Paluu kouluun 8/2025 by Mediaplanet Finland

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: talousjakoti.fi

Paluu kouluun

TÄSSÄ JULKAISUSSA:

Yhteisöllisyys rakentuu kohtaamisista ja luottamuksesta. sivu 6

Elokuussa astui voimaan kaksi merkittävää koulun arkeen vaikuttavaa muutosta. sivu 8

Opettajan kelpoisuus on lapsen oikeus. sivu 12

Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n puheenjohtaja Veikka Ormio:

”Yhteiskunnallinen osallisuus rakentuu arjen teoista: äänestyksistä, aloitteista ja keskusteluista.”

OPETTAJA - HANKI MAKSUTON KOKEILU KOULUUSI!

Ääni- ja ekirjat kouluihin oppilaiden lukutaidon edistämiseksi

www.lukulumokoulu.fi www.manabua.fi

Opetusvideot ja käsitelistat 3.-9. luokille oppilaiden oppimisen tueksi

Kokeile maksutta 30 päivää!

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

06

Vanhempainliiton puheenjohtaja

Kati Rita: Kun koulun ja kodin välinen yhteys on vahva, oppimisen edellytykset paranevat.

OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja

Nina Lahtinen: Opettaminen on professio, jota pitää suojella.

Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä (100 000 kpl) 10.8.2025 Tekijät: Iiro Niemi (050 328 2179, iiro.niemi@mediaplanet.com), Maya Harjunpää, Atte Korhonen, Oona Elo, Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com

Kansikuva: Salla Merikukka

facebook.com/talousjakoti

@Mediaplanetfi

Kierrätäthän tämän lehden

Kaupallisessa yhteistyössä:

Toimintakulttuuri on koulun sydän

Mihin palaamme loman jälkeen? Palaammeko työpaikkaan, jossa vallitsee myönteinen ja kannustava ilmapiiri ja jossa tunnemme itsemme arvostetuiksi ja motivoituneiksi ja jonka arvot kohtaavat omamme? Kouluyhteisö ei tee poikkeusta: sen toimintakulttuuri määrittää, millaista on hyvä arki.

Päivi Ikola puheenjohtaja Suomen Rehtorit ry

Koulu ei ole paikka vain tiedon oppimiselle, vaan myös ihmisenä kasvamiselle. Toimintakulttuuri rakentuu arvoista, arkisista valinnoista ja tavoista kohdata toinen ihminen. Kiireisessä arjessa kohtaaminen voi olla hyvinkin lyhyt ja ohimenevä, mutta täynnä merkitystä ja tunteita. Läsnäolo luo turvallisuuden tunteen ja mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen. Osallisuus synnyttää motivaatiota, oppimisen iloa ja yhteisöllisyyttä. Vain yhteisesti asetettujen tavoitteiden kautta voimme rakentaa turvallisen, tavoitteellisen ja sopivasti haastavan koulun arjen.

Peruskoulussa luodaan perusta osaamiselle

Meidän on varmistettava, että jokaisella oppilaalla on riittävät tiedot ja taidot siirtyessään opinpolun seuraavaan vaiheeseen – perusopetuksesta toiselle asteelle, mahdollisesti myös korkea-asteelle, ja sieltä eteenpäin elämään ja työelämään.

Arvioinnin tehtävä on tässä ratkaiseva. Jokainen arvio ja arvosana on viesti oppilaalle

ja opiskelijalle siitä mitä hän osaa. Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa pitää olla kieli keskellä suuta, ettei se anna väärää kuvaa ja jätä oppijaa vaille sitä tukea, jota hän todellisuudessa tarvitsisi. Arvioinnin on oltava kannustavaa, mutta rehellistä. Tavoitteena on, että jokainen tekee parhaansa ja saavuttaa riittävän osaamisen.

Tarvitaan rakenteita, jotka tukevat monipuolisia tapoja osoittaa osaamista. Jokaisen lapsen on saatava kokea onnistumisen iloa – ei siksi, että tehtävät olisivat helppoja, vaan siksi, että ne ovat sopivan haastavia hänen omalle tasolleen. Oppimisen ilo ei ole keveyttä, vaan tunnetta: minä pystyn tähän, kun yritän.

Sivistys tarkoittaa kykyä ajatella, ymmärtää toisia ja kantaa vastuuta. Sivistys on myös sitä, että emme tingi osaamisen tavoitteista, vaan rakennamme järjestelmää, jossa jokainen voi ne saavuttaa. Kun toimintakulttuuri on vahva ja arvot näkyvät arjessa, oppiminen on mielekästä ja kouluun on hyvä palata niin oppijan kuin aikuisenkin. Pidetään yhdessä huolta siitä, että sivistyksen soihtu palaa kirkkaana.

Oikea-aikainen tuki mahdollistaa varhaisen onnistumisen

Elokuussa voimaan tuleva oppimisen tuen uudistus selkeyttää milloin ja millä tavalla tukea annetaan.

Wilman kehityksessä yhdistyvät teknologiaosaaminen sekä ymmärrys koulumaailman arjesta. Kuvassa ylhäällä Visma Aquila Oy:n koululiiketoiminnan johtaja Teemu Lehtonen.

– Mitä aiemmin lapsi saa tarvitsemansa tuen, sitä vähemmän sitä tarvitaan myöhemmin. Me puhumme usein varhaisesta puuttumisesta, mutta yhtä tärkeää – ellei tärkeämpää – on tavoitella varhaista onnistumista. Hetkiä, joissa lapsi kokee pärjäävänsä, ymmärtävänsä ja olevansa osa yhteisöä, sanoo Visma Aquila Oy:n koululiiketoiminnan johtaja Teemu Lehtonen – Yhteistä ymmärrystä oppimisen etenemisestä pyrittiin vahvistamaan jo silloin, kun formatiivinen arviointi kirjattiin perusopetuslakiin. Nyt olisi mahdollisuus ottaa askelia eteenpäin kohti jatkuvaa, näkyvää arviointia ja nopeampaa reagointia. Kun dokumentointi on selkeää ja se aloitetaan ajoissa, syntyy jaettua ymmärrystä. Tuesta tulee näkyvää ja yhteistä – ja silloin siitä voi tulla myös vaikuttavampaa, huomauttaa Lehtonen. Yhteinen kieli tukee yhteistä työtä Wilman kehityksessä yhdistyvät käyttäjälähtöinen kehitys, teknologinen osaaminen ja syvä ymmärrys koulumaailman arjesta.

– Kaiken ytimessä on aina lapsen etu. Me teemme tätä, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus tulla nähdyksi, saada tarvitsemaansa tukea ja kokea onnistumi-

sia. Meidän roolimme on auttaa tekemään näkyväksi se hyvä työ, mitä on tehty toimintakulttuurien, asenteiden ja yhteistyön tasolla. Tarjoamme teknologian keinoin rakenteen ja työkalut, jotka helpottavat tätä valtavaa muutosta, Lehtonen toteaa.

Vanhempainliiton tuoreessa kyselyssä 80 prosenttia vanhemmista on tyytyväisiä koulun digitaaliseen viestintään. Samalla nousi esiin toive selkeämmästä ja henkilökohtaisemmasta viestinnästä. Alkusyksystä julkaistaan opettajille yhteistyössä Suomen Vanhempainliiton kanssa laadittu Viesti Wilmalla viisaasti -opas, joka tarjoaa opettajille käytännönläheisiä vinkkejä kodin ja koulun välisen viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämiseen.

Wilma auttaa tekemään tuesta yhdenvertaista, läpinäkyvää ja jatkuvaa koko koulupolun ajan.

wilma.fi -sivustolta löydät ajankohtaiset tiedot Wilman uusista ominaisuuksista, tukimateriaaleista ja sisällöistä.

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Osallistuminen

maksuttomaan Liikkuva opiskelu -toimintaan tuo konkreettisen tuen kautta uusia tapoja ajatella ja toimia, Pekka Tiitinen (kuvassa oikealla) kertoo.

Rehtori on hyvinvointityön kapellimestari

Opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseen tarvitaan tavoitteellista johtamista, selkeitä rakenteita ja konkreettisia tekoja. Rehtori on oppilaitoksen kapellimestari, joka kokoaa eri toimijat toimivaksi kokonaisuudeksi. Hyvinvointia pitää johtaa samalla vakavuudella kuin opetussuunnitelmaa.

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kun nuori on saanut perusteelliset tiedot ja taidot, hän uskaltaa rohkeasti toimia tositilanteessa, Tomi Sirkiä (alla) toteaa.

– Vaikuttava hyvinvointityö on yhteinen asia, joka ulottuu myös oppilaitoksen ulkopuolelle kuntaan, hyvinvointialueelle sekä urheiluseuroihin ja järjestöihin. Kun yhteinen tahtotila kirjataan näkyväksi esimerkiksi strategiaan ja erityisesti opiskeluhuoltosuunnitelmaan, on helpompi rakentaa arjen käytäntöjä, jotka tukevat opiskelijoiden jaksamista ja toimintakykyä, painottaa liikkuvan opiskelun johtava asiantuntija Pekka Tiitinen – Yksi käytännönläheisimmistä ja vaikuttavimmista keinoista on liikku-

misen lisääminen. Kyse ei ole liikuntatuntien määrän kasvattamisesta, vaan siitä, että toiminnallisuus tuodaan osaksi arkea. Lyhyet liikkumisen hetket oppitunneilla, kävellen toteutetut ryhmätyöt tai oppitunnit ulkona ovat esimerkkejä pienistä muutoksista, joilla voi olla suuri vaikutus. Liikkuminen tukee oppimista ja vahvistaa opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Liikkuminen on työkalu, joka ei vaadi lisärahoitusta, vaan muutosta tavassa ajatella ja toimia, Tiitinen jatkaa.

Kahdeksasluokkalaiset oppivat

NouHätä!-kampanjassa elintärkeitä taitoja

Yläkoulujen kahdeksasluokkalaiset ovat oppineet konkreettisia pelastustaitoja NouHätä!-kampanjassa pian 30 vuoden ajan. Mukana on tyypillisesti neljä viidesosaa ikäluokasta, mutta juhlavuottaan viettävä kampanja tavoittelee kaikkia yläkoulujen kasiluokkia.

– Kampanja lisää nuorten valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita. Se myös antaa taitoja toimia onnettomuuksissa oikein, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä kertoo.

Oppilaita innostava ja opettamista tukeva oppimateriaali pohjautuu opetussuunnitelman laaja-alaisiin tavoitteisiin ja on käytettävissä maksutta. Sitä hyödynnetään erityisesti terveystie -

Liikkuminen tukee oppimista ja vahvistaa opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Muutosta ei voi johtaa mututuntumalla

Hyvinvointityö tarvitsee tuekseen mitattavia välineitä ja systemaattista arviointia. – Osallistuminen maksuttomaan Liikkuva opiskelu -toimintaan ei tarkoita irrallista kampanjaa tai lisätyötä, vaan se tuo konkreettisen tuen kautta uusia tapoja ajatella ja toimia arjessa. Toiminnassa mukana olevat oppilaitokset saavat käyttöönsä välineitä, malleja ja vertaistukea – ja ennen kaikkea mahdollisuuden peilata omaa toimintaansa osana laajempaa kehittämisyhteisöä, kertoo Tiitinen.

Lähde mukaan kehittämään toisen asteen toimintakulttuuria: liikkuvaopiskelu.fi/lahde-mukaan/ Lue, miten luodaan liikkuvampi opiskelupäivä: liikkuvaopiskelu.fi/liikkuvan-opiskelunabc

Arvioi oppilaitoksenne nykytilaa: liikkuvaopiskelu.fi/tyokalut/nykytilanarviointi/

don oppitunneilla.

– Opettajia luultavasti ilahduttaa, että monipuolinen materiaali sopii eri oppitunneille sekä ilmiöpohjaiseen oppimiseen, kuten monialaisen oppimiskokonaisuuden viikoille, Sirkiä sanoo.

Jokainen osaa auttaa! Vaaratilanteiden estäminen ja onnettomuustilanteissa toimiminen ovat tärkeitä perustaitoja, jotka jokaisen nuoren on

hyvä osata.

– Onpa kyse sitten hitsatessa palamaan syttyneestä moposta, hätänumeroon soittamisesta tai auttamisesta sairaskohtauksen aikana, kampanjan myötä uskallus toimia haastavissa tilanteissa vahvistuu, Sirkiä toteaa. Koulu voi myös tehdä yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa, jolloin sieltä tulee kouluttaja pitämään oppituntia. Sirkiä toteaa, että kampanjan materiaaleja kehitetään jatkuvasti ja ne vastaavat sekä opettajien että nykynuorten tarpeisiin ajantasaisesti.

– Kun nuori on saanut perusteelliset tiedot ja taidot, hän ei jää jossittelemaan, vaan uskaltaa rohkeasti toimia tositilanteessa. Siksi kaikkien yläkoulujen kannattaa olla mukana NouHätä!-kampanjassa.

Kampanjan rahoittaa Palosuojelurahasto, sitä koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja se toteutetaan yhdessä pelastuslaitosten ja koulujen kanssa.

NouHätä! – 30 vuotta pelastustaitoja

• Monipuolinen materiaali, opetus helposti toteutettavissa

• Monialainen oppimiskokonaisuus (MOK)

• Pelastuslaitosten tarjoama turvallisuuskoulutus mahdollinen

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: nouhata.fi/kampanja

Teksti Vilma Hjorth

Kaupallisessa yhteistyössä:

Espoon kaupunki panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin tukemalla fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Juha Nurmi perusopetuksen johtaja, Espoon kaupunki

Merja Narvo-Akkola

toimialajohtaja

Espoon kaupunki

Kysy lapselta: Mitä kuuluu?

Kouluarki on täynnä pieniä ja suuria haasteita – mutta myös mahdollisuuksia. Kaikki alkaa läsnäolosta.

– Yksi tärkeimmistä asioista, mitä huoltajat voivat lapsensa koulunkäynnin tukemiseksi tehdä, on huolehtia arjen perusasioista: riittävästä unesta, aamupalasta ja siitä, että lapsella on turvallinen arki. Nämä pieniltä tuntuvat asiat luovat perustan oppimiselle. Levänneen ja ravitun lapsen on helpompi keskittyä ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, muistuttaa Espoon kaupungin perusopetuksen johtaja

Juha Nurmi

Toinen keskeinen vanhempien rooli on osoittaa kiinnostusta koulunkäyntiä kohtaan. – Se, että kysytään päivittäin mitä koulussa tapahtui ja puhutaan koulusta myönteiseen sävyyn, rakentaa lapselle kuvaa siitä, että koulu on tärkeä ja arvostettava osa elämää. Tutkimuk-

set tukevat tätä, vanhemman kiinnostus kouluun vaikuttaa myönteisesti lapsen asenteisiin ja vähentää koulupoissaoloja. Vaikka vastaus olisi vain teini-ikäisen murahdus, kysyminen kertoo lapselle, että hän on tärkeä ja että hänen arjestaan halutaan kuulla, Nurmi jatkaa.

Koko kylä kasvattaa Kodin ja koulun välinen luottamuksellinen vuoropuhelu on erityisen tärkeää silloin, kun oppimisessa tai hyvinvoinnissa ilmenee haasteita. – Me koulussa tunnemme pedagogiikan, mutta huoltaja tuntee lapsensa. Parhaat ratkaisut löytyvät yhdessä, kiteyttää Nurmi. Espoon kaupunki kehittää kodin ja koulun kumppanuutta palvelumuotoilun keinoin

Vanhemman kiinnostus kouluun vaikuttaa myönteisesti lapsen asenteisiin ja vähentää koulupoissaoloja.

yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Mukana tarkastelussa on myös monikulttuurisuus: espoolaiskouluissa puhutaan yli sataa eri kieltä, ja perheiden taustat vaihtelevat suuresti. Tavoitteena on löytää yhteistyön tapoja, jotka tuntuvat toimivilta kaikille perheille.

Vanhempien verkostoituminen ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen helpottaa arkea. Kun vanhemmat vetävät yhtä köyttä esimerkiksi kotiintuloajoista tai puhelimen hankinnasta, se luo selkeyttä lapsille ja vahvistaa vanhemmuuden tukiverkkoa.

Kaupunki mukana kasvatuksen kumppanina

Espoon kaupunki tarjoaa laajan valikoiman palveluita, jotka täydentävät koulun ja kodin kasvatustyötä.

– Tavoitteenamme on tarjota laadukasta varhaiskasvatusta, perusopetusta, toisen asteen koulutusta sekä nuorisopalveluita, joissa lasten ja nuorten hyvinvointi on keskiössä. Hyvinvoivat lapset ja nuoret oppivat paremmin, ja siksi panostamme heidän psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiinsa. Yhdessä lasten ja nuorten kanssa kehitämme ratkaisuja muun muassa kestävän kehityksen edistämiseksi. Työmme vaikutukset näkyvät heidän arjessaan ja kantavat aina tulevaisuuteen saakka, kertoo Espoon kaupungin toimialajohtaja Merja Narvo-Akkola

Osallistaminen on Espoon tapa toimia. Lapset, nuoret ja heidän huoltajansa kutsutaan mukaan vaikuttamaan ja rakentamaan yhteistä tulevaisuutta. Syksyn nuorisovaltuustovaalit tarjoavat espoolaisnuorille konkreettisen kanavan osallistua päätöksentekoon. Nuorten vapaa-ajan toimintaa suunnitellaan heidän omista toiveistaan ja tarpeistaan käsin. Manimiitti-kysely tavoitti tänä vuonna yli 3000 espoolaista nuorta. Nuorisotiloissa järjestetään talokokouksia, joissa nuoret pääsevät itse vaikuttamaan toiminnan sisältöön ja järjestämiseen.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on yhteinen asia:

• Ole aktiivisesti läsnä lapsellesi.

• Luottamuksellinen vuoropuhelu vanhempien ja koulun välillä on erityisen tärkeää silloin, kun oppimisessa ilmenee haasteita.

• Espoo tarjoaa arjen tueksi maksuttomia palveluita, kuten asukaspuistoja, koulun omia kerhoja ja nuorisotilatoimintaa. Maksullista iltapäivätoimintaa järjestetään 1.–2.-luokkalaisille koulupäivän jälkeen.

Espoo haluaa varmistaa sujuvan ja oppijalähtöisen oppimisen polun varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja aina toiselle asteelle asti. Nuorisopalvelu tavoittaa nuoret myös vapaa-ajalla.

espoo.fi/fi/kasvatus-ja-opetus

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Multitaskaaminen nakertaa aivoja

Lasten ja nuorten aivot ovat jatkuvassa muovautumisen tilassa. Kun ruutu täyttää arjen, jäävät keskeiset aivoalueet, kuten etuotsalohko, vaille tarvitsemaansa harjoitusta. Tämä heikentää niitä kykyjä, joita elämässä eniten tarvitaan: keskittymistä, tunteiden säätelyä ja harkintaa.

Toivoisin jokaisen vanhemman ja opettajan ymmärtävän, että kasvavat aivot tarvitsevat tilaa ajatella, ihmetellä ja olla utelias, Nina Sajaniemi (kuvassa) muistuttaa.

Kaupallisessa yhteistyössä:

– Runsas ruutuaika heikentää tarkkaavuutta ja altistaa ihmisen jatkuvalle multitaskaamiselle, joka on tutkitusti yhtä haitallista aivoille kuin tupakointi keuhkoille. Nopeat, tunteisiin vetoavat ärsykkeet koukuttavat. Kun aivot saavat jatkuvasti impulsiivista palautetta, hermoverkot vahvistuvat odottamaan välitöntä palautetta. Tällainen virittyminen heikentää pitkäjänteisyyden kehittymistä eli kykyä, jota syväoppiminen ja toiminnanohjaus edellyttävät, muistuttaa kasvatustieteen professori Nina Sajaniemi

Tylsyys on aivojen superruokaa ja lukeminen parasta lääkettä

Aivot kykenevät palautumaan, mutta se vaatii taitoa sietää tylsyyttä ja joutilaisuutta. Ennen ajatukset saivat vaellella bussipysäkillä tai metromatkalla, nyt nämä hetket täytetään nopeilla digisisällöillä. Juuri tällaiset hiljaiset hetket ovat kuitenkin aivoille kaikkein ravitsevimpia: ne tarjoavat tilaa luovuudelle, oivalluksille ja tunne-elämän työstämiselle.

Kirjan maailma ei tempaise mukaansa heti – ja juuri tämä pieni viive tekee hyvää aivoille. Se kutsuu mukaan etuotsalohkon, joka vastaa toiminnanohjauksesta ja harkinnasta. Fyysisen kirjan lukeminen ei ole passiivista informaation vastaanottoa, vaan aktiivista vuoropuhelua uuden tiedon ja aiempien kokemusten välillä. Lukeminen laajentaa ajattelua, vahvistaa muistia ja ruokkii luovuutta tavalla, johon nopeatempoiset digisisällöt eivät kykene.

– Toivoisin jokaisen vanhemman ja opettajan ymmärtävän, että aivot tarvitsevat kasvurauhaa – tilaa ajatella, tilaa ihmetellä, tilaa olla utelias. Syvimmät oivallukset ja merkityksellisimmät kokemukset eivät synny ruudulla, vaan sen ulkopuolella, Sajaniemi painottaa.

Vähemmän ruutua, enemmän elämää – Suomalaisesta Kirjakaupasta. Kaiken opiskeluun ja sujuvaan arkeen löydät myymälöistä ja verkkokaupasta osoitteesta: Suomalainen.com

Unelmista totta varainhankinnan avulla

– Luokkaretkiä ja leirikouluja muistellaan usein lämmöllä vuosikymmentenkin jälkeen. Yhdessäolon ja ikimuistoisten hetkien mahdollistaminen lapsille ja nuorille on meille sydämen asia, sanoo Pilkkoset Oy:n toimitusjohtaja Veera Skutnabb.

Suomen vanhinta varainhankintayritystä luotsaava Skutnabb iloitsee siitä, että yrityksen tuotteet ovat tuttuja suomalaisille jo useassa polvessa.

– Lähes kaikista kodeista löytyy jokin tuotteemme, vaikkapa sukkapari tai herkkulaatikko. Tuotteemme koetaan korkealaatuisina, joten niiden takana on helppo seistä.

Nuori toimitusjohtaja tottui jo lapsena sukkien pakkaamiseen. Vuosien työ perheyrityksen asiakaspalvelussa on valmistellut uuteen rooliin yrityksen johtajana.

– Lasten ja nuorten hyvinvointi, yhteisöllisyys ja urheiluharrastukset ovat olleet keskeisellä sijalla lapsuuden perheessäni. Yrittäjyys on meille elämäntapa. Vanhempani ovat luoneet yritykselle vahvan perustan ja heidän kannustamanaan on inspiroivaa kehittää toimintaa kohti tulevaisuutta.

Vastuullisuus tärkeässä roolissa Skutnabb pitää tärkeänä varainhankinnan luotettavuutta ja vastuullisuutta.

– Myynnille ei ole minimivaatimuksia, eikä meillä ole piilokuluja. Myyjien työtä helpottaa digitalisoitu myyntiprosessi. Erityisen paljon kiitosta saamme siitä,

KUVA: OMA ARKISTO

Veera Skutnabb luotsaa Pilkkoset Oy:tä isä Matti Skutnabbin vahvalla tuella.

että lajittelemme tuotteet jo etukäteen myyjäkohtaisesti. Jokaisesta tuotteesta saa saman hyvän tuoton, eli neljä euroa. Asiakaspalvelumme on helposti tavoitettavissa ja olemme tukena koko myyntikampanjan ajan. Skutnabb nojaa omassa toiminnassaan vahvasti yrittäjäperheen arvoihin.

– Meille on tärkeää se, että varainhankinnasta jää hyvä fiilis. Opin kotoa tekemisen meininkiä, jota haluan välittää myös nuorille myyjillemme. Yhdessä ponnistelemalla saavutetaan ikimuistoisia kokemuksia.

Pilkkoset – vastuullista varainhankintaa vuodesta 1988

• Suomen ensimmäinen varainhankintayritys

• Ryhmä saa jokaisesta tuotteesta 4€

• Kaikilla tuotteilla laatutakuu

• Myyjäkohtainen tuotelajittelu

Tutustu meihin lisää: pilkkoset.fi

Teksti Vilma Hjorth

Teksti Kati Halonen

Koulu + koti = kasvun kannattelijat

Yhteisöllisyys rakentuu kohtaamisista ja luottamuksesta. Kun koulu ja koti toimivat aidosti yhdessä, syntyy kasvua kannatteleva verkko. Vanhemmat eivät ole koulun ulkopuolisia tarkkailijoita vaan olennainen osa kouluyhteisöä.

– Tässä yksilöllisyyttä korostavassa ajassa olemme unohtaneet, kuinka paljon tarvitsemme toisiamme. Kun perheet voivat hyvin, myös lapset voivat hyvin. Kun koulun ja kodin välinen yhteys on vahva, oppimisen edellytykset paranevat. Silti vanhempien osallisuus kouluarjessa on monessa koulussa jäänyt hyödyntämättömäksi voimavaraksi. Vanhemmilla on ainutlaatuista asiantuntijuutta oman

Kaupallisessa yhteistyössä:

lapsensa osalta – ja juuri siksi heidän äänensä tulisi kuulua, vaikkapa edustuksellisuuden kautta, muistuttaa Suomen

Vanhempainliiton puheenjohtaja Kati

Rita Vanhempien yhteisöllisyys on tehokas keino ehkäistä kiusaamista. Kun lapset tietävät, että vanhemmat tuntevat toisensa ja pitävät yhteyttä, syntyy turvaverkko, jossa ongelmat havaitaan ajoissa ja monet

Kati Rita toivoo, että myös opetussuunnitelmaan kirjattaisiin vahvemmin koulun velvoite tukea vanhempien yhteisöllisyyttä.

konfliktit voidaan ratkaista jo ennen kuin ne ehtivät syntyä. – Yksi sitkeimmistä väärinkäsityksistä on, että vanhempien aktiivisuus viestisi epäluottamusta kouluun. Todellisuudessa tilanne on juuri päinvastainen. Osallistuminen kertoo välittämisestä ja halusta rakentaa yhteistyötä. Mutta jos kotiin otetaan yhteyttä vasta kriisitilanteessa, niin vanhemman ja koulun

Leirikouluilla ja yhteisillä luokkaretkillä on tärkeä merkitys nuorten kokeman yhteisöllisyyden kannalta.

Kuvassa alla Jar-X:n: toimitusjohtaja Laura Lehti.

Varainhankintaa ilman pakkopullaa ja paniikkia

Text Jar-X Oy

Leirikoulut ja luokkaretket ovat tilaisuuksia oppia yhteisöllisyyttä, ottaa vastuuta ja kerätä kokemuksia, joita muistellaan vielä vuosikymmenten päästä. Silti moni lapsi jää näistä elämyksistä paitsi.

– Me puhumme paljon kouluyhteisöistä sekä kodin ja koulun yhteistyöstä. Mutta yhteisiin ponnistuksiin osallistuminen koetaan vaikeaksi, toteaa Jar-X Oy:n toimitusjohtaja Laura Lehti

Tyypillisimmät syyt, miksi varainhankintaan suhtaudutaan nihkeästi

1. Talkoille ei tunnu löytyvän sellaista hetkeä, joka sopisi edes kahdelle ihmiselle, saati mahdollisimman isolle porukalle.

2. Monia hävettää myydä tuotteita tutuille, koska myyminen on jostain syystä noloa.

Kun koulun ja kodin välinen yhteys on vahva, oppimisen edellytykset paranevat. Silti vanhempien osallisuus kouluarjessa on monessa koulussa jäänyt hyödyntämättömäksi voimavaraksi.

välinen vuorovaikutus alkaa jo valmiiksi jännitteisessä tilanteessa. Mitä jos keskustelut käytäisiin jo hyvän sään aikana? ehdottaa Rita. Yhteiset tapahtumat kuten pihapelit tai elokuvaillat auttavat vanhempia tutustumaan toisiinsa. Kokemusten jakaminen ja mahdollisuus tulla kuulluksi lisäävät myös vanhempien hyvinvointia.

Pieni tuki toisi ison hyödyn – Yhdistystoiminta on nykyään todella kallista, esimerkiksi pankkitilin pitää olla yritystili. Mokkapalojen leipomisella ei enää pärjää, kun samoista varoista kilpailevat urheilu- ja harrastusseurat. Jotta vanhempainyhdistykset voisivat pyörittää edes perustoimintaa, tarvitaan rahaa, Rita huomauttaa. Olisi hyvä, että myös opetussuunnitelmaan kirjattaisiin vahvemmin koulun velvoite tukea vanhempien yhteisöllisyyttä. Ilman velvoitetta on harvoin toimintaa.

3. Vaihtelevat ja epäreiluilta vaikuttavat panostukset aiheuttavat närää, kun toiset tekevät yhteisen hyvän eteen paljon töitä ja toiset eivät laisinkaan.

4. Huonot aiemmat kokemukset yhteistilauksista, jossa kampanjan yhteyshenkilön eteiseen ilmaantui 300 lajiteltavaa, sekaisin pakattua tuotepakkausta.

5. Heikko tuotto, kun suuri vaivannäkö on aiemmin tuottanut vain mitättömän summan.

6. Tietämättömyys siitä, että perinteisille

Tärkeintä on, että mahdollisuus osallistua on aidosti saavutettavissa.

talkoille ja isoille kimppatilauksille löytyy helpompikin vaihtoehto. Ei ihme, että kiireisten vanhempien motivaatio varainhankintaan on usein miinuksella.

Verkkokauppapohjainen varainhankinta on helppoa, nopeaa ja toimivaa Yksi suurimmista esteistä osallistumiselle on tunne: ”En halua tyrkyttää.” Jar-X:n malli ei vaadi kaikkia osallistumaan samalla tavalla. Yksi jakaa varainhankinnan linkin työpaikan intrassa, toinen viestii sukulaisille, kolmas ei myy mitään – ja sekin on ok. Tärkeintä on, että mahdollisuus osallistua on aidosti saavutettavissa, myös niille, joilla ei ole aikaa kahvilavuoroihin tai tilaa pakettien säilyttämiseen. Ei enää yhteistilauksia, pakettien lajittelua tai jälkikäteistä rahankeruuta.

Jar-X:n kampanjoilla on kerätty jo kymmeniä tuhansia euroja koulujen ja harrastusryhmien hyväksi. Lue varainhankinnan haasteista ja ratkaisusta: jar-x.fi/varainhankinnan-kasikirjaluokille/

Teksti Kati Halonen

Leirikoulu on ko ulun ja kodin yhteinen projekti

Leirikoulu on paljon enemmän kuin retki – se on koulun, huoltajien ja oppilaiden yhteinen projekti, joka vahvistaa oppimista, yhteisöllisyyttä ja ympäristösuhdetta. 50-vuotias Suomen leirikouluyhdistys on tehnyt vuosikymmeniä työtä sen eteen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kokea leirikoulu.

Leirikoulutoiminta sai virallisen aseman Suomessa vuonna 1981, kun peruskouluasetukseen kirjattiin mahdollisuus järjestää opetusta koulun ulkopuolella. Taustalla vaikutti kuusi vuotta aiemmin perustettu Suomen leirikouluyhdistys ry, joka täyttää tänä syksynä 50 vuotta. Yhdistyksen alkuvaiheen tavoitteet – leirikoulun saaminen lainsäädäntöön, opettajien kouluttaminen ja leirikoulukeskusten perustaminen – ovat toteutuneet. Viime vuosina yhdistyksen työ on painottunut laadukkaan, vastuullisen ja yhdenvertaisen leirikoulutoiminnan kehittämiseen.Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten oppimista koulun ulkopuolella – elämyksellisessä, osallistavassa ja yhteisöllisyyttä vahvistavassa ympäristössä. Oppimista aidossa ympäristössä Leirikoulu on tutkitusti vaikuttava

opetuksen ja kasvatuksen muoto. Se lisää oppilaiden opiskelumotivaatiota, tukee sosiaalisten taitojen kehittymistä ja tarjoaa mahdollisuuden oppia uusia tietoja ja taitoja käytännössä.

Leirikoulun yksi keskeisistä tehtävistä on kestävän elämäntavan ja ympäristösuhteen vahvistaminen. Aito ympäristö tarjoaa oppimisympäristön, jossa oppilaat voivat syventyä esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai luonnon monimuotoisuuteen konkreettisten kokemusten kautta. Leirikoulu mahdollistaa monipuolisten menetelmien käytön ja oppilaslähtöisen työskentelyn, jossa oppilaan aktiivinen rooli ja oma oivallus ovat keskiössä.

Pitkäkantoiset vaikutukset

Leirikoulussa yhteisöllisyyden merkitys korostuu erityisesti, koska leirikoulu ei ole pelkkä opintoretki, vaan usean päi-

vän mittainen yhdessä eletty kokemus, johon kuuluu yöpyminen, leirielämä ja vastuun jakaminen. Leirikoulu on ainutlaatuinen myös siksi, että se on koulun, oppilaiden ja huoltajien yhteinen projekti. Varainkeruu, suunnittelu ja käytännön järjestelyt tarjoavat mahdollisuuden kodin ja koulun tiiviiseen yhteistyöhön, joka vahvistaa luottamusta ja yhteistä kasvatusvastuuta. Kun leirikoulu rakennetaan yhdessä, sen vaikutukset kantavat pitkälle – oppilaiden muistoihin, ryhmähenkeen ja koko kouluyhteisöön. Opettajat pitävätkin leirikoulun tärkeimpinä tavoitteina juuri yhteisöllisyyden vahvistumista ja sosiaalisten taitojen kehittämistä. Leirikoulu on oppimista, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä parhaimmillaan – koko luokan yhteinen kokemus, opettajat ja huoltajat mukaan lukien.

ympär i vuoden!

Tuo luokka leirikouluun saaristoluontoon Unescon maailmanperintökohteeseen! Järjestämme täyden palvelun leirikouluja vartin lauttamatkan päässä Helsingistä ympäri vuoden.

Ohjelmissamme korostuvat Itämeren luonto, historia ja kulttuuriperintö sekä ryhmätyötaidot

Apua leirikoulun suunnitteluun löydät sivuiltamme:

Teksti Suomen leirikouluyhdistys – Lägerskolföreningen i Finland ry Juha Kuronen ja Mila Sjöholm

Kuvassa Hauhon Lomakeskus / Lasten Kesä ry:n leirikouluaktiviteetteja.

Jokaisella on oikeus oppia

Elokuussa kouluissa astuivat voimaan kaksi merkittävää koulun arkeen vaikuttavaa muutosta: oppimisen tuen kokonaisuudistus ja laki mobiililaitteiden käytön rajoittamisesta.

– Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää oppimisen tukea ja luoda yhtenäinen tukiketju esiopetuksesta toiselle asteelle. Painopistettä siirretään varhaiseen ja oikea-aikaiseen tukemiseen, jotta oppilas saa tarvitsemansa avun jo ennen kuin vaikeudet kasautuvat. Samalla varmistetaan, että kouluille kohdennetaan riittävät resurssit tuen toteuttamiseen. Mitä varhaisemmin ja oikea-aikaisemmin pystymme tätä tukea tarjoamaan, sitä vaikuttavampaa se on, toteaa Opetushallituksen johtaja Jarkko Niiranen

Uudistuksessa luovutaan vanhasta kolmiportaisesta tukimallista ja siirrytään kahteen selkeään tukimuotoon: ryhmä-

Kaupallisessa yhteistyössä:

kohtaisiin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Keskiössä on oppimista tukeva, hyvä pedagoginen arki. Ensisijainen tuki annetaan ryhmäkohtaisena tukena, omassa opetusryhmässä, esimerkiksi tukiopetuksena, opetuskielen tukena tai erityisopettajan opetuksena. Jos nämä eivät riitä, oppilas saa oppilaskohtaista tukea, kuten pienryhmäopetusta tai avustajapalveluita. Tuki sulautuu osaksi arkea, hallinnollista työtä kevennetään ja opettajalle jää enemmän aikaa oppilaiden kohtaamiseen.

– Tavoitteena oli myös selkeyttää tukitoimia koskevaa päätöksentekoa. Pedagogisten asiakirjojen määrää vähennetään,

mutta samalla varmistetaan, että tuen tarpeet tunnistetaan, arvioidaan ja suunnitellaan jatkossakin tarkoituksenmukaisesti, Niiranen huomauttaa. Joustava liikkuminen oppilasryhmien välillä mahdollistaa eriyttämisen ylöspäin. Myös nopeasti etenevät oppilaat tarvitsevat haasteita ja yksilöllistä ohjausta.

Työrauha lisää yhdenvertaisuutta Mobiililaitteiden häiritsevää käyttöä oppitunneilla rajoittavan lain tavoitteena on parantaa keskittymistä, tukea vuorovaikutustaitoja ja säilyttää työrauha. – Opettaja päättää yhä digitaalisten laitteiden pedagogisesta käytöstä.

Mitä varhaisemmin pystymme opetuksen tukea tarjoamaan, sitä vaikuttavampaa se myös on, Jarkko Niiranen toteaa.

Uudistuksen keskiössä on oppimista tukeva, hyvä pedagoginen arki.

Tarkoituksena ei ole sulkea teknologiaa ulos arjesta, vaan luoda selkeät rajat sen käytölle. Lakiuudistukset tukevat toisiaan ja niillä vahvistetaan jokaisen oppilaan oikeutta osallistua opetukseen turvallisessa ja rauhallisessa opiskeluympäristössä, painottaa Niiranen.

Ota digimedioiden käyttö rohkeasti puheeksi nuoren kanssa

Some, verkkosisällöt ja pelit ovat kiinteä osa elämäämme. Nuorille ne tarjoavat tärkeitä elämyksiä ja vuorovaikutuksen kanavia sekä monia haasteita, joiden taklaaminen voi tuntua vaikealta.

Teksti Vilma Hjorth

– Erityisesti älypuhelimien vaikutukset hyvinvointiin herättävät kysymyksiä perheissä ja kouluissa, niin aikuisten kuin nuorten taholta. Vaikuttavinta haittojen ehkäisyä on yksiselitteisesti rakentava keskustelu, toteaa EHYT ry:n Pause-hankkeen projektipäällikkö Aino Harvola

Pause-hankkeessa on kehitetty työvälineitä yläkouluikäisten digihaittojen tunnistamiseen ja käsittelemiseen. Kehitystyö pohjautuu laajaan selvitykseen.

– Hankkeessa on selvitetty perusteellisesti digimedioiden haasteet ja tuotettu kasvattajille tältä pohjalta apuvälineitä eri ongelmien selättämiseksi.

Nuoret itse kaipaavat raameja

Nuorten digitaalinen elämä muuttuu kasvun myötä, ja haasteet voivat yllättää. Digimedioiden haitat näkyvät usein elämänhallinnan ja ajankäytön haasteina, haitallisten mediasisältöjen kuluttamisena, kiusaamisena tai somen vaikutuksena minäkuvaan.

Harvola toteaa, että aikuisten tulisi puuttua asiaan nuorta kuunnellen. – Nuoret ovat kehitysvaiheensa takia

Nuorilla elämä voi olla paljon somessa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö turvallisia raameja tulisi yhä tarjota, Aino Harvola (kuvassa) muistuttaa.

alttiimpia digihaitoille, ja aikuisilla on vastuu ohjata heitä rakentavasti kohti hyvinvointia tukevia tapoja. Nuorilla elämä voi olla paljon somessa. Se ei tarkoita, etteikö turvallisia raameja tulisi yhä tarjota, mutta kokonaishyvinvointi ymmärtäen. Nuoren kanssa keskustelu on tietysti hyvin erilaista kuin lapsen kanssa. Avuksi voi ottaa Pause-hankkeen tuottamat matalan kynnyksen materiaalit, jotka keskittyvät mm. keskusteluyhteyden luomiseen, sääntöjen rakentamiseen ja huolen käsittelyyn.

– Vaikka aluksi tuntuisi vaikealta jutella, jokainen juttelukerta on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Se viestii nuorelle siitä, että häntä halutaan kuulla ja hänestä välitetään.

Pause-hanke – laajat materiaalit digihaittojen ehkäisyyn Tutustu ja lataa materiaalit ilmaiseksi: ehyt.fi/pause

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Tukemalla vanhemmuutta rakennamme tulevaisuutta

Nykyvanhemmat ovat usein liian yksin kasvatusvastuunsa kanssa. Ammattikasvattajien vaihtuvuus ja yksilökeskeinen elämäntapa luovat ympäristön, jossa kanssakasvattajat ovat vieraita toisilleen. Yhteisöllinen kasvattaminen on heikentynyt, vaikka turvallisen yhteisön merkitys on keskeinen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnille. Arjessa ei välttämättä ole ketään, kenen kanssa jakaa iloja ja haasteita. Tähän tarpeeseen on kehitetty Meidän luokka -toiminta.

– Tutustuminen on alku turvallisen yhteisön rakentumiselle, jossa lapsista kannetaan yhdessä vastuuta, sanoo vanhemmuuden tuen suunnittelija Hanna Rajalin Lasten ja nuorten keskus ry:stä. Tukea ja toimintaa on enemmän tarjolla alle kouluikäisten perheille, mutta koulun alkaessa moni vanhempi jää yksin.

– Olisi tärkeää, että myös vanhempien ryhmäytymistä ja osallisuuden kokemusta tuettaisiin aktiivisesti, ettei kouluarki jää pelkäksi logistiseksi suoritukseksi, kuvaa Hanna Rajalin.

Vertaistuesta voimaa Meidän luokka on vertaistoimintaa ja pitkäkestoista työskentelyä koululuokan ja heidän perheidensä kanssa. Meidän luokassa oppilaiden vanhemmat, muut lähiaikuiset ja sisarukset tutustuvat toisiinsa mielekkään tekemisen merkeissä. Ammattilaisten mukana olo mahdollistaa perheiden ohjaamisen tarvittavien palveluiden äärelle sekä tarvelähtöisten teemojen käsittelyn.

– Tutustuminen helpottaa vanhempien välistä avun pyytämistä ja keskuste -

luyhteyttä. Vanhemmat ovat kokeneet Meidän luokka -toiminnan kautta mahdollistuneen vertaistuen todella merkitykselliseksi, Rajalin kuvailee. Lasten ja nuorten keskus kehittää toimintamalleja lasten ja perheiden tarpeisiin sekä tukee niiden käyttöönottoa. Koulujen tueksi luotu Meidän luokka -toiminta voi olla esimerkiksi vanhempainyhdistyksen, järjestön, seurakunnan tai koulun itsensä toteuttamaa. Meidän luokan lisäksi LNK:n kehittämä ja koordinoima KouluSaapas toimii jo 25 paikkakunnalla tuoden kouluihin isää turvallisia aikuisia.

–Turvallinen arki ja aikuiset ovat mittaamattoman tärkeitä jokaiselle lapselle ja nuorelle, korostaa Rajalin.

Tutustu ja lataa Meidän luokka -opas:

lnk.fi/materiaali/meidanluokka-opas/

Olisi tärkeää, että myös vanhempien ryhmäytymistä ja osallisuuden kokemusta tuettaisiin aktiivisesti, Hanna Rajalin (yllä) toteaa.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Melun keskellä ei opita eikä jakseta opettaa

Koulun meluongelmat muodostavat kokonaisuuden, joka vaikuttaa laajasti opetuksen laatuun, oppilaiden oppimisedellytyksiin ja opettajien työkykyyn.

Kuuloliiton ja Turun ammattikorkeakoulun kyselyyn perusasteen opettajille vastasi 308 opettajaa. Useat opettajat kokevat, että melu on työpäivän raskain osa – se aiheuttaa fyysistä ja psyykkistä kuormitusta, heikentää palautumista ja vie voimia myös vapaa-ajalta. Tilojen akustiikka, oppilasryhmien koko, kuulonsuojaimet ja kasvatuksellinen tuki muodostavat kokonaisuuden, jonka tulee olla osa koulun suunnittelua, johtamista ja työhyvinvointityötä. Ilman kokonaisvaltaista lähestymistapaa meluongelmat heikentävät yhä enemmän sekä opettajien työoloja että oppilaiden oikeutta oppia turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä.

Meluisan koulupäivän kierre*

1. Päivä alkaa meluisassa avotilassa – Opetuspäivä käynnistyy avoimessa tilassa, jossa äänet kantautuvat esteettä. Tilassa toimii useita ryhmiä samanaikaisesti, eikä työrauhaa ole.

2. Opetus kärsii – ääntä korotetaan – Melun vuoksi opettajan on korotettava ääntään jatkuvasti, ohjeita joutuu toistamaan ja oppilaiden keskittyminen vaikeutuu.

3. Apuvälineet eivät riitä – Mikrofoneista, käsimerkeistä ja

Kuvassa yllä Kuuloliiton asiantuntija Esa Kalela. Meluongelmat heikentävät yhä enemmän sekä opettajien työoloja että oppilaiden työrauhaa.

kuulonsuojaimista huolimatta tilanne ei helpotu. Suojaimet hankitaan usein itse.

4. Ruokala ja liikuntasali kuormittavat – Siirtymät, ruokailu ja liikuntatunnit nostavat melutason huippuunsa ja aiheuttavat lisästressiä.

5. Kuulovaurion riski kasvaa – Pitkäaikainen altistuminen melulle aiheuttaa kuulonalenemaa ja meluvammoja. Useilla opettajilla on jo todettu kuulovaurioita.

6. Johto ei reagoi – opettaja jää yksin – Melua ei tunnisteta työhyvinvointiongelmaksi. Ratkaisuja ei tehdä, ja opettaja kokee jäävänsä ilman tukea.

7. Päivä päättyy väsyneenä – Työpäivän jälkeen olo on kuormittunut, päätä särkee ja äänielimistö on rasittunut.

8. Sama jatkuu seuraavana päivänä – Mikään ei muutu – seuraavana aamuna sama kierre alkaa uudelleen.

* Koulupäivän kuvaus on koottu 108 opettajan vastauksista kyselyn avoimeen kysymykseen ”Mitä muuta haluat kertoa?” Kuuloliiton opas koulujen melunhallintaan antaa vastauksia opettajien kertomiin ongelmiin: kuuloliitto.fi/ wp-content/uploads/2024/06/ Monenlaista-melua.pdf

Teksti Vilma Hjorth

Teksti Kati Halonen

Luokkaretki suunnitteilla?

Tutustu erilaisiin inspiroiviin ja elämyksellisiin kohteisiin!

Luonnon ihmeitä keskellä kaupunkia!

Milloin viimeksi seisoit dinosauruksen jalkojen juuressa tai katsoit karhua silmiin? Luonnontieteellisessä museossa pääset tutkimusmatkalle läpi metsien, merien ja savannien. Luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen on ensimmäinen askel sen suojelemiseen. Museon kiehtovissa näyttelyissä tutustutaan luonnon salaisuuksiin, jotka avautuvat vain tarkalla tutkimuksella ja huolella koottujen kokoelmien avulla. Tervetuloa viihtymään ja oivaltamaan!

Pohjoinen Rautatiekatu 13, 00100 Helsinki www.helsinki.fi/luomus/opastukset

Tervetuloa Tekniikan museoon – oivallusten äärelle!

Museon opastetut kierrokset ja työpajat tarjoavat koulu- ja päiväkotiryhmille innostavan tavan tutustua tieteen, tekniikan ja keksintöjen kiehtovaan maailmaan. Oppiminen tapahtuu tekemällä, kokeilemalla ja yhdessä oivaltamalla. Museovierailu tukee ilmiöpohjaista oppimista ja herättää kiinnostuksen teknologiaa kohtaan. Lisäksi museolla voi järjestää ikimuistoiset ja hauskat lasten syntymäpäiväjuhlat tiedeteemalla – ohjelma ja tilat valmiina!

Viikintie 1, 00560 Helsinki www.tekniikanmuseo.fi

Sukeltakaa yhdessä vedenalaiseen seikkailuun!

SEA LIFEn kiehtovassa merimaailmassa tapaatte nokkelia mustekaloja, nauravia rauskuja, vaikuttavia haita, hurmaavia merihevosia – ja monia muita merten ihmeitä! Kurkistakaa pinnan alle, seuratkaa ruokintatuokioita – ja ehkä joku uskaltaa kastaa sormensa elämysaltaaseen?

SEA LIFE on täynnä tekemistä ja tutkimista – hauskaa, opettavaista ja sopivasti jännittävää. Juuri sellaista, mitä ikimuistoisen retkipäivän kuuluu olla!

Tivolitie 10, 00510 Helsinki www.sealife.fi

Koulukino Suoratoisto – elokuvat helposti suoraan luokkahuoneeseen!

Koulukino Suoratoistosta striimaat laadukkaat elokuvat opetuskäyttöön luvallisesti. Vuoden 2025 aikana käyttö on kouluille maksutonta Opetushallituksen hankkimilla käyttöluvilla.

Koulukino Suoratoistosta saat

• yli 250 eri ikäryhmille ja kouluasteille soveltuvaa elokuvaa striimattavaksi

• elokuvan käyttöluvan näiden elokuvien esittämiseen

• opetussuunnitelmaa tukevat oppimateriaalit.

www.koulukinosuoratoisto.fi

Opettajan kelpoisuus on lapsen oikeus

Opettajan kelpoisuus tarkoittaa peruskoulussa ja lukiossa yleensä ylempää korkeakoulututkintoa, johon sisältyy kasvatustieteellinen koulutus, didaktiikan ja pedagogiikan opintoja sekä opetusharjoittelua.

Teksti Kati Halonen

– Suomen koulutusjärjestelmä on rakentunut vahvalle luottamukselle koulutukseen, opettajiin ja siihen, että jokainen lapsi saa laadukasta opetusta riippumatta asuinpaikastaan tai perhetaustastaan. Tämän luottamuksen kivijalka on opettajan kelpoisuus. Se on tae siitä, että opetusta antaa koulutettu ammattilainen, jolla on valmiudet ymmärtää lapsen kehitystä ja toimia eettisesti vastuullisella tavalla. Kelpoinen opettaja ei vain opeta tietoja ja taitoja – hän tukee oppimista, havaitsee vaikeuksia, rakentaa turvallisen ilmapiirin, kasvattaa ja tekee kodin kanssa yhteistyötä sekä edistää yhdenvertaisuut-

ta, huomauttaa OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen

Kelpoisuuden hämärtyminen rapauttaa arvostuksen

Suomessa opettajan nimikettä ei ole suojattu, joten sitä voi käyttää kuka tahansa. Monilla alueilla on vakava opettajapula. Kelpoisia erityisopettajia, varhaiskasvatuksen opettajia ja tietyillä ainealoilla aineenopettajia ei saada, vaikka tarve on suuri. Tällaisessa tilanteessa ei-kelpoisen henkilön palkkaaminen voi olla ainut vaihtoehto. – Kaikilla on oikeus tietää, koska

lasta opettaa oikea opettaja ja koska taas opettajan sijaan henkilö, jolta kelpoisuus puuttuu. Kunnassa pitäisi siksi päättää, että vain opettajan kelpoisuuden omaava saa kutsua itseään opettajaksi. Henkilöä, jolta kelpoisuus puuttuu, pitäisi kutsua esimerkiksi sijaiseksi, koska hän toimii opettajan sijalla, kun kelpoista opettajaa ei saatu. Kelpoista opettajaa taas kutsuttaisi aina opettajaksi. Tämä osoittaisi arvostusta opettajille ja heidän koulutukselleen. Se toisi myös näkyväksi puuttuuko kunnasta kelpoisia opettajia ja lisäisi toivottavasti toimia, joilla houkutella kelpoisia opettajia kuntaan, Lahtinen toteaa. – Kun arvostamme kelpoisuutta, viestimme sen koko kentälle: opettaminen on professio, jota pitää suojella. Opettajan nimike pitäisi kansallisesti suojata lailla. Vain kelpoisuuden omaavat saavat käyttää nimikettä opettaja, jos määräajaksi pitää palkata opettajaksi ilman kelpoisuutta oleva henkilö, kutsuttaisiin häntä sijaiseksi. Opettajien ammattitaidon arvostaminen lisäisi myös alan veto- ja pitovoimaa – ja toivottavasti myös painetta kouluttaa sekä palkata kelpoisia opettajia riittävästi, Lahtinen painottaa.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Uusi tapa kerätä luokkaretkirahat kerää kiitosta – ei myyntistressiä ja tuoterumbaa

Tilauslistoja, ovelta ovelle kiertämistä, maksujen metsästystä ja eteisen täydeltä keksejä tai vessapaperia, joista osa jää itselle, kun ostajaa ei näkynytkään. Kuulostaako tutulta? Jos vastasit kyllä, olet todennäköisesti kerännyt varoja luokkaretkeen tai harrastuksiin viimeisen 40 vuoden aikana – mutta nyt kaiken voi tehdä helpommin.

– On hämmästyttävää, ettei varainkeruussa ole tapahtunut juuri mitään innovointia vuosikymmeniin, toteaa Erno Meriläinen, TueTiimiä.fi:n toinen perustaja.

Tarve kasvaa, mutta ajat muuttuvat. – 2020-luvun lapset ja vanhemmat eivät ehdi talkoisiin tai innostu tuotemyynnistä entiseen tapaan. Halusimme luoda vaivattoman ja ajassa elävän tavan kerätä varoja, Meriläinen summaa.

Verkosta ostaminen on tätä päivää TueTiimiä.fi on luokille täysin ilmainen varainhankinnan alusta. Luokka perustaa palveluun oman verkkokaupan, josta tukijat voivat tilata tuotteita yli 500 tuotteen valikoimasta. TueTiimiä. fi hoitaa kaiken maksuliikenteen sekä toimittaa tuotteet suoraan tilaajille. Tuotto on jopa 60 % per tuote, ja varojen kertymisen näkee reaaliajassa. Luokka voi keskittyä verkkokaupasta tukijoille kertomiseen. Myös kaukana asuvat sukulaiset voivat tukea helposti, sillä toimitusalue kattaa koko Suomen.

Kotimaiset yritykset, kuten Four Reasons, CandyTown ja Maku Kitchen Life ovat mukana mahdollistamassa lasten elämyksiä. Kuvassa TueTiimiä.fi:n perustajat Eija Hynynen ja Erno Meriläinen.

KUVA:

Valttina vaivattomuus

Tuhansissa tiimipalautteissa korostuu etenkin yksi asia: ihanaa, kun ei tarvitse säätää tuotteiden kanssa! – Eräskin koululuokka kertoi keränneensä TueTiimiä.fi:llä yhtä paljon tuottoa kuin samaan aikaan herkkumyynnillä – mutta murto-osalla vaivasta, kertoo palvelun toinen perustaja Eija Hynynen. Uusi toimintatapa voi ymmärrettävästi herättää aluksi kysymyksiä.

– Palveluun voi huoletta rekisteröityä, vaikka ei vielä tietäisi, miten kaikki toimii. Me ohjaamme alkuun ja autamme kampanjan markkinoinnissa. Varainkeruu on maksutonta ja riskitöntä, Hynynen rohkaisee.

Perinne muuttuu, mutta tavoite säilyy: antaa lapsille unohtumattomia kokemuksia – ilman ylimääräistä säätöä. tuetiimia.fi

Teksti Tue Tiimiä Fi Oy

Kuvassa OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Turvallisuutta ja keskittymistä edistävät oppimisympäristöt

Nykytutkimus tukee sitä, kuinka koulun fyysisellä ympäristöllä on selvä vaikutus oppilaiden tuloksiin. Se vaikuttaa hyvinvointiin, turvallisuuteen ja oppimismahdollisuuksiin.

Tutkimusten mukaan huolellisella suunnittelulla voidaan edistää nuorten halua opiskella sekä saada heidät tuntemaan turvallisuutta ja osallisuutta. Suunnittelulla on suuri merkitys oppilaiden täyden potentiaalin saavuttamisessa, se vaikuttaa myös koulun työympäristön toimivuuteen.

Sisustusratkaisut, joissa häiriötekijät on minimoitu ja joita voi muokata joustavasti eri oppimistilanteiden vaatiman keskittymistason mukaisesti, takaavat tilojen pitkäkestoisen käytettävyyden ja helpon uudistamisen.

Turvatut aivot ovat terävät Oppimisessa on suurelta osin kyse turvallisuudesta ja keskittymisestä. Tietojen omaksumiseksi ja hyödyntämiseksi on kyettävä keskittymään ilman häiriötekijöitä. Aivot tarvitsevat paljon hoivaa kasvuiässä, sillä jopa 80% aivojen kehityksestä tapahtuu alle 25-vuotiaana.

– Tulee tietää, että aivot eivät illalla nukkumaan mennessä ole samat, kuin olivat aamulla ylös noustessa, sanoo aivotutkija Rolf Ekman kuvatessaan, miten aivot kehittyvät ja oppivat uusia asioita joka päivä.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Nykyään tiedämme, että ihmisen kyky multitaskata on myytti. Totuus on, että erityisesti nuoret aivot, jotka tallentavat uutta tietoa, voivat keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Häiriötekijöiden vähentäminen koulussa on siksi ratkaisevan tärkeää.

Suunniteltaessa joustavia oppimisympäristöjä otetaan samalla huomioon myös nykyaikana kasvaneet erityistarpeet. Jos erilaiset aistivaikutelmat häiritsevät, eikä oppimisympäristö ole selkeä, se voi viedä kaikki voimat oppimiselta. Fyysinen ympäristö on tärkeä osa kokonaisuutta; sen on toimittava yhdessä pedagogisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa. Kinnarpsin kokemuksen mukaan onnistuneen oppimisympäristön avain on nähdä ja priorisoida fyysisen ympäristön merkitys alusta alkaen.

Lisätietoa aiheesta: kinnarps.fi/oppiminen/ education-solution/lueeducation-solution--lehti/

Väreillä ja materiaaleilla voi edistää opiskelurauhaa.

Logi Pointin kyydissä lapset

Kaikki Logi Pointin kuljettajat ovat kokeneita ajajia, jotka ovat koulutettu huomioimaan kouluajojen vaatimukset.

kulkevat koulumatkansa turvassa ja tutussa rytmissä

Elokuussa moni pieni koululainen astuu ensi kertaa koulukyydin matkaan. Se on jännittävää niin lapsille kuin vanhemmillekin, kun vastassa on vieras kuljettaja.

Koulukuljetusten on tarkoitus olla turvallisia ja sujuvia, jotta koulupäivä menee kaikilla hyvin.

– Kuljettajan tehtävä on viedä lapset kouluun ja takaisin kotiin ilman että kenenkään tarvitsee olla huolissaan, sanoo Logi Pointin toimitusjohtaja Ari Javanainen

Kaikki Logi Pointin kuljettajat ovat kokeneita ajajia ja heidät on koulutettu huomioimaan kouluajojen vaatimukset.

– Koulutuksen vetää taksitarkastaja, jolla

on pitkä kokemus koulukyydeistä. Hän opettaa uusille kuskeille, miten esimerkiksi erityislasten koulumatkoista tehdään miellyttäviä.

Jokaisella kuljettajalla on myös hätäensiapukoulutus, mutta vanhempien täsmäohjeet ovat hyvin tärkeitä.

– Vanhempien on hyvä kertoa mm. mitä kuljetuksen aikana on hyvä ottaa huomioon, vaikkei tämä ole välttämätöntä, mutta on suureksi avuksi.

Logi Pointin koulukeskus organisoi laadukkaat koulukyydit Koulukeskuksen pieni, mutta kokenut tiimi järjestää pieteetillä satoja koulukuljetuksia joka viikko. Tavoitteena on ylläpitää samankaltaisuutta lasten päivissä, jos siitä on heille apua. – Meille kannattaa kertoa kaikki toiveet. Ajoreittien muutokset pyritään pitämään vähäisinä, mutta jos kyydissä on lapsi pyörätuolissa, on esim. rospuuttoaikana huonon tien kunnon vuoksi pienet reittimuutokset mahdollisia.

Logi Pointilla vastuullisuus on luontainen osa laatua Laatu ei ole vain geneeristen kilpailutuskriteerien täyttämistä vaan se koostuu monenlaisista asioista.

– Meillä on voimassa ISO14001, johon kuuluu ympäristösertifikaatin lisäksi vuosittainen järjestelmien ja toimintatapojen auditointi. Näin niin lapset, vanhemmat kuin kaupunki ja kuntakin voivat olla varmoja lupaamastamme laadusta.

Vastuullisuus on myös kuljettajan tilannetajua ja hänen kantamaansa vastuuta.

– Emme jätä lapsia yksin vaan kuljettaja katsoo aina, että he pääsevät sisälle asti. Kuljettajamme ovat aikuisina läsnä niin ilossa kuin surussa, koska lapset tuovat kaikki tunteensa autoon. Lämmintä palautetta tulee usein piirustuksina ja niistä iloitsemme kaikki yhdessä, Javanainen hymyilee.

Lue lisää: vantaantaksi.fi/ logi-point/

Teksti Leenamari Kaivaara

Teksti Anna Kuronen

Demokratiassa kuuluu jokaisen ääni

Lukio ei ole vain oppimisympäristö, se on kasvualusta yhteiskunnalliselle osallisuudelle. Siirtymä peruskoulusta toiselle asteelle merkitsee monelle nuorelle hetkeä, jolloin oma ääni alkaa kuulua ja vaikuttamisen mahdollisuudet konkretisoituvat. Opiskelijakuntatoiminta on keskeinen osa lukiolain mukaista vaikuttamismahdollisuuksien turvaamista.

– On tärkeää, että opiskelijat kokevat, että heidän ajatuksiaan arvostetaan, heidän äänensä kuuluu ja toiminnallaan on vaikutusta. Tällainen kokemus vahvistaa hyvinvointia, tulevaisuudenuskoa ja halua osallistua myös jatkossa. Yhteiskunnallinen osallisuus rakentuu arjen teoista: äänestyksistä, aloitteista ja keskusteluista, kertoo Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Veikka Ormio Opiskelijakuntatoiminnan kautta vaikutetaan paitsi koulun arkeen myös juhlaan. Osallistuminen koulun päätöksentekoon on yksi tapa, toiset hyödyntävät osaamistaan ja kiinnostuksenkohteitaan esimerkiksi somemarkkinoinnissa tai tapahtumien järjestämisessä.

– Vaikka osa nuorista kokee, ettei oma ääni vaikuta, löytyy myös valtavasti aktiivisia lukiolaisia. Kun maksuttoman toisen asteen perumista suunniteltiin, Lukiolaisten liiton järjestämään ulosmarssiin osallistui paljon ”rivilukiolaisia”. Kiinnostusta ja intoa löytyy oikealla hetkellä jokaisesta, kuten 40 000 opiskelijan ulosmarssi osoitti. Tämä on esimerkki siitä, miten opiskelijakunnat ja tavalliset nuoret voivat vaikuttaa

politiikan suuntaan, Ormio huomauttaa. Enemmän resursseja, enemmän tunnustusta Opiskelijakuntatoiminta on kuva yhteiskunnasta pienoiskoossa ja sen demokraattiseen toimintaan panostaminen on myös panostus aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan. Opiskelijakuntatoiminta kaipaa tuekseen myös rakenteellista tukea. Niin valtakunnan tasolla kuin paikallisestikin tarvitaan parempaa ymmärrystä siitä, miten opiskelijoiden ääni saadaan todella kuuluviin – ja miten siihen vastataan. – Toivon, että vanhemmat kannustaisivat nykyisiä ja tulevia lukiolaisia menemään mukaan opiskelijatoimintaan. Sieltä löytää paljon uusia kavereita ja voi hyödyntää omia kiinnostuksen kohteitaan. Tai ainakin äänestää opiskelijakunnan yleiskokouksessa. Kannattaa käydä katsomassa ja kokeilemassa, sillä kokeilematta ei voi tietää miltä se tuntuu. Opiskelijakuntatoiminta opettaa vaikuttamaan, toimimaan ja tekemään yhdessä, mutta ennen kaikkea se voi olla todella hauskaa, summaa Ormio.

Studiassa tutustut monenlaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin koulutus- ja uramahdollisuuksiin.

Uudella Jatkuvan oppimisen alueella kehität osaamistasi, löydät uusia uramahdollisuuksia sekä vaihtoehtoja täydennyskoulutukseen.

Ilmainen sisäänpääsy: opinto-ohjaajat, opettajat, Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet, varus- ja siviilipalvelushenkilöt sekä työttömät rekisteröitymällä.

Pääsyliput ja ryhmäliput: edullisemmin ennakkoon verkkokaupasta.

studiamessut.fi

Yhteistyössä:

Teksti Kati Halonen

Kuvassa SPR:n sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori

Maaret Alaranta.

– Suomen Punaisen Ristin Yksinäisyysbarometrissa kaksi kolmesta 16–24-vuotiaasta kertoi kokevansa yksinäisyyttä joitakin kertoja kuukaudessa tai useammin. Vielä vuosi sitten luku oli alle puolet – muutos on nopea ja huolestuttava. Yksi keskeinen syy yksinäisyyden kasvuun on korona-ajan poikkeusolot, jolloin sosiaalisia taitoja ei päästy harjoittelemaan, ja kouluun paluun jälkeen niiden vahvistamiseen ei ole panostettu riittävästi. Moni nuori on jäänyt vaille tukea juuri silloin, kun sitä olisi eniten tarvittu, toteaa SPR:n sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta. Karuinta on ehkä se, että vaikka nuoret uskaltavat puhua yksinäisyydestään ja hakea apua, avunpyyntö ohitetaan tai

Kaveritaitoja voi oppia!

Oppiminen vaatii turvallisuuden tunnetta ja osallisuutta

Yksinäisyys on nuoruuden kipeimpiä kokemuksia sekä juurisyy monien ongelmien taustalla.

sitä vähätellään. Yksinäisyys aktivoi aivoissa samoja alueita kuin fyysinen kipu ja se vaikuttaa suoraan keskittymiseen, muistiin ja oppimiskykyyn.

Yksinäisyys voitetaan yhdessä – Tutkimukset osoittavat, että pitkittynyt yksinäisyys voi näkyä oppimisen haasteina ja lisätä riskiä syrjäytymiselle ja jopa radikalisoitumiselle. Kaveritaidot eivät synny itsestään, vaan tarvitsevat aikuisten ohjausta, läsnäoloa ja tukea. Vuorovaikutustaitoja voi opetella ja kehittää, kouluyhteisö on siihen hyvä paikka, Alaranta muistuttaa. Koulujen uudet kännykkärajoitukset herättävät vilkasta keskustelua. Kun puhelimet kerätään pois, tilalle on tarjottava ryhmäyttävää toimintaa, aikuisten

Maksuttoman Kaveritaitoja-ohjelman avulla voi harjoitella vuorovaikutustaitoja. Harjoituksista ja videoista koostuvan materiaalin avulla voi oppia itsetuntemusta, tunnetaitoja ja vastoinkäymisten kohtaamista. Ohjelmaa voi tehdä yksin tai yhdessä, kotona tai koulussa. punainenristi.fi/kaveritaitoja

Tutustu myös muihin maksuttomiin oppimateriaaleihimme sproppimateriaalit.fi

osallistumista ja yhteisöllisyyttä.

– Sosiaaliset taidot eivät tipahda taivaasta, varsinkaan niille, joille vuorovaikutus on valmiiksi vaikeaa. Erityisesti yksinäisille nuorille puhelin voi olla tärkeä yhteys muihin koulun ulkopuolella. Kun kännykkä otetaan pois, on tärkeää huolehtia, ettei heidän olonsa entisestään huonone. Koulun kaikkien aikuisten opettajista ruokalan henkilökuntaan on aktiivisesti huolehdittava siitä, että jokainen pääsee mukaan ja saa mahdollisuuden harjoitella vuorovaikutustaitoja yhdessä. Lapsia ja nuoria ei saa jättää tyhjän päälle, huomauttaa Alaranta. Sosiaaliset taidot vaativat harjoittelua ja myönteisiä kokemuksia. Kun nuori tuntee kuuluvansa joukkoon, puhelimesta ei tarvitse enää etsiä turvaa.

Keskusteluapua nuorille ja läheisille

Nettiturvis auttaa nuoria ja nuoria aikuisia sekä tarjoaa tukea vanhemmuuteen. Nettiturvikselle voi tulla juttelemaan myös yksinäisyydestä ja kaverihuolista. Ammattilaisen kanssa voi keskustella kertaluontoisesti tai säännöllisesti – autamme, kunnes huolet helpottuvat. Apu on maksutonta. punainenristi.fi/nettiturvis

Lisääntyvää yhteisöllisyyttä vai syvenevää yksinäisyyttä? Kännykkäkiellon vaikutukset koulupäivään keskustelutilaisuus tistaina 26.8.2025, klo 17-18. Osallistumislinkki ja lisätietoja: www.punainenristi.fi/tyomme/ opettajille/yksinaisyys-valitunneilla

Teksti Kati Halonen

Ammatillinen koulutus on avain oppivaan ja osaavaan Suomeen

Ammatillinen koulutus tarjoaa monipuoliset opiskelumahdollisuudet sekä nuorille että aikuisille. Opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa on aikuisia. Osaamista voi kehittää suorittamalla koko tutkinnon tai yksittäisiä tutkinnon osia työelämän tarpeisiin. Koulutuksen tutkintorakenteeseen kuuluu 42 perustutkintoa, 64 ammattitutkintoa ja 54 erikoisammattitutkintoa sekä yli 3 000 tutkinnon osaa.

Teksti Maarit Kallio-Savela, Kuntaliitto

Perustutkinto antaa laaja-alaiset valmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneempaa osaamista vähintään yhdellä työelämän osa-alueella. Ammattitutkinto syventää osaamista tai kohdistuu tarkemmin rajattuihin työtehtäviin. Erikoisammattitutkinto osoittaa syvällistä tai monialaista ammatinhallintaa.

Ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli koulutustason nostamisessa. Yhteiskunnan muuttuessa osaamistarpeet kasvavat, ja tavoitteena onkin, että 50 %

ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Ammatillinen koulutus tarjoaa hyvät jatko-opintovalmiudet, ja yhä useammin opintopolku jatkuu korkeakouluun. Noin puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista tulee ammatillista väylää pitkin.

Samalla Suomessa on yli 100 000 nuorta (ikäryhmässä 20–29 vuotta) vailla toisen asteen tutkintoa. Näille nuorille on tärkeää rakentaa saavutettavia ja joustavia koulutuspolkuja, jotka johtavat ammatilliseen tutkintoon ja edelleen työelämään

Rutiinit kohdalleen -tukea kouluarkeen

Mietityttääkö sinua, voiko koululaisellasi olla ADHD tai autismikirjo?

Me Barnavårdsföreningenillä tuemme vanhempia, jolla on esikoulu-, alakoulu- ja yläkouluikäisiä lapsia. Lapsesi ei tarvitse lähetettä tai diagnoosia. Riittää, että tunnet huolta tai haluat lisää ymmärrystä siitä, miten voit tukea lastasi arjessa.

tai jatko-opintoihin. Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää uudistetaan. Tavoitteena on vahvistaa kannustimia, jotka tukevat opintojen etenemistä, valmistumista, työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä. Jatkuvan oppimisen osalta painotetaan työelämälähtöisiä tutkinnon osia. Uusi rahoitusmalli otetaan käyttöön vuoden 2026 alussa.

Samalla käynnistyy toiminnanohjauksen kokeilu, jonka tavoitteena on parantaa

Barnavårdsföreningenin neuropsykiatriset palvelut pääkaupunkiseudulla:

Vanhempainohjauksemme on sinulle, joka kaipaat käytännön keinoja sujuvampaan arkeen ja haluat parantaa kodin ilmapiiriä. Vanhempainohjauksen aikana opit ymmärtämään lapsesi käytöstä ja saat työvälineitä haastaviin tilanteisiin. bvif.fi

Sähköposti: nepsy@bvif.fi Puhelinnumero: +358 50 565 1722

Ammatillinen koulutus tarjoaa hyvät jatko-opintovalmiudet, ja yhä useammin opintopolku jatkuu korkeakouluun.

koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua sekä lisätä vuoropuhelua koulutuksen järjestäjien, hallinnon ja alueiden välillä. Kokeilussa kevennetään järjestämislupasäätelyä ja otetaan käyttöön neuvottelumenettely, jossa opetus- ja kulttuuriministeriö ja koulutuksen järjestäjät sopivat koulutuksen tavoitteista.

Ammatillista koulutusta on uudistettu vuosien varrella, mutta sen ydintehtävä –työllistymisen ja jatko-opintojen tukeminen – on säilynyt keskiössä jo pitkään.

Varaa aika tapaamiseen! Käynnit ovat maksuttomia.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Matematiikkalukio

– erikoislukiossa

enemmän valinnaisuutta ja samanhenkisiä nuoria

– Oppimisesta saa täällä olla innostunut. Olipa aine mikä tahansa, on ilmapiiri aina opiskelumyönteinen, toteaa lukion fysiikan opettaja Teppo Harju Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio MAYKista.

Helsingin matematiikkalukio on Suomen ainoa matematiikan erityistehtävän saanut lukio. Syksyllä 2025 vietetään matematiikkalukion 30-vuotisjuhlia. Suomen laajin matematiikan opintotarjonta sisältää muun muassa tähtitiedettä, peliteoriaa, differentiaaliyhtälöitä ja matriisilaskentaa. Myös yleislukio hyötyy erikoislukion laajasta tarjonnasta.

– Meillä voi esimerkiksi opiskella peliohjelmointia tai robotiikkaa. Vaikka ei tähtäisikään koodariksi, saattaa tulevaisuuden työhön silti liittyä ohjelmointia. Meillä on pitkät perinteet kokeellisessa oppimisessa ja korkeakouluyhteistyössä. Opiskelijat harjoittelevat jo lukioaikana tieteellisen tutkimuksen tekemistä, joten jos tutkijan ura on haaveissa, siitä saa täällä esimakua.

Kotoisa koulu ja vahva yhteishenki Matematiikkalukiossa yhteiset kurssit luovat tiiviin ryhmähengen. Innokkaimpien opinnot eivät katkea edes kesälomaan.

– Suosittu perinteemme on Lapin kesäkoulu, jonne matkataan kouluvuoden loputtua opiskelemaan lisää matematiikka, biologiaa ja geometriaa. Myös kansainväli-

nen yhteistyö on meillä vilkasta.

Opiskelijoiden tukena MAYKissa on hyvin toimiva oppilashuolto. Kuraattorin ja koulupsykologin ohella nuorten kanssa toimii lukiovalmentaja, jonka kanssa opiskelijat järjestävät esimerkiksi tapahtumia.

– Koulussamme on paljon erilaisia opiskelijoita, eivätkä matematiikkalukiolaisetkaan ole yhdestä muotista. Tämä on rikkaus, sillä näin jokainen voi löytää oman paikkansa ja porukkansa, Harju sanoo, ja toteaa lopuksi:

– Täällä on ilo opettaa, kun ympärillä on sekä hyviä kollegoita että motivoituneita opiskelijoita.

Tervetuloa tutustumaan Maunulan yhteiskouluun ja Helsingin matematiikkalukioon:

• Lukion yleislinja ti 13.1.2026

• Matematiikkalukio to 15.1.2026

• Molemmat linjat ke 21.1.2026

Muutokset aikatauluihin mahdollisia. Lue lisää koulustamme: mayk.fi/tietoa-meista/ hakuohjeet-lukio

Kuvassa lukion fysiikan opettaja Teppo Harju Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio MAYKista.

Uimaopetusta kaikenikäisille!

Vauvauinti, perheuinti, leikki-ikäiset, kouluikäiset ja aikuiset. urheiluhallit.fi/ uimakoulut

Edullisesti uimaan – 7 uimahallia!

Lapset

0–6 v. ilmainen 7–16 v. ja muut alennusryhmät

n 1 krt 3,40–3,70 € n 10 krt 31,15–34,20 €

Aikuiset n 1 krt 6,00–7,20 € n 10 krt 55,00–67,00 €

urheiluhallit.fi/ uinti

Teksti Vilma Hjorth

VIELÄ ON KESÄÄ JÄLJELLÄ!

Tervetuloa lounas- ja illallisristeilyillemme.

Nauti herkullisesta lounaasta upeissa merimaisemissa Helsingin ja Espoon saaristossa. Illalla pöydät on katettu valmiiksi unohtumatonta illallista varten auringon laskiessa horisonttiin.

Tilausristeilyt

Ryhmille erilaiset tilausristeilyt omalla laivalla. Ota yhteyttä ja kysy lisää.

LÄHDE KUIVASAAREEN!

Teemaretkiä on saatavilla enää kahtena kesän viikonloppuna elokuussa: LA & SU 16.–17.8. sekä 30.–31.8.2025

Tervetuloa ainutlaatuiselle opastetulle risteilylle suljettuun sotilassaareen Helsingin Kauppatorilta m/s RoyalCatin kyydissä. Nyt sinulla on tilaisuus tutustua tähän historialliseen sotilaslinnoitukseen asiantuntevan oppaan johdolla. Päiväretken kokonaiskesto on noin 4,5 tuntia, josta saarella ollaan noin 2,5 tuntia. Saari ei ole esteetön.

Hinta: aikuinen 59 € / hlö, lapsi 6–14v. 29 € / hlö.

Hintaan sisältyy risteilylippu, laivan lohi- tai kasviskeitto sekä opastus saarella ja pääsy museotykkiin.

HUOM: Retkelle pääsy edellyttää Suomen kansalaisuutta, joten passi tai henkilökortti tarvitaan mukaan.

VARMISTA PAIKKASI AJOISSA!

Tiesitkö - Jalkakivuistakin voi selviytyä voittajana

Kybun-jalkineilla Raija voi jälleen nauttia kävelylenkeistä ilman kipua

Vuosikymmenten työ keittäjänä jätti Raijan jalkoihin jälkensä, ja kivun vuoksi hänen ei tehnyt mieli enää lenkkeilläkään.

Apu löytyi kuitenkin Kybun kengistä, joiden avulla Raija voi jälleen nauttia päivittäisistä kävelylenkeistään.

Raija työskenteli 40 vuotta keittäjänä eri kouluissa, ja taakse jääneet työvuodet sisälsivät lukemattoman määrän seisottuja työtunteja ja käveltyjä kilometrejä. Työn kuorma alkoi tuntua myös jaloissa.

”Jalat olivat työuralla kovilla, ja vanhemmiten se alkoi tuntua. Lopulta jaloissa ja polvissa alkoi olla jo niin paljon kipua, ettei tehnyt enää mieli lenkkeilläkään”, hän kuvailee.

Liikkumisen ilo kuitenkin palautui, kun Raijan tuttava suositteli hänelle Kybun kenkiä. Sittemmin paluuta entisiin jalkineisiin ei ole ollut.

Kivut kaikkosivat, liikkumisen riemu palasi

Raili hankki ensimmäiset

Kybun-kenkänsä kaksi vuotta sitten, ja on ollut ostokseensa erittäin tyytyväinen – niin tyytyväinen, että suositteli kenkiä myös tyttärelleen, joka hankki sellaiset myös itselleen.

Tyytyväisyyteen oli perusteensa: uudet kengät palauttivat liikkumisen riemun.

”Kipua ei ole enää polvissa tai muuallakaan, ja nyt saatan taas käydä kahdesti päivässä neljän viiden kilometrin kävelylenkeillä. Kovimpien kipujen aikaan moinen ei käynyt edes ajatuksissa”, Raija kertoo.

Jalkineet hoitavat kivun syytä, eivät oiretta

Kybun-jalkineilla vaikutetaan juuri oireet synnyttävään rasitukseen. Kimmoisa pohja pienentää jalkoihin kohdistuvaa painetta, mutta vaikutustapa on tätäkin moninaisempi.

Elastinen pohja on kuin nurmella kävelisi. Pohja ei ole ylituettu ja tuottaa koko ajan luonnollista venytystä ja stimulaatiota jalan lihaksille.

Lisäksi pienistä ilmakuplista koostuva pohja tuntuu mukavalta jalassa ja edistää jalan terveyttä. Kenkä myös ohjaa jalan asentoa parempaan askeleeseen. Nämä jalkoja hellivät kengät lievittävät monia tuki- ja liikuntaelinvaivoja.

Tule Medishop myymälään, laita Kybun kengät jalkaan ja koe ainutlaatuinen walk-on-air tunne!

Medishop Helsinki

Topeliuksenkatu 3, Töölö puh 020 155 00 40 ma-ti 9 -18 ke-pe 9-17 la 10-15

Medishop Turku Viilarinkatu 5 Länsi 1 puh 020 155 00 42 ma-ti 10 -18 ke-pe 9-17

Tavanomaisiin kenkiin verrattuna Kybun kenkien ainutlaatuinen pohjarakenne tasaa kehon painon koko jalkapohjalle ja vaimentaa kantapäihin ja päkiöille kohdistuvat vahingolliset painekuormat.

Kuvien kengät

275 € - 305 €, lisäksi lukuisia muita malleja

Harvoin auki yleisölle

Kaupallisessa yhteistyössä:

Hyvästi täit!

Täi-imurissa yhdistyy kampaaminen sekä täiden ja niiden munien hygieeninen ja hallittu talteenotto ja hävitys.

Hyvästit myös kivulle!

Lihaskivut häiritsevät unta ja keskittymistä, ja voivat johtaa päänsärkyyn ja väsymykseen. Ikäviin kasvukipuihin ja lihasjumeihin on nyt hellävaraisia lääkkeettömiä helpotuskeinoja.

Syksyllä, ihanan kesän jälkeen siirrytään sisätiloihin suurissa ryhmissä. Ja tämähän tuo mukanaan kaikkien pelkäämät täiepidemiat. Onneksi nyt on saatavilla Täi-imuri, jonka avulla täit voi laittaa kuriin ennen kuin ne leviävät epidemiaksi asti.

FIT (Far Infrared Technology) kipulaastarit ja erikoistekstiilit auttavat paikalliskipuun. Molemmissa vaikuttava teknologia on mineraalipinnoitus, joka heijastaa kehon omia lämpö- ja infrapunasäteitä takaisin kudokseen, jolloin alueen aineenvaihdunta ja verenkierto vauhdittuu, kudos pehmenee ja kipu lievittyy. Muotoillut laastarit tarjoavat helpostusta paikalliskipuun 5 vuorokautta kerralla kun taas tekstiilit ovat ihanteellisia yöllisiin kramppeihin, kasvukipuihin ja rasituksesta palautumiseen. Ehdottomasti ratkaisuja koko perheen lihas- ja nivelkipuihin.

Täit ovat ikäviä vihulaisia

Täit elävät noin 30 päivää ja siinä ajassa ehtivät munia jopa 150 munaa. Munat kiinnittyvät hiuksiin tiukasti liimalla ja kuoriutuvat siitä noin seitsemän päivän päästä. Täit ottavat ravintonsa päänahasta, joka aiheuttaa kutinaa. Perinteiset täishampoot ja sprayt ovat alkaneet menettämään tehoaan täiden vastustuskyvyn kehittyessä.

Täi-imurilla havaitset ja poistat täit välittömästi

Täi-imurissa on yhdistetty kampaaminen sekä täiden ja niiden munien hygieeninen talteenotto.

Valaistusta keräysfiltteristä näkee välittömästi, kerääntyykö sinne täitä ja munia tartunnan merkiksi. Samalla ne poistetaan. Tarkastuksia kannattaakin tehdä päivittäin siitä lähtien, kun on tullut edes epäilys tartunnanmahdollisuudesta. Näin on mahdollista lopettaa tartunta ennen kuin täit leviävät epidemiaksi asti. Tästä syystä Täi-imuri tulisikin ehdottomasti olla jokaisessa lapsiperheessä, lastentarhassa ja koulussa.

Edullinen ja mukava Hygieenisellä Täi-imurilla voit käsitellä hiuksia missä vaan. Täit imeytyvät

suoraan tiiviiseen keräyssuodattimeen, josta ne eivät pääse karkuun. Käsittely on todella helppo, siihen ei tarvita vettä tai muitakaan lisätarvikkeita. Ladattavalla, pitkäikäisellä Täi-imurilla käsittelet lukemattomia päitä vuosien ajan. Laite kaipaa vain puhdistuksen ja keräyssuodattimen vaihdon poistokäsittelyn jälkeen. Täi-imurin OVH on 129,- (sis. 4 suodatinta). Lisäsuodattimet 19,-/6 kpl.

Edullista ja lääkkeetöntä Kipulaastareista löytyy eri malleja eri kehon alueille 3 ja 8 kappaleen pakkauksissa hintaan 18,90 – 39,90/pkt. Tekstiileistä suosittuja shortseja (vaikuttaa lonkkien, reisien ja pakaroiden alueelle) sekä säärystimiä (pohkeet, penikat) löytyy eri kokoja S-XXXL. Niiden hinta on muutamia kymppejä.

Eri mallit löytyvät Terveystekniikan nettisivuilla, jossa voi myös tutustua B-Cure lääkintälaserterapiaan, jolla voi paikalliskivun lisäksi nopeuttaa erilaisista tulehduksista, ruhjeista ja haavoista paranemista. Lisätietoja tuotteesta ja

Lisätietoja tuotteista ja nettikauppa terveystekniikka.fi tai asiakaspalvelu 030 635 8332

Teksti Terveystekniikka Valko Oy