Anne Foley: Kaustiselta löytyi tuntematon mineraali

– hyödyntäminen alkamassa nyt 66 vuotta myöhemmin

Keliber Oy:n toimitusjohtaja Hannu Hautala kertoi Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhankkeesta innoittajanaan Oy Partek Ab:n päägeologi Rolf Boströmin (lainaukset kursiivilla) puhe, jonka hän piti Vuorimiesyhdistys ry:n Geologijaoston ja Rikastus- ja Prosessitekniikan jaoston syysseminaarissa 6.11.1981.

Moreenikangas, jossa runsaasti irtolohkareita, joissa taas runsaasti jotakin mineraalia, jota emme tunteneet. Näin kirjasi Suomen Mineraali Oy:n kesäapulainen Ilmari Haapala vuonna 1959 Kaustisen Nikulassa, jonne hänet oli opastanut paikallinen malminetsijä Arvo Puumala.

Lohkareiden mineraali osoittautui litiumpitoiseksi spodumeeniksi, mikä käynnisti seudulla laajat lohkare-etsinnät. Toimijana oli Paraisten Kalkkivuori Oy (sittemmin Partek), joka osti Suomen Mineraalin vuonna 1959.

Kaustisella tiedettiin Paraisten Kalkkivuoren tekevän alueella tutkimuksia, ja 24.1.1967 Keskipohjanmaa-lehti kertoi etusivullaan, mistä oli kyse: Paraisten Kalkkivuori Oy on löytänyt Kaustiselta ja Alavetelistä litiumia. Kauppa- ja teollisuusministeriö oli myöntänyt yhtiölle valtauskirjan, joka antoi oikeuden kaivoskivennäisiä koskevaan tutkimustyöhön noin 18,5 hehtaarin alueella.

Malminlouhintaa syksyllä 2025

Vuonna 1967 litiumia oli löytynyt Pohjanmaalla sieltä täältä. Silloin ei tiedetty, löytyisikö sitä kaivostoiminnan edellyttämiä määriä. Nyt Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhankkeen malmivarat ovat 13 miljoonaa tonnia ja kaivostoiminnan elinkaari vähintään 18 vuotta perustuen kahden ensimmäisen kaivoksen, Syväjärven ja Rapasaaren avolouhittaviin malmivaroihin.

Yhtiöllä on seitsemän litiumesiintymää, joista on määritetty mineraalivarantoja ja viidestä niistä myös malmivaroja. Malminetsintälupa-alueita ja -hakemuksia on kymmeniä.

Syväjärven kaivos Kokkolan ja Kaustisen rajalla on tuottanut sivukiveä rakentamiseen jo vuosia, ja malminlouhinnan on määrä alkaa kuluvan vuoden toisella puoliskolla kaivosurakoitsijan voimin.

Kun louhinta syksyllä alkaa, läheisellä rikastamon työmaalla Kaustisen Päivänevalla ovat meneillään laitteiden vesitestit. Malmiraaka-aineen käyttö alkaa vuodenvaihteen jälkeen ja vähitellen tuotanto ajetaan käyntiin. Spodumeenipegmatiitista saadaan vaahdottamalla käyttökelpoinen rikaste, totesi myös Boström puheessaan.

Kuva: Leena K. Vanhatalo

Litiumhydroksidia omasta malmista – ensimmäisenä Euroopassa

Rikastuksen ohella Partek tutki spodumeenirikasteen jalostamista litiumkarbonaatiksi. Tarjolla oli kaksi tekniikkaa, happo- tai alkaaliprosessi. Alkaliprosessissa sekoitetaan alfaspodumenia ja kalkkikiveä, jonka jälkeen seos kalsinoidaan.

Yksityishenkilöiden perustama kehitysyhtiö Keliber Resources Ltd (sittemmin Keliber) ja Outotec (sittemmin Metso) kehittivät vuosina 2001–2006 litiumkarbonaatin tuotantoprosessin, joka perustuu korkealämpötilakonversioon ja soodapaineliuotukseen. Koska happoa ei käytetä, prosessilla on ympäristön näkökulmasta monia etuja. Kun Keliber-litiumjalostamo Kokkolassa käynnistyy ensi vuonna, se on maailmanlaajuisesti ensimmäisiä tähän tuotantoprosessiin perustuvia litiumin tuottajia.

Euroopassa Keliber-litiumhanke tulee olemaan ensimmäinen, joka tuottaa akkulaatuista litiumhydroksidia omasta malmista. Se sai Euroopan komission myöntämän strategisen projektin aseman 25.3.2025.

Partek luopui 1980-luvun alussa suunnitelmista tuottaa litiumkarbonaattia. Aika ei ollut otollinen, mutta tulevaisuudessa häämötti lupaus:

Tärkein potentiaalinen käyttö tulevaisuudessa on litiumin käyttö suurtehoakuissa. (…) Niillä lasketaan olevan niin korkea varauskyky, että ne olisivat sopivia voimanlähteitä sähköautoille ja myöskin käyttökelpoisia sähkövoimalaitosten maksimien tasoittajina. ▲

TEKSTI: ANNE FOLEY