Ympäristötekniikka ja korjausrakentaminen 12/2024

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

MAINOSLIITE

Lue lisää: rakennamme.fi & kehittyvatkaupungit.fi

Ympäristötekniikka

& korjausrakentaminen Vesilaitosyhdistyksen vesiasiain päällikkö Paula Lindell:

“Vesihuollolla on keskeinen rooli ympäristön suojelussa ja kestävän kehityksen edistämisessä.”

Suomi 2035: Kiertotalous perustuu yhteistyölle ja siilojen murtamiselle

sivu 6

Mullistava ratkaisu kosteusongelmien poistamiseen

sivu 14

KANSSAMME VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN Verdis on merkittävä kierotalouden edistäjä.

Tehdään yhdessä jätteiden lajittelusta helppoa ja tehokasta.

Hyppää kestävään kyytiimme!

www.verdis.fi | myynti@verdis.fi

2

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

04 Kouluttautumalla onnistut korjausrakentamisessa.

Ravinteiden kierrätys ja energiatehokkuus vesihuollossa ovat tärkeitä teemoja, joita edistetään myös EU-tasolla.

V

Korkojen kehityksellä selvä vaikutus kiinteistörakentamiseen ja rahoitukseen.

Jaetaan Kauppalehden liitteenä 11.12.2024 Tekijät: Jere Kämäräinen (050 5544 531, jeremias.kamarainen@mediaplanet.com), Elina Ihalainen (044 98 53509, elina.ihalainen@mediaplanet.com), Suvi Jeskanen, Lasse Uusivirta, Oona Elo ja Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com www.mediaplanet.com Kansikuva: Vesilaitosyhdistys

Paula Lindell vesiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys

esihuollolla on keskeinen rooli ympäristön suojelussa ja kestävän kehityksen edistämisessä.

Jäteveden puhdistuksen kautta vesihuoltolaitokset estävät ravinteiden päätymistä vesistöihin, mikä Vesilaitosyhdistyksen vesiasiain päällikön Paula Lindellin mukaan vähentää rehevöitymistä ja suojelee vesiekosysteemejä.

– Jätevesissä oleva fosfori on lannan jälkeen toiseksi suurin kierrossa oleva fosforin lähde. Vesihuoltolaitokset poistavat sitä tehokkaasti jätevedenpuhdistamoilla, mikä mahdollistaa myös ravinteiden kierrätyksen takaisin hyötykäyttöön.

Ravinteiden kierrätys ei ole uusi asia, mutta viime aikoina on tutkittu yhä tehokkaampia tapoja hyödyntää jätevesissä olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti.

– Innovaatioita on kehitteillä, ja myös Suomessa ollaan aktiivisia uusien teknologioiden kehittämisessä, Lindell sanoo.

facebook.com/kehittyvatkaupungit @Mediaplanetfi Kierrätäthän tämän lehden

MAINOSLIITE

Vesihuollolla keskeinen rooli kestävän kehityksen edistämisessä KUVA: VESILAITOSYHDISTYS

12

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Ekologisten ratkaisujen avaimet ravinteiden kierrätyksessä ja energiansäästössä Vesihuollon energiatehokkuus on tärkeä

keino vähentää ympäristökuormitusta ja kustannuksia erityisesti ilmastotavoitteiden tiukentuessa ja resurssien niukentuessa. Vesihuollon eri vaiheissa – veden puhdistamisessa, jakelussa sekä jätevesien keräämisessä ja käsittelyssä – kuluu merkittävä määrä energiaa. Energiansäästötoimia onkin pitkään kehitetty aina tarkemmista mittauksista ja prosessien optimoinnista uusien energialähteiden, kuten aurinkopaneelien, hyödyntämiseen vesihuoltolaitosten katoilla.

– Energiatehokkuuden tarkastelu ei ole pelkästään kustannuskysymys, vaan se tukee osana laajempaa resurssitehokkuutta myös ympäristönsuojelua, Lindell kuvailee.

Sekä ravinteiden kierrätys että energiatehokkuus ovat nousseet esiin myös EU-tasolla, ja vesihuoltolaitoksilla on merkittävä rooli niiden edistämisessä. Lindellin mukaan ravinteiden kierrätys tukee kansallista ravinneturvaa ja energiatehokkuuden parantaminen vähentää energian tuotannosta aiheutuvia päästöjä.

– Tulevaisuuden kehityssuunta on selvä.

Vesihuolto on yhä kestävämpää ja energiatehokkaampaa samalla, kun ravinteet kierrätetään entistä tehokkaammin takaisin luonnon kiertokulkuun.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Nanoteknologialla kohti puhtaampia vesiä Jätevedenpuhdistamot ovat avainasemassa vesistöjen tilan parantamisessa. EU:n uusi jätevesidirektiivi ohjaa puhdistamoiden toimintaa yhä ympäristöystävällisempään suuntaan.

Teksti Vilma Hjorth KUVAT: VTA AUSTRIA GMBHJA SAMI SORATIE

– Alalla pitkään vallinneet perinteiset toimintatavat ja ratkaisut eivät enää riitä.

Esimerkiksi muuttuvat sääolosuhteet rankkasateineen aiheuttavat jätevedenpuhdistamoille haastavia kuormitustilanteita, sanoo Masspap Oy:n toimitusjohtaja Sami Soratie.

Vaikka laitokset ja yhdyskuntavedet olisivat samanlaiset, toimii biologia jokaisessa laitoksessa eri tavalla.

– Nanoteknologialla on paljon tarjottavaa jätevedenpuhdistukseen. Edustamamme VTA:n tuotteilla typen ja fosforin poisto on kylmänäkin aikana tehokasta, asiakkaamme ovat saaneet pidettyä ylivuodot kurissa ja lietteen hallinnan tehokkaana jopa suuren kuormituksen aikana, Soratie toteaa.

Tehokkuutta innovatiivisilla ratkaisuilla Masspapin edustamista VTA:n tuotteista Nanocarbon on tarkoitettu mikroepäpuhtauksien poistamiseen ja sen käytöllä voidaan välttää kalliit laiteinvestoinnit otsonointiin ja aktiivihiilisuodatukseen.

Nanofloc puolestaan sitoo tehokkaasti jäteveden kiintoainetta yhteen.

– Passaun kaupungissa oli kymmenisen vuotta sitten hätätilaan johtanut tulva, jolloin kaupungin jätevedenpuh-

distamon kapasiteetti ylittyi jopa kuusinkertaisesti. VTA Nanoflocia käyttämällä liete saatiin laskeutettua, eikä sen osalta ylivuotoa tullut lainkaan.

Masspap tarjoaa puhdistamoille myös VTA:n ratkaisun, jonka avulla ne voivat tuottaa biologisella prosessilla jätevedestä vetyenergiaa.

– Näin puhdistamot voivat toimia myös energiantuottajina, Soratie kuvailee, ja toteaa lopuksi: – Suomalaiset vesistöt ovat kansallisaarteemme. Tämän aarteen suojelemisessa puhdistamoilla on tärkeä rooli.

VTA Nanofloc • • •

Nanoteknologialla on paljon tarjottavaa jätevedenpuhdistukseen. Edustamamme VTA:n tuotteilla typen ja fosforin poisto on kylmänäkin aikana tehokasta, Sami Soratie (kuvassa) kertoo.

Kiintoaineiden laskeutumisnopeus jopa viisinkertainen Puhdistus helpottuu kokonaisuutena Ilmastuksen energiankulutus pienenee

Lue lisää ja ota yhteyttä: masspap.fi/tuotteet/kemikaalit/ vedenpuhdistus

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

3

Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: BUILDIE OY

Buildie on suomalainen yritys, joka tarjoaa infrarakentamisen laadunhallintaan monipuolisen mobiilija verkkosovelluksen.

Tarkasti tallennettu taustatieto parantaa koko infraomaisuuden elinkaarta kunnossapidosta saneeraustarpeiden arviointiin ja tehokkaampaan resursointiin.

Buildie – suomalainen teknologian ja toimintamallien uudistaja Buildie on suomalainen yritys, joka tarjoaa infrarakentamisen laadunhallintaan monipuolisen mobiili- ja verkkosovelluksen. Sovellus on suunniteltu Infran omistajille, jotka toimivat työn tilaajina.

– Buildien konsepti yhdistää älykkäät teknologiset työkalut ja toimialan parhaat käytännöt. Se mahdollistaa kattavan ja reaaliaikaisen laadunvalvonnan työmailla, tehostaa dokumentointia ja tuo projektien hallinnan täysin uudelle tasolle, Ristmeri kertoo.

Hän painottaa järjestelmän kuuden keskeisen ominaisuuden – älyvalokuvauksen, työmaapäiväkirjan, turvallisuusmittauksen, lomakkeiden, projektipankin ja tehtävienhallinnan –yhdessä varmistavan rakentamisen laadun hankkeen kaikissa vaiheissa.

– Buildien tarjoama matalan kynnyksen käyttöönotto ja rajapintojen yhteensopivuus omaisuudenhallintajärjestelmiin sekä valmiit toimintamallit laadunhallintaan tekevät siitä ensisijaisen vaihtoehdon kaikenkokoisille infrarakennushankkeille.

Tähtäimessä korjausvelan väheneminen

Buildie – avain infrarakentamisen laatuun ja korjausvelan ehkäisyyn Sovellus ei ainoastaan digitalisoi dokumentointia, vaan muuttaa koko alan ajattelu- ja toimintatapoja. Kun laatu varmistetaan jo rakentamisvaiheessa, luodaan perusta pitkäikäiselle ja kestävälle infrastruktuurille.

Teksti Anni Korhonen

R

akennettavan infrastruktuurin tulevaisuuden käyttöikää voidaan merkittävästi pidentää panostamalla rakennusaikaisen työn tarkkaan dokumentointiin ja laadunvalvontaan.

Keskeinen haaste on, että valmistuva rakennettu infraomaisuus jää nopeasti maan alle, mikä hankaloittaa sen toteutuksen ja laadun arviointia jälkikäteen.

Buildie Oy:n toimitusjohtaja Taneli Ristmeri kuvailee jo rakennusvaiheessa toteutettavaa systemaattista dokumentointia ainoaksi kustannustehokkaaksi tavaksi varmistaa, että laatuvaatimukset täyttyvät kaikilta osin.

– Tarkasti tallennettu taustatieto parantaa koko infraomaisuuden elinkaarta

kunnossapidosta saneeraustarpeiden arviointiin ja tehokkaampaan resursointiin.

Ilman kattavaa dokumentointia riskinä on, että infraa saneerataan liian aikaisin tai liian myöhään. Siksi saneeraustarpeiden arvioinnissa on tärkeää, että rakenteiden toteutus, materiaalit ja ympäristö on kattavasti dokumentoitu.

Laadukas dokumentointi ei Ristmeren mukaan ole ainoastaan työkalu nykyhetkeen vaan myös arvokas tietolähde tuleville sukupolville – Rakentamisvaiheessa tuotettu tieto helpottaa esimerkiksi putkilinjojen myöhempiä muutoksia ja saneerauksia sekä mahdollistaa vanhojen rakenteiden virheiden analysoinnin.

Taneli Ristmeri toimitusjohtaja Buildie Oy

Buildie kehittää jatkuvasti uusia työkaluja laadun ja turvallisuuden parantamiseksi. Vuonna 2025 yritys tuo markkinoille uuden sukupolven turvallisuusmittauksen, joka varmistaa työmaiden turvallisuushavaintojen ja -puutteiden entistä tarkemman yksilöinnin.

– Yhtiö kehittää tekoälypohjaista ratkaisua tunnistamaan laatu- ja turvallisuusvirheitä työmailta infran omistajan arvioitavaksi. Ominaisuutta kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa ja sen vaikutukset tulevat olemaan toimialaa mullistavia, Ristmeri toteaa.

Tutkimukset ovat Ristmeren mukaan osoittaneet, että dokumentoinnin parantaminen johtaa paitsi parempaan laatuun myös korjausvelan vähenemiseen pitkällä aikavälillä.

– Buildie parantaa dokumentoinnin läpinäkyvyyttä, mikä takaa historiatiedon helpon jäljitettävyyden. Tämä varmistaa myös työmaiden oikeusturvan, kun kaikki toimenpiteet ja muutokset ovat helposti saatavilla.

Buildie Oy palvelee Suomessa 150 Infran omistajaa, jotka edellyttävät, että hankkeet dokumentoidaan ja valvotaan korkealaatuisesti, ja on laajentanut toimintaansa myös Ruotsiin. Yrityksen perustaja valittiin vuoden 2024 nuoreksi yrittäjäksi.

Lue lisää: buildie.fi

4

Lue lisää: rakennamme.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

KUVAT: RAKENNUSTEOLLISUUS

Kouluttautumalla onnistut korjausrakentamisessa Korjausrakentamisen onnistuminen vaatii huolellista suunnittelua ja oikeanlaista osaamista. Ongelmat voidaan välttää, kun tiedetään, mitä tilataan ja hyödynnetään ammattilaisia oikeassa vaiheessa.

Teksti Ralf Ahlskog

Kaupallisessa yhteistyössä:

SUOMEN

Isoissa korjaushankkeissa taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän apuna on usein projektipäällikkö sekä joukko erilaisia kuntotutkijoita, valvojia, suunnittelijoita ja urakoitsijoita. Jotta lopputulos olisi hyvä, on tilaajan ja toteuttajien tiedettävä, mitä tekevät. − Projektipäällikkö tuo mukanaan kokemusta ja osaamista, mikä auttaa välttämään sudenkuopat jo varhaisessa vaiheessa. Hyvä projektipäällikkö ei pelkästään hoida hallintoa, vaan säästää myös taloyhtiön kustannuksia, Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKOn koulutusasiantuntija Katariina Heikkinen painottaa.

Vaikka projektipäällikön palkkaaminen vaatii aluksi investointeja, hän voi säästää rahaa tunnistamalla riskejä ja ongelmia etukäteen. Tällöin vältetään kalliit korjaukset tai aikataulujen venyminen.

Pätevän projektipäällikön valinnassa avainasemassa ovat hänen koulutuksensa, pätevyytensä ja aiemmat referenssiprojektinsa. Pätevyyksiä voi tarkistaa pätevyysrekisteristä tai sertifikaattihaun avulla.

Perustiedot auttavat toivotun lopputuloksen saavuttamisessa Vaikka projektipäällikkö voi hoitaa hankkeen käytännön organisoinnin, myös tilaajan on syytä olla perillä perusasioista. RATEKOn koulutusasiantuntija Laura Kokko suosittelee maksuttomia koulutuksia, joita tarjotaan esimerkiksi taloyhtiöiden päättäjille. − On hyödyllistä ymmärtää, mitä ollaan tilaamassa. Tilaajan ei tarvitse olla alan asiantuntija, mutta perustiedot helpottavat kommunikointia ja varmistavat, että projektipäällikkö osataan valita oikein, Kokko sanoo.

RATEKOn asiantuntijat korostavat myös jatkuvaa oppimista ja uusien ratkaisujen seuraamista.

Henkilösertifiointiin valmentavien koulutusten lisäksi RATEKO tarjoaa maksuttomia täydennyskoulutuksia, kuten KORKI-korjausrakentaminen ja kiertotalous työmaalla sekä kotitalouksien kestävät energiaratkaisut, jotka ovat JOTPAn eli jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamia koulutuksia.

Hyvä projektipäällikkö ei pelkästään hoida hallintoa, vaan säästää myös taloyhtiön kustannuksia, Laura Kokko (vas.) ja Katariina Heikkinen toteavat.

VIEMÄRIHUOLT .COM

Nykyajan viemärihuolto vaatii monipuolista osaamista – Tämän päivän viemärihuolto on monipuolista ammattitaitoa vaativaa toimintaa, josta valtaosa on asiakkaan kohteessa tapahtuvaa neuvonta- ja auttamistyötä, sanoo Suomen Viemärihuolto Oy:n toimitusjohtaja Tero Riikonen.

Teksti Vilma Hjorth Työntekijöiden ongelmanratkaisutaidot korostuvat esimerkiksi pumppaamoiden kriisitilanteissa.

– Kerran porukkamme teki töitä aamuvarhaisesta iltamyöhään ison pumppaamon ongelman parissa, jota moni taho oli jo yrittänyt ratkoa. Meidän porukkamme purki koko pumppaamon ja tukkeutunut painelinja löytyi. Haastavien tilanteiden ratkominen selvästikin sytyttää meidän osaavaa väkeämme, Riikonen toteaa hymyillen, ja jatkaa: – Rakennamme mielellämme pitkäaikaisia kumppanuuksia. Kun tunnemme asiakkaan toimintatavat ja vesihuoltoverkoston hyvin, pystymme olemaan pitkän tähtäimen suunnittelussa mukana ja mentoroimaan asiakkaita vahvan LVISosaamisemme pohjalta.

Suomen Viemärihuolto Oy kehittää jatkuvasti toimintaansa asiakkailta saadun palautteen perusteella.

– Asiakkaan paineviemäri pystyttiin paikantamaan maan päältä, koska hankimme pesusuuttimeen asennettavan paikantimen. Juurileikkureiden avulla saamme sadevesi- ja jätelinjoihin lisää käyttöikää. Uusimpana meiltä saa puhdasvesipalvelua. Pystymme hoitamaan

Suomen Viemärihuolto Oy tarjoaa KUVAT: SUOMEN VIEMÄRIHUOLTO OY JA TEEMU HEIKKILÄ

Ennakoiva kunnossapito tärkeää

Työntekijöiden ongelmanratkaisutaidot korostuvat esimerkiksi pumppaamoiden kriisitilanteissa.

vesitornien puhdistukset, runkovesilinjojen painekokeet ja desinfioinnit.

Riikonen toteaa, että putkiston iästä ei voi päätellä sen kuntoa, joten tilanne kannattaa kartoittaa ajoissa.

– Jos kuvauksessa havaitaan rasvalauttoja tai hiekkaa, ne voidaan hoitaa pois ennen kuin asiasta on harmia. Perinteisen viemärikuvauksen rinnalla on nyt Zoom-kuvaus, jolla isokin verkosto voidaan kartoittaa lyhyessä ajassa ilman huuhtelua ja virtauksen ollessa päällä.

Tärkeintä on toimia niin, että putkisto ei pääse yllättämään.

• • • • •

Viemärihuoltopalvelut Puhdasvesipalvelut Kuuman veden ja höyrytyksen Vedenkierrätysautot Maastoon soveltuvat pesu- ja imulaitteistot

Ota yhteyttä viemarihuolto.com

MAINOSLIITE

Lue lisää: rakennamme.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

5

Kaupallisessa yhteistyössä:

Pätevyyksien digitalisointi tuo säästöjä ja sujuvuutta Työkohteiden päätoteuttajan vastuulla on varmistaa, että kaikilla työntekijöillä on tarvittavat pätevyydet ja luvat työskennellä kyseisellä työmaalla.

Teksti Kati Halonen Kuva Johanna Lind

– Perinteiset dokumentointitavat, kuten sähköpostit, tekstiviestit, paperit tai dokumenttien kuvaaminen, aiheuttavat hallinnointiongelmia erityisesti suurilla työmailla, lisäksi työntekijätiedot ovat hajallaan työnjohtajien puhelimissa ja kannettavissa tietokoneissa. Digitaaliset työkalut sujuvoittavat pätevyyksien ja työnteko-oikeuksien hallintaa ja jakamista, mikä vähentää virheitä ja parantaa päätoteuttajan tiedonsaantia. Kun dokumentit digitalisoidaan, työnantaja voi tehokkaasti valvoa työntekijöidensä pätevyyksien ja lupien voimassaoloa sekä jakaa tietoa päätoteuttajalle luotettavasti ja vaivattomasti, kertoo Vastuu Groupin asiantuntija Niko Hämäläinen.

– Asiakkaamme kertoi säästävänsä työmaaperehdytyksessä jokaisen ulkomaalaisen työntekijän kohdalla aikaa viidestätoista kahteenkymmeneen prosenttia, kun dokumentteja ei tarvitse kuvata tai kopioida ja digitalisoida. Ajansäästön lisäksi myös henkilöresursseja vapautuu, eikä työnjohtajan tarvitse pelätä skannerin rikkoutumista tai työmaasihteerin sairastumista. Kun dokumentteja ei käsitellä manuaalisesti, työskentelyn aloittaminen nopeutuu, toteaa Vastuu Groupin markkinointijohtaja Netta Paavoseppä.

Ei enää vanhentuneita pätevyyksiä Vastuu Groupin tarjoama Valtti+ automatisoi hallinnollista työtä: järjestelmä muistuttaa vanhenevista pätevyyksistä ja dokumenteista, mikä auttaa ennakoimaan pätevyyksien uusimistarpeita.

Työnantaja voi lisätä Valtti+:aan perinteisten työturvallisuus- ja tulityökorttien lisäksi muut tarvittavat pätevyystodistukset. Tiedot voidaan siirtää rajapinnan kautta päätoteuttajalle rakennusalan yleisimpiin käytössä oleviin järjestelmiin, mikä sujuvoittaa prosessia entisestään.

– Valtti-ekosysteemi laajenee vuoden alussa, jolloin Valtti+ mahdollistaa tarvittavien koulutusten hankinnan yhteistyökumppaneiltamme suoraan samasta käyttöliittymästä, jossa työntekijöiden pätevyyksiä hallinnoidaan, Paavoseppä sanoo.

Valtti+ ei ole pelkästään työnantajien ja päätoteuttajien työkalu, vaan se on koko työmaan yhteinen etu. Kun kaikki tarvittavat tiedot löytyvät Valttikortilta ja tiedot on luvitettu digitaalisesti päätoteuttajalle, pääsee työntekijä aloittamaan nopeasti työmaalla.

Valtti+ -palvelu nostaa työmaan hallinnan uudelle tasolle yhdistämällä työntekijöiden tietojen hallinnan samaan käyttöliittymään: •

• •

Manuaalisen työn korvaaminen automaatiolla säästää huomattavasti aikaa ja henkilöstöresursseja.

Henkilötietoja käsitellään turvallisesti ja tietosuojaasetusta noudattaen.

Koulutuksia voi hankkia sekä pätevyyksiä ylläpitää suoraan järjestelmässä.

Hallinnoi työntekijöidesi pätevyyksiä ja työnteko-oikeuksia vastuugroup.fi/fi-fi/palvelut/ valttiplus

6

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

KUVA: JANI LAUKKANEN

Suomi 2035: Kiertotalous perustuu yhteistyölle ja siilojen murtamiselle

Pelkän materiaalien korvaamisen sijaan on arvioitava kokonaisia järjestelmiä, painottaa ympäristöneuvos Taina Nikula ympäristöministeriöstä.

Energia- ja materiaali-intensiivisenä maana Suomi tarvitsee uudenlaista resurssitehokkuutta ja nuukailua luonnonvarojen käytössä. Muutos edellyttää yhteistyötä niin organisaatioiden sisällä kuin uusien kumppaneidenkin kesken, mutta myös sektoreiden välillä. Tarvitaankin uudenlaisia konsortioita ja ekosysteemejä.

Teksti Kati Halonen – On tärkeää löytää toimintamalleja, jotka tehostavat resurssien jakamista. Muutoksen onnistuminen vaatii suunnitelmallisuutta, luottamusta ja siilorajojen rikkomista. On katsottava kokonaisuutta ja vaikutuksia laajemmasta näkökulmasta, ei vain omasta lähtökohdasta. Pelkän materiaalien korvaamisen sijaan on arvioitava kokonaisia järjestelmiä, painottaa ympäristöneuvos Taina Nikula ympäristöministeriöstä.

– Energiantuotannon päästöt ja kasvihuonekaasut ovat vähentyneet,

mutta hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää myös luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä. Tavoite voidaan saavuttaa ilman talouden heikkenemistä; lyhyellä aikavälillä bruttokansantuote voi jopa kasvaa. On aika kääriä hihat eli siirtyä resurssitehokkuuteen ja käyttää luonnonvaroja säästeliäämmin.

Hyödyntämällä digitaalisia kaksosia, tuotepasseja ja tekoälyä, voidaan seurata materiaalivirtojen kierrätettävyyttä, turvallisuutta ja ympäristö-

vaikutuksia koko arvoketjussa sekä luoda kiertotalouspalveluita, Nikula jatkaa.

Skenaariotyö on green dealin sielu sekä sydän Kiertotalouden tulevaisuuden hahmottamiseksi toteutettiin yhdessä neljän tutkimuslaitoksen kanssa materiaalivirta-analyysi ja skenaariotyö tavoitteena aikaansaada koko Suomen Kiertotalouden green deal sitoumus. Mukana olivat kaikki keskeiset toimijat eri toimialoilta ja

kunnista pohtimassa kiertotalouden mahdollisuuksia ja suuntaa. Ensimmäistä kertaa Suomessa kiertotaloutta tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti sekä tuotannon että kulutuksen näkökulmasta.

– Green deal tuo yhteen parasta mahdollista osaamista ja auttaa löytämään rahoituslähteitä hankkeiden edistämiseksi. Skenaariotyön yhteydessä käydyt keskustelut ovat herätelleet yrityksiä tarkastelemaan omaa toimintaansa uudella tavalla, toteaa Nikula.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kuntien energiatehokkuus edistynyt merkittävästi Energiatehokkuus on yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää päästöjä, parantaa energiaturvallisuutta ja pienentää kustannuksia.

Teksti Anni Korhonen KUVA: GETTY IMAGES

S

uomen kuntien energiatehokkuuden aste vaihtelee, mutta kokonaisuudessaan suunta on ollut positiivinen. Selvänä käännekohtana oli Ukrainan sodan ja energiakriisin vaikutus, joka Motiva Oy:n asiantuntijan Anna Sahiluoman mukaan oleellisesti nosti energiatehokkuuden merkitystä.

– Huomattavina energiankuluttajina kuntien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on tärkeä. Energiatehokkuuden parantamiskohteet vaihtelevat kunnittain kiinteistökannan ja toimintojen mukaan.

Ensimmäinen askel on tunnistaa parannuskohteet ja tehdä suunnitelma energiatehokkuuden parantamiseksi.

– Keskeisiä kohteita ovat julkiset rakennukset, kuten koulut, päiväkodit ja vapaa-ajan kiinteistöt, Sahiluoma sanoo.

Motiva tukee energiatehokkuussopimusten toteutusta Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja.

Kunta-alan energiatehokkuussopimus KETS sitouttaa kunnat ja kuntayhtymät parantamaan energiatehokkuuttaan ja vähentämään päästöjä.

Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet.

Kuvassa oikealla Motiva Oy:n asiantuntija Anna Sahiluoma.

– Tällä hetkellä sopimuksessa on mukana 150 kuntaa sekä 12 kuntayhtymää tai aluetta, mikä kattaa 83 prosenttia suomalaisista, Sahiluoma kuvailee.

Nykyisen sopimuskauden toteutuksesta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja Kuntaliitto yhteistyössä Motivan kanssa. Sahiluoman mukaan käynnissä ovat myös seuraavan, vuonna 2026 alkavan sopimuskauden neuvottelut.

– Sopimustoiminnalla saavutettavat energiansäästöt tukevat paitsi energiatehokkuustavoitteiden saavuttamista, myös kansallisia tavoitteita uusiutuvan energian käytön lisäämisestä ja päästöjen vähentämisestä.

Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja, joilla tehdä resurssitehokkaita ja kestäviä valintoja. Motiva tukee kuntia myös energiatehokkuussopimusten toteutuksessa tarjoamalla käytännön tukea energiatehokkuuden parantamisessa.

Lue lisää energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

7

Kaupallisessa yhteistyössä: sipumppua, jotka ovat olennainen osa laitoksen energiatehokasta toimintaa.

Useiden pumppujen moottoriteho yltää AxFlow Oy:n myynti-insinöörin Kirill Bernardellin mukaan 1,4 megawattiin, mikä takaa niiden kykenevän siirtämään suuria vesimääriä luotettavasti ja energiatehokkaasti.

– Niin laitoksen kuin pumppujenkin suunnittelussa on alusta asti keskitytty ympäristöystävällisyyteen, energiatehokkuuteen ja luotettavuuteen, jotta ratkaisut täyttävät sekä nykyiset että tulevaisuuden energianhallinnan vaatimukset.

Bernardelli painottaa toimitettujen pumppujen korkean hydraulisen ja moottoriteknisen hyötysuhteen olevan keskeisiä tekijöitä näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

– Kaikki valitut laitteistot on suunniteltu niin, että energian kulutus pysyy mahdollisimman alhaisena koko laitoksen käyttöiän ajan.

AxFlow on jo vuosien ajan ollut vahvasti mukana projekteissa, joissa hiilineutraalisuus ja energiatehokkuus ovat keskiössä. Se tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja, jotka eivät vain täytä teknisiä vaatimuksia vaan myös tukevat kestävän kehityksen tavoitteita.

– Eiranrannan lämpöpumppulaitos on kannustava esimerkki siitä, miten innovatiiviset ja tehokkaat laiteratkaisut voivat tukea suurempia hiilineutraalisuustavoitteita, Bernardelli summaa.

KUVAT: AXFLOW OY JA OMA ARKISTO

AxFlow toimittaa Eiranrannan lämpöpumppulaitokseen (oik.) yhteensä 20 prosessipumppua, jotka ovat olennainen osa laitoksen toimintaa. Kirill Bernardelli (alla) korostaa, että laitteistot on suunniteltu niin, että energian kulutus pysyy mahdollisimman alhaisena koko laitoksen käyttöiän ajan.

Helenin Eiranrannan lämpöpumppulaitos valmistumassa 2025

AxFlow tukee hiilineutraalia energiantuotantoa Eiranrannan lämpöpumppulaitoksessa Eiranrannan lämpöpumppulaitoksen odotetaan toimivan malliesimerkkinä tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmistä.

Teksti Anni Korhonen

E

telä-Helsinkiin nouseva Helenin uusi Eiranrannan lämpöpumppulaitos vie Helsingin askeleen lähemmäs päästötöntä energiantuotantoa. Laitos hyödyntää puhdistetun jäteveden hukkaenergiaa hiilineutraalin kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuottamiseen ja on osaltaan mahdollistamassa Helenin tavoitetta hiilineutraalista energiantuotannosta vuoteen 2030 mennessä.

– Lämpö tuotetaan laitoksessa poikkeuksellisen matalalämpöisestä jätevedestä, jota on hyödynnetty kaukolämmön tuotantoon jo kertaalleen Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa, Helenin vanhempi projekti-

päällikkö Mikko Kaartinen kertoo.

Lämpöpumppulaitos on suunniteltu vastaamaan jäähdytyksen kasvavaan tarpeeseen ja on monistettavissa muihin kaukolämpöverkkoihin, joissa voidaan hyödyntää matalalämpöistä hukkalämpöä.

– Hanke tukee hyvin Helenin hiilineutraalisuuspolkua sekä tavoitetta polttamattomasta energiantuotannosta 2030-luvulla, Kaartinen kuvailee.

Laitoksen suunnittelussa keskitytty energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen AxFlow toimittaa Eiranrannan lämpöpumppulaitokseen yhteensä 20 proses-

Helenin uusi Eiranrannan lämpöpumppulaitos rakentuu tukemaan Helsingin tavoitetta saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä. Laitoksen lämpöpumpuilla saavutetaan vuosittain noin 300 gigawattituntia hiilineutraalia lämpöenergiaa, joka korvaa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua kaukolämpöä. Vanhempi projektipäällikkö Mikko Kaartinen Heleniltä korostaa, että laitos on suunniteltu ilmastotavoitteet edellä.

– AxFlown rooli laitoksen rakentamisessa on toimittaa tarvittavat pumput ja laitteistot, jotka varmistavat laitoksen luotettavan toiminnan kaikissa olosuhteissa.

Ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus ovat olleet heillä keskiössä kaikissa suunnitteluratkaisuissa.

Laitoksen rakentaminen tukee Kaartisen mukaan hyvin Helsingin pitkän aikavälin strategiaa vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisätä uusiutuvan energian osuutta.

– Laitos on paitsi merkittävä edistysaskel matkalla kohti hiilineutraalisuutta, myös vahva osoitus kaupungin sitoutumisesta ympäristötavoitteisiin.

Lue lisää: axflow.fi

8

Lue lisää: rakennamme.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

KUVA: GETTY IMAGES

Sähkösuunnittelulla vastataan EPBD:n haasteisiin

Kiinteistön energiankulutukselle on seurantaja analysointivelvoite.

Sähköalan kehitys on jo kymmenen vuoden ajan vienyt siihen suuntaan, että nyt voimaan tulleen uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) tavoitteita toteutetaan jo, kertoo Sähkösuunnittelijat NSS ry:n hallituksen jäsen Keijo Kuvaja.

Teksti Vilma Hjorth

V

uoden 2024 toukokuussa voimaan tulleeseen EPBD-direktiiviin on Kuvajan mukaan alalla reagoitu ennakoiden ja nopeasti.

Sähköturvallisuusstandardit on päivitetty pari vuotta sitten. On esimerkiksi huomioitu sähköajoneuvojen lataus ja sähkön omatuotanto. Ala on hyvin ajan hermolla, Kuvaja toteaa, ja jatkaa: Direktiivin kansalliset vaatimukset ovat suunnittelun alla. Direktiivin johdosta sähködokumentaatiolta odotetaan aiempaa enemmän. Kiinteistön koosta riippuen EPBD tuo mukanaan esimerkiksi pakottavia velvoitteita automaation käytöstä sähkön käytön tehostamisessa.

Kiinteistöjen sähkönkulutusta halutaan optimoida ja optimointia automatisoida.

Direktiivin taannehtiva vaatimus aurinkovoimaloiden käyttöönottovelvoitteista tuo työtä ja haasteita alalle. Sähköajoneuvojen lataus ja liikenneinfra ovat tuoneet oman lisämausteensa suunnitteluun.

Pelkkä mittaaminen ei riitä Direktiivin haasteena Kuvaja pitää esimerkiksi sitä, että sähköajoneuvojen latauspaikkoja koskevat vaatimukset ovat samat kiinteistöille riippumatta sijainnista tai käyttötarkoituksesta.

On ymmärrettävää, että tiettyjen vaatimusten tulee toteutua esimerkiksi sairaalakiinteistöissä. Entäpä sellaisella

tanssilavalla, jonka parkkipaikka täyttyy pari kertaa kesässä ja jonne infra ei yllä?

Kuvajan mukaan kiinteistön energiankulutukselle on seuranta- ja analysointivelvoite. Mittaustuloksia pitää voida käsitellä monitahoisesti, jotta energian käyttöön voidaan tehdä muutoksia.

– Mittaaminenhan sinänsä ei tuo energiansäästöä, jos mittaamisen tuloksista ei voida tehdä toimenpiteisiin johtavia johtopäätöksiä.

Kuvaja toteaa sähköalan kehittyvän vauhdilla ja tulevaisuuden olevan valoisa.

Direktiivi tuo lähinnä lisää potentiaalia suunnitteluun. Olipa kyse automaatiosta tai perustekniikasta, sähkö on mukana aina.

LÄMPÖPUMPUT Ilmalämpöpumput Ilma-vesilämpöpumput Jäähdytys Siirrettävät jäähdytyslaitteet Maalämpöpumput Poistoilmalämpöpumput VRF järjestelmät Monoblock R290

Seinämallit, Kattomallit, Kanavamallit, Lattiamallit MAAHANTUOJA:

Klima-Therm Oy Huurrekuja 1 04360 TUUSULA

Klima-Therm Oy Klima-Therm Oy Piilipuunkatu 11 Autokeskuksentie 8 33960 PIRKKALA 21 200 RAISIO

Puh: 020 741 2222 myynti@klima-therm.com

www.klima-therm.com/fi

MAINOSLIITE

Lue lisää: rakennamme.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Laki vaatii toimitiloille sähköautojen latauspisteitä – Uusi yhteistyö mahdollistaa nyt vaivattoman latauslaitteiden hankinnan!

ARE Oy ja Parking Energy lyöttäytyivät yhteen. Tarjolla on joustavia ratkaisuja sähköautojen latauspisteiden hankintaan.

T

alotekniikkayritys ARE ja Parking Energy ovat solmineet yhteistyösopimuksen tarjotakseen kattavia sähköautojen latausratkaisuja suunnittelusta ylläpitoon. Uuden lain mukaan useimpien toimitilakiinteistöjen on varustettava parkkipaikkansa vähintään yhdellä sähköauton latauspisteellä vuoteen 2025 mennessä.

Yhtiöt tarjoutuvat auttamaan kiinteistöjen omistajia vastaamaan tulevaan velvoitteeseen. Laki koskee Suomessa useita kymmeniä tuhansia toimitiloja.

Sähköautojen lataamisjärjestelmiä tarjoava Parking Energy korostaa latauspisteiden monia hyötyjä. ”Sen lisäksi, että sähköautojen latausmahdollisuuden tarjoaminen on lakisääteinen velvollisuus, niin se parantaa kiinteistön houkuttelevuutta, kasvattaa vuokratuloja ja kiinteistön arvoa. Kotimaisina toimijoina Parking Energy ja ARE pystyvät tarjoamaan joustavat ja luotettavat latausratkaisut läpi Suomen”, kertoo Parking Energyn kaupallinen johtaja Kari Levänen.

Latauspisteen on oltava sähköautojen latausta varten tarkoitettu. Siinä on oltava joko Type 2 ja/tai CCS-tyypin liitin ja sen oltava yli 3,7 kW tehoinen. Schuko-hidaslatausasemat eivät täytä lain kriteereitä. Latausratkaisujen perusteellinen suunnittelu on siis olennaista.

Ammattilaiset ymmärtävät nykyiset sekä tulevaisuuden vaatimukset ja osaavat tarjota suoraan oikeaa latausratkaisua. ”Yksi yleinen virhe on se, että latauslaitteen

Yhteistyö mahdollistaa vaivattoman sähköautojen latauspisteiden hankkimisen toimititilakiinteistöihin. käyttötarkoitusta ei ole tarkkaan mietitty, jolloin voidaan päätyä laitteeseen, jossa ei ole omia käyttötarpeita tukevia ominaisuuksia.

Latausratkaisujen suunnittelussa ensisijaisen tärkeää on ymmärtää koko kiinteistön sähköistyksen tilanne ja minkä verran sähkötehoa on käytettävissä autonlatausta varten”, muistuttaa ARE:n yksikönjohtaja Ismo Anttonen.

Asiakkaan näkökulmasta yhteistyö näyttäytyy kolmena etuna: latauslaitteiden tilaamisen vaivattomuutena, talotekniikkapalveluiden keskittämisenä sekä eri rahoitusvaihtoehtoina.

Parking Energy tarjoaa pysäköintialueille kattavasti latauslaitteita, jotka on kehitetty nimenomaan Suomen markkinoille.

Laitevalikoimassa on kaikkea tavallisesta piharasiasta uusimmalla teknologialla varustettuun T2Max AC -latausasemaan.

ARE:n ja Parking Energyn yhteistyökump-

panit tarjoavat erilaisia operointipalveluita.

Palveluilla on erilaisia hinnoittelumalleja, kuten kulutuspohjainen hinnoittelu, aikaperusteinen laskutus tai kiinteä kertamaksu.

Sähköauton lataaja voi maksaa esimerkiksi mobiilisovelluksella, pankkikortilla tai erillisellä maksukioskilla riippuen operointipalvelun tarjoajasta.

Laitehankinnoissa on mahdollista käyttää myös leasing-rahoituspalvelua, jossa laitteet ja niihin liittyvät palvelut voi hankkia kuukausiveloituksella sitomatta pääomaa suuriin kertainvestointeihin tai kuormittamatta maksuvalmiutta.w

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous: www.parkingenergy.com

9

10 Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE KUVA: GETTY IMAGES

Kunnat keskiössä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa

Kunnilla on keskeinen rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Kuntien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on kiistaton, mutta menestys vaatii kaikkien tahojen yhteistyötä ja pitkäjänteisiä investointeja.

Teksti Anni Korhonen

S

uomessa jo yli 90 prosenttia väestöstä asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. Tämä heijastaa kuntien vahvaa sitoutumista ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnonvarojen harkittuun käyttöön. Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen huomauttaa, että vaikka lainsäädäntö luo puitteet valtion ilmastotavoitteille, moni kunta asettaa omansa korkeammalle.

– Kiertotalous ja ilmastokestävyyden varmistaminen ovat kuntaorganisaatioiden ydinteemoja, joiden kautta ne voivat tehdä konkreettisia ja pitkävaikutteisia päätöksiä.

Kuntien ilmastotyö alkaa luonnonvarojen viisaasta käytöstä ja jatkuu energiatehokkuuden, päästöjen vähentämisen sekä kiertotalouden edistämisen kautta. Esimerkiksi

rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö vähentää neitseellisten materiaalien tarvetta.

– Eheä yhdyskuntarakenne puolestaan vähentää liikkumisen ja energiankulutuksen tarvetta, ja vesihuollossa ravinteiden sekä energian talteenotto konkretisoi kiertotalouden hyödyntämistä, Riipinen sanoo.

Valtion tuki välttämätön Kunnilla on keskeinen rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Riipinen selventää, että kuntien omat toimet eivät kuitenkaan riitä.

– Esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii myös valtion tukea, kuten investointeja raideliikenteeseen ja sähköautojen latausinfraan.

Kuntien ilmastotyö perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, vaikka erityislainsäädäntö

ohjaakin toimintaa energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön osalta.

– Hankintalain puitteissa kunnat voivat asettaa vastuullisuuskriteerejä julkisille hankinnoille, mikä voi luoda uusia markkinoita kiertotaloustuotteille ja -palveluille, Riipinen kuvailee.

Kuntien energiaratkaisuissa painottuu uusiutuvien energialähteiden käyttö. Esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa siirrytään kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja, mikä voi Riipisen mukaan samalla lisätä pienempien kuntien paikallista elinvoimaa.

– Kuntien on varauduttava myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja niiden aiheuttamiin kustannuksiin. Ilmastokestävä yhdyskuntasuunnittelu ja varautuminen ovat yhä tärkeämpiä osia kuntien strategista työtä.

Tapio on kuntien riippumaton ja luotettava metsäkumppani Mikä on metsien rooli kuntanne ilmastotavoitteissa?

Monien kuntien ilmastotavoitteissa on metsiä koskevia kirjauksia, mutta kokonaisnäkymä puuston kasvusta ja kehittymisestä puuttuu.

Tapion asiakkuuspäällikkö Sini Miettinen kannustaa kuntien päättäjiä ottamaan metsäomaisuuden hallinnan omiin käsiin. Se on helpoin tapa varmistaa, että metsäomaisuuden hoito on kunnan strategisten tavoitteiden mukaista ja siinä huomioidaan talouden lisäksi hiilen sidonnan potentiaali ja luontoarvot.

Sini Miettisen vinkit metsäomaisuuden haltuunottoon: 1. Kirkasta metsien käytön suunta ja laadi kunnalle metsästrategia.

Tänään tehdyt valinnat näkyvät metsässä viidenkymmenen vuoden päästä.

2. Perusta metsäomaisuutta koskevat päätökset tietoon, älä tunteeseen.

Tapio tuottamista metsävaralaskelmista saat tietoa metsävaroista ja metsien hiilitaseesta.

3. Ota metsävaratieto haltuun. Metsäomaisuutta koskeva tieto on täsmällistä ja arvokasta dataa, joka kannattaa pitää ajan tasalla ja omissa hyppysissä.

4. Varmista toiminnan laatu. Riippumaton laadunarviointi todentaa toiminnan vastuullisuutta sekä auttaa tunnistamaan kehityskohteet ja kohdistamaan metsänhoitotoimet oikeaan aikaan.

5. Ennakoi tuhoriskit. Tunnista metsätuhoille alttiit metsäalueet ja ennakoi riskejä Tapion metsätuhoanalyysin avulla.

Lue lisää ja ota yhteyttä: tapio.fi/kunnille

Metsäntuntija

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi 11

Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: SARAMACHINE OY

Vesijohtoverkostojen saneeraus on ollut alusta saakka vahvasti mukana Saramachinen toiminnassa.

Työn onnistumisen kannalta tekijän on tärkeää ymmärtää, miten vesihuoltoverkosto käyttäytyy ja miten erilaisia ja eriikäisiä putkia ja sulkuventtiileitä käsitellään.

Vesihuoltoverkostoa kannattaa saneerata järjestelmällisesti

ja olemme päässeet tekemään merkittäviäkin vesihuoltosaneerauksia, Sarajärvi toteaa, ja kertoo esimerkin: – Eräässä kaupunkikohteessamme vilkkaasti liikennöidyllä risteysalueella teimme runkovesijohdon liitostöitä.

Liitimme isoa valurautaputkea molemmista päistä nykyiseen verkkoon. Työ tuli saada valmiiksi yhden päivän kuluessa, sillä vesitorni täyttyy tämän linjan kautta.

Työn viivästyminen olisi tarkoittanut merkittävää vedenjakelun katkeamista.

Onnistumisemme tiukassa tilanteessa on malliesimerkki siitä, miten taitavaa porukkaa meillä on töissä. Yhteishenki ja tekemisen meininki olivat välittyneet tilannetta seuranneelle työn tilaajalle niin, että hän tuli päivän päätteeksi asiasta erikseen kiittämään.

Sarajärvi toteaa, että nyt on oikea aika laajentaa yrityksen toimintaa Oulun alueen ulkopuolelle.

– Olemme erittäin kiinnostuneita vesihuollosta. Olemmekin olleet rakentamassa paineenkorottamoasemia, alavesisäiliöitä ja erikoiskaivoja sekä erilaisia saneerauskohteita sekä kaivaen että kaivamattomin menetelmin.

Puhdasvesipuoli on meillä ykkösjuttu.

Rakennamme kovalla ammattitaidolla kriittistä infrastruktuuria ja huolehdimme että se toimii.

Kaivamattomat menetelmät tehokkaita Kaivamattomat menetelmät ovat ympäristöystävällinen vastaus vesihuoltoverkoston saneeraukseen rakennetuissa ympäristöissä.

– Vesihuolto ja sen toimintavarmuus puhuttavat nykyään paljon. Vesilaitokset painivat korjausvelan kanssa ja samalla puhdas vesi on käyttäjälle halpaa.

Miten ratkaisemme tilanteen niin, että veden jakelu edelleen säilyy julkisena palveluna ja vesilaitokset pystyvät jatkossakin toimittamaan meille puhdasta vettä? pohtii Saramachine Oy:n toimitusjohtaja Juho-Antti Sarajärvi.

Esimerkiksi keskusta-alueilla voidaan kaivamattomia menetelmiä käyttäen välttää pintarakenteiden rikkominen ja pitkäaikaisten liikennettä häiritsevien järjestelyiden tekeminen.

Teksti Vilma Hjorth

S

uomen suurimmissa kaupungeissa vesihuoltoverkostoja on rakennettu 1900-luvulta saakka.

– Hyvä etukäteissuunnittelu on tärkeää vesihuollon saneerauksissa.

Työn onnistumisen kannalta tekijän on tärkeää ymmärtää, miten vesihuoltoverkosto käyttäytyy ja miten erilaisia ja eri-ikäisiä putkia ja sulkuventtiileitä käsitellään.

Verkoston ikä ei kerro riittävästi sen kunnosta, koska maaperän olot, veden laatu sekä putken asentaminen vaikuttavat käyttöikään. Verkostot vaativatkin järjestelmällistä saneerausta.

– Kaikkien etu on, että vesijohtojen

Pakkosujutuksella vanhan putken sisälle viedään uusi, kuorellinen putki. Menetelmä käy valurauta-, rauta-, ja muoviputkistolle. Kaivamattomia menetelmiä ovat myös erilaiset suuntaporaus- ja alitusmenetelmät.

käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä.

Käyttämällä esimerkiksi SG-putkea se voi olla jopa 150 vuotta, Sarajärvi toteaa.

Ammattitaito korostuu haastavissa tilanteissa Sarajärven innostus koneita ja maanrakennusta kohtaan on perua lapsuusvuosista maatilan poikana. Vuonna 2011 hän perusti Saramachinen, jonka kasvu on ollut vuodesta 2016 ripeää. Tuolloin yritys aloitti infrarakentamisen kokonaisurakointina. Vesijohtoverkostojen saneeraus on ollut alusta saakka vahvasti mukana.

– Meillä työskentelee 20 ammattilaista. Toimipisteemme sijaitsee Oulussa

Saramachine Oy - infran rakentamisen ammattilainen Juho-Antti Sarajärvi toimitusjohtaja Saramachine Oy

• • •

Vesihuoltosaneeraus Vesihuollon uudisrakentaminen Katu- ja aluerakentamisurakat

Tutustu referenssikohteisiimme ja ota yhteyttä esitteemme.fi/saramachine/ WebView

12 Lue lisää: rakennamme.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

KUVA: KATRI LEHTOLA / KEKSI

Korkojen kehityksellä selvä vaikutus kiinteistörakentamiseen ja rahoitukseen

Taloyhtiöiden olisi tärkeää tarkastella pidemmän aikavälin rahoitusriskejä ja tehdä päätöksiä mahdollisiin korkojen nousuihin varautumisesta, Jukka Kero muistuttaa.

Markkinakorkojen lasku tuo helpotusta korjaushankkeiden rahoituskustannuksiin, mutta taloustilanteen epävarmuus voi silti hidastaa hankkeiden käynnistymistä.

Teksti Anni Korhonen

R

ahoitusmarkkinoilla tapahtuvat muutokset – erityisesti korkotason kehitys – vaikuttavat merkittävästi kiinteistösijoittamiseen ja -rakentamiseen lähiaikoina. Markkinakorkojen lasku on tällä hetkellä keskeinen tekijä korjaushankkeiden rahoituskustannusten vähenemisessä.

Suomen Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sanoo suotuisten olosuhteiden voivan kääntää korjaushankkeiden määrän kasvuun.

– Pankit voivat hyödyntää laskenutta korkotasoa muistuttaakseen asiakkaitaan rahoitusmahdollisuuksista, mikä

voi helpottaa rahoituksen saatavuutta.

Asuinrakennusten uudistuotanto on seisahtuneessa vaiheessa, ja erityisesti kasvavissa kaupungeissa on runsaasti myymätöntä kantaa. Vapaan markkinan asuntorakentaminen lähtee Keron mukaan todennäköisesti kasvuun vasta vuonna 2026.

– Muussa rakentamisessa, kuten energiassa ja infrassa, on vilkkaampaa.

Tämä on myönteinen signaali suunnittelijoille ja rakentajille.

Korjaushankkeiden käynnistämistä voivat osaltaan hidastaa taloustilanteen epävarmuus ja ostovoiman heikentyminen.

– Vuosikymmenen alun kustannusja hintapiikki on sulanut hitaasti, mikä heikentää kotitalouksien ja taloyhtiöiden valmiuksia rahoittaa suuria korjauksia, Kero toteaa.

Rahoituksen saatavuudella alueellista vaihtelua Koroilla on suuri vaikutus myös taloyhtiöiden ja kotitalouksien rahoitusriskeihin. Suomessa taloyhtiöillä on ollut mahdollisuus suojautua korkoriskiltä, mutta Kero kuvailee korkosuojauksen houkuttelevuuden olleen ihan viime aikoina vähäisempää laskeneen korkotason vuoksi.

– Taloyhtiöiden olisikin tärkeää tarkastella pidemmän aikavälin rahoitusriskejä ja tehdä päätöksiä mahdollisiin korkojen nousuihin varautumisesta.

Rahoituksen saatavuus vaihtelee alueittain. Rahoituksen saaminen on haastavampaa erityisesti alueilla, joissa kiinteistökannan arvo on laskenut selvästi viimeisten 20 vuoden aikana.

Taloyhtiöiden tulee Keron mukaan varautua korjaushankkeisiin ennakkosäästämisen avulla.

– Suunnitelmallisuus ja aikaisempaa tarkempi ennakoiminen ovat valttia, kun vanhaa asuinrakennuskantaa korjataan.

Kiinteistöjä uhkaa energiakorjauspommi – Peliaikaa aidosti vähän Taloyhtiöiden ja kiinteistönomistajien arki on ollut täynnä haasteita.

Teksti Jouni Lautiainen Sähkön hinta pomppii edelleen ja heikko taloustilanne, sekä korkeat korot ovat saaneet monet lykkäämään energiatehokkuusremontteja. Tämä viivyttely voi kuitenkin tulla kalliiksi, sillä Euroopan unionin Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) velvoittaa kaikki jäsenmaat merkittäviin säästöihin.

Energiakorjauspaine kasvaa – hallitus hiljaa Vuoteen 2030 mennessä Suomen asuinkiinteistöjen energiankulutusta on vähennettävä 16 % vuoden 2020 tasosta, ja vuoteen 2035 mennessä leikkaus kasvaa 22 %:iin. Liikekiinteistöille vastaavat luvut ovat 16 % ja 26 %. Sanotaan tämä nyt suoraan, suomalaisten kiinteistöjen primäärienergiankäytöstä pitää leikata neljännes kymmenessä vuodessa. Suurin paine osuu heikoimman energiatehokkuusluokan kiinteistöihin. Laki asiasta valmistuu ensi vuonna ja astunee voimaan kätevästi vaalien yli vuonna 2027. Tuolloin peliaikaa ensimmäiseen määräaikaan on tasan 3 vuotta. Riskinä on, että tilanne menee samanlaiseksi kun vuonna 2022, jolloin suunnittelijat, urakoitsijat tai pankit eivät ehtineet kysynnän kuumennuttua vastata tarjontaan. Esimerkkinä: Erään helsinkiläisen taloyhtiön maalämpötarjous nousi vuoden 2021 joulukuusta, vuoden 2022 huhtikuun aikavälillä 400 000 eurosta 650 000 euroon markkinan ylikuumentumisen, suunnittelijoiden ja asentajien ylitöiden tai porausten

polttoainekustannusten takia. Remontti tehtiin silti.

Pelkona kiinteistökannan arvon romahdus Suuri osa suomalaisten varallisuutta, niin kuluttajien, kuin yritystenkin on kiinni kiinteistöissä.

Pankit ovat aiheesta huolissaan. Mikäli parannuksia ei tehdä ajoissa, kiinteistöjen arvo voi laskea ja energiakustannukset nousta entisestään.

Tehdyt remontit voivat jo olla lainapäätösten ehtoina. Hybridiratkaisut, kuten maalämmön, vesi-ilmalämmön tai lämmön talteenoton yhdistäminen kaukolämpöön, ovatkin nousseet suosituiksi. Mikäli täysimittainen lämmitystapamuutos ei rahoitus- tai muista syistä onnistu, voidaan rakentaa niin sanottu hybridijärjestelmä. Tällöin lämpöpumpuilla hoidetaan jopa 80 % rakennuksen lämmitystarpeesta ja kaukolämpöä käytetään vain kylmimpinä kuukausina. Myös älykkäät sähkökattilat ja kiinteistöautomaatio mahdollistavat energiatehokkaan kulutuksen optimoinnin. Tehokkaamman ja puhtaamman energian tuoton lisäksi on hyvä tarkastella energian kierrätyksen ja säilömisen mahdollisuuksia, oli kyse lisäeristyksestä tai akkuteknologiasta.

Energiatehokkuus ei ole vain vastuullista, vaan myös taloudellisesti järkevää. Pienentämällä energiakustannuksia, parannetaan myös kiinteistön arvoa ja esimerkiksi yrityksen kilpailukykyä.

KUVA: JOHANNA LIND

Kuvassa artikkelin asiantuntijana toiminut Lemkemin viestintä- ja asiakkuusjohtaja, Jouni Lautiainen.

MAINOSLIITE

Lue lisää: rakennamme.fi 13

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

pitää kodit turvallisina Suomessa asuminen on yksi suurimmista menoeristä ja samalla monen perheen telmallista ja ennakoitua. Tämä ei ainoastaan takaa kiinteistön arvon säilymistä

”

seen perhekonserniin

suurten kustannusten syntymisen.

-

KIAS on 100 % suomalainen vat muun muassa vahinkojen

”

eri vuosikymmeniltä.

Säästöä ajassa ja rahassa kaisia ja aikaa vieviä prosesse-

kokemusta ja valmiita verkos-

-

mista hallituksen päätöksistä.

suunnitelmallisesta kiinteistön kunnossapidosta. Silloin ei ole -

töksenteossa

-

Marko Andersin, TaloaseRiihimäeltä. ”Yhteistyössämme on parasta -

erityisen tärkeä ja heihin minä luotan,” jatkaa Marko Andersin.

vistä kunnossapitotarpeista.

Hän myös hoitaa eteenpäin hyväksytyt hankkeet, oli kyse suurien ja pienien hankkeiden toimii aina asiakkaan etua valvoen. KIAS:n toimitusjohtaja

saamisen ja johtaa osakkaat taloudellisiin vaikeuksiin. Teknihallitusten ja isännöitsijöiden kulut ennakoituina. tukena esimerkiksi kokouksissa

”

”Isännöitsijä ei yksin valitse KIAS:ia vaan yleensä asiakkaamme valitsevat heidät

siten on matala kynnys soittaa ja kysyä neuvoa. Meidän

kaikki etenee suunnitelmien

-

joilla on laaja ja pitkä kokemus kiinteistöjen rakentamisesta ja korjaamisesta. Kokeneet asi-

-

ja päätöksenteossa. ”Heidän tehtävänsä on myös varmistaa, mistuvat aikataulussa,” Lah-

-

”

verkkokaupasta palveluiden hankkiminen on monimutkaista. KIAS on vastannut -

14 Lue lisää: businessopas.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

Kaupallisessa yhteistyössä: KUVA: SAFEDRYING OY

Rakennusten sijoittaminen rinteeseen aiheuttaa korkeuseroja, jotka voivat johtaa kosteusongelmiin ikääntyvissä rakennuksissa.

Tyypillisimmät korjattavat kosteusongelmat

Väestönsuoja kuivaksi Väestönsuojat ovat Venäjän hyökkäyssodan jälkeen taas alkaneet kiinnostamaan taloyhtiöitä. Ne ehtivät olla vuosikymmeniä alennustilassa. Nyt väestönsuojien kosteusterveellisyyden arvostus on selvästi kasvanut, joka näkyy myös lisääntyneenä väestönsuojien kuivatushalukkuutena. Vantaalla As Oy Myyrinkari asennutti SafeDrying kuivatusjärjestelmän ongelmaiseen väestönsuojaansa jo vuonna 2019. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan Helena Teeriojan mukaan taloyhtiön väestönsuojatiloissa olleet häkkivarastot olivat ongelmalliset.

Nyt väestönsuoja on pysynyt jo yli neljä vuotta kuivana, eikä tavaroihin enää tule hajuhaittoja. Hallitus seurasi tarkkaan myös energiankulutusta. Järjestelmän asentamisen jälkeen kiinteistön lämmitysenergian tarve on pienentynyt enemmän, kuin kuivatusjärjestelmän käyttämä energia. Tämä perustuu siihen asiaan, että kuivien rakenteiden läpi siirtyy paljon vähemmän lämpöenergiaa kuin märkien.

Kaikki saadaan kuivaksi

Mullistava ratkaisu kosteusongelmien poistamiseen Meillä on lukuisia rakennuksia, jotka ovat kosteusongelmaisia. Suomessa on kehitetty uusi tehokas ratkaisu rakennusten kosteusongelmien kuivattamiseen ja kuivana pitämiseen. SafeDrying-järjestelmällä voidaan ratkaista myös sellaisia kosteusongelmia, joita perinteisillä korjaustavoilla ei ole saatu kuivaksi.

Teksti SafeDrying Oy Euroopan laajuisesti patentoitu SafeDryingjärjestelmä mahdollistaa sellaistenkin kellareiden saamisen kuntoon ja kuivaksi, jotka ovat olleet mahdottomia tai kalliita korjata aiemmilla ratkaisuilla. Innovaatio perustuu kuivan ilman hyödyntämiseen rakenteiden sisällä. Tamperelainen SafeDrying Oy on kehittänyt tehokkaan järjestelmän, jossa kuivaa ilmaa kierrätetään rakenteiden sisällä tai esimerkiksi jalkalistan tilalle asennettavassa järjestelmässä. Järjestelmä tuo tehokkaasti kaiken kosteuden pois ongelmakohdista.

SafeDrying on toteuttanut jo lähes 200 kohteen kuivatuksen. Tulokset niistä ovat ylittäneet alkuperäiset odotukset. Kuivuminen voidaan todentaa pilvipohjaisella etävalvontajärjestelmällä. Valvonnassa voidaan nähdä mitä kosteudelle tapahtuu talon rakenteissa

SafeDrying järjestelmän kehittäjä ja yhtiön toimitusjohtaja Esa Tommola toteaakin, että kaikki korjauskohteet on mahdollista saada kuivaksi. Olipa kyseessä perinteinen alhaalta päin perustuksista nouseva kapillaarinen kosteus, sata vuotta vanhoille taloille tyypillinen kellarin seinien läpi vuotava vesi tai pihakannen vuodot. Kaikki saadaan pidettyä kuivina.

Suurin haaste on siinä, että alan toimijat eivät tunne ratkaisua. Tarvetta järjestelmälle on paljon, mutta kaikki eivät seuraa alan kehitystä, jotta huomaisivat tällaisia uusia hyviä toimivia ratkaisuja. Yliopistomaailma tuntee järjestelmän paremmin.

– Onhan se ollut esillä rakennusfysikkatapahtumissa v. 2015 alkaen. Ehkä tunnetuimmat kohteet ovat Aamosrexmuseo, Marmoripalatsi, Ravintola Kappeli ja Suomenlinna. Toki kappalemääräisesti eniten on tehty taloyhtiöiden kuivatuksia Tommola lisää.

SafeDrying ja kuinka kuivuminen etenee. Valvonnan ansioista myös rakennuksen käyttäjä voi olla varma kiinteistön kuivuudesta.

Kellariasunto kuivaksi Töölössä Apollonkatu 4:ssä on jo vuosia pidetty kuivana kellarikerroksen asuntoa.

Kosteus nousee vanhoja rakenteita pitkin isoon alimman kerroksen asuntoon. Sitä on aiemmin jouduttu useita kertoja korjaamaan uudelleen ja uudelleen. Sen takia asuntoon asennettiin lähes viisi vuotta sitten SafeDrying-kuivatus. Asunnon omistaja Tuomas Häme on ollut hyvin tyytyväinen, kun nyt aiemmin uudelleen ja uudelleen kastunut asunto on saatu pidettyä jo pitkään kuivana, vaikka kosteusrasitus on suurta maanpintojen takia.

Lue lisää safedrying.fi

• Suomalainen Euroopan laajuisesti patentoitu innovaatio.

• Kehitetty Tekesin kanssa v. 2007 alkaen.

• Käytössä jo lähes 200 kohteessa.

• Perustuu fysiikan lakeihin, kuinka kosteus siirtyy.

• Perustuu kuivatun ilman kierrättämisen rakenteissa.

• Pysyvä järjestelmä jää kiinteästi rakennukseen.

• Voidaan asentaa helposti jalkalistan tilalle.

• Kuivumista valvotaan kosteusantureilla pilvipalvelimen kautta.

• Kustannustehokas.

MAINOSLIITE

Lue lisää: businessopas.fi 15

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Aivan kuin oikeassa koneessa Full flight -simulaattorit nyt Ilmailumuseolta!

Ammattikoulutuskäytössä olevat simulaattorit avautuvat vuosien tauon jälkeen suurelle yleisölle. Aivan kuin oikeassa koneessa - elämyslentoja on tarjolla viidessä matkustajakonetyypissä yhteistyössä Finnair Flight Academyn kanssa.

Airbus A350-900

Simulaattoriin mahtuu: 4 asiakasta + ohjaaja Hinnat: 1 tunti 549 euroa (sis alv).

2 tuntia 1049 euroa (sis alv).

Embraer 190

Simulaattoriin mahtuu: 3 asiakasta + ohjaaja Hinnat: 1 tunti 449 euroa (sis alv).

2 tuntia 859 euroa (sis alv).

Airbus A330

Airbus A320

Simulaattoriin mahtuu: 3 asiakasta + ohjaaja Hinnat: 1 tunti 499 euroa (sis alv).

2 tuntia 949 euroa (sis alv).

Simulaattoriin mahtuu: 3 asiakasta + ohjaaja Hinnat: 1 tunti 449 euroa (sis alv).

2 tuntia 859 euroa (sis alv).

ATR 72-500

Lennot suoritetaan kuten oikeat koulutuslennot, samoja menetelmiä ja turvallisuusperiaatteita noudattaen. Päihteiden suhteen simulaattorissa, kuten kaikessa lentotoiminnassa, noudatetaan nollatoleranssia - tämä koskee kaikkia koulutuskeskukseen saapuvia

Simulaattoriin mahtuu: 4 asiakasta + ohjaaja Hinnat: 1 tunti 449 euroa (sis alv).

2 tuntia 859 euroa (sis alv).

Varaa oma lentosi simulaattorit@ilmailumuseo. tai 044 754 2930 Simulaattorit sijaitsevat Finnair Flight Academyn tiloissa (Pyhtäänkorventie 11-13, Vantaa).

Lisätietoja: Myynti- ja Markkinointipäällikkö Henri Äijälä 044 754 7754 henri.aijala@ilmailumuseo.

Karhumäentie 12, 01530 Vantaa puh. (09) 8700 870 www.ilmailumuseo.

16 Lue lisää: rakennamme.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: IMI

Energiankulutus pienenee, järjestelmän kuormitus vähenee, ja säästöt alkavat heti investoinnin jälkeen. ratkaisuja ja toimintatapoja. Rakennusten energiankulutusta voidaan merkittävästi vähentää virtaamien tasapainottamisella.

– Uudet ratkaisut ja toimintatavat energiatehokkuuden parantamiseksi ovat meille ensiarvoisen tärkeitä, sillä virtaamien tasapainottamisella säästöpotentiaali voi kohteesta riippuen nousta jopa 10–20 prosenttiin, Lättilä painottaa.

Korjausrakentamisessa IMI tarjoaa kattavan valikoiman tuotteita virtaamien säätöön, paineistukseen sekä ilman- ja lianpoistoon. Yritys tarjoaa lisäksi asiantuntemusta järjestelmien mitoituksessa ja räätälöidyissä ratkaisuissa.

– Kaikki lähtee virtaamien tarkasta tasapainotuksesta, jolla varmistetaan, että jokainen päätelaite, kuten lämmityspatteri tai puhallinkonvektori, saa oikean määrän oikean lämpöistä vettä.

Lättilä korostaa tasapainotuksen aina olevan kriittinen osa järjestelmän energiatehokasta toimintaa.

– Sen varmistamiseen eivät siis riitä pelkät elektroniset huonesäätimet tai termostaattianturit.

Ympäristöystävälliset ratkaisut tukevat kiinteistön arvoa Lämmitysverkoston tasapainottaminen takaa, että järjestelmä toimii optimaalisesti ja tarjoaa siten tiloihin tasaisen, asumismukavuutta tukevan lämpötilan.

Virtaamien tasapainottaminen vie rakennusten energiatehokkuuden uudelle tasolle Lämpötilojen säätö virtaamien tasapainotuksen avulla voi merkittävästi vähentää kiinteistöjen energiakustannuksia ja parantaa asuinmukavuutta.

IMIn ratkaisut osoittavat, että rakennusten energiankulutusta on mahdollista merkittävästi vähentää, ja miten investoinnista saadaan näin ollen nopeasti kannattava.

– Erityisen hyödyllisiä tarjoamamme ratkaisut ovat korjausrakentamisessa, jossa tavoitteena on pienentää energiankulutusta vanhentuneista järjestelmistä huolimatta, Lättilä kuvailee.

Kokonaisvaltainen palvelumalli, jossa kaikki tarvittavat komponentit löytyvät yhdeltä toimittajalta, helpottaa asiakkaita optimoimaan LVI-järjestelmiensä tehokkuuden. Tämä lähestymistapa ei Lättilän mukaan ainoastaan takaa energiansäästöjä vaan myös parantaa kiinteistön asuinviihtyvyyttä ja arvoa pitkällä aikavälillä.

– Samalla ratkaisu tukee ympäristöystävällisempiä valintoja, mikä on yhä tärkeämpää niin kiinteistönomistajille kuin asukkaillekin.

Teksti Anni Korhonen Investoinnin takaisinmaksuaika tasapainotukselle on usein lyhyt. Oikein tehtynä ratkaisu tuottaa kiinteistöille pidemmällä aikavälillä selvää säästöä, sillä lämmön jakautuminen tasaisesti ja tarkasti säädellyllä virtaamalla ehkäisee Lättilän mukaan energiahukkaa ja ylimääräisiä kulutushuippuja.

– Näin energiankulutus pienenee, järjestelmän kuormitus vähenee, ja säästöt alkavat heti investoinnin jälkeen.

IMI – kaikki tuotteet virtaamien säätöön saman katon alta IMI pyrkii uudistamaan energiatehokkuuden käsitteen tarjoamalla uudenlaisia

IMI Hydronic Engineering on nyt yksinkertaisesti IMI

KUVA: IMI

R

akennusten energiatehokkuus ja tasainen sisäilmalämpötila ovat yhä keskeisimpiä tavoitteita niin kiinteistönomistajille kuin taloyhtiöillekin. Suomessa jopa puolet rakennusten energiankulutuksesta kuluu lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin, minkä vuoksi virtaamien tasapainottaminen eli lämmön jakautumisen säätäminen on merkittävä tekijä.

– Verkoston tasapainottaminen takaa, että järjestelmä toimii optimaalisesti ja tarjoaa tiloihin tasaisen, asumismukavuutta tukevan lämpötilan, IMIn tekninen päällikkö Mikko Lättilä sanoo.

Mikko Lättilä tekninen päällikkö IMI

Konsernin uudistettua ilmettään kaikki konsernin yritykset toimivat nyt saman yritysnimen alla. Kuulumme Climate Control sektoriin, joka on erikoistunut LVI-tekniikkaan. Olemme jatkuvasti kehittäneet tuotteitamme ja etsineet uusia ratkaisuja LVI-järjestelmien haasteisiin, ja sektoripohjaiseksi organisaatioksi siirtyminen varmistaa, että voimme jatkossakin luoda innovaatioita alalle.

Lue lisää: climatecontrol.imiplc.com/fi