Mika Nykänen: Suomen talous, rohkean uudistamisen tarve ja kasvun mahdollisuudet

Ympäröivän maailman nopeat ja suuret muutokset haastavat Suomea poikkeuksellisella tavalla. Venäjän hyökkäyssota, julkisen talouden voimakas velkaantuminen ja menojen sopeuttaminen sekä kilpailukyvyn parantamisen tarpeet edellyttävät rohkeita uudistuksia ja uudistumista.

Hallituksen jo päättämien yhdeksän miljardin sopeuttamistoimien tavoitteena on taittaa velkaantuminen. Nykyennusteella velkasuhde vakiintuu vuoteen 2027 mennessä ja tasaantuu 2030-luvulla noin 85 prosenttiin – siis merkittävästi aikaisempaa korkeammalle tasolle. Samalla korkokustannukset kasvavat useilla miljardeilla euroilla. Tilanteemme eroaa merkittävästi muista Pohjoismaista.

Kykymme reagoida kriiseihin on tämän myötä heikentynyt, samalla kun tarpeet puolustusmenojen kasvattamiseen ovat dramaattisesti kasvaneet.

Pääministeri Orpon hallitus on tehnyt kunnianhimoisia uudistuksia mm. työmarkkinoita ja työlainsäädäntöä uudistamalla. Tavoitteena on luoda työmarkkinoille dynamiikkaa, yrityksille kykyä ja rohkeutta työllistää sekä uudistaa sosiaaliturvaa aikaisempaa kannustavammaksi. Lisäksi parannetaan työllistämistä edistäviä palveluita, jotta työttömyyden aika jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Myös työperäisen maahanmuuton edistämisessä on edetty nopeasti.

Talouskasvua ja kilpailukykyä vahvistavissa työmarkkinauudistuksissa keskiössä ovat olleet erityisesti paikallisen sopimisen laajentaminen, ns. vientivetoinen palkkamalli, työllistämisen esteiden poistaminen sekä työrauhalainsäädännön uudistaminen.

Hallitus on luonut talouden ja yritysten kasvulle edellytyksiä lukuisilla eri päätöksillä. Teollisuudelle tärkeitä ovat olleet myös teollisuuspoliittinen strategia ja mineraalistrategia. Näissä on tunnistettu erääksi potentiaaliksi uudet materiaalit, mineraalit ja kiertotalous. Strategisten materiaalien ja mineraalien merkitys Euroopassa ja maailmankaupassa korostaa näiden tarjoamia mahdollisuuksia Suomelle.

Hallituksen keskeisimpiä ja merkittävimpiä valintoja on ollut panostaa voimakkaasti tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiotyöhön. Säästöpaineiden keskellä hallitus on sopinut, että valtion T&K-rahoitus kasvaa vaalikaudella vuodesta 2025 alkaen joka vuosi noin 280 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasosta. Esim. Business Finlandille on osoitettu T&K-rahoitukseen 94 miljoonan euron lisäys v. 2025. Yliopistoille on osoitettu 262 miljoonan euron lisärahoitus 1000 uuden tohtorin kouluttamiseksi. Yhteensä vaalikaudella lisätään valtion T&K –panostuksia miljardilla eurolla.

Tavoitteena on nostaa Suomen T&K-menot neljään prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä. Tässä yhtälössä onnistumisen ratkaisevat yksityisen sektorin investoinnit, sillä julkisen sektorin osuus on 1/3 ja yksityisen sektorin osuus 2/3 koko neljän prosentin tavoitteesta.

Hallituksen pienemmille investoinneille kohdistettu puhtaan siirtymän teollisten investointien tukiohjelma on käynnistetty. Tukea on osoitettu peräti 400 miljoonaa euroa vuodelle 2025. Ohjelmasta myönnetään avustuksia merkittäville investoinneille teollisuuden tuotantoprosessien tehostamiseksi sekä investointien vauhdittamiseksi vähähiilisen talouden strategisilla aloilla.

Vaikutuksiltaan merkittäväksi voi kohota puhtaan siirtymän verohyvitys suurille yli 50 miljoonan euron teollisille investoinneille. Sen tavoitteena on lisätä sähköä hyödyntäviä suuria teollisia investointeja ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden rakentumista Suomeen. Voitosta tehtävän hyvityksen suuruus on 20 % tukikelpoisista kustannuksista ja hyvityksen enimmäismäärä on 150 miljoonaa euroa per konserni.

Odotettu uudistus on myös investointien ympäristöluvituksen sujuvoittaminen, jonka tarve on kipeästi tunnistettu. Nyt tämä toteutuu. Vuonna 2026 voimaan tuleva uudistus rakentaa entistä sujuvampaa luvitusta, yhden luukun palvelua ja keskitetyn Lupa- ja valvontaviraston. Samalla jatketaan luvituksen ensisijaisuusmenettelyä, joka on nopeuttanut lukuisia teollisuuden lupaprosesseja.

Ydinenergialain uudistaminen sekä vetytalouden kiihdyttäminen ja kasvattaminen avaavat tärkeitä kasvuväyliä. Näihin liittyvät myös sähkön kantaverkkoon tehtävät miljardiluokan investoinnit sekä vetyverkoston valmistelut.

EU:n päätökset ja linjaukset vaikuttavat laajasti myös suomalaisten yritysten tilanteeseen. Edelliseen komissioon verrattuna nyt korostuvat selvästi aikaisempaa enemmän kilpailukyky ja talouden kasvun edellytykset. EU:n agendalla vähähiilisyystavoitteet pysyvät kunnianhimoisina. Puhdas siirtymä onkin merkittävä kilpailuetu Suomelle. Kriittisten mineraalien merkitys ja halu lisätä EU-alueen omavaraisuutta korostuvat tarjoten Suomelle positiivisia mahdollisuuksia.

Tätä kirjoitettaessa maan hallitus tekee valmisteluja hallituksen puoliväliriiheen, josta tavoitellaan uusia kasvua edistäviä toimenpiteitä ja päätöksiä. Taustalla eri mittareilla on voitu todeta kasvun jo selvästi alkaneen, mutta globaalit kiistat tulleista ja tariffeista luovat jälleen uutta epävarmuutta. Risto Murron työryhmän työ on luonut valmistelulle hyvää pohjaa.

Talouden perustaa laitetaan nyt määrätietoisesti kuntoon. Uskon, että uudistukset, panostukset ja korkea osaaminen tuottavat meille mahdollisuuksia taloudelliseen kasvuun ja teollisiin investointeihin. Suomen ja suomalaisten menestyksen perusta on lukuisissa vahvuuksissa, joita meillä on. Niitä meidän on käytettävä rohkeasti. ▲

MIKA NYKÄNEN