Tulevaisuuden terveydenhuolto 12/2022

terveydenhuolto

Syöpästrategia,

Hyvinvointialueiden tulee aluksi keskittyä käytännön asioihin

Suomalainen erikoissairaanhoito on yksi maailman parhaimmista. Osa seurannasta ja potilasryhmistä voitaisiin siirtää perusterveydenhuoltoon, mutta se on niin aliresursoitu, että siellä ei pystytä ottamaan vastaan yhä uusia velvoitteita.

Teksti Kati Halonen

– Meillä on voimakas tahtotila, että perusterveydenhuoltoon tullaan kansallisesti resursoimaan lisää. Omalääkärimalli 2.0 edistäisi sekä hoidon saatavuutta että jatkuvuutta, saisimme tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Potilaan ja lääkärin kohtaaminen on siirtynyt turhan pitkälle. Kun lääkäri on ensin tehnyt diagnoosin ja määritellyt hoitolinjaukset, toimenpiteitä voidaan jakaa hoitotiimille, kotihoitoon ja potilaalle itselleen. Tarvitaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen parempaa integraatiota. Meillä on paljon mahdollisuuksia: digitaaliset algoritmit, terveyskylät, potilaan hoitopolut ja niin edelleen. Uskon, että tästä viisi vuotta eteenpäin olemme ottaneet melkoisen harppauksen sekä uusien toimintatapo -

jen käyttöönotossa että vaikuttavuuden mittaamisessa, sanoo Lääkäriliiton puheenjohtaja, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, eMBA, dosentti Niina Koivuviita

Riittävätkö tekevät kädet?

Sote-uudistuksella on jo kiire. Uhkana on, että yritetään muuttaa liian monta asiaa liian nopeasti, jolloin henkilökunta ei pysy muutoksessa mukana. On varmistettava, että vuoden vaihteessa ihminen tietää tehtävänsä, palkka tulee tilille ja sähköposti toimii. Tarvitaan myös lisää avustavaa henkilökuntaa. Terveydenhuollosta on karsittu paljon osastosihteereitä ja heidän tekemäänsä tärkeää työtä on siirretty muille terveydenhuollon ammattilaisille.

– Käynnissä on suurin terveydenhuollon suunnanmuutos sitten 1970-luvun kansanterveyslain. Painottaisin alkuvuoteen maltillisuutta ja aikatauluihin realistisuutta, keskitytään käytännön asioihin. Palvelutuotannon kehitys- ja muutostyö on vasta käynnistymässä. Osalla alueista organisaation muodostaminen on kesken, eikä vielä edes tiedetä mikä on kunkin asema organisaatiossa. Miten varmistetaan, että rahoitus riittää koko tulevaksi vuodeksi? Ja jos rahat eivät riitä, mitä tehdään siinä vaiheessa, miten priorisoidaan? Halutaanko panostaa prosessitehokkuuteen vaiko vaikuttavuuteen? Nykyisellä henkilöstömäärällä molempia ei voi saada, Koivuviita summaa.

Niina Koivuviita puheenjohtaja, Lääkäriliitto, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, eMBA, dosentti

facebook.com/kansanterveys @kansanterveysfi

@kansanterveys.fi

Lääkäreitä saadaan palkattua myös haastaviin positioihin

Lääkäreillä on uransa eri vaiheissaerilaisia toiveita työpaikkansa suhteen. Valintaa ei tehdä ainoastaan sairaalan ja terveyskeskuksen sekä julkisen ja yksityisen välillä vaan myös maantieteellisesti.

– Osa lääkäreistä hakee virkaa, osa haluaa suorittaa terveyskeskusjaksonsa. Osalle lääkäreistä työpaikan valintaan vaikuttaa suuri palkka, osa haluaa hyvän seniorituen tai arvostaa työpaikkaa, jossa kollegoilla on aikaa auttaa, kertoo MediApu Oy:n toimitusjohtaja Joona Virkkala

Laaja verkosto mahdollistaa sopivimman osaajan löytymisen MediApu Oy tarjoaa kustannustehokkaan tavan toimia, haettiin sitten yksittäistä lääkäriä tai kerralla useita kymmeniä täyttämään hyvinvointialueiden tarpeet. Kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat luottaneet jo yli 10 vuoden ajan MediAvun osaamiseen rekrytoida lääkärit suoraan työsuhteeseen asiakasorganisaatioon.

– Etsimme sopivan lääkärin, olipa tarve viikosta virkaan. Kun rekrytoinnin antaa ammattilaisen tehtäväksi, ylilääkäri voi keskittyä johtamiseen ja muuhun hallintoon eikä hänen tarvitse päivystää sähköpostin ääressä hakemuksia lukemassa. Teemme myös yhteistyötä asiakkaiden omien rekrytointiyksiköiden kanssa ja suunnittelemme, mihin positioon kukin lääkäri olisi hyvä sijoittaa, Virkkala toteaa.

MediApu on rakentanut laajat verkostot lääkärikuntaan ympäri Suomen. MediApu onkin mukana lähes kaikissa tapahtumissa ja somekanavissa, joissa lääkärit ja lääketieteen opiskelijat ovat. Suorien puheluiden ohella 20 000 lääkäriä kohdataan viikoittain kanavissa, jotka ovat lääkäreille luontevia.

– Autamme asiakkaitamme löytämään yksikön keihäänkärjet, joilla lääkärin saa kiinnostumaan kyseisestä tehtävästä ja toimipaikasta. Vuonna 2021 rekrytoimme 850 lääkäriä ympäri Suomen, mikä kertoo ammattitaidostamme löytää lääkärit myös haasteellisimpiin paikkoihin, sanoo Virkkala.

Tiiviin kumppanuuden hyvinvointialueiden kanssa sekä onnistuneet rekrytoinnit mahdollistavat MediApu Oy:n • terveydenhuoltoalan tuntemus, • myynti- ja markkinointiosaaminen ja • suuri rekrytointityötä tekevä asiantuntijajoukko.

Lue miten voit turvata hyvinvointialueesi lääkäriresurssit: mediapu.fi/rekrytointi

Kierrätäthän tämän lehden

Jaetaan Kauppalehden liitteenä 14.12.2022 Projektipäällikkö: Linne Kulju (050 337 4159 linne.kulju@mediaplanet.com) Maajohtaja: Saara Silván-Appel Myyntijohtaja: Ville-Joonas Appel Liiketoiminnan kehitysjohtaja: Atte Korhonen Toimitus ja layout: Emmi Hanninen Oikoluku: Oona Elo ja Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mannerheimintie 18 A, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Nelli Päiväläinen

MediApu on auttanut julkista sektoria selättämään lääkäripulan yli 10 vuoden ajan.

KUVA: MEDIAPU OY

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Johtaminen lähtee aidosta vuorovaikutuksesta

Sote-uudistuksessa tarvitaan muutosjohtajuutta ja aikaa keskusteluun.

Kati Halonen

– Hyvinvointialueiden tehtävä on huolehtia alueensa väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Kestävyysvaje kuitenkin vaarantaa tätä tehtävää. Ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän hoitoa, henkilöstöpula pahenee, eikä rahaa ole riittävästi. Pienemmillä resursseilla olisi saatava siis enemmän aikaan. Jotta sote-palveluja voidaan jatkossakin tuottaa, tulisi tuottavuutta parantaa. Arvopohjaisessa ja vaikuttavuusperusteisessa terveydenhuollossa palveluntuotantoa tarkastellaan potilaan saaman hyödyn näkökulmasta: mikä arvo hoidosta on potilaalle, kuinka potilaan hyvinvointi sen tuloksena paranee. Ei lasketa kuinka monta potilasta on hoidettu tunnissa, vaan onko saatu potilaan asiat kerralla kuntoon. Lisäksi on huomioitava kustannusvaikuttavuus, mikä on se panos-tuotossuhde, jolla potilas on saatu ”kuntoon”. Kun toimintaa kehitetään potilaslähtöisesti, säästyy resursseja ja työ

on mielekkäämpää, painottaa Terveydenhuollon johtaminen -ohjelman johtaja Sirpa Koponen Jyväskylän yliopiston Executive MBA-koulutuksesta.

– Nyt on aika ja paikka uudistaa rakenteet ja toimintamallit vastaamaan nykypäivän tarpeisiin. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraatiota tarvitaan. Tarvitaan myös yhteensopivia tietojärjestelmiä ja tiedolla johtamista. Keskeistä on vahva ja toimiva yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä – yksinään ei kukaan selviä. Organisaatiotasolla painottuu yhä enemmän moniammatillisen tiimityöskentelyn merkitys, jokaisen henkilöstöryhmän työpanos on tärkeä, Koponen jatkaa.

Terveydenhoitoalan ammattilaiset haluavat keskittyä potilaan hyvään hoitoon. Reaalimaailma ei kuitenkaan vastaa odotuksia. Sairaanhoitajan ja lääkärin työhön kuuluu paljon ylimääräistä teke -

mistä, joka estää varsinaiseen ydintehtävään keskittymisen. Tämä voi olla yksi syy henkilöstön suureen vaihtuvuuteen. Rekrytointia pidetään kalleimpana vaiheena, mutta myös vaihtuvuus aiheuttaa tuottavuuden laskua.

– Työnantajamaine saattaa kuulostaa pehmeältä asialta, mutta taustalla ovat kovat faktat. Jos maine on huono, ei ole pito- eikä vetovoimaa. Vaihtuvuuden aiheuttamat kustannukset olisi tuottavampaa käyttää työhyvinvoinnin, työolojen ja johtamiskulttuurin kehittämiseen. Uusilla alalle tulevilla työntekijöillä on erilaiset odotukset johtamiselle: he odottavat, että heidät otetaan mukaan työyhteisöön ja he pääsevät osallistumaan alusta alkaen tasavertaisina ja arvostettuina ammattilaisina. Jotta saadaan uusia lääkäreitä ja hoitajia, on työnantajamaineen parantaminen tärkeää. Terveydenhuollon ammattilaiset vaihtavat kokemuksiaan mm. eri somekanavien kautta, tieto liikkuu

nykypäivänä nopeasti laajalle joukolle, huomauttaa Koponen.

Henkilöstöpula vaarantaa potilasturvallisuutta sekä altistaa työuupumukselle ja -tapaturmille, kun jäljelle jäävä henkilöstö joutuu tekemään entistä enemmän. Henkilöstön työssäjaksamisesta ja työhyvinvoinnista tulisi huolehtia, jotta alalla on jatkossakin riittävästi osaavaa henkilöstöä takaamassa palvelutuotannon toimivuus.

Kohti uutta johtamiskulttuuria EMBA Terveydenhuollon johtaminen -ohjelman keskiössä ovat erityisesti hyvinvointialueisiin siirtyminen ja johtamistaitojen vahvistaminen murroksen keskellä sekä perehtyminen niihin tekijöihin ja keinoihin, joilla uudistetaan johtamiskulttuuria. Ohjelma syventää ja kehittää osallistujan strategista johtamisosaamista, antaa tietoa modernista johtajuudesta ja uusia työkaluja ihmisten johtamiseen sekä vahvistaa kykyä taloudellisen näkökulman huomioimiseen toiminnan kehittämisessä.

Osastonhoitajat, ylihoitajat, lääkärit, ylilääkärit, johtajat ja asiantuntijat sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta ovat samassa koulutuksessa, mikä luo pohjan menestyksekkäälle yhteistyölle ja antaa mahdollisuuden oppia toisilta.

Kuuden opintopisteen laajuisen JYU EMBA Terveydenhuollon johtaminen -ohjelman voi suorittaa itsenäisenä kokonaisuutena tai liittää osaksi Jyväskylän yliopiston Executive MBAopintoja. Lue lisää: emba.jyu.fi/thj

Teksti

– Työnantajamaine saattaa kuulostaa pehmeältä asialta, mutta taustalla ovat kovat faktat, muistuttaa Terveydenhuollon johtaminen -ohjelman johtaja Sirpa Koponen Jyväskylän yliopiston Executive MBA-koulutuksesta.

– Itse koen, että ensimmäinen vaihe on keskittää rekrytointi pois hoitotyötä ja henkilöstöä johtavalta lähiesihenkilöltä, toteaa hoivan ja osaamisen johtaja Arja Laitinen Hyvinvointiala HALI ry:stä. Laadukas ja

Rekrytoinnin ulkoistaminen vapauttaa organisaation resursseja

Suomessa on jo pitkään puhuttu kroonisesta hoitajapulasta, joka uhkaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja turvallisuutta. Hoivan ja osaamisen johtaja Arja Laitinen Hyvinvointiala HALI ry:stä tietää, että henkilöstöpulan ratkaiseminen edellyttää useita eri toimenpiteitä.

– Näitä ovat muun muassa koulutuk-

sessa aloituspaikkojen lisääminen ja hakijamäärien turvaaminen, kansainvälisen rekrytoinnin helpottaminen sekä työvoimapoliittisen saatavuusharkinnan poistaminen koko maasta.

Nykyisillä ja uusilla henkilöstömitoituksilla, pätevyysvaatimuksilla sekä hoidon ja hoivatarpeen kasvulla henkilöresurssit eivät Laitisen mukaan tule riittämään. Henkilöstöpulan ratkaisuja tulee samalla tarkastella myös teknologisten ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisen kannalta.

– Niiden avulla henkilöresursseja voidaan siirtää lähemmäs asiakkaita ja erityisesti tarjota palveluja aikaan, jolloin asiakkaat eniten niistä hyötyvät,

Laitinen sanoo.

Henkilöstövuokraus yksi tapa löytää parhaat tekijät

Yksi keino saada tarvittavaa henkilöstöä toimintayksiköihin on henkilöstövuokraus. Uusilla hyvinvointialueilla on Laitisen mukaan samat haasteet henkilöstöön liittyen kuin sote-alalla yleisestikin.

– Hyvinvointialueilla on kuitenkin kaikki mahdollisuudet tarkastella palveluiden järjestäjänä sitä, mitä kannattaa tehdä itse ja mitä palveluita on järkevämpi ulkoistaa. Laadukas kilpailuttaminen on tässä avaintekijä.

Rekrytointi on aikaa vievä tehtävä,

ja käytetty aika on aina pois olemassa olevalta henkilöstöltä. Henkilöstörekrytoinnin ulkoistamisessa Laitinen näkee erilaisia ulottuvuuksia.

– Itse koen, että ensimmäinen vaihe on keskittää rekrytointi pois hoitotyötä ja henkilöstöä johtavalta lähiesihenkilöltä.

Jos henkilöstörekrytointia ulkoistetaan organisaatiosta, tulee se Laitisen mukaan hyvien kriteerien pohjalta niin, että kilpailutus tarjoaa todellisen mahdollisuuden menestyä tehtävässä.

– Organisaation sidosyksikkö voi halutessaan osallistua kilpailutukseen. Kustannusten tulee olla avoimesti tiedossa ja vertailtavissa.

Ammattimaisen vuokratyövoiman käyttö tuo monia etuja

Ulkoisen rekrytointikumppanin hyödyntämiseen motivoi esimerkiksi vuokrahenkilöstön nopea saatavuus.

Ulkoisen kumppanin hyödyntäminen rekrytoinnissa on viime vuosina yleistynyt myös sosiaali- ja terveysalalla. SunHoivan palvelujohtaja Saija Laitinen kertoo syyksi muun muassa hoitajapulan ja sitä kautta tarpeen hoitajavuokrausyrityksille. Vuokrauksen hyviin puoliin kuuluvat muun muassa rekrytointiin käytetyn ajan vapautuminen ja kustannussäästöt.

– Asiantuntevan rekrytointipalvelun kautta saa varmasti ammattitaitoiset työntekijät. Rekrytointiprosessin ulkoistaminen on myös kustannustehokasta.

Sairauspoissaolot, lomat ja työntekijämaksut jäävät henkilöstövuokrausyrityksen maksettaviksi. Myös aikaa säästyy, kun organisaatio voi rekrytoinnin sijaan keskittyä ydintoimintaansa.

– Haastattelut, lääkelupien tarkistamisen ja muut selvitysasiat voi jättää meille. Rekrytointiin erikoistuneina asiantuntijoina myös esittelemme asiakkaillemme suoraan parhaat työntekijät, Laitinen sanoo.

SunHoiva toimii julkisten ja yksityisten hoivapalveluyritysten henkilöstövuokraus- ja rekrytointikumppanina.

SunHoiva – sosiaali- ja terveysalan henkilöstövuokrauksen luottokumppani

SunHoiva toimii julkisten ja yksityisten hoivapalveluyritysten henkilöstövuokraus- ja rekrytointikumppanina, joka välittää hoitohenkilökuntaa niin pitkäaikaisiin sijaisuuksiin kuin yksittäisiin vuoroihinkin. Apua saa myös suorarekrytoinneissa.

– Vuokratyön hintaan on laskettu kaikki työntekijäkustannukset. Tilaaja siis maksaa vain tehdyistä työtunneista, ei työntekijöiden rekrytoinnista, mahdollisista poissaoloista tai lomapalkoista, SunHoivan liiketoimintajohtaja Niina Uimonen painottaa.

Henkilöstön rekrytointiin ja työvuorojen organisointiin tarvitaan Uimosen mukaan osaajia, jotka tuntevat paitsi alan sekä palvelu- ja työehtosopimukset, myös hallitsevat työntekijöiden perehdytyksen.

– Panostamme lisäksi työntekijöidemme työhyvinvointiin muun muassa tarjoamalla hyvän työterveyshuollon sekä henkilöstöedut. Työhyvinvoinnin huomioiminen viestii halustamme satsata vastuullisuuteen.

Miksi SunHoiva?

• Henkilövuokraus on kauttamme helppoa – varmistamme työntekijöiden osaamisen ja lääkelupa-asiat.

• Vuokratyövoima on kustannustehokasta, sillä maksat vain tehdystä työstä.

• Luotettavana kumppanina hinnoittelumme on läpinäkyvää.

Lue lisää: sunhoiva.fi

läpinäkyvä kilpailuttaminen on palveluiden ulkoistamisen kulmakivi.

Teksti Anni Korhonen

Teksti Anni Korhonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Automaattinen annosjakelu mahdollistaa katkeamattoman lääkehoitopolun

Katkeamattomalla lääkehoitoprosessilla ja lääkkeiden automaattisella jakelulla voidaan tutkimusten mukaan vähentää lääkitysvirheitä koko ketjussa yli puolella, ja lääkkeidenjakovirheitä yli 90 prosentilla.

Kati Halonen

– Lääkkeiden automatisoitu annosjakelu tuo nopeutta, tarkkuutta ja turvallisuutta. Sen avulla saadaan toteutettua dokumentoitu katkeamaton lääkehoitoprosessi. Lääkitys voi muuttua hoitojakson aikana, siksi keräily on jokaiselle antokerralle omansa, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan kehittämisproviisori Jaakko Mustakallio

– Osastoilla lääkkeitä jakavat sairaanja lähihoitajat sekä osastofarmaseutit. Kun työ keskitetään annosjakelijalle ja apteekin henkilöstölle, voidaan esimerkiksi OYS:n vuodeosastoilla päivässä säästää kaksi tuntia työaikaa, ja vapauttaa hoitajien työaikaa muihin

hoitotehtäviin, Mustakallio jatkaa.

Automaatio ei poista osaavan henkilökunnan tarvetta, mutta keskittämällä toimintoja ja siirtämällä tehtävät ammattiryhmille, joiden parasta osaamista asia on, saadaan kustannushyötyjä. Kun hyvinvointialueella skaalataan automaatiokokonaisuuksia tai järjestelmän osia, voidaan hyödyntää jo saatuja kokemuksia muiden yksiköiden käyttöön.

Teknologian tehtävä on tukea sairaalan työtä

– On tärkeää, että ei vain hankita terveysteknologiaa, vaan ollaan mukana kehittämässä sitä tukemaan sairaalan

työtä. Tunnistetaan, missä lääkehallinnan prosessissa on eniten haasteita. Huolehditaan siitä, että tieto siirtyy läpinäkyvästi paikasta toiseen ja nivotaan yhteen annosjakelun kanssa muutakin automaatiota, kuten älylääkekaappeja sekä potilastietojärjestelmä, Mustakallio sanoo.

– Kun laitetaan rajapinnat ja ennen kaikkea fokus kuntoon, saadaan suurempia hyötyjä kuin yksittäisestä automaatiolaitteesta. Kehitetään kaikkia lääkehoidon osia kokonaisuutena, Mustakallio painottaa.

– Lääkkeiden automatisoitu annosjakelu tuo nopeutta, tarkkuutta ja turvallisuutta, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan kehittämisproviisori Jaakko Mustakallio.

Yksilöllinen lääkejakelu lisää turvallisuutta

tai useammassa paikassa. Modulaarisuus tarjoaa vikasietoisuutta ja turvaa lääkehuoltoa myös häiriötilanteissa.

Mekalasi Oy tarjoaa unit-dose -järjestelmien, sairaalan putkipostien ja itsenäisten robottikulkijoiden lisäksi myös muita terveydenhuollon ratkaisuja.

– Perinteisesti osastolle on tuotu lääkkeet purkeissa, vaikka tarve olisi vain yhdelle tabletille. Nyt lääkkeet toimitetaan yksittäispakattuina potilaskohtaisessa nipussa. Välivarastoinnin tarve vähenee eivätkä lääkkeet pääse vanhenemaan. Yksittäispakattu avaamaton lääke voidaan myös palauttaa apteekkiin eikä lääkkeitä tarvitse heittää roskiin. Tästä tulee merkittävä säästö vuositasolla, kertoo Mekalasi Oy:n myyntipäällikkö Hannu Eloranta

– Sekä potilas että annettava lääke tunnistetaan viivakoodilla. Näin jää jälki, mitä lääkettä on oikeasti annettu. Jokaisessa yksittäispakatussa pussissa on yksilöllinen tunniste, jolloin lääkettä voidaan seurata koko ketjun ajan, Eloranta jatkaa.

Skaalautuva automaatiojärjestelmä joustaa Modulaarisen unit-dose -järjestelmän kapasiteettia on helppo kasvattaa. Annospakkausten (unit-dose) tuotanto voidaan järjestää keskitetysti, potilasannosten teko ja jakelu voivat olla yhdessä

– Suurin etu asiakkaillemme on tiivis yhteistyömme kumppaneiden kanssa, eri järjestelmät saadaan toimimaan yhdessä. Esimerkiksi unit-dose -järjestelmä kerää potilaan lääkityksen suoraan putkipostiin tai lataa ne robotin kuljetuslaatikkoon. Kun lastaus on tehty, logistiikkarobotti lähtee suoraan viemään tarvittavat lääkkeet kohteeseen. Eri järjestelmien integrointi säästää manuaalista työaikaa, sanoo Eloranta.

Mekalasi Oy on merkittävä sairaala- ja laboratorioautomaation integraattori.

• Automaatio ja ohjelmisto integroidaan osaksi sairaalan ja apteekin ohjelmistoja, jolloin lääkehoito voidaan toteuttaa katkeamattomana prosessina.

• Modulaarisuus, skaalautuvuus ja vikasietoisuus lisäävät toimintavarmuutta ja mahdollistavat järjestelmän kasvattamisen tarpeen mukaan.

Lue lisää: mekalasi.fi/ apteekki/unit-dose

Teksti

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

– Eri hyvinvointialueilla on erilainen lähtökohta tiedolla johtamisen suhteen. Laajan kuntayhtymän pohjalta syntyvät alueet ovat pidemmällä, osalla alueista yhteisen tietopohjan luomiseen menee vielä aikaa. Vertailukelpoisen tiedon aikaansaamiseksi hyvinvointialueen välillä tarvitaan kansallista koordinaatiota. Sellaisilla hyvinvointialueilla, jotka muodostuvat nyt useista organisaatioista, asiakas- ja potilastietojärjestelmiä yhtenäistetään tai muutoin kerätään yhteistä tietopohjaa tulevaisuuden tiedolla johtamisen tarpeisiin, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen kertoo.

– Tarvitaan yhtenäinen tietopohja, jonka avulla toimintaa johdetaan. On luotava olemassa olevasta tiedosta kattava tilannekuva, jotta pystytään tekemään alueen strategia ja siihen liittyvät tavoitteet. Tässäkin asiassa hyvinvointialueet ovat eri tilanteissa, Lappalainen jatkaa.

Eri organisaatiotasoilla on erilaiset tietotarpeet

Tarvitaan tietoa väestöstä, miten se voi ja mitä tarvitsee. Miten palvelut sujuvat, mikä on niiden volyymi ja mitkä ovat palveluiden tuotantokustannukset. On keskeistä saada tietoa asiakkaiden virtauksesta palvelujärjestelmässä ja mitata kokonaisisia

asiakaspolkuja.

– Keräämällä tietoa väestön tarpeista, tuotannosta, kustannuksista ja vaikuttavuudesta, voidaan miettiä, miten muutosta voidaan johtaa. Tietoa tulee tuottaa erilaisiin tarpeisiin. Strateginen johto tarvitsee tietoa järjestämistehtävänsä tueksi, operatiivinen johto palvelutuotannon johtamiseen ja lähijohto yksiköiden toimintaan.

Myös yksittäiset työntekijät tarvitsevat tietoa asiakkaistaan ja työnsä vaikutuksista, sanoo Lappalainen.

Uhkana on, että riittämätön rahoituspohja johtaa epätarkoituksenmukaisiin säästötoimenpiteisiin ja vaarantaa soteuudistuksen tavoitteiden

Vertailukelpoisen tiedon aikaansaamiseksi hyvinvointialueen välillä tarvitaan kansallista koordinaatiota.

Teksti Kati Halonen

Tiedolla johtamisen merkitys hyvinvointialueilla korostuu niukkenevien resurssien aikana

– Hyvinvointialueiden toiminnan tuottavuutta varjostavat nousevat kustannukset ja resurssien riittämättömyys. Näinä niukkojen resurssien aikana olisikin erityisen tärkeää tietää tarkasti, mihin varat ja resurssit kohdistetaan, sanoo FCG Finnish Consulting Group Oy:n johtava asiantuntija Virpi Pitkänen.  – Ongelmien ratkaisuksi tarvitaan tietoa, mitä sosiaali- ja terveyspalveluissa tuotetaan valtavat määrät päivittäin. Siinä missä tiedonsaanti on ollut kohtuullisella tasolla erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa tiedonsaanti on edelleen hankalaa ja alueelliset erot tiedon keräämisessä ovat suuria. Kun toimintatietojen ja talouteen liittyvien lukujen tulkitseminen käsitellään erikseen, tuotannon kokonaiskuvan hahmottaminen on erittäin hankalaa. Kirjaamisen taso ja tiedon jalostaminen vaativat parannusta, jotta laadukasta tietoa voidaan käyttää hyväksi hoidon arvioinnissa, palveluiden suunnittelemisessa, päätöksenteossa sekä johtamisessa, Pitkänen kiteyttää.

Potilasluokittelujärjestelmä luo kokonaiskuvan hyvinvointialueiden toiminnan tuloksellisuudesta

– Kansainvälisesti laajasti käytössä oleva, sekä Suomessa enemmän erikoissairaanhoidossa hyödynnetty DRG-järjestelmä tarjoaa merkittävän potentiaalin myös perusterveydenhuollon puolelle. Hyvinvointialueiden tiedolla johtamiseen tarvitaan THL:n määrittämien vähimmäistietojen lisäksi jalostettua tietoa kokonaisuuden hahmottamiseksi, Pitkänen kertoo.

Hyvinvointialueiden toiminnan kehittämisen, resurssien oikein kohdentamisen sekä kustannusten hillitsemisen avuksi tarvitaan jalostettua tietoa, jossa yhdistyvät asiakkaan saama hoito, siihen käytetyt kustannukset sekä työpanos. Tämän tiedon perusteella voidaan tarkastella laajempia terveysongelmakokonaisuuksia yksittäisten diagnoosien ja suoritteiden sijaan.

Finnish Consulting Group Oy:n tarjoama episodipohjainen DRG-ratkaisu on yhtenäinen potilasluokittelujärjestelmä, minkä avulla voidaan tarkastella käyntejä ja hoitojaksoja kokonaisuutena yhdistämällä tieto asiakkaiden hoidosta ja siihen käytetyistä resursseista. Arvokasta tietoa syntyy, kun organisaation tiedot yhdistetään hyödynnettävämpään

muotoon, jolloin muodostuu ymmärrys myös tarvittaville muutoksille.

Jalostetulla tiedolla kehitetään tulevaisuuden hyvinvointialueita – Tulevaisuudessa resurssien käytön kokonaisvaltaisen hahmottamisen ja mittaamisen tärkeys korostuvat entisestään nousevien kustannusten ja resurssipulan myötä. Toimivan potilasluokittelujärjestelmän avulla organisaatiot pystyvät helpommin tunnistamaan tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittarit, valtakunnallinen hyvinvointialueiden vertailu mahdollistuu ja sote-palveluiden tuotteistaminen onnistuu yhdenmukaisesti kaikilla hyvinvointialueilla. Toimivan järjestelmän tuottaman laadukkaan tiedon ansiosta sote-ala pystyy tulevaisuudessa tunnistamaan kehityskohdat sekä resurssisyöpöt helpommin, jolloin tuottavuus paranee, ja siirrytään suoritekeskeisyydestä tarkastelemaan kokonaisuuksia, Pitkänen kiteyttää.

• Luokitellut asiakastiedot luovat tietopohjan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiselle sekä hoidon vaikuttavuuden mittaamiselle.

• Hyvinvointialueet tarvitsevat vähimmäistiedon lisäksi jalostettua laadukasta tietoa palveluiden kehittämisen tueksi.

• DRG-potilasluokittelujärjestelmä mahdollistaa terveysongelmakokonaisuuksien ja hoitoketjujen tarkastelun laajemmin yksittäisten suoritteiden sijaan.

Lue lisää fcg.fi/palvelut/ sosiaali-ja-terveyspalvelut/ potilasluokittelutuotteet

Laadukas sote-tieto auttaa kohdistamaan resurssit tehokkaasti ja luo pohjan hyvinvointipalveluiden kehittämiselle.

Virpi Pitkänen johtava asiantuntija, FCG Finnish Consulting Group Oy

Kaupallisessa yhteistyössä:

Teksti Kaisa Willcox

FCG Finnish Consulting Group Oy:n ainutlaatuinen ratkaisu yhdistää eri lähteistä tulevaa tietoa ja auttaa ryhmittelemään toimintoja järkeviin kokonaisuuksiin.

Astman hoidossa hoidon jatkuvuus on tärkeää

Astma on yksi kansansairauksista, jonka hoito tapahtuu pääosin perusterveydenhuollossa.

– Terveyskeskuksissa on yleislääketieteen huippuosaamista yleisimmistä sairauksista. Hoidon kulmakiviä ovat prosessit, hoitopolut ja koulutus. Prosesseja ja hoitopolkuja tulee yhtenäistää, sillä potilasohjauksella ja potilaan valinnoilla on suuri merkitys yksilön terveyteen. Miten voimme tukea ihmistä itse hoitamaan itse itseään? Työn suolana on hyvinkin pitkiä hoitosuhteita, joissa syntyy luottamus ammattilaiseen. Olemme rinnalla kulkijoita, toteaa Janakkalan kunnan avohoidon ylilääkäri Suvi Hämäläinen

Etäseuranta lisää hoitoon sitoutumista Etäseuranta auttaa hoitoa toteutumaan paremmin. Kun potilas tekee PEFmittaukset kotonaan annettujen ohjeiden mukaisesti, omahoitaja voi seurata mittauksia ja olla tarvittaessa yhteydessä potilaaseen proaktiivisesti, esimerkiksi jos potilas ei ole kolmeen päivään puhaltanut tai jos tuloksissa on jotain poikkeavaa. Toisaalta potilaat pystyvät laittamaan viestiä, että nyt olen flunssassa, mittauksia ei kannata vähään aikaan tehdä. Hoito osataan suunnitella tarpeen mukaisesti.

– Digitaalinen PEF-mittari on helppokäyttöinen, jolloin virheiden mahdollisuus on pieni. Mittausten laatu on parempaa, sillä ohjelma ei anna edetä, jos puhallus ei ole riittävän tasaista. Tulokset kirjautuvat automaattisesti ja ohjelma laskee lääkärille valmiiksi yhteenvetotulokset. Paperille kirjattaessa tulokset voivat olla virheellisiä. Automatiikka vähentää hoitajien selvittelyjen määrää, joustavoittaa ja sujuvoittaa toimintaa. On kaikkien osapuolten etu, että mittaukset menevät kerralla maaliin, Hämäläinen sanoo.

Suurella osalla ihmisistä älypuhelin on mukana arjessa. Erilaisia sovelluksia on luontevaa yhdistää myös terveydenhoitoon.

– Onnistuneen digitalisaation kriteerit ovat helppous, nopeus ja sujuvuus sekä mahdollisimman hyvä integraatio potilastietojärjestelmään. Sovellukset vähentävät työmäärää sekä hoitohenkilökunnan että asiakkaan näkökulmasta. Mutta aina on oltava vaihtoehtoja myös heille, joilla ei ole kykyä tai halua käyttää hoidossa tai yhteydenpidossa mobiileja sovelluksia. Valitaan tarpeiden mukaan paras tapa, Hämäläinen painottaa.

auttaa

astmaa sairastavia

– Suuri haaste astman hoidossa on koronan jälkeen päälle jäänyt hoitovelka. Diagnoosi viivästyy, kun potilas ei pääse terveyskeskukseen eikä tavoita ajoissa asiantuntijaa eli lääkäriä tai astmahoitajaa. Astmalähetteiden määrä romahti koronan aikana, mutta astma tuskin on kadonnut. Olisi tärkeää huomioida, että yskä voi olla muutakin kuin koronaa, muistuttaa keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, ylilääkäri Hanna Tapanainen, HUS Hyvinkään sairaalasta.

Vaikeaa astmaa sairastavat täytyy tunnistaa

– Vaikean astman hoito on hyvin mielenkiintoinen ja kehittyvä osa-alue. Tarvitaan oikea hoito oikealle potilaalle oikeaan aikaan. Olisi tärkeää löytää heidät, joiden pahenemisvaiheet johtuvat vaikeasta astmasta, lääkehoito ei toteudu optimaalisesti tai joilla on muita liitännäissairauksia, Tapanainen sanoo.

– Toivottavasti hyvinvointialueilla tulee olemaan paremmat mahdollisuudet tunnistaa systemaattisesti ne potilaat, jotka käyvät

useammin päivystyksessä samasta syystä tai saavat toistuvasti kortisonikuureja. Nyt hoito on hajaantunut moneen paikkaan, potilas voi käydä terveyskeskuksessa, yksityisellä lääkärillä ja sairaalassa, Tapanainen jatkaa.

Digitaalinen hoitopolku toisi potilaan tiedot ja seurantatulokset yhteen paikkaan, jossa data olisi yhteisesti käytettävissä. Kirjaamalla asiat automaattisesti säästetään potilaan, hoitajan sekä lääkärin työtä.

– Vierastan ajatusta, että potilas on hoidon kohde, me olemme konsultteja. Astman hoito perustuu vahvasti siihen, että potilas ottaa joka päivä lääkkeensä ja tunnistaa oman vointinsa. Digitaalisella PEF-mittarilla ja etävastaanotolla astmaohjaus helpottuu. Toivoisin potilaan osallistamista, potilaan ottamista mukaan digitaaliseen hoitopolkuun. Hänellä olisi oma portaali, josta voi katsoa ohjeita ja vanhoja tuloksia. Tämä parantaisi astman hoitotasapainoa. Myös muiden kroonisten sairauksien kohdalla potilaan osallistaminen on hyödyllistä, Tapanainen summaa.

Teksti Kati Halonen

Teksti Kati Halonen

Orla PEF-etämittaus säästi Hämeenlinnan terveyskeskuksessa tuotetun analyysin perusteella sekä lääkärien ja hoitajien että potilaiden aikaa.

PEF-etämittaus on kustannustehokasta

– Hyvästä ohjauksesta huolimatta jopa 25 prosenttia perinteisellä tavalla tehdyistä PEF-seurannoista toteutuu puutteellisesti. Kolme asiaa, jotka eivät aina toteudu optimaalisesti, ovat potilaalle asetettujen mittausaikataulujen ja ohjeiden säännöllinen noudattaminen, oikea puhallustekniikka sekä tulosten laadukas kirjaaminen. Automatisoimalla nämä asiat saadaan seuranta luotettavaksi ja helpoksi potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille, Orla DTx Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Mäkynen kertoo.

Luotettavat tulokset auttavat perusterveydenhuoltoa tekemään heti alussa oikean diagnoosin, jolloin pystytään nopeammin määrittelemään oikea hoito. Kun erikoissairaanhoito saa perustervey-

denhuollosta luotettavaa tietoa, voidaan välttää uusintatutkimukset ja väärästä diagnoosista johtuvat kalliit jatkotutkimukset.

– Etämittauksella lisätään vuorovaikutusta, potilas kokee olevansa koko ajan tuetun hoidon piirissä. Tutkimus etenee suunnitellusti ja potilasta voidaan ohjata.

Näin vältetään turhia käyntejä. Tavoitteena on laadukas astman hoitopolku.

Tällöin astmaa voidaan hoitaa potilaslähtöisesti, tarveperusteisesti ja kokonaisvaltaisesti, sanoo Mäkynen.

Astman hoitopolun modernisointi Orla PEF-etämittaus digitalisoi PEF-mittausten suorittamisen ja tiedonsiirron. Tämä parantaa astmapotilaiden diag-

nostiikkaa ja helpottaa astmakontrollien suorittamista. Palvelun avulla saadaan heti alusta alkaen perusterveydenhuollossa laadukasta dokumentaatiota myös erikoissairaanhoitoa varten.

– Astmahoitajalle jää enemmän aikaa potilaan tukemiseen tutkimusten edetessä, hoitoon sitoutuminen paranee ja potilaat kokevat, että heillä on yhteys hoitohenkilökuntaan koko mittausperiodin ajan. Sovelluksen antamat mittausmuistutukset ja palaute luovat vastavuoroisuuden tunnetta. Monet hoitajat ovatkin kommentoineet, että eivät halua palata vanhaan järjestelmään, Mäkynen toteaa.

Potilaan puhelimeen asennettava sovellus yhdistettynä moderniin PEFmittariin huolehtii siitä, että mittaukset tehdään oikea-aikaisesti ja mittaussarjat ovat riittävän hyvät luotettavan diagnoosin ja astman kontrollimittausten kannalta.

Orlan laatuvarmistettu ja automatisoitu etämonitorointi

• antaa luotettavammat tulokset

• mahdollistaa potilaalle soveltuvan hoidon aloittamisen nopeammin

Lue lisää, miten Orla PEF-etämittaus parantaa seurannan onnistumista: orladtx.com/fi/terapia-alueet/ orla-pef-etamittaus FI-10254-12-22.

• säästää terveydenhuollon kustannuksia

PEF-etämittauksella astman toteaminen on nopeampaa ja astma hoidon seuranta luotettavaa. PEF-puhallus kertoo hengityksen ulospuhallusvoimakkuudesta ja sen vaihtelusta.

Tuomas Mäkynen toimitusjohtaja, Orla DTx Oy

Kaupallisessa yhteistyössä:

Teksti Kati Halonen

– Nuoret hoitajat arvostavat vapautta sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. He vaativat johtajilta eri asioita kuin kokeneemmat ammattilaiset. Samaan aikaan yhä useampi eläkeläinen tekee keikkaa. Ihmiset ovat erilaisia ja arvostavat eri asioita, mutta kaikilla on oltava yhteiset ohjeet ja säännöt. Tämä tuo haasteita esihenkilöille, terveydenhoitaja (YAMK) Heidi Junikka toteaa.

Vuonna 2020 julkaistun sairaanhoitajabarometrin mukaan alle 35-vuotiaat suhtautuvat kriittisimmin sekä alan tilanteeseen että toimintatapoihin. Kiire vaikuttaa kaikkien ikäluokkien työssä viihtymiseen.

– Esihenkilöiden kiire ja näkymättömyys huomataan. Jos esihenkilö ei ole

mukana tiimin arjessa, tulee helposti tunne, että työntekijä on heitteillä, oman onnensa nojassa tai kollegan varassa. Nuoret voivat miettiä vielä valmistumisensa kynnyksellä haluaako tehdä tätä työtä. Esihenkilön pitää ottaa koppia hyvin varhaisessa vaiheessa, tarvitaan tietämystä ja osaamista, miten ketäkin tiimiläistä tulisi liidata eteenpäin. Esihenkilöllä tulisi olla aikaa ja kiinnostusta tutustua tiimiläisiin, jotta syntyy välittävä ilmapiiri, Junikka huomauttaa.

Kiire tappaa työn ilon – Pääsääntöisesti hoitoalan ihmiset ottavat vastaan kaikki työt jotka annetaan. Mutta on oltava sekä riittävät resurssit, aikaa että työkaluja asioiden hoitami-

seen kunnolla, ei vain lisätä töitä entisten päälle. Uuteen työhön siirryttäessä työhyvinvoinnin pohja luodaan riittävällä perehdytyksellä. Nuoremmat tarvitsevat perehdyttämistä, vaikka vaihtaisivat vain osastoa. Jos hoitoalan kokemusta on enemmän, mukana kulkee paljon niin sanottua hiljaista tietoa mitä työntekijä voi hyödyntää, Junikka muistuttaa.

Yhä useampi sote-alan ammattilainen on pyytänyt Valviralta ammattioikeuksiensa tai ammattinimikkeen käyttöoikeuksiensa poistamista.

– Jos tämä juna jatkaa kulkuaan, tekijöitä ei kohta ole. Muutos on tehtävä todella pikaisesti ja siitä on viestittävä näkyvästi, painottaa Junikka.

Esihenkilön pitää ottaa koppia hyvin varhaisessa vaiheessa, tarvitaan tietämystä ja osaamista, miten ketäkin tiimiläistä tulisi liidata eteenpäin.

Teksti Kati Halonen

Heidi Junikka terveydenhoitaja (YAMK)

– Pula osaavasta henkilöstöstä aiheuttaa jäljelle jääneille riittämättömyyden tunteen, kertoo Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n vastaava tuotepäällikkö Tiina Nieminen.

Sote-alan työnantajilta vaaditaan nyt uudistuksia – tarvitaan muutakin kuin lisää palkkaa

Työntekijöiden arvomaailma on muuttunut, joten organisaatioidenkin tulee muuttua. Hoitajat nostavat esiin useissa eri tutkimuksissa hyviksi johtamisen käytänteiksi muun muassa kognitiiviseen kuormitukseen puuttumisen sekä työmäärän oikeellisuuden varmistamisen ja aktiivisen seurannan.

– Sote-alan vetovoimaan vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkkä raha. Tietyt teemat toistuvat, samat asiat joko lisäävät vetovoimaa tai huonosti hoidettuna vähentävät sitä. Poliittiset päätökset, erilaiset säästötoimet, muutokset työoloissa, vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys, matala palkkataso, arvostuksen puute ylipäätään sekä työ- ja perhe-elämän yhdistämisen haasteet ovat varmasti osaltaan johtaneet resurssipulan kehittymiseen. Pula osaavasta henkilöstöstä aiheuttaa jäljelle jääneille riittämättömyyden tunteen. Samaan aikaan resurssipula tuottaa myös huonoa johtamista sekä vähentää entisestään vaikutusmahdollisuuksia. Lopputuloksena on huonontuvan työilmapiirin oravanpyörä, luettelee

Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n vastaava tuotepäällikkö Tiina Nieminen – Vuonna 2021 valmistuneen tutkimuksen mukaan yleisimmät syyt alan vaihtoon ovat palkkaus, puute lähiesimiehistä, ei-tarkoituksenmukainen työnjako sekä työolosuhteet. Yli 43 prosenttia ammattilaisista kertoo joutuvansa haastamaan työssään omaa ammattietiikkaansa; nuoremmasta sukupolvesta yli 70 prosenttia ja kaikista ammattilaisista yli 40 prosenttia ei usko jaksavansa alalla koko työuraansa ja jopa 90 prosenttia sote-alan ammattilaisista on harkinnut alan vaihtoa, Nieminen kertoo.

– Mutta toisaalta nykypäivänä on tyypillistä vaihtaa alaa. Voisiko sen ottaa enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.

Jos saamme alan vetovoimaisuuden käännettyä paremmaksi, voisimme saada alanvaihtajia kouluttautumaan sote-alalle, jatkaa Nieminen.

Työn turhakkeet häiritsevät ydintehtävää Tutkimusten mukaan hoitoalalla stressiä aiheuttaa tyypillisesti rooliylikuormitus. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijä joutuu ydintehtäviensä lisäksi suorittamaan paljon muita tehtäviä. Tutkijat käyttävät näistä lisätehtävistä nimikettä työn turhakkeet. Turhakkeet ovat siis tehtäviä, jotka työntekijä kokee toissijaisiksi ja ydintehtäviä häiritseviksi, mutta jotka työnantaja odottaa tehtäväksi. Vuokratyöntekijöillä onkin usein parempi mah-

dollisuus keskittyä ydintehtäviinsä.

– Työvuorolistat taipuvat huonosti esimerkiksi osatyökykyisten palkkaamiseen. Meidän työnantajien tulisi rohkeammin katsoa peiliin tässä tilanteessa, eikä olettaa, että vain rahalla ratkaistaan alan ongelmat. Väitän, että toimialalla olisi paljon opittavaa keikkatyön malleista ja erilaisten työmuotojen mahdollisuuksista. Alan ammattilaiset eivät toivo liikoja, ero tehdään vaikutusmahdollisuuksilla, Nieminen toteaa.

Yksi ratkaisu voisi olla työtehtävien uudelleenmuotoilu, jossa otetaan kaikilta työntekijöiltä turhakkeet pois. Otetaan koko osasto mukaan suunnitteluun ja kustomoidaan osastolle avustava työntekijä, jonka ei tarvitse olla sote-alan ammattilainen.

– Voisimme tarjota kokeilua määräajaksi ja kokeilla tuottaako tällainen lisäarvoa, lisääkö työtyytyväisyyttä ja vähentääkö työn kuormittavuutta. Keinoja on, jos on vaan rohkeutta kokeilla, Nieminen summaa.

Työntekijöiden arvomaailma on muuttunut. Jotta resurssit saadaan paremmin käyttöön, tarvitaan rohkeita päätöksiä, jotka eivät vaadi merkittäviä rahapanostuksia.

• Uusia urapolkuja ja osaamisen kehittämistä.

• Arvomaailmaan sopivampi johtamisen kulttuuri sekä työilmapiiri.

Lue lisää erilaisiin elämäntilanteisiin sopivista työmuodoista ja osaavista ammattilaisista: seure.fi

Kaupallisessa yhteistyössä:

KUVA:

• Uusia työsuhdemuotoja ja joustavuutta.

Hoidon laatu keskiöön

Nykyisen kuntakohtaisen järjestämisvastuun takia diabeetikoiden hoidossa on tällä hetkellä merkittävästi eroja ja hoito ei ole valtakunnallisesti yhdenvertaista. Järjestämisvastuun muutoksessa mahdollisuudet yhdenvertaiseen hoitoon paranevat, ainakin aluekohtaisesti. Hyvinvointialueet päättävät itsenäisesti rahoituksensa käytöstä, mutta rahoittajan eli valtion tulisi luoda kansallinen tahtotila sille, että hoitoon ja sen laatuun saa ja pitää panostaa. Hoitoteknologian kehityksessä hoitotarvikkeiden merkitys on kasvanut, kun tavoitellaan yksilötasolla hoitotasapainoa ja tuloksellista diabeteksen hoitoa. Hoitotarvikkeet tulisi nähdä kiinteänä ja maksuttomana osana hoitoa ja niiden luovutusperusteet dia-

beetikoille tulisivat olla valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Panostus nykyteknologian mukaisiin hoitotarvikeisiin ja -välineisiin tuo pitkällä aikavälillä taloudellista säästöä.

Vuoden 2023 alusta diabeteksen hoidon laaturekisteristä tulee valtion talousarviosta rahoitettava, pysyvä laaturekisteri yhdessä kahdeksan muun terveydenhuollon kansallisen laaturekisterin kanssa. Diabeteksen hoidon laaturekisteriin kerätään tietoa diabetesta sairastaville annetuista hoidoista ja niiden vaikutuksista. Rekisteriin kerättävän tiedon avulla hoidon laatua voidaan seurata ja vertailla kansallisesti sekä hyvinvointialuekohtaisesti.

Terveydenhuollon laaturekisterien

tiedoilla voidaan parantaa ja kehittää hoidon laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta sekä vertailla yhdenvertaisuuden toteutumista. Toistaiseksi terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän yhdeksän terveydenhuollon laaturekisterin rahoitus on kuitenkin riittämättömällä tasolla. Rahoitusta tulisikin lisätä tulevina vuosina, jotta rekisteritietoa voitaisiin hyödyntää sairauksien hoidossa mahdollisimman kattavasti ja tehokkaasti.

Hoidon laadun seuranta on ainoa keino varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet hoidon laadun, saatavuuden ja yhdenvertaisuuden parantumisesta sekä kustannusten hallinnasta saavutetaan.

kanssa käyttöaiheista, vasta-aiheista, varoituksista, varotoimista, mahdollisista haittatapahtumista ja muista asioista. UC202206970a FI ©2021 Medtronic. Kaikki oikeudet pidätetään. Medtronic, Medtronic-logo ja Further, Together ovat Medtronic-yhtiön tavaramerkkejä. ™* Kolmansien osapuolien tuotemerkit ovat niiden omistajien tavaramerkkejä. Kaikki muut tuotemerkit ovat jonkin Medtronic-yhtiön tavaramerkkejä.

Juha Viertola toiminnanjohtaja, Suomen Diabetesliitto ry

KUVA: GETTY IMAGES

Terveydenhuollon laaturekisterien tiedoilla voidaan parantaa ja kehittää hoidon laatua.

MiniMed™ 780G

-järjestelmän SmartGuard™teknologia auttaa ennaltaehkäisemään sekä korkeita että matalia arvoja.

Medtronicin teknologia helpottaa tyypin 1 diabetesta sairastavan elämää

– Teknologiset ratkaisut tuovat terveydenhuoltoon lisäarvoa. Datan ja tekoälyn hyödyntäminen sekä etäyhteydet helpottavat ja oikea-aikaistavat yhteydenpitoa hoitoon osallistuvien kesken. Datapohjaiset ratkaisut tehostavat terveydenhuollon resurssien allokointia ja mahdollistavat kokonaisvaltaisen hoidon sekä jokaisen diabeetikon yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Kaiken keskiössä on aina diabeetikko. Ilman nykyisiä teknologisia innovaatioita diabeetikot ja heidän läheisensä joutuvat tekemään huomattavasti enemmän hoitopäätöksiä päivittäin, sanoo Medtronic Finland Oy:n Market Development Manager Diabetes Nordics Kari Lahdenperä

Teknologian avulla tasaisemmat glukoosiarvot

Uusi älykäs MiniMed™ 780G -insuliinipumppujärjestelmä ja sen SmartGuard™ -teknologia säätelee insuliinin annostelua ja annostelee korjausannoksia itsenäisesti.

– Glukoosin sensorointi on jatkuvaa ja pumppu tarkistaa viiden minuutin välein algortimiin perustuen, tarvitaanko annosteluun muutosta pumpun toimesta. Tekniset kehitysaskeleet laitteissa, tarvikkeissa ja niiden materiaaleissa sekä palveluissa helpottavat diabeetikon arkea. Esimerkiksi Medtronic Extended -infuusiosetin käyttöaika on jopa seitsemän vuorokautta tavanomaisen kolmen vuorokauden sijasta, Lahdenperä kertoo.

Medtronic on juuri tuonut diabeetikkojen saataville myös uuden älykkään monipistoshoitojärjestelmän, johon kuuluu älykäs InPen™, insuliinin annosteluväline ja Guardian™ 4, jatkuva sensorointijärjestelmä. Sen hyötyinä ovat ennakoivat hälytykset, reaaliaikainen tieto glukoosiarvoista ja raportit hoidon tilasta. Näillä voidaan lisätä diabeetikon ymmärrystä hoidon toteutumisesta ja siten mahdollistaa parempi omahoidon vaikuttavuus.

– Datan merkitys sekä potilaan hoidossa että laitteiden kehityksessä on jo nyt suuri.

Kun hyödynnetään saatavilla olevaa dataa ja tekoälyä hoidon toteutuksessa, on mahdollista pienentää komplikaatioriskiä ja parantaa elämänlaatua, Lahdenperä toteaa.

Medtronic on kehittänyt ratkaisuja yli seitsemänkymmenen kroonisen sairauden hoitoon, muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, kirurgiaan, neurologiaan ja neurokirurgiaan sekä anestesia- ja tehohoitoon. Tyypin 1 diabeteksen hoidossa Medtronic on ollut uranuurtaja jo 1980-luvulta lähtien. Tänä päivänä teknologiaa ja palveluratkaisuja integroimalla päästään yhä kokonaisvaltaisempaan hoidon toteutukseen. Medtronic luo uudenlaisia ratkaisuja yhdistämällä teknologian ja kattavan ymmärryksen ihmiskehosta sekä johtavan lääketieteen keinot.

– Tavoitteenamme on tuoda Medtronicin uusimmat terveydenhuoltoon lisäarvoa tuovat innovaatiot Pohjoismaisten terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden ulottuville viiveettä, Lahdenperä toteaa.

MiniMed™ 780G -järjestelmän avulla

• Diabeetikko voi keskittyä enemmän arkeensa, kun älykäs järjestelmä huolehtii automaattisesti glukoosiarvoista.

• Läheiset, kuten diabeetikon vanhemmat, voivat seurata glukoosiarvoja reaaliaikaisesti mobiililaitteelta esimerkiksi koulupäivien aikana.

• Terveydenhuollon ammattilaiset saavat kattavan kokonaiskuvan glukoosiarvoista hoidonhallintatyökalun raporteista, auttaen diabeetikon hoidon optimointia.

Lue lisää, miten automaattinen insuliinin annostelu helpottaa diabeteksen hallintaa: medtronic-diabetes.fi

Tyypin 1 diabeteksessa insuliinin saanti on välttämätöntä. Moni tekijä vaikuttaa siihen, miten diabeetikko pääsee tavoitearvoihin ja hyvään hoitotasapainoon.

Kari Lahdenperä Market Development Manager Diabetes Nordics, Medtronic Finland Oy

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Omahoitomalli vapauttaa kaikkien aikaa

Perinteisesti varfariinia käyttäneet asiakkaat ovat käyneet INR-hoitajan vastaanotolla tarkastuttamassa INR-arvonsa ja samalla kuulemassa oikean varfariiniannostuksensa.

Kun mittaukset voi tehdä kotona, säästetään sekä asiakkaan että hoitohenkilökunnan resursseja.

– Olemme käyttäneet Marevan-asiakkaiden etämonitorointilaitteita jo jonkin aikaa. Nyt Sitran uuden osarahoittaman hankkeen kautta olemme hankkineet lisää laitteita, Oulunkaaren kuntayhtymän vt. Terveyspalvelujohtaja Ritva Väisänen sanoo.

Etämittausta käyttävän potilaan aikaa ja rahaa säästyy, kun toistuvat laboratoriokäynnit, matkakulut ja tulosten odottelu jäävät pois. Lisäksi mittauslaite ja -liuskat sekä älypuhelimen sovellus ovat Väisäsen mukaan maksuttomia.

– Etämittaus sopii hyvin eri ikäisille potilaille, joiden INR-arvot ovat tasapainossa sekä niille, jotka haluavat ottaa enemmän vastuuta hoidostaan. Myös muistisairaiden tai liikuntarajoitteisten potilaiden lähiomainen voi nyt hoitaa mittaukset kotona.

Digitaalisesti siirtyvät mittaustulokset vapauttavat myös hoitohenkilökunnan aikaa. Lisäksi potilaita seurataan tarkasti, mikä mahdollistaa varhaisen puuttumisen. Sitran tavoitteena onkin edistää toimivien digitaalisten hoitoratkaisujen käyttöönottoa Suomessa.

– Paremman hoidon ja kustannussäästöjen ohella tavoitellaan lisää näyttöä digitaalisen hoitoratkaisun soveltuvuudesta perusterveydenhuoltoon.

Sitoutuminen parantaa hoitotasapainoa

Tavoitteena on mahdollisimman hyvä hoitotasapaino. Osa asiakkaista on opastettu omatoimisen vieritutkimuslaitteistolla tehtävän mittauksen lisäksi myös määrittämään oma Marevan-annos.

– Kun asiakas voi itse määritellä Marevan-annostuksensa, se lisää sitoutumista ja parantaa tutkitusti hoitotasapainoa, Väisänen sanoo.

Jatkossa ihmisten terveydentilaa seurataan yhä useammin osana normaalia arkea. Kotona tehtävät mittaukset mahdollistavat arvojen seurannan joustavasti. Väisänen painottaa, että omahoitomalli johtaa hyvään hoitotasapainoon.

– Laitteet ja sovellukset kehittyvät entistä helppokäyttöisemmiksi ja kustannukset laskevat käytön lisääntyessä. Etämonitoroinnissa on monia hyviä puolia terveyshyötyjen lisäksi.

– INR-itsemonitorointi vähentää tarvittavia laboratorioresursseja sekä poissaoloja työstä ja lisää terveysturvallisuutta esimerkiksi flunssakaudella, kun vältetään potilaiden tarpeettomat liikkumiset laboratorioon.

Näin kuvailee INR-itsemonitoroinnin etuja erikoislääkäri Mirka Sivula HUSin Hyytymishäiriöyksiköstä. Sivula lisää, että itsemonitorointi parantaa myös potilaiden pysymistä INR-tavoitealueella – ja voi samalla vähentää hoidon komplikaatioita ja tähän liittyviä päivystyskäyntejä.

– Itsemonitorointiin lähdettäessä potilailla tulee olla jo alun perin hyvin stabiilina pysyvä antikoagulanttihoito, Sivula sanoo.

Potilaan tulee samoin Sivulan mukaan osata varfariinihoidon periaatteet: muutokset lääkitykseen osataan tehdä kotilaitteen antaman tuloksen perusteella.

– Hoito perustuu luottamukseen siitä, että potilaat osaavat ottaa ongelmakysymyksissä yhteyttä hoitavaan yksikköön. HUSissa laitetta ei toistaiseksi voi lukea etänä.

Oleellista hoitoon sitoutuminen Antikoagulanttihoidon tavoite on estää veren liiallinen hyytyminen ja näin ollen ehkäistä

veritulppien muodostumista. Antikoagulantteja käytetään etenkin sydämen eteisvärinäpotilailla, veritulppia sairastaneilla potilailla sekä sydämen tekoläppäpotilailla.

– Vaikka uudet antikoagulantit soveltuvat suurelle osalle potilaista, on vielä tiettyjä potilasryhmiä, joille varfariini on ainoa vaihtoehto, Sivula toteaa.

Hoidossa oleellista on Sivulan mukaan hoitoon sitoutuminen ja lääkkeen oton säännöllisyys.

– Vain näin saavutetaan mahdollisimman tasainen hyytymistä estävä vaikutus ja vältetään veren hyytymisen tasapainon heilahtaminen tukos- tai vuotoriskin puolelle. Tämä on tärkeintä hoidon turvallisuuden kannalta.

Sivula sanoo, että itsemonitorointi pyritään mahdollistamaan kaikille halukkaille, jotka täyttävät omahoitokriteerit ja joiden aiempi varfariinihoito on toteutunut riittävän turvallisesti omahoitoa ajatellen.

– Aivan kaikki potilaat eivät tähän kuitenkaan valitettavasti sovellu. Näin terveydenhuollon ohjausresurssia on mahdollista kohdentaa enemmän heihin potilasmäärän

Teksti Anni Korhonen

INR-etämittausten hoitotuloksista kerätty seurantadata osoittaa, että Orla INRetämittaus parantaa selvästi hoitotuloksia.

Antikoagulaatiohoidon etämonitorointi lisää elämänlaatua

Hyvässä hoitotasapainossa olevassa antikoagulaatiohoidossa INR-arvo pysyy hoitoalueella yli 80 prosenttia ajasta. Etämonitoroinnin avulla varmistetaan, että varfariinihoito on tehokasta.

FinWAF-tutkimuksessa osoitettiin, että huonossa antikoagulaatiotasapainossa olevien potilaiden riski kuolla tai saada aivohalvaus on yli kolminkertainen verrattuna heihin, joiden varfariinihoidon TTR (eli aika, jona varfariinihoito on ollut terapeuttisella INR-tavoitealueella) on yli 70. Erittäin hyvin toteutuneessa varfariinihoidossa, jossa TTR on suurempi kuin 80, riski on vieläkin pienempi.

– Hoidon tasapaino varmistetaan seurannalla. Kun seurannan voi tehdä kotona, se lisää potilaan vapautta toimia ja liikkua sekä helpottaa myös läheisten arkea. Huono hoitotasapaino voi päätetapahtuman sattuessa aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi suuria kustannuksia sekä terveydenhuollolle että yhteiskunnalle, Orla DTx Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Mäkynen kertoo.

Hyvä hoito on yksilöllistä Varfariiniannoksen koko määritellään aina yksilöllisesti. Kun potilaalla on mah-

dollisuus säätää annostusta INR-mittauksen perusteella, minkä voi kotona tehdä useammin kuin käymällä kerran kuukaudessa laboratoriossa, antaa se vapautta ja turvallisuuden tunnetta. Potilas tietää itse parhaiten oman elämäntilanteensa ja ruokavalionsa. Omahoitomalli onkin tehokas tapa sitouttaa ja parantaa hoitotuloksia. Omahoidolla tarkoitetaan tilannetta, jossa potilas mittaa ja säätää itse omaa varfariiniannostaan. Haaste on, että tämä tieto ei välity terveydenhuoltoon. Kun INR-arvo välitetään suoraan mittalaitteesta puhelinsovelluksen kautta, tieto siirtyy luotettavasti. Samaan puhelinsovellukseen syötetyt muutokset elintottumuksissa tai lääkityksessä näkyvät rakenteellisena tietona ammattilaisen näkymässä. Kun ammattilaisella on näkymä potilaan hoidon tilaan tapahtuu kommunikaatio tarveperusteisesti ja hoitotyö tehostuu. Palvelu mahdollistaa myös nopean reagoinnin, jos INR-arvo poikkeaa tavoitellusta.

Roche Diagnostics Oy Revontulenpuisto 2c 02100 Espoo

Terveydenhuollon ammattilaiset valitsevat potilaat, jotka soveltuvat Orla INRetämittauksen piiriin. Potilaan omaan puhelimeen ladataan sovellus, joka ohjaa ja muistuttaa tekemään mittaukset potilaskohtaisen mittausohjelman mukaisesti. Verinäytteen tulokset siirtyvät Bluetoothilla mittalaitteesta automaattisesti potilaan puhelinsovellukseen ja sitä kautta suoraan hoitohenkilökunnalle, joka voi tarvittaessa säätää varfariiniannostusta tai mittausohjelmaa. Potilas voi käyttää joko INR-Omamittausta, jossa antikoagulaatiohoitaja säätää sähköisen varfariinikortin annostuksen tai INROmahoitoa, jossa potilas säätää annostuksen itse. Tieto lääkemäärästä menee hoitohenkilökunnalle, ammattilainen näkee aina samat tiedot kuin potilas. Tämä mahdollistaa siirtymisen kalenteriperusteisesta hoidosta tarveperusteiseen, jossa hoitoon puututaan vain tarvittaessa.

Orla DTx Oy:n palveluun kuuluvat Orla Etämittaus -sovellus, Roche Diagnostics CoaguChek® INRange -mittalaite, mittaliuskat ja sähköinen varfariinikortti.

Orla INR-etämittaus on ainoa antikoagulaatiohoidon muoto, jossa on tehotakuu. Palvelun veloitus riippuu saavutetusta hoitotasapainosta.

Orla INR -etämonitoroinnilla on FinCCHTA:n Digi-HTA -suositus. Palvelu soveltuu käytettäväksi varfariinihoitoa saavien potilaiden omamittaukseen tai omahoitoon. Palvelun vaikuttavuudesta on vahvaa näyttöä ja sen käyttöön liittyvät kustannukset ovat kohtuulliset.

– Suurin osa potilaista soveltuu etämonitorointiin. Tärkein tekijä on potilaan valmius ja halukkuus ottaa vastuuta, mutta valinnan tekee hoitohenkilökunta. Ikä ei ole kriteeri, Mäkynen painottaa.

Orlan moderni ja vaikuttava varfariinihoidon seuranta

• parantaa hoitotasoa kustannustehokkaasti

• mahdollistaa tarveperusteisen hoitotyön

• lisää potilaan vapauksia samalla säilyttäen tiiviin kontaktin hoitohenkilökuntaan

Lue lisää modernista tavasta hoitaa varfariinipotilaita – tehotakuulla roche.fi

Tuloksia vaikuttavuusperusteisella hinnoittelumallilla

Tuomas Mäkynen toimitusjohtaja, Orla DTx Oy

Kaupallisessa yhteistyössä:

Teksti Kati Halonen

Rationaalinen lääkehoito vaatii syöpätutkimusta, kansallisen syöpästrategian, vaikuttavuuden laatumittareita sekä yksilöllisiä joustoja lääkehoidossa.

Syövän hoito on investointi tulevaisuuteen – ei vain kuluja

Suomessa noin 34 000 yksilöä saa vuosittain diagnoosin ja joka kolmas sairastuu jossain elämänvaiheessaan syöpään. Tällä hetkellä tunnetaan yli 200 erilaista syöpätyyppiä, joten puhutaan merkittävästä kansanterveydellisestä sairaudesta.

Hoitotulokset ovat keskimäärin hyviä Suomessa, mutta esimerkiksi keuhkosyövässä Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Rationaalinen lääkehoito vaatii syöpätutkimusta, kansallisen syöpästrategian, vaikuttavuuden laatumittareita sekä yksilöllisiä joustoja lääkehoidossa. Syöpähoidon lääkekeskeisyys selittää kasvavat lääkekulut. Pitkäjänteisellä investoinnilla kliiniseen ja erityisesti translationaaliseen tutkimukseen saavutetaan yhteiskunnallisia säästöjä ja voidaan tarjota hoitoa, jota muuten ei olisi saatavilla. Näin tuetaan työ- ja toimintakykyä.

Vaikuttavuusnäkökulma on ratkaisevassa roolissa. Järjestelmä tarvitsee paradigman muutosta: lääkehoito tulisi nähdä investointina tulevaisuuteen, eikä

pelkästään kulueränä. Nykytilanteessa haasteena on kaksiportainen lääkekorvausjärjestelmä. Panostus laajaan terapiavalikoimaan tukee tarvelähtöistä hoitoa sekä mahdollistaa yksilölliset joustot lääkkeiden korvattavuuksien käyttöaiheissa. Elämänlaadun näkökulman on tärkeä kulkea mukana kliinisistä lääketutkimuksista alkaen aina myyntiluvan jälkeiseen potilasohjaukseen ja tosielämän (Real-World Evidence) tiedonkeruuseen potilailta.

Lääkehoito tarvitsee tuekseen syöpien hoidon laatumittarit sekä kansallisen syöpästrategian. Laaturekisteri lisää osaltaan hoidon avoimuutta potilaille, potilaiden luottamusta terveydenhuoltoa kohtaan sekä tekee hoitotulokset näkyviksi. Vaikuttavimmillaan laaturekisterit kumpua-

vat suoraan erikoissairaanhoidosta, jotta varmistetaan terveydenhuollon ammattilaisten motivaatio kerätä tietoa hoidon laadusta. Diabeteksen laaturekisterin hyvistä käytännöistä voidaan lisäksi ottaa oppia.

Syöpästrategia, laaturekisterit, syöpätutkimus ja lääkepolitiikka tarvitsevat poliittisen tahtotilan. Lääkekorvausjärjestelmää tulee kehittää ja hyvinvointialueilla tulee välttää tiedon ja kehittämisen liiallista alueellista siiloutumista.

Keskitetty ohjaus on syöpään sairastuneiden etuna.

Emma Andersson on Suomen Syöpäpotilaat ry:n erityisasiantuntija.

Kansallista syöpästrategiaa tukemassa

Suomessa ei tällä hetkellä ole syöpään keskittyvää kansallista strategiaa, jolla pyrittäisiin vähentämään syöpään sairastumista ja siihen kuolemista, yhtenäistämään kansallisesti syövän toteamiseen, hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä toimia sekä tätä kautta parantamaan syöpäpotilaiden elämänlaatua.

Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hanke käynnistettiin vuonna 2016. Hanketta on alusta asti koordinoinut Suomen Syöpäinstituutin säätiö. Suomen Syöpäpotilaat ry liittyi mukaan hankkeeseen 2019 tuomaan toimintaan vahvemman potilaan näkökulman.

Hanketta tukee AstraZeneca, Bristol-Myers Squibb, MSD, Pfizer, Roche, Takeda, AbbVie, Amgen, Bayer ja Janssen.

Kirjoittaja

Toimiva materiaalilogistiikka parantaa potilasturvallisuutta ja toimintavarmuutta

Toimitusketjun hallinnan parantuminen on vapauttanut työaikaa ja parantanut materiaalivirtojen ohjattavuutta, ennakoitavuutta ja toimintavarmuutta.

– Hyvin toimiva logistiikka on hajuton, väritön ja mauton, mutta varma. Kustannustehokkaasti hankitut hoitotarvikkeet ovat helppo tilata ja tarvikkeet tulevat oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Tilaustoimitusketjun hallinta ja ennakoiminen tapahtuvat pääasiassa konepellin alla. Automatisoimalla erilaisia toimintoja ja kasvattamalla nimikerekisteriä olemme vähentäneet virheitä ja helpottaneet käyttäjien tilaamista. Tilaajilla on käytössään helppokäyttöinen verkkokauppa, josta löytyvät ja näkyvät halutessaan vain kyseisen käyttäjäryhmän kaikki työssään tarvitsemat tarvikkeet ja aiemmat tilaukset. Ennen tilaukset naputeltiin aina uudestaan. Odotan, että pääsen konkreettisesti johtamaan tiedolla ja tuottamaan raportoinnin ansiosta dataa yksiköille, Siun soten hankinta- ja logistiikkajohtaja

Kaisa Kolu kertoo.

– Nykyisessä toiminnanohjausjärjestelmässämme tehdään konepellin alla entistä enemmän työtä. Ennen työt tehtiin paperilla konepellin päällä manuaalisesti. Toimiva materiaalinohjausjärjestelmä on logistiikan selkäranka. Automaation myötä ero työn tekemisen tavassa, työmäärässä ja euroissa on merkittävä. Jokainen tilaus-toimitusketjun parannus vapauttaa aikaa rutiininomaisista tehtävistä varsinaiseen hoitotyöhön. Pienistä puroista tulee isoja virtoja. Ja toimitusketjun hallinnan parantamisessa puhutaan tunnistetun kustannuspotentiaalin hyödyntämisestä. Ei säästöistä tai vähennyksistä. Standardoitu järjestelmä on toiminnallisuuksiltaan käyttäjäystävällinen, tilauksia pystyy tekemään lyhyellä perehdytyksellä, Kolu jatkaa.

Tukitoiminnot pitävät pyörät pyörimässä

Jokaisen terveydenhoidon ammattilaisen työajasta osa menee erilaisiin tukitoimintoihin, oli kyseessä sitten millainen terveydenhuollonyksikkö tahansa.

– Tukitoiminnot ovat usein huomaamaton, mutta tärkeä lenkki hyvin toimivassa terveydenhuollossa. Yksikään lääkäri ei operoi tai hoitaja puhdista haavaa ilman oikeita tarvikkeita. Kaikki tukitoiminnot tulisi hoitaa mahdollisimman tehokkaasti, että hoitotyön ammattilaiset pääsevät tekemään niitä töitä, johon heidät on koulutettu, Kolu huomauttaa.

– Olemme tehneet paljon töitä uuden järjestelmän ja uusien prosessien kanssa ja tekemistä on edelleen. Iso kiitos kaikille osallistuneille, Kolu kiittää.

Siun soten hankinta- ja logistiikkajohtaja Kaisa Kolu muistuttaa, että jokainen tilaus-toimitusketjun parannus vapauttaa aikaa rutiininomaisista tehtävistä varsinaiseen hoitotyöhön.

Terveydenhuollon logistiikkakustannuksia voidaan pienentää merkittävästi

Jotta lääkejakelu ja tarvikelogistiikka toimisivat optimaalisesti, tarvitaan tehokkaan järjestelmän lisäksi hyvin johdetut prosessit ja organisaatio.

– Tutkimuksien mukaan hoitajien työajasta kuluu neljästä viiteentoista prosenttia logistiikkatyöhön kuten tilaustarpeiden selvittämiseen, tarvikkeiden ja lääkkeiden tilaamiseen, toimitusten vastaanottoon ja varastointiin. Logistiikkakustannuksista noin kuusikymmentä prosenttia on henkilöstökuluja. Nykyaikaisilla, tehokkailla ja automaattisilla tietojärjestelmillä voidaan helposti vapauttaa käytetystä ajasta kolmannes eli lähes neljäntuhannen hoitajan työpanos Suomessa, kertoo OneClinic Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Pietilä

Logistiikkaketjun hallinta on koko ketjun sujuvoittamista Pelkästään hankintoja tehostamalla, eli paremmalla valikoiman hallinnoinnilla, tuotteiden kilpailuttamisella, päällekkäisten tuotteiden ja toimittajien karsimisella voidaan saada aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. Lisäksi operatiiviset prosessikustannukset voivat olla jopa 45 prosenttia hankintahinnan päälle. Automatiikka auttaa optimoimaan tilauskokoja ja -frekvenssiä sekä pienentämään hävikkiä. Vaikka säästökohteet vaihtelevat tapauskohtaisesti, suurimmat säästöt saadaan tehostamisen ansiosta yleensä

juuri prosessikustannuksista. – Ajatuksemme on ollut alusta asti, että kaikki päivittäiset logistiikkaan liittyvät toiminnot pitää pystyä tekemään mobiilisti, oli kyse sitten tarvikelogistiikasta, lääkehuollosta tai laboratoriopalveluista. Laitteella tai puhelimella luetaan laitteen tai lääkkeen QR- tai viivakoodi, jonka jälkeen mobiiliapplikaatio kommunikoi järjestelmän kanssa. Äärimmäisen helppokäyttöinen järjestelmä vapauttaa aikaa ydintyöhön, Pietilä kuvailee.

OneClinic Logistics on hyvinvointialueille suunniteltu logistiikan kokonaisjärjestelmä.

• Operatiivisten päivittäisten toimintojen tekemisen työn ohessa mahdollista mobiilisti.

• Viivakoodeja hyödyntämällä mahdollistetaan suljettu lääkekierto ja tuotteiden jäljittäminen.

• Dynaamisesti päivittyvät ohjausparametrit ja tuotteiden parametrisointi toimittajittain mahdollistavat toimituserien optimoimisen ja tarpeiden ennakoinnin.

Lue lisää laajasti käytössä olevasta terveydenhuollon logistiikkaratkaisusta: oneclinic.fi/ratkaisut

KUVA: ANTTI PITKÄJÄRVI, SIUN SOTE

Teksti Kati Halonen

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Potilasturvallisuus on yhteistyötä

Potilaan hoitopolulla suurimmat potilasturvallisuusriskit sijoittuvat yleensä hoitovastuun vaihtumiseen ja potilaan siirtymiseen organisaatioiden tai yksiköiden välillä. Näihin hetkiin tulisi prosessien suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. Yhteistyö erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä lisää hoitopolun turvallisuutta.

Teksti Kati Halonen

– Meidän tulee ymmärtää, että potilasturvallisuus on mukana terveydenhuollon jokaisessa hetkessä riippumatta siitä, mikä on henkilön tehtävä terveydenhuollossa tai siitä, onko hän suorassa kontaktissa potilaaseen vai ei. Potilas usein ymmärtää mahdolliset haasteemme, jos niistä puhutaan rehellisesti ja potilaan näkökulma huomioiden, painottaa Sanna-Maria Kivivuori, Suomen Potilasja asiakasturvallisuusyhdistyksen (SPTY) puheenjohtaja ja HUSin laatuylilääkäri. – Teknologia auttaa vakiomaan toimintaa, mikä nostaa potilasturvallisuuden tasoa. Terveysteknologiaa, esimerkiksi älylääkekaappeja, käytetään paljon lääkehoidon toteuttamisessa. Kehittynyt potilastietojärjestelmä kykenee anta-

maan käyttäjälle varoituksia esimerkiksi lääkeaineiden yhteisvaikutuksista ja muistutuksia erilaisista asioista. Potilaan tunnistaminen rannekkeen viivakoodista on ollut hyvä lisä potilasturvallisuuteen. Erityisesti infektiokaudella mahdollisuus etävastaanottoihin on ollut tärkeää monelle potilaalle, kertoo Kivivuori.

Avoimuus synnyttää luottamusta Potilas tarvitsee avoimesti tietoa sekä terveydenhuollon toimintatavoista että omasta asiastaan. Varsinaisesta potilaan hoidosta ja sen onnistumisesta kertovat lääketieteelliset hoitotulokset, joita mitataan erityisesti laaturekistereissä. Mutta myös asiakastyytyväisyyskyselyt kertovat palvelun laadusta.

– Saamme potilailta hyviä vinkkejä parannustoimiin esimerkiksi potilaiden tekemien vaaratapahtumailmoitusten, muistutusten ja palautteiden kautta. On tärkeää kuunnella potilasta. Myös reagointi saatuihin signaaleihin, kuten esimerkiksi potilasturvallisuusmittareihin ja erilaisiin vaaratapahtumailmoituksiin on tärkeää, Kivivuori muistuttaa.

Potilasturvallisuuden johtamisen työkalut eli kansallinen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia, poikkeamaja laitevaarailmoitukset, mittarointi, ajantasainen ohjeistus sekä omavalvontaohjelmat ja -suunnitelmat auttavat lisäämään sekä hoidon turvallisuutta että vaikuttavuutta.

Terveysteknologia mahdollistaa turvallisen kotona asumisen pidempään

Palvelutarpeen arvioinnissa ja kotihoidon palveluja suunniteltaessa mietitään, miten teknologialla tuetaan itsenäistä kotona asumista.

– Teknologia ei korvaa tekeviä käsiä, mutta siitä on suuri apu hoitotyössä, Siun soten Arjen tukipalveluiden teknologiavastaava Aleksi Kaasinen toteaa.

– Asiakkaat ovat ottaneet teknologian, kuten lääkerobotit, todella hyvin vastaan. Suurille ikäluokille tekniikka alkaa olla jo tuttua, asiakkaat jopa vaativat teknologiaa osaksi hoitoa. Ja mitä pidempään pystytään varmistamaan kotona asuminen turvallisesti, sitä myöhemmin tarvitaan tehostettua hoitoa, Kaasinen muistuttaa.

Anna auttaa asiakasta ja hoitajaa Kotihoidon hoitaja täyttää lääkeannostelurobotin apteekin toimittamilla annosjakelupusseilla, joten asiakkaalla ei tarvitse olla suurta lääkevarastoa kotona. Ja jos lääke jää ottamatta, se menee robotin lukittuun säilöön ja kotihoidolle lähtee hälytys.

saadaan osa asiakaskäynneistä siirrettyä tai korvattua kokonaan, mikä madaltaa ruuhkahuippuja. Helppokäyttöisestä Evondos-palvelusta tulee tärkeä osa arkea, robotti tukee asiakkaan omatoimisuutta sekä itsenäistä kotona asumista ja luo turvallisuutta. Evondos Anna -robotin videoyhteyden kautta etähoivan hoitaja soittaa kotihoidon asiakkaalle. Videoyhteyden aikana voidaan huolehtia lääkkeenotosta, tukea ruokailua ja lisäksi hoitaa monta muutakin asiaa. Kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä, sekä asiakkaat että hoitajat tykkäävät Annan käyttämisestä. Kun lääkkeenotto on hoidettu ilman että kotihoidon työntekijän tarvitsee ajaa paikan päälle sitä valvomaan, voidaan aika käyttää muuhun hoitotyöhön. Robottiin voidaan laittaa myös muita hoitoon liittyviä viestejä kuten muista laittaa illalla silmätipat tai huomenna on laboratorioaika, kertoo Kaasinen.

Evondos-lääkeannostelurobotti

• varmistaa asiakkaan lääkkeenhoidon toteutumisen oikea-aikaisesti, turvallisesti ja hygieenisesti.

• vapauttaa resursseja lääkehoidosta muuhun hoitotyöhön.

• tuo kustannustehokkuutta niin asiakkaille kuin organisaatiollekin.

Katso video monipuolisesta Evondos Anna -lääkeannostelurobotista: evondos.fi/palvelumme/kunnat-jakuntayhtymat/palvelunkuvaus.html

Erityisesti infektiokaudella mahdollisuus etävastaanottoihin on ollut tärkeää monelle potilaalle.

Sanna-Maria Kivivuori Suomen Potilas- ja asiakasturvallisuusyhdistyksen (SPTY) puheenjohtaja ja HUSin laatuylilääkäri.

KUVA: NELLI PÄIVÄLÄINEN

Aleksi Kaasinen testaa asiakkaalle lähtevää laitetta.

KUVA: ANTTI PITKÄJÄRVI, SIUN SOTE

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Suomalainen terveydenhuoltouudistus tarvitsee lisää valmisohjelmistoja toteuttaakseen historiansa merkittävimmän hallintouudistuksen.

Terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen liittyvät vaatimukset kasvavat systemaattisesti ja tietojärjestelmien kehitys eksponentiaalisesti. Nopea aikataulu, pula kehittäjistä ja rajalliset taloudelliset resurssit hankaloittavat tilannetta entisestään.

Vaikka digiloikka vaatiikin uusia innovaatioita, kaikkea ei ole järkevää tehdä alusta uudelleen. Hyvät ideat menevät hukkaan, jos emme kehitä nykyisiä prosesseja paremmiksi, vaan ajattelemme, että kaikki täytyy tehdä uusiksi. Tähän valmisohjelmistot ovat hyvä vaihtoehto. Menestystä ei silti saavuteta pelkillä ohjelmistoilla. Hyödyt syntyvät vasta rohkeudesta erilaistaa, innovoida, syste -

matisoida ja luoda tehokkaita prosesseja. Menestyminen edellyttää kuitenkin fokusta kilpailuedun, johtamisen ja ansaintalogiikan kirkastamiseen, jossa verkostoja ja prosesseja ei voi unohtaa.

Järjestelmältä vaaditaan selkeää skaalautuvuutta käyttötarpeiden muuttuessa.

Ajatus siitä, että kehitämme vain omaan toimintaamme tarvittavia ratkaisuja huomioimatta ympäristöä, ei johda mihinkään. Toimiva liiketoiminta edellyttää asioiden ja ilmiöiden ketjuttamista, verkostoitumista ja asiakaslähtöisten toimintamallien kehittämistä. Johdon on tiedettävä omat ja yrityksensä vahvuudet, mahdollisuudet ja resurssit kilpailuetua rakennettaessa. Uniikki

liiketoiminta syntyy kyvystä kehittää sellaisia toimintamalleja, joista asiakkaat hyötyvät.

Järjestelmältä vaaditaan selkeää skaalautuvuutta käyttötarpeiden muuttuessa. Liiketoiminnassa on aina olemassa ohjelmistoarkkitehtuuri. Kaikkien järjestelmien uusiminen kerralla on mahdotonta.

Parhaimmillaan valmisohjelmisto auttaa organisaatiota kriittisten liiketoimintaprosessien kehittämisessä.

Mikä on valmiin järjestelmän keskeisin ominaisuus? Jos järjestelmä on kyvykäs prosessien muokkaukseen, se on myös kyvykäs skaalautumaan liiketoiminnan tulevaisuuden tarpeisiin.

Hyvä valmisohjelmisto kytkeytyy saumattomasti olemassa olevaan arkkitehtuuriin ja automatisoi prosesseja ilman ulkopuolista ylläpidettävää automatiikkaa. Valmistuotteen laaja käyttäjäkunta ja monipuoliset tuotannolliset ratkaisut varmistavat sen, että tuotteen arkkitehtuuri todistetusti toimii ja niihin liittyvät haasteet on ratkottu. Lisäksi osaajia löytyy riittävästi ylläpitoon jatkokehityksen turvaamiseksi.

Parhaimmillaan valmisohjelmisto auttaa organisaatiota kriittisten liiketoimintaprosessien kehittämisessä. Valmisohjelmisto antaa mahdollisuuden integroida omia moduuleja ydintoimintojen kehittämiseksi ja automatisoi järjestelmän välisiä prosesseja tehostaen käyttäjien työtä.

Toisin sanoen valmisohjelmisto helpottaa kehitystyötä, parantaa asiakaskokemusta ja ennen kaikkea vapauttaa aikaa asiakkaalle.

Kaupallisessa

Teksti toimitus

KUVA: VITEC ACUTE OY

Kuvassa Vitec Acute Oy:n toimitusjohtaja Janne Vainio.