Page 1

OMAKIINTEISTÖ

HELSINKI 3 • 2017 5. vuosikerta

TALOYHTIÖN HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN AMMATTILEHTI

Väestönsuojan käyttöön ottaminen edellyttää osaamista ..... 6 Vastuunjako kylpyhuoneen kunnosta on taloyhtiöissä selkeä ..... 12 Asuntosijoittaja voi tuoda uutta näkemystä taloyhtiön kunnossapitoon ........... 16

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

1


Asiantuntevaa ASBESTIPURKUA turvallisesti ammattitaidolla

ASIAKKAANA KÄYTÖSSÄSI ennakoivaan kiinteistönpitoon

Talovisio

sähköiseen asukasviestintään

ARVOSI MUKAISTA ISÄNNÖINTIÄ. Espoo, 044 765 5971 espoo@isarvo.fi Helsinki, Kamppi 0400 153 789 helsinki@isarvo.fi Hyvinkää, 044 765 5961 hyvinkaa@isarvo.fi Riihimäki, 040 189 9868 riihimaki@isarvo.fi Vihti, 044 765 5951 vihti@isarvo.fi

www.isarvo.fi 7

Läntinen Teollisuuskatu 17 02920 ESPOO (09) 7740 833 • toimisto@suomenasbestitekniikka.fi www.suomenasbestitekniikka.fi

2

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

IStupa Helsinki, Kallio puh. 0207 410 490 info@istupa.fi

www.istupa.fi


PÄÄKIRJOITUS

päätoimittaja

Petri Kaukonen

Hyväkuntoinen kylpyhuone nostaa huoneiston arvoa

Taloyhtiössä tasapainotellaan eri tarpeiden välillä

12

Taloyhtiö vastaa katolla työskentelyn turvallisuudesta

Olipa kyseessä sitten suuri tai pieni taloyhtiö, varmaa on se, että mukaan mahtuu jos jonkinlaista asukasta ja osakasta. Tuossa joukossa niin elämänvaiheet kuin tarpeetkin voivat vaihdella suuresti, joten taloyhtiön päätöksissä tulee ottaa huomioon monenlaisia nä-

28

kökantoja. Vaihtoehtoja esimerkiksi suurten remonttien aikatauluttamiseen, rahoittamiseen ja toteuttamiseen sekä taloyhtiön päivittäisten asioiden hoitamiseen on nykyään tarjolla runsaasti. Niistä päätettäessä

4

Ajankohtaista

6

Väestönsuojien ylläpito

onkin tarpeen saada runsaasti myös punnittua ja ajantasaista tietoa. Kun kyse on kiinteistön kunnossapidosta ja sen arvon säilyttämisestä, pieniinkin asioihin kannattaa joskus kiinnittää huomiota: nii-

12 Kuka vastaa kylpyhuoneen kunnosta?

den kerrannaisvaikutukset voivat nimittäin muodostua varsinkin

16 Asuntosijoittajat taloyhtiössä

suuremmissa taloyhtiöissä taloudellisesti tuntuviksi. Kiinteistön kor-

22 Suurten remonttien yhdistäminen

jaustarpeisiin pitäisikin voida vastata kuormittamatta osakkaita ylenpalttisilla vastikkeilla. Nuo tarpeet voivat ajan myötä muuttua, mutta

26 Purkava lisärakentaminen

samalla usein keksitään myös uusia, aiempaa kenties kustannuste-

28 Kattoturva kuntoon

hokkaampia ratkaisuja ja menetelmiä, joihin voi ja kannattaa tarttua.

36 Taloyhtiön lämmitysratkaisut

Taloyhtiön hallituksessa kannattaakin siis seurata silmä tarkkana kiinteistöalan kehitystä, eikä tuudittautua tekemään asioita välttä-

46 Tuoteuutiset

mättä sillä vanhalla ja totutulla tavalla. Petri Kaukonen, päätoimittaja

OMAKIINTEISTÖ Julkaisija / Kustantaja Media Potentia Oy, Kuninkaankatu 21, 5. krs, 33210 Tampere puh: 0400 772 229 Kannen kuva Reija Kallio-Aromaa

HELSINKI 3 | 2017

Vastaava päätoimittaja Petri Kaukonen puh: 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Ilmoitusmyynti Heikki Tuomela puh: 045 888 9085 heikki@mediapotentia.fi

Osoitteenmuutokset Media Potentia Oy, puh: 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi

Toimitus Mari Pihlajaniemi puh: 045 276 5998 mari@mediapotentia.fi

Osoitelähde Media Potentia Oy:n asiakasrekisteri, Fonecta ProFinder

Painopaikka Forssa Print

4041 0428

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

3


AJANKOHTAISTA Selvitys rakennusten hiilijalanjäljen vähentämisestä on valmis Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen tiekartasta, jolla vähennetään rakentamisen ja erityisesti rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä sekä edistetään Suomen rakennus- ja kiinteistöalaa koskevia ilmastotavoitteita. Ministeriö arvioi jatkovaiheita selvityksen ja siitä saadun palautteen perusteella syksyllä. Selvityksen ”Tiekartta rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa” on laatinut Bionova Oy. Rakennusmateriaalien osuus rakennuksen elinkaaren aikaisista hiilipäästöistä on merkittävä ja se kasvaa rakennusten energiatehokkuuden parantuessa ja rakennuksen käytön aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentyessä. VTT:n selvityksen mukaan materiaalien aiheuttamat päästöt vastasivat lähes nollaenergiatasoisessa esimerkkikerrostalossa 74 vuoden käytön (lämmitys, käyttövesi, sähkö) aiheuttamia päästöjä. Pääosa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden aiheuttamista päästöistä syntyy valmistusvaiheessa. Tällä hetkellä näitä päästöjä ohjataan pääasiassa vapaaehtoisilla rakennusten ympäristöarviointivälineillä, joita ovat esimerkiksi Green Building Council Finlandin Rakennusten elinkaarimittarit tai brittiläinen BREEAM. Selvityksen mukaan säädösohjaus kohdistuisi ensisijassa uudisrakentamiseen ja kytkeytyisi rakennuksen käytönaikaisen energiankulutuksen ohjaukseen. Rakennuksen koko elinkaaren

Pixabay

päästöjä tarkasteltaisiin eurooppalaista standardoitua laskentamenetelmää käyttäen. Sitovaan sääntelyyn ja rakennuskohtaisiin raja-arvoihin siirryttäisiin ehdotuksen mukaan asteittain vapaaehtoisen pilotoinnin, julkisten hankintojen, ilmoitusvelvollisuuden ja tärkeimpien rakennustyyppien kautta. Tiekartan toteutus edellyttää muun muassa, että kiinteistö- ja rakennusalan osaamista tulee kehittää. Rakennustuotteita koskevaa ympäristötietoa on lisättävä ja hiilijalanjäljen laskentaa on kehitettävä. Selvitys kuitenkin korostaa, että hyväksytyt standardit ja muut välineet tiekartan toteuttamiseksi ja lainsäädännön käyttöönottoon on pääosin olemassa. Apuvälineiden, muun mu-

assa tietomallinnuksen, kehittyessä myös rakennuksen hiilijalanjäljen laskennan arvioidaan helpottuvan merkittävästi. Rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä tai rakennusmateriaalien päästöjä säännellään jo muutamissa Euroopan maissa. Ranskassa sitova päästöohjaus astuu voimaan vuoteen 2020 mennessä. Myös Hollannissa ja Belgiassa ohjataan säädöksin rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia. Ympäristöministeriö on lisäksi teettänyt Rakennustarkastusyhdistyksellä selvityksen, jossa tarkastellaan tiekartan toteuttamisen reunaehtoja etenkin kunnallisen rakentamisen ohjauksen näkökulmasta.

Uusi asetus edistää esteetöntä rakentamista Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa asetuksen rakennusten esteettömyydestä. Esteettömyyttä koskevilla vähimmäisvaatimuksilla halutaan edistää ihmisten yhdenvertaisuutta. Uusi asetus selkeyttää esteettömään rakentamiseen liittyviä vaatimuksia ja vähentää kuntien välisiä tulkintaeroja. Jatkossa rakentajat pystyvät paremmin ennakoimaan säännösten soveltamista, mikä sujuvoittaa koko rakennusprosessia. Uudella asetuksella täsmennetään useita esteettömään rakentamiseen liittyviä mittoja, jotka ovat olleet tähän saakka tulkinnanvaraisia. – Sekä asukkaat että rakennusala hyötyvät, kun kunnat tulkitsevat esteettömyysvaatimuksia samalla tavalla, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. Esimerkiksi hissillisen kerrostaloasunnon wcja pesutilassa edellytettävän vapaan tilan mitoi-

4

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

tus on aiemmin ollut ohje ja sitä on sovellettu hyvin eri tavoin eri puolella Suomea. Nyt asetuksessa on annettu yksiselitteiset mitat toimimiseen tarvittavalle tilalle. Pientaloissa oven vähimmäisleveyttä koskeva vaatimus on rajattu selkeästi koskemaan sisäänkäyntikerroksen ovia.

Vain osa opiskelija- ja nuorisoasunnoista esteettömiksi Esteettömyysvaatimukset on kohdennettu kustannustehokkaasti erityyppisiin rakennuksiin niiden käyttötarkoituksen mukaan. Uusista opiskelija- ja nuorisoasunnoista 95 prosenttia on vapautettu wc- ja pesutilaa koskevasta mitoitusvaatimuksesta hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. Opiskelija- ja nuorisoasunnoissa suurin osa asukkaista on liikkumis- ja toimimiskykyisiä, ja niissä asukkaiden vaihtuvuus on myös tavallisia asunto-

ja suurempaa. Viisi prosenttia opiskelija- ja nuorisoasunnoista on rakennettava esteettömiksi, jotta esteettömiä opiskelija-asuntoja on jatkossakin riittävästi. Lisäksi kohteiden yhteistiloissa on oltava esteettömät wc-tilat vierailijoille. Hyvin suunniteltu rakennus on esteetön, ja esteetön rakentaminen palvelee monenlaisia asukkaita. Esteettömyysasetuksessa on otettu huomioon myös väestön ikääntyminen. Jotta ihmiset voivat asua kotona entistä pidempään ja elää itsenäisesti, tulee asuntojen, muiden rakennusten ja rakennetun ympäristön olla nykyistä esteettömämpiä ja turvallisempia. Ehdotuksessa helpotetaan itsenäistä liikkumista esimerkiksi siten, että kynnykset ovat vaivattomia ylittää ja ovet helppoja avata. Asetus tulee voimaan 1.1.2018.


Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Taloyhtiöt empivät remonttien aloittamista

Pelastussuunnittelu on parantanut taloyhtiöiden turvallisuutta

Taloyhtiöiden korjaushankkeissa ei näy kasvua tänä tai ensi vuonna, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Taloyhtiöiden korjausrakentaminen kasvanee tänä vuonna vielä pääkaupunkiseudulla, mutta supistunee erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa. Ensi vuonna korjausrakentamisen odotetaan vähenevän tulosten perusteella myös pääkaupunkiseudulla ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Sen sijaan muista poiketen Pohjois-Suomessa korjausrakentamisen odotetaan vastausten perusteella ensi vuonna kasvavan. – Takana on usean vuoden kasvujakso taloyhtiöiden korjaamisessa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Siinä mielessä tasaantumisvaihe on luonteva. Korjaustarpeen arvioidaan kuitenkin pysyvän vähintään ennallaan tulevina vuosina, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Pelastussuunnittelu on parantanut taloyhtiöiden turvallisuutta. Tätä mieltä on lähes 70 prosenttia taloyhtiöiden edustajista Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemässä selvityksessä. Pelastussuunnittelun myötä on välitetty turvallisuustietoa asukkaille ja tehty parannuksia esimerkiksi opasteisiin, valaistukseen ja poistumisreitteihin. Toisaalta suunnitelmat jäävät myös liian usein dokumenttitasolle eikä niitä viedä käytännön toteutuksiksi. Kaikkiaan 68 prosenttia vastaajista katsoo pelastussuunnittelun parantaneen taloyhtiöiden turvallisuutta. Suunnittelun avulla on välitetty turvallisuustietoa asukkaille ja tehty parannuksia muun muassa opasteisiin, valaistukseen, poistumisreitteihin, lukituksiin, väestönsuojiin ja pelastusteihin. Lisäksi pelastussuunnitteluprosessi on innoittanut taloyhtiöitä hankkimaan palovaroittimia, sammutuspeitteitä ja väestönsuojan tarvikkeita. – Toisaalta reilut 20 prosenttia vastaajista pitää suunnittelua turhana, koska epäillään, ettei asukkaiden käyttäytymiseen voida suunnittelulla vaikuttaa, tutkija Heikki Laurikainen toteaa. – Osa katsoo, ettei suunnitelmien tekemisestä päästä konkreettisiin turvallisuustekoihin, jolloin suunnitelmien jalkauttaminen ei onnistu.

Yli puolet taloyhtiöistä remontoi

Pelastussuunnitteluprosessi kaipaa uudistamista

Edelleen yli puolet suomalaisista taloyhtiöistä tekee tai suunnittelee tänä vuonna korjaushanketta. Barometriin vastanneista taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajista ja isännöitsijöistä joka viides kertoi, että omassa taloyhtiössä on korjausvaihe meneillään tänä keväänä. Kerrostaloissa remontoidaan nyt eniten putkistoja, märkätiloja, piharakenteita ja julkisivuja. Rivitaloyhtiöissä korjataan yleisimmin piharakenteita ja ulkovaippaa. Piharakenteet sisältävät salaojien lisäksi pihakannet, paikoitusalueet ja kulkuväylät, joita koskevia toimenpidetarpeita on isolla osalla vähänkin vanhempia yhtiöitä. Urakkatarjouksia taloyhtiöt kertovat saaneensa vähintään yhtä hyvin kuin viime vuonna.

Laurikaisen mukaan nykyinen suunnitteluprosessi kaipaa uudistamista. Keskiössä pitäisi olla riskien ja vaarojen tunnistaminen ja niiden korjaaminen sekä turvallisuusviestintä taloyhtiöissä. – Nyt huomio suuntautuu liian usein itse suunnitelmadokumentin tekemiseen, joka näyttäytyy lisäksi turhan raskaana asukkaille. Kehittämällä taloyhtiöiden turvallisuusviestintää, kuten jakamalla asukkaille yksinkertaisia toimintaohjeita, onnettomuuksien ehkäisy tehostuisi taloyhtiöissä, Laurikainen sanoo. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön selvityksessä tehtiin kysely taloyhtiöiden hallituksille. Otosmäärä oli 2379, ja lisäksi haastateltiin 23 pelastusalan asiantuntijaa. Selvitys tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen, Suomen Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton kanssa. Selvitystä on rahoittanut Suomen Väestönsuojelusäätiö.

Ennakkovarautuminen kannattaa

Pixabay

Alle puolet barometriin vastanneista taloyhtiöistä varautuu korjauksiin keräämällä varoja etukäteen. Yli puolet taloyhtiöistä rahoittaa korjaukset ensisijaisesti pankkilainalla. Lainarahaa on kyselyn mukaan ollut tarjolla hyvin. Lainamarginaalin keskiarvo on kyselyn perusteella tasan yksi prosenttiyksikkö. – Vaikka keskimääräinen lainansaantitilanne on nyt hyvä, taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden ennakkovarautuminen on nousemassa entistä tärkeämpään asemaan, Kero toteaa. Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastasi maalis-huhtikuussa 1318 taloyhtiöiden hallituksen jäsentä, 166 isännöitsijää ja 201 muuta taloyhtiö-vastaajaa. Barometri toteutetaan kahdesti vuodessa, maalishuhtikuussa ja loka-marraskuussa.

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

5


Pixabay.com

lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Väestönsuojaa ei pidä jättää vain huoltomiehen vaivaksi Jotta taloyhtiön väestönsuoja saadaan tarvittaessa suojautumiskuntoon, sille on tehtävä säännöllisin väliajoin erilaisia hoitotoimenpiteitä ja tarkastuksia. Moni taloyhtiö on ulkoistanut suojan hoitamisen huoltoyhtiölle, mutta tiukan paikan tullen olisi hyvä, että joku paikan päällä osaisi myös tarvittavat toimenpiteet.

6

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017


Väestönsuojalla tarkoitetaan ”rakennukseen tai sen yhteyteen tehtyä erillistä tilaa tai erillistä rakennusta, jonka tehtävä on antaa ihmisille suoja räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta, kemiallisilta taisteluaineilta sekä ionisoivalta säteilyltä”. Ei siis mikään ihme, että noin järeän ja raskaan tehtävän täyttäminen vaatii paljon niin tilalta kuin sen varustelultakin. Alun perin väestönsuojia tehtiin vain niin sanottuihin suojelukohdekuntiin, mutta vuoden 1991 alusta lähtien niiden rakentaminen ulotettiin koko maahan. Nyky-Suomessa suojilla onkin väestönsuojelussa tärkeä rooli, ja sekä niiden rakentamisesta, ylläpidosta että varustelusta on säädetty erikseen pelastuslaissa. Koska lain mukaan väestönsuojan ylläpidosta ja kunnostuksista vastaa väestönsuojan omistaja, asia koskettaa myös lukuisia taloyhtiöitä. Asuinrakennusten väestönsuojat toimivat usein esimerkiksi varastotilana. Taloyhtiöissä pitäisikin osata tehdä kirjava joukko toimenpiteitä, jotta väestönsuoja myös saataisiin käyttökuntoon ja sinne voisi tarvittaessa suojautua. Lain mukaan suoja nimittäin tulee voida ottaa käyttöön 72 tunnin sisään viranomaisten käskystä. Normaalioloissa suojaa tulisi siis käyttää niin, että sen rakenteet eivät vahingoitu ja suoja säilyy toimintakuntoisena. – Totta kai suojia saa ja täytyykin käyttää varastointiin. Rakenteellisestikin se on väestönsuojien kannalta toteutettavissa. Enemmän huolestuttaa, osataanko taloyhtiöissä ottaa suojia käyttökuntoon, toteaa ylitarkastaja Jarkko Häyrinen sisäministeriön pelastusosastolta. Väestönsuojalle pitää tehdä 10 vuoden välein laajempi huolto ja samalla tarkistaa, että se pitää tiiveytensä. Koska huoltoväli on niin pitkä,

taloyhtiöt antavat huollon yleensä huoltoyhtiön tehtäväksi. Se voi kuitenkin osoittautua ongelmaksi, jos suoja pitääkin saada äkillisesti käyttökuntoon: – Tänä päivänä ei enää juurikaan ole sellaisia talkkareita, jotka tietäisivät kaiken, mitä kiinteistöön kuuluu maan ja taivaan väliltä. Huoltoyhtiöidenkin resurssit ovat rajalliset, jos useita väestönsuojia lähdetään ottamaan käyttökuntoon samaan aikaan nopealla aikataululla. Väestönsuojat, joissa joudutaan tekemään isompia rakenteellisia purkutöitä käyttökuntoon saattamiseksi, ovat Häyrisen mukaan harvinaisia. Suurempi kysymys onkin juuri se, taidetaanko taloyhtiöissä ylipäätään suojan käyttökuntoon laittaminen: löytyykö esimerkiksi viemärin venttiili tarvittaessa ja osataanko suojautumisen kannalta tärkeitä laitteita käyttää oikein. Apua ylläpitoon saa väestönsuojan hoitajan kurssista

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) muistuttaa, että väestönsuojan suojausominaisuudet eivät saisi heiketä esimerkiksi huonon hoidon tai väärän käytön vuoksi. Etenkin kuorisuojaus, ilmanvaihto ja vesi- ja jätehuollon varusteiden kunto edellyttävät huomiota. Kiinteistön omistajan on huolehdittava, että suojan laitteet toimivat, metalliosat eivät ruostu ja muun muassa tiivisteet pysyvät ehjinä. – On päivänselvää, että vastuu väestönsuojan kunnosta on taloyhtiöllä. Pelastusviranomaiset sitten puolestaan tarkastavat ne päällisin puolin palotarkastusten yhteydessä. Viranomainen ei tee myöskään tiiveyskoetta, vaan juuri taloyhtiön täytyy tehdä se tai tilata se huoltoyhtiöltä, jotta

suojan tiedetään toimivan suunnitellusti, huomauttaa Häyrinen. Sisäministeriön asetuksen mukaan väestönsuojan ilmanvaihtojärjestelmän tulee olla siinä kunnossa, että sillä voidaan pitää väestönsuojassa vähintään 50 Pascalin ylipaine. Tämä varmistetaan suorittamalla väestönsuojassa vähintään 10 vuoden välein tiiveyskoe. Tämän osalta Häyrinen nostaa esiin SPEK:in järjestämän väestönsuojan hoitajan kurssin hyödyllisenä apuna taloyhtiöille. Kurssin käynyt henkilö osaa tiiveyskokeen suorittamisen lisäksi ohjeistaa myös muuten taloyhtiössä väestönsuojaan liittyen, mikä helpottaa suojan käyttökuntoon ottamista. – Tiiveyskoe edellyttää erityisosaamista, joten ei se kurssi kyllä hukkaan mene. Samalla kurssilla kerrotaan mitä tyyppivikoja laitteissa on ja miten tiiveyskokeen saa tehtyä kohtuullisella vaivalla, ja muita kikkoja. Usein taloyhtiöt käyttävät tiiveyskokeeseen huoltoyhtiötä tai erillisiä väestönsuojatarkastajia, mutta Häyrisen mukaan olisi parasta, että koe osattaisiin tehdä itse. Hän muistuttaa, että silloin, kun osaamista tarvitaan, apua ei ole välttämättä saatavilla. Vaikka väestönsuojan laitteet on suunniteltu toimintavarmoiksi ja helppokäyttöisiksi, nekin tarvitsevat säännöllistä huoltoa toimiakseen. SPEK suosittelee koekäyttämään tai huoltamaan väestönsuojan laitteet ainakin kerran vuodessa. Varsinaiset käyttö- ja huolto-ohjeet on kuitenkin toimitettu suojan laitteiden mukana ja ne tulee säilyttää laitteiden yhteydessä: ohjeista selviävät laitekohtaiset huoltotoimet ja valmistajan suosittelema tarkastus- ja huoltoväli, suojan kuntoonlaitto ja laitteiden käyttö eri tilanteissa. – Yleensäkin väestönsuojalaitteille >>

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

7


Mari Pihlajaniemi

täytyy olla huolto-ohje, joka saadaan valmistajalta, ja huolto tulee tehdä ohjeen mukaisesti. Tällä hetkellä säädöksissä ei ole määritelty pätevyysvaatimuksia siihen, kuka huollon saa tehdä, mutta se vaatii jonkin verran ammattitaitoa, joten on suositeltavaa käyttää laitteistoon perehtynyttä henkilöä. Huomiota myös riittävään varusteluun

Monipuolisesti ja riittävästi varustellussa väestönsuojassa suurikin henkilömäärä voi suojautua pitkään. Pelastuslaki säätelee myös sitä, mitä varustelua väestönsuojassa tulisi olla, jotta se todella palvelisi käyttötilanteessa – ja edellyttää pitämään nuo määrätyt varusteet ja laitteet toimintakunnossa huoltamalla ja tarkastamalla ne asianmukaisesti ja säännöllisesti. – SPEK on julkaissut oppaan, jossa kerrotaan, mitä varusteita ja väli-

8

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

neitä suojassa olisi hyvä olla. Jos säilytetään vettä, tarvitaan veden säilytystabletteja. Lisäksi tarvitaan joditabletteja, sadevarusteita ja raivausvälineitä, luettelee Häyrinen esimerkkinä. Oppaaseen voisikin olla hyvä perehtyä: jos väestönsuojaa ei ole joutunut käyttämään suojautumistarkoituksessa, ainakaan maallikon mieleen ei välttämättä juolahda varmistaa, onko esimerkiksi käymälän hajunpoistoainetta saatavilla tai vuoteita riittävästi suhteessa suojattavien henkilöiden määrään. Lisäksi osa varusteista ei suinkaan säily ikuisesti tai se kaipaa ainakin ylläpitoa tai säännöllistä uusimista. Irtovarusteista esimerkiksi suojanaamarin patruunan käyttöikä on kymmenen vuotta, kunhan se on varastoitu omassa suojapakkauksessaan, ja itse naamariosan käyttöikä noin 25 vuotta. Elintärkeät joditabletit säilyvät vain kolmesta viiteen vuotta, ja

vedensäilytystabletit puolestaan viisi vuotta. Aivan kaikkea suojautumisen kannalta tarpeellista ei listoissa ole kuitenkaan välttämättä edes mainittu, jolloin myös asukkaiden oman kotivaran merkitys kasvaa. – Asetuksissa on mainittu väestönsuojan varusteita ja välineitä sillä tasolla, mitä asunnoista ei normaalisti löydy: esimerkiksi väestönsuojan käymälät, teltta, joka laitetaan oven eteen tai suuremmat vesisäiliöt. Mutta kun ajatellaan vielä mitä suojautumistilanteissa pitäisi voida tehdä, kuten vaikka pitää yhteyttä ulkomaailmaan, sitä varten suojassa olisi hyvä olla radio. Radiota ei ole kuitenkaan mainittu listassa, koska sen oletetaan löytyvän tarvittaessa jostain taloyhtiön asunnostakin. l Lähteet: Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK opastaa 33.


VÄESTÖNSUOJAT MEILTÄ

OMAKIINTEISTÖ Lisää luettavaa osoitteessa www.omakiinteisto.com

TARKASTUKSET, TIIVEYSKOKEET PÄIVITÄMME MATERIAALIT

SAVUNPOISTO MEILTÄ TARKASTUKSET JA HUOLLOT MODERNISOINNIT

SAMMUTINHUOLTO MEILTÄ TARKASTUKSET JA HUOLLOT WWW.PKS-KIINTEISTÖTURVA.FI

info@pks-kiinteistoturva.fi

Puh. 044 760 7928

KAIKKEA VÄESTÖNSUOJELUSTA VSS-ASIANTUNTIJALTA

Väestönsuojelua vuodesta 1984 talosuojista kalliosuojiin. Sisäministeriön asetuksen mukaan väestönsuojan ilmanvaihtojärjestelmän tulee olla siinä kunnossa, että sillä voidaan pitää väestönsuojassa vähintään 50 Pascalin ylipaine. Tämä varmistetaan suorittamalla väestönsuojassa vähintään 10 vuoden välein tiiveyskoe. Lain mukaan väestönsuojan ylläpidosta ja kunnostuksista vastaa väestönsuojan omistaja Suoraan väestönsuojalaitteiden valmistajalta, seuraavat tuotteet ja palvelut • IV-KONEET • VARUSTEET • TARKASTUKSET JA PAINEKOKEET • KIRJALLINEN DOKUMENTAATIO

Soita ja kysy lisää!

Suoja-Expert Oy / Hannuksenpelto 3 / 02270 Espoo / p. 0207 600 700 / Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

9


ILMOITUS

Turvallinen taloyhtiö syntyy yhteistyöllä ja oikealla asenteella Taloyhtiön asuinympäristön turvallisuus koostuu pienistä teoista, joihin jokainen asukas voi vaikuttaa. Tärkein turvallisuuteen liittyvä tekijä on asenne, joten taloyhtiön hallituksen vastuulla onkin huolehtia asukkaiden turvallisuusasenteiden oikeellisuudesta. Turvallinen taloyhtiö on yhteisöllinen ja asukkaat reagoivat turvallisuuspuutteisiin herkästi. Asukkaat myös ymmärtävät, että turvallisuus on iso osa asumisviihtyvyyttä. Helsingin Pelastusliitto ry tarjoaa taloyhtiöille apuaan turvallisuusasenteiden ja -osaamisen kohentamisessa järjestämällä asuinturvallisuuteen liittyvää koulutusta, tilaisuuksia ja yhteistyötapahtumia Helsingin alueella. – Pelastussuunnitelman päivittäminen ja sen jalkauttaminen asukkaille kuuluu hallituksen keskeisiin tehtäviin ja esimerkiksi turvallisuuskävelyillä on helppo opettaa asukkaita tunnistamaan turvallisuusriskejä ja toimimaan oikein vaaratilanteessa, kertoo HELPE ry:n toiminnanjohtaja, Olli-Veikko Kurvinen. Koulutuksen yhteydessä tai erikseen toteutettavat helsinkiläisten sopimuspalokuntien alkusammutusharjoitukset ovat maksuttomia. Asuinkiinteistöjen asukkaat raportoivat vaihtelevalla aktiivisuudella havaitsemistaan asuinturvallisuutta heikentävistä asioista. Havainnointi ja raportointi ovat kuitenkin turvallisuuden näkökulmasta avainasemassa, jotta mahdollisiin uhkiin voidaan puuttua ajoissa. – Useimmiten ilmoitus tehdään porraskäytävien tukkeeksi jätetyistä esineistä, kuten lastenvaunuista ja rollaattoreista. Myös pelastusteiden sijainti ja niiden laillisuus nostattavat monesti kysymyksiä. Useita erilaisia tulkintoja kuulee myös siitä, mitä saa

10

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

säilyttää kellarissa, ullakolla, autotallissa tai asunnossa. Ongelmana Kurvisen mukaan on usein se, että hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä ei tiedä, keneltä kysyä neuvoa. Apua on kuitenkin saatavilla.

Kiinteistöturvallisuuden kattava koulutustarjonta Helsingin johtavana asuinturvallisuuden kouluttajana HELPE ry järjestää taloyhtiön hallitukselle, turvallisuuden vastuuhenkilöille ja isännöitsijöille sekä kaikille turvallisuusasioista kiinnostuneille peruskoulutukseksi Asuinkiinteistön turvallisuus -kursseja. – Kurssi antaa perustiedot ja valmiudet johtaa ja kehittää asuintalon lakisääteistä omatoimista varautumista ja tuvallisuustoimintaa, Kurvinen vakuuttaa. Tarkemmin sanottuna koulutus antaa osallistujille valmiudet laatia taloon pelastussuunnitelma, joka sisältää asuintalon riskien kartoittamisen arjen tilanteista poikkeusoloihin, onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, toimintaohjeistuksen onnettomuustilanteissa, sekä tiedottamisen turvallisuusasioista asukkaille. HELPE ry järjestää myös Väestönsuojan hoitajan -kurssin kiinteistön väestönsuojasta vastaaville henkilöille, joita ovat yleensä väestönsuojanhoitaja ja hänen varahenkilönsä, taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ja isännöitsijät.

– Kurssi antaa perustiedot ja valmiudet väestönsuojan toimintakunnossa pitämiseen, laitteiden käyttöön suojautumistilanteessa ja vuositarkastuksen tekemiseen sekä tarvittaessa suojan käyttöönoton johtamiseen. Isännöitsijöille ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenille järjestetään infotilaisuuksia ajankohtaisista aiheista, kuten asuintalon ja kodin turvallisuusriskien tunnistaminen sekä omavalvonta Helsingissä. Turvallisuuskävely -koulutuksia ja Hätäensiapukursseja järjestetään myös kiinteistöjen omiin tilanteisiin ja tarpeisiin räätälöityinä. – HELPE Oy tarjoaa yrityksille kattavaa turvallisuuskoulutusta ja konsultointia henkilöstön turvakorttikoulutuksista aina yrityskohtaisiin valmiusharjoituksiin. Nopeasti muuttuva liiketoimintaympäristö asettaa myös yritysturvallisuudelle suuria haasteita. Hyvin koulutettu ja harjoitellut henkilöstö onkin tänä päivänä myös strateginen kilpailutekijä, toteaa HELPE Oy:n toimitusjohtaja Viljami Vuorela.

Puh 09 477 08 10 helsingin.pelastusliitto@helpe.fi Lääkärinkatu 3, 00250 HELSINKI www.helpe.fi


Elohopealamput kielletty 4/2015

UUSI

Vastaava Relumina 50W, 80W, 150W

RELUMINA Ratkaisu elohopealamppujen korvaamiseen ● Korvaa suoraan elohopeahöyrylampun Relumina on edullisin ja valotehokkain tapa korvata kielletyt elohopealamput. monimetallitekniikalla Keraamista monimetallitekniikkaa hyödyntävät Relumina-lamput voidaan asentaa suoraan elohopealamppujen tilalle, joten olemassa olevia liitäntälaitteita ● Valaisinta ei tarvitse vaihtaa eikä muuttaa, ei tarvitse vaihtaa. pelkkä lampun vaihto riittää Relumina-lamput säästävät merkittävästi energiaa, maksavat itsensä nopeasti ● Energiansäästö >30% takaisin ja tarjoavat paremman valonlaadun helposti suoran vaihdettavuuden ● Jopa 14 000lm ansiosta. ● Erittäin tehokas – jopa 93 lm/W Sylvania – monimetallitekniikan edelläkävijä.

www.sylvania.fi

● Enemmän valoa +20% ● Yli kaksi kertaa parempi värintoisto, CRI 84

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

11


Mari Pihlajaniemi

12

Omakiinteistรถ Helsinki 3 | 2017


lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Kuka kustantaa kylpyhuoneremontin? Taloyhtiössä vastuu huoneiston kylpyhuoneen kunnosta jakautuu sekä osakkaalle että taloyhtiölle. Vaikka vastuunjako olisikin selvä, toisinaan hämminkiä voi syntyä siitä, milloin, miten paljon ja kenen kustannuksella kylpyhuonetta lopulta remontoidaan.

Yksittäisen huoneiston kylpyhuoneen kunto ei ole vain osakkaan – tai asukkaan – päänvaiva. Taloyhtiö vastaa omalta osaltaan kylpyhuoneen rakenteista ja vesieristeistä, siinä missä osakkaan vastuulle kuuluvat esimerkiksi sen pinnat. Hyväkuntoinen kylpyhuone sekä nostaa huoneiston arvoa että turvaa kiinteistön rakenteiden kunnon, joten onkin ymmärrettävää, että se kiinnostaa myös taloyhtiön tasolla. Vastuunjako huoneiston kylpyhuoneen kunnon ja sen remontoinnin osalta on yleisesti ottaen selkeä: jo asunto-osakeyhtiölaissa on määritelty, mistä kukin osapuoli vastaa. Joissain tapauksissa vääntöä voi tosin tulla esimerkiksi siitä, mikä on se taso, jolle kylpyhuone tulisi taloyhtiön kustannuksella remontoida, tai miten suuri lasku osakkaan maksettavaksi lopulta

jää. – Kyllähän se niin on, että vastuunjaosta on olemassa selkeä lainsäädäntö. Osakas vastaa itse huoneiston sisäosien kunnossapidosta. Pinnoitemateriaalit luetaan huoneiston sisäosiin, joten ne ovat osakkaan vastuulla, havainnollistaa Realia Isännöinnin Länsi-Suomen aluejohtaja Mikko Niskanen. Vesikalusteiden osalta esimerkiksi vuotavan WC-istuimen korjaaminen kuuluu lähtökohtaisesti taloyhtiölle, mutta jos istuin halutaan vaihtaa vain esteettisistä syistä, se on osakkaan vastuulla. Jos ei ole riskiä siitä, että kosteus pääsisi huonokuntoisten pintamateriaalien, kuten kuluneiden laattojen kautta rakenteisiin asti, kuuluvat ne osakkaan vastattavaksi. – Ulkonäköhaitta ei ole yhtiön ongelma. Osakas vastaa siitä, että pintamateriaali pysyy kunnossa, ja

yhtiö vastaa vedeneristeestä pintamateriaalin takana ja että rakenne toimii. On itse kunkin käyttäjän asia, minkä värinen jokin kaakeli on, huomauttaa Niskanen. Hän kuitenkin muistuttaa, että kun kiinteistössä korjataan jotain, hankkeeseen liittyy yleensä myös pintamateriaaleja ja rakenteita. Saneeraustilanteessa remontti kannattaakin käydä aina läpi etukäteen riittävän aikaisessa vaiheessa ja sopia vastuista vielä erikseen. Asunto-osakeyhtiölaki on selkeä ohjenuora

Asunto-osakeyhtiölain mukainen vastuunjako huoneiston kylpyhuoneen osalta pätee vain, jos taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole erikseen määrätty kunnossapitovastuista. Niskasen mukaan on kuitenkin harvinaista, että järjestyksessä olisi >>

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

13


Hyvä taloyhtiö tiedottaa osakkaita remonteista, esittelee ne asiakirjoineen ja kertoo niistä aktiivisesti.

Pixabay.com

jotain laista poikkeavaa: tavanomaisesti voidaan kyllä tukeutua asunto-osakeyhtiölakiin, jonka tulkintaa helpottaa vielä vastuunjakotaulukko. – Yhtiöjärjestys on yhtiön osakkaiden yhteinen tahtotila, joten se ajaa tietyissä tapauksissa lain ohi. Pientaloyhtiössä, jossa asutaan omakotimaisesti, on voitu tehdä poikkeavia määräyksiä, mutta isommissa asuntoosakeyhtiöissä niitä ei kovin näe. Pientalomuotoisessa asumisessa ne voivat kuitenkin olla perusteltuja. Peruslähtökohta on asunto-osakeyhtiölaki, jonka mukaan on toimittu Suomessa jo niin pitkään, ettei siitä ole enää juuri epäselvyyttä. Niskanen toteaa, että yleisesti onkin jo hyvin tiedossa, että on asioita, joista taloyhtiö vastaa, ja myös osakkaalle kuuluvia velvollisuuksia, eikä niistä juuri jouduta taistelemaan taloyhtiöissä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön vastuulla on esimerkiksi korjata kosteusvaurioremontissa kylpyhuone niin sanotusti yh-

14

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

tiön perustasoon, joka sisältää myös pinnoitteet ja vesikalusteet. Tuon perustason määrittelystä käydään Niskasen mukaan taloyhtiöissä kuitenkin jatkuvaa keskustelua. Varsinkin, jos kyseessä on jo kovin vanha kiinteistö, taloyhtiössä voi olla aiheellista päivittää perustason määritelmää, jotta huoneistoihin saadaan parhaiten kiinteistön kunnossapitoa edistävät ratkaisut. – Perustason määritelmä voi muuttua, mutta yleensä se on selkeästi aina kiinteistön rakentamishetken taso tai yhtiön päättämän saneerauksen jälkeinen taso, hän toteaa. Niskasen kokemuksen mukaan ei ole yleinen ongelma, että osakkaan ja taloyhtiön välille sukeutuisi kiistaa siitä, mille tasolle alkuperäiskuntoinen kylpyhuone pitäisi remontoida, tai mikä on ylipäätään kylpyhuoneen perustaso ja kenen kuuluisi kustantaa mitäkin. – Kyllä niistä joskus voidaan joutua keskustelemaan, ja vaikka vastuunjaon periaate

ymmärrettäisiin, voidaan remontissa joutua riitelemään sitten laskun summasta. Osakashan monesti ajattelee oman lompakkonsa kautta. Mutta pitäisi muistaa, että taloyhtiön lompakko ei ole yhtään eri asia, huomauttaa Niskanen. Kunnon seuranta on taloyhtiön ja osakkaan etu

Etenkin, jos joitain kiinteistön kylpyhuoneista ei ole vielä missään vaiheessa remontoitu ja kiinteistöllä alkaa olla jo ikää, kannattaa taloyhtiön kartoittaa kylpyhuoneiden kunto ennakoivasti. Kylpyhuoneen keskimääräinen elinkaari on kuitenkin vain noin 15–17 vuotta, huomattavasti vähemmän kuin itse kiinteistön. Niskanen korostaa tässä isännöitsijän päivittäistä tehtävää neuvoa kiinteistön kunnossapidossa ja keskustella taloyhtiön kanssa ratkaisuista. – Ammatti-isännöitsijät kyllä tietävät kyl-


Oma-aloitteista remontointia ei juuri hyvitetä

Taloyhtiöt eivät lähtökohtaisesti remontoi yksittäisiä kylpyhuoneita. Jos osa osakkaista on remontoinut kylpyhuoneensa omalla kustannuksellaan jo hyvissä ajoin, ja taloyhtiö päättääkin ryhtyä laajempaan saneeraukseen – tai kustantaa kylpyhuoneremontit joihinkin huoneistoihin palauttaakseen ne perustasolle ja huolehtiakseen kiinteistön kunnosta – se voi pahimmillaan aiheuttaa kuitenkin eripuraa. Voisiko taloyhtiö sitten tarjota hyvitystä esimerkiksi pienemmän yhtiövastikkeen muodossa niille, jotka ovat remontoineet kylpyhuoneensa omalla kustannuksella? – Kyllä hyvityksiä joskus kysellään, mutta eivät ne oikein toteudu. Jos kiinteistöön tulee kokonaisvaltainen putkistosaneeraus, siinä saattaakin olla eri tasoisia kylpyhuoneita. Silloin kuitenkin katsotaan, että joku on saanut nauttia uusitusta kylpyhuoneesta ja on tavallaan saanut etua jo siinä, kertoo Niskanen. Olennaista on, että ison saneerauksen tekeminen olisi aina riittävän ajoissa suunniteltu ja että osakkaille olisi kunnossapitotarveselvityksessä ja kunnossapitosuunnitelmassa kerrottu jo 5–7 vuotta etukäteen remontin tulosta. Niskasen mukaan hyvä taloyhtiö tiedottaa osakkaita remonteista, esittelee ne asiakirjoineen ja kertoo niistä aktiivisesti. – Sehän on pahin tilanne, että osakas on tehnyt kylpyhuoneeseen remontin, ja sitten vuoden päästä yhtiö päättääkin tehdä ison saneerauksen, jossa viemärit puretaan. l

Uudenmaan

KUIVAUSPALVELU » Vesivahinkojen kartoitukset » Kosteusmittaukset » Rakenteiden kuivaukset

sy lisää!

Ky Puh: 045 1200 420 toimisto@kuivaus.com | www.kuivaus.com

Koivurinne 13, 01680 Vantaa www.loka-veto.fi

› Putken tai viemärin avaus, puhdistus tai sulatus › Likakaivon, erotuskaivon tai kaivon puhdistus ja tyhjennys › Putken sulatus › Putkistojen kuvaukset

5

Päivystys 24h (09) 855 5001

järkisyytä valita

vedenkäsittely ete

1. Lisää putkiston käyttöikää

ellisesti

TU TUTKIT t u Ti

pyhuoneiden elinkaaren, ja meiltä löytyy hyvät työkalut näihin, kuntoarviot ja katselmukset. Myös osakkaalla on kuitenkin velvollisuus tarkkailla huoneistonsa kuntoa ja ilmoittaa taloyhtiölle, jos esimerkiksi kylpyhuoneen muovimatossa on vikoja ja on syytä epäillä, että kosteutta pääsisi rakenteisiin. Jos ilmoitusta ei saada tehtyä ja siitä seuraa isompi vahinko, pahimmillaan osakas joutuu korvaamaan sen yhtiölle. Jokainen kylpyhuoneremontti on toki tapaus erikseen, muistuttaa Niskanen. Varsinkin äkillisten vahinkojen yhteydessä voidaan taloyhtiöissä joutua käymään keskustelua maksajasta. Jos osakas ylipäätään uusii omin päin taloyhtiön vastuulle kuuluvia käyttökelpoisia rakenteita tai eristeitä, hänen onkin kustannettava ne itse. – Jos on suunniteltu remontti, esimerkiksi osakas ostaa asunnon ja tekee siihen remontin, tilanne on vielä hyvä. Hankalaa on, jos tulee yllättävä vesivahinko ja kylpyhuoneeseen on tehty tasonparannuksia ja sitä lähdetään korjaamaan. Silloin voi olla vaikea ymmärtää, ettei yhtiö vastaa kaikesta perustason lisäämisestä, vaan perustasosta ja sen ennaltamisesta.

2. Suojaa putkistojärjestelmää 3. Vähentää energiankulutusta

t od i s t e t

4. Varmistaa erinomaisen vedenlaadun 5. Tuo merkittävää kustannussäästöä Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2, 01620 Vantaa puh. (09) 276 99 556 www.bauer-wt.com email: info@bauer-wt.com

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

15


lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Taloyhtiön kunto kiinnostaa asuntosijoittajaa Asuntosijoittamisen suosio on viime vuosina kasvanut suuresti, mikä myös näkyy taloyhtiöissä. Vaikka sijoitusasuntojen vaihtuvat vuokralaiset saattavat joskus harmittaa pitkäaikaisia asukkaita, ovat sijoittajaosakkaat yleensä tarkkoja ja kiinnostuneita taloyhtiön ylläpidosta ja kustannuksista.

16

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017


Asiakkaidemme vaihtuvuus on

0%

Kokeile, niin tiedät miksi.

7

• YRITYSTEN JA TALOYHTIÖIDEN SIIVOUSPALVELUT • PERUSPESUT JA VAHAUKSET

Daxxon Yhtiöt Oy • PL 135, 00121 Helsinki • Puh. 010 583 2727 E-mail: asiakaspalvelu@daxxon.com • Web: www.daxxon.com

Dreamstime.com

TR Saumaus Oy Kaikki elementtisaumaustyöt uudis- ja saneerauskohteisiin

Kiinteistöjen korjausvelan ja ylläpitokulujen kasvaessa taloyhtiöt isännöitsijöineen ovat suurien päätösten edessä. Varsinkin 1970-luvulla rakennetuissa kiinteistössä joudutaan lähivuosina toteuttamaan suuria, hintavia ja kuormittaviakin saneerauksia. Koska vaihtoehtoja on paljon, taloyhtiöt tasapainottelevat sen suhteen, millaiset ratkaisut hyödyttäisivät parhaiten kiinteistöä – ja sen osakkaita ja asukkaita. Siinä missä joku osakas on saattanut asua taloyhtiössä sen rakentamisesta lähtien,

on toinen voinut saada huoneiston joko perintönä tai hankkinut sen sijoitusmielessä. Viime vuosina voimakkaasti kasvanut ryhmä taloyhtiöissä ja niiden hallituksissa ovatkin juuri asuntosijoittajat. Sijoittajaosakkaitakin on toki monenlaisia, mutta heitä yhdistävä tekijä on yleensä halu saada sijoitukselle tuottoa. Asuntosijoittaja voikin olla jopa asukasta kiinnostuneempi taloyhtiön kuluista sekä kiinteistön arvon säilyttämisestä – tai jopa nostamisesta – parantaakseen asuntonsa vuok>>

» » » » » » » » »

Elementtisaumaukset Uusintasaumaukset Elementtikorjaukset Uretaanisaumaukset Ontelosaumaukset Silikonisaumaukset Akryylisaumaukset Julkisivusaumaukset Julkisivu- ja maalaustyöt

Palvelemme koko Eteläisen Suomen alueella. Päätoimialueet Helsinki, Espoo, Lahti ja Kotka.

Saumaustöiden ammattilainen ja osaaja: Romppanen Timo ✆ 0400 840 931 trsaumaus.romppanen@phnet.fi Haverinen Kai ✆ 040 536 2274 trsaumaus.haverinen@kolumbus.fi Tilakatu 4, 15810 LAHTI www.elementtisaumaukset.com www.trsaumaus.fi

Korkein luottoluokitus ©Bisnode

2014

SUOMEN VAHVIMMAT 2014

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

17


YMPÄRIVUOTISTA HUOLENPITOA

HT-KIINTEISTÖPALVELU OY

Aloitimme toimintamme vuonna 2005 ja olemme kasvattaneet kymmenessä vuodessa toimialuettamme merkittävästi. Asiakkaamme luottavat työmme laatuun ja meidät on valittu Menestyjäyritykseksi vuonna 2015. Toimintamme on vastuullista ja palvelumme joustavat juuri teidän kiinteistönne tarpeiden mukaisesti. Oman laajan laitteistovalikoimamme avulla voimme tarjota juuri oikeata palvelua niin pienille taloyhtiöille kuin suurille kiinteistöillekin pääkaupunkiseudulla.

MIKSI VALITA MEIDÄT? Hyvä luottokelpoisuus 100% Kotimainen huoltoyhtiö Ammattitaitoa jo vuodesta 2005 Päivystämme koko vuoden 24h Laaja ja monipuolinen palvelu Henkilökohtaisempi palvelu

Ulkoalueiden hoito Porrashuoneiden siivous ja vahaus Ikkunoiden pesut Korjaukset ja huollot Maanrakennustyöt Viheralueiden hoito Lumityöt ja liukkauden torjunta Ovenavauspalvelu ja pääsynhallinta Putkitie 4, 00880 Helsinki Puhelin 045 863 8388

Kattolumityöt ja lumen poiskuljetus Energianseuranta Valaisinhuolto Sisäilman laadunvalvonta ja säätö Kiinteistövalvomoiden hoito

Päivystys 24h joka päivä

0400 700 611

www.htkiinteistopalvelu.fi myynti@htkiinteistopalvelu.fi

JULKISIVUJEN HELLÄ JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN SOODAPUHALLUS Soodapuhalluksella voidaan poistaa erilaisia lika-, ja pinnoitekerroksia tai melkein mitä tahansa kerrostumia tehokkaasti ilman liuottimia tai muita kemikaaleja. » » » » » »

Puhdistaa graffitit Poistaa puun pinnalta maalin Puhdistaa ja uudistaa tiilen pinnan Puhdistaa lasipinnat samentamatta Palojälkien poistaminen Betonipintojen puhdistus

Soodapuhalluspalvelu, soodapuhalluspalvelu.fi Veli-Matti Kukkola 044 329 7390 veli-matti.kukkola@soodapuhalluspalvelu.fi

18

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

ratasoa. – Sijoittajaosakkaat ovat pääsääntöisesti kiinteistöalan ammattilaisia, joiden kanssa on mielekästä asioida. Usein he tulevat myös valituksi hallituksiin. Mielestäni joskus on hyväkin, että hallituksessa on joku ulkopuolinen, joka näkee paremmin kokonaisuuden, toteaa Lännen Isännöintipalvelu Oy:n isännöintipäällikkö Susu Tossavainen, joka toimii vierailevana asiantuntijakouluttajana Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa (TAKK). Hänen mukaansa asuntosijoittajille ei välttämättä riitä sama tieto mikä asukasosakkaille, vaan isännöitsijä voi joutua perustelemaan heille tarkemmin taloyhtiössä tehtäviä toimenpiteitä ja huomioimaan esimerkiksi verotuskysymykset yhtiön rahoitusasioissa eri tavoin. Isännöitsijän onkin osattava etsiä eri vaihtoehtoja niin

taloyhtiön ylläpitoon kuin rahoitusvaihtoehtoihin. – Sijoittajat ovat kasvava ryhmä isännöinnin ammattitutkinnossakin. Heillä voi olla omistuksessaan kokonaisia kerrostaloja, ja he haluavat perehtyä isännöinnin tehtäväkenttään ja samalla osoittaa osittain osaamisensa sijoituskohteissaan, toteaa myös isännöinnin vastuukouluttaja Anna-Maija Eskola TAKK:ilta. Esimerkiksi kiinteistöalaan vaikuttavat lait ja säännökset muuttuvat ripeässä tahdissa, joten isännöitsijät kaipaavatkin lisäkoulutusta ja -tietoa, olipa takana sitten jo miten pitkä kokemus alalta tahansa. TAKK:illakin on pyritty huomioimaan isännöinnin tämän päivän vaatimukset, ja suunnitteilla oleva uusi isännöinnin erikoisammattitutkinto tarjoaa mahdollisuuden päivittää osaamista ajan tasalle. Tutkinnossa


www.lukkonikkari.com

KABA EVOLO joustavin lukitusratkaisu taloyhtiöille ✆ 09 587 1532

Kauppalantie 14, 00320 Helsinki lukkonikkari@lukkonikkari.com

 Vaihtolavoja  Umpikontteja  Lumenajoa  Hiab-auto palvelua

painotetaan esimerkiksi erilaisten vaihtoehtojen etsintää asiakkaalle: vaikka taloyhtiön hallitus viime kädessä tekee päätökset, on isännöitsijän tehtävä tarjota juuri varteenotettavia vaihtoehtoja ja tietoa päätösten tueksi. Suurissa saneerauksissa on huomioitava paljon

Kasvava korjausvelka tuo haasteita varsinkin vanhempien taloyhtiöiden ylläpitoon: isännöitsijän on samalla kertaa mietittävä, miten säilyttää kiinteistön arvo ja varmistaa sille pitkä elinkaari ja silti pitää asumiskustannukset siedettävinä tavallisille asukasosakkaille – asumismukavuudesta tinkimättä. Siinä missä asuntosijoittaja voi nähdä remontin järkevänä tapana parantaa sijoituksensa arvoa ja ottaa sen ilahtuneena vastaan, asukas-

osakasta voi puolestaan huolettaa, onko pitkäaikaisessa kodissa enää mahdollista asua, mikäli yhtiövastike nousee kohtuuttoman suureksi korjausten ja parannusten myötä. Joskus tilanne on toisinkin päin: jos huoneisto on esimerkiksi linjasaneerauksen vuoksi vailla vuokralaista puolikin vuotta, on se iso menetys sijoittajaosakkaalle. Hoitovastikkeet peritään samalla tavalla oli asukkaita tai ei, ja vesimaksu on pääsääntöisesti ainoa, josta voi saada vapautuksen. Tossavainen toteaakin, että isännöitsijän on osattava tehdä valintoja erilaisten vaihtoehtojen välillä pohtiessaan ratkaisuja. Olipa kyse sitten taloudesta tai korjauksista, nykyään ei ole enää vain yhtä ilmeistä vaihtoehtoa. Etenkin rahoituspäätösten suhteen isännöitsijän kannattaa olla tarkkana, jotta myös mahdollisten

ATUT PATENTTISUOJ N 2033 EE OT VU AVAIMET

 Mullan ja hiekan toimitusta  Kappaletavarakuljetusta  Loka-auto palvelua  Myös pikkulavat

-

>>

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

19


Huolettaako taloyhtiösi kattoturva? Tilaa veloitukseton

Kattoturvakatselmus Taloyhtiöille suunnatulla Kattoturvakatselmuksella autamme kiinteistön omistajaa ja hallinnoijaa huolehtimaan, että kiinteistö on ympäristölleen ja ihmisille turvallinen. Katselmuksessa havainnoidaan ja dokumentoidaan mahdolliset lumen ja jään aiheuttamat riskit sekä muut mahdolliset katon turvallisuuteen liittyvät korjaustarpeet. Näin puutteet voidaan hoitaa kuntoon ennen kuin ne aiheuttavat vahinkoa.

Soita

0 019 211 380 Katselmuksen jälkeen taloyhtiö saa:

• Kuvallisen raportin toimenpidesuosituksilla. • Mahdollisiin korjaustarpeisiin liittyvän tarjouksen.

Paikalliset pojat! •Asennustakuu 5 vuotta • Valtakunnallinen palveluverkosto Toimitamme taloyhtiöösi tasokkaimmat kattotuotteet 30 vuoden kokemuksella. Tuotteemme tulevat suoraan tehtaaltamme, asentajina omat FI-sertifioidut peltisepät, ainoana Suomessa.

vesivek.fi

20

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

sijoittajaosakkaiden tarpeet tulevat huomioiduiksi. – Sijoittajat huomioidaan taloyhtiön lainaa vaativissa hankkeiden rahoituspäätöksissä siten, että pääomavastikkeet tuloutetaan taloyhtiön kirjanpidossa tuloksi. Vähennysoikeutta ei toki menetä vaikka pääomavastikkeet rahastoidaan: rahoitusvastike lisätään osakkaiden hankintamenoon ja otetaan huomioon sitten aikanaan luovutusvoittoa laskettaessa. Tuloutus on toki mieluisampi, sillä kukapa niitä vuosia vanhoja rahoitusvastikkeita muistaa selvitellä sitten, jos omistusaika on useita vuosia, huomauttaa Tossavainen. Verotushyöty asuntosijoittajalle ei olekaan mikään aivan pieni: esimerkiksi linjasaneerauksessa rahoitusvastike voi olla vähänkin isomman asunnon kohdalla 200 euroa kuussa. Jos sijoittajan vuokratuotto asunnosta on 600 euroa, on hänelle suuri merkitys, saako siitä vähennettyä verotuksessa tuon 200 euroa vai ei. Yksittäisen talossa asuvan osakkaan osalta taas ei ole niin merkitystä tuloutetaanko pääomat vai rahastoidaanko ne. Suurten korjaushankkeiden osalta päätöksiin vaikut-

taa kiinteistön teknisten tarpeiden ja taloudellisten asioiden lisäksi väistämättä myös asumisviihtyvyys. Asukasosakas tuskin haluaa elää vuodesta toiseen työmaan keskellä, ja myös sijoittajaosakasta voi huolettaa, löytyykö vuokralaista ollenkaan, mikäli kiinteistöön on lähiaikoina tiedossa suuria remontteja. – Onneksi hallituksen kunnossapitotarveselvitys on taloyhtiössä nyt pakollinen, se on tuonut hyvän lisän suunnitelmalliseen kunnossapitoon. Se oli erittäin tervetullut muutos, toteaa Tossavainen. Kun osakkaille kerrotaan, että jokin iso hanke tulee viiden vuoden päästä, heillä on aikaa valmistautua siihen tavalla tai toisella. Hyvä ennakkotiedottaminen palvelee myös asuntosijoittajia, sillä tulevat ostajatkin saavat näin helposti selville, mitä remontteja taloyhtiöön on tulossa ja mitä on jo tehty. Hyvä ylläpito pitää hoitovastikkeet kohtuullisina

Pitkäaikaiset asukasosakkaat eivät aina välttämättä ilahdu asuntosijoittajien haaliessa asuntoja taloyhtiöstä. Sijoitusasuntojen vuokralaiset ai-


SISÄILMA KUNTOON!

Sisäilmaongelmien suurin syy ennen 1990-lukua rakennetuissa kiinteistöissä on tuloilman puute.

Me järjestämme puhtaan, meluttoman ja vedottoman tuloilman kaikkiin kohteisiin.

Korvausilmaventtiilit: - ikkunaan - tuuletusluukkuun - vanhaan tuloilmakanavaan - uuteen läpivientiin

Kun osakkaille kerrotaan, että jokin iso hanke tulee viiden vuoden päästä, heillä on aikaa valmistautua siihen tavalla tai toisella.

heuttavat häiriötä useimmiten enemmän kuin osakkaat, myöntää Tossavainen. Kun isännöitsijä kirjoittaa häiriötapauksesta varoituksen vuokralaiselle, siitä menee tieto myös osakkaalle. Yleensä vuokralaisella, jolle annetaan varoituksia, voikin olla myös vuokrarästejä, joten kaikille osapuolille on tärkeää, että isännöitsijä tekee sijoittajaosakkaan kanssa yhteistyötä tilanteen selvittämiseksi. Häiriötä aiheuttavasta vuokralaisesta päästään eroon nopeiten ja omistajalle edullisimmin vuokranantajan päättäessä vuokrasuhteen. Kaiken kaikkiaan asuntosijoittajilla on pääsääntöisesti myönteinen vaikutus taloyhtiön ylläpitoon. – Jos sijoittajaosakkaita on taloyhtiössä paljon, sen huomaa yleensä myös talousarviosta; käyttökorvaukset ovat lähempänä oikeaa tasoa ja niitä on useampia. Itselläni on osunut kohdalle yksi talo, jossa jopa kaukolämpö oli huoneistokohtaisessa mittauksessa, kertoo Tossavainen. Mitä enemmän taloyhtiössä on käytön mukaan laskutettavia asioita, sitä paremmin vastikkeet ja käyttökorvaukset kohdentuvat käyttökohteisiinsa ja maksajanakin

on itse käyttäjä. Tossavainen toteaa, että huoneistokohtaisen mittauksen takana olevat vesi, sähkö ja lämpö myös pienentävät selkeästi energiankulutusta ja tuovat siis kustannussäästöjä koko taloyhtiölle: – Jos vesimittaus on käytössä, vedenkulutus putoaa vähintään neljänneksen. Lisäksi sen myötä ihmiset ilmoittavat vuotavista WC-istuimista ja hanoista huoltoyhtiölle huomattavasti ripeämmin. Sijoittaja voikin usein nähdä kokonaisuuden paremmin kuin yksittäinen osakas, joka on saattanut asua taloyhtiössä jo 30 vuotta. Jos taloyhtiössä on paljon sijoittajaosakkaita, se näkyykin yleensä myös hoitovastikkeiden suuruudessa: usein juuri sijoittaja on halunnut tuoda taloyhtiöön kulutusperusteisen laskutuksen esimerkiksi veden osalta. – Mitä hoitovastikkeeseen tulee, en ole henkilökohtaisesti törmännyt yhteenkään sijoittajaosakkaaseen, jonka intresseissä on pitää hoitovastike mahdollisimman alhaisena ja siten aiheuttaa taloyhtiölle korjausvelkaa. Sijoittajaosakkaat tietävät, että omaisuus täytyy pitää kunnossa, toteaa Tossavainen. l

Sisäilmatuotteitamme myös - ilmansuodattimet - ilmankostuttimet - ilmankuivaajat

Vuokraamme: - ilmanpuhdistimia - radonmittareita - lämpökameroita - otsonaattoreita hajunpoistoon (lämpökuvaus ja otsonointi myös palveluna)

Ammattitaitoinen ja edullinen asennuspalvelu!

Taloyhtiöt, pyytäkää ilmainen esittely- ja arviointikäynti! Allergia- ja Sisäilma-apu Oy Sturenkatu 43, 00550 HKI

Puh. 09-323 8962

www.allergia-apu.fi

Huoletta paras

Me pidämme talojen viestintäverkot kunnossa emmekä vain juokse vikojen perässä.

taloverkko@taloverkko.fi p. 010 548 2810 www.taloverkko.fi TALOYHTIÖN ANTENNI- JA TELEALAN AMMATTIPALVELUT

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

21


Saukonmäen alue Tampereella on kokonaisuudessaan rakennettu 1960-70-lukujen taitteessa ja sen rakennukset ovat varsin tyypillisiä oman aikansa taloja. Alueen kahdeksassa yhtiössä on menossa isojen remonttien aika. Osa on jo saanut remontit tehtyä, osalla ne ovat vasta tulossa.

lll

Teksti: Elina Salmi

Monta remonttia yhdellä kertaa Kun talon on tullut siihen ikään, että linjasaneeraus – tutummin putkiremontti – on ajankohtainen, kannattaa hanketta suunniteltaessa miettiä, mitä muuta voidaan uusia samalla kertaa. Remontti aiheuttaa epämukavuutta ja kustannuksia joka tapauksessa, mutta remontteja yhdistelemällä saatetaan parhaassa tapauksessa säästää pitkä penni.

22

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017


Remontteja yhdistelemällä on parhaimmillaan saavutettu jopa useamman kymppitonnin säästö verrattuna siihen, että niitä tehtäisiin erikseen ja ripottelemalla.

Vuosittain parikymmentä tuhatta taloyhtiötä tulee siihen ikään, että käyttövesiputkisto ja viemäriverkosto ovat elinkaarensa loppupuolella. Edessä on siis talotekniikan saneeraus. Ison korjaushankkeen yhteydessä kannattaa teettää muitakin korjauksia ja parannuksia – erityisesti jos remontti tehdään perinteisin menetelmin eli putket uusimalla. Kun kerran kerrosten välillä olevat kuiturakenteet joudutaan joka tapauksessa avaamaan, on kätevää ja edullisempaa tehdä monta remonttia yhdellä riesalla. – Linjasaneerauksen yhteydessä on viisasta tarkastella ainakin pesuhuoneiden, ilmanvaihdon, sähkö- ja telejärjestelmän ja vaikkapa lämmitysjärjestelmän tilaa, toteaa isännöitsijä Matti Leminen. Hän isännöi monen muun yhtiön ohella tamperelaista Saukonmäen kokonaisuutta, johon kuuluu yhteensä kahdeksan itsenäistä taloyhtiötä. Yhtiöillä on yhteinen tontti, jonka ne omistavat Saukonmäki Oy:n kautta. Talot on rakennettu 1970-luvulla, joten jokaisessa alueen yhtiössä on isojen remonttien aika. Osassa ne on jo tehty, osassa vasta tulossa. – Itse käytän mieluummin ilmaisua talotekniikkaremontti, kun puhutaan kansankielellä putkiremontista. Ainakin näissä Saukonmäen yhtiöissä on isoon talotekniikkaremonttiin yhdistetty useita muita remontteja. Linjasaneerauksen kanssa yhtaikaa on Lemisen mu-

kaan järkevää uusia monia asioita – yhtiöstä riippuen. Sellaisia ovat esimerkiksi hissien uusinta ja yleisten tilojen, kuten porrasaulan ilmeen päivitys, tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen, liikkumisen helpottaminen ja vastaavantyyppiset asiat. Lämmitysjärjestelmää voidaan parantaa tai tarvittaessa uusia sähkö- tai telejärjestelmä. Ilmanvaihto ja siihen liittyvät parannukset ovat hyvin tyypillisiä ”kylkiäis”-remontteja. Myös poistoilman lämmön talteenotto sopii toteutettavaksi ison remontin yhteydessä, mikäli se todetaan laskelmin kannattavaksi investoinniksi. – Remontteja yhdistelemällä on parhaimmillaan saavutettu jopa useamman kymppitonnin säästö verrattuna siihen, että niitä tehtäisiin erikseen ja ripottelemalla. Suunnittelutyöt sekä purku- ja pintatyöt tarvitsee tehdä vain kertaalleen. Samoin hinnassa taloyhtiö saattaa säästää, kun asiat neuvotellaan yhdellä kertaa. Useamman yhtiön yhteisistä remonteista Lemisellä ei kuitenkaan ole erityisen hyvää sanottavaa. Niitäkin on Saukonmäessä kokeiltu. – Jokaisella yhtiöllä on kuitenkin oma hallinto ja jokainen joutuu hakemaan itse rahoituksen hankkeisiinsa. Lisäksi tulee herkästi vääntöä siitä, saavatko osallistuvat yhtiöt varmasti yhtä suuren hyödyn remonttien yhdistämisestä. Merkittävää säästöäkään ei ole saatu sillä keinolla syntymään. >>

Laadulla ja ammattitaidolla! • • • • • • • •

Pääurakointi rakennus- ja saneeraus projekteissa Linjasaneeraus Huoneisto sekä toimitila remontit Kylpyhuone ja sauna remontit Tasoitus ja maalaustyöt Kosteusmittaus ja kuivaus palvelut Vesivahinko saneeraus us! Kysy tarjo Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi akselilla

I&N Rakennus Oy | 050 370 7312 | www.inrakennus.fi Teerisuonkuja 1 B, 00700 Helsinki urakointi@inrakennus.com HELSINKI - ESPOO - VANTAA Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

23


Sekä erilaisia soratuotteita Soita! 09-276 8971 040 589 2375

Idea Remontit Oy Von Daehnin katu 1 A 21, 00790 Helsinki 010 423 7050 | myynti@idearemontit.fi www.idearemontit.fi

TÄYDEN PALVELUN REMONTTILIIKE Kunnostamme KYLPYHUONEET, SAUNAT ja KEITTIÖT, kaikki tilat ja pinnat lattiasta kattoon. Soita ja varaa ilmainen suunnittelukäynti

✆ 010 423 7050

SIIVOUSPISTE

Laatua ammattitaidolla vuodesta 1966 » » » » » »

Rappusiivoukset Toimistosiivoukset Pesuainetäydennykset Kotisiivoukset Muuttosiivoukset Verhoilupesut

» » » » »

Remonttisiivoukset Suursiivoukset Peruspesut Vahaukset Ikkunoiden pesut

Puh. (09) 765 200 | www.siivouspiste.fi

24

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

PTS:n ei tule perustua arvailuun Vuonna 2010 uudistunut asunto-osakeyhtiölaki toi hallitukselle velvoitteen esittää vuosittain yhtiökokouksessa selvitys kiinteistön kunnossapitotarpeesta. Tätä vaatimusta vastaava selvitys eli pitkän tähtäimen suunnitelma PTS on ollut ohjenuorana hyvässä kiinteistönpidossa aiemminkin. – Varsinkin pienissä taloyhtiöissä tapaa edelleen sellaista mentaliteettia, että hoidetaan asiat omin maallikkovoimin. Hallitus laatii isännöitsijän kanssa kunnossapitoselvityksen viideksi vuodeksi eteenpäin ja täyttää lain kirjaimen. Tällaiseen paperiin on yleensä vedetty ranskalaisin viivoin muutama korjaus. Ammattilaisesta tämä ei kuulosta hyvältä. Jos suuria korjauksia mitoitetaan ja ajoitetaan väärin, kuka on vastuussa?, kysyy aluejohtaja Tapio Kuurimo

Raksystems Anticimexistä. Suunnittelun puute saa korjaukset kasautumaan

VTT:n selvityksen mukaan taloyhtiö voi säästää korjauskuluissaan pitkän aikavälin tarkastelussa 25–30 prosenttia, jos korjaukset tehdään huolellisesti valmistellen ja suunnitellen sen sijaan, että annetaan korjausten kasaantua vaurioita odotellen. Huolellista valmistelua varten tarvitaan ammattilaisen tekemään arvioon perustuvaa todenmukaista tietoa kiinteistön kunnosta. – Usein kuntoarviot ja -tutkimukset nähdään ylimääräisenä kulueränä ja suoraan korjauksiin meneminen halvempana. Kiireellä tehtävät vauriokorjaukset ovat kuitenkin kalliimpia kuin ennakoivat korjaukset.


100% taloyhtiöasiakkaista suosittelee!

Tiedätkö, missä kunnossa taloyhtiösi katto on? Tilaa ilmainen Kattokatselmus, se säästää aikaa ja rahaa.

20 000 100 % Ilman pitkäjänteistä suunnittelua suurten remonttien yhdistämiseen saatetaan ajautua tahattomasti.

50 vuoden elinkaaritarkastelussa saadaan merkittäviä säästöjä, kun korjaukset tehdään ajallaan hyvin ennalta suunnitellen. Kuurimo sanoo liian myöhään korjaamisen olevan harmillisen tuttu ilmiö. Kalliiden yksittäisten hätäkorjausten ohella toinen suunnittelemattomuudesta aiheutuva ongelma on korjausten kasautuminen. Taloyhtiö joutuu puun ja kuoren väliin, kun useita välttämättömiä korjauksia osuu samaan saumaan ja rahoituksen saanti on kiven alla. Lyhytnäköisyys käy kalliiksi

Miten suunnitelmallisuus sitten toteutuu käytännössä? PTS:ää varten tarvitaan ammattilaisen tekemä kuntoarvio, jota täydennetään tarpeen mukaan perusteelli-

semmilla kuntotutkimuksilla. – Jos kiinteistön kunnosta ei ole muuta tietoa, lähdetään liikkeelle kuntoarviosta. Se on kohteessa tehtävä "yleislääkärikierros", jossa selvitetään rakennuksen kuntoa ja määritetään samalla kohtia, jotka vaativat tarkempaa perehtymistä, kuntotutkimusta eli "erikoislääkärin" tutkimusta, havainnollistaa Kuurimo. PTS:stä taloyhtiö näkee, mikä on arvio kiinteistön teknisestä kunnosta, koska kannattaa tehdä korjauksia ja mikä niiden kustannusarvio on. – PTS käsittää teknisen näkemyksen, toinen puoli asiaa on taloyhtiön taloudellinen tilanne. Kun PTS:n perusteella laaditaan korjausohjelmaa, siinä on huomioitava myös yhtiön resurssit hoitaa korjauksia. l

toteutettua kattoremonttia aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa

1

sopimus, tekijä, työkierros ja lasku

+

kestävimmät kattovarusteet

Paikalliset pojat!

Soita 019 211 3900

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

25


Pixabay.com

lll

Teksti: Elina Salmi

Purkava lisärakentaminen voi kannattaa kasvukeskuksissa Kun vuosikymmenten aikana laiminlyödyt remontit lankeavat yhtä aikaa tehtäviksi, voi talon peruskorjaus tulla lähes yhtä kalliiksi kuin uuden rakentaminen. Talo on toisin sanoen tullut elinkaarensa päähän. Silloin kannattava vaihtoehto voi olla purkava lisärakentaminen. Purkava lisärakentaminen tarkoittaa sitä, että tontilla oleva rakennus puretaan joko osittain tai kokonaan ja tilalle rakennetaan uusi, vanhaa kerrosalaltaan suurempi ja enemmän asuntoja

26

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

sisältävä rakennus. Jos rakennus puretaan kokonaan, voidaan uusi suunnitella nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi niin tontin käytön kuin myös pohjaratkaisujen ja talo-

tekniikankin osalta. Tämä voi olla kiinnostava ja varteenotettava vaihtoehto silloin, kun vanhan rakennuksen peruskorjaaminen tulee huomattavan kalliiksi verrattuna uuden rakenta-

miseen. Tällä hetkellä talon purkupäätös vaatii yhtiökokouksen yksimielisen päätöksen. Oikeusministeriössä on meneillään hanke, jossa selvitetään sitä, voitaisiin-


VTT selvitti asiaa viime syksynä

VTT teki viime syksynä hankkeeseen liittyen selvityksen, jossa tarkasteltiin purkavan lisärakentamisen keinoja, mahdollisuuksia ja vaikutuksia ensisijaisesti asunto-osakeyhtiön näkökulmasta. Samoin selvitettiin päätösvaatimuksen lieventämisen vaikutuksia moiseen ryhtyvän taloyhtiön hallintoon ja rahoitukseen. Samoin selvitettiin yleisemmällä tasolla purkavan lisärakentamisen vaikutuksia rakennusmarkkinoihin ja asuntokauppaan sekä asuntovarallisuuden ja maankäytön tehostumisesta saatavan hyödyn jakautumista yhtiön osakkaiden, sijoittajien ja kunnan kesken. Kasvukeskusten tiivistysrakentamisesta ja maankäytön tehostamisesta on keskusteltu jo pidempään ja purkava lisärakentaminen nähdään siinä oivallisena vaihtoehtona. On paljon ihmisiä, jotka haluaisivat asua keskustan tuntumassa lähellä palveluita, joten tilausta jo rakennettujen alueiden tiivistämiselle on. Kasvava, vetovoimainen kaupunkiseutu saattaa hyötyä

Meillä on paljon rakennuskantaa, joissa asuntojen koko ja tilankäyttö eivät vastaa enää väestöpohjaa tai nykypäivän vaatimuksia. Usein korjauksia on myös viivytelty ja sitten ollaankin tilanteessa, jossa rakennuksen korjauskustannukset nousevat korkeiksi. Silloin purkavaa lisärakentamista puoltavat monet seikat. Ensinnäkin uusi rakennus voidaan suunnitella paremmin nykyajan vaatimuksia vastaavaksi esimerkiksi koon ja esteettömyyden osalta. Samoin talotekniikka saadaan jo alun alkaen nykypäivän vaatimusten tasalle. Kunnallistekniikka ja muu

tarvittava infra on valmiiksi olemassa, joten sitä voidaan hyödyntää uutta rakennettaessa. Suurissa kasvukeskuksissa on väljästi kaavoitettuja, 1960-70-luvuilla rakennettuja alueita, joilla rakennukset ovat niin teknisen kuin taloudellisen elinkaarensa päässä. Purkava lisärakentaminen nähdäänkin keinona tiivistää kaupunkirakennetta, kehittää jo olemassa olevia asuinalueita kokonaisvaltaisemmin ja estää vanhojen lähiöiden rapistuminen. Lisärakennusoikeuden tuottama taloudellinen hyöty riippuu voimakkaasti kohteen sijainnista. Purkava lisärakentaminen on tutkimisen arvoinen vaihtoehto erityisesti kasvukeskuksissa hyvien julkisten liikenneyhteyksien tuntumassa. Huono puoli on hankkeen pitkä kesto, sillä kaavamuutoksineen koko prosessi voi kestää kuudesta kymmeneen vuotta. Hankkeita on jäänyt tästä syystä idea-asteelle. Selvityksen mukaan purkava lisärakentaminen saattaa olla taloudellisesti kannattavaa väljästi rakennetuilla, kasvavilla kaupunkiseuduilla, joissa asunnoille on jo valmiiksi kysyntää. Taloudellinen yhtälö on kuitenkin tapauskohtainen, koska kannattavuus riippuu kiinteistöstä itsestään, ympäröivästä alueesta ja yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Suomessa on toteutettu vasta muutamia tämäntyyppisiä projekteja, joten eduista ja haitoista on vielä kovin vähän tietoa. Koska nykyinen asunto-osakeyhtiölaki vaatii yksimielisen päätöksen rakennuksen purkamisesta, on se omiaan jarruttamaan hankkeiden suunnittelua. Toteutetuissa kohteissa asunto-osakeyhtiö on usein ollut pakkopäätöksen edessä esimerkiksi rakennuksen perustusten pettämisen takia. l

Lähde: VTT Oy:n raportti asunto-osakeyhtiöiden purkavasta lisärakentamisesta

ISÄNNÖITSIJÄ, TALOYHTIÖ

KATTOTYÖT KAIKENLAISIIN KOHTEISIIN

TUS TARKEAMS US JA KATOUN K O K N E D O NE E T 25 V VÄLI E IMMAT MODE RN

EMOSNIMTISTEIT KATTKOSR E T JA UU E LL A

KOR JAU ÖN KOKE MUKS 50.000 TY

VUOTAAKO VESIKOURUT? PY YDÄ TARJ OUS IKIKOURU® SANE ER AUKS ESTA

Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

ko ja pitäisikö asunto-osakeyhtiölakia lieventää tältä osin nykyisestä yksimielisyysvaatimuksesta määräenemmistövaatimukseen.

UOLTAO STUS KATTUOOH LTOTARK SI

SYKSYN H A K ATON TALVE K VARMISTA

010 680 4010 Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

27


lll

Teksti: Elina Salmi

Kattoturva kuntoon Rakennuksen katolla liikkumiseen kohdistuu lukuisia turvallisuuteen liittyviä määräyksiä. Tuoreimmat löytyvät pelastuslaista, jota uusittiin vuonna 2011. Onhan teidän yhtiössänne asiat kunnossa? Kannattaa tarkistaa asia pikimmiten, sillä vastuu on määräysten mukaan taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä.

28

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017


Katon turvavarusteet on ” tarkastettava ja huollettava

säännöllisesti. Tarkastuksen voi tehdä nuohooja, joka normaalikäynnin yhteydessä käy läpi varusteiden riittävyyden, kiinnitykset ja kunnon.

Talon katolla käy monen eri alan ammattilaisia. Nuohooja on ehkä säännöllisin vieras. Lisäksi sinne saattaa kiivetä antenniasentaja, kattoa huoltavat henkilöt tai lumenpudottajat. Kaikille on yhtä tärkeää, että katon turvavarusteet ovat kunnossa. Kattoturvallisuuteen liittyvät määräykset ovat yksiselitteisiä: kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulla on huolehtia siitä, että rakennuksessa ja sen katolla on määräysten mukaiset, riittävät turvavarusteet ja että ne myös pidetään kunnossa. Vähintään yhtä tärkeä osa kattoturvaa ovat lumiesteet, joilla huolehditaan siitä, ettei rakennus aiheuta vaaraa maan tasalla liikkuville. Taloyhtiössä vastuun kantavat hallitus ja isännöitsijä. Jos katolle meneminen tai siellä työskentely on puuttuvien tai huonokuntoisten turvalaitteiden takia vaarallista, ei katolle pykälien mukaan saa mennä. Huolto- ja korjaustyöt joudutaan silloin tekemään esimerkiksi nostolava-auton avulla – ja siitähän syntyy turhia kustannuksia ja vaivaa. – Normaalin huoltokäynnin yhteydessä pitäisi tarkastaa kattoturvatuot-

teiden kunto ja asianmukaisuus, muistuttaa Kattoliiton toimitusjohtaja Mikko Ahtola. – Jos siihen ei oma tai huoltomiehen osaaminen riitä, niin suosittelen, että katolla käy silloin joku kattoalan ammattilainen. Hän pystyy arvioimaan, ovatko katon kulkutiet siinä kunnossa, että nuohooja pääsee siellä turvallisesti kulkemaan ja että mahdollinen lumenpudottaja saa itsensä kiinni jonnekin. Toki myös normaalit huoltokäynnit pitää voida tehdä turvallisesti. Kattoturvatuotteiden pitää kestää turvaköyden varaan putoavan paino

Kaikille katolla sijaitseville katon osille – esimerkiksi savupiipuille tai ilmanvaihtolaitteille – on järjestettävä tarkoituksenmukainen, katkeamaton ja yhtenäinen kulkutie. Katon kaikkien turvavarusteiden tulee asennettuna kestää niille tarkoitettu kuorma ja niiden pitää olla ilmaston rasituksia vastaan riittävän kestävät. Kun rakennuksen korkeus ylittää yhdeksän metriä, pitää siellä olla myös turvaköysien kiinnitysrakenteet. Lisäksi yli kaksikerroksisten rakennusten >>

Korjaamme, huollamme ja uudisrakennamme laadukkaat huopaja tiilikatteet sekä sadevesijärjestelmät ja kattoturvatuotteet. Lisää nettisivustoltamme www.helsinginkattopalvelu.fi Helsingin Kattopalvelu Oy Mikko Laurikainen puh. 040 537 3621 mikko@helsinginkattopalvelu.fi

Kattoremonttien ammattilainen Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee!

Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.fi Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.fi Pirkanmaa: Koivistontie 1, Pirkkala Uusimaa: Metsämiehenkuja 3, Nurmijärvi Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. Matkaviestinverk. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. Hinnat sis. alv.

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

29


Jos katolle meneminen tai siellä työskentely on puuttuvien tai huonokuntoisten turvalaitteiden takia vaarallista, ei katolle pykälien mukaan saa mennä

katolle pitää päästä niin sisä- kuin ulkokauttakin. Luonnollisesti lumiesteet ovat tärkeä osa kattoturvallisuutta. Ne täytyy asentaa vähintään sisäänkäyntien, kulkuväylien, talvikäytössä olevien leikki- ja oleskelualueiden ja talotikkaiden kohdalle. Ympäristöministeriön ohjeistus rakennuksen käyttöturvallisuudesta – johon kattoturvakin liittyy – sanoo myös, että katon turvavarusteiden pitää soveltua rakennuksen ulkonäköön ja väritykseen. Erityisen tärkeää tämä on vanhoissa rakennuksissa. Kun sellaiseen lisätään kattoturvavarusteita, ne pitää suunnitella niin, ettei rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

30

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017


Icopal – täyden palvelun kattohuolto palvelutarjontaamme kuuluvat mm. kausihuollot kattokuntotarkastukset korjaustyöt sammaleenpoistot kattoturvatarkastukset ja -asennukset lumenpudotukset

uusimmat palvelumme:

vuotojen sähköinen paikannus lämpövuotojen kartoitus polyurea ruiskupinnoitukset

Katso alueesi Icopal Katto Oy:n yhteystiedot nettisivuiltamme icopal.fi/huolto

Kattorakentamisen asiantuntija palveluksessasi! Kyseessä saattaa siis olla rakennuksen ulkonäköön vaikuttava toimenpide, joka vaatii luvan.

Meiltä saat avaimet käteen -periaatteella uudiskatot, pihakannet, kattoremontit, korjaukset sekä huollot:

Kannattaa tarkastuttaa kattoturva vuosittain

• bitumi-, pelti-, tiili- ja viherkatot • pihakansien rakentaminen • sokkelien vedeneristykset • kuntoarviot, kattohuollot ja pienkorjaukset.

Katon turvavarusteet on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti. Tarkastuksen voi tehdä nuohooja, joka normaalikäynnin yhteydessä käy läpi varusteiden riittävyyden, kiinnitykset ja kunnon. Hän sitten raportoi mahdollisista vioista ja puutteista kiinteistön omistajalle tai haltijalle ja antaa ohjeita korjausten suunnittelussa. >>

Pyydä tarjous! KerabitPro Oy Vantaa | Puh. 010 851 1000 | info@kerabit.fi

www.kerabit.fi Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

31


Työtilaukset:

010 288 6500 LVI-HUOLTO PALVELUT AMMATTITAIDOLLA Consti tarjoaa palvelukseesi parhaat • korjausurakoinnin • talotekniikan • linjasaneerauksen • julkisivusaneerauksen • pihojen ja ympäristöjen rakentajat Uudistamme mm. asunto- osakeyhtiöitä ja toimistokiinteistöjä sekä julkisen sektorin kohteita.

Tilaa Kahvilusikan omasta keittiöstä kokouksesi tarjoilut ja kahvitukset. Lisäksi saatte kaikki toimiston arkeen tarvittavat tuotteet meiltä yhdellä tilauksella samasta paikasta www.kahvilusikka.fi Kysy myös meiltä Viikkohedelmätoimituksia, tilavuokrista ja lounassalaatti toimituksista.

Tervetuloa toivottavat Kahvilusikan tytöt Eeva-Mai ja Kaisa

Jos katolle meneminen tai siellä liikkuminen on nuohoojan mielestä vaarallista, pitää nuohoojan lain mukaan ilmoittaa siitä kirjallisesti sekä nuohottavan kohteen edustajalle että pelastuslaitokselle. Jos taas pelastusviranomainen havaitsee puutteita, jotka aiheuttavat vakavan vaaran henkilöturvallisuudelle, hän määrää puutteet korjattaviksi. Havaitut puutteet on syytä korjata välittömästi. Pelastuslain mukaan viranomaisen määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Normaalin vesikattoremontin yhteydessä uusitaan usein myös kattoturvatuotteet nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi. Kattoliiton toimitusjohtaja Mikko Ahtola toivoo, että taloyhtiöt kiinnittäisivät huomiota urakkasopimukseen kattoremontteja teettäessään. – Kannattaa varmistua huolellisesti siitä, että urakoitsija on sopimuksessa merkinnyt itsensä päätoteuttajaksi. Jos näin ei ole, katsotaan rakennushankkeeseen ryhtyvä taloyhtiö päätoteuttajaksi ja vastuu työmaan turvallisuudesta siirtyy suurelta osin sille. l

Puh: 09 738 911 | info@kahvilusikka.fi | www.kahvilusikka.fi

R&A

Maalaus ja Saneeraus Oy

» Julkisivusaneeraukset

00770 Helsinki 041-5481192 0400-930344 040-7589758

32

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

Laatua Rakentamiseen

Soita ja ! ä kysy lisä


ILMOITUS

Katolla liikkujan turvallisuus on taloyhtiön vastuulla Taloyhtiöt ovat huonosti perillä siitä tosiasiasta, että pelastuslain 379/2011 pykälän 13 mukaan vastuu kattotikkaiden ja muiden kattoturvatuotteiden tarkastuksesta ja kunnossapidosta on taloyhtiöllä. Turvavarusteet pitää tarkastaa vuosittain ja tarkastuksen saa tehdä vain valtuutettu tarkastaja. Talon katolle on joidenkin ammattimiesten pakko mennä. Ainakin huoltomiehet, nuohooja ja mahdollisesti lumia pudottavat henkilöt työskentelevät siellä säännöllisesti. Kattotyöskentelyn pitää sujua turvallisesti ja siksi katolla on oltava riittävä ja standardinmukainen turvajärjestelmä. Kiinteistönomistaja on vastuussa tikkaiden, kattokulkuteiden ja muiden turvavarusteiden kunnossa pysymisestä. Lain mukaan kattoturvatuotteet pitää tarkastaa vuoden välein. Katolle kiipeävän omalla vastuulla on putoamissuojatuotteiden – kuten vaikkapa valjaiden – silmämääräinen tarkastus ennen ja jälkeen jokaisen käytön. Jos suojaimen varaan on pudottu, se pitää poistaa käytöstä välittömästi ja tarkastuttaa ennen uutta käyttöä. Espoolainen VHT-Palvelut on vankan ammattitaidon omaava ja luotettava kumppani kattoturva-asioissa. Nimen kirjaimet VHT on lyhenne sanoista Valmistajien Hyväksymä Tarkastuspalvelu ja sen mukaisesti yrityksellä on oikeus suorittaa lakisääteiset tarkastukset. Luonnollisesti yritys myös myy ja asentaa kattoturvatuotteita ja putoamissuojaimia. – Palvelemme yrityksiä, kuntia ja yksityisiä asiakkaita koko Suomen alueella, kertoo yrittäjä Janne Järvelä VHT-Palveluista. – Meiltä asiakas saa kokonaisvaltaisen palvelun. Putoamissuojainten lisäksi myymme ja asennamme muun muassa vaijeri- ja kiskojärjestelmät, lumiesteet, lumirallit ja kulkutasoja. Yrityksen palveluihin kuuluu myös kattava tarkastuspalvelu. Kokonaisten putoamissuojainjärjestelmien lisäksi VHT-Palvelut tarkastaa myös turvatarraimet, kelautuvat turvatarraimet, taakkatarraimet, valjaat, köydet ja kulkusillat.

Putoamissuojaimen tarkoitus on estää putoaminen korkealta tai pysäyttää putoaminen turvallisesti. Suojaimia on käytettävä aina, kun putoamisvaara on olemassa. Jo parin metrin korkeudessa oleva kaiteeton paikka on niin vaarallinen, että suojaimen käyttö on perusteltua. Putoamissuojaimia on monenlaisia. Oikeantyyppisen suojaimen valintaan vaikuttavat monet seikat. Vaaraa katolla kannattaa ensisijaisesti torjua rakenteellisin keinoin – kuten vaikkapa suojakaiteilla. Katolla olisi hyvä olla putoamissuojainjärjestelmä tai kiinnityspiste köyden kiinnitystä varten, jos kaiteita ei ole mahdollista laittaa. Kaikissa kattoturva-asioissa parhaan avun saa kuitenkin kääntymällä suoraan ammattilaisen puoleen. VHT-Palveluiden Janne Järvelä odottaa yhteydenottoasi ja on valmiina auttamaan taloyhtiötä ammattitaidolla ja luotettavasti.

VHT-Palvelut Aallonkohina 8 D 71, 02320 ESPOO 040-5904 592, 040-0420 427 janne.jarvela@vht-palvelut.fi

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

33


ILMOITUS

Ammattilaisen tekemä puunhoitosuunnitelma ehkäisee yllätyksiä Puiden hoitoon kiinnitetään yleensä huomiota vasta siinä vaiheessa, kun niissä on jo selkeästi jotain vialla. Puunhoitosuunnitelma valmistelee tulevaan ja pitää vuosien varrella kehittyvät ikävät yllätykset loitolla.

Silmä tottuu kasvavaan puuhun Taloyhtiöissä on hyvä huomioida myös se, että

34

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

töitä tehdessä pyritään aina toimimaan puun oma biologia huomioon ottaen.

Arboristi avuksi uudiskohteeseen Ammattitaitoinen arboristi olisi syytä kutsua paikalle myös uudisrakennuskohteisiin. Mäkelä kertoo yllättävän yleisestä ongelmasta, jossa taloyhtiön piha-alueiden puut on jouduttu uusimaan muutaman vuoden kuluttua istutuksesta. Viherrakennusurakkaan valittiin usein halvimman tarjouksen jättänyt yritys. Se tarkoitti yleensä sitä, että taimimateriaali oli halvinta mahdollista ja multaa levitettiin pihalle vähemmän kuin olisi ollut tarpeen. Kun uudiskohteessa oli ehditty asua kolmisen vuotta, alkoivat pihan puut kuolla. Taimilla on toki takuu, mutta kun valmiiksi huono taimimateriaali korvataan samanlaisella, eikä maaperään tehdä muutoksia, kuolevat myös seuraavat taimet. – Ensinnäkään takuu ei enää yltä kolmansiin taimiin ja toisekseen tässä vaiheessa ollaan hukattu aikaa jo vuosia. Autonhan saa aina uuden hajonneen tilalle, mutta kuollutta puuta ei noin vain korvatakaan. Puunhoidossa kun ei rahallakaan saada takaisin menetettyä aikaa.

iden

hoitajien

Oy

is

Pu

fa mi liar

vakuutusyhtiö usein pesee kätensä korvausvelvollisuudesta, jos ilmenee, että puussa on ollut ennen vahingon sattumista selkeästi nähtävissä oleva vika. Tällöin vahinkotapauksissa taloyhtiö joutuu vastuunsa mukaisesti korvaamaan aiheutuneet vahingot. Mäkelä ei kuitenkaan kannusta siihen, että puihin kiinnitetään huomiota vain silloin, kun niissä on jotain pielessä. Hän kehottaa taloyhtiöitä teettämään ammattilaisella puunhoitosuunnitelman, jossa kartoitettaisiin, millainen puu on nyt ja mitä on odotettavissa esimerkiksi kymmenen tai viidentoista vuoden sisällä. – Puiden muutokset vuosien saatossa ovat hitaita ja melko vähäisiä, viidessä vuodessa ei välttämättä muutu juuri mitään. Me kuitenkin osaamme katsoa, milloin esimerkiksi parkkipaikan vaahteran oksat kasvavat roikkumaan autojen päälle ja aiheuttavat mahdollisesti ongelmia. Kun puunhoidosta on tehty selkeä suunnitelma, ei yllätyksiäkään pääse tulemaan. Silmä tottuu hitaasti kasvavaan puuhun, jolloin muutoksiin saatetaan herätä aivan yhtäkkiä vasta siinä vaiheessa, kun kasvua on tullut jo aivan liikaa. Jos esimerkiksi autojen päällä roikkuva oksa on jo kovin suuri, tulee puulle kohtuuttoman kokoisia leikkuuhaavoja. Puulle toki voi tehdä paljon muutakin kuin vain leikata venähtäneitä oksia. Erityisesti EteläSuomessa suosittujen vaahteroiden tyypillisiä ongelmia ovat heikot haaraliitokset. Puulle voidaan kuitenkin tehdä latvustuentoja, jotka estävät haaran katkeamisen. Hoidettiinpa puuta millä keinoin tahansa, Puidenhoitajien Oy:n toimintaperiaate on tilanteesta riippumatta se, että puuta vahingoitetaan aina mahdollisimman vähän. Puuhun kiivetään köysien, ei puukiipeilykenkien avulla ja

i th er

a

Kaunis puu piristää ankeimmankin betonipihan ilmettä huomattavasti. Kauneimmilla yksilöillä kuitenkin alkaa usein olla jo sen verran ikää, että ilman asianmukaista hoitoa puun esteettisyydestä ei ehditä nauttia pitkään. Jos puussa alkaa näkyä kääpiä, kuolleita oksia, runkovaurioita tai mitään muuta epäilyttävää, jonka maallikko pystyy havaitsemaan, on parasta kutsua paikalle ammattiapua. Vastuu puusta kuuluu aina sen omistajalle, eli taloyhtiön alueella kasvavasta puusta vastuu on taloyhtiöllä itsellään, ei sen asukkailla tai huoltoyhtiöllä. Puidenhoitajien Oy:n toimitusjohtaja Tapani Mäkelä painottaa, että huonosti hoidettu puu voi olla turvallisuusriski. – Jos puusta löytää mitään epäilyttävää ja se on sellaisella paikalla, että se voi romahtaessaan vahingoittaa rakennuksia, autoja, eläimiä tai ihmisiä tai jopa tappamaan, kannattaa pyytää joku paikalle. Me näemme puusta jo silmämääräisesti paljon maallikkoa enemmän ja osaamme sanoa heti, kannattaako sille teettää kuntoarviota, vai onko se jo niin huono- tai hyväkuntoinen, ettei kannata, Mäkelä kertoo. Puidenhoitajien Oy on perustettu vuonna 1995, joten kokemusta heillä on kertynyt jo yli 20 vuotta. Yrityksen kaikki kolme työntekijää ovat sertifioituja arboristeja ja Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY:n jäseniä. Pitkän kokemuksen tuoman ammattitaidon antamin eväin yrityksessä on myös koulutettu oppisopimuskoulutuksen kautta neljä jo valmistunutta arboristia. – Pystymme tekemään kaikki puidenhoitoon liittyvät työt ja toimintamme on ympärivuotista, Mäkelä kertoo.

Puukiipijä

-C

Puidenhoitajien Oy www.puidenhoitajat.fi

Puh. 09 752 0010, 0400 462 404 tapani.makela@puidenhoitajat.fi www.puidenhoitajat.fi


ILMOITUS

Vastuuntuntoinen ja osaava maanrakennusurakoitsija Vantaan Kaivuu ja Purku Oy hoitaa vankalla ammattitaidolla ja pitkällä kokemuksella monenlaiset kaivuu- ja maanrakennustyöt.

Vantaan Kaivuu ja Purku Oy on vuonna 2000 perustettu maanrakennusalan perheyritys, joka toimii pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla. Yrityksen päätoimiala on maanrakennusurakointi, jossa se on erikoistunut korjausrakentamiseen. – Erityisosaamistamme on vanhojen kiinteistöjen ulkopuoliset työt, eli tonttivesijohtojen ja viemäreiden kaivuu-, rakennus- ja kunnostustyöt, kertoo toimitusjohtaja Kristian Lindblad. – Lisäksi teemme salaojituksia sekä jonkin verran pieniä rakennusteknisiä töitä LVI-puolelle. Vaihdamme myös viemärit, vesijohdot ja salaojat. Linjasaneerauskohteissa teemme putkipuolelle kuuluvia rakennustöitä, Lindblad jatkaa. Vantaan Kaivuu ja Purku Oy kuuluu kolmen A:n luottoluokitusluokkaan ja tilaajavastuun piiriin, eli yritys on vakavarainen ja vastuullinen toimija. – Ammattitaitoisia työntekijöitämme myös koulutetaan säännöllisesti, joten heidän osaamisensa on aina ajan tasalla, Lindblad toteaa. Vantaan Kaivuu ja Purku Oy:n kalusto on nykyaikaista ja tarkoituksenmukaista, ja yrityksellä on kaikki urakoissa tarvittavat ko-

neet ja välineet. – Meillä on muun muassa kompaktin kokoisia kumitelakaivinkoneita, jotka soveltuvat parhaiten nimenomaan sellaisiin ahtaisiin paikkoihin, joissa usein toimimme. Lisäksi meillä on pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja, sekä kaikki suojaustarvikkeet, ajosillat ja liikennemerkit, joita tarvitaan kadulla työskennellessä, Lindblad kuvailee.

Kokenut ja luotettava yhteistyökumppani Vantaan Kaivuu ja Purku on toiminut maanrakennusalalla jo yli 15 vuotta, ja koko tuon ajan yritys on toiminut samojen asiakkaiden kanssa. – Meillä on vakiintunut tilaajakunta, mikä kertoo siitä, että teemme työmme erittäin hyvin, Lindblad toteaa. Kestävien asiakassuhteiden solmiminen onkin yritykselle tärkeää, ja hyvin hoidetut työt ovat poikineet aina uusia tilauksia. – Pari vuotta sitten teimme Helsingissä Maamiehentiellä huomattavan suuren projektin. Suuremmissa urakoissa kilpailu on haastavampaa, mutta saimme urakan, sillä olimme tilaajaosapuolen kanssa hoitaneet

edelliset hommat niin hyvin, että he halusivat meidät mukaan projektiin, Lindblad kehuu. Vantaan Kaivuu ja Purku Oy on luotettava yhteistyökumppani, joka hoitaa sen, mitä tilataan laadusta ja aikatauluista tinkimättä. – Meillä on vastuuntuntoinen ja osaava porukka, ja olemme olleet alalla jo kauan. Meillä on vahva asiantuntemus ja ammattitaito omalta alaltamme, joten pystymme palvelemaan tilaajia todella hyvin. – Tässä työssä tulee usein vastaan vaativiakin kohteita, mutta meitä eivät pienet vastoinkäymiset haittaa. Olemme hoitaneet urallamme niin monta haastavaakin tilannetta, että meillä on varmasti ratkaisu tilanteeseen kuin tilanteeseen, Lindblad vakuuttaa.

Toimitusjohtaja Kristian Lindblad p. 050 562 6848 lindblad@vantaankaivuujapurku.fi www.vantaankaivuu.com

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

35


Pixabay.com

lll

Teksti: Elina Salmi

Tehoa talon lämmitykseen Lämmitys on taloyhtiön suurin yksittäinen kuluerä. Energiankulutukseen voi kuitenkin vaikuttaa ilman, että koko talonväki palelee. Perinteisten lämmitystapojen tueksi tai tilalle on tarjolla jo useita ratkaisuja, joilla voidaan pienentää energialaskua. Jo pelkkä patteriverkoston ja -venttiilien säätö tuo selvää säästöä kulutukseen, eikä maksa juuri mitään.

36

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017


KUN SÄÄSTÄT VETTÄ, SÄÄSTÄT MYÖS ENERGIAA

Aivan liian suuressa osassa nykyistä talokantaa perussäädön tekemistä on laiminlyöty joko osittain tai kokonaan.

Taloyhtiön hoitokuluista nelisenkymmentä prosenttia muodostuu energian- ja vedenkulutuksesta. Kulutukseen voi onneksi vaikuttaa monin eri tavoin. – Öljyllä lämpiäviä taloja on usein vaihdettu maalämmölle, tietää Sami Seuna Motiva Oy:stä. Hänen osaamisaluettaan ovat muun muassa lämpöpumput, maalämpö sekä energian käyttö ja energiatehokkuus. – Erilaisia hybridirat-

kaisuja on myös asennettu enenevässä määrin. Esimerkiksi sähkölämmitteisissä pienehköissä rivitaloyhtiöissä on otettu lämmityksen avuksi ilmalämpöpumppuja ja kaukolämpötaloissa poistoilmalämpöpumppuja siirtämään lämpöä koneellisesta poistoilmasta käyttöveteen. Lämpö talteen jätevedestä

HUONEISTOKOHTAINEN VEDENMITTAUSJÄRJESTELMÄ Verto on yli 30 vuoden kokemuksella Suomen johtava huoneistokohtaisten vedenmittausjärjestelmien valmistaja. Mittaustulos on luotettava, lukema etäluettava ja järjestelmä helppokäyttöinen. VertoLive on älykkyydessään ylivertainen käyttöliittymä täsmälliseen, huoneistokohtaiseen vedenkulutuksen seurantaan. Se toimii verkkoselaimessa, ilman erillisiä ohjelmia ja siirtää tiedot automaattisesti pilvipalveluun.

WWW.VERTO.FI

Uusimpana tulokkaana alalla on jäteveden muka>>

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

37


Se, saavutetaanko perussäädöllä viihtyvyyden parantumisen lisäksi myös kustannussäästöjä, riippuu luonnollisesti kiinteistön lämmitysolosuhteiden lähtötilanteesta.

na karkaavan lämmön kiinteistökohtainen talteenotto. Asuinkäytössä lämmintä jätevettä tuottavat lähinnä peseytyminen sekä keittiön ja pyykin pesuvedet. Keskivertosuomalainen käyttää päivässä noin 140 litraa vettä, josta noin 40 prosenttia on lämmintä. Toki aiemminkin on puhdistetun jäteveden sisältämää lämpöä saatettu ottaa talteen kunnallisissa jäteveden puhdistamoissa ja sitä on voitu hyödyntää osana kaukolämmön tuotantoa. Nyt on kuitenkin mahdollista ottaa lämpöä talteen kiinteistökohtaisesti jätevedestä – eli juuri noista suihkun, keittiön ja pyykin pesusta muodos-

Meille kiinteistösi kunto on kunnia-asia Tarjoamme yhden katon alta kaikki kiinteistöpalvelualan työt aina siivouksesta ja kiinteistöhuollosta vaativiin teknisiin palveluihin - rtkpalvelu.fi

RTK-Palvelu Oy puh. 029 029 4000 | yritysmyynti@rtkpalvelu.fi

38

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

tuvista vesistä. Suurissa kohteissa voidaan saada jätevesistä tasaisempaa lämpövirtaa ja muutenkin enemmän mittakaavaetua hankinnan kannattavuuden suhteen. Säädöt ja säätölaitteet ajoissa kuntoon

Asumismukavuuden parantamisen ohella samalla energiankulutusta alentava toimi on patteriverkon perussäädön tekeminen taloon. Siinä patteriverkoston ja -venttiilien säädöt asetetaan kohdilleen ja yleensä samalla uusitaan myös patteriventtiilit ja termostaatit. Aivan liian suuressa osassa nykyistä ta-


lokantaa perussäädön tekemistä on laiminlyöty joko osittain tai kokonaan. Seurauksena ovat liian suuret sisälämpötilaerot ja silloin joudutaan ajamaan patteriverkostoon tarpeettoman kuumaa vettä. Patterit myös toimivat usein tehottomasti. Myös patteriventtiilien, patteritermostaattien, paisuntasäiliöiden ja yli 15-vuotiaiden kiertovesipumppujen uusiminen perussäädön yhteydessä olisi erittäin suositeltavaa. Niiden vaihtamisessa vitkutellaan tarpeettoman pitkään, vaikka kyseessä on usein varsin kustannustehokas säästötoimi. Lämmitysverkoston perussäädöllä varmistetaan, että verkos-

ton vesi kiertää oikealla virtaamalla jokaisen lämmityspatterin kautta. Hyvin säädetyn ja tasapainossa olevan lämmitysverkoston ansiosta kiinteistön huoneistojen lämpötila pysyy tasaisena lämmityskaudella ja asukkaiden viihtyvyys paranee. Oikeilla säädöillä tuntuvaa säästöä

Taloyhtiön lämmitysenergiankulutuksen kannalta on tärkeää, että sisäilman lämpötilat ovat yleisten ohjearvojen mukaisia ja että eri asuntojen välillä ei ole merkittäviä lämpötilaeroja. Hyvä huonelämpötila löytyy useimmiten 20–22 asteen välil-

tä. Sitä lämpimämmässä lisääntyvät sisäilmaongelmat ja energiaa kuluu turhan ylilämmön tuulettamisen vuoksi hukkaan. Sopivan lämpötilan kokeminen riippuu muun muassa tottumuksista, vaatetuksesta, tekemisestä, vetoisuudesta, ilmanvaihdosta ja asukkaan omasta fysiologiasta. Viileä tai vetoisa asunto tuntuu epämukavalta ja johtaa tyypillisesti lisääntyneeseen lämmitysenergian kulutukseen, koska ongelmaa yritetään yleensä korjata nostamalla koko lämmitysverkoston lämpötilatasoa. Motivan arvioiden mukaan oikein tehdyllä perussäädöllä voidaan saavuttaa jopa 10–15

prosentin säästö energiankulutuksessa. Se, saavutetaanko perussäädöllä viihtyvyyden parantumisen lisäksi myös kustannussäästöjä, riippuu luonnollisesti kiinteistön lämmitysolosuhteiden lähtötilanteesta. Kaiken kaikkiaan hallittu, ennakoiva, määräaikainen ja huolto-ohjeen mukainen ylläpito kaikissa talon laitteissa säästää silkkaa rahaa. Säätöjen ja säätölaitteiden merkitys energiankulutukseen on yllättävän suuri. Niillä saadaan syntymään selviä säästöjä ilman, että taloyhtiön tarvitsee tehdä suuria investointeja. Parhaassa tapauksessa koko homma hoituu hyvinkin pienillä kuluilla. l >>

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

39


Mitä jos vaihdettaisiin lämmitysmuotoa? Taloyhtiön ei kannata ryhtyä mittaviin korjaushankkeisiin vain energiaa säästääkseen – se ei ole käytännössä kovinkaan kustannustehokasta toimintaa. Muiden talon elinkaaren aikana vastaantulevien remonttien yhteydessä sen sijaan kannattaa miettiä myös rakennuksen energiatehokkuuden parantamista. Korjausten kannattavuutta ei kuitenkaan voi eikä pidä arvioida vain energiansäästön perusteella. Jokaisen ylläpitokorjauksen yhteydessä on hyvä miettiä perusratkaisun rinnalla energiatehokkaampia toteutustapoja ja arvioida kannattavuutta kustannusten erotuksen ja saavutettavan energiansäästön avulla. Perusteellinen hankesuunnittelu rakennusalan ammattilaisen toteuttamana on onnistumisen edellytys myös energiatehokkuutta lisäävissä remonteissa. Yleisin lämmitysmuoto suomalaisissa kerrostaloissa on kaukolämpö. Sen piirissä on noin 75–85 prosenttia

40

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

kerrostaloista ja lähes puolet rivitaloyhtiöistä. Kaukolämpö onkin energiatehokas ja ympäristöystävällinen lämmitysmuoto taajamissa. Toiseksi yleisin on öljylämmitys ja kolmantena tulee sähkö. Lämpöä maasta, auringosta ja ilmasta

Vaihtoehtoja toki on. Uusiutuvia energianlähteitä käyttävät ratkaisut nostavat suosiotaan ja pientaloissa yleistyneet maalämpö, aurinkoenergia ja erilaiset lämpöpumput tekevät tuloaan myös taloyhtiöihin. Esimerkiksi maalämpö voidaan asentaa suhteellisen helposti esimerkiksi öljylämmitys- tai kaukolämpötaloihin, joissa on olemassa vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Maalämpöjärjestelmään kuuluva lämpöpumppu tarvitsee sähköä. Sen tehokkuutta kuvaa lämpökerroin, joka kertoo, miten paljon pumppu tuottaa lämpöä verrattuna sen tarvitsemaan sähköener-

giaan. Tyypillisesti maalämpöjärjestelmän lämpökerroin on kolme eli yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan kolme kilowattituntia lämpöä. Aurinkoenergiaa voidaan käyttää lämmitykseen yhdessä jonkin toisen lämmitysmuodon kanssa. Lämmön ottaa talteen aurinkolämpökeräin, jonka mustaa pintaa aurinko lämmittää. Pinnasta lämpö siirtyy keräimen sisällä olevissa ohuissa putkissa virtaavaan nesteeseen, joista lämpö siirretään varaajaan ja sitä kautta rakennuksen lämmittämiseen. Aurinkolämpökeräin on eri asia kuin kymmeniltä tuhansilta kesämökeiltä ja pientaloista tutut aurinkosähköpaneelit, jotka luonnollisesti soveltuvat myös kerros- ja rivitaloihin. Aurinkosähköpaneelien tuottama sähkö korvaa osan rakennuksen tarvitsemasta ostosähköstä. Erilaiset ilmalämpöpumput yleistyvät hyvää vauhtia myös taloyhtiöissä. Esimer-

kiksi sähkölämmitteisissä rivitaloyhtiöissä huoneistokohtainen ilmalämpöpumppu alkaa olla jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Poistoilmalämpöpumppuja puolestaan asennetaan suurempiin rakennuksiin. Ilmanvaihdon mukana poistuukin runsaasti lämmintä ilmaa, josta voidaan ottaa lämpö lämpöpumpulla talteen ja palauttaa se rakennuksen lämmitysjärjestelmän käyttöön tai käyttöveden lämmittämiseen. Poistoilmalämpöpumpun voi liittää vanhaan ilmanvaihtojärjestelmään, jolloin se korvaa vanhat ilmanvaihtokoneet ja –puhaltimet. Poistoilmalämpöpumpulla saatetaan säästää noin 40 prosenttia rakennuksen lämmitysenergiasta. Koska lämmönlähteenä on aina noin 21-asteinen sisäilma, tuottaa pumppu lämpöä vuoden ympäri kelistä riippumatta kahden-kolmen kilowatin vakioteholla. Poistoilmalämpöpumppu usein kohentaa


energialaskun lisäksi asunnon sisäilmaa ja viihtyvyyttä. Asukkaat mukaan säästötalkoisiin

Maalämpö, aurinkoenergiaan perustuva lämmitysjärjestelmä tai poistoilmalämpöpumppu on mittava investointi, mutta energia on edullista ja säästöä syntyy

varmasti. Kuinka paljon energialasku pienenee ja millaiseksi laitteiden takaisinmaksuaika muodostuu, on monen tekijän summa ja riippuu kokonaisuudesta. Merkittäviä säästöjä on mahdollista saada aikaan myös olemattomin kustannuksin. Kun vaikkapa ilmanvaihdon käyntiaikoja säädetään tarpeenmukai-

siksi, voi joissakin tapauksissa säästyä lämpöä ja sähköä. Olennainen rooli energian säästämisessä on myös talon asukkailla, jotka useinkaan eivät ole yhtä hyvin selvillä energian ja veden kulutuksesta kuin vaikkapa omakotiasuja. Asukkaat on mahdollista saada mukaan talkoisiin kertomalla kulutuksesta säännöllisesti ja

riittävän usein. Samalla voi antaa säästövinkkejä. Tiedottamisen pitää olla jatkuvaa, koska uusien asioiden omaksuminen ottaa yleensä aikaa.

Lähde: Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu ymparisto.fi

huoneistokatsastus.fi - Huoneiston arvon ja asumisterveyden turvaamiseksi Taloyhtiöille 195€ /huoneisto, kysy lisää, p. 040 833 6216!

huoneistokatsastus_lehtiilmoitus_185x65_final.indd 1

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017 25.4.2017 7.46

41


Nanopinnoitteella kylpyhuoneelle lisää vuosia Harvat tietävät, että kalliille kylpyhuoneremontille on olemassa vaihtoehto. Huolellinen, ammattilaisen suorittama puhdistus ja nanopinnoitus pidentävät kylppärin elinikää vuosia – ja kustannukset ovat murto-osa remontin kuluista.

Keski-Euroopassa ja muualla maailmassa kodin ja julkisten tilojen nanopinnoitus on jo tuttu juttu, mutta meille se on vasta tulossa. Nanopinnoituksen avulla voidaan suojata esimerkiksi kylpyhuoneen pinnat niin, etteivät likaavat aineet pääse tarttumaan ja imeytymään niihin. Samalla käyttöikä pitenee, puhdistus helpottuu ja ympäristölle ja pinnalle haitallisten puhdistusaineiden käyttö vähenee oleellisesti. Vahva toimija alalla on Nanoksi Oy. Kokemusta on kertynyt jo lähes neljästäsadasta kohteesta. – Eräs työntekijämme käyttää toiminnastamme sanontaa, että me teemme kylpyhuoneiden ehostuksia ilman kalliita remontteja, kertoo liiketoiminnasta vastaava Jukka Laks Nanoksi Oy:stä. – Ehostuksen ansiosta kylpyhuone saadaan uudennäköiseksi ja myös pysymään sellaisena. Nanopinnoite on vettä ja rasvaa hylkivä ja se antaa pitkäaikaisen suojan pinnalle. Elävässä elämässä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kalkki ja ruoste ovat paljon helpommin poistettavissa suojatulta pinnalta eikä home pääse tarttumaan pinnoitteen päälle. Pinnoitteen ominaisuudet myös vähentävät tehokkaasti mikrobien lisääntymistä suojatulla pinnalla. Pinnoite on hengittävä, joten sen alle mahdollisesti pääsevä kosteus haihtuu pois. Pinnoite kestää käytössä useita vuosia. Se kestää hyvin myös erilaisia puhdistusaineita, mutta useimmiten puhdistamiseen riittää lämmin vesi ja mikrokuitulii-

42

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

na. Kylpyhuoneesta tulee helppohoitoinen ja se säilyy hyvännäköisenä pitkään.

Ensin huolellinen puhdistus, sitten pinnoitus Nanoksi Oy:n ammattilaiset aloittavat kylpyhuoneen pintojen huollon perusteellisella puhdistuksella. Se on onnistuneen lopputuloksen kannalta oleellisen tärkeää. – Saamme lähes poikkeuksetta pinnat puhtaiksi, vaikka niissä olisi kalkkia, ruostetta, hometta tai muuta, hankalasti irrotettavaa likaa. Teemme myös puhdistustyön aina itse, koska vaatimustasomme on korkea. Siivousliikkeiden työn jälki ei riitä meidän kriteereihimme. – Tarvittaessa teemme puhdistuksen ja pinnoituksen yhteydessä muuta pientä huoltoa. Kiinnitämme irtolaatat ja vaihdamme tarvittaessa halkeilleet. Siistimme huolella ja tarvittaessa vaihdamme niin laatta- kuin silikonisaumatkin. Puhdistukset tehdään aina kohteen lian vaatimalla tavalla. Koska likaa on niin erityyppistä, niin menetelmätkin vaihtelevat sen mukaan. Puhdistuksen jälkeen levitetään kullekin pinnalle parhaiten sopiva nanopinnoite, jonka annetaan kuivua ja karkaistua rauhassa. – Pinnoitteiden välillä on todella isoja eroja ja olemmekin testanneet niitä erittäin paljon. Tämän tuotetestauksen ansiosta käytämme esimerkiksi laattasaumoissa vain yhtä tiettyä pinnoitetta, koska se on osoittautunut ylivoimaiseksi muihin verrattuna.

Muitakin tiloja kannattaa suojata nanopinnoitteilla Kuten jo aiemmin on todettu, ovat pinnoituksen kustannukset murto-osa remontin kustannuksista ja kylpyhuoneen saa vuosia lisää ikää. Erityisen hyödyllistä on pinnoittaa uudet märkätilat, joiden käyttöikä pitenee suojauksen ansiosta 10–15 vuotta. Nanopinnoitteilla voidaan toki suojata kaikenlaisia pintoja. Esimerkiksi keittiötiloissa välitila, tasot ja lattiat hyötyvät nanopinnoitteesta. Saunan lauteet kannattaa ehdottomasti pinnoittaa uusina. Nanoksi Oy tekee paljon myös julkisten tilojen suojauksia. Nanopinnoituksen avulla voidaankin nopeasti ja edullisesti parantaa esimerkiksi ravintoloiden, kahviloiden, huoltoasemien ja hotellien asiakastyytyväisyyttä, helpottaa siivousta sekä esimerkiksi parantaa asuntojen vuokratuottoa. Vähentynyt remontointitarve myös pienentää kiinteistön elinkaarikustannuksia. – Meidän asennuspäällikkömme onkin joskus tokaissut, että jos ihmiset todella tietäisivät, mitä meillä tehdään, niin meillä olisi ulkona pitkä jono.

Nanoksi Oy Myynti 050 564 2771 asiakaspalvelu@nanoksi.fi www.nanoksi.fi


ILMOITUS Ennen:

Jälkeen:

Ennen:

Jälkeen:

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

43


KATTOPALVELU

kattoremontit ● kattohuollot ● kattotuotteet

• Kattojen uusimiset • Kattokorjaukset • Kattotarkastukset • Kattomuutokset • Lämpöeristykset • Kirvesmiestyöt • Peltisepäntyöt • Kattojen harjaustyöt • Kattojen pesutyöt • Sammaleentuhokäsittelyt • Kattotiilien pintasuojaukset

MAALAUSPALVELU

ulkomaalaukset ● kattomaalaukset ● pohjatyöt

• Ulkomaalaustyöt • Kattomaalaustyöt • Ruosteenestomaalaukset • Sokkelimaalaukset • Pohja- ja pintamaalaukset • Pohjatyöt

RAKENNUSPALVELU

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

• Irtonaisten maalien poistamiset • Huonokuntoisten puuosien vaihto • Ruosteiden poistamiset • Homepilkkujen poistamiset • Huoltopesut ja homepesut • Panssaripesut ja peltipesut

ulkoverhousremontit ● remonttityöt ● rakennustyöt

• Ulkoverhousremontit • Lämpöeristystyöt • Ikkunat • Ulko-ovet • Korjaustyöt • Asennustyöt

44

• Pelti- ja Tiili sekä Huopakatot • Piipunpellitykset • Piipunhatut • Savupiippujen korjaustyöt • Pieneläinesteet • Lintuesteet • Kattoikkunat • Kattoluukut • Kattojen läpivientikappaleet • Hengittävät harjatiivisteet • Lumiesteet • Tikkaat • Kattosillat • Vesikourujen uusimiset • Vesikourujen korjaukset • Vesikourujen puhdistukset

• Huoneistoremontit • Keittiöremontit • Sisämaalaustyöt • Tasoitetyöt • Puusepäntyöt • Kaikki remontti- ja rakennustyöt


ILMOITUS

Hyvin tehty työ puhuu puolestaan Jutra Oy panostaa tekemissään remonteissa parhaaseen mahdolliseen laatuun.

Kun puhutaan hyvästä ja luotettavasta remonttifirmasta, tulee lähes aina esiin kolme asiaa; työn ja materiaalien korkea laatu, yrityksen luotettavuus ja sovituista aikatauluista kiinni pitäminen. Esimerkiksi huoneisto-, kylpyhuone- ja saunaosastoremontteja sekä timanttiporauksia ja -sahauksia tekevä helsinkiläinen rakennusliike Jutra Oy on panostanut kaikkiin näihin kolmeen osa-alueeseen. Tänä päivänä rakennusalalla on muodostunut ongelmaksi se, että urakkahintoja poljetaan niin alhaiselle tasolle, ettei projektia ole mitenkään mahdollista toteuttaa siihen hintaan lain ja säädösten puitteissa. Asiallisesti veronsa, sivukulunsa ja muut maksunsa maksava yritys jää siinä rytäkässä altavastaajaksi. Jutran Ilpo Koskinen heittääkin ilmoille kysymyksen, miten halpatyötä tekevät yritykset voivat todistaa luotettavuutensa? – Me emme ole lähteneet mukaan hintasotaan, vaan panostamme siihen, että asiakas voi olla aina tyytyväinen niin työn jälkeen kuin siihen liittyviin prosesseihinkin, Koskinen painottaa.

Luotettavuus on Jutran tärkein valtti Jutra tekee yhteistyötä useiden suurimpien rakennusyhtiöiden, kuten SRV:n, Lemminkäisen, YIT:n ja Constin kanssa. Myös alihankintana tehdyissä urakoissa luotettavuus on ensiarvoisen tärkeää. – Meillä on tilaajavastuuasiat kunnossa ja korkein AAA-luottoluokitus. Olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että voimme rehdisti sanoa olevamme luotettava yhteistyökumppani. On erittäin tärkeää, että samat asiat ovat kunnossa myös kumppaneillamme. Yhteistyökumppaneita Jutralla on toki niinkin päin, että heidän urakkoihinsa asiakas saa sähkö- ja putkityöt Jutran kautta. Koskinen kertoo, että heillä on vakiintuneet ja oman työn yhteydessä laadukkaiksi havaitut kumppanit koko LVIS-kentälle. Perinteisten remonttipalvelujen lisäksi Jutra tekee timanttiporausta ja -sahausta. Timanttiporaus on tehokas tapa mittatarkkojen pyöreiden reikien poraamisen ilman pölyä ja tärinästä aiheutuvia runkoääniä. Timanttiporaus soveltuu esimerkiksi viemäriasennusten läpivienteihin sekä ilmastointi-, vesi-, lämpö- ja sähköputkien läpivienteihin. Timanttisahauksella on mahdollista toteuttaa tarkat läpiviennit. Timanttisahaus soveltuu esimerkiksi ikkuna-, ovi- ja porrasaukkojen tekemiseen. Timanttiporauksella ja -sahauksella voidaan työstää kovia rakenteita kuten betonia, tiiltä, kiveä. Oli Jutralta tilattu työ mikä tahansa, Koskinen tiivistää yrityksensä kilpailuvaltin yhteen lauseeseen: – Hyvin tehty työ puhuu puolestaan.

Hyvä työnjälki syntyy laadukkailla materiaaleilla Jutra käyttää remonteissa kotimaisten Kaakelikeskuksen, Laattapisteen ja Tikkurilan tuotteita varmistuakseen siitä, että työn jälki on aina ensiluokkaista. Laadukkaiden materiaalien lisäksi Jutran selkeä kilpailuvaltti on pitkä kokemus – yritys on perustettu 25 vuotta sitten ja sekä Koskisella itsellään että hänen työntekijöillään on yli 35 vuoden kokemus rakennusalalta. – Markkinoiltahan löytyy vaikka minkälaista maalia ja systeemiä, mutta laatuun panostaminen kannattaa. Siinä missä halvoilla tuotteilla esimerkiksi seinän joutuu maalaamaan monta kertaa, laatutavaralla riittää pohja- ja pintamaalikerrokset, jolloin säästöä syntyy käytetystä ajasta. Meillä on kaikessa mentaliteettina, että hommat tehdään kerralla kunnolla. Kylpyhuoneremonteissa pysyy tiukasti vanha käsitys, että lattiavaluun käytettävä betoni kuivuu sentin viikossa, mutta nykyään saatavilla on huomattavasti nopeammin kuivuvia tuotteita. Kukapa ei tahtoisi kylpyhuonettaan valmiiksi jopa viikkoja nopeammin?

0400 209 229, koskinen.ilpo@jutra.fi www.jutra.fi

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

45


TUOTEUUTISIA WWW.ONE4ALL.FI

Digitaaliset ratkaisut taloyhtiön viestintätarpeisiin Kotimaisen One4allin digitaaliset porrasnäytöt ja uusi PNT®mobile -applikaatio helpottavat taloyhtiön päivittäistä toimintaa ja parantavat viestintää niin asukkaiden, taloyhtiön hallituksen, isännöitsijän kuin huoltoyhtiönkin välillä. Monikanavainen ja reaaliaikainen viestintä edistää hyvää hallintoa ja lisää asumisviihtyvyyttä. Digitaaliset porrasnäytöt ja PNT®mobile toimivat saumattomasti yhdessä tai loistavasti erikseen omina palveluinaan. One4allin palvelua hallitaan etänä helppokäyttöisen selainpohjaisen hallintajärjestelmän kautta. Taloyhtiö saa palvelussa käyttöönsä myös varauskalentereita esimerkiksi saunan tai pesutuvan varauksiin. Uusi PNT®mobile mahdollistaa reaaliaikaisen tiedottamisen sekä kahdensuuntaisen viestinnän asukkaan ja taloyhtiön hallinnon välillä. Asukkailla on käytössään myös ilmoitustaulu, joka korvaa porraskäy-

tävän ”heippalaput”. Asukas voi määritellä itse, haluaako viestinsä näkyviin joko omaan rappuun, koko yhtiölle tai mahdolliseen yhteisöön. Lisäksi taloyhtiöön voidaan aktivoida virtuaalinen kirpputori, jonka kautta asukkaat voivat keskenään myydä ja vaihtaa itselleen tarpeettomia tavaroita. PNT®mobilen kautta voi lähettää helposti tiedotteita tai tallentaa dokumentteja joko kaikille asukkaille tai vain rajatulle asukasryhmälle. Palvelun kautta voidaan myös tehdä kyselyitä ja näin osallistaa asukkaat päätösten tekoon. Lisäksi ohjeet, säännöt ja pelastussuunnitelma ovat helposti luettavissa. Applikaation avulla asukkaalla onkin kaikki asumisen asiat yhdessä paikassa. Palvelun sisältö määritellään aina taloyhtiön tarpeen mukaan. PNT®mobile on ladattavissa Androidille ja iOSille ja käytettävissä myös selaimella.

WWW.SYLVANIA.FI

Elohopealampun voi korvata valaisinta vaihtamatta Niin kuntasektori kuin taloyhtiötkin miettivät kuumeisesti ratkaisuja ulkovalaistuksen kustannustehokkaaseen toteuttamiseen sen jälkeen, kun EU-direktiivi kielsi elohopealamppujen markkinoille saattamisen huhtikuussa 2015. Mahdollinen valaisinten vaihto on yleensä suurempi kustannuserä kuin uudet valonlähteet. Sylvanian uusi Relumina-monimetallilamppu mahdollistaa elohopealamppujen korvaamisen ilman valaisinten vaihtoa. Keraamista monimetallitekniikkaa hyödyntävät Relumina-lamput voidaan asentaa suoraan elohopealamppujen tilalle, joten olemassa olevia liitäntälaitteita ei tarvitse vaihtaa. – Ulkovalaisimet ostetaan 30 vuoden kustannustehokkuusajattelulla, mutta kokemukset esimerkiksi ledeistä ovat vielä melko vähäisiä. Kuntasektorille ja taloyhtiöille olennainen informaatio on, että heidän

46

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

ei tarvitse tehdä kymmenien tuhansien eurojen valaisinremonttia kiireessä, vaan on olemassa vaihtoehto, sanoo Feilo Sylvania Finland Oy:n toimitusjohtaja Tommi Erviö. Tuote on edullinen ja nopea ratkaisu elohopealamppuvalaisimiin, joita ei haluta vaihtaa. Esimerkiksi puisto-, pientie- ja pihavalaisimet voidaan varustaa Reluminalampulla ja näin muutoin hyväkuntoista valaisinta ei tarvitse turhaan vaihtaa uuteen. Käytössä olevat design-, tunneli-, pollari- ja seinävalaisimet voidaan Sylvanian mukaan varustaa Relumina-lampulla niin, että ne toimivat jatkossa moitteettomasti tuottaen tasaista hyvän värintoiston omaavaa valkoista valoa. Sylvania lupaa Relumina-lamppujen säästävän merkittävästi energiaa, maksavan itsensä nopeasti takaisin ja tarjoavan paremman valonlaadun helposti suoran vaihdettavuuden ansiosta.

RELUMINA-LAMPUN OMINAISUUDET • Korvaa suoraan elohopeahöyrylampun monimetallilampun tekniikalla • Energiansäästö yli 30 prosenttia • Valoteho jopa 93 lm/W • Korkea värintoistoindeksi (CRI 84) • Maksaa itsensä takaisin 4 000–10 000 tunnin kuluessa alkuperäisestä investoinnista • Lisää valotehoa ja parantaa värintoistoa • Valaisimeen ei tarvitse tehdä muutoksia – liitäntälaitteiden ja ohjausjärjestelmien vaihdosta ei koidu kustannuksia


WWW.LAKEA.FI

Lakean Sydänpuu-konsepti mullistaa puukerrostalorakentamisen Seinäjoelle nouseva Lakean Tuohi on ensimmäinen rakennus, jossa hyödynnetään uutta Sydänpuurakennusmenetelmää. Kohteen rakennustyöt alkavat vuoden 2017 syksyllä, ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2018 aikana. Kohteen kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa Lakean kanssa yhteistyössä ovat Betoniluoma Oy, arkkitehti Marco Casagrande / Casagrande Laboratory Center of Urban Research Oy, rakennesuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja LVIS-suunnittelu Granlund Pohjanmaa Oy.

Lakea Oy on hakenut patenttia kehittämälleen innovaatiolle, joka yhdistää betoni- ja puurakentamisen ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäisen uudella menetelmällä rakennettavan kuusikerroksisen puukerrostalokohteen arvioidaan valmistuvan vuonna 2018. Puukerrostalorakentamisen edelläkävijä Lakea Oy on kehittänyt uudenlaisen, tilaelementeistä rakennettavan puukerrostalon. Talossa betonirakenteinen kostean tilan elementti ja talon muut, puurakenteiset osat rakennetaan aiempaa turvallisemmalla ja kustannustehokkaammalla tavalla. – Sydänpuu-konseptissa betoninen kylpyhuone-elementti asettuu rakennuksen keskelle, ja päällekkäin ladottuina elementit toimivat itsekantavana rakenteena. Perinteisesti moduulirakentamisessa kylpyhuoneelementti on sijoitettu puurakenteisen moduulin sisälle. Kahden tilaelementtituotteen päällekkäisyys vaikeuttaa moduulituotantoa ja nostaa rakentamisen kustannuksia, uuden konseptin ideoija ja Lakean tekninen johtaja Veikko Jokimäki sanoo.

Tasalaatuista rakentamista olosuhteista huolimatta Puurakenteisten tilaelementtien rakentaminen, kuljettaminen ja asentaminen helpottuvat, kun betoninen märkätila on oma erillinen moduulinsa. Betonielementti asennetaan en-

sin ja puurakenteiset osat sen ympärille. – Konsepti takaa rakentamisen tasalaatuisuuden, kun laadukkaat elementit valmistetaan sisätiloissa sääolosuhteiden ulottumattomissa. Malli luo myös lisämahdollisuuksia talojen ja huoneistojen muunneltavuudelle. Samoja moduuleja voi hyödyntää sijoittelemalla niitä eri tavoin. Huoneistoja voidaan myös yhdistää tai erottaa lisäämällä tai vähentämällä tilaelementtien välisiä kulkuaukkoja, Jokimäki tarkentaa.

Patentoimisen kannalta merkittävä innovaatio Lakea Oy on hakenut konseptilleen patenttia. Konsepti mahdollistaa moduulirakentamisen sarjatuotannon, luo elementtitehtaille uusia mahdollisuuksia ja yhdistää puu- ja betonirakentamisen uudella tavalla. Kahden erityyppisen tilaelementtituotteen yhdistämistä samassa kohteessa ei Sydänpuu-konseptin kaltaisesti ole markkinoilla. Patenttiasiamies Jorma Tuovinen immateriaalioikeuksien asiantuntijayritys Berggrenistä kuvaa Sydänpuu-konseptia patentoimisen kannalta ”herkulliseksi”.

– Patenttisuojan saamiseksi vaaditaan aina tietyt perusteet. Sydänpuu-konseptissa otetaan useampia teknisiä kehitysaskeleita samalla ratkaisulla, ja niiden myötä säästetään kustannuksia. Hyödyt ovat selkeästi osoitettavissa ja perusteet patentin myöntämiselle ovat olemassa. Kokonaisuus vaikuttaa patenttiasiantuntijan näkökulmasta kerrostalorakentamisen alueella uudelta ja keksinnölliseltä. Patentti- ja rekisterihallitus selvittää patentin saamisen mahdollisuudet noin 6–10 kuukaudessa. Patentin kohteen tarkat tiedot ovat salassapidettäviä puolentoista vuoden ajan hakemuksen jättämisestä. Patenttia haetaan ensin Suomessa, mutta Tuovinen ei pidä mahdottomana, että myöhemmin Sydänpuun patenttisuojaa laajennettaisiin kansainväliseksi. – Lakean tapauksessa hakemus kannatti ehdottomasti jättää. Kyse on merkittävästä innovaatiosta, ja jos suoja saadaan, tuo se Lakealle hyvin suuren markkinaedun. Mikäli nämä tekniset ratkaisut saadaan patentoitua, tulee niillä olemaan vaikutuksensa rakentamisen tapoihin laajemminkin, Tuovinen summaa.

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

47


ASUNTO-OSAKEYHTIÖSI HALLITUKSEN JÄSENELLE UUDELLEEN OHJATTAVAKSI

LA-KATTOHUOLTO.FI 100% suomalainen yritys

EN

ENN

EEN

JÄLK

ÄLÄ VAIHDA KATTOASI TURHAAN.

Monesti pelkkä huolto riittää. LA Kattohuollon täyspalvelu taloyhtiöille: - aina ilmainen kuntoarvio - oikein mitoitettu kattohuoltotarjous kirjallisena - kirjallinen sopimus - ammattikäsittely takuutyönä paikallisilla tekijöillä - takuutyö ja tyytyväinen asiakas

TILAA ILMAINEN KUNTOARVIO KATOLLESI! Soita 010 3220 240 tai katso lisää www.la-kattohuolto.fi

Kattopalvelumme: - kattojen puhdistukset ja sammalentorjuntakäsittelyt - tiili-, huopa- ja peltikattojen pesut ja maalaukset - vuositarkastukset ja -huollot - kattoturvatuotteet - korjaukset

Soita ja kysy lisää!

LA-KATTOHUOLTO OY

010 322 0240 myynti@la-kattohuolto.fi 48

Omakiinteistö Helsinki 3 | 2017

Korkein luottoluokitus ©Soliditet

2016

UUSIMAA | VARSINAIS-SUOMI | HÄME | PIRKANMAA | KESKI-SUOMI | SAVO | KYMENLAAKSO | POHJANMAA | POHJOIS-POHJANMAA | LAPPI

Omakiinteistö Helsinki  

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you