1950
Tekstit Olavi Saarinen
Hyvinkään kaupunginmuseo
Hyvinkään kaupunginmuseo
8
TOIMIHENKILÖT/TOIMITUSJOHTAJAT
PUHEENJOHTAJAT Hyvinkään kaupunginmuseo
1953–58 1959–61
TOIMITUSJOHTAJA ISAC NEMES VARATUOMARI NIILO EEROLA
Työn touhua Yhdistyneet Villatehtaat Oy:n värjäämössä Hyvinkäällä.
Isac Nemes
1953–56 1956–58 1959–61
ASIAMIES OLLI SIIKONEN ASIAMIES LAURI LAUSMAA ASIAMIES VELI PYHÄLÄ
Viimeisessä sotakorvausjunassa Neuvostoliittoon 1952 lähti muun muassa nostureita Koneelta. Tavaroiden lastaus on menossa Hyvinkäällä.
1951
1953
Helsingin kauppakamarin alainen Riihimäen – Hyvinkään kauppakamariosasto perustettiin Hyvinkäällä 17.5.1951. Puheenjohtajaksi tuli Isac Nemes. Mukana kokouksessa oli myös Järvenpään kaupan ja teollisuuden edustajia hyvinkääläisten ja riihimäkeläisten lisäksi.
Tiedettiin, etteivät viranomaiset hyväksy osastolle kolmen paikkakunnan nimiyhdistelmää. Helsingin kauppakamarin asiamies ehdotti kahden kauppalan nimeä. Riihimäkeä ei asukasluvultaan suurimpana voinut jättää nimestä pois, mutta se ei voinut olla siinä yksin, koska osaston kotipaikka oli Hyvinkää. Tämä peruste hyväksyttiin nimessä, myös silloin kun itsenäinen kauppakamari perustettiin 29.10.1953. Toiminta-alue oli ”nimi-kauppaloiden” ohella Loppi, Hyvinkään maalaiskunta, Hausjärvi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää ja Kerava.
EDUNVALVOJA OLI TARPEEN Viisikymmentäluvun alku oli nopean kehityksen aikaa. Korean sota kasvatti kysyntää. Viimeinen sotakorvausjuna lähti Neuvostoliittoon olympiavuonna 1952, mukanaan muun muassa nostureita Hyvinkäältä. Kilpailu oli entistä vapaampaa, kun säännöstely purkautui. Vastapainona elinkeinoelämän elpymiselle olivat rakennemuutos ja työväestön lakkoherkkyys. Hyvinkäällä työpaikoista yli puolet oli villateollisuudessa, valimoiden ja konepajojen osuus oli liki 30 prosenttia. Hyvinkää oli Helsingin jälkeen Uudenmaan merkittävin teollisuuskeskus. Kauppalassa olivat villa- ja verkatehtaat, Kone Oy, Renton kenkätehdas, Tuottajain Mylly ja VR:n konepaja. Koko Suomen lasiteollisuuden bruttoarvosta kolmannes tehtiin Riihimäen lasitehtaissa. Paloheimo oli merkittävä tekijä tiilisalaojaputkien valmistajana ja puunjalostajana. Sako teki aseita, ja Riihimäen varuskunnassa aseita käytettiin harjoituksissa. Olosuhteet olivat otolliset alueellisen Helsingin kauppakamariosaston perustamiselle 1951 ja sen itsenäistymiselle 1953. menest yksen tekijät
TODELLINEN TEHTAANPATRUUNA Isac Nemes (19121981) tuli omistamansa Helsingin Verkatehtaan kanssa Hyvinkäälle sodan jälkeen. Hänet muistetaan miehenä, joka sai paljon aikaan viidessätoista vuodessa. Nemes tarjosi työpaikan liki puolelletoista tuhannelle ihmiselle, rakennutti heille asuntoja, perusti päiväkodin, yhteiskoulun, musiikkiopiston ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin. Seudulla tarvittiin ammatillista opetusta. Hyvinkään kauppala teki päätöksen koulun aloittamisesta 1951, mutta hanke kesti sen verran kauan, että Nemesin johtama kauppakamariosasto ehti aloittaa yksityisen yleisen ammattikurssikoulun jo helmikuussa 1952. Oppilaita otettiin metalli-, puu-, lasi-, kutomo- ja kenkäteollisuuden ammattilinjoille. Kauppalan vanhan talousmahdin, Yhtyneiden Villatehtaiden, johto ei katsonut hyvällä silmällä kilpailijaa, joka houkutteli työväkeä paremmilla palkoilla ja muilla eduilla. Kisa päättyi siihen, että verkatehdas joutui maksuvaikeuksiin ja sulautettiin Yhtyneiden Villatehtaitten alaisena yksikkönä Villayhtymään 1959. Isac Nemes lähti jatkamaan bisneksiään muualle.