Page 1

OMAKIINTEISTÖ

KESKI-UUSIMAA 2 • 2017 9. vuosikerta

TALOYHTIÖN HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN AMMATTILEHTI

Kattava seuranta ehkäisee vesivahinkoja .................6 Ryhmäkorjaushanke kunnostaa lähiöt uuteen loistoon .......... 12 Kiinteistöala kuroo kiinni digivelkaa ..........18

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

1


LAJITTELE OIKEIN. SE ON HYVÄ YMPÄRISTÖTEKO.

MEILTÄ LUONNISTUU UUDIS- JA SANEERAUSKOHTEIDEN URAKOINTI. SEKÄ ALIURAKOITSIJANA ETTÄ PÄÄTOTEUTTAJANA. ¬ Maalaus-, rappaus- ja tasoitetyöt ¬ Korjausrakentaminen ¬ Julkisivutyöt ¬ Kiinteistöjen huoltomaalaustyöt ¬ Entisöinti- ja koristemaalaustyöt

Jätehuoltopalveluidemme avulla ympäristösi myös pysyy puhtaana ja voi hyvin.

Läkkisepänkuja 4 00620 Helsinki Puh. 09 7288 570

WWW.KIERTOKAPULA.FI

Puistolan raitti 2 G HELSINKI p. 040 066 4974 | www.espp.fi etelasuomenpeltipojatoy@msn.com

Teemme sadevesijärjestelmät, kattoturvatuotteet ja peltityöt Teille niin kuin tekisimme ne itsellemme!

PYYDÄ S! TARJOU

SADEVESIJÄRJESTELMÄT KATTOTURVALLISUUSTUOTTEET

PELTILISTAT RAPATTUJEN TALOJEN SADEVESIJÄRJESTELMÄT KATTOREMONTIT

KONESAUMAKATOT 2

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

3

vuoden työtakuu!

Muista kotitalousvähennys!


PÄÄKIRJOITUS

päätoimittaja

Petri Kaukonen Hyvällä huollolla ikkunoiden remonttiväli pitenee

Edessä tärkeitä päätöksiä

22

Olemme siitä onnekkaassa asemassa, että saamme nauttia kaikkien neljän vuodenajan kirjosta. Niistä kuitenkin kevät on kenties odotetuin. Pitkän talven jälkeen valo lisääntyy, luonto herää eloon ja naapurinkin kasvoilla voi nähdä leveän hymyn, kun kevätaurinko lämmittää kylmyyteen ja viimaan jo tottuneita kasvoja. Ei ihme, että sanotaan suomalaisten heräävän horroksesta keväällä.

18

Kevät on myös suurten päätösten aikaa. Taloyhtiöissä valmistaudutaan yhtiökokoukseen, jossa tehtävät päätökset koskettavat jokaista talon asukasta. Asunto on useimmalle elämän suurin sijoitus, joten siitä kannattaa pitää hyvää huolta. Yksi keino siihen on pysyä mukana taloyhtiön päätöksenteossa. Suuret korjaushankkeet tulevat väistämättä eteen jokaisessa ta-

3

Pääkirjoitus

4

Ajankohtaista

6

Vesivahinkojen ehkäisy

asuntonsa juuri ennen suuria korjaushankkeita. Kummassakin ta-

12 Ryhmäkorjaushankkeet

vassa on puolensa, mutta silti molempien ihmistyyppien on hyvä tie-

loyhtiössä. Toinen ajoittaa asuntonsa ostamisen ja myymisen siten, että välttää korjaushankkeet, kun taas toinen haluaa hyötyä mahdollisimman paljon korjaustarpeen tuomasta hintaedusta ja ostaa

tää tietyt perusasiat taloyhtiöstä.

18 Kiinteistön digitaaliset palvelut

Media Potentia haluaa tuoda julkaisuillaan esiin taloyhtiöiden asi-

22 Ikkunaremontti; huolto vai vaihto?

oita kansantajuisesti, mutta mielenkiintoisesti. Tavoitteemme on,

26 Tornitalot muuttavat kaupunkikuvaa

keidenkään asioiden ei tarvitse olla puuduttavassa muodossa, vaan

että hyödyn lisäksi lehdistämme on lukijoillemme myös iloa. Tär-

30 Tuoteuutiset

niistä pitää voida nauttia – vaikka siellä kevätauringon lämmössä.

OMAKIINTEISTÖ Julkaisija / Kustantaja Media Potentia Oy, Kuninkaankatu 21, 5. krs, 33210 Tampere puh: 0400 772 229 Kannen kuva SRV Yhtiöt Oyj

KESKI-UUSIMAA 2 | 2017

Vastaava päätoimittaja Petri Kaukonen puh: 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Ilmoitusmyynti Arja Väätäinen puh: 040 481 8477 arja.vaatainen@mediapotentia.fi

Osoitteenmuutokset Media Potentia Oy, puh: 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi

Toimitus Emma Karki puh: 050 361 0261 emma@mediapotentia.fi

Osoitelähde Media Potentia Oy:n asiakasrekisteri, Fonecta ProFinder

Painopaikka Forssa Print

4041 0428

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

3


AJANKOHTAISTA Joutsenmerkkiä tavoitteleva kerrostalo nyt rakenteilla NCC

NCC aloittaa Joutsenmerkin kriteerit täyttävän kerrostalon rakentamisen VAV Asunnoille. Yritykset ovat myös liittyneet Joutsenmerkkihankkeellaan ympäristöministeriön aloittamaan Sitoumus 2050 -yhteiskuntasitoumukseen. VAV Asunnot ja NCC ovat tehneet yhdessä yhteiskuntasitoumuksen ympäristöministeriön aloittamaan kestävän kehityksen Sitoumus 2050 -hankkeeseen nyt ra-

kentamisen alkaessa. Sitoumuksen tavoite on hakea Joutsenmerkkiä kerrostalolle. Talo rakennetaan Joutsenmerkin uusien kriteerien mukaisesti, mutta Joutsenmerkkiä voidaan hakea vasta talon valmistumisvaiheessa. – Näemme Sitoumus 2050 -hankkeessa hienon mahdollisuuden edistää omalta osaltamme kestävää kehitystä sekä samalla haastaa rakennusalan muita toimi-

joita jättämään sitoumuksen, NCC:n projektipäällikkö Petri Raunio toteaa.

Tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen Sitoumuksen päätavoitteeksi on asetettu hiilineutraali yhteiskunta, mutta hankkeessa kuljetaan myös kohti resurssiviisaan talouden, kestävien yhdyskuntien ja kestävien

elämäntapojen tavoitteita. Joutsenmerkin kriteerit ottavat kantaa muun muassa resurssitehokkuuteen (energiatehokkuus ja jätehuolto), sisäilmastoon (esimerkiksi päivänvaloselvitys ja formaldehydipäästöjen rajoittaminen) sekä kemikaalien ja pysyvien rakennusmateriaalien valintaan ja hallintaan. NCC:lle valmistuu myös ensi kesänä diplomityö Joutsenmerkki-rakentamisesta.

Kerrostalorakentaminen huitelee huippulukemissa Rakennusteollisuus RT:n asuntotuottajat laittoivat rakenteille viime vuonna lähes viidenneksen enemmän asuntoja kuin vuotta aiemmin. Vapaarahoitteisten kerros- ja rivitaloasuntojen aloituksia toteutui yhteensä reilut 12500 RT:n tuoreimman asuntotuotantokyselyn mukaan. Määrä oli suurin tähänastisen kyselyhistorian eli 2000-luvun aikana. – Asuntorakentamisen piristyminen on ollut nopeaa, ja se on

4

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

vetänyt koko Suomen taloutta ylöspäin. Tällä hetkellä kysynnän puute ei enää merkittävästi rajoita tuotantoa, ja myynnissä oleva valmiiden asuntojen varasto on pysynyt matalalla tasolla. Nyt rajoittavia tekijöitä ovat tonttikustannukset sekä pula tonteista ja työvoimasta, etenkin kokeneista työnjohtajista, summaa kyselyn tuloksia Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen. Kasvun takana on muun muas-

sa kevyt rahapolitiikka, joka on ruokkinut sijoittajien intoa asuntoinvestointeihin. Pakarisen mukaan voidaan arvioida, että jopa runsas kolmannes kerrostalojen uudistuotannosta on päätynyt sijoittajille. Sijoittajat paitsi rakennuttavat kokonaisia kerrostaloja myös hankkivat asuntoja rakennusyhtiöiden omasta tarjonnasta. Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan sijoittajien kysynnän ennakoidaan hiljenevän hieman tänä

vuonna. Sen sijaan kotitalouksien kysyntä on vahvistumassa, ja asuntoaloitusten odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla. Pääkaupunkiseudun osuus aloituksista on lähes puolet. Rakennusteollisuus RT tekee asuntotuotantokyselyn kolmesti vuodessa. Kyselyyn ei sisälly omakotitaloja, valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa tai muiden kuin RT:n jäsenyritysten omistusasuntotuotantoa.


Lisä- ja täydennysrakentamisella rahoitusta taloyhtiöiden peruskorjauksiin Pixabay

Taloyhtiöissä ei osata hyödyntää lisäja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia yhtiön korjaushankkeiden rahoituksessa. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan joka viidennessä asunto-osakeyhtiössä suunnitellaan suurta peruskorjausta seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Kiinteistöliiton korjausrakentamisen barometri puolestaan kertoo, että korjaushankkeiden ensisijainen rahoitusmuoto on pankkilaina. Sen sijaan lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollisesti tuomaa rahoitusta ei käytetty ollenkaan. Toimitusjohtaja Markku Kulomäki SKH Isännöinti Oy:stä tähdentää, että jokaisen korjaushankkeen valmistelussa tulee arvioida, voitaisiinko lisä- tai täydennysrakentamisella kyseinen urakka rahoittaa. Mikäli tähän on pienikin mahdollisuus olemassa, kannattaa selvittää, miten asian kanssa voitaisiin edetä. Osakkaiden varallisuus on sidottuna sekä osakehuoneistoon että koko kiinteistöön. – Vastuulliseen isännöintiin kuuluu kiinteistön kehittäminen kokonaisuutena, ei pelkästään korjaustoiminta-

na. Taloyhtiön omaisuuden hoito on ammattilais-isännöitsijän työsarkaa, Markku Kulomäki lisää. – Isännöitsijän rooli on olla aktiivinen asiassa. Osakkeenomistajat päättävät, mutta lisä- ja täydennysrakentamisen tuominen keskusteluun on isännöitsijän tehtävä, lisää Vantum Oy:n toimitusjohtaja Juha Salomäki. Lisä- ja täydennysrakentamisessa tarvitaan ulkopuolisia asiantuntijoita. – Asiakokonaisuuteen liittyy hallinnon, talouden ja rakennustekniikan asiantuntijoita. Isännöitsijän tulee löytää taloyhtiölle hyvät, riittävät ja luotettavat yhteistyötahot valmistelemaan asiaa. Konsulteilla tulee olla aitoa kokemusta kaavamuutoksista. Hankkeessa tarvitaan asemakaavan muutos, mikäli taloyhtiöllä ei ole rakennusoikeutta jäljellä, Salomäki korostaa. SKH ja Vantum ovat tilanneet yhdessä diplomityön, jossa tarkastellaan merkittävän rakennusoikeuden myyntiä nimenomaan taloyhtiön ja osakkaan näkökulmasta – näin ei ole aikaisemmin juurikaan tehty. Juho Salomäen työ on valmistumassa Lappeenrannan teknillisessä

yliopistossa. Selvityksen mukaan rakennusoikeuden myynnistä saatua myyntivoittoa voidaan käyttää taloyhtiön vanhoihin tappioihin, poistoihin, korjausrakentamisen rahoittamiseen tai asuintalovaraukseen, joka tulee purkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Juho Salomäen mukaan lisä- ja täydennysrakentamisen prosessia täytyy saada sujuvammaksi. Tarvitaan uusia ratkaisuja myyntivoittojen käsittelyyn sekä prosessin etenemismahdollisuuksien parantamiseen. – Ilman taloyhtiöiden aktiivisuutta ja avoimuutta on haastavaa viedä prosessia oikeaan suuntaan. Rakennusoikeuden myynnin prosessiin kuluvan ajan ennustaminen on tällä hetkellä haastavaa, mikä vaikeuttaa suunnitelmallista korjaustoimintaa ja sen rahoitusta, Juho Salomäki sanoo. – Lainsäätäjä ei ole asunto- osakeyhtiölakia ja asunto-osakeyhtiöiden verotusta miettiessään ottanut huomioon täydennysrakentamista. Päätöksenteon prosessit, asioiden kirjaaminen yhtiöjärjestyksiin sekä asuintalovaraukset ovat menneiltä ajoilta, Juha Salomäki toteaa.

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

5


© Avtkachev | Dreamstime.com

6

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017


lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Putkiston kuntotutkimus auttaa ehkäisemään vesivahinkoja Taloyhtiö voi välttyä vesivahingoilta ja hintavilta remonteilta tarkkailemalla putkiston kuntoa säännöllisesti. Varsinkin putkiston elinkaaren loppupuolella seuranta auttaa mitoittamaan ja ajoittamaan korjaustoimenpiteet oikein, jolloin voidaan myös säästää kustannuksissa.

Vesivahingot aiheuttavat pahimmillaan taloyhtiöille kalliita ja mittavia remontteja, ja osakkaiden kenties yksi suurimpia huolenaiheita onkin kustannuksiltaan suuren putkiremontin osuminen oman taloyhtiön kohdalle. Silloin, kun korjaustarpeen aiheuttaa äkillinen, suuri vesivuoto jäätyneen putken haljetessa, vuoto havaitaan yleensä nopeasti ja siihen voidaan myös reagoida ennen kuin kiinteistölle on päässyt aiheutumaan suurempaa vahinkoa. Erityisen hankalia ovatkin pienemmät putkivuodot, jotka tapahtuvat vaivihkaa ja ovat vaikeasti havaittavia. Niiden kohdalla voi kestää kauan ennen kuin vuotoa edes havaitaan, jolloin kosteus on voinut

edetä jo talon rakenteisiin asti. Vesivuotoja voi tapahtua muun muassa asennusvirheiden ja laitevikojen seurauksena, ja varsinkin vanhemmissa kiinteistöissä ihan silkan putkimateriaalien kulumisen tai syöpymisen myötä. Taloyhtiöissä osakas vastaa kylpyhuoneensa pesu- ja suihkualtaista ja siitä, että esimerkiksi pesukone on liitetty asianmukaisesti eikä vuoda. Taloyhtiön vastuulla ovat puolestaan sen asennuttamat vesihanat, wc-istuin sekä märkätilojen vesieristeet. Lisäksi juuri taloyhtiö vastaa mahdollisista viemäritukoksista ja putkistovuodoista, joten sillä onkin erityisen painava rooli myös vesivahinkojen estämisessä.

Miten taloyhtiön kannattaisi sitten seurata putkiston tilannetta, ettei vesivahinkoja pääsisi syntymään? Varsinkin kun kiinteistöllä alkaa olla jo ikää, säännöllisen ja kattavan seurannan merkitys korostuu tilanteen hallitsemisessa ja korjaustarpeen ennakoimisessa. – Peruslähtökohta on se, että putkimateriaalit kuluvat ja syöpyvät. Ne eivät ole siinä mielessä ikuisia, kertoo erityisasiantuntija Jukka Saarenpää VTT Expert Services Oy:sta. Hän on suorittanut putkistojen kuntotutkimuksia jo 25 vuoden ajan ja nähnyt kattavasti eri vuosikymmeninä rakennettuja kiinteistöjä putkiverkostoineen. Tyypillinen kohde on vanha, 50–60 vuo-

den ikäinen kiinteistö, jossa osakkaita jo huolettaa, miten paljon putkilla on käyttöikää jäljellä. Sinkitty teräsputki on altis syöpymiselle

Kiinteistön putkiston kuntoon voi vaikuttaa vielä sen rakennusvuotta enemmän se, mikä putkimateriaali sinne on alunperin valittu. Käyttövesiverkostoissa käytettiin vielä 80-luvun alkuun asti kylmävesipuolella sinkittyä teräsputkea, jossa sisäpuolinen syöpyminen lähti käyntiin ja eteni putken sisällä kun sinkitys oli vaurioitunut tai kulunut pois. – Sinkittyä teräsputkea käytettiin 70-luvulla aika yleisesti >>

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

7


kylmävesipuolella. Sitä oli vielä 80-luvun alkupuoliskolla putkimateriaalina isommissa pohjakerroksen runkolinjoissa, jotka kulkevat yleensä katonrajassa, toteaa Saarenpää. Katutason runkolinjoista ylöspäin mentäessä putkimateriaali vaihtui jo 80-luvun lopulla kupariksi. Saarenpää kertoo, että sittemmin verkostoja on rakennettu paljon käyttövesipuolella niin, että myös kylmävesipuolella materiaalina on heti vesimittarilta lähtien käytetty kuparia. Sinkitty teräsputki onkin kylmävesipuolella se ”heikoin lenkki”. – Nimenomaan 80-luvun alun taloissa putkisaneerauksen ensimmäinen vaihe on yleensä se, että uusitaan juuri ne sinkityt kylmävesiverkoston runkolinjat. Ne ovat helpossa paikassa uusia, pohjakerroksen katonrajassa. Jos pystynousut ovat kupariputkea,

5

ei niitä tarvitse vielä välttämättä ryhtyä saneeraamaan samassa yhteydessä. Taloyhtiön putkiremonttia voikin helpottaa se, jos työ voidaan tehdä kaksivaiheisena: ensin ongelmalliset sinkityt runkolinjat ja vasta myöhemmässä vaiheessa käyttövesiverkosto ja kupariputket. Viemäriverkostojen tilanne pitää tutkia erikseen. Etenkin 80-luvulla niissä käytettiin monesti jo pitkäikäisempää muoviputkea, mutta esimerkiksi 60-luvulla pohjaviemärilinjoissa ja pystynousuissa käytettiin vielä valurautaa, jonka seinämät syöpyvät myös ajan myötä. Seuranta tukee suunnitelmallista kiinteistönhoitoa

Taloyhtiöiden kiinteistönpito on Saarenpään mukaan muuttunut entistä suunnitelmallisemmaksi.

Suomen Kiinteistölehti 7/2016 “Taloyhtiö on säästänyt lämmityskuluissa sievoisen summan vuosien aikana” Calcus Kiinteistöratkaisut 22.4.2016 ”Vedenkäsittelylaitteisto pysäytti syöpymisen, kolme vuotta asentamisen jälkeen vuodot ovat loppuneet ja putkille on saatu lisää käyttöikää” Kiinteistöratkaisut Keski-Suomi vuosikirja 2016 ”Jo 15 vuotta on Bauer pitänyt patterit tasaisen lämpiminä kaikissa asunnoissa.”

järkisyytä valita Bauer-vedenkäsittelylaite

KITA Kiinteistö ja Talotekniikka 6-7/2015 ”Uskon, että putkiremontti siirtyi ainakin kymmenellä vuodella, jollei enemmälläkin. Isännöitsijät laskevat, että laitteet ovat maksaneet itsensä takaisin säästyneinä korjauskuluina jo kymmeniä kertoja” Kiinteistöratkaisut Pirkanmaa 2014 “Laitteen suurin hyöty on asumismukavuuden parantuminen ja pienentynyt huoltotarve.” Aamulehti 6.9.2013 ”Veden magneettikäsittely lopetti termostaattihuolet. Energialasku putosi, kun lämmitysvettä ryhdyttiin johtamaan magneettikentän läpi.”

2. Suojaa putkistojärjestelmää 3. Vähentää energiankulutusta 4. Varmistaa erinomaisen vedenlaadun 5. Tuo merkittävää kustannussäästöä

Savon Sanomat 29.1.2012 ”Taloyhtiö pudotti roimasti energiak ustannuksiaan uudella tekniikalla.”

ellisesti ete

U TUTKITT Ti

1. Lisää putkiston käyttöikää

t od i s t e t t

u

Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2, 01620 Vantaa puh. (09) 276 99 556 www.bauer-wt.com info@bauer-wt.com

8

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

Kiinteistöviesti Pohjois-Savo 10/2011 ”Särkiniemen Hakalle k ymmenien tuhansien vuosittaiset energiasäästöt.” KunnallisSuomi 2/2011 ”Putkiston elinkaari pitenee Bauerin vedenkäsittelyratkaisulla. Konkreettisia tuloksia nähtävissä.” Kauppalehti 14.10.2010 ”Putkistot puhtaaksi ilman kemikaaleja.” Lisää asiakkaidemme kokemuksia löydät sivuiltammewww.bauer-wt.com www.bauer-wt.com


Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä tekevät kunnossapitosuunnitelman viideksi vuodeksi eteenpäin ja miettivät remontteja jo hyvissä ajoin etukäteen. – Sitä kautta on menty siihen, että putkien kuntoa ennakoidaan jo varhaisemmassa vaiheessa. Kun talolla alkaa olla ikää 50 vuotta, tai jossain tapauksissa vasta 40 vuottakin, teetetään kuntotutkimuksia, että putkien kunto saadaan selville, toteaa Saarenpää. Kuntotutkimuksella voidaan selvittää, mikä on tilanne eri putkijärjestelmien osalta, miten pitkälle mahdolliset syöpymät ovat edenneet ja mikä on putkien jäljelläoleva käyttöikä. Tutkimus teetetään, jos ongelmista alkaa olla vähänkään merkkejä: vedenpaineet laskevat hanoissa, tai joihinkin putkilinjoihin tulee pikkuvuotoja. Näin vuodot eivät pääse kehittymään suurik-

si.

– Vaikka olisi rakennusvuodeltaan ihan samoja yhtiöitä vierekkäisillä tonteilla, niiden putkistojen tilanne voi olla erilainen. Putkiverkostot ovat yksilöitä, joten kuntotutkimuksen tärkeys on suuri. Saarenpää nostaa esiin myös seurantatutkimukset, joita tehdään nykyään jo paljon. Ensimmäisen tutkimuksen tulosten perusteella selviää myös sopiva seurantajakso, ja putkiston tilanne voidaan tarkistaa uudelleen esimerkiksi viiden vuoden päästä. – Olemme tehneet joihinkin kohteisiin tutkimuksen jo neljättä kertaa. Yleensä seurantatutkimus tehdään viiden vuoden välein. Katsotaan ne kohdat, joita edellisellä kerralla on katsottu, ja siitä vielä vähän eteenpäin, niin saadaan kuva, mikä putkien tilanne on ja mi-

ten se kehittyy. Ensimmäisen kuntotutkimuksen teettämisestä ei ulkopuolinen voikaan aukottomasti päätellä, että taloyhtiöön olisi tulossa putkiremontti lähivuosina. – Jos on jo neljä kertaa tehty kuntotutkimus eikä saneeraus ole vielä käynnistynyt, voi olla hyvinkin pitkä aika vielä putkiremonttiin, toteaa Saarenpää.

ikäennuste. Joissain tapauksissa röntgenkuvausta täydennetään vielä viemärilinjojen painehuuhtelulla ja TV-kuvauksella, jossa kamera kuljetetaan putken sisällä seinämien kunnon ja mahdollisten vaurioiden selvittämiseksi. Saarenpää korostaa, että röntgenkuvauksessa tärkeää on saada kattava otanta eri kokoluokan putkista, niin isoista runkoputkista kuin pienemmistä käyttöhaaroista läheltä käyttövesipisteitä sekä eri puolelta kiinteistöä. Röntgenkuvauksen etuna on se, ettei sitä varten tarvitse avata putkia tai katkaista vettä, vaan tutkimus voidaan tehdä normaalissa käyttötilassa. – Kun hankesuunnitteluvaiheessa suunnitellaan viemäripuolelle putkiremonttia, voidaan tehdä vielä täydentävänä toimenpiteenä painehuuhtelu ja TV-kuvaus. Niin selviää,

Kuntotutkimus auttaa saneerausmetodin valinnassa

Päämetodi putkiston kuntotutkimuksessa on putkien röntgenkuvaus, jonka avulla voidaan havaita putkissa mahdolliset syöpymät ja niiden laajuus. Kun tiedetään, paljonko putkessa on seinämää vielä jäljellä, voidaan laskennallisilla toimenpiteillä saada putkistolle käyttö-

>>

Toimiiko lämmityksenne hyvin ja energiatehokkaasti?

Lämmönhuolto Pa lve lu

yt

öd Hy

Tasaisempi lämmitys

Tehopuhdistus

Parempi toimintakunto

Huolto

Energiatehokkuus

Kunnonkartoitus

Viihtyvyys

Tasapainotus

Kysy käynnil le tai pyy dä tarjous !

Yli 30-vuotiaalle verkostolle huoltotyönä Tavanomaisen säätötyön sijaan Ennen uusien laitteiden asentamista Energiatehokkuuden parantamiseksi Uudet termostaattiventtiilit edullisena Avaimet käteen -palveluna Lämmönhuollon yhteydessä.

lammonhuolto.fi Lämmönhuolto PRO Oy

045 841 6121 info@lammonhuolto.fi Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

9


20 VUODEN KOKEMUKSELLA REMONTOINTI VESIERISTYKSET HAJUNPOISTOT KOSTEUSKARTOITUKSET KUIVAUKSET

www.kairamix.fi • 040 569 7838

Roskalavat risu-, haravointija talkoojätteille sekä nosturiautopalvelut – Pääkaupunkiseutu ja koko Uusimaa. Katso hinnat nettisivuiltamme. Joustavaa ja asiakasystävällistä palvelua! Kuljetusliike

Piharatamo Oy 010 321 6363 info@piharatamo.fi www.vaihtolavanvuokraus.fi

LVI-asennukset ja huollot MYYMÄLÄ Woikosken myyntipiste

Kaivuutyöt

www.putkiset.fi Terästie 24 04220 Kerava Puh. 020 768 9720 Myymälä avoinna ma-pe 7-16.00, lauantaisin suljettu

10

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

Kun hankesuunnitteluvaiheessa ” suunnitellaan viemäripuolelle

putkiremonttia, voidaan tehdä vielä täydentävänä toimenpiteenä painehuuhtelu ja TV-kuvaus.

mikä saneerausmetodi kannattaa valita ja voidaanko putkiin esimerkiksi laittaa sukitusta. Yleensä, kun TVkuvaustyötä tehdään, tulee muutaman tunnin käyttörajoitus, mutta työ ei mene kokonaan pilalle, vaikka joku laskisikin viemäriin vettä sen aikana. Viemäreiden painepesu tai huuhtelu on Saarenpään mukaan järeä toimenpide, jota ei suositella tehtäväksi kovin usein valurautaisille viemäriputkille, jos viemäri on vain toimintakunnossa eikä siinä ole tukoksia. – Huuhtelu kuluttaa putken sisäpintaa ja se tulee karheaksi hetkeksi aikaa. Voikin olla riski, että kun huuhtelu on tehty, hetken päästä tulee tukoksia. Silmät auki vesivuotojen varalta

Kun kiinteistölle – ja sen putkistolle – alkaa kertyä ikää, tulisi sekä taloyhtiön asukkaiden, hallituksen, huoltoliikkeen että isännöitsijän terästäytyä. Jos vuodot ovat pieniä, saattaa ihmissilmä olla paras havaitsemaan ensimmäiset varoitusmerkit. – Asukkaiden ja isännöitsijän pitää kulkea silmät auki ja tehdä havaintoja: onko kiinteistössä märän näköistä tai esimerkiksi tippajälkiä, jotka tulevat putkilinjasta. Ja jos on pesuhuonetiloja päällekkäin, onko katossa kosteusjälkiä, tai kuuluuko hiljaisena ai-

kana putkinoususta veden tiputteluääntä. Varsinkin putkilinjojen elinkaaren loppuvaiheessa olisi Saarenpään mukaan tärkeää havaita pieniäkin vuotojälkiä – ja ilmoittaa niistä mahdollisimman nopeasti isännöitsijälle ja huoltoyhtiölle ennen suuria vaurioita. – Hyvin harvoin vuotokohdista vuotavat vedet menevät suoraan viemäriin. Yleensä ne valuvat rakenteisiin, joihin voi tulla kosteus- ja mahdollisesti homevaurioita. Kun käyttövesiverkoston putkesta tihkuu vettä pitkän aikaa johonkin rakenteeseen, saattaa johonkin muuhun rakenteen sisällä kulkevaan putkilinjaan tulla ulkopuolista korroosiota. Vanhojen putkien kohdalla on myös tärkeää, että asukas huolehtii, että lattiakaivot pysyvät puhtaina ja vesi kulkee kaivosta eikä jää lattialle seisomaan. Myös lavuaarien ja tiskialtaiden vesilukot on pidettävä puhtaina, ettei niihin tule rasvakertymiä. Huoneistojen kylpyhuonetilojenkin osalta olisi hyvä tehdä märkätilakartoitus kun putkien käyttöikä alkaa olla päätepisteessä. – Kun hankesuunnitteluvaiheessa märkätilatkin on kartoitettu, tiedetään mikä on kosteiden tilojen tilanne ylipäätään ja vesieristeiden uusimistarve. Se ohjaa sitten sitä, miten putkiremontti aikanaan toteutetaan. l


ILMOITUS

Vaativien putkistosukitusten ammattilainen laajentaa valikoimaa Repipe Oy on vuonna 2008 perustettu perheyritys, joka on erikoistunut viemäriputkistojen saneeraukseen kehittämällään Repipe-sukitusmenetelmällä. Repipen tavoitteena on olla putkisaneerausalan osaavin ja vastuullisin toimija toimitusjohtaja Tomas Forsmanin sanoin. – Korkealuokkainen sukitusmenetelmämme on taloyhtiöille kustannustehokas tapa saneerata vanhat viemäriputket. Laadukkaat materiaalit ja ammattitaitoiset erikoisosaajamme takaavat vuosikymmeniä kestävän huoltovapaan ratkaisun. Parhaiten Repipen ammattilaisuus nousee esiin vaativissa sukituskohteissa. – Esimerkki vaativasta työkohteesta on Helsingissä sijaitseva, arvostettu kiinteistö osoitteessa Eteläranta 2. Tähän kohteeseen teimme noin kaksi vuotta sitten muutaman kuukauden mittaisen saneeraustyön aikana 14 pystynousun suuruisen sukitusremontin. Kuluvan vuoden tammikuussa aloitimme haasteellisen ja vaativan saneerauksen pääkaupungin ylellisimmässä viiden tähden hotellissa. Viemäriputkistojen saneerausmenetelmänä sukitus on maassamme jo varsin tunnetulla tasolla. – Repipe-sukitusmenetelmällä on saneerattu viemärit yli tuhannessa asuinhuoneistossa, ja lähtökohtaisesti vuodessa sukitetaan 350-400 asuntoa. Tärkeän osan tekemästämme työstä muodostaa jatkuva tuotekehitys, jota ohjaavat kentältä saatava käytännön tieto ja asiakkaiden toiveet, sanailee Forsman.

Sataprosenttisuus haaravahvikkeissa Putkien pinnoittamiseen verrattuna Repipe-menetelmän ominaisuudet ovat monimuotoiset, sillä lopputuloksena on joustava, saumaton ja myös maapainetta kestävä uusi putki. Itsekantavalla sukituksella voidaan myös korjata syöpyneitä, murtuneita tai reikiintyneitä putkia. – Sukituksen teknisesti haastavin kohta on liitos, jonka kohdalla putkiston sisään asennetaan liukaspintainen epoksiputki ja haarakappaleet vahvistamaan liitosten haarakohdat. Lopputuloksena on Repipe-menetelmän mukaisesti sekä työn että materiaalien suhteen 100 prosenttisesti korkealuokkainen viemäriputkistojen saneeraus, luonnehtii Tomas Forsman. Suunnittelulla on suuri painoarvo ennen varsinaista sukitusta. – Projekti käynnistyy lähtötietojen keräämisellä ja ammattitaitoisella suunnittelulla. Mitä vanhempi kiinteistö on kyseessä, sitä tärkeämpää on saattaa LVI-piirustukset ajan tasalle ennen remontin aloittamista. Tämä nopeuttaa toteutuksen lisäksi myös projektin tarkkaa hinnoittelua ja aikataulutusta. Repipen ammattilaisten kokemus on asiakkaiden käytössä jo suunnitteluvaiheessa.

Easy-Putkiremontti Uutena menetelmänä käytössä on sukituksen rinnalla kustannustehokas ja nopea linjasaneerausmenetelmä, Easy-Putkiremontti. Menetelmällä on mahdollista uusia vesi- ja viemärijohdot kaakeleita ja vesieristyksiä rikkomatta. Näin ollen linjasaneerauksen yhteydessä on mahdollista säästää jo saneeratut kylpyhuoneet. Kylpyhuoneen voi toki saneerata samalla tai myöhemmin oman tarpeen mukaan. Saneerauksessa on mahdollisuus hyödyntää kotitalousvähennys verotuksessa. Easy-Putkiremontti kestää noin kaksi viikkoa. Kyseisenä aikana asennetaan huoneistoon uudet huoltovapaat vesi- ja viemärijohdot.

Huoneistossa voi asua linjasaneerauksen aikana lähes normaalisti, sillä veden ja viemärin käyttökatkot kestävät vain muutamia tunteja. Easy-Putkiremontti on perinteistä putkiremonttia huomattavasti edullisempi ja nopeampi ratkaisu. Menetelmä perustuu uuteen Innosan-lattiakaivo -ratkaisuun. Ratkaisu mahdollistaa uuden lattiakaivon asentamisen vesieristeitä rikkomatta vanhan kaivon sisään, sekä uusien viemäriputkien kytkemisen alakerran kattoon. Työt toteutetaan KRV-urakkana yhdessä luotettavien yhteistyökumppanien kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää! Pienteollisuustie 3, Porvoo Esa Taskinen 0400 540045 020 730 0600 info@repipe.fi www.repipe.fi

100% SUKITUS!

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

11


lll

Teksti: Emma Karki

Ryhmäkorjaus sopii lähes kaikentyyppiseen peruskorjaukseen Talon peruskorjaaminen ryhmäkorjauksena on monelta kannalta katsottuna järkevää, mutta ainakaan vielä sitä ei osata harkita tarpeeksi varteenotettavana vaihtoehtona.

12

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017


• LVIA-suunnittelu

Kumitehtaankatu 5

• 3D-tietomallinnus

04260 KERAVA

• Kuntoarviot

puh. 010 321 2410

• Hankesuunnitelmat www.hevacplan.fi janne.sorjonen@hevacplan.fi

24h

LVI-TEKNIIKKA

CAVES OY 0400-813443

Kysy nyt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.fi

Reija Kallio-Aromaa

Asuinkerrostalojen peruskorjaustarve on hiljalleen siirtynyt kaupunkien keskustoista lähiöihin. Nyt korjauksen alla ovat 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut talot. Kun korjauksessa ollaan siirrytty keskustojen vanhoista, usein uniikeista taloista lähiöihin, on samalla auennut mahdollisuus entistä laajempaan ryhmäkorjaus- tai aluekehityshankkeiden hyödyntämiseen. Suomalaisissa lähiöissä on tyypillisesti rakennettu lähekkäin samanlaisia taloja, jotka ovat kuitenkin itsenäisiä taloyhtiöitä. Rakennustavan etuna on ollut se, että kiivaan kaupungistumisen aikaan uusia asuntoja on saatu rakennettua nopeasti, mutta nyt

vuosikymmeniä myöhemmin lukuisat talot kaipaavat mittavia peruskorjauksia samaan aikaan. Toisaalta nyt suurten peruskorjaustarpeiden aikana menneiden vuosikymmenten rakennustavasta päästään myös hyötymään. Siinä, missä lähiöitä vanhempaa rakennuskantaa peruskorjatessa jokainen talo on omanlaisensa projekti, keskenään samanlaisissa lähiötaloissa korjaushankkeita voidaan tehdä isompina kokonaisuuksina.

Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. Koko Uudenmaan alueella.

– 15%

ALENNUS MATERIAALEISTA, kun mainitsette koodin: OK2017 (kourut ja kattoturvatuotteet)

Isokin hanke voidaan toteuttaa

KAIKKI KATTOTYÖT ›› KATTOREMONTIT ›› HUOLTO JA KORJAUS ›› SADEVESIJÄRJESTELMÄT ›› RAKENNUKSEN PELTITYÖT ›› KATTOTURVATUOTTEET ››

Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta kertoo, että >>

3

UUDENMAAN PELTITYÖ OY

|

INFO@KATTOSI.FI

|

WWW.KATTOSI.FI

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

13


Kattorakentamisen asiantuntija palveluksessasi! Meiltä saat avaimet käteen -periaatteella uudiskatot, pihakannet, kattoremontit, korjaukset sekä huollot: • bitumi-, pelti-, tiili- ja viherkatot • pihakansien rakentaminen • sokkelien vedeneristykset • kuntoarviot, kattohuollot ja pienkorjaukset. Pyydä tarjous! KerabitPro Oy Vantaa | Puh. 010 851 1000 | info@kerabit.fi

www.kerabit.fi

TR Saumaus Oy Kaikki elementtisaumaustyöt uudis- ja saneerauskohteisiin

» » » » » » » » »

Elementtisaumaukset Uusintasaumaukset Elementtikorjaukset Uretaanisaumaukset Ontelosaumaukset Silikonisaumaukset Akryylisaumaukset Julkisivusaumaukset Julkisivu- ja maalaustyöt

Palvelemme koko Eteläisen Suomen alueella. Päätoimialueet Helsinki, Espoo, Lahti ja Kotka.

Saumaustöiden ammattilainen ja osaaja: Romppanen Timo ✆ 0400 840 931 trsaumaus.romppanen@phnet.fi Haverinen Kai ✆ 040 536 2274 trsaumaus.haverinen@kolumbus.fi Tilakatu 4, 15810 LAHTI www.elementtisaumaukset.com www.trsaumaus.fi

14

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

Korkein luottoluokitus ©Bisnode

2014

SUOMEN VAHVIMMAT 2014

mahdollisuutta ryhmäkorjaushankkeen toteuttamiseen käytetään valitettavan vähän. Virta painottaa, että ryhmäkorjaushanke sopii hyvin lähes kaikentyyppisten peruskorjausten toteutustavaksi. Hankkeen laajuus ei ole ongelma. – Kyllä isojakin hankkeita on toteutettu onnistuneesti, eli voi olla ihan sen perinteisenkin putkiremontin toteutustapa yhdistettynä monenlaisiin kokonaisuuksiin. Virta kertoo esimerkin porvoolaisesta ryhmäkorjaushankkeesta, jossa oli mukana kolme asunto-osakeyhtiöitä. Kokonaisuuteen kuului 640 huoneiston linjasaneeraus, joka toteutettiin osaan asunnoista perinteisellä menetelmällä ja osaan sukittamalla, lisäksi tehtiin 12 hissin peruskorjaus ja 35 uuden hissin rakentaminen hissittömiin taloihin. Lisäksi neljän talon vesikatot ja ullakkotilat saneerattiin. Urakka kesti kolmisen vuotta ja siinä tehtiin myös varaus mahdollisten lisäkerrosten rakentamiselle tulevaisuudessa. Pienet hyötyisivät eniten

Virta painottaa, että onnistunut ryhmäkorjaushanke vaatii osaavan henkilön viemään sitä eteenpäin. Hän kertoo, että liikkeellelähtö on usein projektin haastavin vaihe. Hanketta eteenpäin vievällä henkilöllä olisi hyvä olla rakennuttamistausta ja hyvät sosiaaliset taidot. – Julkisivu- tai putkiremontti on muutenkin lähtökohtaisesti haastava käynnistää jo sellaisenaan, mutta kun siihen leivotaan mukaan neljä tai viisi taloyhtiöitä, joita saattavat vielä jopa isännöidä eri tahot, niin kyllä se aloitus on vaikea ja tällöin

rakennuttamisesta vastaavan projektinjohtajan kokemus nousee esille. Kuitenkin rakennuttajataustalla ja hyvillä sosiaalisilla taidoilla päästään jo pitkälle. Virran mukaan erityisesti pienet rivitaloyhtiöt hyötyisivät ryhmäkorjaushankkeista paljon. Kun korjausrakentamisbuumi on kovimmillaan, on urakoitsijoilla varaa valita, mihin urakkaan he lähtevät mukaan. Siksi pienet rivitaloyhtiöt jäävät usein altavastaajiksi, kun peruskorjausurakkaan haetaan tekijää. Rivitaloyhtiöiden suurin rakentamisbuumi oli 1980-luvulla, eli peruskorjauksen tarve siintää jo edessä. Virta huomauttaa, että monen pienen rivitaloyhtiön isännöinnissä olisi toivomisen varaa ja pahimmillaan ylläpitokaan ei ole ollut riittävän hyvää. Se altistaa yhtiön monenlaisille ongelmille. Osakkaat päättävät, miten laadukasta ylläpitoa ja isännöintiä yhtiöön hankitaan. – Kun hommaan saadaan riittävästi volyymia, niin samalla saataisiin ammattimaiset toimijat kiinnostumaan rivitaloalueista ihan eri lailla kuin mikä tilanne on nyt. Pienten yhtiöiden pitäisi saada muodostettua ryhmiä. Siten saataisiin kokonaisia asuinalueita kuntoon kerralla. Ryhmäkorjaushankkeen yksi iso etu onkin se, että kun samalta kadunpätkältä tai muuten pieneltä alueelta saadaan usea taloyhtiö kunnostettua kerralla, alueen viihtyisyys ja vetovoimaisuus voivat kasvaa. Samalla on mahdollista korjata talojen väliset kulkuväylät esteettömiksi. Jos jokainen yhtiö tekee remontin omalla aikataulullaan ja eri urakoitsijoilla, jäävät kulkuväylät todennäköisesti entiselleen. – Valtiovallan näkemys on,


Kun korjausrakentamisbuumi on kovimmillaan, on urakoitsijoilla varaa valita, ” mihin urakkaan he lähtevät mukaan. Siksi pienet rivitaloyhtiöt jäävät usein altavastaajiksi, kun peruskorjausurakkaan haetaan tekijää.

että kotona pitäisi pystyä asumaan mahdollisimman pitkään. Siksi on tärkeää, että kehitetään yleistä esteettömyyttä, infrastruktuuria ja palveluita siten, että lähiöiden kehityksestä tulee kokonaisvaltaista. Korjaushankkeen kustannukset kuriin

Ryhmäkorjaushankkeissa on selvästikin paljon hyötyjä, mutta osakkeenomistajia kiinnostaa luonnollisestikin aina yksi asia ylitse muiden; mitä se maksaa? Taloudellinen hyöty onkin usein selkein motivaattori hank-

keeseen lähtemiselle. Asiantuntijoiden mukaan siinä voi säästää peräti kymmenestä viiteentoista prosenttiin, mikä on iso raha, kun puhutaan kymmenistä tuhansista euroista per osakas. Virta kuitenkin huomauttaa, että taloudellisen hyödyn mittaaminen on hankalaa, koska luotettavaa vertailua eri kohteiden välillä ei oikein voi tehdä. – Jos olisi rinnakkain samanlaisia taloja, joissa olisi tehty yksittäinen projekti ja ryhmäkorjaus vierekkäin, vertailupohja olisi vakaampi. Sellaista ei kuitenkaan ole, joten taloudellisen

hyödyn osoittaminen on kyseenalaista, vaikka useissa tapauksissa varmastikin sitä saadaan. Toteutuneista kohteista tarvittaisiin vähintäänkin jälkilaskentatietoja. Työmaan perustamiskustannukset ovat suurehkoja. Ryhmäkorjaushankkeen isoin taloudellinen etu onkin se, että työmaa tarvitsee perustaa vain kerran. Säästöä syntyy myös suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista ja siitä, että korjaushankkeita voidaan tehdä sarjatuotantona. Kun korjattavat talot ovat keskenään samanlaisia tai hyvin samankaltaisia, edellisessä talos-

sa opittuja asioita voi hyödyntää suoraan seuraavassa, ja ongelmanratkaisuun kuluvaa aikaa saadaan nipistettyä vähemmäksi. Korjaushankkeiden lisäksi Virta kehottaa taloyhtiöitä suosimaan ryhmätoimintaa myös kiinteistön ylläpitoasioissa. – On tärkeää ymmärtää, että ryhmätoiminta voi kohdistua myös esimerkiksi kuntotutkimuksiin ja muuhun suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Ylläpidossa voidaan saavuttaa ihan samat edut ryhmätoiminnalla kuin korjaushankkeissa saavutetaan. l

VANHASTA UUTEEN TURVALLISESTI Hyvinkään Sähkö tekee kiinteistöille ja taloyhtiöille sähköverkon ja -laitteistojen kuntoarvioita, joiden pohjalta tehdään pitkän tähtäimen suunnitelma. Suoritamme kiinteistöjen pienet ja suuret sähkösaneeraukset aina datakaapeloinnista valaistukseen. Samalla kannattaa vaihtaa pihojen ja portaiden lamput tehokkaisiin LED-valaisimiin. Sähköautot tulevat – varaudu nyt asukkaiden lataustoiveisiin • Teemme hitaalle lataukselle muutostyöt nykyisiin piharasioihin alk. 100 €/auto. • Myös pikalatauksien pylonit ja kuormitusselvitykset.

Kysy lisää ja soita vaikka heti: 010 219 6520, hsoy@hyvinkaansahko.fi, www.hyvinkaansahko.fi

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

15


Ryhmäkorjaushanke siistii koko kadun julkisivut Neljällä keravalaisella taloyhtiöllä oli edessään julkisivuremonttien teettäminen. Projekti päätettiin toteuttaa ryhmäkorjaushankkeena, johon kaikki osapuolet ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Suomalaisissa lähiöissä on tyypillisesti rakennettu lähekkäin samanlaisia taloja, jotka ovat kuitenkin itsenäisiä taloyhtiöitä. Rakennustavan etuna on ollut se, että kiivaan kaupungistumisen aikaan uusia asuntoja on saatu rakennettua nopeasti, mutta nyt vuosikymmeniä myöhemmin varjopuoleksi on muodostunut lukuisien talojen yhtäaikainen peruskorjaustarve. Neljällä keravalaisella asunto-osakeyhtiöllä oli kaikilla julkisivuremontti edessä. Kaikkia yhtiöitä isännöi sama Keravan Isännöinti- ja Toimistopalvelu Oy. Koska kiinteistöt olivat samanlaisia, alkoivat kohteiden isännöitsijät harkita julkisivuremonttien teettämistä ryhmäkorjaushankkeena. Kun isännöitsijät ja hallitukset päätyivät yhdessä siihen lopputulokseen, että ryhmäkor-

16

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

jaushanke todella olisi järkevä vaihtoehto, urakoitsijaksi valikoitui Suomen Lähiökunnostajat Oy.

Koko alueen profiili nousuun Isojen peruskorjaushankkeiden kuluista yllättävän suuri osa koostuu työmaan perustamiskuluista. Ryhmäkorjaushankkeen isoin taloudellinen etu onkin se, että työmaa tarvitsee perustaa vain kerran. Ryhmäkorjaushankkeen edut ovat kuitenkin paljon muutakin kuin taloudelliset. – Ehdottomasti nostaisin esiin sen, että julkisivuremontin vaatima koneisto taloyhtiöiden pihoilla on melkoinen rasite, josta asukkaat eivät todellakaan nauti. Kun korjaukset on joka tapauksessa tällaisessa tilanteessa

tehtävä muutaman vuoden sisään, niin sekä koneiston tuoma rasite että meluhaitta ovat loppujen lopuksi vähäisemmät, sanoo isännöitsijä Anne Simelius. Projektin vastaavana mestarina työskentelevä Marko Nummi painottaa alueen yhteneväisyyden säilymistä, kun useamman talon julkisivuremontti toteutetaan ryhmäkorjaushankkeena. – Kun alueella kävelee, voisi äkkiä luulla, että siihen on rakennettu kokonaan uudet talot. Kerralla siistityt julkisivut nostavat koko alueen tasoa. Kokonaisuus tuo houkuttelevuutta, kun taas kunnostetun talon vieressä oleva nuhjuinen, peruskorjauksen tarpeessa oleva talo vie selvästi loistoa kunnostetultakin talolta, Nummi selventää. Nummi muistuttaa, että viihtyisä, perus-


ILMOITUS

korjattu asuinalue houkuttelee luonnollisesti myös asunnon ostajia. Hän uskoo kerralla siistityn alueen vaikuttavan vähintään asuntojen myyntiaikoihin, mutta luultavasti myös suoraan hintoihin. Kalliin julkisivuremontin taloudellinen hyöty asuntoa myydessä voi siis mennä hukkaan, jos viereinen talo laskee alueen houkuttelevuutta.

Kiitosta isännöitsijältä ja hallitukselta Projektissa mukana olevan asunto-osakeyhtiö Kurjenharjun hallituksen puheenjohtaja Leevi Pyy kertoo olevansa erittäin tyytyväinen siihen, miten hanke on edennyt. – Oma kokemukseni hallituksen puheenjohtajana on, että urakoitsija on ottanut todella hyvin huomioon kaikki hänelle esitetyt toiveet ja kaikkiin kysymyksiin on vastattu todella nopeasti. Tällaisissa projekteissa tietystikin on tavallista, että tulee eteen pieniä ongelmia, mutta itse arvostan suuresti sitä, että kun on mennyt käymään työmaakopilla, on sieltä lähdetty saman tien selvittämään asiaa. Myös isännöitsijän puolelta urakkaan on oltu erittäin tyytyväisiä. – Palautetta on kaiken kaikkiaan tullut todella vähän, mikä on yleensä jo itsessään hyvä merkki, ja sekin vähä palaute, mitä on tullut, on ollut todella positiivista, Simelius sanoo. Tyytyväisiin kommentteihin on toden totta aihetta; projekti etenee reilusti aikataulua edellä. Nummi kertoo, että alun perin hankkeen piti olla valmis vuoden lopussa, mutta työt ovat niin hyvässä vaiheessa, että valmista tulee näillä näkymin jo syksyllä. Leuto talvi on osaltaan nopeuttanut töiden edistymistä, mutta Nummi antaa täyden kiitoksensa myös taloyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden toimivalle yhteistyölle sekä osaaville työntekijöille.

Paljon aikatauluihin vaikuttava seikka on myös se, että samankaltaisia kohteita kunnostaessa suunnitelmat täytyy tehdä vain kerran ja projektin edetessä esiin tulevat ongelmat yleensä myös toistuvat rakennuksesta toiseen. Kun ongelma on kerran jo ratkaistu, ei seuraavassa rakennuksessa jouduta aloittamaan tyhjästä, vaan on jo olemassa valmiit suunnitelmat ja toimintamallit.

Viestintä onnistumisen avaintekijä On sanomattakin selvää, että neljän taloyhtiön ryhmäkorjaushanke on melkoinen paletti pyöritettäväksi. Isoimmat haasteet kohtaa luonnollisestikin urakoitsija, mutta tavallisesta korjausprojektiarjesta joudutaan poikkeamaan myös isännöitsijöiden puolelta. Kun taloyhtiöitä on neljä, joudutaan työmaakokouksia pitämään kerran viikossa. Isännöitsijä on paikalla kaikissa, tosin Keravan projektissa taloyhtiöistä kaksi on Simeliuksen ja kaksi hänen kollegansa Jaana Kvistin isännöitävänä. Hallitusten jäsenet sen sijaan osallistuvat vain oman yhtiönsä työmaakokouksiin, eli paikalla on oltava kerran kuukaudessa. Projektin suurimmaksi haasteeksi onkin muodostunut päätöksenteko. – Aina, kun on monta mielipidettä huomioitavana, päätöksenteko vaikeutuu. Samoin mitä enemmän on porukkaa mukana, sen enemmän kommunikointi tuottaa haasteita. Tässä

projektissa kuitenkin yhteistyö on pelannut niin hyvin, että tiedän kyllä paljon pienempiäkin projekteja, joissa takkuamista on ollut enemmän, Nummi kertoo. Nummi painottaakin viestinnän merkitystä projektin onnistumisen kannalta. Oli hanke suuri tai pieni, ilman sujuvaa ja juuri kyseiselle yhtiölle sopivaa kommunikointia on koko projekti vaikeuksissa. Nummi korostaa, että jokainen yhtiö ja projekti on yksilö, johon on löydettävä juuri sen tarpeisiin parhaiten vastaava tapa hoitaa viestintä. Vaihtoehtoja on nykyään niin paljon, että kaikille sopiva löytyy varmasti, kunhan urakoitsija ymmärtää sen tärkeyden. Keravan ryhmäkorjaushankkeen taloyhtiöissä on kaiken kaikkiaan 320 asuntoa, joten massa on valtava. Kolme taloyhtiötä päätettiin kunnostaa täysin samalla tavalla ja yksi halusi tiiliverhouksen sijaan rapatun pinnan. Lisäksi yhteen yhtiöön tehdään lisätyönä lämmön talteenottojärjestelmä. Nummi kertoo, että kokemusta aiemmista ryhmäkorjaushankkeista Suomen Lähiökunnostajilla on muutaman kohteen verran, mutta Keravan projekti on tähän mennessä isoin. – Ensimmäisen ryhmäkorjaushankkeen teimme vuosituhannen alussa Espoon Kivenlahteen. Omien kokemusteni perusteella pidän ryhmäkorjaushanketta ehdottomasti vähintään harkitsemisen arvoisena asiana, jos vaan naapuritalot ovat samasta muotista tehtyjä, Nummi kiteyttää.

Ahjonkulma, 04220 Kerava | 020 741 0041 etunimi.sukunimi@lahiokunnostajat.fi | www.lahiokunnostajat.fi

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

17


Digitaalisia palveluita kehittäessä keskeisimpiä asioita ovat sekä mobiilikäyttö että monikanavaisuus. Liikkuvassa yhteiskunnassa palvelun tulee olla siellä, missä käyttäjäkin.

Pixabay.com

lll

Teksti: Emma Karki

Digitalisaatio mullistaa kiinteistöalan Digimaailma ja kiinteistöala ovat karttaneet toisiaan viime vuosiin saakka. Nyt kuitenkin myös kiinteistöpuolen digimaailmassa on alkanut tapahtua ja kehityksen tahti on todella nopea.

18

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017


ASIAKKAANA KÄYTÖSSÄSI

Talovisio

ennakoivaan kiinteistönpitoon

Kiinteistöalan digitalisoituminen laahaa selvästi muun yhteiskunnan jäljessä, vaikka se onkin alana sellainen, että hyötyisi digiratkaisuista huomattavasti. Johtaja Juha Raitanen, Talokeskuksen kiinteistöjohtamisen palveluista kertoo, että kiinteistöalan digivelan taustalla on isona tekijänä alan ammattilaisten korkea keski-ikä. – Isännöitsijöiden keski-ikä on noin 55 vuotta, eli niin sanottuja diginatiiveja ei alalla juurikaan ole. Takamatkaa digiasioissa on melkoisesti, mutta se on mahdollista kuroa umpeen ja viimeisen neljän vuoden aikana edistystä on tullutkin paljon. Digillä sujuvuutta korjaushankkeisiin

Raitanen korostaa, että digitalisaatiosta puhuttaessa on tärkeää ymmärtää, että siinä on kyse uusista tavoista, prosesseista ja liiketoimintamalleista, joita kehittynyt teknologia mahdollistaa. Työstä tarkastellaan, onko siinä turhia välivaiheita ja mitä voisi teknologian avulla jättää kokonaan tekemättä. – Lopulta kyse on siis tehokkuuden lisäämisestä, tyhjäkäynnin poistamisesta, Raitanen selittää. Digitaalisaatio tulee avaamaan kiinteistöalalla sellaisia mahdollisuuksia, joista ei vielä vuosituhannen alussa osattu edes haaveilla. Jo linjasaneerauksen suunnitteluvaiheessa asukas voi virtuaalilasien kautta vertailla eri kylpyhuonevaihtoehtoja, eikä mallikylpyhuoneita välttämättä tarvitse koota enää talon kellariin ollenkaan. – 3D-mallinnuksella on todella paikkansa kiinteistöalalla isojen remonttien suunnittelussa. Huolimatta siitä, että vapaa- ja työajan kommunikointikeinoja on pilvin pimein, kun kiinteistöalan ammattilaiset lähtevät perkaamaan alaansa liittyviä ongelmia, huomattavan usein ensimmäiseksi nousee esiin kommunikaatio. Kun jo valmiiksi koetaan, että työkaluja sujuvaan kommunikaatioon ei ole, saneerauksen keskellä huono viestintä voi aiheuttaa koko projektin epäonnistumisen. Jo olemassa olevien ja kehitettävien digipalvelujen keskiössä onkin kahdensuuntainen viestintä asukkaalta ja osakkaalta taloyhtiölle. Rakennuttamisen tiedonhallinta on yksi kiinteistöalan suurimmista tarpeista ja digitalisaatio tarjoaa siihen ratkaisun. – Isomman korjaushankkeen tai uudisprojektin tiedot ja dokumentit pidetään alusta asti kootusti hallussa tietojärjestelmässä, jossa ne ovat projektin valmistuttua suoraan koko kiinteistön elinkaaren aikana esimerkiksi huollon käytössä.

>>

sähköiseen asukasviestintään

ARVOSI MUKAISTA ISÄNNÖINTIÄ.

www.isarvo.fi

Hyvinkää, 019 439 383, hyvinkaa@isarvo.fi Riihimäki, 040 189 9868, riihimaki@isarvo.fi Vihti, 019 439 383, vihti@isarvo.fi

TALOYHTIÖN ANTENNITYÖT Asennus - huolto - suunnittelu

044 341 7735 ma-su klo 8-20 www.satelnet.fi

LU OTE T TAVA JA AV O I N

Isännöintipartnerit Oy Ota yhteyttä! Puh: 040 551 9990 Kultasepänkatu 5 A 17, Kerava www.partnerit.fi

MARTTI KEMPPI OY Martti Kemppi TV ANTENNITÖITÄ 55 VUOTTA!

Vehnätie 46 04410 JÄRVENPÄÄ p. 0400 412 238 kotisivu www.kemppi.tv s-posti: martti@kemppi.org Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

19


Tyhjäkäynnin poisto säästää kustannuksia

Sadevesijärjestelmät Tikkaat ja kattoturvatuotteet • Huoltopalvelut Toimitamme taloyhtiöösi tasokkaimmat kattotuotteet 30 vuoden kokemuksella. Tuotteemme tulevat suoraan tehtaaltamme, asentajina omat FI-sertifioidut peltisepät, ainoana Suomessa.

•Asennustakuu 5 vuotta • Valtakunnallinen palveluverkosto

Soita

019 211 7390

PUHKIRUOSTUMATTOMUUS-

TAKUU

sadevesijärjestelmän alumiinimateriaalilla

Raitanen kertoo, että kun digiloikassa päästään eteenpäin, voi olla, että taloyhtiöt voivat luopua erilaisista kausihuolloista kokonaan. – Teknologia mahdollistaa huoltotoimenpiteiden optimoimisen tavalla, jota emme ole vielä kokeneet. Tulemme olemaan jossain vaiheessa tilanteessa, jossa erilaiset syystai keväthuollot ovat historiaa ja kaikki huollot tehdään vain tarpeeseen. Tarpeenmukaisiin huoltoihin siirtyminen onkin hyvä esimerkki siitä, mitä digitalisaation mukanaan tuoma tyhjäkäynnin poistaminen käytännössä tarkoittaa. Jatkuvasti kehittyvä anturiteknologia pystyy tulevaisuudessa mittaamaan huollon tarpeen ihmistä tarkemmin ja ennakoivammin. – Miltä kuulostaisi, jos tulevaisuudessa voisimme ennustaa vedenkulutuksen ja erilaisten kiinteistöjen tietojen perusteella vesivahinkojen todennäköisyyttä ja ennaltaehkäistä ne aloittamalla remontit juuri oikeaan aikaan? Se kiinnostaa varmasti taloyhtiöiden lisäksi myös esimerkiksi vakuutusyhtiöitä. Anturiteknologia mahdollistaa erilaisten olosuhdetietojen, kuten lämmön ja kosteuden, mittaamisen etänä. Raitanen heittää ilmoille ajatuksen, että tulevaisuudessa kiinteistön olosuhteita voi optimoida esimerkiksi sääennusteiden ja läsnäolotunnistimien tietojen mukaan. Ammattitermein voisi sanoa, että yhteiskunnassa siirrytään nyt niin sanotusta big datasta smart dataan, eli itse datan määrän merkitys vähenee samalla, kun sen merkitys korostuu, miten olemassa olevaa dataa voidaan hyödyntää. Mobiilikäyttö sovelluksen elinehto

Kiinteistöalakaan ei ole enää täysin digistä ulkopuolinen, vaan markkinoilla on useita

vesivek.fi 20

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

Vesivek_90x270_300dpi.indd 1

20.12.2016 8.46

eri palveluja helpottamaan niin asukkaan, osakkaan, huollon kuin isännöitsijänkin elämää. Monen palvelun ongelma on kuitenkin se, että se kattaa vain osan tarvittavista palveluista. Raitanen korostaa, että enää nykyään ohjelmistoja ei voi tehdä siten, että käyttäjä sopeutuu sen puutteisiin, vaan kaikessa ohjelmistosuunnittelussa on lähtökohtana käyttäjäystävällisyys. Ohjelmiston tulee toimia kaikilla mahdollisilla laitteilla ja olla niin selkeä, ettei sen käyttöönotto vaadi pitkää opettelua. – Jos asumisen palveluita verrataan pankkien verkko- ja mobiilipalveluihin, niin jäljessä ollaan todella rutkasti. Taloyhtiön asukkaalla pitäisi olla samanlaiset mahdollisuudet hoitaa asumiseen liittyvät asiansa kuin pankkiasioinnissa on ollut jo vuosia. Jo olemassa olevat järjestelmät antavat vihiä siitä, mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan. Esimerkiksi digitaalisia porrasnäyttöjä on jo käytössä, samoin esimerkiksi huoltoyhtiön ja asukkaan kahdensuuntaiseen viestintään tarkoitettuja mobiilisovelluksia. Helppokäyttöisyyden lisäksi nykyään teknologialta vaaditaan kattavuutta. Erityisesti monen laitteen, mutta joissain tapauksissa myös monen sovelluksen käyttö tuntuu hankalalta. Raitanen korostaa myös mobiilikäytön merkitystä. Liikkuvassa yhteiskunnassa sovellusten tulee olla siellä, missä käyttäjäkin on. Tieto vesi- tai sähkökatkosta tulee liian myöhään, jos huomaa alaoveen teipatun lapun silloin, kun menee kotiin katkon aikaan. Jos tiedon saa suoraan puhelimeen, voi katkoon varautua ennalta. Toki ennalta suunnitelluista katkoista tulee ilmoittaa hyvissä ajoin, mutta aina silloin tällöin etenkin saneerausten aikaan tulee eteen tilanteita, kun vedet tai sähkö on katkaistava kiinteistöstä välittömästi. l


ILMOITUS Ennen:

Jälkeen:

Kestävät ja tyylikkäät parvekeratkaisut Balco on erikoistunut suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia parvekeratkaisuja. Noin neljäkymmentä patenttia koskien pieniä parvekerakentamisen yksityiskohtia parantavat huomattavasti koko suurta kokonaisuutta ja antavat Balcon parvekejärjestelmille ainutlaatuisia etuja.

Balco on juuriltaan ruotsalainen, vuonna 1987 perustettu yritys, joka toimii tällä hetkellä useassa Euroopan maassa. Parvekerakentamisen markkinajohtajalla on vahvat perinteet parvekkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Parvekkeiden kokonaan uusiminen ja parvekelasitus ovat kannattavia investointeja monesta syystä. Meluhaitat vähenevät ja turvallisuus paranee, kun parvekkeella on Balcon toteuttama tyylikäs lasitus. Myös energiankulutus pienenee parvekelasien ansiosta, joten säästöjä syntyy koko taloyhtiölle. Kun katupöly ja liikennesaasteet pysyvät lasien ansiosta ulkopuolella, huoneiston sisäilma säilyy parempana. Lasitetusta parvekkeesta saa myös näppärän lisähuoneen. Kaiken kaikkiaan Balcon parveke- ja lasitusjärjestelmä on investointi, joka tekee asumisympäristöstä houkuttelevamman.

Architectural Advisor ja avaimet käteen Balcon lasitetut parvekejärjestelmät ja -ratkaisut tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia koskien muotoilua, vedenpoistoa, laseja, vä-

rejä ja materiaaleja. Avaimet käteen -palvelu parvekkeiden uusinnassa ja lasituksessa käsittää kaiken suunnittelusta toteutukseen, sekä takaa erinomaisen lopputuloksen ja korkean asiakastyytyväisyyden. Balco myös kokoaa kaikki tiedot, laskelmat ja huomioon otettavat yksityiskohdat rakennuslupia ja muita tarvittavia esityksiä varten. Balcossa työskentelee kokopäivätoiminen Architectural Advisor, joka toimii arkkitehdin, projektivetäjän, myyjän ja asiakkaan välisenä linkkinä. Sen lisäksi, että Architectural Advisor tuntee kaikki Balco-järjestelmät läpikotaisin, hän voi avustaa ajankohtaisissa projekteissa tarpeen vaatiessa 3Dvisualisoinneilla. Vuosien kehitystyön tuloksena on syntynyt myös monta ainutlaatuista patenttia. Erinomaisena esimerkkinä tästä toimii muun muassa Balco Cleanline -ratkaisu. Patentin ansiosta vesi valuu alumiinirakenteen kanavia pitkin maahan pitäen julkisivun puhtaana, vapaana rumista vesiraidoista. Kun valitset Balcon yhteistyökumppaniksesi, saat patentoituja ratkaisuja mahdollistamaan parhaan mahdollisen parveke-elämän.

Balcon parvekejärjestelmille myönnetyt sertifikaatit kertovat selväsanaisesti tunnustetusta laadusta ja vastuunkantamisesta. ISO 9001 -sertifikaatti osoittaa, että tuote ja palvelu on laatuvarmistettu, ja ISO 14001-standardi viestii siitä, että Balcon tuotanto on ympäristöystävällistä. Lisäksi Pohjoismaisen parvekeyhdistyksen jäsenenä Balco on sitoutunut noudattamaan yhdistyksen ohjeita parvekkeiden laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi.

raimo.tuominen@balco.fi puh. +358 40 728 9938 anssi.aaltonen@balco.fi puh. +358 45 668 6424 www.balco.fi

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

21


lll

Teksti: Heidi Häyrynen

Suunnitelmallisella ikkunahuollolla lisää käyttöikää 22

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017


© Dmitry Kalinovsky | Dreamstime.com

SISÄILMA KUNTOON!

Sisäilmaongelmien suurin syy ennen 1990-lukua rakennetuissa kiinteistöissä on tuloilman puute.

Me järjestämme puhtaan, meluttoman ja vedottoman tuloilman kaikkiin kohteisiin. Korvausilmaventtiilit: - ikkunaan - tuuletusluukkuun - vanhaan tuloilmakanavaan - uuteen läpivientiin Sisäilmatuotteitamme myös - ilmansuodattimet - ilmankostuttimet - ilmankuivaajat

Vuokraamme: - ilmanpuhdistimia - radonmittareita - lämpökameroita - otsonaattoreita hajunpoistoon (lämpökuvaus ja otsonointi myös palveluna)

Ammattitaitoinen ja edullinen asennuspalvelu!

Taloyhtiöt, pyytäkää ilmainen esittely- ja arviointikäynti! Allergia- ja Sisäilma-apu Oy Sturenkatu 43, 00550 HKI

Puh. 09-323 8962

www.allergia-apu.fi

Huoletta paras Hyvällä huollolla ja suunnitelmallisella korjauksella voidaan ikkunoiden käyttöikää jatkaa niiden elinkaaren loppuun asti. Mitä paremmin ikkunoita huoltaa, sitä kauemmin ne kestävät. Kun tulee ikkunaremontin aika, erilaisia vaihtoehtoja kannattaa arvioida huolella.

Taloyhtiössä ikkunat ovat merkittävä asumisviihtyvyyteen vaikuttava tekijä. Ikkunoiden säilyttäminen hyväkuntoisena onnistuu parhai-

ten osana taloyhtiön pitkäjänteistä rakennuksen ylläpito- ja korjaussuunnitelmaa. Säännöllinen ikkunoiden huolto pidentää niiden käyt>>

Me pidämme talojen viestintäverkot kunnossa emmekä vain juokse vikojen perässä.

taloverkko@taloverkko.fi p. 010 548 2810 www.taloverkko.fi TALOYHTIÖN ANTENNI- JA TELEALAN AMMATTIPALVELUT

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

23


töikää ja tarvittavat korjaukset osuvat oikeaan paikkaan ja vaihto oikeaan aikaan. Sijainti vaikuttaa ulkopintojen kuntoon

Ilman kunnollista hoitoa alkaa ikkunoissa ilmetä ennenaikaisesti maalivaurioita, avaamis- ja sulkemisvaikeuksia, ilmavuotoja ja lukituslaitevikoja. Jotta ikkunat toimisivat hyvin niiden koko käyttöiän, täytyy niitä huoltaa säännöllisesti. Asianmukaisesti hoidettujen ikkunoiden käyttöikä on noin 30–40 vuotta. – Taloyhtiöissä ikkunoiden huoltovastuu jakautuu siten, että asukkaalle kuuluvat sisemmät osat, kuten sisäpintojen käsittely ja heloitukset, ja yhtiön vastuulla ovat ikkunoiden ulommat osat, kertoo kiinteistöhuollon kouluttaja Harri Kuniala Jyväskylän aikuisopistosta. Ikkunoiden tarvittaviin huoltotoimiin vaikuttavat erityisesti ikkunapuitteiden materiaali ja ikkunatyyppi. Tyypillisiä kunnossapito- ja huoltotoimenpiteitä ovat muun muassa lasien ja maalattujen pintojen pesu, helojen voitelu ja kunnostus, tiivisteiden uusinta, vedenpoisto- ja tuuletusreikien aukiolon tarkistus ja ilmaventtiilin toimivuuden tarkistus sekä huoltomaalaus. Kuniala kertoo, että eniten huoltoa vaativat ikkunoiden ulko-osat, sillä ne ovat kaikkein alttiimpia erilaisille säärasitustekijöille, kuten vedelle, tuulelle ja auringonsäteilylle. Ikkunoiden kuntoon vaikuttaa merkittävästi myös niiden sijainti. Tämä voi johtaa taloyhtiössä tilanteeseen, jossa talon eri puolilla olevat ikkunat voivat olla eri kuntoisia. – Etelään päin olevat ikkunat ovat suurimmalla säärasituksella, koska aurinko polt-

24

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

taa siellä eniten. Jos ikkunat ovat puuta ja maalattu, niin maalipinta alkaa niissä kärsiä. Etelään päin olevissa ikkunoissa kunnossapitomaalauksen väli on noin 5–10 vuotta. Pohjoissuunnassa huoltoväli on pidempi ja itälänsi-suunnassa siltä väliltä. Kuniala suosittelee vanhojen ja hyvin toimivien vanhojen ikkunoiden huoltoa ja kunnostusta niin kauan kuin ne vain kestävät ja toimivat. Mitä paremmin niitä huoltaa, sitä kauemmin ne kestävät. Eri vaihtoehtojen punninta kannattaa

Ikkunoiden kunnostustarve tulee yleensä vastaan silloin, kun niiden kunto on huono, eikä käyttöikää pystytä enää jatkamaan. Vanhoissa ikkunoissa ongelmina ovat muun muassa lämpövuodot ja vetoisuus, puuvauriot sekä maalin ja kittausten lohkeilu. Huolellinen suunnittelu on ikkunaremonteissa tärkeää, ettei ikkunoita vaihdeta turhaan. Jos ikkuna on kovin huonokuntoinen, sen korjaaminen maksaa enemmän kuin uuteen vaihtaminen. Ennen korjaamista koskevia ratkaisuja kannattaa kuntoarvion perusteella selvittää ikkunoiden nykyinen kunto. Kuntoarviossa arvioidaan kattavasti niin rakennuksen rakennusosia, taloteknisiä järjestelmiä, sisäilmaolosuhteita, energiataloutta sekä asumisviihtyvyyttä. Tässä vaiheessa voidaan myös tehdä asukaskysely asukkaiden toiveista ikkunoiden suhteen. Kuntoarvion perusteella selvitetään, mitkä korjausvaihtoehdot ovat järkeviä ja mistä on aloitettava. – Ikkunaremontit on hyvä suunnitella huolella ja tutustua eri vaihtoehtoihin ja hin-

toihin. Vaihdetaanko koko ikkuna vai laitetaanko uusi ikkuna vanhan karmin sisään, voidaanko ikkuna esimerkiksi lisälasittaa, tai laitetaanko ylimääräinen ulkoikkuna. Ikkunanvaihtoon ei kannata rynnätä suin päin vaan eri mahdollisuuksia tulisi tutkia huolella, Kuniala ohjeistaa. Ikkunoiden korjaustoimia voivat kohteesta riippuen olla ikkunan ulkopuolisten osien tai koko ikkunan kunnostus, ikkunoiden perusparannus, lisälasien tai etuikkunan asentaminen tai ikkunan uusiminen karmeineen. Jos päädytään uusimaan ikkunat, suunnittelun lähtökohtana voi pitää rakennuksen alkuperäisiä ikkunoita, varsinkin jos on kyse arvorakennuksesta. Uudet ikkunat parantavat käyttömukavuutta

Yleensä ikkunoiden korjaamista tarkastellaan myös energiatehokkuuden parantamisen näkökulmasta, mikäli se voidaan korjausten yhteydessä toteuttaa. Markkinoilla olevat ikkunat ovat tänä päivänä kehittyneitä, joten ikkunavaihdossa energiatehokkuus paranee usein jo pelkästään uudet ikkunat vaihtamalla. – Uusien ikkunoiden vaihdossa energiatalous parantuu automaattisesti. Ne ovat niin paljon parempia kuin entiset. Ikkunoiden vaihto on kuitenkin sen verran kallis homma, että se ei maksa itseään takaisin pelkillä energiasäästöillä. Vaihtoon kannattaa ryhtyä vasta sitten, jos ikkunoiden elinkaari on täynnä, ja niiden vaihdolla voidaan parantaa käyttömukavuutta. Ikkunoiden vaihdon yhteydessä tulee ottaa huomioon myös toimenpiteen vaiku-

tukset rakennuksen teknisiin järjestelmiin, kuten ilmanvaihtoon. Mikäli ilmanvaihto ei ole aikaisemmin toiminut suunnitellulla tavalla, asia voidaan ratkaista ikkunoiden vaihdon yhteydessä. Ilmanvaihdon toimivuus tulisi varmistaa jo suunnitteluvaiheessa, ettei taloon pääse ikkunan vaihdon myötä kehittymään sisäilmaongelmia. – Vanhoissa taloissa ei ole välttämättä aiemmin ollut korvausilmaventtiilejä ja -kanavia vaan korvausilma on tullut ikkunoiden ja rakenteiden vuodoista. Oikein tiiviissä uusissa ikkunoissa ei tule enää mistään korvausilmaa, kun ilmavuotoja ei enää ole. Silloin alkaa sisäilmasta tulla tunkkainen ja kosteutta kertyä asuintiloihin. Pitemmän päälle se vaikuttaa sisäilmaan huonontavasti. Korvausilman saanti tulisikin varmistaa jo suunnitteluvaiheessa ja laittaa korvausilmaventtiilit ikkunakarmiin tai seinään, Kuniala toteaa. Ikkunanvaihdon yhteydessä voidaan myös parantaa ikkunoiden käyttömukavuutta. Vanhat kiinteät ikkunat voidaan muuttaa avattaviksi tai ikkunan aukeamissuuntia voidaan vaihtaa. Ikkunoihin pystyy lisäksi asentamaan lisävarusteita, kuten sälekaihtimia estämään asunnon kuumenemista. Uusilla ikkunoilla saavutetaan lisäksi lähes aina parempi äänieristävyys kuin aiemmin. – Ikkunoiden ääneneristävyyteen vaikuttaa kaksi asiaa: ilmatilan leveys ja lasin paksuus. Mitä paksumpi lasi ja leveämpi ilmaväli, sen parempi ääneneristävyys. Usein ikkunaremontin jälkeen huomaa, että ulkopuolelta tulevat äänet on paljon hiljaisemmat. Se on aika iso käyttömukavuuteen vaikuttava tekijä. l


STIEBEL ELTRON MA ALÄMPÖPUMPUT

SAKSALAISTA

TEHOKKUUTTA SCOP

YLI 5,5

SATOJA TOTEUTUNEITA SÄÄSTÖKOHTEITA ENERGIAPAKKAUS.FI

*Kylmän ilmasto-olosuhteen vuosihyötysuhde

MAAHANTUOJA

JÄLLEENMYYJÄ

STIEBEL ELTRON Oy Kapinakuja 1, 04600 Mäntsälä Puh. 020 720 9988 info@stiebel-eltron.fi

Nivos Timo Aalto Puh. 040 669 1686 timo.aalto@nivos.fi

www.stiebel-eltron.fi

energiapakkaus.fi

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

25


SRV Yhtiöt Oyj

lll

Teksti: Heidi Häyrynen

Tilaa haetaan nyt rakentamalla ylöspäin Kaupunkirakenteen tiivistyminen tuo kaupunkikuvaan korkeat rakennukset. Osaltaan suuntaukseen vaikuttaa maailmalla pitkään vaikuttanut tornitalojen trendi. Korkea rakentaminen on jo maailmalla varsin yleistä. Sen painopistealuetta on erityisesti Aasia, mutta tornitaloprojektit ovat arkipäiväistyneet Euroopassakin, jossa rakennusten keskimääräinen korkeus on lisääntynyt. Korkean rakentamisen trendi tekee vähitellen tuloaan myös Suomeen. Käynnissä ja suunnitteilla on tälläkin hetkellä isoja hankkeita, joiden yhteydessä rakennetaan jopa yli 100 metriä

26

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

korkeita asuinrakennuksia. Tornitaloja on tulossa esimerkiksi Kansi ja Areena -hankkeessa Tampereen keskustaan, EteläEspoossa Finnooseen sekä Helsingissä Keski-Pasilaan ja Kalasatamaan. Korkean rakentamisen taustalla on monia tekijöitä, kuten kaupunkien kasvu ja pyrkimys kaupunkirakenteiden tiivistämiseen, ekotehokkuuteen, maankäytön tehostamiseen ja vetovoimaisuuden lisäämiseen. Tor-

nitalojen erityisluonteen vuoksi niiden rakentamisprojekteissa edetään kuitenkin kaupungeissa harkiten. Kaupunkimaisema halutaan säilyttää ehyenä

Korkea rakentaminen on ollut 2000-luvulla keskustelun aiheena useissa Suomen kaupungeissa. Aiheesta on tehty erillisiä selvityksiä ainakin Kuopiossa, Tu-

russa, Tampereella ja Oulussa ja Espoossa. Suomessa kaupunkikuvat ovat olleet verrattain matalia, joten rakennushankkeiden korkeuden kasvu tarkoittaa merkittävää muutosta kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen. Riskinä on nähty kaupunkikuvan rikkonaisuus. Toisaalta korkean rakentamisen on arvioitu myös voivan parantaa kaupunkirakenteen hahmotettavuutta ja alueen vetovoimaisuutta. Helsingissä tehtiin selvitys


korkean rakentamisen vaikutuksista 2011, kun kaupungissa oli vireillä 50 korkean rakentamisen hanketta. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston arkkitehti Salla Hopun mukaan Helsingissä tavoitteena on ollut kaupungin historiallisen keskustan merelle näkyvän siluetin säilyttäminen nykyisessä muodossaan, joten korkean rakentamisen hankkeet on keskitetty asemakaavoissa tietyille aluille. – Kaupunkia halutaan tiivistää ja rakentaa tehokkaasti, mutta korkeassa rakentamisessa pitää miettiä tarkasti, missä on niille oikea sijainti. Niiden pitää olla kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti järkevällä ja hyvällä paikalla. Korkean rakentamisen vyöhyke onkin rajattu hieman ydinkeskustan ulkopuolelle. Kansainvälisesti verrattuna suomalainen korkea rakentaminen on ollut korkeudeltaan melko maltillista. Useimmiten puhutaan yli 12 kerroksista rakennuksista. Hoppu kertoo, että Helsingissä tornitalona voi kaavallisessa mielessä pitää yli 16 kerroksen korkuista rakennusta, jolloin täytyy tehdä vähintäänkin korkean rakentamisen kaupunkikuvallinen selvitys. – Korkeaa rakentamista kaavoitettaessa täytyy laatia tavanomaista enemmän selvityksiä rakentamisen erityisluonteen takia. Silloin kun rakentaminen poikkeaa tavanomaisesta, se pitää perustella perinpohjaisesti. Kalasataman keskuksen kaavoituksen yhteydessä on muun muassa selvitetty tornitalojen näkymistä kaupunkiin, alueen joukkoliikenteen toimiminen ja tornitalojen vaikutus lintuihin ja läheisen Natura-alueen eläimiin. Lisäksi on tehty kestävää kehitystä ja ekotehokkuutta koskevat selvitykset ja meluselvitykset sekä tutkittu tornien vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, varjostukseen ja tuulisuuteen.

100% taloyhtiö-

Korkeaa rakentamista liikenteen solmukohtiin

Yksi korkean rakentamisen tärkeimpiä motivaatioita on halu tiivistää kaupunkirakennetta. Helsingissä korkea rakentaminen on päätetty keskittää sijainniltaan vain keskeisille paikoille, joihin on tiedossa isoja hankekokonaisuuksia, ja joissa tornien tuottama rakennusoikeus muodostaa taloudellisen pohjan hankkeiden sisältämille mittaville infrastruktuuriin liittyville investoinneille. Tällaisia alueita ovat Helsingissä joukkoliikenteen solmukohdissa sijaitsevat ja hyvin saavutettavat Kalasatama ja Pasila. Molemmat alueet on kaavoitettu korkealle rakentamiselle. – Kalasatama ja Pasila ovat siinä mielessä hyviä paikkoja, että liikenne toimii jouhevasti. Pasilassa on juna-asema ja Kalasatamassa metro ja kaikki palvelut ovat hyvin käsillä. Kalasataman keskuksesta tulee toiminnallisesti hyvin monipuolinen rakennuskompleksi. Kalasataman keskuksen jalustaosaan tulee kauppakeskus, jalustaosan päältä nousevat kahdeksan 20–33 kerrosta korkeaa tornia, joista seitsemän on asumiselle ja yksi toimiston ja huoneistohotellin käyttöön. Kauppakeskuksen katolle rakennetaan julkinen puisto ja yhteen torneista tulee jopa päiväkoti. Viereen rakennetaan terveys- ja hyvinvointikeskus, Hoppu kuvailee. Pasilaan on tulossa uusia liikennehankkeita ja huomattavaa lisärakentamista, joiden kautta aluetta rakennetaan entistä merkittävämmäksi keskukseksi. Alueelle tulee lisää toimitiloja, asuntoja ja palveluja ja samassa yhteydessä rakennetaan useita yli 20-kerroksisia tornitaloja. Kalasatamaan nousee puolestaan uusi työpaikka- ja asuinalue. Metroaseman ympärille rakennetaan Kalasataman keskusta, suurta kauppa-, asunto- ja palvelukeskittymää, johon kuuluu kahdeksan 20–33 kerroksista tornitaloa.

asiakkaista suosittelee!

Tiedätkö, missä kunnossa taloyhtiösi katto on? Tilaa ilmainen Kattokatselmus, se säästää aikaa ja rahaa.

20 000 100 %

toteutettua kattoremonttia aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa

1

sopimus, tekijä, työkierros ja lasku

+

kestävimmät kattovarusteet

Paikalliset pojat!

Soita 019 211 7390

>>

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

27


KUN SÄÄSTÄT VETTÄ, SÄÄSTÄT MYÖS ENERGIAA

HUONEISTOKOHTAINEN VEDENMITTAUSJÄRJESTELMÄ Verto on yli 30 vuoden kokemuksella Suomen johtava huoneistokohtaisten vedenmittausjärjestelmien valmistaja. Mittaustulos on luotettava, lukema etäluettava ja järjestelmä helppokäyttöinen. VertoLive on älykkyydessään ylivertainen käyttöliittymä täsmälliseen, huoneistokohtaiseen vedenkulutuksen seurantaan. Se toimii verkkoselaimessa, ilman erillisiä ohjelmia ja siirtää tiedot automaattisesti pilvipalveluun.

WWW.VERTO.FI

28

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

Tornitaloille kovat tekniset vaatimukset Korkeiden rakennusten tiukat tekniset vaatimukset tekevät niiden suunnittelusta, toteutuksesta ja itse asumisesta kallista. Vastapainona asukkaille toimivat hienot näköalat ja hissimatkan päässä olevat palvelut. Kalasataman kahdeksasta tornitalosta seitsemän on tulossa asuinkäyttöön. Ensimmäisenä niistä valmistuu 33 kerroksinen ja 134 metriä korkea Majakka. Se on valmistuessaan vuonna 2019 Suomen korkein asuinrakennus. Korkeuden lisäksi asumisen taso on talossa erilaista kuin mihin on totuttu. Asukkaiden käytössä on lukuisia yhteisiä tiloja, kuten juhla-, sauna- ja pesulatiloja, ja pääsisäänkäynnille on suunniteltu aulapalvelua. Taloon on myös upotettu paljon älytekniikkaa. Sen avulla voi vaikka tilata hissin aamukiireessä aulaan odottamaan. Tekniset vaatimukset korkeille rakennuksille ovat kuitenkin kovat, sillä tornitalojen rakenteiden pitää kestää paljon enemmän kuin tavanomaisessa rakentamisessa. Tämä tekee niiden suunnittelusta ja toteutuksesta erittäin kallista ja vaativaa. Kalasataman tornitalot suunnitellut arkkitehti Pekka Helin näkeekin tornitalojen puolustavan paikkaansa vain silloin, kun niihin liittyy ajatus kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Korkeita rakennuksia kannattaa sijoittaa vain sellaisille alueille, jossa on hyvät julkiset liikenneyhteydet ja palvelut. – Korkeita rakennuksia varten joudutaan tekemään aivan erilaisia rakennusfysikaalisia ja turvallisuusselvityksiä kuin normaalisti, tuulija tiiveysselvityksiä ja millä

tarkkuudella rakennetaan. Niihin tulee aivan erilaiset julkisivuratkaisut ja ne ovat eri tavalla tiiviitä kuin tavalliset talot. Ilmastointitekniikka ja talotekniikka ratkaistaan eri tavalla sekä henkilöturvallisuus. Esimerkiksi paloturvallisuuden kannalta hissejä pitää olla vähintään kolme ja hissejä pitää voida käyttää palon aikana, eikä tuli saa levitä niihin, vaikka muualla kerroksessa palaisi. Lisäksi rakennukseen tarvitaan ylimääräinen palovarma poistumistie, mikä tarkoittaa käytännössä kaksia portaita. Myös talon heilumiselle tuulen vaikutuksesta on tiukat standardit. Taloon onkin tehty erittäin perusteelliset analyysit tuulen käyttäytymisestä. – Vastapainona kaikelle ovat sitten fantastiset näköalat ja palvelujen läheisyys. Halukkuutta muuttaa uusiin taloihin näyttäisikin löytyvän, sillä kiinnostus Majakan asuntoja kohtaan on ollut suurta. Helin arvioi, että tornitaloissa asuminen sopii parhaiten sellaisille ihmisille, jotka eivät ole korkeanpaikankammoisia ja jotka haluavat asua lähellä keskustaa ja palveluja. – Kalasataman idea on, että ei tarvitse omistaa henkilöautoa, kun kaikki peruspalvelut ovat hissimatkan päässä. Autojonoista säästyvän ajan voi viettää työpaikalla, kotona ja harrastuksissa. Elämä pitenee. l


KATTOPALVELU

kattoremontit ● kattohuollot ● kattotuotteet

• Kattojen uusimiset • Kattokorjaukset • Kattotarkastukset • Kattomuutokset • Lämpöeristykset • Kirvesmiestyöt • Peltisepäntyöt • Kattojen harjaustyöt • Kattojen pesutyöt • Sammaleentuhokäsittelyt • Kattotiilien pintasuojaukset

MAALAUSPALVELU

ulkomaalaukset ● kattomaalaukset ● pohjatyöt

• Ulkomaalaustyöt • Kattomaalaustyöt • Ruosteenestomaalaukset • Sokkelimaalaukset • Pohja- ja pintamaalaukset • Pohjatyöt

RAKENNUSPALVELU

• Pelti- ja Tiili sekä Huopakatot • Piipunpellitykset • Piipunhatut • Savupiippujen korjaustyöt • Pieneläinesteet • Lintuesteet • Kattoikkunat • Kattoluukut • Kattojen läpivientikappaleet • Hengittävät harjatiivisteet • Lumiesteet • Tikkaat • Kattosillat • Vesikourujen uusimiset • Vesikourujen korjaukset • Vesikourujen puhdistukset

• Irtonaisten maalien poistamiset • Huonokuntoisten puuosien vaihto • Ruosteiden poistamiset • Homepilkkujen poistamiset • Huoltopesut ja homepesut • Panssaripesut ja peltipesut

ulkoverhousremontit ● remonttityöt ● rakennustyöt

• Ulkoverhousremontit • Lämpöeristystyöt • Ikkunat • Ulko-ovet • Korjaustyöt • Asennustyöt

• Huoneistoremontit • Keittiöremontit • Sisämaalaustyöt • Tasoitetyöt • Puusepäntyöt • Kaikki remontti- ja rakennustyöt

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

29


TUOTEUUTISIA WWW.CAMFIL.FI

WWW.RUDUS.FI

Camfil PM1 Tracker pienhiukkas mittari sisäilman laadun valvontaan

Rudukselta uusi ratkaisu hulevesien hallintaan

Ilmansaasteet ovat haitaksi ihmisille, se on selvää. Harva kuitenkaan tietää, että viimeaikaisten tutkimusten mukaan kaikista pienimmät hiukkaset ovat kaikkein haitallisimpia terveydelle. Terveellisen ja tuottavan sisäilmaston luomiseksi on keskityttävä alle 1 μm (mikrometrin) hiukkasten - toiselta nimeltään PM1hiukkasten - suodattamiseen. Mittari auttaa tunnistamaan vaaralliset pitoisuudet Camfil on edelläkävijä näiden pienimpien hiukkasten suodatusratkaisuissa

ja haluaa tehdä myös niiden mittaamisen helpoksi omille asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Yhtenä uusimmista kehitystyön tuloksista sillä saralla on Camfil PM1 Tracker, joka mittaa nimenomaan PM1-hiukkasia. Laite on kooltaan ainoastaan 85 x 125 x 40 mm ja painaa 160 g, joten se on helppo sijoittaa työpöydälle tai kuljettaa taskussa kohteesta toiseen. Värinäyttö kertoo hiukkasten lukumäärän kokoluokissa 0,5-1 µm (milj./m3) ja myös niiden massan (µg/m3). Lisäksi laite osoittaa lämpötilan ja ilmankosteuden. Asetuksista voi valita jatkuvasti päivittyvän tilannenäytön tai 15 minuutin keskiarvomittauksen ja sen antaman PM1-indeksin, joka kertoo ilmanlaadun tilan viidessä eri luokassa.

Rudus kehittää jatkuvasti tuotteita ja ratkaisuja hulevesien hallintaan. Nyt uutuutena on innovatiivinen, kaupunkialueella toimiva Hörppö, joka kerää ympäröiviltä pinnoilta hulevedet. Se toimii samalla kadunkalusteena ja istutusalustana kasveille, jotka parhaimmillaan toimivat ympäristön puhdistajina. Hörppö integroidaan esimerkiksi kaupunkiaukioon, jonka pinnoilta hulevedet johdetaan kohti Hörppöä ja sadevesikaivon kautta Hörpön alla oleviin betoniputkiin. Kuormitusta kestävät betoniputket toimivat hyvin viivytys- ja suodatusrakenteena, joka myös puhdistaa hulevesiä. Betoniputkista hulevedet voidaan hallitusti johtaa istutusalueille, imeyttää maaperään tai johtaa hulevesiviemäriin. Tohtoriopiskelija, maisemaarkkitehti Elisa Lähde ideoi Hörppöä työtovereittensa kanssa Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy:ssä. Vuonna 2014 Hörppö voitti Lahdessa innovaatiokilpailun. – Hörppöä piti konkretisoida. Otin yhteyttä Rudukseen, jossa kiinnostuttiin asiasta heti, Elisa Lähde kertoo. – Hörppö sopii Rudukselle hy-

vin, koska haluamme olla hulevesiasioissa tiennäyttäjä. Myös Hörpöllä voimme osoittaa, että betonista rakentamalla saa aikaiseksi kaunista ympäristöä, toteaa tuoteryhmäjohtaja Mika Tulimaa Rudukselta. – Hörppö on ratkaisuna jo niin valmis, että parhaillaan etsimme sille koerakennuskohteita, Tulimaa lisää. Hörpön keskeinen idea on sen kustannustehokkuus. Hörppö koostuu yksinkertaisista elementeistä eli betoniputkista, -kaivosta, muurikivistä ja katupäällysteistä. Ne valmistetaan erillisinä osina ja kokonaisuus kootaan paikan päällä. Hörpön vakiomitta on noin 6x10 metriä, mutta sekä sen koko että pintamateriaalien värit ovat täysin sovitettavissa muun ympäristön mukaisesti. – Hörppö onkin luonteva osa kaupunkiympäristöä. Se on sekä esteettinen että toiminnallinen, Lähde sanoo. Vakiomittaisen Hörpön hulevesikapasiteetti on noin 60 000 litraa. – Kaupunkirakenteet tiivistyvät ja sademäärät kasvavat, joten on pakko löytää uusia ratkaisuja hulevesien hallintaan niiden syntypaikoilla, Lähde toteaa.

WWW.LAMMONHUOLTO.FI

Petzl Newton Easyfit Hi-Viz –valjaat näkyvät kauas Newton Easyfit Hi-Viz –valjaat ovat ergonomiset, kevyet ja nopeasti puettavat putoamissuojainkokovaljaat integroidulla heijastinliivillä. Nämä valjaat on suunniteltu sellaisiin työolosuhteisiin, joissa liikutaan putoamisvaarallisissa olosuhteissa ja joissa työntekijän helppo havaittavuus lisää turvallisuutta: esimerkiksi rakennustyömaalle, nostokoreissa työskentelyyn, telakka-alueille, liikenteen läheisyydes-

30

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

sä toimimiseen ja teollisuuteen. Newton Easyfit Hi-Viz –valjaat pysyvät liivin ansiosta hyvin muodossaan ja pukeminen onnistuu helposti takin tavoin. Valjaissa on automaattilukitteiset litteät Fast-pikasoljet jalkalenkeissä ja rinnassa. Niiden ansiosta valjaat voidaan riisua ja pukea molemmat jalat maassa ja niin, ettei valjaiden säätöjä tarvitse joka kerta tehdä uudelleen.

Valjaissa on putoamisen pysäyttävän järjestelmän kiinnityspisteet selässä ja rinnassa. Olkahihnoissa on automaattisesti lukkiutuvat DoubleBak-soljet. Olkahihnoista löytyvät myös lenkit, joihin voi kiinnittää putoamisen pysäyttävän Petzl Absorbica –liitosköyden suuret MGO-kiinnittimet. Näin liitosköysi ei häiritse käyttäjän toimintaa, mutta kiinnittimet ovat silti helposti ulottuvilla tarvittaessa. Putoa-

mistilanteessa valjaissa kiinni olevan haaran MGO-kiinnitin irtoaa olkahihnan pidikkeen kanssa valjaista, jolloin liitosköyden nykäyksenvaimennin pääsee aukeamaan asiaankuuluvasti vaimentaen käyttäjään kohdistuvia nykäysvoimia. Newton Easyfit Hi-Viz –valjaat on sertifioitu kansainväliseen käyttöön. Ne täyttävät Euroopan, Yhdysvaltojen, Kanadan ja EAC (Euraasian) standardien vaatimukset.


Sekä erilaisia soratuotteita WWW.UNIDRAIN.FI

Unidrainin linjalattiakaivot nyt myös värillisinä Unidrain lisää kylpyhuoneiden sisustuksen laatua tuomalla linjalattiakaivoonsa värejä: messingin, kuparin, kiillotetun teräksen ja mustan. Tanskalainen designyritys Unidrain esitteli vuonna 2003 innovatiivisen linjalattiakaivon, jossa yhdistyvät muotoilu ja toimivuus. Linjalattiakaivot tekevät kylpyhuoneista modernimpia ja pienentävät vesivahinkojen riskiä. Unidrainin lattiakaivoissa on patentoidut, ruostumattomasta teräksestä valmistetut seinä- ja lattialaipat, jotka pitävät veden poissa kosteusherkistä rakenteista. – Kylpyhuone ei ole enää kliinisen valkoinen tila, jonka pitää näyttää mahdollisimman puhtaalta. Kylpyhuonekin ilmentää nykyisin käyttäjänsä persoonallisuutta keittiön ja olohuoneen tapaan. Kylpyhuone liitetään ylellisyyteen sekä hyvinvointiin, ja siellä vietetään myös hieman omaa aikaa, toimitusjohtaja Thomas Granberg Unidrain Oy:stä toteaa. Persoonalliset ratkaisut ovat tuoneet kylpyhuoneisiin myös luonnonmateriaaleja, kuten puuta, marmoria ja liuskekiviä. Myös hanoja on nykyisin saatavana monissa eri väreissä. Tämä on lisännyt sävyltään muuhun sisustukseen sopivien lattiakaivojen kysyntää. Unidrainin värilliset lattiakaivot ovat vastaus suunnittelijoiden, rakennuttajien ja asukkaiden toiveisiin. Uusi mallisto on nimeltään HighLine Colour. – Värivaihtoehdot tuovat kylpyhuoneen sisustukseen paljon uusia mahdollisuuksia. Messinki ja kupari sopivat lämpimään ja luonnolliseen tyyliin, kun taas kylmä kiillotettu teräs ja matta-

Soita! 09-276 8971 040 589 2375

Sorat, sepelit ja murskeet Uusimaa ja pääkaupunkiseutu Kiviainesmyynti ja -kuljetukset Maanajot Maan ja betonin vastaanotto

www.sora.fi

Ventoniemen Sora Oy

musta sopivat minimalistiseen tyyliin. Arkkitehdit pyrkivät jatkuvasti haistelemaan uusia trendejä ja tyylejä. Nyt heillä on mahdollisuus suunnitella kylpyhuone, jossa kaikki palaset sopivat täydellisesti yhteen, Unidrain A/S:n toimitusjohtaja Peter Secher sanoo. Uuden värimalliston lanseerauksen yhteydessä Unidrain tuo markkinoille myös valikoiman kylpyhuoneen lisävarusteita, kuten pyyhetangon, WC-paperitelineen ja WC-harjan. Ne edustavat tuttua minimalistista, skandinaavista muotoilua. Lisävarusteet ovat saatavilla kaikissa uusissa väreissä sekä Unidrainin tuttuna ruostumattomana teräksenä. – Otimme kylpyhuoneeseen 360 asteen näkökulman ja pengoimme jokaisen yksityiskohdan läpikotaisin, jotta saisimme aikaan kokonaisuudessaan tyylipuhtaan sisustuksen. Unidrainin lisävarustesarja tarjoaa yhteensopivat kylpyhuoneen sisustustuotteet lattiakaivojen väreissä.

-

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

31


ASUNTO-OSAKEYHTIÖSI HALLITUKSEN JÄSENELLE UUDELLEEN OHJATTAVAKSI

LA-KATTOHUOLTO.FI 100% suomalainen yritys

EN ENN

EEN

JÄLK

ÄLÄ VAIHDA KATTOASI TURHAAN.

Monesti pelkkä huolto riittää. LA Kattohuollon täyspalvelu taloyhtiöille: - aina ilmainen kuntoarvio - oikein mitoitettu kattohuoltotarjous kirjallisena - kirjallinen sopimus - ammattikäsittely takuutyönä paikallisilla tekijöillä - takuutyö ja tyytyväinen asiakas

TILAA ILMAINEN KUNTOARVIO KATOLLESI! Soita 010 3220 240 tai katso lisää www.la-kattohuolto.fi

Kattopalvelumme: - kattojen puhdistukset ja sammalentorjuntakäsittelyt - tiili-, huopa- ja peltikattojen pesut ja maalaukset - vuositarkastukset ja -huollot - kattoturvatuotteet - korjaukset

Soita ja kysy lisää!

LA-KATTOHUOLTO OY

044 2851 579 myynti@la-kattohuolto.fi 32

Omakiinteistö Keski-Uusimaa 2 | 2017

Korkein luottoluokitus ©Soliditet

2016

UUSIMAA | VARSINAIS-SUOMI | HÄME | PIRKANMAA | KESKI-SUOMI | SAVO | KYMENLAAKSO | POHJANMAA | POHJOIS-POHJANMAA | LAPPI

Omakiinteistö Keski-Uusimaa  

Taloyhtiöiden ja hallitusten puheenjohtajien ammattilehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you