Lue lisää: businessopas.fi
Tulevaisuuden elintarviketeollisuus
Tässä julkaisussa:
Ruokahävikki on valtava haaste, joka aiheuttaa saman verran ilmastopäästöjä kuin lentoliikenne.
sivu 2 sivu 8
Mitä on hybridiruoka ja voiko se nousta elintarviketeollisuuden kivijalaksi?
Suomella on erinomaiset edellytykset kestävän ja kasvavan ruokaviennin rakentamiseen.
sivu 9
Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto:
”Pakkausten kierrätys on elinkeinoelämän yhteinen tehtävä.”
TÄSSÄ
Kari Luoto: Pakkausten kierrätys on elinkeinoelämän yhteinen tehtävä.
Emilia Nordlund: Nouseeko hybridiruoka elintarviketeollisuuden kivijalaksi?
Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä (100 000 kpl) 13.5.2025 Tekijät: Iiro Niemi (050 328 2179, iiro.niemi@mediaplanet.com), Atte Korhonen, Maya Harjunpää, Oona Elo ja Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com www.mediaplanet.com Kansikuva: Kaupan liitto
facebook.com/businessopas
@Mediaplanetfi
Kierrätäthän tämän lehden
Kaupallisessa yhteistyössä:
Ruokitaan kasvun kierrettä
Elintarvikeala yhdistää ihmisten arjen, huoltovarmuuden ja kansainvälisen liiketoiminnan. Nyt jos koskaan on aika ravita ruokia ja juomia valmistavia yrityksiä kasvun aineksilla.
Vastuullinen ja kestävä kasvu vaatii määrätietoista työtä, tutkimusta ja innovaatioita. Kun ruokaketju investoi osaamiseen, digitalisaatioon ja yhteistyöhön, se ei ruoki pelkästään ihmisiä vaan myös tulevaisuuden kasvua.
Meillä on velvollisuus ruokkia oma väkemme, mutta samalla mahdollisuus olla kokoamme suurempi elintarvikealan toimija maailmassa. Merkittävänä työllistäjänä ruoka-ala lisää paikallista elinvoimaa. On aika tunnistaa ruoka-alan potentiaali huoltovarmuuden, viennin ja hyvinvoinnin kivijalkana.
Innovaatiot versovat tutkitusta tiedosta Elintarvikealan innovaatiot eli uudet tuotteet, teknologiat tai toimintamallit pohjautuvat pitkäjänteiseen tutkimukseen. Ilman vahvaa tieteellistä perustaa ei synny ratkaisuja, joilla vastataan ilmastokriisiin, ravitsemuksen haasteisiin tai kuluttajien muuttuviin odotuksiin. Silti ruoka-ala jää usein tutkimus- ja innovaatiorahoitusten katveeseen, vaikka se on monialainen sektori, joka yhdistää biologian, ravitsemustieteen, teknologian ja käyttäytymistieteet. Data on tämän päivän raaka-aine. Sen avulla voidaan optimoida raaka-aineiden käyttöä, parantaa tuotantoprosessien
tehokkuutta ja ennakoida kuluttajien tarpeita. Digitaaliset työkalut mahdollistavat myös paremman läpinäkyvyyden, vastuullisuuden seurannan ja ravitsemustiedon hyödyntämisen osana arjen ruokavalintoja.
Kasvun kierteen aikaansaaminen vaatii yhteistä suuntaa. Innovaatiot eivät synny tyhjiössä, vaan tiiviissä yhteistyössä tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisten toimijoiden välillä. Sääntelyn on oltava mahdollistavaa, ei tukahduttavaa.
Artikkelin asiantuntija on Elintarviketeollisuusliitto ry:n johtaja, Marleena Tanhuanpää.
• Suomessa elintarviketeollisuus on kolmanneksi suurin teollisuudenala, EU:ssa suurin teollinen toimiala.
• Elintarviketeollisuuden tuotannon liikevaihto on 13,8 miljardia euroa ja jalostusarvo 3 miljardia euroa (vuonna 2023).
• Koko ruoka-ala työllistää 320 000 henkeä eli joka kahdeksannen työikäisen. Luvussa ovat mukana myös välilliset työpaikat.
• Joka kymmenes veroeuro tulee Suomessa ruoka-alalta.
Ruokahävikin vähentäminen tehostaa liiketoimintaa ja säästää ympäristöä
Kolmannes maailmassa tuotetusta ruoasta menee hävikiksi. Ruoan hävikki on valtava haaste, joka vaikuttaa paitsi ympäristöön myös talouteen.
– Ruokahävikki aiheuttaa saman verran ilmastopäästöjä kuin lentoliikenne. Kiertotalouden tarjoamat ratkaisut kiinnostavatkin yhä enemmän niin ruoka-alan toimijoita kuin kuluttajia, sanoo ResQ Clubin toimitusjohtaja Sebastian Wikström ResQ Club on suomalainen, vuonna 2015 perustettu ylijäämätuotteiden digitaalinen markkinapaikka. Yrityksen kautta on pelastettu yli 17 miljoonaa hävikkiruoka-annosta tai muuta ”parasta ennen” -tuotetta joutumasta roskiin.
Wikström toteaa, että ruokaketjussa on useita kohtia, joissa hävikin vähentämistä voidaan tehostaa. Hävikki ei kuitenkaan koskaan täysin katoa.
– ResQ Clubin kaltaiset digitaaliset ratkaisut mahdollistavat alan toimijoille tehokkaan tavan kääntää hävikki tuottavaksi liiketoiminnaksi. Tällä hetkellä kauttamme noin 10 000 hävikkiannosta tai -tuotetta vuorokaudessa säästyy roskikselta.
Tukkukaupat mukaan hävikin torjumiseen
ResQ Clubin kautta voi nyt ostaa hävikkiuhan alla olevia tuotteita myös suuremmissa tukkuerissä.
– Yhteistyöllä tukkujen kanssa pääsemme kattamaan yli 50 % Suomen ruokaket-
jun hävikistä. Kotikulma-palvelullamme tukkuerät tuodaan jakelupisteisiin lähemmäs kuluttajaa. Osa tukuista asioi myös suoraan sovellusta käyttävien vähittäisasiakkaiden kanssa. Wikström näkee hävikin vähentämisen tuovan monenlaisia mahdollisuuksia alan toimijoille. Esimerkiksi ravintoloitsijat ovat kiinnostuneita innovoimaan isompien hävikkierien hyötykäyttöä. Hävikin vähentäminen säästää sekä euroja että luontoa, joten toiminnan tarkasteleminen hävikin vähentämisen näkökulmasta voi olla inspiroivaa ihan jokaiselle. – Oletpa kotikokki tai kauppias, tärkeintä on tiedostaa hävikin haaste ja tarttua siihen tehokkaasti. Ilmasto ei kysele miksi päästöt vähenevät – pääasia on, että ne vähenevät.
Miten myyjä hyötyy ResQ Clubista?
• Kassavirtaa hävikistä
• Uusia asiakkaita
• Vähemmän jätettä
Lue lisää: resq-club.com
Marleena Tanhuanpää johtaja Elintarviketeollisuusliitto ry
ResQ Clubin toimitusjohtaja Sebastian Wikström (kuvassa) näkee hävikin vähentämisen tuovan monenlaisia mahdollisuuksia alan toimijoille.
Teksti Vilma Hjorth
Kaupallisessa yhteistyössä:
Suomen CocaColan Théa Natri ja Sinebrychoffin Hanna Palomäki Sinebrychoffin tuotannon ytimessä, jossa juomien raakavesi suodatetaan.
Kaikki lähtee vedestä
Vesi on elintarviketeollisuuden tärkein ja haavoittuvin luonnonvara. Ilmastonmuutos, vesivarojen ylikuormitus ja alueelliset riskit pakottavat yrityksiä tarkastelemaan veden käyttöään. Liiketoiminnan kestävyys ja kilpailukyky edellyttävät vastuullista vedenkäyttöä.
Coca-Cola on sitoutunut korvaamaan kaiken juomiinsa kansainvälisesti käytetyn veden yhteistyössä mm. Coca-Cola Säätiön, juomavalmistajien ja ympäristöyhteistyökumppaneiden kanssa.
heikko. Näissä kohteissa pyritään paikallisesti korvaamaan käytetty vesi vuoteen 2035 mennessä.
Vesipihi juomatalo
Suomessa Coca-Colan juomat valmistaa Sinebrychoff, joka on panimoteollisuuden vesitehokkuuden edelläkävijä. Yhtiö käyttää keskimäärin vain 2,1 litraa vettä valmista juomalitraa kohden; panimotuotteisiin enemmän kuin virvoitusjuomiin, johtuen niiden monivaiheisesta prosessista. Saavutus perustuu vuosikymmenten innovaatioihin, tarkkaan tuotantosuunnitteluun ja jatkuvaan kehitystyöhön.
– Sinebrychoff on vähentänyt vedenkulutustaan ja käyttää nyt vuosittain yli 100 miljoonaa litraa vähemmän vettä kuin vuonna 2015, mikä vastaa 150 000 Cokistölkkilavaa. Korkea laatutaso vaatii vettä esimerkiksi sokerin pesemiseksi pois juomavaihtojen välissä. Vuonna 2024 käyttöönotettu uusi pesujärjestelmä säästää 15 miljoonaa litraa vettä vuodessa, kertoo Sinebrychoffin ympäristökoordinaattori Hanna Palomäki
Veden- ja energiansäästö kulkevat usein käsi kädessä – vesitehokkuus on paitsi vastuullista, myös tuotannon kannalta järkevää.
– Vesitehokkuus on systemaattisen työn tulosta. Ja kun puhutaan suurista tuotantomääristä, pienetkin parannukset tuovat isoja säästöjä, toteaa Palomäki. – Vesi on uhattuna kaikkialla maailmassa. Koska vesi on elintärkeää meille kaikille, meidän on suojeltava sitä. Todellinen muutos vaatii eri sektoreiden yhteistyötä kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi luonnolle ja paikallisille ihmisille, Natri summaa.
– Vesi ei ole vain tuotteidemme raakaaine, vaan myös kriittinen osa tuotantoprosessia. Jotta liiketoiminta voidaan turvata pitkällä aikavälillä, veden käyttöön on suhtauduttava vastuullisesti. Veden saatavuus ei ole itsestäänselvyys, ja sen väheneminen on vakava riski paitsi tuotannolle myös koko toimintaympäristölle. Puhumattakaan veden merkityksestä elämälle eli ihmisille, eläimille ja luonnolle, painottaa Coca-Cola Finland Oy:n yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö Thea Natri Coca-Cola on jo vuodesta 2010 panostanut merkittävästi vesien ja vesivarojen suojelemiseen maailmanlaajuisesti. Työ tehdään
aina yhteistyössä paikallisten juomavalmistajakumppaneiden ja ympäristötoimijoiden kanssa. Toimenpiteet keskittyvät vedenkäytön tehostamiseen, jätevesien asianmukaiseen käsittelyyn sekä vesitasapainon saavuttamiseen.
Coca-Cola on sitoutunut korvaamaan kaiken juomiinsa kansainvälisesti käytetyn veden yhteistyössä mm. Coca-Cola Säätiön, juomavalmistajien ja ympäristöyhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoite on saavutettu joka vuosi vuodesta 2015 lähtien, vuonna 2023 korvattiin 148 prosenttia käytetystä vedestä. Erityisesti keskitytään kahteensataan vesiriskialueeseen, joissa veden saatavuus tai laatu on
Vesivastuullisuus rakentuu kolmelle peruspilarille:
• Tuotantolaitosten vesitehokkuutta parannetaan jatkuvasti prosesseja kehittämällä, teknologiaa uudistamalla ja tuotantosuunnittelua optimoimalla.
• Vedenkäytön tasapainottaminen onnistuu vain toimivalla yhteistyöllä luotettavien kumppaneiden kanssa.
• Vesiriskien tunnistaminen on edellytys liiketoiminnan jatkuvuudelle.
Lue lisää Coca-Colan ja Sinebrychoffin vesivastuullisuudesta: coca-cola.com/fi
Teksti Kati Halonen
Pakkausten kierrätys on elinkeinoelämän yhteinen tehtävä
Helmikuussa voimaan tullut EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) haastaa koko elinkeinoelämän toimimaan resurssiviisaammin.
Pakkausjätteen vähentäminen, muovipakkausten kierrätyksen tehostaminen ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisen lisääminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä niin elinkeinoelämältä kuin kuluttajiltakin. Tavoitteet saavutetaan vain, jos jokainen toimija kantaa vastuunsa. Mutta miten varmistetaan, että sääntely tukee oikeasti ympäristön ja talouden kannalta kestäviä ratkaisuja?
– Asetus edellyttää, että kaikki pakkaukset ovat kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Yksi suurimmista haasteista on muovipakkausten kierrätys, jonka kierrätysastetta on yhä parannettava. Kauppa on sitoutunut tavoitteiden saavuttamiseen, mutta kuluttajien lajittelumotivaatio on ratkaisevassa roolissa. Tähän voidaan vai-
Kaupallisessa yhteistyössä:
kuttaa tehokkaalla viestinnällä ja tiedotuksella, huomauttaa Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto
Elintarvikealan ja muun elinkeinoelämän on yhdessä kehitettävä ratkaisuja, jotka tukevat sekä pakkausjätteen vähentämistä että elintarvikehävikin torjuntaa. Kehittyneet muovipakkaukset auttavat vähentämään ruoan hävikkiä, mikä tarkoittaa vähemmän turhaa resurssien käyttöä ja päästöjä.
Myös yrityksiltä edellytetään entistä parempaa jätehuollon hallintaa. Tällä hetkellä liian moni organisaatio ohjaa pakkausjätteet energiajätteeseen erilliskeräyksen sijaan.
Pantillisten pakkausten kierrätysjärjestelmä tulee säilyttää
Tulevaisuuden elintarvikepakkaus suojaa, ohjaa ja viestii oikein
– EU:n ja kansallisen sääntelyn on tuettava aidosti resurssiviisaita ratkaisuja. Suomessa pantillisten juomapakkausten kierrätysaste on maailman kärkeä, ja kuluttajat ovat tottuneet tehokkaaseen palautusjärjestelmään. PPWR:n tulkintaohjeet voivat kuitenkin pakottaa muutoksiin ilman todellisia ympäristöhyötyjä. Suomen hallituksen tulisi varmistaa, että toimiva panttijärjestelmä voidaan säilyttää, eikä sitä muuteta pelkän sääntelyn vuoksi, vaan ohjataan investoinnit aidosti vaikuttaviin kierrätysratkaisuihin. Nyt on hetki vaikuttaa siihen, miten pakkausjäteasetuksen tavoitteet saavutetaan järkevällä ja kestävällä tavalla – elinkeinoelämän, kuluttajien ja ympäristön parhaaksi, Luoto painottaa.
Pa-Hu:n pakkaukset suunnitellaan aina tarpeen mukaan, välttäen ylipakkaamista ja materiaalihukkaa.
Elintarvikepakkaukselta odotetaan ja vaaditaan enemmän kuin koskaan. Sen täytyy suojata, viestiä, ohjata ja erottua – kestävyyttä unohtamatta. Pa-Hulla tulevaisuuden elintarvikepakkaus syntyy asiakasymmärryksestä, arjen havainnoista ja tarkoituksenmukaisesta suunnittelusta.
Yksi asia ei muutu: pakkauksen tärkein tehtävä on suojata tuotetta ja varmistaa, että se päätyy kuluttajalle ehjänä ja käyttökelpoisena. Hyvin suunniteltu pakkaus ehkäisee hävikkiä, tukee kylmäketjua ja toimii logistisesti tehokkaasti. Se myös opastaa – erityisesti, kun kyseessä on kuluttajalle uusi tuote, kuten kasviproteiinit.
Pakkaus tarpeen mukaisesti
Pa-Hulla kierrätyskuitujen käyttö lisääntyy, mutta elintarviketurvallisuudessa materiaalivalinnoilla on erityinen merkitys – ensikuitu on usein toimivin ja turvallisin vaihtoehto. Paine kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen ei saa vaarantaa käytettävyyttä, joten turvallisuus varmistetaan tarvittaessa esimerkiksi ohuella muovikalvolla.
Pakkaukset suunnitellaan aina tarpeen mukaan, välttäen ylipakkaamista ja materiaalihukkaa – esimerkiksi räätälöityjen ja uudelleensuljettavien pakkausten suosio kasvaa erityisesti välipala- ja valmisruokatuotteissa.
Kuluttajat kaipaavat selkeyttä: mitä voi kierrättää ja miksi pakkaus on tehty näin?
Elintarvikealalla viherpesun riski on
Nyt on hetki vaikuttaa siihen, miten pakkausjäteasetuksen tavoitteet saavutetaan, korostaa Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto. KUVA:
Hyvin suunniteltu pakkaus ehkäisee hävikkiä, tukee kylmäketjua ja toimii logistisesti tehokkaasti.
todellinen, ja hyvä tarkoitus voi kääntyä itseään vastaan. Pa-Hu käy keskustelua alan toimijoiden kanssa; tavoitteena on aina, että pakkauksen viesti on todenmukainen, selkeä ja vertailukelpoinen. Vastuullinen pakkaus ei herätä kysymyksiä vaan vastaa niihin.
Kuusi E:tä ohjaavat suunnittelua
Pakkausalan kuuden E:n sääntö varmistaa, että pakkaus toimii kokonaisuutena:
• Erottuvuus tuo huomion
• Esteettisyys rakentaa mielikuvaa
• Elämyksellisyys luo muistijälkiä
• Ekologisuus tarkoittaa vastuullisia valintoja
• Ergonomia takaa helpon käsittelyn
• Ekonomia varmistaa järkevät kustannukset koko ketjussa
Lue lisää: pa-hu.fi
Teksti Kati Halonen
Teksti Pa-Hu Oy
Kierrätysasteen nosto alkaa arjen
valinnoista
Pakkausten
kierrätettävyydestä on tullut elintarviketeollisuudelle ja kaupalle kriittinen kysymys.
– Vuonna 2024 muovipakkauksista saatiin kerättyä noin puolet, pantittomien pakkausten kierrätysaste jää alle 30 prosenttiin. Pantilliset pakkaukset mukaan lukien kokonaiskierrätysaste nousee noin 35 prosenttiin. EU:n 50 prosentin kierrätysastetavoitteen saavuttaminen edellyttää keräysasteen nostamista ja lajittelun tehostamista. Tämä vaatii kehittynyttä teknologiaa, joka vähentää rejektin määrää merkittävästi, sekä kemiallisen kierrätyksen integroimista osaksi kierrätysketjua täydentämään mekaanista kierrätystä, Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka kertoo.
Kierrätyksen onnistumiseksi pakkaukset on suunniteltava kierrätettäviksi, kuluttajien on lajiteltava ne oikein ja lajittelulaitosten on pystyttävä käsittele -
mään materiaalit tehokkaasti uusioraakaaineeksi. – Elintarvikekelpoisen kierrätysmuovin saatavuus on merkittävä haaste. EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä muovipakkausten on sisällettävä vähintään 35 prosenttia ja elintarvikepakkausten 10 prosenttia kierrätysmuovia. PET-muovin kierrätystä lukuun ottamatta Euroopassa ei kuitenkaan ole mekaanisen kierrätyksen laitosta, joka tuottaisi elintarvikekelpoista kierrätysraaka-ainetta, Surakka toteaa.
Kuluttajakäyttäytyminen ratkaisee kierrätyksen onnistumisen Monet uskovat edelleen, ettei lajittelulla ole merkitystä, koska jätteet päätyvät lopulta polttoon. Myös arkiset käytännön
Kaikki Sumin kierrätyskumppanit ovat kotimaisia toimijoita!
Olemme kierrätysmaksuhinnastossa tuottajalle kustannustehokkain niissä materiaalikategorioissa, joista suurin osa markkinoilla olevista pakkauksista on tehty
Luomme kiertotaloustyöpaikkoja Suomeen ja lisäämme omavaraisuutta
Kierrätysraaka-aine jää suomalaisen teollisuuden käyttöön
Tarjoamme asiakkaillemme kierrätysvalmentajan palveluita ja neuvontaa
syyt, kuten asumisolosuhteet ja keittiön tilaratkaisut, voivat hankaloittaa lajittelua.
– Usein lajittelu koetaan monimutkaiseksi, vaikka perusperiaate on yksinkertainen: jos se on muovipakkaus ja tyhjä, se kelpaa keräykseen. Pakkauksia ei tarvitse pestä, kaikki pakkaukset käyvät läpi teollisen pesun ennen kierrätystä. Sen sijaan sähköelektroniikkaromu ja paristot eivät kuulu muovinkeräykseen, sillä ne voivat aiheuttaa tulipaloriskin, Surakka muistuttaa. Kierrätyksestä puhuttaessa unohtuu usein, että pakkauksen ensisijainen tehtävä on suojata tuotetta kuljetuksen ja myyntiketjun aikana. Tuoteturvallisuus, säilyvyys ja hygienia ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat pakkausmateriaalin valintaan.
Lajittelu koetaan usein monimutkaiseksi, vaikka perusperiaate on yksinkertainen, huomauttaa Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka.
Jo kolmannes tuottajista on valinnut meidät sopimuskumppanikseen ja kauttamme kiertää noin neljännes Suomen kaikista pakkausjätevirroista.
Teksti Kati Halonen
Nouseeko hybridiruoka elintarviketeollisuuden kivijalaksi?
Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa ravinnosta saatavista proteiineista ja rasvoista on eläinperäisiä, mikä ei ole kestävää terveyden eikä ympäristön näkökulmasta. Hybridiruoka ei kuitenkaan pyri syrjäyttämään eläintuotantoa, vaan tasapainottamaan ja monipuolistamaan ruuantuotantoa yhdistämällä eläinperäisiä raaka-aineita, kuten lihaa, kalaa ja maitoa kasvipohjaisiin ainesosiin, uusiin kasviproteiineihin ja solumaatalouden tuotteisiin.
L– Hybridiruoka ei ole uusi ilmiö. Esimerkiksi levitteissä on jo kauan yhdistetty voita ja rypsiöljyjä. Uutta on se, että hybridiruoka mahdollistaa entistä innovatiivisemman yhdistelyn – ei vain perinteisten raaka-aineiden, vaan myös elintarviketeollisuuden sivuvirtojen, haastavien raaka-aineiden kuten roskakalan sekä solumaatalouden uusien proteiini- ja rasvaratkaisujen kesken. Hybridiruoka ei ole kompromissi kasvi- ja eläinperäisten tuotteiden välillä, vaan keino parantaa ruuan ympäristöjalanjälkeä ja ravintoarvoja. Uusilla tuotantoteknologioilla voimme hyödyntää aiemmin hukattuja raaka-aineita ja samalla kehittää parempia, kestävämpiä tuotteita, huomauttaa VTT:n teollisen biotekniikan ja ruoka-alueen tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund Yksi lupaavimmista kehityssuunnista on solumaatalous, jossa kasvipohjaisia sivuvirtoja voidaan hyödyntää ravinteina soluviljelmissä. Kasvimateriaaleja voidaan
Kaupallisessa yhteistyössä:
käyttää myös solukasvatuksessa scaffoldtyylisesti tukirakenteina.
Kuluttajien valintoja ohjaavat yhä maku ja hinta
Hybridiruoka säilyttää tutut maut ja valmistustavat samalla kun se tutustuttaa kuluttajat uusiin innovaatioihin.
Elintarviketeollisuudelta uusien ainesosien käyttöönotto ei vaadi suuria investointeja, vaan se voidaan toteuttaa nykyisissä tuotantoketjuissa. Suomessa haasteena on ainesosateollisuuden vähäisyys. Tämä on samalla mahdollisuus: kiertotalouden ratkaisut voivat hyödyntää elintarviketeollisuuden sivuvirtoja uusien, korkean lisäarvon ainesosien tuotannossa. – Hybridiruoka tukee kestävää ruuantuotantoa sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta. Kyse ei ole vastakkainasettelusta vaan yhdessä tekemisestä. Hybridiruoka tarjoaa paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös alkutuottajille, Nordlund painottaa.
Onnistunut pakkaus viestii vahvasti ja suojaa tarkoituksenmukaisesti
Muutama ohikiitävä sekunti - sen verran aikaa pakkauksella on kiinnittää kuluttajan huomio. Pakkauksella onkin merkittävä rooli huomiotaloudessa.
– Hyvä pakkaus vetää huomion puoleensa nopeasti ja saa tekemään ostopäätöksen. Samalla pakkauksen on suojattava tuotetta riittävästi ja oltava helppokäyttöinen, sanoo ER-Pakkaus Oy:n toimitusjohtaja Tommi Rantala ER-Pakkaus Oy on vuonna 1994 perustettu suomalainen perheyritys, joka valmistaa noin 27 miljoonaa pakkausta vuodessa.
Rantala toteaa, että pakkauksilla on iso rooli tuoteviestinnässä ja niitä uudistetaan esimerkiksi trendivärien tai sesongin mukaan. Toimivuuden kannalta on tärkeä huomioida pakkauksen kuljetus- ja käsittelytavat ja erilaiset myyntiympäristöt. – Esimerkiksi volyymituotteissa pakkauksen rakentaminen helposti täytettäväksi on tärkeää. Jos samaa pakkausta käytetään sekä kuljettamiseen että myymiseen, on sen oltava riittävän kestävä ja suojaava, mutta tuettava samalla brändimielikuvaa.
Ympäristöystävällinen täyden palvelun pakkaustalo
Ympäristöarvot ovat ER-Pakkauksen toiminnassa tärkeässä roolissa, ja tämä tukee myös asiakkaitten vastuullisuustavoitteiden toteutumista.
– Kaikki materiaalimme ovat kierrätettäviä ja täyttävät elintarvikekosketukseen liittyvät turvallisuusvaatimukset. Ympäristövastuullisuus näkyy tuotannossamme ja toiminnassamme monin tavoin.
Nopeus, laatu ja kustannustehokkuus ovat tärkeitä toiminnan kulmakiviä hektisellä pakkausalalla.
– Mitä tahansa pahvi- ja kartonkipakkaukselta vaaditaankin, henkilökuntamme rautaisella ammattitaidolla toteutamme koko prosessin itse suunnittelusta tuotantoon asti.
Lopuksi Rantala kertoo esimerkin siitä, miten pakkaus voi myös yllättää hauskasti.
– Olemme esimerkiksi suunnitelleet asiakkaamme joulukakuille pakkauksen, josta sai askarreltua linnunpesän. Parhaat pakkaukset muistetaan.
ER-Pakkaus - Asiakaslähtöisiä pakkauspalveluita
• Ajan ja resurssien säästö
• Räätälöidyt ratkaisut
• Laadun varmistus
• Ympäristövastuu
• Joustava yhteistyö
Lue lisää: er-pakkaus.fi
Kuvassa VTT:n teollisen biotekniikan ja ruoka-alueen tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund.
Teksti Kati Halonen
Kuvassa ER-Pakkaus Oy:n toimitusjohtaja Tommi Rantala.
Teksti Vilma Hjorth
Maailman onnellisin kansa rakentaa kestävää ruokavientiä
Suomalaisen elintarviketuotannon vahvuuksia ovat ensiluokkainen elintarviketurvallisuus, pitkät ja valoisat kasvukaudet sekä innovatiivinen teknologiaosaaminen, joita tukevat puhdas vesi ja raikas ilma. Kun mukaan lisätään vastuullisuus ja terveellisyys, Suomella on erinomaiset edellytykset kestävän ja kasvavan ruokaviennin rakentamiseen.
– Maabrändin vahvistaminen on elintärkeää, jotta Suomen tuotteet erottuvat globaaleilla markkinoilla. Suomen puhdas luonto, maailman onnellisin kansa -status ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ovat vahvuuksia, joita voidaan hyödyntää myös ruokaviennin markkinoinnissa, huomauttaa Ruokatieto Yhdistyksen ruokaviennin kasvujohtaja Jukka Vainionpää
Suomen kannattaa panostaa vientimarkkinoilla korkean lisäarvon tuotteisiin, sillä bulkkituotteiden vienti ei ole kannattavaa. Olemme edelläkävijöitä muun muassa laktoosittomissa meijerituotteissa, gluteenittomissa ja luomukauratuotteissa sekä uusissa kasviproteiineissa.
Elintarvikeviennin kaksinkertaistaminen vaatii pitkäjänteistä panostusta Suomen elintarvikevienti ylitti ensimmäistä kertaa kahden miljardin euron rajan vuonna 2022. Viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä on kunnianhimoinen tavoite,
Kaupallisessa yhteistyössä:
jonka saavuttaminen edellyttää strategisia toimia ja koko ruokaketjun yhteistyötä. – Viennin kaksinkertaistaminen edellyttää korkean jalostusasteen tuotteita, innovatiivista elintarviketeknologiaa, vahvaa yhteistyötä elintarvikeyritysten ja valtion välillä sekä tehokasta vientimarkkinointia. Erityisesti uusien markkinoiden avaaminen ja kaupan esteiden madaltaminen vaativat koordinoitua panostusta. Suomessa yritykset ovat usein toimineet yksin liian pienillä resursseilla, mutta nopein kasvu syntyy nykyisten toimijoiden toimintojen tehostamisesta. Samalla on tärkeää tukea startupeja ja uusia yrityksiä, jotka suuntaavat suoraan kansainvälisille markkinoille, Vainionpää muistuttaa.
Vientiin panostaminen hyödyttää koko ruokaketjua – alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen ja kotimaiseen kauppaan asti. Kun vienti kasvaa ja jalostusaste nousee, koko elintarviketeollisuus kehittyy kilpailukykyisemmäksi.
Maabrändin vahvistaminen on elintärkeää, jotta Suomen tuotteet erottuvat globaaleilla markkinoilla, Ruokatieto Yhdistyksen ruokaviennin kasvujohtaja Jukka Vainionpää korostaa.
Ruokavientiin halutaan kasvua – private label kiinnostavin suunta
Ruoka-alan tavoitteena on elintarvikeviennin kiihdyttäminen vahvaan nousuun. Mitkä ovat kiinnostavimmat kasvun suunnat? Private labeliin sisältyy suomalaisten läpimurron mahdollisuus.
Private label on vahvin kehitystrendi tämän hetken kansainvälisessä vähittäiskaupassa. Kaupan omilla merkeillä valmistettujen eli private label -tuotteiden markkinaosuus oli Länsi-Euroopassa vuonna 2024 jo 39 prosenttia. Globaali kasvu kohosi 47 prosenttiin koko kaupan alan kasvusta. Nousun ennustetaan jatkuvan huimana.
Kuluttajien mielestä kaupan merkit alkavat olla laadultaan yhtä hyviä, elleivät jopa parempia, kuin brändimerkit.
Edelläkävijät Suomesta ovat jo tunnistaneet potentiaalin. Yritysten eniten suosimat kansainväliset messut, joissa ne etsivät uusia asiakkaita, ovat jokavuotiset PLMA-messut Hollannissa.
Premium private labelissa iskun paikka – Ostovoimaisimmat kuluttajat haluavat löytää myös private label -tuotteista valinnanvaraa ja korkeaa laatua, sanoo elintarvikeviennin asiantuntija Juha Korhonen
Toukokuiset PLMA-messut Hollannissa ovat yritysten eniten suosima kansainvälinen tapahtuma uusien asiakkaiden etsimiseen.
FINLABEL-hankkeesta.
Kansainväliset ketjut haluavat erottua kilpailijoistaan luomalla omia premium -tuotesarjoja. Tähän ketjut hakevat innovatiivisia valmistajakumppaneita.
– Esimerkiksi ilmastoystävällisiä, erikoisruokavalio- ja gourmet-tuotteita myydään maailmalla korkean lisäarvon private label -tuotteina.
Premiumissa aukeaa ruokaviennin erityinen mahdollisuus. Meillä on ominaisuuksia, jotka voimme vihdoin saada tuotteistettua aiempaa kannattavammin. Voimme hyödyntää pohjoisia raaka-aineitamme, luonnonmukaisuutta, kestävyyttä ja maailman parasta elintarviketurvaa innovoidaksemme asiakaslähtöisiä lisäarvotuotteita.
– Vahvuutemme puoltavat keskittymistä palvelulähtöiseen sopimusvalmistukseen ja ylimmän hintapisteen tuotekategorioihin, Korhonen toteaa.
FINLABEL-hanke valmentaa yrityksiä tunnistamaan ja nostamaan esille tuotteidensa premium-laadun ja palvelemaan juuri näitä tuotteita etsiviä kansainvälisiä asiakkaita.
Kiinnostaako private label -vienti? Kehitä taitojasi FINLABEL-hankkeessa. Hankkeeseen on saatu EU:n maaseuturahoitusta ELY-keskuksesta.
Lue lisää: finlabel.fi
Teksti Fennopromo Oy
Teksti Kati Halonen
Kaupallisessa yhteistyössä:
Röding on ainoa yritys Suomessa, joka tuottaa kotimaista lehtikaalia vuoden ympäri.
Kotimaista lehtikaalia on saatavilla vuoden ympäri
Sipsejä, patoja, wokkeja ja salaatteja – lehtikaali on löytänyt tiensä lautasillemme, ja syystä. Monikäyttöinen lehtikaali on verraton voimaruoka, joka sisältää runsaasti vitamiineja ja hivenaineita. Tämä hyvin säilyvä ja helppokäyttöinen keittiön luottovihannes kestää jopa pakastamista.
– Kaalit ovat monipuolisia vihanneslaatikon aarteita. Suomalaiset perinneherkut kuten kaalilaatikko, -keitto ja -kääryleet kannattaa nekin muistaa, kun haluaa nauttia terveellistä, maukasta ja edullista ruokaa. Kaalit vastaavat myös ravintoloiden ja ruokateollisuuden tarpeisiin, toteaa Rödingin Tilat ja Tarhat Oy:n viljelijä Jani Jokinen
Rödingin Tarhat keskittyy lehtikaalin ympärivuotiseen kasvatukseen Kouvolassa ja Pälkäneellä sijaitseva Rödingin
Tila keskittyy avomaaviljelyyn. Jokisen veljekset ovat vihannesviljelijöitä kolmannessa polvessa.
– Vihannesten tuotanto tällä tasolla
vaatii paitsi pitkää kokemusta ja syväosaamista, myös jatkuvaa ajan hermolla olemista. Meillä töitä ei tehdä virka-aikojen mukaan, vaan joka päivä säätilojen ja vuodenaikojen asettamia vaatimuksia herkästi kuunnellen.
Kuluttajat suosivat puhtaasti viljeltyä Kuluttajat odottavat vihanneksilta paitsi hyvää makua ja tuoreutta, myös ympäristöystävällisyyttä. Rödingin tuotantoa on kehitetty luontoa kunnioittavaksi jo vuosikymmenien ajan. Kaikki salaatit ja kaalit viljellään ilman kemiallisia torjunta-aineita. Rödingin vihanneksilla onkin IP-sertifikaatti.
Vihannesten tuotanto tällä tasolla vaatii paitsi pitkää kokemusta ja syväosaamista, myös jatkuvaa ajan hermolla olemista.
– Me käytämme esimerkiksi biohajoavia kalvoja, joiden ansiosta lannoitteet eivät huuhtoudu vesistöihin. Isämme aikana typpeä meni peltoihin 120 kiloa hehtaaria kohden, me olemme saaneet määrän pudotettua 60 kiloon hehtaarilta. Tämä on huomattava säästö ja ympäristöteko, Jokinen sanoo, ja jatkaa: – Olemme myös itse valmistamillamme syvämuokkaimilla palauttaneet maaperän sellaiseksi, että jokaisella pellollamme viihtyy nykyään runsain mitoin maaperän kunnolle tärkeitä lieroja. Jokinen huomauttaa, että erilaiset päättäjien asettamat ympäristövelvoitteet päätyvät usein pienviljelijöiden kannettavaksi.
– Toivon, että tekemäämme työtä arvostettaisiin yhteiskunnan tasolla enemmän ja päättäjät tutustuisivat asettamiensa velvoitteiden todellisiin vaikutuksiin viljelijöiden arjessa. Ylivelvoitteet eivät palvele ketään.
Tuoreus ja toimitusvarmuus ratkaisevat
Röding on ainoa yritys Suomessa, joka tuottaa kotimaista lehtikaalia vuoden ympäri. Röding on myös ainoa Cosmopolitan-salaatin kotimainen tuottaja. – Muita tuotteitamme ovat muun muassa lehtikaali, keräkaali, sydänsalaatti ja suomalaisten ikisuosikki jäävuorisalaatti, jonka taimia Rödingin Tilalla istutetaan kasvukaudella 14 viikon ajan joka viikko 55 000 kappaletta. Jokinen tunnustautuu varsinaiseksi yrittämisen monitoimimieheksi. Pulaa vapaa-ajasta ei pääse syntymään, sillä viljelyn ohessa hän pyörittää perustamaansa Electrobike Megastore -ketjua. – Electrobike edustaa laajaa valikoimaa sähköpyöriä ja pyöräilytarvikkeita. Vihannesten viljelyä ja pyöräilyähän yhdistävät mitä mukavimmalla tavalla terveystietoisuus ja ympäristöystävällisyys, Jokinen toteaa. Lopuksi Jokinen palaa vihanneskaupan hektisyyteen. Perhetausta pienviljelijänä ja vuosikymmenien kokemus yrittäjänä ovat tuoneet sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta.
– Vihannesalalla pärjääminen vaatii kykyä vastata kysyntään luotettavasti ja varmasti.
Me olemme vahva ja vakaa kauppakumppani ja pidämme sanamme aina.
Rödingin Tilat ja Tarhat Oy
– Vihannesten aatelia vuoden ympäri
• Lehtikaali
• Cosmopolitan-salaatti
• Jäävuorisalaatti
• Keräkaali
• Sydänsalaatti
Lue lisää: roding.fi
Teksti Vilma Hjorth
Verkkokauppa palvelee 24/7 www.sievishop.fi
Helsinki, Simonkatu 12 ma-pe 10-18, la 11-16
Sievi, Kantolantie 8 ma-pe 9-17, la 10-14
Tiesitkö - Jalkakivuistakin voi selviytyä voittajana
Kybun-jalkineilla Raija voi jälleen nauttia kävelylenkeistä ilman kipua
Vuosikymmenten työ keittäjänä jätti Raija Heinikosken jalkoihin jälkensä, ja kivun vuoksi hänen ei tehnyt mieli enää lenkkeilläkään. Apu löytyi kuitenkin Kybun kengistä, joiden avulla Raija voi jälleen nauttia päivittäisistä kävelylenkeistään.
Raija työskenteli 40 vuotta keittäjänä eri kouluissa, ja taakse jääneet työvuodet sisälsivät lukemattoman määrän seisottuja työtunteja ja käveltyjä kilometrejä. Työn kuorma alkoi tuntua myös jaloissa.
”Jalat olivat työuralla kovilla, ja vanhemmiten se alkoi tuntua. Lopulta jaloissa ja polvissa alkoi olla jo niin paljon kipua, ettei tehnyt enää mieli lenkkeilläkään”, hän kuvailee.
Liikkumisen ilo kuitenkin palautui, kun Heinikosken tuttava suositteli hänelle Kybun kenkiä. Sittemmin paluuta entisiin jalkineisiin ei ole ollut.
Kivut kaikkosivat, liikkumisen riemu palasi
Heinikoski hankki ensimmäiset Kybun-kenkänsä kaksi vuotta sitten, ja on ollut ostokseensa erittäin tyytyväinen –niin tyytyväinen, että suositteli kenkiä myös tyttärelleen, joka hankki sellaiset myös itselleen.
Tyytyväisyyteen oli perusteensa: uudet kengät palauttivat liikkumisen riemun.
”Kipua ei ole enää polvissa tai muuallakaan, ja nyt saatan taas käydä kahdesti päivässä neljän viiden kilometrin kävelylenkeillä. Kovimpien kipujen aikaan moinen ei käynyt edes ajatuksissa”, Heinikoski kertoo.
Jalkineet hoitavat kivun syytä, eivät oiretta
Kybun-jalkineilla vaikutetaan juuri oireet synnyttävään rasitukseen. Kimmoisa pohja pienentää jalkoihin kohdistuvaa painetta, mutta vaikutustapa on tätäkin moninaisempi.
Elastinen pohja on kuin nurmella kävelisi. Pohja ei ole ylituettu ja tuottaa koko ajan luonnollista venytystä ja stimulaatiota jalan lihaksille.
Lisäksi pienistä ilmakuplista koostuva pohja tuntuu mukavalta jalassa ja edistää jalan terveyttä. Kenkä myös ohjaa jalan asentoa parempaan askeleeseen. Nämä jalkoja hellivät kengät lievittävät monia tuki- ja liikuntaelinvaivoja.
Tule Medishop myymälään ja koe ainutlaatuinen walk-on-air tunne!
Medishop Helsinki
Topeliuksenkatu 3, Töölö puh 020 155 00 40 ma-ti 9 -18 ke-pe 9-17 la 10-15
Medishop Turku Viilarinkatu 5 Länsi 1 puh 020 155 00 42 ma-ti 10 -18 ke-pe 9-17 la 10-15
Tavanomaisiin kenkiin verrattuna Kybun kenkien ainutlaatuinen pohjarakenne tasaa kehon painon koko jalkapohjalle ja vaimentaa kantapäihin ja päkiöille kohdistuvat vahingolliset painekuormat.
Kuvien kengät 275 € - 305 €, lisäksi lukuisia muita malleja
Utua Espoo Exlusive
Utua Lysti
Utua Rauma 149€ 149€ 199€
Eino
Anton
Utua Lysti 149€
Friida XL 149€
Anne 139€
Viola 129€
Julianna 149€
159€
149€
Tuomo XL 139€
Mark 155€