PÄÄKIRJOITUS
Ensilumi on varma merkki kesätyöhakujen alkamisesta Joulukalentereiden ilmestyminen kauppoihin tuntuu aikaistuvan joka vuosi, mutta niin tuntuu aikaistuvan myös kesätyöhakujen alku. Tämän lehden ilmestyessä monet haut ovat jo pitkällä, ja nopeimmat hakijat ovat jo kesäpestinsä sopineet. Oma näkemykseni on, että kesätöiden ja työharjoittelujen merkitys on kasvanut entisestään. Näkemys pohjautuu syventymisen painottumiseen myöhäisempään vaiheeseen opinnoissa opinto-ohjelmien uudistusten myötä. Lisäksi vaaditaan enemmän itseohjautumista syventävien kurssien valitsemisessa, kun vaihtoehtoja on monia, mutta vain osa mahtuu opintojen suorittamisen määräaikoihin. Valintojen teossa auttaa merkittävästi työkokemuksista saatu tieto siitä, mikä itseä kiinnostaa ja millaisia taitoja saattaisi tulevaisuuden työtehtävissä tarvita ja haluta hallita. Yritykset: palkatkaa harjoitteluihin opiskelijoita jo ensimmäisestä vuodesta lähtien, miksei jopa jo korkeakouluopintojen alkamista edeltävänä kesänä, jos vain hakijoita on. Etenkin ”haalarihommissa” opinnoissa pitkälle eteneminen ei ole yhtä tärkeää kuin kiinnostus päästä näkemään ja oppimaan käytännössä. Opiskelijalle työkokemus on vahva opastin, kun opintojen suuntaan vaikuttavia päätöksiä tehdään vasta yleisten peruskurssien käymisen jälkeen. Tekniikan Akateemisten Graduate Survey:n perusteella Aallon Kemian tekniikan korkeakoulusta valmistuneista 96% piti opiskelujen aikaista oman alan työkokemusta tärkeänä tai erittäin tärkeänä tekijänä. Laajemmin Suomen kaikilla tekniikan ja arkkitehtuurin koulutusaloilla vastanneista vähintään 55% piti työkokemusta erittäin tärkeänä. Työnantajan puolelta asiaa tarkasteltaessa kesäharjoittelijoiden myötä on erinomainen mahdollisuus päästä tutustumaan uusiin tekijöihin ja rakentaa hyvää työnantajakuvaa opiskelijoiden keskuudessa.
Hoitakaa siis erityisesti rekrytointiprosessi sekä harjoittelijoiden opastus ja ohjaus hyvin. He kertovat kokemuksistaan kanssaopiskelijoille ja toimivat usein myös oppaina nuorille kansainvälisille osaajille. Työnantajan kannattaa myös kuulostella kesätyöntekijöiden opintokuulumisia. Tästä voi nimittäin saada arvokastakin tietoa työmarkkinoille keskimäärin 1-5 vuoden päästä saapuvista tekijöistä. Tietoisuus tulevaisuuden työvoimasta on helppoa riskienhallintaa, jota kenenkään ei kannata jättää tekemättä. Ei ole varmaa, että tekijöitä riittäisi kaikille tulevaisuudessa, tai edes tänään, jos olen oikein ymmärtänyt. Tämän vuoden Materia-lehden aiemmissakin pääkirjoituksissa on puhuttu uusien ja osaavien tekijöiden riittävyydestä tulevaisuudessa. Positiivisena kehityskulkuna erityisesti materiaalitekniikan alalta voidaan nähdä kasvaneet opiskelijamäärät esimerkiksi Aallossa, jossa ensi vuonna voimaan tulevan portfoliouudistuksen tavoitteena on parantaa metallipuolen opintojen löydettävyyttä. Hyvä esimerkki edistyksestä on myös Aallon lisääntynyt yhteistyö XAMK:n ja SAMK:n kanssa. Se parantaa mahdollisuuksia jatkaa opintoja yliopiston maisteriohjelmissa amk-taustalta. Näissä tapauksissa kuitenkin henkilöt ovat jo korkeakouluissa ja he voivat siellä ohjautua vuoriteollisuuteen. Erittäin tärkeää onkin rohkaista nuoria kiinnostumaan (vuori)teollisuudesta työpaikkana ja hakeutumaan soveltuviin opintoihin. Tässä me kaikki alan nykyiset tekijät olemme yhtä lailla tärkeässä roolissa. Jokainen positiivinen uutinen, uusi innovaatio, tarina hyvästä yhteishengestä tai vaikka tilaisuus nähdä sulaa terästä livenä voi sytyttää kipinän hakeutua alalle. Haasteellisesta markkinatilanteesta riippumatta pitäkäämme huoli siitä, että näitä tilaisuuksia on nyt ja jatkossakin! ▲ MAURI KOSTIAINEN
MATERIA 5 – 2023 7
