2 minute read

Esa Peuraniemi: Vuorimiesyhdistyksen hallitus Harjavallassa

Vuorimiesyhdistyksen hallitus kokoontui 25.1. Harjavallassa Bolidenin vieraana. Boliden juhlii tänä vuonna 100-vuotista historiaansa ja isännöi myös Vuorimiespäiviä maaliskuussa. Päivä aloitettiin perinteisellä yritysesittelyllä, josta tässä muutama poiminta.

Vähähiilisyys

Boliden on halunnut asemoitua edelläkävijäksi tuottamiensa metallien hiilijalanjäljen suhteen. Boliden oli ensimmäisenä lanseeraamassa vähähiilistä kupari- ja sinkkituotetta markkinoille. Näiden jälkeen lanseerattiin vähähiilinen rikkihappo ja viimeisenä vähähiilinen nikkeli. Kaikkien näiden tuotteiden kohdalla osalle tuotannostamme pystytään osoittamaan selvästi markkinaverrokkeja matalampi hiilijalanjälki kattavasti kaivokselta lopputuotteeksi asti.

Harjavallan kohdalla olemme erityisen tyytyväisiä nikkelituotantomme hiilijalanjäljestä, joka on alle 5 t CO2 tuotettua nikkelitonnia kohti. Tätä voi verrata globaaliin keskiarvoon, joka on yli 34 t CO2 tuotettua nikkelitonnia kohti. Valtaosa viime vuosien globaalista nikkelituotannon lisääntymisestä perustuu selvästi tuota keskiarvoa suurempaan hiilijalanjälkeen. Eli jälleen kerran voi todeta suomalaisen metallinjalostuksen olevan ekoteko.

Harjavallan osalta luonnollisesti tärkeä tekijä on sekä kupari- että nikkelituotannossa käytetty liekkisulatusmenetelmä, jossa rikasteen sisältämien rikin ja raudan hapettuessa vapautuva energia hyödynnetään prosessissa.

Tuotannon kehitys

Boliden Harjavalta toimii ns. palvelusulattona eli saamme tulomme sulattamiemme ja jalostamiemme rikastetonnien kautta. Sulattomme ei ole maailman mittakaavassa iso tekijä eli meillä ei ole monien eurooppalaistenkaan sulattojemme ”suuruuden ekonomiaa” tukenamme – lähikilpailijamme sulattavat meitä 2-3 kertaa enemmän rikasteita vuositasolla. Harjavallan on täytynyt etsiä kannattavuutta rikasteista, jotka eivät muita kiinnosta ja joiden sulatus- & jalostuspalkkiot ovat normaalirikasteita korkeampia.

Molempien sulattojemme tuotantoa on laajennettu lähivuosien aikana; laajennukset mahdollisti vuonna 2019 käyttöön otettu uusi happotehdas. Koska rikasteiden sulattaminen vapauttaa rikasteisiin sitoutuneen rikin rikkidioksidina, on kaasujenkäsittelykapasiteetti happotehtaalla tuotantoa rajoittava tekijä. Uusi happotehdas oli pitkään ollut haaveena Harjavallassa, mutta suuren investointisumman vuoksi sen taloudellinen perusteleminen oli vaikeaa. Lopulta vuoden 2015 lopulla saimme perustelluksi sekä taloudellisesti että ympäristöllisesti 90 miljoonan euron hankkeen. Uuden happotehtaan tarjoaman kaasunkäsittelykapasiteetin myötä kuparisulaton ja elektrolyysin kapasiteettia nostettiin 10% vuonna 2019 noin 45 M€ investoinnilla ja vastaavasti nikkelisulaton kapasiteettia 20% vuonna 2021 noin 40 M€ investoinnilla.

Uuden happotehtaan ympäristösuorituskyky on erinomainen. BAT vertailuarvo happotehtaan ns. häntäkaasulle on 680 mg SO2/Nm3, ja meillä toteutuu noin 120 mg SO2/Nm³. Toki ympäristölupammekin on huomattavasti BAT-tasoa tiukempi eli 425 mg SO2/Nm³. Lisäksi happotehtaan hukkalämpöä otetaan talteen korkeapainehöyrynä n. 60 GWh vuodessa – aiemmin tämä lämpö ajettiin jäähdytysvetenä Kokemäenjokeen. Samalla jäähdytysvesitarve puolittui.

Tehdaskierroksella kävimme tutustumassa sulaton keskusvalvomoon, anodivalimoon ja rikkihappotehtaisiin.

TEKSTI: ESA PEURANIEMI

This article is from: