Jyrki Alkio: Raaka-aineasetuksesta apua raaka-ainehuollon haasteisiin

Suomi laatii kansallisen mineraalistrategian vuoden loppuun mennessä

Raaka-aineiden merkitys talouden ja hyvinvoinnin perustana on viime vuosien aikana tullut entistä keskeisemmäksi. Taustalla ovat isot, osin toisistaan riippumattomat muutosvoimat: digivihreä siirtymä, geopolitiikka, korona, Ukrainan sota…

Uudessa tilanteessa myös EU-tasolla haetaan aiempia voimakkaampia toimia, joilla jäsenvaltiot pystyvät turvaamaan raaka-aineiden saatavuuden ja ylipäätään vahvistamaan asemiaan globaalissa talouskilvassa. EU:n komissio julkaisi keväällä 2023 joukon toimia, joiden tavoitteena on tukea eurooppalaisen teollisuuden puhdasta siirtymää. Keskeisiä osia toimissa ovat EU:n teollisuuden kriittisten raaka-aineiden aloite (CRMA, Critical Raw Material Act) ja nettonolla-aloite (NZIA, Net Zero Industry Act). Tässä kirjoituksessa keskitytään raaka-ainealoitteeseen.

Asetuksen muodon saaneessa aloitteessa asetetaan kunnianhimoiset unionin tason tavoitteet strategisille raaka-aineille vuoteen 2030 mennessä:

• 10 % EU:n kulutuksesta pystytään louhimaan EU:ssa (nykyään 3 %)

• 40 % EU:n kulutuksesta pystytään jalostamaan EU:ssa

• 25 % EU:n kulutuksesta pystytään saamaan kierrätyksestä

Lisäksi tavoitteena on, että minkään strategisen raaka-aineen tuonnista yli 65 % ei saa olla peräisin yksittäisestä kolmannesta maasta. Aloitteessa ei suoraan viitata Kiinaan, mutta yksittäisestä maista juuri Kiina on jo vuosien ajan hakenut hallintaansa keskeisten raaka-aineiden varantoja.

Komissio pyrkii toimilla vahvistamaan EU:n raaka-ainearvoketjuja vauhdittamalla raaka-aineiden saatavuutta ja jalostusta sekä EU:n alueella että EU:n ulkopuolella eli kolmansissa maissa. Toimien tavoitteena on monipuolistaa raaka-aineiden tuontia ja vähentää strategisia riippuvuuksia, samoin edistää kestävyyttä ja kiertotaloutta.

Raaka-aineasetuksessa erityisen aseman saavat niin sanotut strategiset hankkeet, joita voivat olla esimerkiksi kaivoshanke, jalostushanke tai kiertotaloushanke. Hankkeet voivat sijaita sekä unionissa että unionin ulkopuolella. Strategiset hankkeet saavat asetuksen perusteella erityiskohtelua mm. kansallisessa luvituksessa. Kaivoshankkeiden osalta luvitusprosessi saa kestää enintään 27 kuukautta ja muiden hankkeiden osalta enintään 15 kuukautta siitä, kun hakemus on todettu täydelliseksi.

Iso osa kriittisten raaka-aineiden aloitteen toimista kohdistuu juuri luvitukseen. Aloite ei tarjoa strategisille eikä muillekaan hankkeille uutta EU-tason rahoitusta. Asetuksen valmistelussa on myös jouduttu tarkkaan arvioimaan sitä, mitkä asiat ovat jäsenmaiden päätösvallassa ja mistä asioista on mahdollista säätää EU-tasolla.

Asetuksen valmistelussa komissio on tutustunut Suomen tilanteeseen, koska olemme EU:ssa merkittävä mineraalialan maa. Monissa muissa EU-maissa tiedot hyödynnettävistä raaka-ainevaroista ovat puutteellisia. Asetuksen mukaan jäsenvaltioiden onkin laadittava kriittisten raaka-aineiden etsintää koskeva ohjelma, jonka tavoitteena on parantaa ymmärrystä maaperän mineraaleista Euroopan laajuisesti.

Kriittisten raaka-aineiden aloite (CRMA) on keskeinen osa keväällä 2023 julkistettua EU:n vihreän kehityksen eli Green dealin teollisuuspoliittista suunnitelmaa.

Kaivannaisjäte raaka-ainelähteenä

Uusien varantojen hyödyntämisen rinnalla asetuksessa on lukuisia toimia, joiden tavoitteena on lisätä raaka-aineiden kierrätettävyyttä ja olemassa olevien tai jo käytöstä poistettujen raaka-ainelähteiden hyödynnettävyyttä. Kaivannaisjätteitä on aiemmin tarkasteltu ympäristöriskien näkökulmasta, mutta nyt ne nähdään taloudellisesti arvokkaina kriittisten raaka-aineiden lähteinä.

Suomessa kaivosten sivukivien ja rikastushiekan hyödyntämismahdollisuuksia on selvitetty parin vuoden ajan työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä hankkeessa, jonka loppuraportti julkaistiin huhtikuussa (https:// tem.fi/-/tyoryhma-esittaa-ratkaisuja-kaivannaisjatteiden-hyodyntamiseksi).

Asetuksen mukaan jäsenvaltiolle tulee velvoite perustaa julkinen tietokanta alueellaan sijaitsevista käytöstä poistetuista jätealueista. Jäsenvaltion on tarkasteltava käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden taloudellista hyödynnettävyyttä eri menetelmin ja koottava tiedot julkiseen tietokantaan. Toiminnassa olevien kaivosten olisi puolestaan toimitettava taloudellinen arviointitutkimus kaivannaisjätteen hyödyntämispotentiaalista. Jäsenvaltioiden tulisi lisäksi hyväksyä ja toteuttaa raaka-aineiden uudelleenkäyttöön liittyvät ohjelmat.

Raaka-ainealoitteen osana EU:n komissio myös täydensi kriittisten raaka-aineiden listaa ja laati sen rinnalle uuden strategisten raaka-aineiden listan, jossa mukana olevien raaka-aineiden merkitys on tunnistettu entistäkin tärkeämmäksi.

Asetuksessa nostetaan esiin myös ajatus EU-maiden yhteisestä raaka-aineiden hankinnasta. Jäsenmaat voivat halutessaan antaa komissiolle valtuudet koordinoida tällaisia hankintoja.

Asetus tulee näillä näkymin voimaan loppukeväästä, jonka jälkeen jäsenmaiden tulee käynnistää sen kansallinen toimeenpano.

Työ- ja elinkeinoministeriö on viime vuoden lopussa käynnistänyt Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti mineraalistrategian valmistelun. Kansallisen strategian valmistelulla on vahva linkitys EU-tason toimiin. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet niin Suomen kuin koko EU:nkin raaka-ainehuollon haavoittuvuuden.

Suomen edellinen mineraalistrategia on laadittu vuonna 2010. Siinä tunnistettiin luonnonvarojen saatavuuden ja tuotannon merkitys sekä mineraalivarantojen epätasaisesta maantieteellisestä jakautumisesta aiheutuvat riskit. Puhtaan siirtymän raaka-ainetarpeen ja muuttuneen geopoliittisen tilanteen seurauksena kansallisen strategian päivitys on tullut ajankohtaiseksi.

Mineraalistrategiatyön fokus on kansallisissa tavoitteissa ja toimissa. Työssä tarkastellaan Suomen mineraaliklusterin nykytilannetta ja kehitysmahdollisuuksia sekä teollisuuden raaka-ainehuollon turvaamista. Tavoitteena on tuottaa yhteinen näkemys suomalaisen mineraaliklusterin nykytilanteesta, politiikan tavoitteista, päälinjoista sekä tarvittavista toimenpiteistä.

Mineraalistrategian valmistelussa on mukana edustajia niin alan teollisuudesta, tutkimusorganisaatioista kuin kansalaisjärjestöistäkin. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii GTK:n pääjohtaja Kimmo Tiilikainen. Laaja-alaisen ja avoimen valmistelun varmistamiseksi yksittäisiin teemoihin keskittyneisiin alatyöryhmiin on pyydetty mukaan lähemmäs sata osallistujaa.

Mineraalistrategian on tarkoitus valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä. ▲

TEKSTI: JYRKI ALKIO

KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖSSÄ. HÄN ON MINERAALISTRATEGIAA VALMISTELEVAN OHJAUSRYHMÄN VARAPUHEENJOHTAJA.