Suvi Rannantie ja Iina Vaajamo: Energiamurros ja puhtaan siirtymän teolliset investoinnit Suomessa

Vuorimiesyhdistyksen Metallurgijaoston vuosikokouksessa 2025 Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä piti erinomaisen esityksen energiamurroksesta ja puhtaan siirtymän teollisista investoinneista Suomessa. Leskelä on viime aikoina esiintynyt paljon julkisuudessa asiantuntijana erilaisissa energiavarmuuteen liittyvissä keskusteluissa. Hän on koulutukseltaan alun perin kemisti, mutta tehnyt myöhemmin työuransa energia-alalla.

Vihreä siirtymä, puhdas siirtymä ja energiamurros tarkoittavat kaikki samaa asiaa eli irtautumista fossiilienergiasta energiajärjestelmässä. Viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut teknologian kehittyminen on tehnyt tämän taloudellisesti kannattavammaksi ja markkinoiden imu on mahdollistanut sen. Vaikka energiamurros onkin hitaampaa kuin esimerkiksi aiemmin telekommunikaatioalalla tapahtunut murros, on markkinoiden vetovoima kuitenkin merkittävä. Muutosta ei myöskään ole mahdollista pysäyttää, sillä energian tuottajat ja käyttäjät valitsevat puhtaita ratkaisuja siksi, että ne ovat edullisempia ja parempia. Murros aiheuttaa suuressa yleisössä myös huolta, koska moni asia muuttuu. Tavoitteena kuitenkin on, että uusi fossiiliton energiajärjestelmä on asiakkaan, yhteiskunnan ja luonnon kannalta entistä parempi.

Vihreä siirtymä, puhdas siirtymä ja energiamurros tarkoittavat kaikki samaa asiaa eli irtautumista fossiilienergiasta energiajärjestelmässä. Viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut teknologian kehittyminen on tehnyt tämän taloudellisesti kannattavammaksi ja markkinoiden imu on mahdollistanut sen. Vaikka energiamurros onkin hitaampaa kuin esimerkiksi aiemmin telekommunikaatioalalla tapahtunut murros, on markkinoiden vetovoima kuitenkin merkittävä. Muutosta ei myöskään ole mahdollista pysäyttää, sillä energian tuottajat ja käyttäjät valitsevat puhtaita ratkaisuja siksi, että ne ovat edullisempia ja parempia. Murros aiheuttaa suuressa yleisössä myös huolta, koska moni asia muuttuu. Tavoitteena kuitenkin on, että uusi fossiiliton energiajärjestelmä on asiakkaan, yhteiskunnan ja luonnon kannalta entistä parempi.

Energiamurros koostuu kolmesta päävaiheesta, joita Leskelä kuvaa ”energiamurroksen kolmiloikaksi”:

1) puhdistuva energiatuotanto,

2) energian käytön murros (sähköistyminen ja vetytalous) sekä

3) toimiva uusi energiajärjestelmä, jossa energian tuottajat ja kuluttajat ovat oppineet laajasti hyödyntämään puhdasta energiaa.

Sähköntuotannon rakenne Suomessa on viime vuosina nopeasti muuttunut, ja fossiiliset tuontipolttoaineet ovat poistuneet käytöstä lähes kokonaan. Ilmastoneutraalien energialähteiden osuus on nykyään jo 95 % tuotannosta. Tällä hetkellä tuotamme lähes sen määrän, mitä kulutamme vuosittain. Sähköntuotannon kokonaismäärä Suomessa vuonna 2024 oli yhteensä 83 TWh.

Ydinvoiman osuus Suomen kokonaissähköntuotannosta oli reilu kolmannes (37,6 %), ja tuulivoimalla tuotettiin noin neljännes (24,0 %). Vesivoima (17,1 %) ja biomassa (11,4 %) monipuolistavat lisäksi valikoimaa merkittävinä osuuksina.

Lämmityspuolella on Suomessa menossa vastaavanlainen kehitys. Lähes puolet asuinja palvelurakennuksista on kaukolämmössä. Kaukolämmön energialähteet ovat muuttuneet viime vuosina rajusti. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö on vähentynyt, ja niiden osuus on enää viidennes.

Uusiutuvien energialähteiden osuudet ovat kasvaneet 18 prosentista 48 prosenttiin, ja hukkalämpöä kyetään myös paremmin hyödyntämään. Lämpöpumput ovat puolestaan tehostaneet ja sähköistäneet kiinteistökohtaista lämmitystä. Suomessa on siten jo lähivuosina ilmastoneutraali sähkö ja lämpö. Kolmiloikan ensimmäinen loikka on siis tehty.

Energiakriisin jälkeen sähkön hinnat ovat palanneet aiemmalle tasolle, ja Suomessa oli Euroopan kolmanneksi halvin sähköenergia vuonna 2024. Puhtaan siirtymän teolliset investoinnit ovat herättäneet valtavaa kiinnostusta, ja suunnittelussa olevat sähkön tuotantoinvestoinnit riittäisivät moninkertaistamaan Suomen sähköntuotannon. Puhdas ja kilpailukykyinen sähkö mahdollistavat vetytalouden kehittymisen Suomeen.

Yli 200 johtavaa teollisuus- ja energiayritystä luovutti pääministeri Orpolle Finlandia-julistuksen maaliskuun alussa. Julistus on yritysten ja teollisuustoimialojen yhteinen tahdonilmaus kehittää Suomeen puhtaan siirtymän teollisuutta, jonka avulla maahamme voidaan luoda kasvua ja hyvinvointia. Julistuksessa kuvataan toimenpiteitä, joita on syytä toteuttaa sekä luvataan yhteistyötä niissä onnistumiseksi. Hyvä teollisuuspolitiikka luo Suomeen teollisuuden ja palvelujen arvoketjuja.

Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä. Tuulivoima on meille valtava resurssi, mutta muitakin tuotantomuotoja tarvitaan. Tarvitsemme monipuolista tuotantoa, vahvoja sähkö- ja vetyverkkoja sekä osaajia. Sähköjärjestelmän joustavuuteen pitää panostaa niin tuotannossa kuin kulutuksessakin, samoin myös prosessiteollisuudessa ja vetytaloudessa. Energiavarastojakin tarvitaan, sillä sähköverkko itsessään ei kykene varastoimaan sähköä. Joustavuus on tulevaisuuden kilpailutekijä! ▲

TEKSTI: SUVI RANNANTIE JA IINA VAAJAMO