Riihimäen kaupunginmuseo
Riihimäen kaupunginmuseo
1980
PUHEENJOHTAJAT
TOIMITUSJOHTAJA
1983–85 1986–88 1989–91
1980–92
KAUPPANEUVOS SEPPO TOIVIAINEN KAUPPANEUVOS JUKKA R . HEINO JOHTAJA MARTTI LÖF
Automaatti teki pullon poikineen, sekin sammui viimein Riihimäen Lasi Oy:ssä. Riihimäki tunnettiin vuosikymmenet kristallikaupunkina. Riihimäen Lasi ja Kumela pitivät lasiteollisuuden mainetta yllä vuosikymmenet. Kaupungille oli iso isku, kun molempien toiminta loppui, Kumelan 1985 ja Riihimäen Lasin 1990.
ANJA EERIKÄINEN
Ongelmajätelaitoksen, nykyisen Ekokemin, sijoittuminen Riihimäelle herätti aluksi suurta vastustusta 1980-luvun alussa. Epäilykset ovat vuosikymmenten kuluessa kaikonneet. 2013 Ekokemin jätevoimalat tuottivat yhdeksänkymmentä prosenttia Riihimäen ja seitsemänkymmentä prosenttia Hyvinkään kaukolämmöntarpeesta.
1980
1986
1988
Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi kauppakamarin toimitusjohtajaksi valittiin ekonomi Anja Eerikäinen.
Sähköinen paikallisviestintä teki tuloaan. Kauppakamari oli aktiivisesti perustamassa Hyvinkäälle kaapelitelevisioyhtiötä, joka syntyi 1986. Hyvinkää-Televisio Oy:ssä olivat mukana suurimpina osakkeenomistajina paikalliset lehtiyhtiöt, Hyvinkään Sanomalehti Oy ja Hyvinkään Uutiset Ky. Se yhdistyi pian Riihimäelle perustetun Riihimäki-Vision kanssa Hyvinkään ja Riihimäen Kaapeli-TV Oy:ksi. Toiminnasta ei tullut kannattavaa, ja omistajien ristiriidat johtivat yhtiön alasajoon ja kauppakamarin irtautumiseen siitä.
Talousalueella aloitti paikallisradio Pikku-Päkä.
TALOUSKUPLASTA LAMAAN Suomi eli talouden villejä vuosia 1980-luvulla. Vuosikymmenen lopun talouskupla puhkesi lamaan. Suomessa oli lähes puoli miljoonaa työtöntä. Rakennemuutos iski, ja kaupunkien savupiipputeollisuus alkoi olla vaikeuksissa. Tilanne johti siihen, että perinteikkäiden Riihimäen Lasin ja Hyvinkään villatehtaan tuotannollinen toiminta loppui 1990. Riihimäen toinen lasitehdas, Kumela, meni konkurssiin jo 1985. Paloheimo-yhtiöt luopui tiiliteollisuudestaan vuosikymmenen lopulla. Paloheimo joutui luopumaan Riihimäen Lasin pääomistajuudesta, kun korkein oikeus purki Arvi Paloheimon tekemät osakekaupat. Lasi siirtyi A. Ahlström Oy:lle, jonka lasivillatehdas käynnistyi Hyvinkäällä 1980-luvun alkupuolella. Ahlström lopetti vähän myöhemmin Riihimäellä toimintaan lähteneen kilpailijan, Lasin Ilvesvillan. Ongelmajätelaitos, nykyinen Ekokem, sijoittui Riihimäelle vuosikymmenen alussa, kiivaan vastustuksen säestämänä. Kaupunkien välinen radanvarsitie valmistui 1986, ja sen varrelle suunniteltiin vaikka mitä, kuten yhteistä paloasemaa, kaupallista keskusta ja rekkaterminaalia.
MUUTAMA VUOSI TULLAUSTA Kauppakamarin pitkään ajama hanke toteutui, kun Hyvinkään tulliterminaali avautui 1982. Järkevän toiminnan esteenä oli taas lääninraja. Tarvittiin byrokraattinen lausuntokierros, ennen kuin valtioneuvosto päätti siirtää Riihimäen, Hausjärven ja Lopen Tampereen tullipiiristä Helsingin piiriin. Kaupunki tuli pääomistajaksi Hyvinkään Tulliterminaali Oy:öön, jonka osakkaita olivat myös kauppakamari sekä huolinta- ja kuljetusliikkeitä. Ensimmäiset tulliterminaalin tilat olivat Koneen Heveksen kiinteistössä. Vuosikymmenen lopulla tuli siirto Hyvinkään rahtiaseman yhteyteen. Kovin kauan terminaali ei ehtinyt toimia, kun lamavuodet tulivat eteen. Huolintaliikkeet keskittivät toimintojaan raja- ja rannikkokaupunkeihin. Tulliterminaali-yhtiön toiminta päättyi 1994 lopussa. Tosin vielä syyskesällä kauppakamarin teettämä kysely osoitti, että omaa tullia tarvitsee kaksi kolmasosaa alueen yrityksistä. Riihimäen-hy vinkään kauppakamaRi
11