Kasvava sähkönkulutus ja hajautetut, sääriippuvaiset tuotantomuodot asettavat sähköjärjestelmän toiminta-varmuuden koetukselle.
Fossiilisten polttoaineiden aika on ohi. Uusi aikakausi rakentuu pääosin sähköllä tuotettavalle ilmastoystävällisemmälle energialle, mikä tarkoittaa sähkön kulutuksen selvää kasvua. Samalla hajautetut, sääriippuvaiset tuotantomuodot haastavat Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan energiajärjestelmän toimintavarmuuden.
– Toimivan ja ilmastoneutraalin sähköjärjestelmän saavuttaminen taas edellyttää huomattavia investointeja sähköverkkoihin.
Hyvä sähköverkko muodostaa perusedellytyksen teollisille investoinneille, jotka puolestaan synnyttävät uutta kasvua, vientiä ja työpaikkoja.
– Samalla mahdollistetaan puhtaan sähkön resurssien hyödyntäminen ja
varmistetaan sähkön kohtuullinen hinta sekä sähköjärjestelmän toimintavarmuus, Leskelä toteaa.
Akkubuumi tuo uutta kasvua Viime vuosina Suomen sähköverkkoihin onkin investoitu merkittävästi, ja niiden kapasiteetti on tähän asti pysynyt hyvin kasvavan sähköntuotannon ja uuden kysynnän vauhdissa. Sähköverkot eivät kuitenkaan ole valmiit, vaan ne tarvitsevat jatkuvia investointeja myös tulevaisuudessa.
– Suomessa on yleisesti hyvät sähköverkot, mutta myös meillä verkkojen kapasiteetti joillakin alueilla rajoittaa joko uusiutuvan sähkön tuotantoinvestointien tai paljon sähköä tarvitsevan teollisen toiminnan liittämistä verkkoon, Leskelä selventää.
Teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen nopea sähköistyminen edellyttää Leskelän mukaan myös muita toimia. – Kasvavat investoinnit esimerkiksi uusiutuvaan sähköntuotantoon ja sähkökattiloihin edellyttää sähköverkon vahvistamista kantaverkkotasolta aina alimmalle jännitetasolle asti. Leskelä nostaa esiin myös akkuteollisuuden murroksen ja akkuihin kohdistuvan investointibuumin. Akuilla on jo nyt suuri merkitys sähkön kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan tasaamisessa. – Suomelle akkubuumi tuo useita hyötyjä. Meillä on merkittävää akkuteollisuutta ja myös mineraaleja, joita akkuteknologiassa tarvitaan. Näin ollen voimme kehittää osaamista, jolle on lähitulevaisuudessa kysyntää globaalisti.
Jaetaan Kauppalehden liitteenä 30.9.2025
Tekijät: Jesse Vuorinen (050 551 9464, jesse.vuorinen@mediaplanet.com), Ville Sivula (050 313 4478, ville.sivula@mediaplanet.com), Elina Ihalainen, Lasse Uusivirta, Atte Korhonen, Maya Harjunpää, Oona Elo, Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 15B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Suomen Varustamot ry
Kaupallisessa yhteistyössä:
facebook.com/businessopas @Mediaplanetfi
Kierrätäthän tämän lehden
Energia palveluna tekee tilaa ydinliiketoiminnalle
Teollisuuden energiantuotanto ei ole enää pelkkää höyryn ja lämmön tekemistä. Sähkömarkkinoiden vaihtelut, reservikapasiteettimarkkinat ja kysyntäjouston hyödyntäminen edellyttävät syvällistä asiantuntemusta ja jatkuvaa optimointia.
– Energy as a service -palvelumallissa yritys saa käyttöönsä modernit energiantuotannon ratkaisut ilman raskaita investointeja. Ratkaisut voivat sisältää esimerkiksi sähkökattiloita, hukkalämmön hyödyntämistä tai prosessihöyryn sähköistämistä. Asiakas maksaa palvelusta tyypillisesti kiinteän maksun sekä muuttuvan maksun käytön mukaan, ja palveluntarjoaja vastaa investoinneista, ylläpidosta ja optimoinnista. Tämä siirtää taloudelliset ja tekniset riskit yritykseltä asiantuntevalle kumppanille, toteaa Loimua Oy:n teollisuuden energiapalveluiden liiketoimintajohtaja Henrik Vasama Energy as a service tarjoaa muutakin kuin kustannussäästöjä – se lisää käyttövarmuutta, mahdollistaa kysyntäjouston ja kuormien optimoinnin sekä tukee vastuullisuustavoitteiden saavuttamista. – Esimerkiksi sähkökattiloiden käyttö on sinänsä yksinkertaista, mutta niiden täysi potentiaali realisoituu vasta, kun ne kytketään oikein sähkömarkkinoihin ja prosessin optimointiin, Vasama painottaa.
Sähköistymisen edelläkävijä
– Energy as a service on ennen kaikkea strateginen valinta. Yritys voi vapauttaa resurssit energiantuotannosta ydinlii-
– Käyttövarmuus ja luotettavuus painavat usein enemmän kuin pelkät euromääräiset säästöt. Etävalvonta varmistaa energiantuotannon valvonnan ja optimoinnin 24/7. Jos tuotantolinjat seisovat, kustannukset nousevat nopeasti, huomauttaa Vasama.
Loimua panostaa vahvasti sähköistyvään energiantuotantoon.
1. Tehokkuus ja kilpailukyky –optimointi ja modernit ratkaisut vähentävät kulutusta ja päästöjä.
2. Pitkäjänteinen ja luotettava kumppani – Loimua tuo käyttöön vuosikymmenten osaamisen.
Loimua valvoo, ohjaa ja optimoi energiantuotantoa ja -jakelua 24/7 – energia palveluna vapauttaa resursseja
Teksti Kati Halonen
Kaupallisessa yhteistyössä:
Teollisuuden murros vaatii kumppaneita, joilla on kyky uudistua
Yli 90-vuotias Sarlin Oy yhdistää palvelullistamisen, tekoälyn ja vihreän siirtymän asiakaslähtöisiksi ja kestäviksi ratkaisuiksi.
Ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja maailmantalouden epävakaus asettavat eri aloille painetta uudistua. Teollisuuden ympäristövaikutusten pienentäminen on keskeinen osa kestävää kehitystä, ja vihreä siirtymä tulee koko ajan ajankohtaisemmaksi. Myös turvallisuuden, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkitys korostuu.
– Valmistavalla teollisuudella on tässä suuri rooli. Samalla tarvitaan kumppaneita, jotka ymmärtävät kokonaisuuden ja ovat sitkeästi valmiita kulkemaan yritysten mukana, Sarlin Oy:n toimitusjohtaja Jiri Viholainen painottaa. Sarlin on toiminut suomalaisen
teollisuuden teknologia- ja palvelukumppanina jo yli 90 vuoden ajan. Viholaisen mukaan kotimaisen elinvoiman vahvistaminen sekä asiakaskunnan hyvinvointi ovat yritykselle kaiken tekemisen lähtökohta.
– Tehtävämme on varmistaa, että asiakkaidemme tuotanto toimii, on kustannustehokasta ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Jos meidän asiakaskuntamme voi hyvin, koko Suomi voi hyvin.
Hiilineutraalius syntyy monialaisten ratkaisujen yhteisvaikutuksella
Sarlin yhdistää palvelullistamisen, tekoälyn ja vihreän siirtymän yhdeksi kehityspoluksi, jossa asiakkaan prosessien
Sarlinin älykkäät järjestelmät ja automaatioratkaisut muuttavat datan konkreettiseksi asiakasarvoksi.
kokonaisvaltainen ymmärrys ratkaisee. – Me emme tarjoa ratkaisua ratkaisun vuoksi, vaan mietimme aina läpikotaisin, mikä asiakkaan prosessissa toimii ja mitä taas voidaan parantaa. Kaiken ytimessä ovat tehokkuus, käytettävyys ja turvallisuus, Viholainen kiteyttää.
Sarlinin toimintamalli perustuu perusteelliseen analyysiin asiakkaan nykytilanteesta: mitä nykyisistä järjestelmistä voidaan hyödyntää ja missä piilee tehostamisen potentiaali.
– Samalla tarkastellaan koko järjestelmän elinkaarta ja kehitysmahdollisuuksia. Kaikkea ei tarvitse korvata uudella, vaan tärkeintä on hyödyntää olemassa oleva mahdollisimman tehokkaasti, Viholainen jatkaa.
Vihreän vedyn tuotanto on yksi Suomen huoltovarmuuden ja energiaratkaisujen keskeisistä tekijöistä. Viholainen muistuttaa kuitenkin, että ratkaisevaa on kokonaisoptimointi, ei yksittäinen teknologia.
– Hiilineutraalius ei synny yhdellä innovaatiolla. Tavoitteet saavutetaan älyn, mittaamisen ja monialaisten ratkaisujen yhteisvaikutuksella.
Tuotannon ja prosessien kehittämisessä data näyttelee yhä suurempaa roolia. Sarlinin älykkäät järjestelmät ja automaatioratkaisut muuttavat datan konkreettiseksi asiakasarvoksi.
– Tieto ei saa jäädä mittareihin, vaan sillä tulee tehdä jotakin, kuten parantaa tehokkuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä, Viholainen selittää.
Kumppanuus, joka kestää vuosikymmeniä
Sarlinin koko toimintaa ohjaa pitkäjänteisyys. Viholainen kertoo, että kvartaaliajattelun sijaan yritykselle on tärkeämpää rakentaa ratkaisuja, jotka palvelevat asiakasta vielä kymmenen tai kahdenkymmenenkin vuoden päästä.
– Teknologia ja järjestelmät tukevat, mutta lopulta ratkaisut syntyvät ihmisistä. Meidän tekemisemme ytimessä on halu auttaa asiakkaita. Olemme olemassa vain heitä varten.
Kestävä yhteistyö Sarlinin kanssa sisältää myös vahvan panostuksen turvallisuuteen.
– Älykkäät kaasuhälyttimet ja yksintyöskentelyn turvalaitteet ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten sekä asiakkaiden henkilöstö että oma väkemme pidetään turvassa, Viholainen sanoo. Vaikka Sarlinilla on takanaan pitkä historia, katse on Viholaisen mukaan vahvasti eteenpäin.
– Toimiala kehittyy, maailma muuttuu, ja niin pitää muuttua meidänkin. Teollisuutta ei rakenneta yksin, se tehdään kumppanuudella, jossa on pilkettä silmäkulmassa mutta jalat tiukasti prosessilattialla.
Lue lisää: sarlin.fi
Jiri Viholainen toimitusjohtaja Sarlin Oy
Teksti Mikaela Katro
Sarlin Oy:n toiminnan ytimessä on aito halu auttaa asiakasta, jota tehokkkaat järjestelmät ja teknologia tukevat.
Suomi elää meriyhteyksistä
Merikuljetusten on toimittava kaikissa oloissa. Siksi meidän on vastedeskin pidettävä huoli siitä, että elintärkeä meriväylämme pysyy toiminnassa myös silloin, kun tummat pilvet kasaantuvat taivaalle ja maailmalla myrskyää, Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala (kuvassa) muistuttaa.
Logistiikan infrastruktuuri ja riittävä kuljetuskapasiteetti ovat kriittisen tärkeitä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja yritysten toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta.
Olemme täällä pussin perällä poikkeuksellisen riippuvaisia merikuljetuksista. Suomen ulkomaankaupasta 95 prosenttia kulkee meriteitse. Pohjoiset olosuhteet tuovat meillä lisähaasteita merilogistiikan toimivuuteen. Suomeen voi turvallisesti liikennöidä talvisin vain jäävahvistetut ja jääluokitetut alukset. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on lisännyt jännitteitä ja hybridivaikuttamista Itämerellä. Varjolaivasto, GPS-häirintä ja sotilaallinen läsnäolo ovat arkipäivää. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on myös korostanut huoltovarmuuden ja varautumisen merkitystä. Merikuljetusten on toimittava kaikissa oloissa. Vaihtoehtoisia reittejä on oltava, mutta merikuljetuksia ei pystytä korvaamaan muilla kuljetusmuodoilla kuin pieniltä osin. Ukrainassa kauppamerenkulku käytännössä pysähtyi kokonaan kuu-
kausiksi heti sodan alettua. Suomessa huoltovarmuuden ja jatkuvuuden hallinta perustuu pitkälti normaaliolojen toimintamalleihin ja toimiviin markkinoihin. Niin kauan, kun väylät, satamat, meriliikenteenohjaus, luotsaus ja jäänmurto toimivat normaalisti ja vakuutuksia on saatavilla eikä turvallinen, kannattava liiketoiminta vaarannu, merikuljetukset hoituvat markkinaehtoisesti. Mutta jos turvallisuustilanne kehittyisi niin, että nämä eivät toteudu, on huoltovarmuutemme poikkeusoloja varten tehtyjen erityisjärjestelyjen sekä kotimaisen tonniston ja huoltovarmuuskuljetuksia hoitavien merenkulkijoiden varassa. Poikkeusoloissa merenkulun turvallisuusviranomaisilla ja Natolla on keskeinen rooli kauppamerenkulun turvaamisessa. Rahtialusten ohella matkustajaautolauttojen ja ropax-alusten merkitys huoltovarmuuden turvaamisessa on merkittävä. Merkitys korostuu en-
tisestään poikkeusoloissa, koska ne soveltuvat erityyppisten lastien kuljettamiseen, sotatarvikekuljetuksiin sekä evakuointikuljetuksiin. Näillä aluksilla kulkee valtaosa Suomen kappaletavarasta, mukaan lukien elintarvikkeet, lääkkeet ja teollisuuden varaosat. Historia on opettanut meille sen, että jokaisen kansakunnan on huolehdittava omasta varautumisesta ja puolustuksesta. Meidän on vastedeskin pidettävä huoli siitä, että tämä elintärkeä väylä pysyy toiminnassa myös silloin, kun tummat pilvet kasaantuvat taivaalle ja maailmalla myrskyää.
Artikkelin on kirjoittanut Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.
Kaupallisessa yhteistyössä:
Kuvassa
Energiakeskus
BioDuo 2x4,5 MW. Laitoksessa on kaksi höyrykattilaa, joissa kummassakin on kaksi poltinta.
Uusi 9 MW:n tehoinen lämpölaitos on lähdössä elintarvikealan toimijalle Ranskaan, kuvassa ensimmäiset kaksi 2,5 MW:n tehoista BioJet Multi -pellettipoltinta.
Uusiutuvan, fossiilivapaan bioenergian käyttö vähentää tehokkaasti hiilidioksidipäästöjä ja tuo merkittäviä säästöjä: päästöt alenevat 90 % kun siirrytään öljystä pellettiin. Säästö polttoainekuluissa öljyyn verrattuna on yli 40 %.
Siirrettävät tai kiinteästi asennetut pellettilämpökeskukset ovat tehokkaita ratkaisuja joko kuuman veden, höyryn tai lämpimän ilman tuotantoon, kertoo toimitusjohtaja Jari Kanervo Toimitamme lämpökeskuksia niin teollisuudelle, kaukolämmön tuotantoon kuin suurten ja pienten kiinteistöjen lämmitykseen. Nykyaikaiset energiakeskukset valmistetaan tehtaalla siirrettäviksi moduuleiksi, jolloin varsinainen asennusvaihe sujuu nopeasti ja niiden tilantarve on pieni. Lämpökeskuksemme säätyvät automaattisesti ja nopeasti aina tehontarpeen muuttuessa.
Fossiilivapaata prosessihöyryä teollisuudelle
– Ruotsissa höyryn tuottaminen öljyllä tai kaasulla vähenee jatkuvasti, ja usein se korvataan hiilineutraalilla pelletillä – me Suomessa olemme vielä huomattavasti jäljessä. Kumppanimme BKtech on käyttänyt Aritermin polttimia höyryä tuottavissa lämpökeskuksissa, joissa tarvitaan luotettavaa ja nopeasti säätyvää polttotekniikkaa. Toimitamme yhteistyössä näitä laitteistoja myös suomalaiselle teollisuudelle, jatkaa Kanervo. Aritermin valmistamia polttimia on käytössä kymmenissä prosessihöyryä tuottavissa laitoksissa esimerkiksi Ruot-
Pelletin käyttö vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja sillä on pienemmät energiakustannukset - säästö öljyyn verrattuna on yli 40%.
sissa, Tanskassa ja Ranskassa. Toimialoja ovat esimerkiksi betoniteollisuus, pesulat, elintarviketeollisuus ja meijerit. – We have worked together with Ariterm for many years. The burners are of high quality and the cooperation works very well. We have delivered burners to several countries in Europe and now we look forward to delivering a steam energy center in Finland together, kertoo BKtechin myynti- ja markkinointijohtaja Magnus Eklund
Vaihda uusiutuvaan energiaan fossiilivapaan pelletin avulla Pelletillä on pienet hiilidioksidipäästöt ja pieni kokonaishiilijalanjälki. Päästöt alenevat 90 % kun siirrytään öljystä pellettiin. Pelletin käyttö vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja sillä on pienemmät energiakustannukset - säästö öljyyn verrattuna on yli 40 %. Fossiilivapaa ja ilmastoneutraali puupelletti on kotimainen, puhdas luonnontuote, joka valmistetaan sahalaitosten ja muun mekaanisen puuteollisuuden sivutuotteista ilman kemiallisia lisäaineita, sidosaineena on puun oma ligniini. Pellettiä on helppo käsitellä ja sillä on korkea lämpöarvo.
Puupolttoaineet ovat merkittävin uusiutuvan energian lähde Suomessa puupolttoaineiden osuus uusiutuvan energian tuotannosta on noin 2/3. Puupolttoaineilla, kuten hakkeella ja pelletillä, on tuotettu viime vuosina Suomessa yli neljännes energian kokonaiskulutuksesta. Erityisesti metsäteollisuuden sivuvirtojen kasvava käyttö on vähentänyt fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käyttöä. Kotimainen bioenergia turvaa huoltovarmuutta ja tuo työpaikkoja erityisesti maaseudulle.
Ariterm Energy on bioenergian asiantuntija Lämmitysjärjestelmiä on valmistettu Saarijärvellä vuodesta 1974. Olemme suomalainen lämpöjärjestelmien asiantuntija, jonka ydintehtävänä on korvata fossiiliset polttoaineet bioenergialla.
Vaihda fossiilivapaalle – lue lisää bioenergiaratkaisuistamme: ariterm.fi
Teksti Ariterm Energy
Kaupallisessa yhteistyössä:
Teollisuuden kyberturvallisuus rakennetaan IT:n ja tuotannon yhteispelillä
Teollisuudessa kyberturvallisuus ei tarkoita ensisijaisesti tietovuotoja tai lunnaita, vaan hallitsemattomia prosessipysäytyksiä, vaaratilanteita ja mahdollisia sopimussanktioita. Uudet Euroopan unionin NIS 2 kyberturvallisuusdirektiivin (Direktiivi (EU) 2022/2555) mukaiset vaatimukset kohdistuvat kokonaisvaltaiseen riskinhallintaan, kyberturvallisuuden vaikutuksiin ydinliiketoimintaan ja johtotason vastuuseen.
Kyberturvallisuus ymmärretään parhaiten toimintaympäristöjen tietojärjestelmissä ja tietosuojaasetuksen (GDPR) kautta. Tehdashalliin siirtyessä asetelma kuitenkin muuttuu tuotantoverkkojen (OT) ja siellä olevien laitteiden kautta. Riskinä on, että IT ja OT siiloutuvat. Vasta kun IT, OT ja johto pelaavat samaan maaliin, kyberturva kestää myös todelliset kriisitilanteet.
– Kyberturvallisuuden riskinarvioinnissa on totuttu tarkastelemaan taloudellisia menetyksiä: mitä maksaa, jos tieto päätyy vääriin käsiin tai henkilötietoja vuotaa. Riskille annetaan hintalappu, ja sen perusteella päätetään, mikä riski on hyväksyttävissä ja tarvitaanko lisäsuojausta. Teollisuudessa logiikka on toinen. Rahallisten seurausten sijaan puhutaan ihmishengistä, ympäristökatastrofeista tai tuotannon häiriöistä. Kyse on erilaisesta uhasta, jota ei voi käsitellä perinteisen kyberriskin tapaan, painottaa Swecon kyber- ja prosessiturvallisuusasiantuntija Sanna-Maria Järvensivu
Toiminnan jatkuvuus on kyberturvallisuuden yksi päätavoitteista, kuinka ja miten nopeasti saamme normaalin toiminnan käyntiin kyberhyökkäyksen jälkeen. Teollisen prosessin ylösajo voi kestää viikkoja ja hallitsematon alasajo voi aiheuttaa tuotantomenetyksiä, laiterikkoja tai jopa ympäristövahinkoja. Pahimmissa tapauksissa vaarassa ovat myös työntekijöiden turvallisuus ja koko toimitusketjun jatkuvuus.
Eri elinkaaren vaiheessa olevat järjestelmät ovat teollisuuden akilleenkantapää Teollisuuden prosesseja ohjaavat järjestelmät ovat kriittisiä tuotannon jatkuvuudelle – ja samalla ne muodostavat houkuttelevan kohteen kyberhyökkäyksille, varsinkin vanhemmat järjestelmät.
IT-maailmassa järjestelmien elinikä mitataan usein muutamissa vuosissa, kun taas teollisuuden laitteet ja logiikat pyörivät parhaimmillaan vuosikymmeniä. Monien ohjausjärjestelmien luotettavuus on hyvä, mutta ne on otettu käyttöön ennen kuin kyberturvallisuus on nous-
Swecon vahvuus on teollisuus- ja kyberturvaosaamisen yhdistäminen, mikä tukee asiakkaita NIS2vaatimusten täyttämisessä.
Sanna-Maria Järvensivu kyber- ja prosessiturvallisuusasiantuntija Sweco
Teksti Kati Halonen
Kyberturvallisuuden riskinarvioinnissa on totuttu tarkastelemaan taloudellisia menetyksiä: mitä maksaa, jos tieto päätyy vääriin käsiin tai henkilötietoja vuotaa.
Teollisuudessa logiikka on toinen.
sut otsikoihin. Järjestelmät voivat olla osa kriittistä prosessia, ja koska päivitykset eivät tuo riittävää suojaa tai niitä ei voi päivittää, tulee miettiä korvaavia suojatoimia. Samaan aikaan etäyhteydet ja datan hyödyntäminen avaavat uusia ovia: toimittajat tarvitsevat pääsyn lokitietoihin ja kunnossapidon analytiikkaan. Usein yhteydet avataan ilman hallittua prosessia ja kokonaisvastuu jää epäselväksi. Tämä tekee riskienhallinnasta haastavan.
– Turva-automaatio on pitkään nähty varmana kerroksena, joka pysäyttää prosessin turvallisesti poikkeustilanteessa. Viime vuosien esimerkit ovat kuitenkin osoittaneet, että myös turva-automaatiojärjestelmät voidaan murtaa. Kun hyökkääjä pääsee sisään, tehdas voidaan pysäyttää ja seurauksena voi pahimmillaan olla räjähdys tai muu vakava vaaratilanne, Swecon tiimipäällikkö ja kyberturvallisuusarkkitehti Konsta Karttunen toteaa.
– Tärkeintä on tiedostaa, että haavoittuvuuksia on olemassa ja pohtia tarvitaanko lisäsuojauksia, uusia toimintatapoja vai jotain muuta, Karttunen jatkaa.
Hyvin toteutetussa omaisuuden hallinnassa arvioidaan mitä laitteita verkkoon on kytketty, missä kunnossa ne ovat ja millaista tietoa ne käsittelevät. Nämä ovat riskinhallinnan lähtökohtia, kun luodaan kuva yrityksen nykytilasta ja mitä toimenpiteitä, hallinnollisia tai teknisiä, tarvitaan, että ydinliiketoiminta voi jatkua keskeytyksittä.
Yhteistyöllä vältetään teollisen prosessin ja tietoturvan katvealueet Teollisuuden kyberturvallisuus rakentuu vain silloin, kun luotettava ja turvallinen prosessi, tietoturvan vaatimukset ja johdon vastuut yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi. Jos IT ja OT toimivat siiloissa, todelliset riskit jäävät tunnistamatta. Vain avoin vuoropuhelu takaa sen, että kaikki näkökulmat – tekninen suojaus, prosessien jatkuvuus ja liiketoimintavastuu – otetaan huomioon.
Tilannetta vaikeuttaa osaajapula. Kyberturvallisuuden asiantuntijoista on jo nyt huutava pula, ja erityisesti teollisuuden OTympäristöön erikoistuneita osaajia on vähän. Tämä tekee yhteistyöstä entistä tärkeämpää: riskienhallinta on yhteistyötä kyberturvaasiantuntijan sekä IT-osaston ja automaation kanssa. Lisäksi johdon tuella on merkittävä rooli.
– Paras tilanne syntyy, kun joku uskaltaa sanoa: en ymmärrä. Se avaa keskustelun, jossa IT, OT ja johto voivat yhdessä rakentaa oikeanlaisen kyberturvamallin – sellaisen, joka toimii myös poikkeustilanteessa, Järvensivu muistuttaa. Riskienhallinnan lisäksi yrityksen tulee kyetä havaitsemaan tietojärjestelmien tilaa. Poikkeavuuksien tunnistaminen voi olla hallinnollista, kuten säännöllisiä tarkastuksia
ja prosessien auditointia, tai teknistä, kuten valvontajärjestelmiä, raja-arvojen seurantaa ja automaattisia hälytyksiä. Ilman selkeää havaitsemiskykyä uhka voi jäädä näkymättömiin pitkäksi aikaa, jolloin sen vaikutukset moninkertaistuvat riskin realisoituessa. Lisäksi NIS 2:n myötä lainsäädäntö vaatii poikkeamien raportointia. Poikkeaman jälkeinen toipuminen ja toiminnan palauttaminen on tuotannon, IT:n ja hallinnon yhteistyötä. Tarvitaan suunnitelma, miten prosessin ylösajo tehdään turvallisesti, mitä tietoja tarvitsee palauttaa, onko kriittistä tietoa menetetty, kuka vastaa mistäkin toiminnosta, ja niin edelleen. Toipumiskyky ratkaisee, kestääkö seisokki tunteja, päiviä vai viikkoja – ja samalla sen, kuinka suuriksi taloudelliset ja turvallisuusriskit kasvavat. Näitä toimenpiteitä tulisi myös harjoitella kuten tulipalotilannettakin. NIS 2-direktiivi pakottaa viemään kyberturvan paperilta käytäntöön Uusi kyberturvallisuuslaki ja NIS 2-direktiivi tuovat teollisuusyrityksille uusia velvoitteita. Vastuu ei ole tietohallinnolla tai tehdaspäälliköllä, vaan viime kädessä toimitusjohtajalla. Se tuo kyberturvan samalle viivalle muiden strategisten riskien kanssa. – Suurin osa NIS 2-vaatimuksista on hallinnollisia perusasioita – riskienhallintaa, toipumissuunnitelmia ja toimitusketjun arviointia, joiden soisi olevan jokaisella yrityksellä jo hallussa. Direktiivin tarkoitus ei ole tavoitella kuuta taivaalta, vaan nostaa peruskyberturvallisuuden tasoa. Usein jo pelkkien perusasioiden hoitaminen riittää sulkemaan pois suuren osan uhista, Karttunen toteaa.
Todellinen kyberturva syntyy toimintatavoista:
1. Vuoropuhelu ratkaisee. Yhdistämällä IT:n ja OT:n osaaminen tunnistetaan todelliset riskit ja ratkaisut voidaan sovittaa prosessin tarpeisiin.
2. Johto vie asiat käytäntöön. Varmistamalla, että politiikka jalkautuu arkeen, johto muuttaa suunnitelmat koko organisaation turvaksi.
3. Riskinarviointi on kaiken perusta. Tekemällä systemaattisen riskien arvioinnin investoinnit kohdistuvat oikeisiin kohtiin ja myös kriittisimmät uhat tulevat hallituiksi.
Swecon vahvuus on teollisuus- ja kyberturvaosaamisen yhdistäminen, mikä tukee asiakkaita NIS2-vaatimusten täyttämisessä.
Tutustu: sweco.fi/palvelumme/ teollisuus-energia-ja-ymparisto/ teollisuuden-turvallisuuspalvelut/ kyberturvallisuus/ tai ota yhteyttä asiantuntijoihimme.
Strateginen investointi korostuu tiedon aikakaudella
– Yrityksen investointistrategiaan vaikuttaa merkittävästi se minkälaisena oma toimintaympäristö hahmotetaan. Suomessa on herättävä ymmärtämään miten paljon tekoäly mullistaa pelikenttää, sanoo AI Finlandin johtaja Karoliina Partanen.
Suomessa jopa 85 % yrityksistä ei ole aloittanut yritystasolla yhtään uutta tekoälyn käyttöön tähtäävää hanketta.
– Tiedämme jo, miten digitalisaatio on 1990-luvulta lähtien mahdollistanut lukemattomia uusia liiketoimintamalleja, palveluita ja tuoteinnovaatiota. Samaan aikaan kun Aasian ja USA:n teillä huristelevat itseajavat autot meillä käydään vielä keskustelua siitä, onko tekoäly kupla. Kun kilpailijoiden innovaatiot alkavat horjuttaa rakenteita ja korvata olemassa olevia ratkaisuja on
Kaupallisessa yhteistyössä:
myöhäistä toimia.
Tekoälystrategia on johdon asia Partanen iloitsee niiden suomalaisyritysten puolesta, joissa tekoälyn strategiseen potentiaaliin on herätty jo vuosia sitten. Tekoälyn mahdollistamat ratkaisut, esimerkiksi predikatiivinen analytiikkaa tai koneälyn ohjaama tuotanto ovat niille nyt arkea.
– Kiinnostavaa on myös asiakasrajapinnassa tapahtuva innovointi, johon päästään käsiksi, kun suorittavan työn tekijöitä koulutetaan ja otetaan mukaan
Kun kilpailijoiden innovaatiot alkavat horjuttaa rakenteita ja korvata olemassa olevia ratkaisuja, on myöhäistä toimia, muistuttaa Partanen.
tekoälyn hyödyntämiseen, toteaa Partanen.
McKinsey ennustaa tekoälyn luovan vaurautta 13 biljoonan euron edestä vuoteen 2030 mennessä. Tästä vain 3 % syntyy ihmisten työn tehostamisesta ja jopa 24 % syntyy uusista tuote- ja palveluinnovaatioista.
– Suomalaisyrityksissä on pulaa tekoäly- ja dataosaajista. Silti meillä valmistuu yliopistoista kansainvälisiä kovan tason tekoälyosaajia työttömiksi. Osaaminen ei katso syntyperää eikä sukupuolta. Monimuotoinen rekrytointi
on yrityksen edun mukaista, Partanen huomauttaa, ja toteaa lopuksi: – Tekoälyn roadmap kannattaa rakentaa monella tasolla. Vaikka tuotantodatan saattaminen digitaaliseen muotoon voi olla vuosien työ, jo alkuvaiheessa voi tehdä erilaisia simulaatioita loppuratkaisun testaamiseksi. Muuttuvien teknologioiden aikakaudella voittajat ovat yrityksiä, joissa investoinnit ja johtamisprosessit rakennetaan niin, että uusien teknologioiden tuomat yrityskohtaiset innovaatiot päästään tehokkaasti hyödyntämään.
ISO/IEC 27001 kiinnostaa – mutta riskienhallinta yllättää: DNV:n data paljastaa, mihin yritykset panostavat
Kun järjestelmät, toimittajat ja tuotantolinjat kytkeytyvät yhä tiiviimmin verkkoon, pienikin häiriö voi pysäyttää koko tehtaan. Tietoturva ei voi olla vain IT-osaston vastuulla – se on osa koko liiketoiminnan strategiaa.
– Tietoturva ja liiketoiminnan jatkuvuus ovat kuin kolikon kaksi puolta. NIS2direktiivin ja Suomen Kyberturvallisuuslain voimaantulo sekä tietoturva-, tietosuoja- ja jatkuvuusstandardit nostavat rimaa entisestään. Jatkuvuussuunnittelussa olennaista on tunnistaa kriittiset resurssit ja myös toimittajat, painottaa ICT-toimialajohtaja Timppa Honkasalo, DNV Business Assurance Finland Oy Ab. Asiakkaat vaativat entistä selkeämpiä todisteita varautumisesta riskeihin. Liiketoiminnan jatkuvuus -sertifikaatti tarjoaa keinon osoittaa toimintakyky ilman, että luottamuksellisia tietoja tarvitsee jakaa. Auditoinnit ovat enemmän kuin tarkistuslista.
– Kun auditointi nähdään oppimisen ja kehittämisen työkaluna, sen merkitys liiketoiminnan varmistamisessa kasvaa huomattavasti. Sama pätee myös sisäisiin auditointeihin: niiden arvo mitataan vaikuttavuudessa, korostaa koulutuspäällikkö Satu Mäkelä
DNV:n Lumina-data tukee tätä havaintoa: ISO/IEC 27001-auditoinneissa yksi suurimmista kehityskohteista on sisäinen
auditointi. Tarve parantaa on lähes kaikilla toimialoilla – ja halu oppia kasvaa. Jos mietit, mistä aloittaa, tiedät minne mennä: DNV:n koulutukset tarjoavat käytännön työkaluja sisäisten auditointien kehittämiseen.
Mitä muuta data kertoo?
Lumina-analyysi paljastaa, että riskienhallinta, tietosuoja ja liiketoiminnan jatkuvuus ovat edelleen keskeisiä painopisteitä yrityksissä. Yritykset, jotka kääntävät nämä vaatimukset kilpailueduksi, vahvistavat asiakassuhteitaan ja rakentavat resilienssiä epävarmassa toimintaympäristössä.
Lumina-työkaluilla vertailet suorituskykyäsi 70 000 asiakkaan auditointituloksiin ja tunnistat hallintajärjestelmän parannuskohteet. Lue suorituskyvyn parantamisesta tiedon avulla: dnv.fi/lumina
Uhka ei koskaan mene pois, auta suojaamaan yritystäsi kouluttautumalla, yksin tai ryhmässä: dnv.fi/tietoturvakoulutus
Teksti Vilma Hjorth
Teksti Kati Halonen
Tavoitteemme on toimia vaativissa ympäristöissä niin, että logistiikka integroituu saumattomasti asiakkaan tuotantoon, Ville Nieminen (vas.) ja Mikko Heinilä kuvailevat.
Logistiikka on teollisuuden kilpailukyvyn kivijalka
Logistiikka on paljon enemmän kuin vain tavaran liikettä pisteestä A pisteeseen B. Se on teollisuuden näkymätön hermoverkko ja kilpailukyvyn ydin. Kun materiaalivirrat kulkevat saumattomasti, data parantaa ennustettavuutta ja läpinäkyvyys lisää reagointikykyä, logistiikka nousee aidoksi strategiseksi voimavaraksi, joka vauhdittaa koko liiketoiminnan kasvua.
– Kun puhutaan logistiikan kustannuksista, katse kiinnittyy usein euroihin. Todellisuudessa kustannus on ennen kaikkea aikaa – kuinka nopeasti tavara liikkuu paikasta toiseen. Oleellista on, miten logistiikalla voidaan tuoda lisäarvoa asiakkaan ydintoimintaan. Esimerkiksi asentajan työstä suuri osa on materiaalien siirtelyä: komponentin hakemista jostain ja sen asentamista paikalleen. Kun kaikki nämä liikkeet huomioidaan, logistiikan osuus tuotantoprosessissa on valtava. Jos asentaja saa tarvitsemansa materiaalit valmiiksi kerättynä, hän voi keskittyä omaan työhönsä ja tuottavuus paranee. Onko varasto tuotannossa vai tuotanto varastossa – sillä on merkitystä, huomauttaa Logent Oy:n liiketoimintajohtaja Ville Nieminen
– Kyse on virtauksesta. Materiaalivirtojen rinnalla kulkee tietovirta, ja logistiikassa sen arvo kasvaa jatkuvasti. Ennusteet, tuotantosuunnitelmat ja asiakasjärjestelmien data voidaan yhdistää läpinäkyväksi kokonaisuudeksi. On tärkeää, että ajantasainen kuva on myös tuotannossa, jolloin asioihin voidaan reagoida heti. Näin ennustettavuus paranee, vaihteluväli pienenee ja koko toimitusketju tehostuu, HUB logisticsin liiketoimintajohtaja Mikko Heinilä tiivistää.
Asiantuntemuksella lisäarvoa koko toimitusketjuun
– Laadimme asiakkaidemme kanssa tiekarttoja siitä, missä pitää olla esimerkiksi kahden vuoden päästä ja miten toimintaa kehitetään. Niissä sivutaan
Jos asentaja saa tarvitsemansa materiaalit valmiiksi kerättynä, hän voi keskittyä omaan työhönsä ja tuottavuus paranee.
kaikkia alan trendejä: automaatiota, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Yhteistyö menee koko ajan suunnitelmallisempaan suuntaan, ja logistiikan palveluntuottajan on pystyttävä näyttämään konkreettisesti, mitä on saatu aikaan, painottaa Heinilä.
– Tavoitteemme on toimia vaativissa ympäristöissä niin, että logistiikka integroituu saumattomasti asiakkaan tuotantoon. Silloin tehokkuuteen ja tuottavuuteen syntyy uusia näkökulmia sekä voimme aidosti vaikuttaa asioihin, ja juuri näihin haasteisiin olemme valmiit tarttumaan. Keskeistä ei ole vain lavojen liikuttaminen, vaan asiakkaan tuotannon ymmärtäminen ja tukeminen. Näin logistiikka tuottaa todellista lisäarvoa ja vahvistaa kokonaistehokkuutta, Nieminen lupaa.
Asiakkaat saavat yhä monipuolisempia ja joustavampia logistiikkaratkaisuja, kun Logentin ja HUB logisticsin yhdistyneet resurssit, asiantuntemus ja palveluverkosto muodostavat entistä vahvemman ja ketterämmän kokonaisuuden.
Logentin ja HUB logisticsin yhdistyneet resurssit
• Yhdistymisen myötä tarjonta kattaa koko toimitusketjun: Sisälogistiikan, varastoinnin, pakkauspalvelut, tullauksen ja kuljetusten hallinnan Pohjoismaissa ja Benelux-maissa.
• Peruslogistiikan osaaminen kasvaa entisestään, ja asiakkaille voidaan tarjota entistä kattavampia ja tehokkaampia palveluja myös globaalisti.
• Syvällinen ymmärrys asiakkaiden toimialoista antaa kyvyn tuoda parhaat käytännöt eri segmenteistä osaksi asiakkaan kehityssuunnitelmia.
Ota yhteyttä, niin etsitään yhdessä ratkaisu, joka tukee kilpailukykyänne.
Mikko Heinilä Liiketoimintajohtaja mikko.heinila@hub.fi 044 792 3327
Ville Nieminen Liiketoimintajohtaja ville.nieminen@logent.fi 040 738 9350
Espoolaisen Steripolarin missiona on terveydenhuollon hoitoprosessien tehostaminen, helpottaminen ja nopeuttaminen uudella teknologialla ja innovatiivisilla tuotteilla. Joskus toimituksissa on kyse jopa ihmishengistä, mikä asettaa kovat vaatimukset logistiikkakumppaneille. Varova on kuulunut tähän avainjoukkoon jo 30 vuotta.
Espoolainen Steripolar juhlii tänä vuonna 40-vuotistaivaltaan.
Toimitusjohtaja Kaj Dahlströmin vuonna 1985 perustamasta perheyrityksestä on vuosikymmenten saatossa kasvanut sairaaloiden, sote-alueiden ja lääkäriasemien keskeinen terveysteknologia- ja -tarviketoimittaja, jonka ratkaisut lyhentävät tutkimus- ja hoitoaikoja, nopeuttavat potilaiden paranemista ja säästävät kustannuksia.
Steripolarin tuotevalikoimassa on noin 8 000 eri nimikettä, jotka kattavat likipitäen kaikki terveydenhuollon keskeiset osa-alueet. Keskeisiä painopisteitä ovat muun muassa hygienia, diagnostiikka, leikkaussaliympäristöt ja anestesia sekä haavanhoito ja kivunhallinta.
Yrityksen ohjenuora on ollut alusta lähtien potilaan mahdollisimman hyvä ja tehokas hoito, joka nopeuttaa paranemista ja säästää tätä kautta myös kustannuksia.
Steripolarin tuotevalikoimassa on noin 8 000 eri nimikettä, jotka kattavat likipitäen kaikki terveydenhuollon keskeiset osa-alueet.
Kyseinen asiakaslupaus on toimitusjohtajan mukaan entistä ajankohtaisempi.
– Yksittäisten säästöjen sijaan olisi tärkeää katsoa kokonaisuutta. Jos potilaan hoitopolulla on liikaa viiveitä ja odottelua, vaivat yleensä pahenevat ja hoitokustannukset nousevat, Dahlström muistuttaa.
Sama yhtälö pätee myös tarvikehankintoihin. Halvin vaihtoehto ei välttämättä tuota kaivattuja säästöjä.
– Innovatiiviset tuotteet voivat olla hinnaltaan hieman kalliimpia, mutta samalla ne ovat hoidollisesti tehokkaampia, toimitusjohtaja lisää.
Keskeisiä painopistetä Steripolarin tuotevalikoimassa ovat muun muassa hygienia, diagnostiikka, leikkaussaliympäristöt ja anestesia sekä haavanhoito ja kivunhallinta.
Teksti Varova Oy
Kuvassa vasemmalta Pasi Räykkönen, Kaj Dahlstöm ja Petri Rouhiainen.
Varova on ollut Steripolarin keskeinen
logistiikkakumppani
jo 30 vuotta. Päykkösen mukaan yhteistyö on ollut alusta lähtien sujuvaa ja käytännönläheistä.
Tehokas logistiikka kaiken perusta Steripolarilla on ollut jo pitkään tytäryhtiö Ruotsissa. Tänä syksynä yhtiön asema Pohjoismaiden markkinoilla vahvistuu entisestään, kun Espoon varastolta hoidetaan myös Norjan, Ruotsin ja Tanskan jakelu.
Logistiikkarumba on melkoinen, sillä mittavan tuotevalikoiman lisäksi Steripolarilla on noin sata tavarantoimittajaa ympäri maailmaa. Euroopan lisäksi toimituksia tulee mm. Kiinasta, Intiasta, Yhdysvalloista ja Australiasta.
Logistiikkapäällikkö Pasi Päykkösen mukaan tehokkaasta ja sujuvasta logistiikkaketjusta on tullut entistä kriittisempi kilpailutekijä.
– Asiakkaat kutistavat jatkuvasti omia tuotevarastojaan ja siirtävät tätä riskiä enemmän meille. Muutos on ollut viime vuosina todella selkeä, Päykkönen toteaa. Steripolarille se tarkoittaa oman varastotilanteen entistä tiiviimpää seurantaa ja ennakointia, sillä tyhjä hyllypaikka voi pahimmillaan maksaa ihmishenkiä. Tämä asettaa paineita myös logistiikkakumppaneille.
– Jos jollakin toimituksella on kiire, se tarkoittaa sitä ihan kirjaimellisesti, Päykkönen painottaa.
Ennakoivaa asiantuntemusta Viime vuosina logistisia haasteita ovat tuoneet myös Ukrainan sota ja koronapandemia, jotka ovat laittaneet toimitusketjuja uuteen uskoon. Moni aiemmin Aasian ja Venäjän yli lentänyt tavaratoimitus on reititetty uusiksi tai kulkee laivakontissa. Varova on ollut Steripolarin keskeinen logistiikkakumppani jo 30 vuotta. Päykkösen mukaan yhteistyö on ollut alusta lähtien sujuvaa ja käytännönläheistä. Useimmiten logistiset haasteet on ratkaistu Varovassa jo etukäteen – joskus jopa ennen kuin logistiikkapäällikkö on tullut niitä edes ajatelleeksi.
– Myös perinteinen asiakaspalvelu on iso plussa. Varovan päässä puhelimeen vastaa meidän tarpeemme hyvin tunteva vastuuhenkilö, joten asiat hoituvat yhdellä soitolla
eikä aika hukkaannu sähköisissä kanavissa roikkumiseen, Päykkönen kiittelee. Toimitusjohtaja Kaj Dahlströmin mukaan yhteistyötä helpottaa myös yhteinen arvomaailma, jossa korostuvat vastuullisuus, jatkuva parantaminen sekä välittäminen asiakkaista, henkilöstöstä ja ympäristöstä. Varovan myynti- ja markkinointijohtaja Petri Rouhiainen on samaa mieltä.
– Me haluamme välittää ja pitää huolta asiakkaistamme – ja välittää samalla kuljetuksia. Pitkään asiakassuhteeseen kuuluu aina myös avoin ja rehellinen palaute. Sen myötä voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin, hän toteaa.
Varova
Suomalainen logistiikka-alan perheyritys
• Perustettu vuonna 1948
• Henkilöstöä noin 90
• Maailmanlaajuiset kuljetus- ja huolintapalvelut
Lisätietoja: varova.fi
Steripolar
• Suomalainen perheomisteinen terveysteknologiayritys
• Perustettu vuonna 1985
• Henkilöstöä noin 90
• Toimii Pohjoismaissa, tytäryhtiö Steripolar AB Ruotsissa ja jälleenmyyjiä muissa Pohjoismaissa
Lisätietoja: steripolar.fi
Suomi johtaa terveysteknologian kehitystä
Suomella on kansainvälisesti katsottuna useita vahvuuksia terveysteknologian kehitystyössä. Yhteiskunta on pitkälti digitalisoitu ja tarjolla on osaavaa työvoimaa sekä huippututkimusta. Terveysteknologian kehitystä tukevat myös stabiili liiketoimintaympäristö ja kansalaisten luottamus viranomaisiin, tutkimukseen ja tieteeseen.
– Nykyinen hallitus on jo neljäs peräkkäinen, joka tukee terveys- ja hyvinvointialan kasvustrategiaa. Lisäksi meillä on moderni lainsäädäntö, joka kiinnostaa ulkomailla, Health 360 Finlandin ohjelmajohtaja Tarja Enala Business Finlandista kertoo. Suomessa on uniikki terveysdatan käyttöä sääntelevä toisiolaki. Se mahdollistaa sosiaali- ja terveystietojen käytön asiakastyön ulkopuolisiin tarkoituksiin, kuten tutkimukseen, tilastointiin ja viranomaisohjaukseen.
– Laadukasta terveysdataa on kerätty jo vuosikymmeniä ja kun kansalaisista suuri enemmistö sallii tietojensa käytön tutkimuksessa, tietokanta on tutkijoille aarreaitta.
Kohti todellisen terveyden luomista Suomi on globaalisti vahva terveysalan
niche-alueilla. Ulkomaiset sijoittajat ovat kiinnostuneita erityisesti terveysdatamme korkeasta laadusta, lääkeaineiden analytiikasta sekä ratkaisuista, joilla voidaan hoitaa syöpiä ja harvinaisia sairauksia. – Health 360 Finland-ohjelman fokuksessa on uusien teknologioiden kehittäminen dataa ja digitaalisuutta hyödyntämällä. Tavoitteena on siirtyä sairauksien hoidosta aitoon terveyden ylläpitoon.
Vuoden 2025 alussa Business Finlandin rahoituksen määrävaltuudet kasvoivat. Sen avulla tuetaan terveysalan innovaatiotoimintaa, yhteiskehittämistä ja kansainvälistymistä.
– Ohjelman ytimessä on yhteiskehittämisen edistäminen yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yliopistosairaaloiden välillä. Rahoitamme tutkimus- ja kehitysprojekteja 85 miljoonalla eurolla
vuoden 2028 loppuun mennessä. Myös hyvinvointialueilla on mahdollisuus kehittää uusia teknologioita ja yliopistosairaalat voivat toimia alustoina innovaatioiden kehittämiselle ja testaamiselle.
– Tutkimus- ja kehitystyö tarvitsee resursseja, jotta saamme uusia vientituotteita.
Kiistämättömät vahvuutemme pitää vain saada nykyistä paremmin käyttöön, jotta Suomi voi jatkossakin olla globaali liideri terveysalalla ja digitaalisen terveyden edelläkävijä. On syytä innostua yhdessä kansainvälistymismahdollisuuksista, Enala visioi.
Teksti Anna Kuronen
Kuvassa Business Finlandin ohjelmajohtaja Tarja Enala.
Kaupallisessa yhteistyössä:
Keräämme ja toimitamme noin 100 000 keräysriviä vuodessa 360 Martta-varastoon, ja suoratoimitustavara siihen päälle. Ilman Marttaa meillä pitäisi olla useita käsipareja lisää, eikä toiminta olisi sittenkään niin sujuvaa kuin nyt.
na yhtä ja samaa ohjelmistoa kaikille asiakkaille, jota konfiguroidaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Teemme läheistä yhteistyötä kaikkien asiakkaidemme kanssa, ja pyrimme yhdessä löytämään sellaisia parannuksia ja kehityskohteita, jotka hyödyttävät mahdollisimman monia järjestelmän käyttäjiä.
OC Logistics auttaa työtehtävien hallinnassa Ekhva on eräs OC Logistics -järjestelmän ensimmäisiä asiakkaita.
– Martta otettiin Etelä-Karjalassa käyttöön vuonna 2015, Pietilä laskee.
OneClinic Logistics on tehostanut Ekhvan logistiikkapalveluita
jo kymmenen vuoden ajan, ja tahti vain paranee
OC Logistics -järjestelmä Martan avulla voidaan tehdä paljon muutakin kuin pelkkää varastonhallintaa.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue Ekhva on kartalta katsoen pieni, mutta toiminnaltaan sitäkin vilkkaampi sote-alue. Sen alueella on yhdeksän kuntaa, 125 000 asukasta ja noin sata toimipistettä. Ekhva työllistää lähes 6 000 henkilöä. Oman lisänsä toiminnan sykkeeseen tuo Venäjän läheisyys, vaikka raja onkin tätä nykyä suljettu.
Ekhvan logistiikka- ja materiaalipalveluita johdetaan Lappeenrannasta, EteläKarjalan keskussairaalan kupeesta. Toiminta kattaa koko hyvinvointialueen hoito- ja puhtaanapitotarvikkeet sekä palvelutuotantoon liittyvät perustuotteet. Ne kaikki liikkuvat Ekhvan omien varastojen kautta, ja lisäksi logistiikkayksikkö huolehtii suoratoimitustavaroiden toimituksista. Kaiken tämän päällä pyörii Martta. – Martta on otettu käyttöön jo kymmenen vuotta sitten, kertoo Ekhvan logistiikka- ja materiaalihallintopäällik-
kö Jussi Kaurala – Me keräämme ja toimitamme noin 100 000 keräysriviä vuodessa 360 Martta-varastoon, ja suoratoimitustavara siihen päälle. Ilman Marttaa meillä pitäisi olla useita käsipareja lisää, eikä toiminta olisi sittenkään niin sujuvaa kuin nyt.
Martta on OneClinic Oy:n kehittämän OC Logistics -järjestelmä, jonka Ekhva on nimennyt Martaksi.
– Emme ole koskaan tehneet asiakaskohtaisia räätälöintejä, emmekä niitä tule tekemään, sanoo OneClinicin toimitusjohtaja Veli-Matti Pietilä
– Sen sijaan tarjoamme pilvipalvelu-
Jussi Kaurala logistiikka- ja materiaalihallintopäällikkö Ekhva
– Sitä ennen sama järjestelmä oli otettu M@tsku-nimisenä käyttöön Terveystalolla, ja myöhemmin Pihlajalinnalle tehtiin Osvar. Isot asiakkaat haluavat usein järjestelmälle oman nimen, pienemmille riittää yleensä OC Logistics.
Kymmenen vuoden aikana Ekhvan ja OneClinicin yhteistyö on hioutunut joustavaksi ja ketteräksi.
– Logistiikkayksikössä työskentelee Martan kanssa päivittäin vajaat parikymmentä henkeä. Yhteensä Ekhvassa on Martan käyttäjiä noin 1400, Kaurala kertoo.
– Kaikilla on mahdollisuus kehittää uusia ideoita Martan toimintaan. Kun hyvä idea pomppaa jostain, olemme OneCliniciin yhteydessä, ja nopeimmillaan määrittelypalaveri on saatu pystyyn jo samalle viikolle. OneClinicillä on osaamista ja kokemusta kertoa, onko idea toimiva. Heiltä saattaa tulla myös kokonaan uusi näkemys asiaan.
– Martan avulla voidaan tehdä paljon muutakin kuin pelkkää varastonhallintaa, Kaurala muistuttaa.
– Esimerkiksi vähentää virheitä, kun Martta ohjaa käyttäjät tilaamaan oikeaa tavaraa oikeita määriä. Pietilä on samaa mieltä yhteistyön sujuvuudesta.
– Olemme esimerkiksi kehittäneet Ekhvan kanssa AI-pohjaisia toimintoja, joilla vähennetään jälleen kerran logistiikan käsityörutiineja. Saamme aikaan välittömiä työajansäästöjä, joten investointi maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin. Ensimmäinen AI-ratkaisu otetaan käyttöön jo tässä kuussa.
Kaikilla Suomen sote-alueilla on yhteinen ongelma: niukkenevat resurssit. Yksi keino, ehkä jopa paras keino, on varmistaa, että ammattilaiset käyttävät työaikansa oikein eli niihin tehtäviin, joihin heidät on koulutettu. OC Logistics voi auttaa tässä.
– Minä tiivistän tämän mielelläni niin, että meidän tehtävämme on optimoida asiakkaidemme kollektiivista lisäarvoa kaikkialla, missä meidän järjestelmäämme käytetään, summaa Pietilä.
Lue lisää: oneclinic.fi
Teksti OneClinic Oy KUVAT:
Veli-Matti Pietilä toimitusjohtaja OneClinic
Kaupallisessa yhteistyössä:
Suomalaisinnovaatio nostaa vaarallisten aineiden ja litiumakkujen varastoinnin uudelle tasolle
Älykkäiden ja turvallisten varastointiratkaisujen kysyntä on kovassa globaalissa nosteessa. Yrityksissä varaudutaan litiumioniakkujen ja vaarallisten kemikaalien käsittelyn tuomiin riskeihin ja ennakoidaan viranomaismääräysten tiukentumista. Varastoinnin turvallisuus, hallinta ja läpinäkyvyys paranevat, kun suomalainen älyratkaisu yhdistyy Euroopan johtaviin vaarallisten aineiden varastointiratkaisuihin.
Antti J. Makkonen toimitusjohtaja DENIOS Oy
– Saimme vahvan indikaation markkinoilta älykkään paloturvakaapin tarpeelle muutama vuosi sitten. Tarve oli suurta paitsi kemikaalien varastoinnille myös litiumioniakkujen turvalliselle varastoinnille ja lataamiselle. Tältä pohjalta lähdimme etsimään yhteistyökumppania, jonka tuotteet täyttäisivät samat laatustandardit kuin mitä omiltakin ratkaisuiltamme vaadimme, kuvailee FENTEC Oy:n toimitusjohtaja Jari Kinnunen Kinnunen päätyi etsinnöissään vaarallisten aineiden varastointiratkaisuihin erikoistuneen DENIOKSEN tuotteiden pariin ja tehtaalle kutsuttiin DENIOS Finlandin toimitusjohtaja Antti J. Makkonen. – Kävi selväksi, että kyseessä on teknologinen huippuinnovaatio ja sille on selkeä markkinapotentiaali. Vinkkasin pääkonttorillemme Saksaan, että tähän kelkkaan kannattaa hypätä - ja näin myös tapahtui, Makkonen sanoo.
Paloturvallinen älykaappi valloittaa maailmaa
DENIOS ja FENTEC julkistivat globaalin yhteistyön kesäkuussa 2025. Yhteistyö on avannut uudelle ratkaisulle tähän mennessä Suomen ohella Saksan, Englannin, Hollannin, Espanjan, Kanadan ja Amerikan markkinat.
Yhteisessä ratkaisussa DENIOKSEN paloturvalliset kemikaalikaapit ja akkukaapit yhdistyvät FENTECin edistykselliseen RFID-pohjaiseen teknologiaan, joka mahdollista reaaliaikaisen inventaarion ja käytön hallinan.
Teksti Vilma Hjorth
– Yhteisessä ratkaisussa DENIOKSEN paloturvalliset kemikaalikaapit ja akkukaapit yhdistyvät FENTECin edistykselliseen RFID-pohjaiseen teknologiaan, joka mahdollista reaaliaikaisen inventaarion sekä käyttäjien hallinnan ja seurannan, sanoo FENTEC Oy:n myyntijohtaja Markus Kihlström
Kaappien perustoimintona on kemikaalien paloturvallinen varastointi tai litiumioniakkujen paloturvallinen varastointi ja lataus. Lisäksi kaapit tunnistavat käyttäjän ja seuraavat käyttöä.
– Kaappi sisältää kattavat ohjelmistorajapinnat (API), joiden ansiosta se voidaan integroida saumattomasti pilveen tai taustajärjestelmiin, kuten asiakkaan ERPiin. Tämä mahdollistaa automaattiset tuotetilaukset varastosta suoraan kolmannen osapuolen järjestelmiin, kun tuotteiden saldoraja hälyttää.
Kihlström korostaa, että FENTECin älyratkaisut eivät rajaudu pelkästään kaappehin.
– Osaamistamme ovat esimerkiksi älykontit ja skannaushuoneet. Lisäksi pystymme jälkiasentamaan jo markkinoilla oleviin DENIOKSEN paloturvakaappeihin RFIDratkaisumme.
Käyttökohteille ei näy rajaa DENIOKSEN ja FENTECin väki toteavat, että asiakkailla on yhä lisääntyvä tarve käytön ja kulutuksen hallintaan sekä datan hyödyntämiseen. Uusia käyttökohteita reaaliaikaiselle inventaarion hallinnalle ja käyttäjien seurannalle tuleekin heille vastaan viikoittain.
– Esimerkiksi eräs lentokonevalmistaja etsii ratkaisua tuotannossa käytettävien iPadien paloturvalliseen lataukseen. Laitteet sisältävät kriittisiä, liikesalaisuuksiin kuuluvia asennusohjeita ja osaluetteloita. Ottamalla käyttöön ratkaisumme heidän on mahdollista seurata sitä kuka mitäkin iPadia käyttää ja onko iPad palautettu. Kansallisen lainsäädännön tuomat turvallisuusvaatimukset näkyvät nekin.
– Kanadassa säädökset edellyttävät kaikkien herkästi syttyvien kemikaalien säilyttämistä paloturvallisissa tiloissa. Hollannissa puolestaan terrorismilainsäädäntö vaikuttaa tiukasti siihen miten vaaralliset aineet sairaaloissa säilytetään, Makkonen ja Kinnunen kuvailevat mahdollisuuksia, ja sanovat:
– Nyt halutaan tietää reaaliaikaisesti,
miten tuotteet liikkuvat, onko menekissä kausivaihtelua tai mikä on kriittisten tuotteiden varastosaldo. Datasta asiakkaat pystyvät jatkojalostamaan toiminnallisuuksia ja hyötyjä. Esimerkiksi paperitehtaalla voi olla kymmenittäin kaappeja, joiden sisällöt tarkistetaan manuaalisesti päivittäin. Ratkaisumme poistaa tämän työvaiheen kokonaan.
Kinnunen toteaa, että suomalaisilla ratkaisuilla on maailmalla todella hyvä maine. – FENTECinratkaisut ovat skaalautuvia, modulaarisia ja tuotteistamisessa on huomioitu asiakastarpeet todella pitkälle. Kinnunen korostaa pitkäaikaisen strategisen partneruuden merkitystä maailman valloittamisessa.
– On hienoa saada kumppaniksi DENIOS, iso kansainvälinen yhtiö. Tämän oven avautumisessa Antilla on ollut suuri rooli. Nyt meillä on yhteinen visio ja roadmap ja menemme lujaa eteenpäin.
DENIOS Finlandin Antti J. Makkonen toteaa, että innostus on jaettua.
– Me haluamme kaikin tavoin edistää yhteistyötä. Tässä me suomalaiset pääsemme yhdessä tekemään jotain suurempaa.
DENIOS on saksalainen perheyritys ja Euroopan johtava ympäristönsuojelun ja työturvallisuuden asiantuntija. DENIOS tarjoaa markkinoiden kattavimman valikoiman tuotteita öljyjen, kemikaalien, kaasujen ja litiumakkujen turvalliseen käsittelyyn, varastointiin ja vuodontorjuntaan.
Lue lisää: denios.fi
FENTEC Oy on suomalainen teknologiayritys, joka kehittää moderneja ja älykkäitä kaupintaratkaisuja. FENTEC Vending Solution -ratkaisuun kuuluu laaja valikoima älykaappeja, älykontteja ja itsepalvelutila. FENTECin omistaja on suomalainen sarjayhdistelijä Auroora Yhtiöt Oyj, joka omistaa tytäryhtiönsä pysyvästi. Fentec 24/7 Cabinet™ -ratkaisu:
• FENTEC Fireproof Cabinet™ vaarallisten ja syttyvien aineiden varastointiin ja jakeluun FENTEC Charging Cabinet™ älykäs omaisuuden seurantaratkaisu litiumioniakkujen lataamiseen ja paloturvalliseen varastointiin.
Lue lisää: fentec.fi
Markus Kihlström myyntijohtaja, Fentec Oy
Jari Kinnunen toimitusjohtaja, Fentec Oy
Vihreä siirtymä avaa Suomen taloudelle
uusia mahdollisuuksia
Suomi voi hyödyntää kilpailuetuaan puhtaan energian tuotannossa sekä digitaalisen osaamisen vahvuuksissa. Samalla on kuitenkin turvattava luonnon monimuotoisuus.
– Ilmastonmuutoksen ja luontokadon näkökulmasta on olennaista, että energiajärjestelmä muutetaan päästöttömäksi ilman, että siitä aiheutuu kohtuutonta haittaa luonnolle.
Näin sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän kasvun johtava asiantuntija Janne Peljo, joka samalla esittelee konkreettisia toimia tavoitteen saavuttamiseksi.
– Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä päästöttömään energiaan nojaavaan energiajärjestelmään, jossa myös puhdas energiantuotanto sovitetaan yhteen luonnon ja luontoarvojen kanssa.
Peljon mukaan vihreä siirtymä tarjoaa Suomen taloudelle huikeita mahdollisuuksia.
– Meillä esimerkiksi on eurooppalaisittain erinomaiset olosuhteet lisätä pääs-
töttömän sähkön tuotantoa kustannustehokkaasti. Myös sähkönsiirtoyhteydet ovat hyvässä kunnossa.
Kaikki tämä tekee Suomesta houkuttelevan ympäristön niin sähköä käyttävälle teollisuudelle kuin sähkön tuotantoinvestoinneillekin.
Ilmastonmuutos ja luontokato –yhteinen haaste, yhteiset ratkaisut Toinen Suomen suuri mahdollisuus rakentuu Peljon mukaan viennin varaan, sillä Suomella on vihreässä siirtymässä tarvittavia tärkeitä raaka-aineita niin mineraali- ja akkuteollisuuden kuin biotaloudenkin aloilla.
Suomen pitkät perinteet ja vahvuudet digitalisaatiossa ovat hyödyksi myös vihreässä siirtymässä, Peljo toteaa.
– Samalla myös kotimainen teknologiaosaaminen on huippuluokkaa. Suomalaisille energiatehokkaille ja resurssiviisaille ratkaisuille on kysyntää, kun niiden merkitys maailmalla jatkuvasti korostuu. Vihreään siirtymään linkittyy tiiviisti myös digitalisaatio.
– Suomen pitkät perinteet ja vahvuudet digitalisaatiossa ovat hyödyksi myös vihreässä siirtymässä, Peljo toteaa.
Asiantuntija muistuttaa, että luontokato ja ilmastonmuutos ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa ja niitä pitää pystyä torjumaan yhdessä.
– Meidän on löydettävä keinot ilmastopäästöjen vähentämiseen ilman, että samalla kiihdytämme luontokatoa. Edessä on haastava tehtävä, mutta kuka siinä voisi onnistua ellemme me suomalaiset?
Teksti Mikaela Katro
Kaupallisessa yhteistyössä:
KUVA: ENEMI OY
Kantavien teräsrakenteiden EN 1090-1 -standardin mukainen CE-merkintä ja ISO 3834-2 -standardin mukainen hitsauksen laadunhallinta ovat tärkeitä askelia markkinoille pääsyssä. Oikein toteutettuna sertifiointiprosessi on tehokas työkalu, joka kääntyy suoraan liiketoiminnan eduksi.
Monelle suomalaiselle teknologia- ja konepajateollisuuden toimijalle standardit EN 1090-1 ja ISO 3834-2 ovat tulleet tutuiksi. EU:n rakennustuoteasetuksen myötä kantaville teräs- ja alumiinirakenteille vaadittava CE-merkintä on pääsylippu Euroopan talousalueen markkinoille. Tämä markkina-avaus edellyttää valmistajalta toimivaa ja sertifioitua tuotannon laadunhallintajärjestelmää. Käytännössä CE-merkintä vaatii, että yrityksen toiminta täyttää EN 1090-1 -standardin vaatimukset, jotka nojaavat vahvasti hitsauksen laadunhallintastandardiin ISO 3834-2.
damme koko polun aina alkukartoituksesta virallisen sertifikaatin myöntämiseen saakka. Asiakkaallemme tämä merkitsee ennen kaikkea ketteryyttä, joustavuutta ja paikallista ymmärrystä. Yhdistämme käytännönläheisen asiantuntemuksen ja virallisen auditoinnin saumattomaksi palveluksi. Enemi Oy tarjoaa lisäksi laaja-alaisesti myös muita todennuspalveluita sekä sertifiointeja yleisimmille johtamisjärjestelmästandardeille, kuten ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001, sekä energiatehokkuusjärjestelmille, kuten ETJ+ ja ISO 50001. Tavoitteemme on tehdä sertifioinnista selkeä ja arvokas polku, joka parantaa laatua ja kasvattaa kilpailukykyä. Onko teidän yrityksenne valmis kääntämään vaatimukset mahdollisuudeksi suomalaisen kumppanin kanssa? ISO 3834-2 ja EN 1090-1:
Laadunvarmistus kasvun moottorina Sertifiointiprosessiin valmistautuminen herättää yrityksissä usein kysymyksiä parhaasta lähestymistavasta. Prosessi voi tuntua monivaiheiselta ja resursseja vaativalta, jos sen näkee ainoastaan vaatimusten täyttämisenä. Todellisuudessa kyseessä on investointi
tulevaisuuteen. Kun laadunhallintajärjestelmä rakennetaan aidosti osaksi yrityksen omaa toimintaa, hyödyt ovat kiistattomat:
1. Luotettavuus ja riskienhallinta: Systemaattinen laadunvalvonta parantaa tuotteiden laatua, vähentää virheitä ja ennaltaehkäisee kalliita tuotevastuukysymyksiä.
2. Tehokkuus ja selkeys: Selkeät prosessit ja määritellyt vastuut tehostavat toimintaa, vähentävät hukkaa ja parantavat toimitusvarmuutta.
3. Vahvempi markkina-asema: Sertifiointi on vahva myyntivaltti. Se on konkreettinen osoitus luotettavuudesta ja laadusta, joka erottaa yrityksen kilpailijoista ja avaa ovia vaativampiin projekteihin.
Sertifiointi suoraan suomalaiselta toimijalta Sertifiointiprosessin ei tarvitse olla monimutkainen. Enemi Oy on ainut suomalainen yksityisessä omistuksessa oleva sertifiointilaitos, joka tarjoaa ISO 3834-2 ja EN 1090-1 -tuotesertifiointeja. Tämä tarkoittaa, että hoi-
Laadunvarmistus on yksityiskohtaista työtä, jossa standardien noudattaminen takaa lopputuotteen turvallisuuden ja kestävyyden.
Lisätietoja palveluistamme: enemi.com
Teksti Enemi Oy
Kaupallisessa yhteistyössä:
Pakollisten mittausten
ohella monet yritykset tilaavat Kymilabsilta lisämittauksia, silloin voi olla tarve selvittää tuotekehityksen tuloksia ja halu nähdä päästöjen muutokset.
Tunnetko toimintasi vaikutukset ympäristöön?
Kattiloista ja teollisuudesta saa tulla päästöjä, mutta ne on todennettava säännöllisillä päästömittauksilla. Toiminta ei siis vaadi päästöttömyyttä. Viranomainen määrittelee asetuksilla ja tarvittaessa ympäristöluvalla päästöjen tason ja kuinka usein päästöt on mitattava ja raportoitava viranomaisille. Monissa tapauksissa melu on myös merkittävä asia ja sen takia sitäkin pitää mitata ja raportoida viranomaiselle.
Päästö- ja melumittaukset on hyvä teettää akkreditoidulla toimijalla, joka takaa niiden oikeellisuuden ja luotettavuuden. Kymilabs tekee päästömittauksia asiantuntijatyönä, eikä toiminnassa ole mukana opiskelijoita, vaikka emoyhtiö onkin Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamk. Pakollisten mittausten ohella monet yritykset tilaavat Kymilabsilta lisämittauksia, silloin voi olla tarve selvittää tuotekehityksen tuloksia ja halu nähdä päästöjen muutokset.
– Aika usein meiltä tilataan takuumit-
tauksia, kun esimerkiksi uusi voima- tai lämpölaitos otetaan käyttöön, koska siinä on kyseessä iso investointi ja laitoksella on pitkä elinkaari. Usein teemme samalla melumittaukset, sanoo laboratorioteknikko Marko Piispa Kymilabsin Päästömittauspalvelusta.
Erilaisten kattiloiden ja teollisuuslaitosten lisäksi Piispa on käynyt kollegoidensa kanssa tekemässä mittauksia muun muassa laivoissa, joissa ovat tulleet tutuiksi laivojen rikkipesurit ja NOx-vähennystekniikat.
– Yhä useammin mittauksia tehdään myös erilaisissa vihreän talouden tuote -
Yhä useammin mittauksia tehdään myös erilaisissa vihreän talouden tuotekehitys- ja tuotantolaitoksissa.
kehitys- ja tuotantolaitoksissa. Tutkimme esimerkiksi, soveltuuko laitoksen savukaasut käytettäväksi vedyn tuotantoon tai muuhun käyttöön.
Luotettavat päästö- ja kehitysmittaukset tuovat kilpailuetua jo sadoille asiakkaille vuosittain Kymilabsin asiantuntijat tekevät akkreditoituja päästömittauksia koko Suomen alueella ja ulkomaillakin.
– Voisi sanoa, että pienuus on etu, koska pienenä organisaationa pääsemme paikalle nopeasti ja meidän on helppo joustaa aikatauluissa.
Yhä useammin asiakkaat näkevät päästömittauksen pakollisen pahan sijaan investointina tulevaisuuteen.
– Jos päästöjä ei mitattaisi, niitä tulisi hallitsemattoman paljon. Päästömittaukset ovat hyvä, säännöllinen tapa huolehtia siitä, että laitteet pidetään kunnossa. Kaikki koneet kuitenkin vanhenevat, kuluvat ja rapistuvat. On kaikkien etu katsoa, että kaikki on kunnossa. Joskus mittauksissa eteen tulee yllätyksiä ja niistäkin on hyvä saada selvyys, etteivät kalliit koneet ja laitokset vikaannu.
– Jos laite ei toimi toivotulla tavalla, esimerkiksi polttimien säädöt ovat pielessä tai sähkösuodatin ei olekaan kunnossa, neuvomme tarvittavat toimenpiteet. Emme jätä asiakasta ratkomaan tilannetta yksin.
Kymilabsin asiantuntijat auttavat myös silloin, kun asiakkaat rakentavat uutta.
– Sparrailemme usein asiakkaiden kanssa, kun he suunnittelevat mittausyhteitä ja kattiloiden mittauspaikkoja, jotta niistä tulee asianmukaiset ja sijainniltaan kätevät. Jälkikäteen niitä on vaikea muuttaa, koska laitoksen valmistaja katsoo asiaa omasta näkökulmastaan. Autamme siis asiakkaitamme tekemään heille järkeviä ratkaisuja.
Palveluun kuuluu mittausten tulkinta ja miten tuloksia voi ymmärtää entistäkin paremmin.
– Kaikki tapahtuu asiakkaiden eduksi ja ehdoilla, aikatauluista raporttien toimittamiseen ja tulkintaan. Meiltä saa niin päästö- ja melumittaukset kuin tutkimus- ja kehitysmittauksetkin. Ota yhteyttä, niin katsotaan, miten voimme parhaiten auttaa teitä, Piispa hymyilee.
Soita Markolle 044 702 8253. Lue lisää palveluistamme: xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/ vahvuusalat/kiertotalousenergia-logistiikka/bio-jakiertotalous/kymilabs/
Teksti Anna Kuronen
Kaupallisessa yhteistyössä:
Iisalmen elinvoima ei ulotu pelkästään teollisuuteen, vaan kaupunki on investoinut myös vapaa-aikaan ja koulutukseen.
Iisalmi – kansainvälisyyden ja vihreän teknologian kasvualusta
Kaupunki yhdistää vahvan yritysekosysteemin, osaavan työvoiman ja puhtaan energian edut tehden alueesta houkuttelevan uusille yrityksille ja osaajille.
Ylä-Savon sydämessä sijaitseva Iisalmi tunnetaan keskuksena, jossa yhdistyvät vahva teollinen perinne, kansainväliset vientiyritykset ja uudet energiaan liittyvät investoinnit. Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja Terho Savolainen kiteyttää kaupungin elinvoiman näkyvän paitsi työpaikkojen luomisessa ja kulttuurin sekä vapaa-ajan palveluissa, myös siinä, miten alue houkuttelee uusia yrityksiä.
– Ylä-Savo vie vuosittain tuotteita noin 700 miljoonan euron arvosta, mikä korostaa alueen kansainvälistä merkitystä erityisesti teknologiateollisuudessa. Puunjalostus ja elintarviketeollisuus täydentävät toimialarakennetta ja luovat laajan verkoston uusille toimijoille. Elinvoimaa ei kuitenkaan määrittele vain teollisuus. Savolainen nostaa esiin
myös kaupungin investoinnit vapaaaikaan ja koulutukseen.
– Uusi uimahalli on jo käytössä, ja Kulttuurikeskuksen peruskorjaus käynnistyy pian. Myös kouluverkko on uudistettu kymmenen vuoden aikana lähes kokonaan.
Edullista ja puhdasta energiaa Iisalmi ja koko Ylä-Savo tarjoavat yrityksille kilpailuetua etenkin energiaintensiivisessä tuotannossa. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet tuovat lähivuosina alueelle runsaasti edullista sähköä.
– Lisäksi Kiuruvedelle nouseva biokaasulaitos ja Iisalmen kautta kulkeva Fingridin Järvilinja vahvistavat puhtaan energian saatavuutta ja siirtoyhteyksiä, Savolainen sanoo.
Tulevia puhtaan siirtymän ratkaisuja varten on jo valmisteilla kaavoitushank-
Ylä-Savo vie vuosittain tuotteita noin 700 miljoonan euron arvosta, mikä korostaa alueen kansainvälistä merkitystä erityisesti teknologiateollisuudessa.
keita, ja alueen metalliteollisuuden alihankintaverkosto tarjoaa Savolaisen mukaan valmiin yhteistyöympäristön niin pienille kuin suurillekin toimijoille. – Ylä-Savossa verkostoon on helppo liittyä. Täällä toimijat tuntevat toisensa ja palvelut skaalautuvat joustavasti. Alue houkuttelee erityisesti teollisuusja valmistusyrityksiä, mutta kasvumahdollisuuksia on myös kaupallisilla toimijoilla.
– Yhteensä noin 50 000 asukkaan väestöpohja luo vahvan ostovoiman, ja uudet yritykset saavat apua sijoittumisen käytännön kysymyksiin Teollisuuskylä Oy:n ja kaupungin elinvoimapalveluiden kautta, Savolainen kuvailee.
TechSavo tukee yritysten kilpailukykyä ja uudistumista Yritysten kilpailukykyä vahvistaa myös TechSavo, joka toimii laajalla alueella Pohjois-Savossa ja Pieksämäellä. Projektijohtaja Markku Penttisen mukaan hankkeen tavoitteena on kehittää erityisesti pk-yritysten kasvu- ja innovaatiovalmiuksia.
– Toiminnan ytimessä ovat teknologiateollisuuden sekä puu- ja rakennustuotealan yritykset, mutta mukaan mahtuu myös palveluntarjoajia. Hankkeen kautta yrityksille esitellään uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kokeillaan toimintamalleja käytännön työpajoissa.
– Pelkkä tiedon jakaminen ei riitä, vaan tarvitsemme konkreettisia välineitä: kenttätyötä ja yrityskohtaisia kohtaamisia, Penttinen painottaa.
Vihreä siirtymä keskeinen osa kehitystä TechSavo on muutaman vuoden aikana tavoittanut tuhansia yrityksiä ja järjestänyt lukuisia alueellisia tapahtumia. Toiminnan tuloksena syntyneiden merkittävien kehityshankkeiden yhteisarvo ylittää 45 miljoonaa euroa.
Terho Savolainen toimitusjohtaja Iisalmen Teollisuuskylä Oy
– Vihreä siirtymä on mukana kaikissa projekteissa, ja usein se nousee keskeisimmäksi teemaksi, Penttinen sanoo. Samalla Penttinen muistuttaa, että kansainvälinen toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja yritykset joutuvat sopeutumisen sijaan hakemaan aktiivisesti uusia ratkaisuja.
– Juuri tässä TechSavo voi olla apuna. Avaamme ovia uusiin teknologioihin ja investointeihin, jotka tukevat sekä yritysten liiketoimintaa että alueen ilmastotavoitteita.
Datan jakaminen lisää koko arvoketjun kilpailukykyä
Valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn ratkaisee koko toimitusketjun yhteinen kyvykkyys.
Teksti Kati Halonen
– Globaaleilla markkinoilla eivät kilpaile vain yksittäiset yritykset vaan kokonaiset toimitusketjut. Ei riitä, että yritys on huippuluokan toimija, jos verkoston kilpailukyky ei ole kunnossa. Koronakriisi teki tämän karulla tavalla näkyväksi, kun toimitusketjut alkoivat yskiä ympäri maailmaa, muistuttaa Teknologiateollisuus ry:n datatalouden johtava asiantuntija Antti Poikola. Datan jakaminen toimitusketjussa ei tarkoita avointa dataa, vaan tarkasti kontrolloitua yhteistyötä. On oltava selvää, kuka saa käyttää, mitä, mihin tarkoitukseen ja voiko sitä jakaa edelleen. Sopimukset luovat pelisäännöt yhteistyölle sekä varmistavat, ettei arkaluontoista tietoa päädy vääriin käsiin. – Luotetun ja luvitetun datan käyttö lisää tarvetta yhteisille sopimusmalleille ja standardoiduille ehdoille. Kuten sanonta kuuluu: data kulkee niin nopeasti kuin luottamus sallii, Poikola painottaa.
Kasvu ei synny säästöistä vaan yhteisestä tiedosta
Datan jakaminen mahdollistaa koko toi-
Kaupallisessa yhteistyössä:
mitusketjun kilpailukyvyn kehittämisen yhtenä kokonaisuutena. Yksi keskeinen ajuri on ESG-sääntely, joka velvoittaa päämiehiä raportoimaan tarkasti toimitusketjunsa vastuullisuudesta, mikä edellyttää tiedon saamista alihankkijoilta. Kiristyvä sääntely pakottaa monia yrityksiä digiloikkaan, johon kaikilla ei kuitenkaan ole tarvittavia resursseja tai motivaatiota.
– Yritykset näkevät datayhteistyön usein lyhyen aikavälin tehostamiskeinona, mutta todellinen arvo syntyy pitkällä tähtäimellä uuden liiketoiminnan ja yhteiskehittämisen mahdollistumisesta.
Kun esimerkiksi ostotoiminnan ja datanvaihdon rutiineja automatisoidaan, vapautuu aikaa vuorovaikutukselle ja tuotekehitykselle. Alihankkijat voivat entistä joustavammin kehittää ratkaisujaan päämiehen tarpeisiin. Tehostaminen ja tuotekehitys kulkevat verkostossa rinnakkain, mutta kasvu syntyy vasta, kun datan avulla rakennetaan jotain uutta – ei vain trimmata vanhaa, Poikola kiteyttää.
jakaminen toimitusketjussa ei tarkoita avointa dataa, vaan tarkasti kontrolloitua yhteistyötä, Poikola muistuttaa.
Nopeammat tarjousprosessit, vähemmän inhimillisiä virheitä ja ripeä asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin reagoiminen. Nämä kaikki mahdollistuvat, kun yrityksen myyntiprosessit automatisoidaan ammattitaitoisesti.
– Suuntaus on vahvasti kohti kokonaisvaltaista digitaalista ketjua: nyt halutaan, että prosessi on tarjouspyynnöstä tuotantoon saakka saumaton ja automatisoitu. Myös massaräätälöinnin tarve ja kokonaisvaltainen tuotehallinta korostuvat, toteaa Vertex Systems Oy:n myyntijohtaja
Timo Peura
Kotimainen Vertex Systems kehittää ja toimittaa asiakkaan tarpeiden mukaisia suunnittelu- ja tiedonhallintaohjelmistoja valmistavan teollisuuden yrityksille. Yrityksen ohjelmistoilla on 18 000 käyttäjää 147 maassa.
Myynnistä itsehallittavaa Peura toteaa, että automatisoinnin ansiosta myyjällä on työkalut viedä kauppa maaliin ilman, että jokaiseen erikoiskysymykseen tarvitaan suunnittelijan panosta.
– Suunnittelun automatisoinnilla voidaan tuottaa tarjousdokumentit automaattisesti, nopeuttaa 3D-suunnittelua ja vähentää toistuvia tehtäviä. Automatisoitu järjestelmä tuottaa tiedot yhdenmukaisesti ja tarkasti sääntöjen perusteella.
– Suunnittelijat voivat keskittyä vaati-
vampaan tuotekehitykseen, kun myynti hoitaa rutiininomaisen tarjoustyön itsenäisesti. Kaiken kaikkiaan myynti on itsehallittavampaa ja ketterämpää.
Vahvaa toimialaosaamista
Peura kertoo Vertexin ratkaisujen tuoneen asiakasyrityksille ajansäästöä, kustannussäästöä, nopeutta ja laatua, eli parempaa kilpailukykyä.
– Eräs asiakkaamme on todennut, että ratkaisumme käyttöönoton jälkeen heillä säästyy laskennallisesti vuositasolla aikaa yli 200 työpäivää.
Peuran mukaan Vertex on yksi harvoista, joka pystyy toimittamaan integroidun CAD + PLM + tuotekonfiguraattori -kokonaisuuden.
– Meiltä saa saumattomasti asiakkaan koko IT-ympäristöön kytkettävissä olevan skaalautuvan järjestelmän. Tuomme myös jatkuvasti esimerkiksi tekoälyä osaksi ratkaisuja. Vertexillä iloitaan asiakkaiden prosessien tehostumisesta.
– Esimerkiksi tietyn mittatilaustuotteen suunnitteluun on ennen mennyt jopa päiviä. Automaatisoinnin avulla sama työ kestää vain noin viisi minuuttia. Asiakkaamme kokevat, että Vertex kuuntelee heitä ja auttaa kehittämään heidän liiketoimintaansa. Kun asiakkaat menestyvät, me menestymme.
Vertex Systems - ohjelmistoratkaisut teollisuudelle
• Suunnittelu- ja myyntiprosessien automatisointi
• Laadun paraneminen, nopeus ja kustannussäästöt
Kotimainen ratkaisu kansainvälisiin ympäristöihin
Lue lisää: vertex.fi
Datan
yhteistyössä:
Luottamus on teollisuuden kilpailukyvyn kovinta valuuttaa
Teollisuuden toimitusketjut pitenevät ja geopoliittiset riskit heijastuvat suoraan arkeen. Väärä kumppanivalinta voi pysäyttää kokonaisen projektin tai vaarantaa tuotannon jatkuvuuden. Siksi luottamus, läpinäkyvyys ja ajantasainen tieto kumppaneista ovat tärkeämpiä kuin koskaan.
Kysytkö nämä viisi asiaa ennen kuin valitset kumppania kriittiseen teollisuushankkeeseen?
1. Miten varmistat, että kumppani täyttää lakisääteiset velvoitteet?
Lakien ja velvoitteiden noudattaminen ei ole muodollisuus vaan liiketoiminnan kivijalka. Onko yritys hoitanut verovelvoitteensa? Onko sen vastuuhenkilöillä liiketoimintakieltoja, liittyykö toimintaan pakotteita tai epäselvyyksiä tosiasiallisissa edunsaajissa? Yksi laiminlyönti voi altistaa tilaajan merkittäville riskeille.
2. Onko kumppanin talous vakaalla pohjalla?
Pystyykö valittu alihankkija toteuttamaan tilauksen? Mitä tapahtuu, jos toimittaja ajautuu konkurssiin tai saa maksuhäiriöitä? Jos yksi kriittinen vaihe pysähtyy, pysähtyy koko hanke. Vastuullinen yhteistyö voi tarkoittaa myös joustoa, esimerkiksi maksuehtojen lyhentämistä, jotta pienempi mutta kriittinen toimittaja pystyy jatkamaan toimintaansa.
3. Ovatko alkuperä ja vastuullisuus kunnossa?
Metsäteollisuudessa tämä tarkoittaa puun alkuperän varmistamista. Kemianteollisuudessa taas kemikaalien toimitusketjujen jäljitettävyyttä. Kun alihankintaketjut pitenevät, ESG-tietojen (ympäristö, sosiaalinen vastuu, hyvä hallinto) tarkistaminen muuttuu välttämättömäksi.
4. Selvitätkö omistusrakenteen ja vastuuhenkilöt?
Kuka yritystä todella johtaa? Onko vastuuhenkilöillä taustalla muita sidonnaisuuksia, maksuhäiriöitä tai kytköksiä, jotka voivat heikentää kumppanin luotettavuutta? Omistusrakenteen läpinäkyvyys auttaa ennakoimaan riskejä.
5. Pysyvätkö tiedot ajan tasalla myös sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen? Kumppanin taustatietoja ei tule tarkistaa kertaluonteisesti, sillä tilanne voi muuttua nopeasti. Maksuhäiriö, velkomus tai pakotepäätös voi syntyä kesken sopimuskauden ja vaikuttaa välittömästi toimitusvarmuuteen. Siksi tiedon on päivityttävä reaaliaikaisesti koko yhteistyön ajan, ei pelkästään tarjousvaiheessa.
Oikeat päätökset tarvitsevat ajantasaista tietoa
– Teollisuudessa vastuullisuus on konkreettista riskien hallintaa. Epäluotettava toimittaja voi pysäyttää tuotannon, vaarantaa asiakassuhteet tai jopa altistaa yrityksen juridisille seuraamuksille, muistuttaa Vastuu Groupin kaupallinen johtaja Aleksi Hellman Alihankkijoiden taustojen selvittäminen on usein aikaa vievää, ja tietojen ajantasaisuutta on vaikea varmistaa manuaalisesti.
– Luotettava Kumppani® -palvelussa tiedot päivittyvät automaattisesti. Kun tieto muuttuu, siitä tulee ilmoitus ja asiaan voidaan reagoida. Näin kumppanivalinnat perustuvat jatkuvaan seurantaan, eivät vain yhteen tarkistukseen. Compliance – eli lakien ja muiden velvoitteiden noudattaminen – on paljon laajempi kokonaisuus kuin pelkkä tilaajavastuu, sanoo Vastuu Groupin markkinointijohtaja Netta Paavoseppä
Kun yritys lisää Luotettava Kumppani® -raporttiinsa kilpailutuksessa pyydetyt dokumentit, tilaaja saa yhdellä silmäyksellä kaiken, mitä päätöksenteossa tarvitaan. Yhdestä näkymästä löytyvät:
• lain edellyttämät tilaajavastuutiedot
• talouden vakauden mittarit
• ESG-tiedot ja tarvittavat sertifikaatit
Kokonaisuus tekee kumppanin arvioinnista läpinäkyvää, nopeaa ja ennen kaikkea turvallista.
Lue lisää liiketoimintariskien minimoinnista: vastuugroup.fi/palvelut/ luotettava-kumppani
Teksti Kati Halonen
Kaupallisessa
Kuva Johanna Lind
Kaupallisessa yhteistyössä:
Röding on ainoa yritys Suomessa, joka tuottaa kotimaista lehtikaalia vuoden ympäri.
Kotimaista lehtikaalia on saatavilla vuoden ympäri
Sipsejä, patoja, wokkeja ja salaatteja – lehtikaali on löytänyt tiensä lautasillemme, ja syystä. Monikäyttöinen lehtikaali on verraton voimaruoka, joka sisältää runsaasti vitamiineja ja hivenaineita. Tämä hyvin säilyvä ja helppokäyttöinen keittiön luottovihannes kestää jopa pakastamista.
– Kaalit ovat monipuolisia vihanneslaatikon aarteita. Suomalaiset perinneherkut kuten kaalilaatikko, -keitto ja -kääryleet kannattaa nekin muistaa, kun haluaa nauttia terveellistä, maukasta ja edullista ruokaa. Kaalit vastaavat myös ravintoloiden ja ruokateollisuuden tarpeisiin, toteaa Rödingin Tilat ja Tarhat Oy:n viljelijä Jani Jokinen Rödingin Tarhat keskittyy lehtikaalin ympärivuotiseen kasvatukseen Kouvolassa ja Pälkäneellä sijaitseva Rödingin Tila keskittyy avomaaviljelyyn. Jokisen veljekset ovat vihannesviljelijöitä kolmannessa polvessa.
– Vihannesten tuotanto tällä tasolla
vaatii paitsi pitkää kokemusta ja syväosaamista, myös jatkuvaa ajan hermolla olemista. Meillä töitä ei tehdä virka-aikojen mukaan, vaan joka päivä säätilojen ja vuodenaikojen asettamia vaatimuksia herkästi kuunnellen.
Kuluttajat suosivat puhtaasti viljeltyä Kuluttajat odottavat vihanneksilta paitsi hyvää makua ja tuoreutta, myös ympäristöystävällisyyttä. Rödingin tuotantoa on kehitetty luontoa kunnioittavaksi jo vuosikymmenien ajan. Kaikki salaatit ja kaalit viljellään ilman kemiallisia torjunta-aineita. Rödingin vihanneksilla onkin IP-sertifikaatti.
Vihannesten tuotanto tällä tasolla vaatii paitsi pitkää kokemusta ja syväosaamista, myös jatkuvaa ajan hermolla olemista.
– Me käytämme esimerkiksi biohajoavia kalvoja, joiden ansiosta lannoitteet eivät huuhtoudu vesistöihin. Isämme aikana typpeä meni peltoihin 120 kiloa hehtaaria kohden, me olemme saaneet määrän pudotettua 60 kiloon hehtaarilta. Tämä on huomattava säästö ja ympäristöteko, Jokinen sanoo, ja jatkaa: – Olemme myös itse valmistamillamme syvämuokkaimilla palauttaneet maaperän sellaiseksi, että jokaisella pellollamme viihtyy nykyään runsain mitoin maaperän kunnolle tärkeitä lieroja. Jokinen huomauttaa, että erilaiset päättäjien asettamat ympäristövelvoitteet päätyvät usein pienviljelijöiden kannettavaksi.
– Toivon, että tekemäämme työtä arvostettaisiin yhteiskunnan tasolla enemmän ja päättäjät tutustuisivat asettamiensa velvoitteiden todellisiin vaikutuksiin viljelijöiden arjessa. Ylivelvoitteet eivät palvele ketään.
Tuoreus ja toimitusvarmuus ratkaisevat
Röding on ainoa yritys Suomessa, joka tuottaa kotimaista lehtikaalia vuoden ympäri. Röding on myös ainoa Cosmopolitan-salaatin kotimainen tuottaja. – Muita tuotteitamme ovat muun muassa lehtikaali, keräkaali, sydänsalaatti ja suomalaisten ikisuosikki jäävuorisalaatti, jonka taimia Rödingin Tilalla istutetaan kasvukaudella 14 viikon ajan joka viikko 55 000 kappaletta.
Jokinen tunnustautuu varsinaiseksi yrittämisen monitoimimieheksi. Pulaa vapaa-ajasta ei pääse syntymään, sillä viljelyn ohessa hän pyörittää perustamaansa Electrobike Megastore -ketjua. – Electrobike edustaa laajaa valikoimaa sähköpyöriä ja pyöräilytarvikkeita. Vihannesten viljelyä ja pyöräilyähän yhdistävät mitä mukavimmalla tavalla terveystietoisuus ja ympäristöystävällisyys, Jokinen toteaa. Lopuksi Jokinen palaa vihanneskaupan hektisyyteen. Perhetausta pienviljelijänä ja vuosikymmenien kokemus yrittäjänä ovat tuoneet sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta.
– Vihannesalalla pärjääminen vaatii kykyä vastata kysyntään luotettavasti ja varmasti. Me olemme vahva ja vakaa kauppakumppani ja pidämme sanamme aina.
Rödingin Tilat ja Tarhat Oy
– Vihannesten aatelia vuoden ympäri
• Lehtikaali
• Cosmopolitan-salaatti
• Jäävuorisalaatti
• Keräkaali
• Sydänsalaatti
Lue lisää: roding.fi
Teksti Vilma Hjorth
Ohittamattomia etuja yrityksellesi
Lapuan maaperä on menestystarinoiden rikastamaa, sen tietävät jo yli 1000 lapualaista yrittäjää.
Lapualaisyrittäjän ässänä hihassa on logistinen sijainti.
Lapua on vahva teknologia- ja energiateollisuuden keskittymä. Alueemme on yrittäjien suosiossa sekä keskeisen sijaintimme että monipuolisen tonttitarjontamme vuoksi.
Valtatie 19:n kehitysprojektin valmistuttua Jouttikallion teollisuusalueesta on muodostunut entistä houkuttelevampi hyvien liikenneyhteyksien myötä. Alueelta löytyy kovapohjaista kallioperäistä maaaluetta, jolle rakentaminen on helppoa ja kustannustehokasta.
Lapuan maltillinen teollisuustonttien hinnoittelu ja mahdollisuus 20-30 % investointitukeen vaikuttavat suoraan investoinnin kustannuksiin. Lisäksi Lapuan kiinteistövero on alhainen.
Yritysten ja yrittäjien verkosto
Lapualla yritysyhteistyö on mutkatonta. Alueemme pk-yritykset ovat joustavia, nopeita ja notkeita palvelemaan yritysten eri tarpeita. Jos me emme löydä tarvitsemaasi tekijää Lapuan yli tuhannesta yrityksestä niin naapurikuntien useiden tuhansien yritysten verkostosta tarvitsemasi toimittajan löy-
Toimitusjohtaja
Matti-Pekka Dahlgren Invest Lapua Oy +358444384015
dämme. Teknologiateollisuudessa kansainvälinen kilpailu on meille hieno mahdollisuus.
Henkilöstö
Osaava työvoima on nykyaikaisen yrityksen tärkein voimavara. Lapualta löytyy robotiikan huipputason koulutusta ja paikallinen oppilaitos tarjoaa räätälöityä työntekijäkoulutusta yrityksille. Suhtaudumme hyvin positiivisesti kansainvälisiin ammattilaisiin, joita löytyy jo useita kansallisuuksia useista eri yrityksistä. Asumisen monet vaihtoehdot, uudet koulut ja ympärivuotinen laaja vapaa-ajan palvelutarjonta ovat kaupungin vetovoimatekijöitä. Lapualla on tutkitusti kunnallisiin palveluihin tyytyväiset asukkaat, joiden turvallisuuden tunne on vahva.
Yrityksen kilpailukyky ja kustannustehokkuus muodostuu mm. osaavasta henkilökunnasta, toimintaan sopivista toimitiloista, hyvistä liikenneyhteyksistä sekä laajasta yrityspalveluverkostosta yrityksen lähistöllä, aikaa ei tarvitse tuhlata pitkiin siirtymiin. Kaikkea tätä pystymme tarjoamaan yrityksille Lapualla. ■
Kaupungin geodeetti Markku Turja Lapuan kaupunki +358444384631
Vastaamme mielellämme kysymyksiin!
Kunnat ja hyvinvointialueet
uudistavat terveydenhuoltoa digitalisaation ja yhteistyön voimin
Tiivis kumppanuus tuo paitsi sujuvampia palveluja potilaille myös tukea ammattilaisten arkeen.
Suomalainen terveydenhuolto elää murrosvaihetta. Väestön ikääntyminen, kasvavat hoitojonot ja tiukentuvat taloudelliset raamit pakottavat etsimään uusia ratkaisuja. Kuntaliiton digitalisaatiosta ja tietoyhteiskunnasta vastaavan johtajan Elisa Kettusen mukaan avain löytyy kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä.
– Yhdessä nämä kaksi tasoa muodostavat asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla tukevan kokonaisuuden. Esimerkiksi sairaudesta kuntoutujan tulisi aina löytää sujuvasti kunnan tarjoamien liikuntapalveluiden ääreen.
Kaupallisessa yhteistyössä:
Digitalisaation kohdalla suurimman hyödyn Kettunen kuvailee syntyvän tiedon laadusta ja sujuvasta liikkumisesta. – Kun tieto on kunnossa, voidaan rakentaa ratkaisuja, jotka keventävät prosesseja sekä asiakkaiden että ammattilaisten näkökulmasta.
Kuntaliitto tukee kuntia uudistumaan Kunnissa ja hyvinvointialueilla on runsaasti hyviä pilotteja, mutta niiden laajentaminen voi olla vaikeaa. Digitalisaatio edellyttää alkuvaiheessa merkittäviä panostuksia, mutta rahoitusta on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vähän.
– Säästöjä ei synny ilman investointe -
Datan avulla voidaan rakentaa ratkaisuja, jotka keventävät prosesseja sekä asiakkaiden että ammattilaisten näkökulmasta, Kettunen kertoo (kuvassa alla).
ja. Tarvitsemme resursseja paitsi uusien ratkaisujen kehittämiseen myös niiden levittämiseen ja vaikuttavuuden laajentamiseen. Tämä vaihe jää liian usein tekemättä, Kettunen toteaa.
Hän nostaa esiin myös hankintalain ennakoidun muutoksen, joka voi hankaloittaa erityisesti pienten kuntien yhteistyötä. Kuntaliiton rooli on Kettusen mukaan tukea kuntia tässä muutoksessa.
– Yhteistyön, digitalisaation ja toimivien pilottien kautta voidaan rakentaa hyvinvointia, joka parantaa kansalaisten arkea ja tukee ammattilaisia – ja samalla turvata taloudellinen kestävyys.
Rauma tarjoaa menestyksen eväät sekä yrityksille
että ihmisille
Rauma panostaa kestävään teollisuuteen ja viihtyisään ympäristöön, mikä tekee siitä houkuttelevan sijoittumispaikan niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin toimijoille.
Rauma on kaupunki, jossa teollinen perintö ja kestävä liiketoiminta kohtaavat hyvän elämän ja arjen sujuvuuden. Kaupunginjohtaja Esko Poikela korostaa alueen ainutlaatuisia etuja: monipuolisesti sekä tuontia että vientiä palvelevaa satamaa, metsäteollisuuden tuottamaa vihreää hiilidioksidia sekä poikkeuksellisen vahvaa energia- ja sähköinfrastruktuuria, jotka kaikki yhdessä luovat vankan perustan yritystoiminnalle.
– Kaupungin toimiva infrastruktuuri, teollisuusalueiden läheisyys, innovatiiviset meriklusterin toimijat sekä uudet laajat yritysalueet erinomaisella sijainnilla mahdollistavat kestävän teollisuuden kasvun.
Harvassa paikassa teollinen ympäristö ja laadukas arki täydentävät toisiaan yhtä luontevasti. Kaupungista viihtyisän ja kansainvälisestikin houkuttelevan tekevät historiallinen Vanha Rauma, keskustan merellisyys, erinomaiset ja edulliset harrastusmahdollisuudet, laaja kulttuuritarjonta ja turvallinen asuinympäristö.
– Myös lyhyet etäisyydet, edullinen asuminen ja kesäisin maksuton joukkoliikenne tukevat asukkaiden sujuvaa arkea, Poikela toteaa.
Raumalla yritykset voivat menestyä suhdanteista riippumatta, Rauman kaupungin elinvoimatoimialan johtaja Satu Saarinen ja kaupunginjohtaja Esko Poikela vinkkaavat.
Työvoiman saatavuus ja kansainvälisyys vahvistavat yrityselämää
Rauma rakentaa tulevaisuuttaan myös koulutuksen varaan ja tarjoaa opiskelijoille konkreettisia väyliä työelämään harjoittelujen sekä kesätyömahdollisuuksien kautta. Työvoiman saatavuus on alueen kehityksen kannalta keskeistä, minkä vuoksi myös kansainvälisten osaajien houkutteleminen ja sitouttaminen on nostettu painopisteeksi.
– Tätä tukee kaupungin perustama International House, joka auttaa kansainvälisiä ammattilaisia asettumaan Raumalle, elinvoimatoimialan johtaja Satu Saarinen kertoo.
Koulutuksen ja osaajien saatavuuden vahvistaminen tukee suoraan alueen yrityksiä ja niiden kasvua. Kokonaisuutta täydentää Saarisen mukaan yritysmyönteinen toimintaympäristö, joka näkyy käytännössä sujuvina lupaprosesseina, investointien tukemisena ja monipuolisina yrityspalveluina.
– Raumalla yritykset voivat menestyä myös suhdanteista riippumatta. Me emme vain mahdollista, me toteutamme ja edistämme.
Sote-alan johtaja on tulevaisuudessa yhä laajaalaisempi moniosaaja.
KUVA: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Johtaminen, talous ja vaikuttavuus –
soten kestävyyden kivijalat
Menestyvä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden johtaminen yhdistää henkilöstön hyvinvoinnin, talouden hallinnan ja teknologian mahdollisuudet.
Väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen kasvattavat terveydenhuollon palvelutarpeita samaan aikaan, kun sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja on yhä vähemmän käytettävissä. Johtajilta odotetaan kykyä hahmottaa muutokset osana laajempaa kokonaisuutta ja sovittaa yhteen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin voimavarat.
– Yhtä tärkeää on varmistaa sotepalvelujen integraatio sekä hoitopolkujen sujuvuus, jotta palvelujen rajat eivät ole este asiakkaan kokonaisvaltaiselle hoidolle, Sote-alan johtamiskoulutuksen johtaja Sirpa Koponen Jyväskylän yliopistolta sanoo.
Koposen mukaan haastavassa taloustilanteessa vaaditaan parempaa tulosta kaikkialla, mutta toisaalta tätä tulosta pitäisi pystyä tekemään jatkuvasti pienemmällä henkilöstömäärällä.
Vähäiset resurssit ja kasvava työnkuorma lisäävät kuormittavuutta, mikä näkyy sairauspoissaoloina, alan vaihtona ja voi heijastua myös potilasturvallisuuteen.
Kun henkilöstö voi hyvin, koko organisaatio menestyy Muuttuvassa toimintaympäristössä nousevat keskiöön henkilöstön hyvinvointi ja sitoutuminen. Kun ihmiset kokevat tulevansa arvostetuiksi, heidän motivaationsa ja työnsä laatu vahvistuvat, ja myös organisaation kyky vastata
Resurssien rajallisuus vaatii kykyä kehittää uusia toimintatapoja, kuten työnjaon uudistamista, moniammatillisten tiimien hyödyntämistä ja teknologian tehokasta käyttöä.
muutoksiin paranee. Koponen korostaa erityisesti johtajuuden merkitystä henkilöstön pysyvyyteen.
Resurssien rajallisuus vaatii kykyä kehittää uusia toimintatapoja, kuten työnjaon uudistamista, moniammatillisten tiimien hyödyntämistä ja teknologian tehokasta käyttöä.
Sote-alan johtaja on tulevaisuudessa yhä laaja-alaisempi moniosaaja. Professiojohtaminen on alalla vahvaa, mutta se ei Koposen mukaan enää yksin riitä. Johtajan on osattava viestiä ja vuorovaikuttaa niin oman organisaation sisällä kuin erilaisten sidosryhmienkin kanssa. – Alueelliset vaatimukset, väestön ikääntyminen ja hoitotarpeet ohjaavat johtamista.
Tehokkaat päätökset vaativat talouden ja vaikuttavuuden yhdistämistä
Sosiaali- ja terveyspalveluiden taloudessa korostuu kokonaisuuden hallinta. Koponen painottaa, että päätösten on perustuttava huolelliseen arvioon, sillä toiminnan johtaminen on myös talouden johtamista.
– Jokainen ratkaisu vaikuttaa sekä talouteen että palvelun laatuun. Siksi on tunnistettava, mitä kannattaa tuottaa itse ja mitä hankkia muualta.
Kuitenkin jos esimerkiksi hyvinvointialueiden ohjauksen mittariksi jää ensisijaisesti alijäämäinen talous, vaarana on henkilöstön karsiminen pitkäjänteisten strategisten ratkaisujen sijaan.
– Ratkaisuissa keskiössä on vaikuttavuus. Rajalliset resurssit on suunnattava toimiin, jotka todella parantavat terveyttä ja hyvinvointia, Koponen lisää. Tämä edellyttää Koposen mukaan talouden ja toiminnan kytkemistä yhteen sekä tiedolla johtamista.
– Uuden ajan johtaja löytää joustavia ratkaisuja paineistetuissa tilanteissa ja hyödyntää myös aktiivisesti terveysteknologiaa, tekoälyä ja robotiikkaa.
Lue lisää: emba.jyu.fi/thj
Sirpa Koponen Sote-alan johtamiskoulutuksen johtaja, Jyväskylän Yliopisto
Vahvista rooliasi tulevaisuuden sote-alan johtajana, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!
Teksti Mikaela Katro
Kaupallisessa yhteistyössä:
Lohja on oivallinen paikka teollisuusyrityksille
– Lohja on perinteinen teollisuuskaupunki. Täällä toimivien teollisuusyritysten toimialojen skaala on laaja, on mm. paperi- ja metsäteollisuutta, metallia, muovia ja elektroniikkaa. Yritykset ovat pitkälle kansainvälistyneitä, sanoo kaupungin yrityspalvelupäällikkö Mika Hämeenniemi.
Klusterinäkökulmasta katsottuna mahdollisuudet ovat mainiot Lohjalle sijoittuvalle yritykselle.
– On hyvä tilanne, kun lähistöllä on toimijoita, joista yrityksen toimintaan saa synergiaetua. Se hyödyttää kaikkia osapuolia.
Hyvä sijainti yrityksille ja työntekijöille Hämeenniemi korostaa, että yksi Lohjan valttikorteista yritystoimintaan on suotuisa logistinen sijainti.
– Lohja sijaitsee suunnilleen Helsingin ja Turun puolivälissä. Satamat Vuosaaressa ja Hangossa ovat lyhyen etäisyyden päässä.
Lohjalla on paljon osaavaa työvoimaa,
ja lisäksi pääkaupunkiseudulle pääsee noin puolessa tunnissa.
– Näistä syistä työvoiman saatavuus on hyvällä tasolla. Lohjan työssäkäyntialue Uudellamaalla ulottuu pääkaupunkiseudulle. Pendelöintiä on molempiin suuntiin, Hämeenniemi kertoo.
Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen vaikuttaa positiivisesti myös tiivis yhteistyö alueen yritysten ja oppilaitosten välillä. Ammatillinen oppilaitos Luksia ja ammattikorkeakoulu Laurea tarjoavat laaja-alaisen koulutuspaletin yritysten tarpeisiin.
– Oppilaitosyhteistyö on meillä hyvin toimivaa ja tärkeässä roolissa yritysten toimintaedellytysten vahvistamisessa. Myös infra on yritysten tarpeisiin hy-
vässä kunnossa.
– Sähkön saatavuus on monesti teollisuuden sijoittumiselle kynnyskysymys. Lohjalla sähköä riittää ja verkkoon on useita liittymäpaikkoja.
– Jos yritys tarvitsee tuotantoonsa vettä, ei sekään ole Lohjalla ongelma.
Tilaa riittää
Hämeenniemi muistuttaa, että vaikka Lohja on pääkaupunkiseudun kupeessa, niin tonttien ja vuokrien hintataso on Lohjalla huomattavasti edullisempi kuin pääkaupunkiseudulla.
– Tilaakin täällä on enemmän kaavoitettavaksi.
– Tällä hetkellä meillä on yritystontteja tarjolla monenlaiseen yritystoimintaan useilla alueilla, ja prosessissa on koko ajan uusia tontteja tulossa.
Kaupungilta investointitukea Lohjan kaupunki kokee yritysten investoinnit todella tärkeiksi ja haluaa olla niitä omalta osaltaan tukemassa. Tästä osoituksena on kaupungin vuonna 2023 käyttöön ottamat investointien tukemisen periaatteet. Ne sisältävät kolme tasoa, joiden mukaan yritys voi saada investoinnilleen kaupungilta suoraa rahallista tukea.
Tukea voi saada sekä Lohjalle sijoittumista harkitseva yritys tai Lohjalla jo toimiva yritys, jolla on iso investointi suunnitteilla.
– Kyseessä on Suomessa kaupunkitasolla varsin ainutkertainen tukimalli. – Korkein tuen taso on 200 000 € tietyt kriteerit täyttävälle investoinnille. Yritysten hankkeet sujuvasti maaliin Lohjan kaltaisessa kompaktin kokoisessa kaupungissa yritysten asioiden käsittely on jouhevaa, ja yhteydenpito kaupungin edustajiin onnistuu helposti. – Tähtäämme siihen, että yritysten projektit viedään sujuvasti eteenpäin maaliin saakka, Hämeenniemi toteaa. – Tarvittaessa kokoamme kaupungin puolelta tiimin, joka tarkastelee yrityksen tarpeita luvituksen ja kaavoituksen kannalta. Näin voimme jo alkuvaiheessa muodostaa kokonaiskuvan ja huomioida kaikki oleelliset seikat, jotka hankkeeseen vaikuttavat.
– Yrityksen sijoittumisen kannalta on tärkeää, että matkan varrella ei tulisi ikäviä yllätyksiä.
YritysLohja tukee ja neuvoo Kaupungin yrityspalveluita hoitaa YritysLohja, joka tarjoaa monipuolista tukea sekä aloittaville että vakiintuneille yrityksille. YritysLohjan neuvontapalvelut kattavat yritystoiminnan koko elinkaaren perustamisesta alkaen kehittämisen ja kasvun kautta omistajanvaihdoksiin. Yrityselämä on Lohjalla elinvoimaista, yrityksiä on n. 4 700. Hämeenniemi huomauttaa, että yritysten määrä on suuri absoluuttisenakin lukuna, mutta varsinkin kaupungin väkilukuun (46 000) suhteutettuna yrityksiä on huomattavan paljon. Viime aikojen haastavasta taloustilanteesta huolimatta Lohjalla halutaan panostaa yritysten kasvuedellytysten luomiseen.
– Lohjalta osallistuu kymmenkunta kasvuhakuista yritystä Kasvu Open Oy:n vetämään kasvupolku 2025 -sparrausohjelmaan.
Mika Hämeenniemi yrityspalvelupäällikkö YritysLohja
Lue lisää: yrityslohja.fi
Teksti Pasi Liimatta
Lohjan alue tarjoaa osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin. Yllä havainnekuva Lohjaan suunnitellusta datakeskuksesta.
Haasta käsityksesi kuulokojeista – Uusi design kannustaa kuulokojeiden käyttöön!
Kuuloa pidetään itsestäänselvyytenä silloinkin, kun se alkaa heiketä. Kuulon heikkenemisen hyväksymin en ei ole kaikille meistä kovinkaan helposti hyväksyttävä asia. Kun henkilöille, joilla on lievä tai keskivaikea kuulonalenema aletaan keskustella kuulokojeista voi vastareaktio olla usein hyvinkin voimakas.
Kuulokojeiden stigma ajaa helposti sen ohi, että niistä voitaisiin kuvitella olevan riittävästi hyötyä. Osalle jopa pelkkä kojeiden ulkonäkö on asia joka laittaa heidät valitsemaan mieluummin huonon kuulon kuin kuulokojeen käyttöönoton.
Uusi design kannustaa kuulokojeiden käyttöön! Signia Active Pro IX- kuulokojeet ovat langattomat kuulokkeet ulkoa –korkealuokkaiset kuulokojeet sisältä.
Active Pro IX- kuulokojeissa yhdistyy moderni ja haluttu earbuds-design sekä huippuluokan kuulokojeteknologia. Kuulokojeiden muotoilu mukailee tuttuja malleja langattomista kuulokkeista (earbuds), joilla tavallisesti pystymme kuuntelemaan esimerkiksi vain musiikkia.
Tämä muotoilu tulee näin ollen myös tarjoamaan uuden ajattelumallin heille, jotka ovat kokeneet, että perinteisemmän malliset kuulokojeet eivät ole heitä
varten ja ovat esimerkiksi tämän vuoksi jättäneet kuulonalenemansa täysin huomioimatta.
Yli 20-vuotta kuuloalalla toiminut Kuulotekniikka Oy toimitusjohtaja Juha Hakala kommentoi: ”Mitä enemmän kuulonaleneman kanssa sinnittelee ja sen ohittaa – sen varmemmin se näkyy eletyssä arjessa. Keskusteluista jäädään sivuun, harrastukset saattavat tuntua enemmän raskailta kuin rakkailta sekä päivittäiset toimet alkavat olla sinnittelyä. Elinympäristömme ja läheisemme pystyvät mukautumaan tiettyyn pisteeseen asti heikommin kuulevan henkilön tarpeisiin mutta jossain vaiheessa kuulonalenema alkaa olla hoitamattomana enemmän näkyvä mörkö huoneessa kuin se että kuulokoje otettaisiin käyttöön.”
Active Pro IX- kuulokojeilla on mahdollista seurata keskusteluja helpommin ja ne suoratoistavat musiikin sekä
mahdollistavat puhelut HD- äänellä Bluetooth-yhteyden kautta. Kojeiden lataus kestää täyteen ladattuna jopa 29 tuntia, joten harrastuksistakaan ei tarvitse kojeita käyttäessä tinkiä. Tämän lisäksi kojeet ovat IP68- suojatut ja ne kestävät sekä pölyä että hikoilua. Kojeiden käyttö on siis huoletonta tilanteesta riippumatta!
Kuulon tutkiminen kannattaa aloittaa mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Hakala muistuttaa: ”Hoitamattomat kuulonalenemat vaikuttavat arkeen usein enemmän kuin tahdotaan myöntää tai kertoa. Kuulotekniikalla kuulontutkimus ajanvarauksella on aina maksuton ja kertoo nopeasti juuri tämän hetken tilanteen kuulostasi. Kojeita on myös mahdollista testata viikko ilman minkäänlaista ostopakkoa, maksua tai jälkilaskutusta. Olisiko tänään se päivä, kun sinä päättäisit miltä arkesi jatkossa kuulostaa?”
Metsäpohjaisen biotalouden sekä paperi- ja metsäteollisuuden johtava ammattitapahtuma tulee jälleen keväällä 2026!
Pulp & Beyond kokoaa yhteen uusimmat innovaatiot, tuotteet, palvelut, teknologiat ja alan keskeiset henkilöt Suomesta sekä maailmalta.
Tulossa myös suositut konferenssi- ja ekskursiopaketit sekä paljon muuta – pysy kuulolla!
