Materia 5/2023

Page 79

DIMECC on-line

3D-tulostettu paineastia kesti testeissä 111 baaria – ylitti moninkertaisesti odotukset Suomen suurin metalli-3D-tuloste testattiin painelaitestandardin EN 13445-3 mukaisesti. ANDRITZ Savonlinna Works Oy:n ja FAME-ekosysteemin yhteistyössä valmistama paineastia kesti LUT-yliopiston toteuttamat rikkomattomat ja rikkovat testit odotuksia paremmin. Kokeissa painetta lisättiin niin kauan, että kappale alkoi murtua. Tämä tapahtui 111 baarin paineessa. ”Tämä säiliö suunniteltiin 10 baarin käyttöpaineelle, mikä sisältää varmuuskertoimet. Alustava laskenta näytti, että murtuminen tapahtuisi noin 90 baarissa eli todellinen kestävyys ylitti reilusti odotukset. Täytyy ottaa huomioon, että oikeissa tuotantokappaleissa paineastian koeponnistus tehdään yleensä vain noin 1,5-kertaiselle käyttöpaineelle eli tässä tapauksessa koepaine olisi ollut vain 15 baaria”, sanoo lisäävän valmistuksen päällikkö Santeri Varis ANDRITZ Savonlinna Works Oy:stä. ”Ennalta oli tiedossa, että pienessä mittakaavassa käytetyn menetelmän laatu on hyvä, mutta näin isosta koosta ei ollut kokemuksia. Olin yllättynyt noinkin korkeasta tuloksesta ja se kyllä vahvisti uskoa WAAMin hyvään laatuun”, hän jatkaa. Noin 300-kiloinen paineastia on valmistettu ANDRITZ Savonlinna Works Oy:n 3D-tulostuslaitteistolla, jonka toimintaperiaatteena on suorakerrostus energianlähteenä valokaari (DED-Arc). Puhekielessä menetelmä tunnetaan WAAM-lyhenteellä (Wire Arc Additive Manufacturing). Haponkestävästä ruostumattomasta teräksestä (316L) valmistetun noin 300-kiloisen paineastian halkaisija on 900 mm ja korkeus 1600 mm. Sen suunnitteluvaiheessa on ollut mukana myös Elomatic.

Pieni murtuma jalan viereen Paineastiaa on testattu monin tavoin. Ensin sille tehtiin rikkomaton aineenkoetus (NDT) tunkeumanesteellä. LUT-yliopiston kokeissa testattiin sen materiaalista ja geometriasta määräytyvää suorituskykyä. Valmista kappaletta verrattiin muun muassa CAD-malliin, jota se vastasi parhaimmillaan keskimäärin kahden millimetrin tarkkuudella. Tämä on

KALLE LIPIÄINEN

Noin 300-kiloisen paineastian muoto alkoi antaa periksi 80 baarin jälkeen LUT-yliopiston testeissä.

erittäin hyvä tulos, joka käytännössä selittyy tulostetun hitsin leveydellä. Painekokeessa astiaan pumpattiin vettä ja seurattiin, mitä muutoksia se aiheuttaa astian leveimmän kohdan halkaisijaan. Painetta nostettiin aluksi asteittain ja lopuksi maksimiin. ”Alle 66 baarissa ei astiassa ollut vielä havaittavissa mitattavia muutoksia. Muoto alkoi antaa periksi 80 baarin jälkeen. Jatkoimme testiä niin kauan, että astiasta vuoti vettä ulos 111 baarissa. Astian jalan viereen tuli siinä vaiheessa pieni halkeama. Tällöin halkaisija oli laajentunut seitsemän prosenttia. Tulos on erittäin hyvä tämänkaltaiselle kappaleelle, joka on suunniteltu kestämään huomattavasti pienempää painetta”, sanoo tutkija Kalle

Lipiäinen LUT-yliopistosta. Halkeama hitsattiin kuntoon, ja seuraavassakin testissä tuli murtuma juuri jalan kohdalle. Tämä kertoi siitä, että jalan alue oli rakenteellinen heikko kohta, eikä ensimmäinen hajoaminen johtunut esimerkiksi valmistusvirheestä. WAAMin käytöstä suurissa kappaleissa on nyt syntynyt tietoa, jota ei aiemmin ole ollut saatavilla. FAME-ekosysteemi jakaakin tietoa yrityksille, ja LUT julkaisee aiheesta tieteellisiä artikkeleita. ”Opimme testausprosessista paljon. Olisi hienoa, jos mahdollisuuksia toteuttaa suurten 3D-tulostettujen kappaleiden sekä hybridirakenteiden testejä olisi enemmän”, Lipiäinen sanoo.

Standardeja vaille valmista ”Testitulokset osoittavat epäilijöille, että 3D-tulostamalla voidaan tehdä laadukkaita kappaleita, kun tiedetään, mitä tehdään ja ymmärretään suunnittelu- sekä valmistusprosessi. Nyt on vain kyse yritysten kyvystä adaptoida uusi teknologia osaksi omia valmistusprosesseja, sillä muuten on vaarana, että jää kilpailijoista jälkeen”, ekosysteemijohtaja Eetu Holstein DIMECC Oy:stä sanoo. Suomessa monilla metalliteollisuuden yrityksillä olisi periaatteessa jo nyt kaikki edellytykset valmistaa omia 3D-tulostettuja painelaitteita sekä muita tuotteita, sillä WAAMiin tarvittava tulostuslaitteisto koostuu käytännössä robottihitsaussolusta ja robottihitsausvirtalähteestä, josta löytyy WAAM-prosessiin sopiva ohjelma. 3D-tulostettu paineastia ei kuitenkaan heti ilmesty markkinoille. Siihen on syynä standardisointi. Paineastioiden pitää täyttää painelaitedirektiivit, ja EN-standardisointi on siinä vaiheessa, että työryhmä on perustettu. Tämä tarkoittaa sitä, että muutaman vuoden päästä 3D-tulostettujen paineastoiden suunnittelulle ja tuotannolle voi olla olemassa standardit. TEKSTI: KAISA KAUKOVIRTA, DIMECC

MATERIA 5 – 2023 77


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook

Articles inside

Ted Nuorivaara: Pääsihteeriltä

2min
page 86

Pakina, Tuomo Tiainen: Alkuaine vanadiinin sähköiset seikkailut

4min
pages 84-85

Kolumni, Pertti Voutilainen: Pettymysten vuosi

3min
page 83

Olli Salmi: Sirusota ja Euroopan teollisuuden takamatka

4min
page 82

Pekka Suomela: Kaivostoimialan vastuullisuus ja malminetsinnän sidosryhmätyön tukeminen

2min
page 81

Saku Vuori: Uudenvuoden toiveet

3min
page 80

Kaisa Kaukovirta: 3D-tulostettu paineastia kesti testeissä 111 baaria – ylitti moninkertaisesti odotukset

3min
page 79

Henrik Mesimäki ja Mika Alasuutari: Geosähly 2023 järjestettiin Kittilässä

2min
page 78

Tuomo Tiainen: Kännykkäseikkailu 17.10.2023: Tosikertomus elävästä elämästä

7min
pages 76-77

Uutisia alalta, Juha Kukkonen: Sandvik ja SSAB aloittavat yhteistyön fossiilivapaan teräksen käytöstä kaivosteollisuuden laitteissa

2min
page 75

Uutisia tutkimusmaailmasta, Anna Aatinen: Työelämäprofessori Juhani Orkas haluaa, että valimotekniikan yliopisto-opetus jatkuu Suomessa

4min
pages 72-73

Niilo Virri: Iloinen ekskursiopäivä Harjavallassa

2min
pages 70-71

Metallurgijaoston syysseminaari 2023

4min
pages 67-69

Teemu Sandblom: Materiaali-insinöörikilta 30 vuotta

2min
pages 64-65

Petteri Halli: International Process Metallurgy Symposium 2023

9min
pages 60-63

Toimitusneuvoston uusi jäsen: Tommi Sappinen

2min
page 59

Toni Eerola: Kaivoskriittinen sosiaalinen media ja kaivoskeskustelu vihreässä siirtymässä

14min
pages 53-58

In memoriam: DI Hannu Haveri 1946-2023

2min
page 51

Tuomo Tiainen: TTKK Ko 68 -ryhmä kokoontui Tampereella

2min
page 50

Seppo Härkönen: V63 tapaaminen 2023

2min
pages 48-49

Jani Jansson, Visa Saari: Metallurgijaoston syysexcursio Outokummun terästehtaalle Tornioon 29.8.2023

4min
pages 46-47

Ari Jokilaakso: Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun maisteriopintojen portfoliouudistus 2024

3min
pages 44-45

Tuomo Tiainen: Teollisuuden ykköstapahtuma vauhdissa

5min
pages 40-42

Elina Heininen: Geologian tutkimuskeskus uudisti strategiansa

5min
pages 37-39

Hanna Nykänen: Kaivosten ympäristö- ja patotarkkailujärjestelmä auttaa datan hallinnassa ja raportoinnissa

3min
pages 34-35

Mehrzad Ashnagaran: Viiden kohdan toimintasuunnitelma kaivoksen sähköistykseen

3min
pages 32-33

Pekka Kemppainen: Arvokkaat metallit talteen jätteistä ja metallien sivuvirroista tasavirtavalokaariuunilla eli DC EAF-teknologialla

14min
pages 27-31

Tuomo Tiainen: Metallilevy muotoutuu moneksi

10min
pages 22-26

Kari Pienimäki: Liekkisulatuskonferenssi Bulgariassa ja Espanjassa sai kiinnostuneet liikkeelle

3min
pages 20-21

Michael di Giovinazzo, William Harding, Christopher Bray Beng: Consulting in the Nordic region

12min
pages 16-19

Arthur Smith, Elina Leivo: Kaunis Iron Mine excursion, Kaunis Iron AB, 30.10.2023

2min
pages 14-15

Hanna Junttila: LOUHI - WiM Suomi ry:n tasa-arvopalkinto jaettiin ensimmäisen kerran FEM-konferenssissa

5min
pages 12-13

Leena K. Vanhatalo: FEM Levillä neljän vuoden tauon jälkeen

2min
page 11

Pääkirjoitus, Mauri Kostiainen: Ensilumi on varma merkki kesätyöhakujen alkamisesta

2min
page 9

Kari Pienimäki: Lukijalle

3min
page 7
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.