POHTO-koulutuksien klassikko elää ajassa: Kuonat prosessimetallurgiassa 2025

Metallien valmistusketjujen muuttuessa kohti kestävämmän kehityksen mukaisia tuotantotapoja on metallurgiassa jotain pysyvääkin: kuonat ovat osa pyrometallurgisia prosesseja niin kauan kuin raaka-aineiden sisältämiä metalleja erotetaan epäpuhtauksista sulametallurgisesti. POHTO:n perinteinen kaksipäiväinen kuonakoulutus toteutettiin 22.–23.1.2025 Oulussa – ensimmäistä kertaa englanniksi.

POHTO:n Oulun Nordic Art Hotel Lasaretissa järjestämä Slags in Process Metallurgy -seminaari kokosi yhteen 60 asiantuntijaa yliopistoista ja yrityksistä Suomesta sekä Norjasta, Ruotsista ja Saksasta. Koulutuksen tavoitteena oli tarjota osallistujille ajantasaista tietoa kuonien ominaisuuksista, käyttäytymisestä osana metallurgisia prosesseja ja hyödyntämisestä prosessin jälkeen. Kuonien rakenteen ja ominaisuuksien lisäksi tarkasteltiin myös metallurgisten prosessien asettamia vaatimuksia. Seminaarin suunnittelusta vastasi asiantuntijaryhmä, johon kuului edustajia yrityksistä (Outokumpu Stainless Oy, Ovako Imatra Oy AB, SSAB Europe Oy) sekä yliopistoista ja tutkimuslaitoksista (Aalto-yliopisto, Geologian tutkimuskeskus, Oulun yliopisto).

Taulukko 1. Seminaarissa pidetyt luennot esittäjineen (otsikot suomennettu).

Aiemmista Vuorimiesyhdistyksen Metallurgijaoston kanssa yhteistyössä järjestetyistä täydennyskoulutuksista tuttuun tapaan ohjelma jakaantui kahteen osaan. Ensimmäisenä päivänä perehdyttiin teoriaan ja perusilmiöihin yliopistojen ja tutkimuslaitosten johdolla, kun taas toisena päivänä keskityttiin teollisiin kuoniin ja yritysten kuonapraktiikoihin sekä kuultiin kuonien karakterisointiin ja mallinnukseen liittyvästä kehitystyöstä (ks. taulukko 1). Esityksissä nousivat esiin teemoina mm. hiilineutraalisuustavoitteiden mukanaan tuomat muutokset metallien valmistusprosesseihin ja niissä esiintyviin kuoniin, kuonien tuotteistus sekä kuonien karakterisointi. Merkille pantavaa oli myös se, kuinka termodynaamisten laskentaohjelmistojen käyttö on yleistynyt ja kuinka niillä voidaan nykypäivänä tutkia kuonien muodostamien tasapainotilojen lisäksi kuonien rakenteesta johdettuja fysikaalisia ominaisuuksia, kuten viskositeettia.

Seminaarin lopuksi professori Timo Fabritius (Oulun yliopisto) totesi kuonien ymmärryksen olevan yhä keskeistä metallurgiassa: kun huolehdimme kuonasta, se huolehtii metallista. Kuona-aiheisia koulutuksia tullaan siis järjestämään jatkossakin – seuraava on vuorossa tämän vuosikymmenen lopulla. ▲

EETU-PEKKA HEIKKINEN JA VILLE-VALTTERI VISURI