Tulevaisuuden elintarviketeollisuus 5/2025

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

Lue lisää: businessopas.fi

Tulevaisuuden elintarviketeollisuus Tässä julkaisussa: Ruokahävikki on valtava haaste, joka aiheuttaa saman verran ilmastopäästöjä kuin lentoliikenne. sivu 2 Mitä on hybridiruoka ja voiko se nousta elintarviketeollisuuden kivijalaksi?

sivu 8 Suomella on erinomaiset edellytykset kestävän ja kasvavan ruokaviennin rakentamiseen.

sivu 9

Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto:

”Pakkausten kierrätys on elinkeinoelämän yhteinen tehtävä.”

2

Lue lisää: businessopas.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

06 Kari Luoto: Pakkausten kierrätys on elinkeinoelämän yhteinen tehtävä.

Ruokitaan kasvun kierrettä Elintarvikeala yhdistää ihmisten arjen, huoltovarmuuden ja kansainvälisen liiketoiminnan. Nyt jos koskaan on aika ravita ruokia ja juomia valmistavia yrityksiä kasvun aineksilla.

V

08 Emilia Nordlund: Nouseeko hybridiruoka elintarviketeollisuuden kivijalaksi?

Marleena Tanhuanpää johtaja Elintarviketeollisuusliitto ry

astuullinen ja kestävä kasvu vaatii määrätietoista työtä, tutkimusta ja innovaatioita. Kun ruokaketju investoi osaamiseen, digitalisaatioon ja yhteistyöhön, se ei ruoki pelkästään ihmisiä vaan myös tulevaisuuden kasvua.

Meillä on velvollisuus ruokkia oma väkemme, mutta samalla mahdollisuus olla kokoamme suurempi elintarvikealan toimija maailmassa. Merkittävänä työllistäjänä ruoka-ala lisää paikallista elinvoimaa. On aika tunnistaa ruoka-alan potentiaali huoltovarmuuden, viennin ja hyvinvoinnin kivijalkana.

tehokkuutta ja ennakoida kuluttajien tarpeita. Digitaaliset työkalut mahdollistavat myös paremman läpinäkyvyyden, vastuullisuuden seurannan ja ravitsemustiedon hyödyntämisen osana arjen ruokavalintoja.

Kasvun kierteen aikaansaaminen vaatii yhteistä suuntaa. Innovaatiot eivät synny tyhjiössä, vaan tiiviissä yhteistyössä tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisten toimijoiden välillä. Sääntelyn on oltava mahdollistavaa, ei tukahduttavaa.

Artikkelin asiantuntija on Elintarviketeollisuusliitto ry:n johtaja, Marleena Tanhuanpää.

Innovaatiot versovat tutkitusta tiedosta Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä (100 000 kpl) 13.5.2025 Tekijät: Iiro Niemi (050 328 2179, iiro.niemi@mediaplanet.com), Atte Korhonen, Maya Harjunpää, Oona Elo ja Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com www.mediaplanet.com Kansikuva: Kaupan liitto

facebook.com/businessopas @Mediaplanetfi Kierrätäthän tämän lehden

Elintarvikealan innovaatiot eli uudet tuotteet, teknologiat tai toimintamallit pohjautuvat pitkäjänteiseen tutkimukseen.

Ilman vahvaa tieteellistä perustaa ei synny ratkaisuja, joilla vastataan ilmastokriisiin, ravitsemuksen haasteisiin tai kuluttajien muuttuviin odotuksiin. Silti ruoka-ala jää usein tutkimus- ja innovaatiorahoitusten katveeseen, vaikka se on monialainen sektori, joka yhdistää biologian, ravitsemustieteen, teknologian ja käyttäytymistieteet.

Data on tämän päivän raaka-aine. Sen avulla voidaan optimoida raaka-aineiden käyttöä, parantaa tuotantoprosessien

•

•

•

•

Suomessa elintarviketeollisuus on kolmanneksi suurin teollisuudenala, EU:ssa suurin teollinen toimiala.

Elintarviketeollisuuden tuotannon liikevaihto on 13,8 miljardia euroa ja jalostusarvo 3 miljardia euroa (vuonna 2023).

Koko ruoka-ala työllistää 320 000 henkeä eli joka kahdeksannen työikäisen. Luvussa ovat mukana myös välilliset työpaikat.

Joka kymmenes veroeuro tulee Suomessa ruoka-alalta.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Ruokahävikin vähentäminen tehostaa liiketoimintaa ja säästää ympäristöä Kolmannes maailmassa tuotetusta ruoasta menee hävikiksi. Ruoan hävikki on valtava haaste, joka vaikuttaa paitsi ympäristöön myös talouteen.

Teksti Vilma Hjorth KUVA: RESQ CLUB

– Ruokahävikki aiheuttaa saman verran ilmastopäästöjä kuin lentoliikenne. Kiertotalouden tarjoamat ratkaisut kiinnostavatkin yhä enemmän niin ruoka-alan toimijoita kuin kuluttajia, sanoo ResQ Clubin toimitusjohtaja Sebastian Wikström.

ResQ Club on suomalainen, vuonna 2015 perustettu ylijäämätuotteiden digitaalinen markkinapaikka. Yrityksen kautta on pelastettu yli 17 miljoonaa hävikkiruoka-annosta tai muuta ”parasta ennen” -tuotetta joutumasta roskiin.

Wikström toteaa, että ruokaketjussa on useita kohtia, joissa hävikin vähentämistä voidaan tehostaa. Hävikki ei kuitenkaan koskaan täysin katoa.

– ResQ Clubin kaltaiset digitaaliset ratkaisut mahdollistavat alan toimijoille tehokkaan tavan kääntää hävikki tuottavaksi liiketoiminnaksi. Tällä hetkellä kauttamme noin 10 000 hävikkiannosta tai -tuotetta vuorokaudessa säästyy roskikselta.

Miten myyjä hyötyy ResQ Clubista?

Tukkukaupat mukaan hävikin torjumiseen ResQ Clubin kautta voi nyt ostaa hävikkiuhan alla olevia tuotteita myös suuremmissa tukkuerissä.

– Yhteistyöllä tukkujen kanssa pääsemme kattamaan yli 50 % Suomen ruokaket-

jun hävikistä. Kotikulma-palvelullamme tukkuerät tuodaan jakelupisteisiin lähemmäs kuluttajaa. Osa tukuista asioi myös suoraan sovellusta käyttävien vähittäisasiakkaiden kanssa.

Wikström näkee hävikin vähentämisen tuovan monenlaisia mahdollisuuksia alan toimijoille. Esimerkiksi ravintoloitsijat ovat kiinnostuneita innovoimaan isompien hävikkierien hyötykäyttöä.

Hävikin vähentäminen säästää sekä euroja että luontoa, joten toiminnan tarkasteleminen hävikin vähentämisen näkökulmasta voi olla inspiroivaa ihan jokaiselle.

– Oletpa kotikokki tai kauppias, tärkeintä on tiedostaa hävikin haaste ja tarttua siihen tehokkaasti. Ilmasto ei kysele miksi päästöt vähenevät – pääasia on, että ne vähenevät.

• • • ResQ Clubin toimitusjohtaja Sebastian Wikström (kuvassa) näkee hävikin vähentämisen tuovan monenlaisia mahdollisuuksia alan toimijoille.

Kassavirtaa hävikistä Uusia asiakkaita Vähemmän jätettä

Lue lisää: resq-club.com

MAINOSLIITE

Lue lisää: businessopas.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

3

Kaupallisessa yhteistyössä:

KUVAT: COCA-COLA FINLAND OY

Suomen CocaColan Théa Natri ja Sinebrychoffin Hanna Palomäki Sinebrychoffin tuotannon ytimessä, jossa juomien raakavesi suodatetaan.

Coca-Cola on sitoutunut korvaamaan kaiken juomiinsa kansainvälisesti käytetyn veden yhteistyössä mm. Coca-Cola Säätiön, juomavalmistajien ja ympäristöyhteistyökumppaneiden kanssa.

heikko. Näissä kohteissa pyritään paikallisesti korvaamaan käytetty vesi vuoteen 2035 mennessä.

Vesipihi juomatalo

Kaikki lähtee vedestä Vesi on elintarviketeollisuuden tärkein ja haavoittuvin luonnonvara. Ilmastonmuutos, vesivarojen ylikuormitus ja alueelliset riskit pakottavat yrityksiä tarkastelemaan veden käyttöään.

Liiketoiminnan kestävyys ja kilpailukyky edellyttävät vastuullista vedenkäyttöä.

Vesivastuullisuus rakentuu kolmelle peruspilarille:

Teksti Kati Halonen

– Vesi ei ole vain tuotteidemme raakaaine, vaan myös kriittinen osa tuotantoprosessia. Jotta liiketoiminta voidaan turvata pitkällä aikavälillä, veden käyttöön on suhtauduttava vastuullisesti. Veden saatavuus ei ole itsestäänselvyys, ja sen väheneminen on vakava riski paitsi tuotannolle myös koko toimintaympäristölle.

Puhumattakaan veden merkityksestä elämälle eli ihmisille, eläimille ja luonnolle, painottaa Coca-Cola Finland Oy:n yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö Thea Natri.

Coca-Cola on jo vuodesta 2010 panostanut merkittävästi vesien ja vesivarojen suojelemiseen maailmanlaajuisesti. Työ tehdään

Suomessa Coca-Colan juomat valmistaa Sinebrychoff, joka on panimoteollisuuden vesitehokkuuden edelläkävijä. Yhtiö käyttää keskimäärin vain 2,1 litraa vettä valmista juomalitraa kohden; panimotuotteisiin enemmän kuin virvoitusjuomiin, johtuen niiden monivaiheisesta prosessista. Saavutus perustuu vuosikymmenten innovaatioihin, tarkkaan tuotantosuunnitteluun ja jatkuvaan kehitystyöhön.

– Sinebrychoff on vähentänyt vedenkulutustaan ja käyttää nyt vuosittain yli 100 miljoonaa litraa vähemmän vettä kuin vuonna 2015, mikä vastaa 150 000 Cokistölkkilavaa. Korkea laatutaso vaatii vettä esimerkiksi sokerin pesemiseksi pois juomavaihtojen välissä. Vuonna 2024 käyttöönotettu uusi pesujärjestelmä säästää 15 miljoonaa litraa vettä vuodessa, kertoo Sinebrychoffin ympäristökoordinaattori Hanna Palomäki.

Veden- ja energiansäästö kulkevat usein käsi kädessä – vesitehokkuus on paitsi vastuullista, myös tuotannon kannalta järkevää.

– Vesitehokkuus on systemaattisen työn tulosta. Ja kun puhutaan suurista tuotantomääristä, pienetkin parannukset tuovat isoja säästöjä, toteaa Palomäki.

– Vesi on uhattuna kaikkialla maailmassa. Koska vesi on elintärkeää meille kaikille, meidän on suojeltava sitä.

Todellinen muutos vaatii eri sektoreiden yhteistyötä kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi luonnolle ja paikallisille ihmisille, Natri summaa.

aina yhteistyössä paikallisten juomavalmistajakumppaneiden ja ympäristötoimijoiden kanssa. Toimenpiteet keskittyvät vedenkäytön tehostamiseen, jätevesien asianmukaiseen käsittelyyn sekä vesitasapainon saavuttamiseen.

Coca-Cola on sitoutunut korvaamaan kaiken juomiinsa kansainvälisesti käytetyn veden yhteistyössä mm. Coca-Cola Säätiön, juomavalmistajien ja ympäristöyhteistyökumppaneiden kanssa.

Tavoite on saavutettu joka vuosi vuodesta 2015 lähtien, vuonna 2023 korvattiin 148 prosenttia käytetystä vedestä. Erityisesti keskitytään kahteensataan vesiriskialueeseen, joissa veden saatavuus tai laatu on

•

•

•

Tuotantolaitosten vesitehokkuutta parannetaan jatkuvasti prosesseja kehittämällä, teknologiaa uudistamalla ja tuotantosuunnittelua optimoimalla.

Vedenkäytön tasapainottaminen onnistuu vain toimivalla yhteistyöllä luotettavien kumppaneiden kanssa.

Vesiriskien tunnistaminen on edellytys liiketoiminnan jatkuvuudelle.

Lue lisää Coca-Colan ja Sinebrychoffin vesivastuullisuudesta: coca-cola.com/fi

4

Lue lisää: businessopas.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: NESTLÉ JA JOHANNA LIND

Nestlén yhteistyöviljelijä Samuli Leskelän mukaan uudistava viljely on matka, joka jatkuu, eikä tule koskaan valmiiksi. Samuli viljelee lastenruokalaatuista perunaa.

Alla olevassa kuvassa Suomen Nestlén viestintäpäällikkö Nina Hannola.

Ruoantuotannosta kestävämpää uudistavan viljelyn avulla Perinteinen tehoviljely on johtanut maaperän köyhtymiseen ympäri maailman ja ongelma on nähtävissä myös Suomessa. Maaperä on maailmanlaajuisesti saatava kuntoon, jotta ruoantuotannon tulevaisuus voidaan turvata.

Teksti Vilma Hjorth

– Kestävämpään ruoantuotantoon siirtymisellä varmistumme siitä, että meillä tulevaisuudessakin riittää syötävää.

Maaperästä on huolehdittava niin, että se antaa satoa vielä vuosikymmentenkin päästä, toteaa viestintäpäällikkö Nina Hannola Suomen Nestléltä.

Uudistava viljely on askel kohti kestävämpää ruoantuotantoa. Uudistavassa viljelyssä viljelyyn kuuluu joukko erilaisia viljelymenetelmiä riippuen siitä mitä kasvia viljellään ja missä päin maailmaa.

Tähtäimessä on se, että viljeltävän maaperän kasvukunto paranee.

Tuottavuutta voidaan lisätä kasvukunnon parantuessa Uudistavalla viljelyllä tavoitellaan paitsi parempaa maaperän kasvukuntoa myös luonnon monimuotoisuutta, toimivaa vesitaloutta ja hiilensidontaa.

– Uudistavasta viljelystä on maanviljelijälle monenlaista hyötyä. Ennen kaikkea sen tavoitteena on parantaa maaperän ja oman peltomaan kuntoa. Tämän seurauksena esimerkiksi tuotantopanok-

sia tarvitaan vähemmän, Hannola sanoo.

Mitä paremmassa kunnossa maaperä on, sitä paremmin se kestää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten tulvimista ja sadejaksoja. Terve maaperä sitoo tehokkaammin ravinteita, eivätkä ne huuhtoudu vesistöihin.

– Itämereen päätyvät ravinnevalumat ovat aiheuttaneet ongelmia laajoilla alueilla.

Hannola toteaa, että ruoantuotannossa viljelyn hiilidioksidipäästöt ovat merkittäviä, joten myös niihin pyritään uudistavalla viljelyllä vaikuttamaan.

– Puhumme hiiliviljelystä, jonka tarkoituksena on lisätä hiilen varastoitumista maaperään.

Viljelijät näkevät vastuullisuuden arvon Nestlén tavoitteena globaalisti on, että vuoteen 2030 mennessä kaikista yhtiön käyttämistä pääraaka-aineista puolet hankitaan uudistavan viljelyn tiloilta.

Yhtiö tähtää siihen, että sen viljelijät siirtyvät skaalautuvasti kestävämpään

ruoantuotantoon isossa mittakaavassa.

– Olemme sitoutuneet myös siihen, että vuoteen 2050 mennessä saavutamme nettonollapäästöt. Kyse ei ole vain ilmastotyöstä, vaan siitä, että meidän täytyy toimia ruoantuotannon kestävyyden kannalta, sanoo Hannola, ja jatkaa: – Niin sanottujen riskiraaka-aineiden, kuten kahvin ja kaakaon, saatavuus on jo haastettuna. Olemme yli 10 vuotta tehneet yhteistyötä kahvin ja kaakaon viljelijöiden kanssa. Kaikista pääraakaaineistamme tällä hetkellä noin 21 % tuotetaan uudistavan viljelyn tiloilla.

Suomessa Nestlé on tuonut markkinoille ensimmäiset lastenruokatuotteet, joiden juuresraaka-aineet on viljelty kotimaisilla uudistavan viljelyn tiloilla.

– Tavoitteemme Suomessa on, että vuoden 2026 loppuun mennessä kaikki PILTTI-tuotteissa käytetty peruna, porkkana, palsternakka ja sipuli tulevat uudistavan viljelyn tiloilta.

Nestléllä toivotaan, että yhtiön kaikki suomalaiset yhteistyöviljelijät innostuisivat uudistavasta viljelystä.

– Haluamme lisätä tietoisuutta uudistavasta viljelystä. Uudistavaa viljelyä harjoittavat yhteistyöviljelijämme ovat suoraan sanoneet, että he haluavat jättää lapsilleen hyvässäkunnossa olevan tilan, jotta peltoja on mahdollista viljellä tulevaisuudessakin.

Uudistavan viljelyn tavoitteita: • • • • •

Parempi pellon kasvukunto ja satovarmuus Vähentää riippuvuutta ostopanoksista Lisätä luonnon monimuotoisuutta Vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen Auttaa suojelemaan vesistöjä

Tutustu lisää: nestle.fi/vastuullisuus/ilmastositoumus/uudistava-viljely

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: businessopas.fi

5

Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: HELSINGIN MYLLY OY

Kuvassa Milla Rämö vastuullisuusviljelyohjelman kummisedän Kari Alasaaren pellolla.

Vastuullisuusviljelyohjelma tukee luonnon monimuotoisuutta, suojelee pörriäisiä, vähentää vesistökuormitusta ja sitoo hiiltä maaperään.

vuosina. Lopputuloksena on entistäkin laadukkaampaa ja ympäristöystävällisemmin tuotettua lähiruokaa.

– Kaikki voittavat: maaperä, vesistöt, pölyttäjät, viljelijät – ja ennen kaikkea puuron syöjät ja vehnästen leipojat.

Haluamme tehdä vastuullisuudesta hyvin käytännönläheistä, joten kehitimme oman resurssiviisaan täsmätavan kauran ja vehnän kasvattamiseen.

Teknologian rooli maataloudessa kasvaa jatkuvasti, ja uudet työkalut tekevät kestävistä viljelymenetelmistä helpompia toteuttaa. Viljelijät ovat konkreettisesti nähneet, kuinka nämä ratkaisut parantavat satotasoa ja vähentävät ympäristökuormitusta. Halusimme tehdä asioita vähän etupeltoon, Rämö painottaa.

Valitsemalla vastuullisesti viljellyt Myllärin Kaurahiutale 2.0 ja Vehnäjauho 2.0 -tuotteet edistät kestävää ruoantuotantoa, tuet suomalaisia viljelijöitä ja suojelet ympäristöä tuleville sukupolville.

Välkymmin viljelty -ohjelmassa on kolme pakollista vastuullisuustoimenpidettä: 1. Täsmälannoitus – Lannoitetaan tarkasti kasvin tarpeen, maaperän ravinnepitoisuuden ja sääolosuhteiden mukaan, mikä parantaa satoa ja vähentää ympäristövaikutuksia.

Valitse vastuullisesti viljeltyä viljaa Kuluttajien valinnoilla voidaan ruoantuotantoa ohjata kestävämpään suuntaan.

Vastuullisesti viljelty vilja parantaa maaperän hyvinvointia, edistää luonnon monimuotoisuutta, vähentää ilmastopäästöjä ja tuottaa laadukkaamman sadon.

Kestävä viljely hyödyttää niin viljelijää, ympäristöä kuin kuluttajaakin.

Teksti Kati Halonen – Hyvinvoiva maaperä on avainroolissa, se sitoo tehokkaasti hiiltä ja varastoi kosteutta, mikä auttaa kasveja kestämään sään ääri-ilmiöitä. Samalla oikeanlaiset viljelymenetelmät, kuten täsmälannoitus ja monipuolinen viljelykierto, vähentävät turhia päästöjä ja edistävät luonnon monimuotoisuutta, Helsingin Mylly Oy:n viestintäpäällikkö Milla Rämö kertoo.

Välkymmin viljelty Helsingin Mylly Oy:n Välkymmin viljelty -vastuullisuusviljelyohjelma tukee

luonnon monimuotoisuutta, suojelee pörriäisiä, vähentää vesistökuormitusta ja sitoo hiiltä maaperään.

Teknologian eli satelliittikuvien, mittarien, skannausten ja analyysien avulla viljelijä saa tietoa, mitä pelto tai kasvi tarvitsee. Tavoitteena on, että lannoite tukee mahdollisimman tehokkaasti viljan kasvua eikä valu ympäristöön.

Tilan koko peltopinta-ala hyödynnetään resurssitehokkaasti ja viljelykierrolla saadaan pienemmällä määrällä lannoitteita suurempi sato myös haasteellisimpina

2. Kukkivat kasvit viljelykierrossa – Ohjelmaan osallistuvat viljelijät viljelevät pörriäisiä hyödyttäviä kasveja, kuten rypsiä tai hernettä, osana viljelykiertoa. Palko- ja öljykasvit parantavat peltojen kasvukuntoa ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla pölyttäjille ruokaa.

3. Pölyttäjäystävälliset kasvinsuojeluaineet – Viljelijät sitoutuvat käyttämään vain sellaisia torjunta-aineita, jotka eivät vaaranna pölyttäjien elinolosuhteita. Tämä tukee pörriäiskantojen säilymistä ja sitä kautta koko ekosysteemin hyvinvointia.

Ohjelmaan valitut viljelijät ovat kokeneita ammattilaisia, jotka ovat sitoutuneita kehittämään viljelyään vastuullisempaan suuntaan. Ohjelmassa mukana olevat viljelijät saavat sekä koulutusta että mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjä muiden sopimusviljelijöiden kanssa.

Lue miten 90-vuotias suomalainen perheyritys Helsingin Mylly Oy tekee maailmasta paremman ja viljelystä välkymmän: myllarin.fi/valkymminviljelty Katso Kaura 2.0-viljelijä Mikko MäkiLatvalan videotervehdyksiä pellon laidalta: myllarin.fi/valkymminviljelty/terveiset-tiloilta

6

Lue lisää: businessopas.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE KUVA: KAUPAN LIITTO

Pakkausten kierrätys on elinkeinoelämän yhteinen tehtävä

Nyt on hetki vaikuttaa siihen, miten pakkausjäteasetuksen tavoitteet saavutetaan, korostaa Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto.

Helmikuussa voimaan tullut EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) haastaa koko elinkeinoelämän toimimaan resurssiviisaammin.

Teksti Kati Halonen

P

akkausjätteen vähentäminen, muovipakkausten kierrätyksen tehostaminen ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisen lisääminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä niin elinkeinoelämältä kuin kuluttajiltakin. Tavoitteet saavutetaan vain, jos jokainen toimija kantaa vastuunsa. Mutta miten varmistetaan, että sääntely tukee oikeasti ympäristön ja talouden kannalta kestäviä ratkaisuja?

– Asetus edellyttää, että kaikki pakkaukset ovat kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Yksi suurimmista haasteista on muovipakkausten kierrätys, jonka kierrätysastetta on yhä parannettava. Kauppa on sitoutunut tavoitteiden saavuttamiseen, mutta kuluttajien lajittelumotivaatio on ratkaisevassa roolissa. Tähän voidaan vai-

kuttaa tehokkaalla viestinnällä ja tiedotuksella, huomauttaa Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto.

Elintarvikealan ja muun elinkeinoelämän on yhdessä kehitettävä ratkaisuja, jotka tukevat sekä pakkausjätteen vähentämistä että elintarvikehävikin torjuntaa.

Kehittyneet muovipakkaukset auttavat vähentämään ruoan hävikkiä, mikä tarkoittaa vähemmän turhaa resurssien käyttöä ja päästöjä.

Myös yrityksiltä edellytetään entistä parempaa jätehuollon hallintaa. Tällä hetkellä liian moni organisaatio ohjaa pakkausjätteet energiajätteeseen erilliskeräyksen sijaan.

Pantillisten pakkausten kierrätysjärjestelmä tulee säilyttää

– EU:n ja kansallisen sääntelyn on tuettava aidosti resurssiviisaita ratkaisuja.

Suomessa pantillisten juomapakkausten kierrätysaste on maailman kärkeä, ja kuluttajat ovat tottuneet tehokkaaseen palautusjärjestelmään. PPWR:n tulkintaohjeet voivat kuitenkin pakottaa muutoksiin ilman todellisia ympäristöhyötyjä. Suomen hallituksen tulisi varmistaa, että toimiva panttijärjestelmä voidaan säilyttää, eikä sitä muuteta pelkän sääntelyn vuoksi, vaan ohjataan investoinnit aidosti vaikuttaviin kierrätysratkaisuihin. Nyt on hetki vaikuttaa siihen, miten pakkausjäteasetuksen tavoitteet saavutetaan järkevällä ja kestävällä tavalla – elinkeinoelämän, kuluttajien ja ympäristön parhaaksi, Luoto painottaa.

Kaupallisessa yhteistyössä: KUVA: PA-HU OY

Pa-Hu:n pakkaukset suunnitellaan aina tarpeen mukaan, välttäen ylipakkaamista ja materiaalihukkaa.

Tulevaisuuden elintarvikepakkaus suojaa, ohjaa ja viestii oikein Elintarvikepakkaukselta odotetaan ja vaaditaan enemmän kuin koskaan. Sen täytyy suojata, viestiä, ohjata ja erottua – kestävyyttä unohtamatta. Pa-Hulla tulevaisuuden elintarvikepakkaus syntyy asiakasymmärryksestä, arjen havainnoista ja tarkoituksenmukaisesta suunnittelusta.

Teksti Pa-Hu Oy

Y

ksi asia ei muutu: pakkauksen tärkein tehtävä on suojata tuotetta ja varmistaa, että se päätyy kuluttajalle ehjänä ja käyttökelpoisena. Hyvin suunniteltu pakkaus ehkäisee hävikkiä, tukee kylmäketjua ja toimii logistisesti tehokkaasti. Se myös opastaa – erityisesti, kun kyseessä on kuluttajalle uusi tuote, kuten kasviproteiinit.

Pakkaus tarpeen mukaisesti Pa-Hulla kierrätyskuitujen käyttö lisääntyy, mutta elintarviketurvallisuudessa materiaalivalinnoilla on erityinen merkitys – ensikuitu on usein toimivin ja turvallisin vaihtoehto. Paine kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen ei saa vaarantaa käytettävyyttä, joten turvallisuus varmistetaan tarvittaessa esimerkiksi ohuella muovikalvolla.

Pakkaukset suunnitellaan aina tarpeen mukaan, välttäen ylipakkaamista ja materiaalihukkaa – esimerkiksi räätälöityjen ja uudelleensuljettavien pakkausten suosio kasvaa erityisesti välipala- ja valmisruokatuotteissa.

Kuluttajat kaipaavat selkeyttä: mitä voi kierrättää ja miksi pakkaus on tehty näin?

Elintarvikealalla viherpesun riski on

Hyvin suunniteltu pakkaus ehkäisee hävikkiä, tukee kylmäketjua ja toimii logistisesti tehokkaasti. todellinen, ja hyvä tarkoitus voi kääntyä itseään vastaan. Pa-Hu käy keskustelua alan toimijoiden kanssa; tavoitteena on aina, että pakkauksen viesti on todenmukainen, selkeä ja vertailukelpoinen.

Vastuullinen pakkaus ei herätä kysymyksiä vaan vastaa niihin.

Kuusi E:tä ohjaavat suunnittelua Pakkausalan kuuden E:n sääntö varmistaa, että pakkaus toimii kokonaisuutena: • • • • • •

Erottuvuus tuo huomion Esteettisyys rakentaa mielikuvaa Elämyksellisyys luo muistijälkiä Ekologisuus tarkoittaa vastuullisia valintoja Ergonomia takaa helpon käsittelyn Ekonomia varmistaa järkevät kustannukset koko ketjussa

Lue lisää: pa-hu.fi

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: businessopas.fi KUVA: SUMI OY

Kierrätysasteen nosto alkaa arjen valinnoista

Lajittelu koetaan usein monimutkaiseksi, vaikka perusperiaate on yksinkertainen, huomauttaa Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka.

Pakkausten kierrätettävyydestä on tullut elintarviketeollisuudelle ja kaupalle kriittinen kysymys.

Teksti Kati Halonen

– Vuonna 2024 muovipakkauksista saatiin kerättyä noin puolet, pantittomien pakkausten kierrätysaste jää alle 30 prosenttiin.

Pantilliset pakkaukset mukaan lukien kokonaiskierrätysaste nousee noin 35 prosenttiin. EU:n 50 prosentin kierrätysastetavoitteen saavuttaminen edellyttää keräysasteen nostamista ja lajittelun tehostamista. Tämä vaatii kehittynyttä teknologiaa, joka vähentää rejektin määrää merkittävästi, sekä kemiallisen kierrätyksen integroimista osaksi kierrätysketjua täydentämään mekaanista kierrätystä, Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka kertoo.

Kierrätyksen onnistumiseksi pakkaukset on suunniteltava kierrätettäviksi, kuluttajien on lajiteltava ne oikein ja lajittelulaitosten on pystyttävä käsittele-

mään materiaalit tehokkaasti uusioraakaaineeksi.

– Elintarvikekelpoisen kierrätysmuovin saatavuus on merkittävä haaste. EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä muovipakkausten on sisällettävä vähintään 35 prosenttia ja elintarvikepakkausten 10 prosenttia kierrätysmuovia. PET-muovin kierrätystä lukuun ottamatta Euroopassa ei kuitenkaan ole mekaanisen kierrätyksen laitosta, joka tuottaisi elintarvikekelpoista kierrätysraaka-ainetta, Surakka toteaa.

Kuluttajakäyttäytyminen ratkaisee kierrätyksen onnistumisen Monet uskovat edelleen, ettei lajittelulla ole merkitystä, koska jätteet päätyvät lopulta polttoon. Myös arkiset käytännön

syyt, kuten asumisolosuhteet ja keittiön tilaratkaisut, voivat hankaloittaa lajittelua.

– Usein lajittelu koetaan monimutkaiseksi, vaikka perusperiaate on yksinkertainen: jos se on muovipakkaus ja tyhjä, se kelpaa keräykseen. Pakkauksia ei tarvitse pestä, kaikki pakkaukset käyvät läpi teollisen pesun ennen kierrätystä. Sen sijaan sähköelektroniikkaromu ja paristot eivät kuulu muovinkeräykseen, sillä ne voivat aiheuttaa tulipaloriskin, Surakka muistuttaa.

Kierrätyksestä puhuttaessa unohtuu usein, että pakkauksen ensisijainen tehtävä on suojata tuotetta kuljetuksen ja myyntiketjun aikana. Tuoteturvallisuus, säilyvyys ja hygienia ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat pakkausmateriaalin valintaan.

Jo kolmannes tuottajista on valinnut meidät sopimuskumppanikseen ja kauttamme kiertää noin neljännes Suomen kaikista pakkausjätevirroista.

Kaikki Sumin kierrätyskumppanit ovat kotimaisia toimijoita!

Olemme kierrätysmaksuhinnastossa tuottajalle kustannustehokkain niissä materiaalikategorioissa, joista suurin osa markkinoilla olevista pakkauksista on tehty Luomme kiertotaloustyöpaikkoja Suomeen ja lisäämme omavaraisuutta Kierrätysraaka-aine jää suomalaisen teollisuuden käyttöön Tarjoamme asiakkaillemme kierrätysvalmentajan palveluita ja neuvontaa

TEE TUOTTAJAVASTUUN SIIRTOSOPIMUS SUMIN KANSSA!

7

8

Lue lisää: businessopas.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

KUVA: VTT

Nouseeko hybridiruoka elintarviketeollisuuden kivijalaksi?

Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa ravinnosta saatavista proteiineista ja rasvoista on eläinperäisiä, mikä ei ole kestävää terveyden eikä ympäristön näkökulmasta. Hybridiruoka ei kuitenkaan pyri syrjäyttämään eläintuotantoa, vaan tasapainottamaan ja monipuolistamaan ruuantuotantoa yhdistämällä eläinperäisiä raaka-aineita, kuten lihaa, kalaa ja maitoa kasvipohjaisiin ainesosiin, uusiin kasviproteiineihin ja solumaatalouden tuotteisiin.

Teksti Kati Halonen

L

– Hybridiruoka ei ole uusi ilmiö.

Esimerkiksi levitteissä on jo kauan yhdistetty voita ja rypsiöljyjä.

Uutta on se, että hybridiruoka mahdollistaa entistä innovatiivisemman yhdistelyn – ei vain perinteisten raaka-aineiden, vaan myös elintarviketeollisuuden sivuvirtojen, haastavien raaka-aineiden kuten roskakalan sekä solumaatalouden uusien proteiini- ja rasvaratkaisujen kesken. Hybridiruoka ei ole kompromissi kasvi- ja eläinperäisten tuotteiden välillä, vaan keino parantaa ruuan ympäristöjalanjälkeä ja ravintoarvoja. Uusilla tuotantoteknologioilla voimme hyödyntää aiemmin hukattuja raaka-aineita ja samalla kehittää parempia, kestävämpiä tuotteita, huomauttaa VTT:n teollisen biotekniikan ja ruoka-alueen tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund.

Yksi lupaavimmista kehityssuunnista on solumaatalous, jossa kasvipohjaisia sivuvirtoja voidaan hyödyntää ravinteina soluviljelmissä. Kasvimateriaaleja voidaan

käyttää myös solukasvatuksessa scaffoldtyylisesti tukirakenteina.

Kuluttajien valintoja ohjaavat yhä maku ja hinta Hybridiruoka säilyttää tutut maut ja valmistustavat samalla kun se tutustuttaa kuluttajat uusiin innovaatioihin.

Elintarviketeollisuudelta uusien ainesosien käyttöönotto ei vaadi suuria investointeja, vaan se voidaan toteuttaa nykyisissä tuotantoketjuissa. Suomessa haasteena on ainesosateollisuuden vähäisyys. Tämä on samalla mahdollisuus: kiertotalouden ratkaisut voivat hyödyntää elintarviketeollisuuden sivuvirtoja uusien, korkean lisäarvon ainesosien tuotannossa.

– Hybridiruoka tukee kestävää ruuantuotantoa sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta. Kyse ei ole vastakkainasettelusta vaan yhdessä tekemisestä. Hybridiruoka tarjoaa paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös alkutuottajille, Nordlund painottaa.

Kuvassa VTT:n teollisen biotekniikan ja ruoka-alueen tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Onnistunut pakkaus viestii vahvasti ja suojaa tarkoituksenmukaisesti KUVA: ER-PAKKAUS OY

Muutama ohikiitävä sekunti - sen verran aikaa pakkauksella on kiinnittää kuluttajan huomio. Pakkauksella onkin merkittävä rooli huomiotaloudessa.

Teksti Vilma Hjorth – Hyvä pakkaus vetää huomion puoleensa nopeasti ja saa tekemään ostopäätöksen.

Samalla pakkauksen on suojattava tuotetta riittävästi ja oltava helppokäyttöinen, sanoo ER-Pakkaus Oy:n toimitusjohtaja Tommi Rantala.

ER-Pakkaus Oy on vuonna 1994 perustettu suomalainen perheyritys, joka valmistaa noin 27 miljoonaa pakkausta vuodessa.

Rantala toteaa, että pakkauksilla on iso rooli tuoteviestinnässä ja niitä uudistetaan esimerkiksi trendivärien tai sesongin mukaan. Toimivuuden kannalta on tärkeä huomioida pakkauksen kuljetus- ja käsittelytavat ja erilaiset myyntiympäristöt.

– Esimerkiksi volyymituotteissa pakkauksen rakentaminen helposti täytettäväksi on tärkeää. Jos samaa pakkausta käytetään sekä kuljettamiseen että myymiseen, on sen oltava riittävän kestävä ja suojaava, mutta tuettava samalla brändimielikuvaa.

Ympäristöystävällinen täyden palvelun pakkaustalo Ympäristöarvot ovat ER-Pakkauksen toiminnassa tärkeässä roolissa, ja tämä tukee myös asiakkaitten vastuullisuustavoitteiden toteutumista.

– Kaikki materiaalimme ovat kierrätettäviä ja täyttävät elintarvikekosketukseen liittyvät turvallisuusvaatimukset.

Ympäristövastuullisuus näkyy tuotannossamme ja toiminnassamme monin tavoin.

Nopeus, laatu ja kustannustehokkuus ovat tärkeitä toiminnan kulmakiviä hektisellä pakkausalalla.

– Mitä tahansa pahvi- ja kartonkipakkaukselta vaaditaankin, henkilökuntamme rautaisella ammattitaidolla toteutamme koko prosessin itse suunnittelusta tuotantoon asti.

Lopuksi Rantala kertoo esimerkin siitä, miten pakkaus voi myös yllättää hauskasti.

– Olemme esimerkiksi suunnitelleet asiakkaamme joulukakuille pakkauksen, josta sai askarreltua linnunpesän.

Parhaat pakkaukset muistetaan.

ER-Pakkaus - Asiakaslähtöisiä pakkauspalveluita • • • • • Kuvassa ER-Pakkaus Oy:n toimitusjohtaja Tommi Rantala.

Ajan ja resurssien säästö Räätälöidyt ratkaisut Laadun varmistus Ympäristövastuu Joustava yhteistyö

Lue lisää: er-pakkaus.fi

MAINOSLIITE

Lue lisää: businessopas.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

9 KUVA: RUOKATIETO YHDISTYS

Maailman onnellisin kansa rakentaa kestävää ruokavientiä Suomalaisen elintarviketuotannon vahvuuksia ovat ensiluokkainen elintarviketurvallisuus, pitkät ja valoisat kasvukaudet sekä innovatiivinen teknologiaosaaminen, joita tukevat puhdas vesi ja raikas ilma. Kun mukaan lisätään vastuullisuus ja terveellisyys, Suomella on erinomaiset edellytykset kestävän ja kasvavan ruokaviennin rakentamiseen.

Teksti Kati Halonen – Maabrändin vahvistaminen on elintärkeää, jotta Suomen tuotteet erottuvat globaaleilla markkinoilla. Suomen puhdas luonto, maailman onnellisin kansa -status ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ovat vahvuuksia, joita voidaan hyödyntää myös ruokaviennin markkinoinnissa, huomauttaa Ruokatieto Yhdistyksen ruokaviennin kasvujohtaja Jukka Vainionpää.

Suomen kannattaa panostaa vientimarkkinoilla korkean lisäarvon tuotteisiin, sillä bulkkituotteiden vienti ei ole kannattavaa.

Olemme edelläkävijöitä muun muassa laktoosittomissa meijerituotteissa, gluteenittomissa ja luomukauratuotteissa sekä uusissa kasviproteiineissa.

Elintarvikeviennin kaksinkertaistaminen vaatii pitkäjänteistä panostusta Suomen elintarvikevienti ylitti ensimmäistä kertaa kahden miljardin euron rajan vuonna 2022. Viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä on kunnianhimoinen tavoite,

jonka saavuttaminen edellyttää strategisia toimia ja koko ruokaketjun yhteistyötä.

– Viennin kaksinkertaistaminen edellyttää korkean jalostusasteen tuotteita, innovatiivista elintarviketeknologiaa, vahvaa yhteistyötä elintarvikeyritysten ja valtion välillä sekä tehokasta vientimarkkinointia.

Erityisesti uusien markkinoiden avaaminen ja kaupan esteiden madaltaminen vaativat koordinoitua panostusta. Suomessa yritykset ovat usein toimineet yksin liian pienillä resursseilla, mutta nopein kasvu syntyy nykyisten toimijoiden toimintojen tehostamisesta. Samalla on tärkeää tukea startupeja ja uusia yrityksiä, jotka suuntaavat suoraan kansainvälisille markkinoille, Vainionpää muistuttaa.

Vientiin panostaminen hyödyttää koko ruokaketjua – alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen ja kotimaiseen kauppaan asti.

Kun vienti kasvaa ja jalostusaste nousee, koko elintarviketeollisuus kehittyy kilpailukykyisemmäksi.

Maabrändin vahvistaminen on elintärkeää, jotta Suomen tuotteet erottuvat globaaleilla markkinoilla, Ruokatieto Yhdistyksen ruokaviennin kasvujohtaja Jukka Vainionpää korostaa.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Ruokavientiin halutaan kasvua – private label kiinnostavin suunta KUVAT: FENNOPROMO OY

Ruoka-alan tavoitteena on elintarvikeviennin kiihdyttäminen vahvaan nousuun. Mitkä ovat kiinnostavimmat kasvun suunnat? Private labeliin sisältyy suomalaisten läpimurron mahdollisuus.

Teksti Fennopromo Oy Private label on vahvin kehitystrendi tämän hetken kansainvälisessä vähittäiskaupassa. Kaupan omilla merkeillä valmistettujen eli private label -tuotteiden markkinaosuus oli Länsi-Euroopassa vuonna 2024 jo 39 prosenttia. Globaali kasvu kohosi 47 prosenttiin koko kaupan alan kasvusta. Nousun ennustetaan jatkuvan huimana.

Kuluttajien mielestä kaupan merkit alkavat olla laadultaan yhtä hyviä, elleivät jopa parempia, kuin brändimerkit.

Edelläkävijät Suomesta ovat jo tunnistaneet potentiaalin. Yritysten eniten suosimat kansainväliset messut, joissa ne etsivät uusia asiakkaita, ovat jokavuotiset PLMA-messut Hollannissa.

Premium private labelissa iskun paikka – Ostovoimaisimmat kuluttajat haluavat löytää myös private label -tuotteista valinnanvaraa ja korkeaa laatua, sanoo elintarvikeviennin asiantuntija Juha Korhonen

Toukokuiset PLMA-messut Hollannissa ovat yritysten eniten suosima kansainvälinen tapahtuma uusien asiakkaiden etsimiseen.

FINLABEL-hankkeesta.

Kansainväliset ketjut haluavat erottua kilpailijoistaan luomalla omia premium -tuotesarjoja. Tähän ketjut hakevat innovatiivisia valmistajakumppaneita.

– Esimerkiksi ilmastoystävällisiä, erikoisruokavalio- ja gourmet-tuotteita myydään maailmalla korkean lisäarvon private label -tuotteina.

Premiumissa aukeaa ruokaviennin erityinen mahdollisuus. Meillä on ominaisuuksia, jotka voimme vihdoin saada tuotteistettua aiempaa kannattavammin.

Voimme hyödyntää pohjoisia raaka-aineitamme, luonnonmukaisuutta, kestävyyttä ja maailman parasta elintarviketurvaa innovoidaksemme asiakaslähtöisiä lisäarvotuotteita.

– Vahvuutemme puoltavat keskittymistä palvelulähtöiseen sopimusvalmistukseen ja ylimmän hintapisteen tuotekategorioihin, Korhonen toteaa.

FINLABEL-hanke valmentaa yrityksiä tunnistamaan ja nostamaan esille tuotteidensa premium-laadun ja palvelemaan juuri näitä tuotteita etsiviä kansainvälisiä asiakkaita.

Kiinnostaako private label -vienti?

Kehitä taitojasi FINLABEL-hankkeessa.

Hankkeeseen on saatu EU:n maaseuturahoitusta ELY-keskuksesta.

Lue lisää: finlabel.fi

10 Lue lisää: businessopas.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE KUVA: GETTY IMAGES

Ruokaturvallisuus on koko ketjun asia

Jokainen toimitusketjun lenkki alkutuottajista kuluttajiin on kriittisessä roolissa ruoan turvallisuuden varmistamisessa.

Elintarviketeollisuuden turvallisuusongelmat ja laatuvaatimuksista tinkiminen voivat aiheuttaa vakavia terveysriskejä ja taloudellisia tappioita. Jokainen toimitusketjun lenkki alkutuottajista kuluttajiin on kriittisessä roolissa ruoan turvallisuuden varmistamisessa.

Teksti Kati Halonen

– EU edellyttää, että elintarvikealan yrityksillä on käytössä hätävalmiussuunnitelma ja järjestelmä, joka mahdollistaa sekä käytettyjen raakaaineiden ja tuotteiden että myytävien elintarvikkeiden jäljittämisen. Jäljitysjärjestelmät voivat olla varsin monimutkaisia. Yrityksen on tunnettava yksi askel taaksepäin ja yksi askel eteenpäin, mistä raaka-aineet on hankittu ja kenelle valmistettu tuote myydään, muistuttaa Peter Hoejskov, joka työskentelee kansainvälisen elintarviketurvallisuuden teknisenä asiantuntijana Maailman terveysjärjestössä (WHO).

Tuotteiden jäljitettävyys perustuu tuote- ja eräkoodeihin. Perinteisen EAN-koodin rinnalla käytetään usein

QR-koodia. Kaksiulotteinen viivakoodi voidaan skannata sekä kassapäätteellä että älypuhelimella, jolloin pakkauksissa tarvitaan vain yksi viivakoodi.

2D-koodiin mahtuu myös enemmän koko ketjua palvelevaa tietoa. Kuluttajat eivät enää kuulu jäljitettäviin asiakkaisiin.

HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Points) -järjestelmä on osa elintarvikehuoneiston omavalvontaa, jonka tarkoituksena on tunnistaa kriittiset työ- ja käsittelyvaiheet, joihin sisältyy mahdollinen terveysvaara.

– HACCP-menettely edellyttää oman toiminnan tuntemisen lisäksi monipuolista asiantuntemusta muun muassa käsiteltävistä raaka-aineista,

Yrityksen on tunnettava yksi askel taaksepäin ja yksi askel eteenpäin. tuotteista, elintarvikkeen käsittelytavoista ja jakeluketjusta. HACCP-järjestelmän huolellinen noudattaminen on erittäin tärkeää, sillä usein elintarviketurvallisuusongelmat aiheutuvat prosessi- tai järjestelmävirheistä, Hoejskov toteaa.

Kaupallisessa yhteistyössä: KUVA: KAVLI OY

Johnny’s -kastikkeet, -majoneesit ja -sinapit löydät K- ja S-ryhmän kaupoista kautta maan.

Tämä ei ole hampurilainen – tämä on Johnny’s -elämys Kesä on täällä ja se tarkoittaa vain yhtä asiaa: on aika päästää maku irti. Ei enää puolivillaisia grilliiltoja, nyt mennään täysillä. Johnny’s on se kaveri, joka ei pelkää laittaa pöytään vähän enemmän makua, vähän enemmän tulisuutta, vähän enemmän kaikkea.

Teksti Kavli Oy

U

nohda tylsät kastikkeet ja varovaiset mausteet. Johnny’sin kanssa grillaus on makujen street party, sopivasti savua, ripaus potkua, makeaa siinä missä suolaistakin. Ja mikä parasta, tämä ei vaadi monimutkaista kikkailua. Riittää, että avaat purkin ja annat mennä.

Smoky Sunset Burger – eli se hampurilainen, josta puhutaan vielä syksylläkin Kun tämän olet testannut, paluuta mauttomaan grillaukseen ei ole.

1. Paahda briossisämpylät rapeiksi.

Voitele sisäpinnat kevyesti voilla, grillaa kunnes pinta on kullanruskea. Aloita

täytteiden kokoaminen salaatinlehdellä, se suojaa sämpylää kastikkeiden kosteudelta.

2. Valitse pihvi mielesi mukaan.

Mehevä liha tai maukas kasvisvaihtoehto toimii molemmat. Grillaa pintaan kauniit raidat.

3. Nosta pihvi sämpylän ja salaatin

Johnny’sin kanssa grillaus on makujen street party, sopivasti savua, ripaus potkua, makeaa siinä missä suolaistakin.

päälle ja lisää Kavli Burger Cheese Chili -juustokastike. Aika kiva pikku potku!

4. Jatka rapealla pekonilla tai grillatulla sieniviipaleella. Lisää päälle karamellisoitua sipulia makua syventämään.

5. Nyt se tärkein. Reilusti Johnny’s Smoky Chipotle -majoneesia ja aavistus makeaa Pineapple Chipotle -BBQ-kastiketta. Juuri sen verran, että osa soosista valuu tahattomasti sormille.

6. Lopuksi päälle toinen sämpylänpuolikas. Paina kevyesti. Katso, ihaile.

Syö.

Jos haluat viedä tämän vielä pidemmälle, tarjoile burgeri rapeiden ranskalaisten tai grillattujen maissintähkien kanssa. Dipeiksi sopivat esimerkiksi Johnny’s Ketchup Jalapeño tai Mango Habanero -majoneesi. Kylmä juoma kylkeen ja kesä ei juuri paremmaksi muutu.

Johnny’s -kastikkeet, -majoneesit ja -sinapit löydät K- ja S-ryhmän kaupoista kautta maan.

Tutustu tuotteisiin ja muihin resepteihimme: kavli.fi

MAINOSLIITE

Lue lisää: businessopas.fi 11

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Kaupallisessa yhteistyössä:

KUVA: GETTY IMAGES

Röding on ainoa yritys Suomessa, joka tuottaa kotimaista lehtikaalia vuoden ympäri.

Vihannesten tuotanto tällä tasolla vaatii paitsi pitkää kokemusta ja syväosaamista, myös jatkuvaa ajan hermolla olemista.

– Me käytämme esimerkiksi biohajoavia kalvoja, joiden ansiosta lannoitteet eivät huuhtoudu vesistöihin. Isämme aikana typpeä meni peltoihin 120 kiloa hehtaaria kohden, me olemme saaneet määrän pudotettua 60 kiloon hehtaarilta. Tämä on huomattava säästö ja ympäristöteko, Jokinen sanoo, ja jatkaa: – Olemme myös itse valmistamillamme syvämuokkaimilla palauttaneet maaperän sellaiseksi, että jokaisella pellollamme viihtyy nykyään runsain mitoin maaperän kunnolle tärkeitä lieroja.

Jokinen huomauttaa, että erilaiset päättäjien asettamat ympäristövelvoitteet päätyvät usein pienviljelijöiden kannettavaksi.

– Toivon, että tekemäämme työtä arvostettaisiin yhteiskunnan tasolla enemmän ja päättäjät tutustuisivat asettamiensa velvoitteiden todellisiin vaikutuksiin viljelijöiden arjessa. Ylivelvoitteet eivät palvele ketään.

Tuoreus ja toimitusvarmuus ratkaisevat

Kotimaista lehtikaalia on saatavilla vuoden ympäri Sipsejä, patoja, wokkeja ja salaatteja – lehtikaali on löytänyt tiensä lautasillemme, ja syystä. Monikäyttöinen lehtikaali on verraton voimaruoka, joka sisältää runsaasti vitamiineja ja hivenaineita. Tämä hyvin säilyvä ja helppokäyttöinen keittiön luottovihannes kestää jopa pakastamista.

Teksti Vilma Hjorth

– Kaalit ovat monipuolisia vihanneslaatikon aarteita. Suomalaiset perinneherkut kuten kaalilaatikko, -keitto ja -kääryleet kannattaa nekin muistaa, kun haluaa nauttia terveellistä, maukasta ja edullista ruokaa. Kaalit vastaavat myös ravintoloiden ja ruokateollisuuden tarpeisiin, toteaa Rödingin Tilat ja Tarhat Oy:n viljelijä Jani Jokinen.

Rödingin Tarhat keskittyy lehtikaalin ympärivuotiseen kasvatukseen Kouvolassa ja Pälkäneellä sijaitseva Rödingin Tila keskittyy avomaaviljelyyn. Jokisen veljekset ovat vihannesviljelijöitä kolmannessa polvessa.

– Vihannesten tuotanto tällä tasolla

vaatii paitsi pitkää kokemusta ja syväosaamista, myös jatkuvaa ajan hermolla olemista. Meillä töitä ei tehdä virka-aikojen mukaan, vaan joka päivä säätilojen ja vuodenaikojen asettamia vaatimuksia herkästi kuunnellen.

Kuluttajat suosivat puhtaasti viljeltyä Kuluttajat odottavat vihanneksilta paitsi hyvää makua ja tuoreutta, myös ympäristöystävällisyyttä. Rödingin tuotantoa on kehitetty luontoa kunnioittavaksi jo vuosikymmenien ajan. Kaikki salaatit ja kaalit viljellään ilman kemiallisia torjunta-aineita. Rödingin vihanneksilla onkin IP-sertifikaatti.

Röding on ainoa yritys Suomessa, joka tuottaa kotimaista lehtikaalia vuoden ympäri. Röding on myös ainoa Cosmopolitan-salaatin kotimainen tuottaja.

– Muita tuotteitamme ovat muun muassa lehtikaali, keräkaali, sydänsalaatti ja suomalaisten ikisuosikki jäävuorisalaatti, jonka taimia Rödingin Tilalla istutetaan kasvukaudella 14 viikon ajan joka viikko 55 000 kappaletta.

Jokinen tunnustautuu varsinaiseksi yrittämisen monitoimimieheksi. Pulaa vapaa-ajasta ei pääse syntymään, sillä viljelyn ohessa hän pyörittää perustamaansa Electrobike Megastore -ketjua.

– Electrobike edustaa laajaa valikoimaa sähköpyöriä ja pyöräilytarvikkeita.

Vihannesten viljelyä ja pyöräilyähän yhdistävät mitä mukavimmalla tavalla terveystietoisuus ja ympäristöystävällisyys, Jokinen toteaa.

Lopuksi Jokinen palaa vihanneskaupan hektisyyteen. Perhetausta pienviljelijänä ja vuosikymmenien kokemus yrittäjänä ovat tuoneet sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta.

– Vihannesalalla pärjääminen vaatii kykyä vastata kysyntään luotettavasti ja varmasti.

Me olemme vahva ja vakaa kauppakumppani ja pidämme sanamme aina.

Rödingin Tilat ja Tarhat Oy – Vihannesten aatelia vuoden ympäri • • • • •

Lehtikaali Cosmopolitan-salaatti Jäävuorisalaatti Keräkaali Sydänsalaatti

Lue lisää: roding.fi

12 Lue lisää: businessopas.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

Verkkokauppa palvelee 24/7

www.sievishop.fi

Anne 139€

Viola 129€

Julianna 149€

Tuomo XL 139€

Anton 149€

Utua Lysti 149€

Eino 159€

Friida XL 149€

Mark 155€

Utua Espoo Exlusive 199€

Utua Rauma 149€

Utua Lysti 149€

Helsinki, Simonkatu 12 ma-pe 10-18, la 11-16

Sievi, Kantolantie 8 ma-pe 9-17, la 10-14

Tiesitkö - Jalkakivuistakin voi selviytyä voittajana Kybun-jalkineilla Raija voi jälleen nauttia kävelylenkeistä ilman kipua Vuosikymmenten työ keittäjänä jätti Raija Heinikosken jalkoihin jälkensä, ja kivun vuoksi hänen ei tehnyt mieli enää lenkkeilläkään.

Apu löytyi kuitenkin Kybun kengistä, joiden avulla Raija voi jälleen nauttia päivittäisistä kävelylenkeistään.

Raija työskenteli 40 vuotta keittäjänä eri kouluissa, ja taakse jääneet työvuodet sisälsivät lukemattoman määrän seisottuja työtunteja ja käveltyjä kilometrejä. Työn kuorma alkoi tuntua myös jaloissa. ”Jalat olivat työuralla kovilla, ja vanhemmiten se alkoi tuntua.

Lopulta jaloissa ja polvissa alkoi olla jo niin paljon kipua, ettei tehnyt enää mieli lenkkeilläkään”, hän kuvailee.

Liikkumisen ilo kuitenkin palautui, kun Heinikosken tuttava suositteli hänelle Kybun kenkiä. Sittemmin paluuta entisiin jalkineisiin ei ole ollut.

Kivut kaikkosivat, liikkumisen riemu palasi Heinikoski hankki ensimmäiset Kybun-kenkänsä kaksi vuotta sitten, ja on ollut ostokseensa erittäin tyytyväinen – niin tyytyväinen, että suositteli kenkiä myös tyttärelleen, joka hankki sellaiset myös itselleen.

Tyytyväisyyteen oli perusteensa: uudet kengät palauttivat liikkumisen riemun. ”Kipua ei ole enää polvissa tai muuallakaan, ja nyt saatan taas käydä kahdesti päivässä neljän viiden kilometrin kävelylenkeillä. Kovimpien kipujen aikaan moinen ei käynyt edes ajatuksissa”, Heinikoski kertoo.

Jalkineet hoitavat kivun syytä, eivät oiretta Kybun-jalkineilla vaikutetaan juuri oireet synnyttävään rasitukseen. Kimmoisa pohja pienentää jalkoihin kohdistuvaa painetta, mutta vaikutustapa on tätäkin moninaisempi.

Elastinen pohja on kuin nurmella kävelisi. Pohja ei ole ylituettu ja tuottaa koko ajan luonnollista venytystä ja stimulaatiota jalan lihaksille.

Lisäksi pienistä ilmakuplista koostuva pohja tuntuu mukavalta jalassa ja edistää jalan terveyttä. Kenkä myös ohjaa jalan asentoa parempaan askeleeseen. Nämä jalkoja hellivät kengät lievittävät monia tuki- ja liikuntaelinvaivoja.

Tule Medishop myymälään ja koe ainutlaatuinen walk-on-air tunne!

Medishop Helsinki Topeliuksenkatu 3, Töölö puh 020 155 00 40 ma-ti 9 -18 ke-pe 9-17 la 10-15 Medishop Turku Viilarinkatu 5 Länsi 1 puh 020 155 00 42 ma-ti 10 -18 ke-pe 9-17 la 10-15

Tavanomaisiin kenkiin verrattuna Kybun kenkien ainutlaatuinen pohjarakenne tasaa kehon painon koko jalkapohjalle ja vaimentaa kantapäihin ja päkiöille kohdistuvat vahingolliset painekuormat.

Kuvien kengät 275 € - 305 €, lisäksi lukuisia muita malleja