä sekä helpottaa kiinteistön kunnossapitoa ja tulevien hankkeiden suunnittelua. – Taloyhtiön osakkailla täytyy olla yhteisesti sovittu tavoite siitä, millaisessa kiinteistössä he haluavat asua. Sopivaa tavoitetasoa haettaessa lähtökohdaksi voidaan ottaa esimerkiksi uudistuotannossa yleinen asumisviihtyisyyteen vaikuttavien ja teknisten ominaisuuksien taso, ja arvioida, millaiset tekniset, taloudelliset ja henkiset edellytykset siihen on omassa kiinteistössä, sanoo Jari Virta. Taloyhtiöstrategian laatimiseen osallistuvat hallitus, osakkaat ja isännöinti, ja se hyväksytään yhtiökokouksessa. – Osakkaiden on yhdessä päätettävä taloyhtiön strategiasta, yhteisestä tahtotilasta: toisin sanoen mihin suuntaan, millä aikajänteellä ja millä organisaatiolla kiinteistöä ylläpidetään, korjataan ja kehitetään. Virta tiivistää strategisen toiminnan keskeisimmiksi tavoitteiksi omaisuuden arvon säilyttämisen ja asumiskustannusten ennustettavuuden. – Taloyhtiön osakkaiden arvostuksista, henkisistä ja taloudellisista resursseista sekä muista vastaavista riippuu, minkälainen strategia valitaan. Taloyhtiön strategia voi sisältää muutakin kuin kiinteistön hallintoon ja ylläpitoon liittyviä toimia. Hyvin laaditussa strategiassa voidaankin ottaa kantaa kaikkiin asumisen ja kiinteistönpidon osa-alueisiin. Näitä ovat esimerkiksi ympäristön ja asumisen tason vaatimukset eri aikoina sekä miten taloyhtiössä suhtaudutaan muun muassa lisä- ja täydennysrakentamiseen, alueen turvallisuuskysymyksiin, lasten ja erityisryhmien tarpeisiin tai yhteisöllisyyden kehittämiseen. >>

Tehokas ikkunanpesu jopa 20 metriin saakka ilman nostinlaitteita ja pesuaineita! Ikkunat, kehykset sekä hankalat ritilöiden alla olevat pinnat puhdistuvat turvallisesti ja nopeasti!

Meranti esittelee uuden tavan pestä ikkunat! Merantin uusi Reach & Wash –menetelmä vaikuttaa pesukustannuksiin konkreettisesti! Samalla vuosittaisella ikkunanpesubudjetilla voidaan ikkunat pitää läpi vuoden. Pesuja jopa 4-6 kertaa vuodessa – erinomaisen puhtaina. Oulussa Raatin liikuntakeskuksen, Ympäristötalon ja elokuvateatteri Plazan ikkunat on jo pesty Reach & Wash -tekniikalla. Tutustu Merantin uuteen pesumenetelmään nettisivuillamme ja pyydä tarjous

meranti@meranti.fi tai 020 822 3150

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

25


Asukaskysely aloittaa strategian laatimisen

Taloyhtiön strategian laadinta on monivaiheinen prosessi, jonka onnistumiseksi asukkaat ja osakkaat kannattaakin sisällyttää mukaan jo varhaisessa vaiheessa. – Strategian laadintaprosessiin on hyvä sitouttaa kaikki osapuolet, joiden toimintaan se vaikuttaa. Yhtiön strategisista linjauksista päätetään yhtiökokouksessa, kertoo Virta. Taloyhtiön strategia ei kuitenkaan koske välttämättä vain nykyisiä asukkaita ja osakkaita, vaan myös muita toimijoita, kuten taloyhtiön tai osakkaiden sopimuskumppaneita – ja niitä tuleviakin osakkaita ja vuokralaisia. Pääpiirteittäin laadintaprosessi etenee Virran mukaan seuraavasti: Aluksi selvitetään lähtötilanne, eli mikä on taloyhtiön kulttuuriperintö, miten taloyhtiössä on toimittu aikaisemmin ja miten tähän on tultu. Olennaista on myös saada selville,

26

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

mikä on taloyhtiön nykytilanne ja mitä erityisiä arvoja, sillä tai alueella on vaalittavanaan. Taloyhtiöstrategian laatiminen käynnistyykin tavallisesti asukaskyselyllä, jolla selvitetään asukkaiden ja osakkaiden toiveet ja yhteiset arvot esimerkiksi taloyhtiön hoitamisen ja asumiskulttuurin osalta. Kysely auttaa myös kartoittamaan, mihin asukkaat ovat taloyhtiön toiminnassa tyytyväisiä ja mitä olisi aihetta vielä kehittää. – Alkuselvityksen jälkeen informoidaan, opastetaan ja valmennetaan prosessiin osallistuvat tahot, kertoo Virta. Sen jälkeen voidaan selvittää taloyhtiön toimintaympäristö ja arvioida tavoitetilan vaihtoehtoja selvittämällä, mitkä mahdollisuudet, heikkoudet, uhat ja vahvuudet määrittävät taloyhtiön toimintaa. Kun tämä on tehty, sovitaan visiosta, missiosta ja strategisista tavoitteista, eli mihin taloyhtiössä halutaan päästä. Niiden pohjalta määritetään varsinainen strategia, kuvainnollisesti tiekartta, miten ta-

Tekniikan tohtori Jari Virta työskentelee kehityspäällikkönä Kiinteistöliitossa.

voitteisiin aiotaan päästä. Kun taloyhtiöstrategia lopulta pannaan toimeen, on hyvä myös seurata säännöllisesti, miten se on toteutunut ja ovatko siinä määritellyt toimet onnistuneet suunnitellusti. Toteutumista on hyvä seurata esimerkiksi vuosittain toistettavalla asukas- ja osakaskyselyllä: strategian käytännön toteuttamisessa voi nimittäin ilmetä haastei-

ta, ja tarvittaessa sitä voikin joutua päivittämään. – Haasteet liittyvät usein strategian jalkauttamiseen ja sen toteutumisen seurantaan. Haasteisiin voidaan vastata ainakin valitsemalla hallintoon aikaansaavia jäseniä, toteaa Virta. l Lähteet: Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, ympäristöministeriö


lll

Teksti: Saara Pakaslahti

Hallituksen ja isännöitsijän roolit ja pelisäännöt selviksi Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän yhteistyö sujuu parhaimmillaan hienosti, mutta joskus eteen voi tulla ristiriitoja. Realistiset odotukset, selkeät roolit ja jämäkkä rajanveto edistävät rakentavaa vuorovaikutusta osapuolten välillä. Suuri osa isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen välisistä ristiriidoista liittyy odotuksiin sekä rooleihin. Hallituksella voi olla erilaisia, jopa epärealistisia odotuksia isännöitsijän palveluista. – Hallitukselle voi myös olla epäselvää mikä on isännöitsijän rooli ja mikä hallituksen. Avaintekijä asiassa on, että sekä hallitus että isännöitsijä tuntevat omat roolinsa, ja viestintä toimii osapuolten haluamalla tavalla, sanoo Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n auktorisointitoimikunnan pu-

heenjohtajana toimiva Jarmo Asikainen. Isännöintisopimuksen sisältöön ja isännöitsijän tehtäviin kannattaa tutustua huolellisesti. Kun sekä hallitus että isännöitsijä tietävät roolinsa ja liikkumarajat niiden sisällä, kaikkien on vaivattomampaa toimia. – Kun isännöitsijä tietää esimerkiksi konkreettiset euromäärät, joiden puitteissa hän voi tarvittaessa tehdä hankintoja, hänen on helpompaa toimia myös taloyhtiön hallitukseen päin.

Hyvä isännöitsijä tuntee osaamisensa rajat

Toimivan vuorovaikutuksen merkitys korostuu ongelmatilanteissa, mutta myös taloyhtiön suurissa hankkeissa, kuten esimerkiksi putkiremontissa tai vesivahinkokorjauksessa. – Isännöitsijän toimivaltaan kuuluvista asioista tulee olla tietoisuus jo ennakkoon. Jos taloyhtiön hallituksen jäsenet kokevat, ettei heille ole kerrottu asioista, se syö luottamusta. >>

Pixabay

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

27


Hyvään isännöintiin kuuluu, että isännöitsijä tietää paitsi toimivaltansa, myös osaamisensa rajat. – Isännöitsijän ammattitaitoa on sekin, että hän osaa hankkia asiantuntijapalveluja muualta. Isännöitsijä ei voi ottaa vastuuta aivan kaikesta esimerkiksi putkiremontin ollessa kyseessä. Jos isännöitsijän tekeminen menee liian laveaksi, ei siitä välttämättä kiitosta tule, mutta jos hommat menevät pieleen, moitteita tulee varmasti, Jarmo Asikainen sanoo. Isännöitsijällä onkin hyvä olla pelisilmää omien tehtäviensä suhteen. – Isännöitsijän kannattaa tehdä se minkä hän osaa ja mikä hänelle kuuluu, ei välttämättä muuta. Kehityskeskustelu kerran vuodessa

Ristiriitoja voisi ehkäistä keskustelemalla hallituksen ja isännöitsijän välisistä rooleista ja pelisäännöistä säännöllisin väliajoin. – Ei ole mitenkään liioiteltua käydä kerran vuodessa kehityskeskustelu siitä, pitäisikö isännöintiä muuttaa johonkin suuntaan, ja mitä toiveita molemmilla osapuolilla on. Näin pystyttäisiin hallinnoimaan isännöintiä mahdollisimman hyvin. Erityisen perusteltu keskustelu on silloin, kun henkilövaihdoksia tapahtuu. Uuden puheenjohtajan tai hallituksen ottaessa paikkansa kannattaa peli-

säännöt käydä läpi. – Jos tulee uusi puheenjohtaja eri toimintatavoin ja ajatuksin, ja hallituksen muukin väki on vaihtunut, eikä pelisääntökeskustelua ole käyty, homma ei toimi isännöitsijänkään näkökulmasta. Eettiset ohjeet kannattaa käydä läpi yhdessä

Isännöitsijän ja taloyhtiön avointa vuorovaikutusta ja hyvää yhteistyötä halutaan edistää myös isännöinnin eettisillä ohjeilla. Suomen Isännöintiliitto ry, Isännöinnin Auktorisointi ISA ry ja Suomen Kiinteistöliitto ry ovat hyväksyneet eettiset ohjeet noudatettaviksi koko isännöintialalla. – Ohjeet ovat nykyisin aika suppeat, mutta ne ovat osa roolijakoa ja kuvastavat sitä, mitä hyvältä isännöitsijältä voisi edellyttää. Ehkä idea voisi olla, että ohjeet kävisi läpi oman isännöitsijän kanssa ja keskustelisi mitä ohjeet tarkoittavat kyseisen isännöitsijän työssä, miten hän toimii ohjeiden mukaan? Isännöintiliiton jäsenyritykset ja ISA-auktorisoidut isännöintiyritykset ovat sitoutuneet eettisiin ohjeisiin sekä niihin liittyviin valvonta- ja kurinpitomenettelyihin. Jos oma isännöintiyritys toimii eettisten ohjeiden vastaisesti, taloyhtiön hallitus tai tilintarkastaja voi tehdä yrityksestä kantelun. Valvontamenettelyssä ei voida ratkaista vahingonkorvauskysymyksiä tai muita vaatimuksia, vaan niiden suhteen taloyhtiön on edettävä

ISÄNNÖINTIPALVELU HANHISALO Uusikatu 35, 2. krs, 90100 Oulu Puh. 020 778 0740 www.isannointipalvelu.fi

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella 28

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

oikeusteitse. Isännöintiliiton hallitus käsittelee kantelut ja tekee tarvittavat päätökset. Mahdollisia seuraamuksia ovat huomautus, varoitus, määräaikainen tai pysyvä erottaminen liiton jäsenyydestä. – Meille Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:een kanteluja ei tule hirveästi, ehkä kymmenkunta vuodessa. Usein kantelu liittyy siihen, että isännöintisopimus on jo päättynyt, ja taloyhtiö on suivaantunut yritykselle. Sitten tehdään vielä kantelu tänne. Ihannetilanne olisi, että kantelu tehtäisiin isännöintisopimuksen vielä kestäessä, Asikainen sanoo.

vuutta ja isännöitsijän motivaatiota sen sijaan ei välttämättä ole niin helppo selvittää etukäteen. Kilpailutusvaiheessa taloyhtiö voi kuitenkin vaatia isännöintiyritykseltä tiedot konkreettisesta henkilöisännöitsijästä. – Ilman muuta isännöitsijän persoonalla on suuri merkitys isännöintiorganisaation toimivuuden lisäksi. Ainakin itse korostaisin henkilöisännöitsijän nimeämistä ja roolia. Henkilövalinta on todella tärkeä, Asikainen sanoo.

Isännöitsijän vaihto ei välttämättä ole kannattavin ratkaisu

Koko uransa kiinteistöalalla työskennellyt Jarmo Asikainen tietää, että hyvistä isännöitsijöistä on pulaa, ja työ vaatii yhä laajempaa kompetenssia. – Yksi tärkeä asiakokonaisuus ja isännöitsijän työssä korostuva osaamisalue on projektinhallinta. Tämä korostuu etenkin suurissa saneerauksissa. Asiaosaamisen rinnalla isännöitsijän tärkein työkalu ovat hyvät vuorovaikutustaidot ja ratkaisukeskeisyys. – On tärkeää, että isännöitsijä tulee toimeen ihmisten kanssa ja osaa jollain tavalla mennä taloyhtiön sisäisen kinastelun yläpuolelle, pyrkii sopuun ja hakemaan ratkaisuja. Tilanne on kuten asianajohommissa: asianosaisen nahkoihin ei saa mennä, vaan asioita pitää katsoa kauempaa ja miettiä muita vaihtoehtoja. Jos taloyhtiö haluaa auttaa isännöitsijää onnistumaan työssään mahdollisimman hyvin, hallitukseen kannattaa koota asiantuntevia sekä hallitustyöstä motivoituneita henkilöitä. – Osassa taloyhtiöitä on osakaskunnassa aika hyvää osaamista: on insinööriä, kauppatieteilijää, juristia ja muuta. Jos taloyhtiössä on tulossa putkiremontti tai muu suuri hanke, tätä osaamista on hyvä pyrkiä kasaamaan hallitukseen – se on omiaan tukemaan myös isännöitsijän toimintaa. l

Jos ristiriidat taloyhtiön ja isännöitsijän välillä ovat kärjistyneet, rakentavin toimintatapa olisi yrittää ratkaista ongelmat keskustelemalla. Toki joskus vaihtamalla paranee, mutta uuden isännöitsijän etsintään ei aivan ensimmäiseksi kannattaisi ryhtyä. – Isännöitsijän vaihto on minun ja monen muunkin mielestä huonoin vaihtoehto. Se, että isännöitsijä pääsee sisälle taloyhtiön asioihin ja saa hiljaista tietoa, kestää pitkään. Jos isännöintisopimus toimii ja isännöitsijä on sinällään hyvä tyyppi, kannattaisi ongelmat ratkaista ja jatkaa yhteistyötä. Välttämättä ongelmat eivät ratkea isännöitsijää vaihtamalla. Asikaisen mukaan jotkin taloyhtiöt kilpailuttavat isännöintipalvelut säännöllisin väliajoin, ja se voi olla hyväkin asia. Mutta pelkän hinnan perässä ei kilpailutukseen kannata lähteä. – Jos valitaan halvin isännöitsijä, se ei välttämättä tarkoita, että lopputulos on kovin hääppöinen. Jos taloyhtiö kilpailuttaa isännöinnin, referenssikohteisiin ja aiempiin tekemisiin tutustumalla saa konkreettista tietoa mahdollisen tulevan isännöitsijän substanssista. Henkilökemioiden toimi-

Osaava ja motivoitunut hallitus on isännöitsijälle iso apu


Taloyhtiölainan korkosuojaus Haluatko helpottaa taloyhtiönne talouden suunnittelua ja budjetointia? Liitä lainaan korkosuojaus.

Taloyhtiölainan korkosuojauksella kiinnität tulevien vuosien korkokustannukset ja varmistat, ettei korkotason nousu vaikuta rahoitusvastikkeisiin. Taloyhtiölainan korkosuojaus on OPn taloyhtiöasiakkaille tarkoitettu luottoon kytkettävä korkosuojaus. Taloyhtiölainan korkosuojauksella muutat lainan vaihtuvan viitekoron kiinteäksi haluamallesi ajalle. Näin tiedät lainan korkokustannukset varmuudella jo etukäteen. Lainan maksuohjelma säilyy joustavana mahdollistaen ylimääräiset osakassuoritukset ja tarvittaessa myös lyhennysvapaat. • • • • •

Turva korkotason noususta aiheutuvaa rahoitusvastikkeiden nousua vastaan Vähentää taloyhtiön riskejä ja helpottaa talouden suunnittelua ja budjetointia Joustava takaisinmaksu ylimääräisten osakassuoritusten mukaan Ei erillistä maksua suojauksesta Korkosuojattu laina on myyntivaltti asunnon myynnin yhteydessä.

Kiinnostuitko? Varaa aika OP Oulu Yrityspalveluihin puh. 010 2535 320. Korkosuojaukseen liittyvissä asioissa taloyhtiötäsi palvelevat Eini Marin ja Helinä Virtanen.

OP Ryhmän 010-yritysnumero: kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 €/puhelu + 0,167 €/min (hinta sisältää ALV:n).

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

29


lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Energiatodistus kannustaa parantamaan kiinteistön energiatehokkuutta Asuinkiinteistön energiatodistus uudistui vuoden 2018 alussa. Sen tavoitteena on helpottaa rakennusten energiatehokkuuden vertailua ja sitä kautta edistää energiatehokkuutta. Asuinkerrostaloissa lämmön, kiinteistösähkön ja veden kustannukset ovat noin 40 prosenttia kaikista hoitokustannuksista. Ensisijaisesti energiaa kuluu huoneistojen ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen sekä esimerkiksi kiinteistön yhteisiin sähkölaitteisiin. Kulutusta voidaan vähentää ja taloyhtiön energiankäyttöä tehostaa esimerkiksi jakamalla asukkaille tietoa kulutuksesta ja sen vaikutuksesta asumiskustannuksiin, mutta myös huomioimalla energiatehokkuus taloyhtiön saneerauksissa. Esimerkiksi joulukuussa 2017 päättynyt TARMO+ -hanke auttoi taloyhtiöitä löytämään ratkaisuja energiakustannustensa vähentämiseksi. Hankkeen puitteissa Tam-

30

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

pereen seudun taloyhtiöissä toteutettiin useita korjausrakentamisen hankkeita, joilla asumisen kuluja ja energiankulutusta saatiin konkreettisesti laskettua. Energiatehokkuudella ei kuitenkaan vain saavuteta kustannussäästöjä, vaan yhtä lailla suojellaan ympäristöä ja hillitään ilmastonmuutosta. Tähän on pyritty myös EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin pohjautuvalla energiatodistuksella. Sen tavoitteena on helpottaa energiatehokkuuden tarkastelua ja sitä kautta edistää rakennusten energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä rakennuksissa. – Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun osto- ja vuok-

raustilanteessa. Se arvioi rakennuksen energiatehokkuuden helposti ymmärrettävällä asteikolla A:sta G:hen, joka on tuttu kodinkoneiden energiamerkinnästä, kertoo ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä. Energiatodistuksen laadinta perustuu rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin. Laskentaan vaikuttaa muun muassa rakennuksen ulkovaipan eli seinien, ikkunoiden, ovien sekä ylä- ja alapohjan lämmöneristävyys, ilmanvaihtotapa ja mahdollinen lämmöntalteenotto poistoilmasta. Lisäksi huomioidaan tulisijojen ja ilmalämpöpumppujen määrä, mahdollinen oma energiatuotanto – esimerkiksi aurinkosähkö tai -lämpö – sekä ra-

kennuksen lämmitysjärjestelmä ja energiamuoto. Todistukseen eivät siis vaikuta esimerkiksi rakennuksen käyttäjien toiminta ja kulutustottumukset. Tavoitteena edistää energiansäästöä rakennuksissa

Energiatodistus on ollut Suomessa käytössä jo vuodesta 2008 lähtien, aluksi tosin vain uudisrakennusten osalta. Maarit Haakana kertoo, että vanhemmille rakennuksille energiatodistukset otettiin käyttöön vaiheittain, jotta todistusten laadintaan olisi riittävästi laatijoita. – Vuoden 2017 heinäkuusta lähtien on energiatodistus tarvittu myynnin ja vuokrauksen yhteydessä kaikilta lain sovelta-


misalaan kuuluvilta rakennuksilta. Silloin tulivat mukaan vanhat, ennen vuotta 1980 rakennetut pientalot. Energiatodistus antaa tietoa rakennuksen teknisistä ominaisuuksista ja energiatehokkuudesta. Rakennukselle lasketaan sen ominaisuuksien perusteella energialuokka, joka kuvaa kohteen energiatehokkuutta. Energialuokka auttaa ostajaa ja vuokralaista vertailemaan rakennuksia, ja siihen vaikuttavat muun muassa rakennuksen arkkitehtuuri, lämpötekniset ominaisuudet ja tekniset laitteet. Esimerkiksi 1970-luvulla rakennettu öljylämmitteinen asuinkerrostalo voi tavallisimmin olla luokkaa F, kun taas 1980-luvun kaukolämmöllä lämmitettävä kerrostalo saattaa yleensä olla luokkaa D tai E. B-luokka edellyttää olemassa olevalta kerrostalolta jo hyvin matalaa energiantarvetta tai passiivitaloa, ja luokka A omaa energiantuotantoa. Vuoden 2018 alusta voimaan tulleiden energiamääräysten mukaan tehdyt uudet rakennukset sijoittuvat tyypillisesti B-luokkaan. Olemassa olevan rakennuksen energiatodistus sisältää lisäksi ehdotuksia, joiden avulla rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa ja energiankulutusta pienentää. – Lopullisena päämääränä on tietysti se, että säästötoimenpiteet toteutettaisiin ja säästötoimenpiteitä tehneissä rakennuksissa energiaa kuluisi entistä vähemmän, huomauttaa Haakana. Energiatodistuksia on tehty jo pitkään, joten jo valtaosalla taloyhtiöistä alkaa olla energiatodistus teetettynä. Haakana muistuttaa, että ensimmäiset energiatodistukset alkavat kuitenkin pian jo vanheta, sillä energiatodistuksen voimassaoloaika on 10 vuotta. Vaikka todistus vanhenisikin, ei uutta energiatodistusta tarvitse hankkia automaattisesti, vaan vasta silloin kun käsillä on myynti- tai vuokraustilanne. – Taloyhtiön on teetettävä

energiatodistus vasta silloin, kun eteen tulee huoneiston myynti- tai vuokraustilanne. Jos valvontaviranomaisena toimivan ARAn tietoon tulee tilanne, jossa energiatodistusta ei myynti- tai vuokraustilanteessa ole ollut, voi ARA eräiden valvontavaiheiden jälkeen asettaa viime vaiheessa rakennuksen omistajalle uhkasakon, kertoo Haakana. – Toisaalta taloyhtiöllä kuitenkin kannattaa olla energiatodistus osakkaiden käytettävissä, sillä myynti- ja vuokraustilanteet tulevat eteen odottamattakin. Samoin jos taloyhtiössä on useita rakennuksia, on kannattavampaa teettää todistukset kaikille rakennuksille kerralla. Keinoja energiankulutuksen pienentämiseen

Vanhempien rakennusten energialuokka on väistämättä huonompi kuin uusissa, tiukempien rakentamismääräysten mukaan rakennetuissa taloissa. Mitkä ovat paremman energialuokan käytännön hyödyt taloyhtiön ja yksittäisten osakkaiden kannalta? Maarit Hakaana toteaa, että energiakustannukset ovat toki käytännössä pienemmät hyvän energialuokan rakennuksissa, mutta myös osa asunnon ostajista arvostaa energiatehokkuutta. – On mahdollista, että paremman energialuokan rakennuksessa sijaitsevan huoneiston voi saada myytyä korkeammalla hinnalla ja nopeammin kuin huonomman energialuokan rakennuksesta. Millä toimenpiteillä taloyhtiö voisi pyrkiä sitten parantamaan rakennuksen energialuokkaa? Haakana kertoo, että tyypillisesti asuinkerrostalojen energiatodistuksissa on energialuokkaan vaikuttavina säästötoimenpiteinä ehdotettu ikkunoiden ja ovien vaihtoa, yläpohjan lisäeristystä, ilmanvaihdon toimenpiteitä, poistoilmalämpöpumpun asennusta ja lämmitystavan vaihtoa.

– Energiakorjaukset on luonnollisesti järkevää ja kustannustehokasta tehdä muiden saneerausten yhteydessä, hän lisää. Energiatodistus sisältää myös energiansäästövinkkejä rakennuksen kunnossapitoon liittyvistä toimenpiteistä, joilla energiankulutusta ja siten kustannuksia pienennetään, vaikka energialuokkaan nämä eivät vaikutakaan. – Tällaisia ovat muun muassa ikkunoiden ja ovien tiivistys, lämmitysjärjestelmän säätö sekä ilmanvaihdon käyttöön ja valaistukseen liittyvät toimenpiteet. Lisätietoa ja ohjeistusta kustannustehokkaista ja helpoista toimenpiteistä energiankulutuksen vähentämiseksi löytyy esimerkiksi osoitteesta: www.ymparisto.fi/energiahukka. Sivuston ohjeistus on tarkoitettu juuri taloyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden päätöksenteon tueksi. Energiatodistuksen uudistus helpottaa vertailua

Energiatodistusta on joissain yhteyksissä kritisoitu siitä, että niin sen kriteeristö kuin laatijatkin ovat vuosien mittaan vaihdelleet, joten eri vuosina laadittuja energiatodistuksia olisi siksi vaikea vertailla keskenään. Lisäksi esimerkiksi Isännöintiliiton edustaja harmitteli viime vuonna sitä, ettei energiatodistuksella ole ollut kaivattua ohjaavaa vaikutusta, vaikka sen tarkoitus onkin hyvä. – Aina kun uusi lainsäädäntö ja siihen liittyvät menettelyt otetaan käyttöön, on

alkuvaiheessa kaikilla hieman totuttelemista. Näin oli vuoden 2008 alussa ja jälleen kesällä 2013, kun vanha energiatodistuslaki kumottiin ja uusi otettiin käyttöön, toteaa Maarit Haakana. Viimeisin, vuoden 2018 alussa voimaan astunut uudistus muutti edelleen hieman energiatodistuksia. Haakana kertoo, että vanhojen ja uusien energiatodistusten vertailua helpottaa nyt se, että myynti- ja vuokrausilmoituksissa tulee aina näkyä, minkä ajankohdan säädösten mukaan energiatodistus on tehty. – Käytännössä tämä näkyy ilmoituksissa siten, että energialuokan kirjaintunnukseen lisätään aina alaindeksinä vuosiluku. Alaindeksejä voivat olla vuodet 2007, 2013 ja 2018 eli esimerkiksi C2007, B2013 tai A2018. Samalla energiatodistusasetuksessa muutettiin myös eräitä termejä, laskentasääntöjä ja rakennusten ryhmittelyä energialuokituksissa. – Energialuokan laskemiseen vaikuttavat energiamuotojen kertoimet olivat muuttuneet, joten tämä muutos vietiin myös energiatodistusasetukseen, tarkentaa Haakana. Myös itse energiatodistuslomakkeeseen tehtiin samassa yhteydessä muutoksia. Jatkossa muun muassa lomakkeen etusivulla näkyy vuosiluku 2018 ja tieto siitä, onko todistus tehty uudisrakennukselle vai olemassa olevalle rakennukselle. Vanhojen rakennusten osalta muutos ei kuitenkaan edellytä toimenpiteitä. l Markus Sommers | Ympäristöhallinnon kuvapankki

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

31


TUOTEUUTISIA WWW.ASIAKASTIETO.FI

Digitaalinen huoneistotieto sujuvoittaa asuntokauppaa Asuntolainoituksessa ja -kaupassa suuri osa päätöksenteosta sujuu jo digitaalisesti, mutta vakuuksien arvo joudutaan yhä määrittämään paperisen tai PDF-muotoisen isännöitsijäntodistuksen perusteella. Pian nämäkin kaupan keskeiset tiedot liikkuvat digitaalisina järjestelmien välillä. Asiakastieto kehittää yhdessä Talokeskuksen kanssa palvelua, jossa pankki saisi haettua tiedot suoraan isännöitsijän järjestelmästä. Ensimmäisenä tietojen digitaalinen siirto tulee mahdolliseksi Talokeskuksen Tampuuri-järjestelmää käyttävissä taloyhtiöissä, joita on Suomessa noin 60 000. Pilottipankkina hankkeessa toimii Nordea. – Aluksi digitaalisia huoneistotietoja pääsevät hyödyntämään pankit, mutta jatkossa niitä pystyvät käyttämään myös kiinteistönvälittäjät ja totta kai osakkaat itse. Ennen kaikkea digitaalisessa muodossa oleva huoneistotieto palvelee kuitenkin kaikkia asunto-osakkeissa asuvia ihmisiä, koska se sujuvoittaa asuntokaupassa

Asiakastieto

tarvittavan tiedon hankintaa ja vähentää kaupan prosesseihin liittyviä riskejä, liiketoimintajohtaja Heikki Ylipekkala Suomen Asiakastieto Oy:stä painottaa. Uudistus koskee lähes joka toista suomalaista, sillä Suomessa on noin 90 000 asunto-osakeyhtiötä ja niissä lähes puolitoista miljoonaa huoneistoa. Osakeyhtiömuotoisissa huoneistoissa asuu yli 2,6 miljoonaa suomalaista. Suomessa tehdään vuosittain noin 68 000 asuntokauppaa ja tilataan 214 000 isännöitsijätodistusta.

Apua myös tietosuojavaatimusten täyttämiseen Digitaalinen huoneistotieto auttaa taloyhtiöitä täyttämään myös uudet tietosuojavaatimukset, joita alettiin soveltaa toukokuussa, kun EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) siirtymäaika päättyi. Isännöitsijäntodistukseen sisältyy henkilötietoa, joten taloyhtiöllä ja isännöitsijällä tulee olla muun mu-

assa dokumentoitu näkymä siihen, kenelle tietoa on luovutettu. Digitaalisessa huoneistotietopalvelussa Asiakastieto ottaa vastatakseen tietosuoja-asetuksen vaatimusten noudattamisen, kun tietoa välitetään taloyhtiöstä eteenpäin. – Kun huoneistoja koskevat tiedot ovat digitaalisessa muodossa eikä mappirivinä hyllyssä, on hallinnointi helpompaa ja esimerkiksi tietojen tarkistusoikeuden toteutta-

minen mahdollista, Heikki Ylipekkala sanoo. Digitalisoidusta isännöitsijätodistuksen tietosisällöstä sovittiin syksyllä 2017 niin sanotussa Taltio-hankkeessa. Sovittu standardi mahdollistaa tietojen toimittamisen digitaalisesti suoraan järjestelmien välillä, kun tieto tulee toimittaa asunnon ostoa rahoittavalle pankille tai asunnon myyntitoimeksiannon saaneelle kiinteistönvälittäjälle.

WWW.JOUTSENMERKKI.FI

Korjausrakennuskohteet voivat nyt hakea Joutsenmerkkiä

Joutsenmerkki myös uusille rakennuksille

neksi arvostetuin brändi tuhannen brändin joukosta. Tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa kuluttajista tarkistaa vähintään silloin tällöin, onko tuotteella Joutsenmerkki.

R PÄ

ISTÖMER

I

Joutsenmerkki voidaan myöntää myös uusille pientaloille, kerrostaloille, koulu- ja päiväkotirakennuksille, kesämökeille tai vapaa-ajan asunnoille. Suomesta löytyy jo Joutsenmerkitty kerrostalo Järvenpäästä, päiväkoti Hyvinkäältä sekä pienryhmäkoti Kaarinasta. Lisäksi käyn-

nissä on useita hankkeita. Esimerkiksi NCC rakentaa suurta vuokrataloa VAV Asunnoille Vantaalle ja JM Suomi rakentaa Joutsenmerkittyjä koteja omistusasumiseen. Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. Merkin avulla kuluttajia ja muita ostajia ohjataan valitsemaan ympäristön kannalta viisaasti. Merkin avulla myös kannustetaan valmistajia ja palveluntarjoajia tarjoamaan ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja. Suomessa 88 prosenttia kuluttajista tunnistaa Joutsenmerkin. Suomessa Joutsenmerkki on viiden-

YM

on korjauksen jälkeen alhainen energiankulutus, hyvä sisäilma ja vähäiset kemikaalipäästöt sekä korkeat ympäristö- ja terveysvaatimukset täyttävät rakennusmateriaalit ja kemialliset tuotteet.

KK

Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki on laatinut kriteerit korjausrakentamiselle. Joutsenmerkkiä voi nyt hakea asuintalojen, päiväkotien, koulu- ja toimistorakennusten peruskorjauksille. Joutsenmerkitty korjausrakentaminen on hyvä keino varmistaa, että peruskorjaukset toteutetaan tiukkojen ympäristövaatimusten mukaan. Ennen korjaustöitä tehdään aina perusteellinen ympäristökartoitus ja vaaralliset jätteet hävitetään asianmukaisesti. Lisäksi edistetään rakennusmateriaalien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Joutsenmerkitty korjausrakentaminen takaa, että rakennuksessa

M

ILJ

ÖMÄRK

1234 5678

32

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

T


WWW.LEHTO.FI

Rakennuslupakäsittely nopeutuu – Lehto mukana kehittämässä tietomallipohjaista lupakäsittelyä Vantaan, Järvenpään ja Hyvinkään rakennusvalvonnat ovat käynnistäneet Lehto Groupin kanssa pilottiprojektin, jossa tullaan hyödyntämään tietomallipohjaista lupakäsittelyä. Kolmen rakennuksen pilottikohde sijaitsee Vantaan Pumppupuistossa ja kohteen rakennusten rakennustyöt alkavat syksyllä 2018. Pilotissa säännöstöpohjaista rakennuslupatarkastusta tehdään Solibri Model Checker -laadunvarmistusohjelmistoa käyttäen. – Suunniteltavat rakennukset sijoitetaan kaupunkimalliin ja Lupapis-

teen kautta tarkastellaan niiden soveltuvuutta ympäristöön ja asemakaavaan. Samalla kehitetään prosessia ajantasaisen 3D-kaupunkimallin tuottamiseksi. Tietomalleista voidaan varsin vaivattomasti tehdä erilaisia määrä- ja laajuustarkasteluja, kertoo Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki. Pilottiprojekti toteutetaan yhteistyössä Solibrin, Evoltan ja Sova3D:n kanssa. Pääsuunnittelijana projektissa on Kari Salonen Arkkitehtipalvelu Oy:n Helsingin toimipisteestä.

Tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta lupakäsittelyyn Tietomallipohjainen rakennuslupakäsittely tehostaa rakennuslupatoimintaa. Se myös osaltaan parantaa mahdollisuuksia kuntien rakennusvalvontojen väliselle yhteistyölle. Kun rakennusvalvonnan säännöstöt tarjotaan projektin alusta lähtien arkkitehtisuunnittelun käyttöön, voidaan jo aikaisessa vaiheessa varmistaa, että suunnitelmat vastaavat säädösten vaatimuksia, kuten rakennusoikeus-, paloturvallisuus-,

esteettömyys- ja asuntosuunnittelusäädöksiä. Näin myös itse lupakäsittely yhdenmukaistuu ja nopeutuu. Rakennuslupaa voi tällä hetkellä joutua odottamaan jopa useita kuukausia. – Rakentamisen aloittamisen viivästyminen kuukaudellakin tuottaa rakentajille huomattavia lisäkuluja. Tietomallipohjaisen lupakäsittelyn ja avoimen keskustelevan prosessin avulla voimme tehostaa ennakointia ja hankkeiden ohjausta, sanoo Lehto Asuntojen projektipäällikkö Mika Vesterinen. Lehto Group Oyj

Alustava markkinointikuva Vantaan Pumppupuiston kohteista.

WWW.WELLBIIT.COM

Säästöjä kiinteistöjen huoltoon ja puhdistukseen Ennakoivalla huollolla ja puhdistuksella saa merkittäviä säästöjä kiinteistöjen ylläpitomaksuihin. WellBiit Oy tuo maahan, kehittää, markkinoi ja myy NanoGo™ nanoteknologiatuotteita, joihin kuuluu laaja kirjo pinnoite-, desinfiointi- ja puhdistusaineita. WellBiit Oy:n nanoteknologiaan perustuvat aineet valmistetaan nanoteknologian ja kemikaalikehittäjän

CCM GmbH:n kanssa Saksassa. Ympäristöystävällisten NanoGo™ tuotteiden teho perustuu vaikuttavien ainesosien nanomittakaavassa tapahtuviin sidoksiin sekä näiden sidosten muodostamien kerrosten kykyyn suojata pintoja ja hylkiä ulkoisia tekijöitä. Palkittu teknologia on A.L.G.T (Advanced Liquid Glass Technology). Valikoimasta löytyy vesi- ja alkoholipohjaisia aineita, jotka soveltuvat lä-

hes kaikille pinnoille ja materiaaleille.

Tuotteita vaikeisiinkin kohteisiin NanoGo™ valikoimista löytyy tuotteita materiaalien ja pintojen tehokkaaseen puhdistukseen sekä pitkäkestoiseen suojaamiseen ja desinfiointiin. Pinnoitteet estävät muun muassa

öljyn, rasvan, veden ja virtsan imeytymistä alustaan sekä kivipintojen rapautumista ja sammaloitumista. Graffitien poisto helpottuu, ja pinnoitettu pinta hylkii maalia. Hissien teräspinnat on helpompi pitää puhtaana ja puupinnat hylkivät likaa ja kosteutta. Nämä ominaisuudet tuovat pidemmällä aikavälillä säästöjä kiinteistöjen huollossa ja vähentävät toistuvaa puhdistuksen tarvetta. Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

33


LAKIPALSTA Minna Romu asianajaja, osakas Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy minna.romu@lindblad.fi Puh. 020 749 8193

Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus Asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 9 §:n mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä eivät saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Yhdenvertaisuuslauseke on tulkinnanvarainen ja monenlaisia riitoja on ratkottu yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta. Yleensä riidat liittyvät yhtiön kunnossapitotöihin, joiden osalta osakkeenomistajat saattavat kokea epäreiluksi sen, että kaikki joutuvat vastikkeellaan osallistumaan kuluihin. Toisaalta riidat saattavat liittyä esimerkiksi autopaikkojen jakamiseen, jos paikkoja ei riitä kaikille. Kunnossapitokustannuksissa ongelma liittyy yleensä siihen, että kunnossapitotyöt eivät koske kaikkia osakkeenomistajia. Pelkän autopaikan omistaja kokee ymmärrettävästi epäreiluksi sen, että joutuu maksamaan muiden kylpyhuoneremontteja. Selvänä lähtökohtana on, että osakkeenomistaja joutuu osallistumaan yhtiön tarpeellisiin korjauskustannuksiin riippumatta siitä, hyötyykö hän korjauksista vai ei. Merkitystä asiassa on muun muassa sillä, olivatko korjaukset ennakoitavissa silloin, kun osakkeet on hankittu. Yleensä esimerkiksi putkistosaneeraukseen tai muihin suurempiin remontteihin liittyvät korjaustyöt ovat

34

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

odotettavissa. Osakkeenomistaja ei voi lähtökohtaisesti välttyä vastikkeen maksamisesta, vaikka kieltäytyy tietystä uudistuksesta oman huoneistonsa osalta. Tällöin osakkeenomistaja olisi voinut hyötyä uudistuksesta, eikä kyseessä ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisuus. Parvekkeiden lasitusta on käsitelty korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2005:83. Kaikissa taloyhtiön huoneistoissa ei ollut parveketta. Nämäkin osakkeenomistajat joutuivat kuitenkin osallistumaan lasituksiin vastikkeessaan. Ratkaisua perusteltiin ensinnäkin sillä, että kyseessä on tavanomainen perusparannus. Toisaalta lasituksilla pystytään tulevaisuudessa vähentämään rappauskustannuksia. Lisäksi osakkaille aiheutunut lisäkustannus oli pieni, vain noin 100 euroa. Maksuvelvollisuus ei ollut kohtuuttoman ankara. Ratkaisua voidaan pitää perusteltuna. Toisaalta voidaan katsoa, että mikäli korjaustyö ei ole tavanomainen parannus, kustannukset ovat yksittäiselle osakkeenomistajalle suuret, eikä osa osakkeenomistajista hyödy korjauksista mitään, kyseessä saattaa olla yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen päätös. Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 §:ssä säädetään muun muassa yhtiövastikkeen alentamisesta, mikäli osakkeenomistajan huoneistossa aiemmin tehty työ vähentää yhtiön kustannuksia. Yhdessä huoneistos-

sa saattaa olla muun muassa uusittu juuri kylpyhuone ja asennettu nykyaikaiset vedeneristykset. Kyseinen huoneisto voi saada alennuksen vastikkeessa, kun muihin huoneistoihin aletaan yhtiön lukuun suorittaa vastaavia korjaustoimia. Hyvitys lasketaan nimenomaan yhtiölle tulevan säästön perusteella, eikä sen mukaan, mitä osakas on työstään aikoinaan maksanut. Osakkaan täytyy olla aktiivinen, mikäli tahtoo vaatia hyvitystä. Sitä koskevat vaatimukset tulisi esittää yhtiölle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Taloyhtiön omistamat autopaikat ovat perinteinen ongelma osakkeenomistajien keskuudessa, mikäli paikkoja ei riitä kaikille halukkaille. Lähtökohtana autopaikkojen jaossa on, että kaikkien osakkeenomistajien halukkuus paikan saamiseen selvitetään. Sijoittajaosakkaat ja esimerkiksi liiketilojen omistajat ovat samassa asemassa kuin huoneistoissa asuvat osakkaat. Ongelmallisempia ovat niin sanotun kakkosasunnon omistajat, jotka viettävät huoneistossa vain osan vuotta. Merkitystä paikkojen jaossa on sillä, onko osakkeenomistajalla todellinen tarve auton säilyttämiseen paikalla vai käytetäänkö autotallia esimerkiksi varastona. Autopaikat voidaan esimerkiksi arpoa halukkaiden kesken ja jäljelle jäävistä osakkeenomistajista voidaan laatia jonotuslista. Autopaikat voidaan toisaalta arpoa uudestaan aina tasaisin väliajoin.


LA-KATTOHUOLTO.FI

EN

ENN

EEN

JÄLK

ÄLÄ VAIHDA KATTOASI TURHAAN.

Varaa kevään kattotarkastus ajoissa. LA Kattohuollon täyspalvelu taloyhtiöille: - aina ilmainen kuntoarvio - oikein mitoitettu kattohuoltotarjous kirjallisena - kirjallinen sopimus - ammattikäsittely takuutyönä paikallisilla tekijöillä - takuutyö ja tyytyväinen asiakas

AINA ILMAINEN ARVIOINTIKÄYNTI. Soita 040 965 4008 tai katso lisää www.la-kattohuolto.fi

Kattopalvelumme: - Kattovuotojen paikannukset ja -korjaukset - Kattokorjaukset kaikille katemateriaaleille - Kattojen puhdistukset ja sammalentorjuntakäsittelyt - Tiili- ja peltikattojen pesut ja maalaukset - Vuositarkastukset ja -huollot - Kattoturvatuotteiden asennukset

Soita ja kysy lisää!

LA-KATTOHUOLTO OY

010 322 0240 myynti@la-kattohuolto.fi

Korkein luottoluokitus ©Soliditet

2016

UUSIMAA | VARSINAIS-SUOMI | HÄME | PIRKANMAA | KESKI-SUOMI | SAVO | POHJANMAA | POHJOIS-POHJANMAA Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

35


ASUNTO-OSAKEYHTIÖSI HALLITUKSEN JÄSENELLE UUDELLEEN OHJATTAVAKSI

Puh. 045-875 3308 tapio.siurua@puhdistuspojat.fi IV-puhdistukset IV-mittaukset ja säädöt IV-koneiden huollot ja korjaukset IV-suodattimet

Viherpalveluja taloyhtiöille Asfaltti kupruilee, pensaat rehottavat ränsistyneinä ja leikkialuekin on heikossa hapessa? Piha-alue enemminkin läpikulkupaikka kuin vihreä keidas? Ota yhteyttä, niin laitetaan piha-alueet kuntoon. Kauttani:

• • • •

Suunnittelu Neuvonta Hoitosuunnitelmat Leikkialueiden turvatarkastukset • Vihervalvonta

IV-asennukset

www.puhdistuspojat.fi

» Kiinteistöhuolto » Vaihtolavapalvelut » Piha-alueiden harjaukset ja painepesut » Auraus- ja hiekoituspalvelut » Lumen poisajo asiakaspalvelu@khsarkkinen.fi p. 010 734 1600 Veistämötie 12, 90620 Oulu

www.khsarkkinen.fi 36

Omakiinteistö Oulu 3 | 2018

GreenDreams Oy p. 040 7188 870 | minna@greendreams.fi Kansankatu 53 (3. krs), 90100 Oulu www.greendreams.fi

Omakiinteistö Oulun seutu  

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Omakiinteistö Oulun seutu  

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Advertisement