PAKINA TUOMO TIAINEN
Alkuaine vanadiinin sähköiset seikkailut Osa 8. Alkuaine vanadiini pohtii näkemäänsä Kun alkuaine vanadiini oli päässyt läpi reiällisen seinän suurimmasta reiästä (ks. edellinen pakina Materia 4/2023), se totesi tulleensa samanlaiseen säiliöön kuin se, josta se oli lähtenyt. Säiliössä oli samanlainen ohut hiilihuopalaatta kuin aikaisemmassakin. Säiliö oli myös täynnä samankaltaista nestettä, jota pumppu pyöritti kahden säiliön välillä. Alkuaine vanadiini tunnisti nesteestä samat vanadiini-, happi-, rikki- ja vetyatomit kuin siinäkin säiliöparissa, josta se oli tänne tullut. Nesteen koostumus tuntui nyt kuitenkin hiukan erilaiselta ja se sai vanadiiniatomit hakeutumaan jälleen yhteyteen happiatomien kanssa. Sen sijaan, että ne olisivat muodostaneet kahden vanadiini- ja viiden happiatomin ryppäitä, kukin vanadiiniatomi oli sitoutunut vain yhteen happiatomiin. Tältä kahden atomin kokonaisuudelta puuttui elektroneja. Lisäksi nesteessä oli mukana kahden vetyatomin ja yhden happiatomin muodostamia ryhmiä, jotka olivat sitoutuneet toisiinsa vetyatomien luovuttamien kahden elektronin välityksellä. Pumpun käydessä ja nesteen virratessa hiilihuopalaatan läheisyyteen joutuneet vety- ja happiatomien ryhmittymät hajosivat alkuaine vanadiinin silmien edessä. Happiatomi mukanaan molempien vetyatomien elektronit liittyi lähimpään vanadiini- ja happiatomin ryhmittymään, jolloin ryhmittymästä vapautui yksi elektroni. Se li-
vahti saman tien huopalaattaan, joka toimi nyt elektronien imurina, ja katosi sinne. Jäljelle jääneet kaksi elektronitonta vetyatomia taas hakeutuivat reiällisen seinän läheisyyteen ja luikahtivat sujuvasti reikien läpi seinän sille puolelle, josta alkuaine vanadiini oli juuri ahtautunut nykyiseen sijaintiinsa. Pumpun pyörittämä nestekierto jatkui, kunnes lähes kaikki vanadiiniatomit olivat sitoutuneet nyt yhden vanadiiniatomin ja kahden happiatomin muodostamiin ryhmittymiin ja elektronittomat vetyatomit olivat kadonneet reiällisen seinän toiselle puolelle. Pumppu pysähtyi, ja tilanne jähmettyi paikoilleen. Seurasi jälleen pitkähkö jännittynyt odottelu ja arvailu tulevista tapahtumista. Pumpun lopulta jälleen käynnistyessä alkuaine vanadiini näki, että tapahtumat etenivät seinän tälläkin puolella käänteisessä järjestyksessä edelliseen käyntikertaan verrattuna. Hiilihuopalaatta alkoi pulputa elektroneja ja elektronittomat vetyatomit palasivat takaisin seinän reikien läpi. Yhden vanadiiniatomin ja kahden happiatomin ryhmittymistä irtautui yksi happiatomi, joka muodosti kahden elektronittoman vetyatomin kanssa hyvin harmoniselta ja kiinteältä vaikuttavan ryhmittymän. Näin edettiin, kunnes lähes kaikki matkaltaan palanneet elektronittomat vetyatomit oli näin kulutettu ja vanadiiniatomit olivat
SOFI PERIKANGAS SOFIISTUDIO.COM
82
MATERIA 5 – 2023
