1960 Riihimäen kaupunginmuseo
Riihimäen kaupunginmuseo
9
PUHEENJOHTAJAT
TOIMIHENKILÖT/TOIMITUSJOHTAJAT
1962–67 1968–75
1961–63 1963–64
VUORINEUVOS ONNI K . RENTTO VARATUOMARI ARVI PALOHEIMO
Hyvinkää ja Riihimäki muuttivat kauppaloista kaupungeiksi vuoden 1960 alussa. Kyltit vaihtuivat juhlallisesti rajalla. Mukana olivat kaupunkien johtajat Eino Luukkonen ja Väinö J. Leino sekä kaupunginhallitukset.
ASIAMIES EERO TUNTURI ASIAMIES SIMO RAASIO
1964–68 1968–70
Salaojaputkia valmistui Riihimäen tiilitehtaalla. Paloheimo-yhtymä oli 1960-luvulla perheyritys ja yksi tärkeimmistä työnantajista Riihimäellä. Sillä oli kaupungissa muun muassa saha, sähkölaitos, parkettitehdas, talotehdas ja tiiliputkitehdas.
1964 Ulkomaank aupan edistämiseksi kauppakamari perusti vientijaoston 1964.
ASIAMIES HEIKKI AIROLA ASIAMIES JORMA INBERG
1967 Kauppakamarin toimialue supistui kuusikymmenluvun alussa, kun Kerava, Järvenpää, Tuusula ja Nurmijärvi liitettiin Helsingin kauppakamariin. Erityisesti nurmijärveläiset olivat tyytymättömiä, mutta enemmistön päätös voitti.
KEHITTYVÄT KAUPUNGIT Hyvinkää ja Riihimäki juhlivat kaupungiksi tuloaan neljän muun kauppalan kanssa uutena vuonna 1960. Se olikin tapaus, koska sitä ennen Suomen nuorin kaupunki, Lahti, oli saanut oikeudet jo 1905. Siihen aikaan kaupunki-nimityksellä oli vielä painoarvoa. Riihimäki ja Hyvinkää ottivat haasteen tosissaan. Uusia kaupunkeja alettiin rakentaa nimitystensä näköisiksi. Tämä piristi myös molempien kaupunkien elinkeinoelämää. Yritykset tarvitsivat osaavaa työvoimaa. Ammatillinen koulutus nousi entistä tärkeämmäksi asiaksi. Kummallakin paikkakunnalla oli aloiteltu ammattikoulutusta jo viisikymmentäluvulla. Se jatkui seuraavalla vuosikymmenellä. Kauppaopintoja aloitettiin jo viisikymmentäluvun puolivälin jälkeen riihimäellä. Hyvinkää sai oman oppilaitoksensa 1961. Kone Oy siirsi oman ammattikoulunsa Helsingistä Hyvinkäälle 1965. Hyvinkää meni väkimäärässä Riihimäen ohi kunnolla 1969, kun liitos Hyvinkään maalaiskunnan kanssa kohotti sen asukasluvuksi lähes 34 000.
Hyvinkään ja Riihimäen saatua kaupungin statuksen, kauppakamari suositti yhteistyötä sekä teollisuuden ja kaupan etujen huomioon ottamista kunnallisessa päätöksenteossa.
Kauppakamari oli tukemassa Hyvinkään messuja, jotka pidettiin 1967. Vieraiden joukossa oli myös presidentti Urho Kekkonen.
KAHDEN PATSAAN TARINAT Kone Oy juhli 50-vuotista toimintaansa 1960. Yritys oli siirtynyt Helsingistä väljempiin tiloihin Hyvinkäälle jatkosodan lopulla. Nosturitehdas valmistui 1943. Yhtiön läpimurto kansainvälisille markkinoille tapahtui kuusikymmentäluvulla. Pekka Herlin seurasi isäänsä Heikkiä Koneen toimitusjohtajana 1964. Moderni hissitehdas nousi Hyvinkäälle 1967. Käytännön syistä pääkonttori pysyi pääkaupungissa. Viisikymppisiään juhli samana vuonna myös Riihimäen Lasi Oy naapurikaupungissa. Lasin tuotannollinen toiminta päättyi Riihimäellä 1990. Muistona siitä on yhtiön juhlavuotenaan lahjoittama lasinpuhaltaja-patsas kaupungintalon kupeessa. Maailmalla menestyneen koneen lahjoittama hitsaajat-patsas on Hyvinkään Kirjastoaukiolla.
H
yvinkään villateollisuuden luoja Ossian Donner kuoli Englannissa 1957. Jo edellisenä vuonna Yhtyneet Villatehtaat pystytti hänelle 14 metriä korkean muistomerkin Hämeenkadun varrelle.
Riihimäen-hy vinkään kauppakamaRi