Tuomo Tiainen: Valtiovallan tervehdys - Ulkoministeri Elina Valtonen

Elina Valtonen on ulkoministeri, neljännen kauden kansanedustaja ja kokoomuksen varapuheenjohtaja sekä kahden lapsen äiti. Hän on tietotekniikan diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri ja hänellä on jatko-opintoja sovelletun matematiikan ja systeemianalyysin alueilta. Hän on toiminut monissa tehtävissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla kotimaassa ja kansainvälisesti. Esikoiskirja Vapauden voitto oli ilmestyttyään pitkään Suomen myydyin tietokirja.

Hyvät vuorimiehet ja -naiset!

On ilo tuoda yhdistyksenne kokoukseen valtiovallan tervehdys.

Valitettavasti on niin, että elämme erittäin haastavaa aikaa. Eurooppa on murroksessa, jossa turvallisuuttamme, talouttamme ja yhtenäisyyttämme koetellaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa nosti turvallisuuden agendamme kärkeen. Samanaikaisesti joudumme puolustamaan liberaalia demokratiaa ja arvojamme kasvavia autoritaarisia paineita vastaan. Konfliktien ja kriisien keskellä meidän on rakennettava kansainvälistä yhteistyötä, suojeltava siviilejä sekä ihmisoikeuksia ja rakennettava tietä kohti demokratiaa ja oikeusvaltiokehitystä.

Tästä pääsen yhteen prioriteettiini tälle vuodelle. Haluamme vahvistaa eurooppalaista turvallisuusjärjestystä. Tämä on tavoitteemme EU:ssa, Natossa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjissä, jonka puheenjohtajamaa Suomi on ensi vuonna. Etyjin periaatteiden ylläpito ja Euroopan turvallisuusjärjestyksen vahvistaminen ovat entistä tärkeämpiä periaatteita. Tärkeä tehtävämme on vahvistaa lähialueen maiden turvallisuutta ja tukea maita kohti demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.

Toinen painopistealue työssämme on vaikuttaminen Euroopan Unionissa näin vaalivuonna. On tärkeää vahvistaa EU:n turvallisuutta ja geopoliittista roolia sekä turvallisuuden ja talouden välistä keskeistä yhteyttä. Tähän liittyy myös Euroopan strategisen kilpailukyvyn käsite. Se ei ole sama asia kuin strateginen autonomia. EU:n tulisi olla omavarainen keskeisistä raaka-aineista sekä myös energiaomavarainen, mutta kaikesta valinnan kirjosta, joka kuluttajilla on, on mahdoton olla omavarainen.

Oleellisempaa ja suorastaan ratkaisevampaa tulevaisuutemme kannalta on olla strategisesti kilpailukykyinen. Se tarkoittaa sitä, että taloutemme on vahva ja olemme maailmanlaajuisesti paras ympäristö yrittää ja onnistua, kehittää yritystoimintaa, innovoida ja ennen muuta olla teknologiassa johtavia. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on oltava vahvassa linkissä kansainväliseen kauppaan; ei sulkeutua, vaan avautua.

Tässä yhteydessä haluan mainita myös Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamisen. Meidän on varmistettava, että teknologia ja puolustus yhä enemmän nivoutuvat yhteen, ja meidän on oltava edelläkävijöitä tässäkin asiassa.

Euroopan turvallisuuteen kohdistuu vakavin uhka vuosikymmeniin. Kahden vuoden aikana olemme nähneet ukrainalaisten suunnatonta rohkeutta taistelussa Venäjää vastaan. Suomi on vahvasti Ukrainan puolella. Olemme tähän mennessä tukeneet Ukrainaa 2,5 miljardilla eurolla ja olemme antaneet jo 22 puolustustarvikepakettia. EU-pakotteiden vahvistamista tulee jatkaa ja erityisesti kiinnittää huomiota pakotteiden kiertämisen estämiseen.

Meidän on muistettava, että Ukraina taistelee paitsi oman selviytymisensä, myös sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen puolesta. Jos Venäjää ei pysäytetä Ukrainassa, se voi jatkaa aggressiivista politiikkaansa jossain muualla. Suomi on vahvasti mukana Ukrainan jälleenrakentamisessa. Tarve Ukrainassa on valtava jo nyt ja se tulee jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen.

Muutama sana Venäjästä, jossa viime viikonlopun näytösluontoiset vaalit olivat jälleen yksi tapahtuma Venäjän huolestuttavassa kehityksessä. Arviomme on, että Venäjä muuttuu lähivuosina entistä aggressiivisemmaksi. Luultavasti Putinin mandaatin vahvistaminen vaalien myötä johtaa juuri tähän. Meidän täytyy valmistautua siihen, että Venäjä muodostaa pitkäaikaisen ja jopa eksistentiaalisen uhan Euroopalle.

Venäjän hyökkäyssodan myötä Suomen kahdenväliset suhteet Venäjään muuttuivat perustaltaan dramaattisesti kaksi vuotta sitten. Viralliset yhteydet ovat olleet minimissä helmikuusta 2022 lähtien. Venäjän kauppa on romahtanut ja suurin osa suomalaisista yrityksistä on lähtenyt Venäjältä. Tämä heijastaa erittäin vahvaa solidaarisuuden tunnetta Ukrainaa ja ukrainalaisuutta kohtaan.

Viime aikoina olemme nähneet Venäjän koventavan retoriikkaa Suomea kohtaan. Vihamielisen naapurin viesti on suunnattu pääasiassa oman maan yleisölle. Tämä näyttäisi olevan Venäjän tapa reagoida Suomen Nato-jäsenyyteen. Kuitenkin on todettava, että Suomen Nato-jäsenyys on meidän oma suvereeni valintamme. Se ei kohdistu ketään vastaan eikä oikeuta minkäänlaiseen provosoitumiseen.

Samalla Venäjän tilanne sisäisesti on yhä huolestuttavampi. Venäjän hallitus on tukahduttanut toisinajattelijat. Aleksei Navalnyi on tämän julman sorron viimeisin uhri.

Hyvät naiset ja miehet!

Suomi on ollut pian vuoden ajan jäsen Natossa. On hienoa, että olemme saaneet myös Ruotsin jäseneksi. Ruotsin liittymispäivä oli hyvä päivä niin Ruotsille, Suomelle kuin Natollekin. Ruotsi on Suomen lähin turvallisuuspoliittinen kumppani. Ruotsin jäsenyys vahvistaa yhteistä turvallisuuttamme, tilannekuvaa ja vakautta Itämeren alueella. Maantieteemme vuoksi meillä on erittäin hyvä yhteinen intressi mahdollisimman tiiviiseen puolustusyhteistyöhön.

Euroopan turvallisuuteen kohdistuu vakavin uhka vuosikymmeniin. Venäjän hyökkäyssota rikkoo kansainvälistä oikeutta, YK:n peruskirjan periaatteita ja Euroopan turvallisuusjärjestystä. Turvallisuusuhkien määrä on kasvanut myös aivan lähialueillamme. Muuttoliikkeen välineellistäminen rajalla, hybridivaikuttaminen sekä energiaturvallisuuteen ja sensitiiviseen teknologiaan liittyvät turvallisuushaasteet ovat päivittäin kartalla.

Suomella on vahva kokonaisnäkemys turvallisuudesta. Osallistumme kriisinsietokyvyn ylläpitämiseen koko yhteiskunnassa ja julkisella sektorilla. Tietämystämme arvostetaan laajasti maailmalla, erityisesti Natossa. Suomalainen yhteiskunta on hyvin varustautunut ja sen vastustuskyky perustuu koko yhteiskunnan osallistumiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien, teollisuuden, palveluntuottajien, yliopistojen ja väestön on tehtävä laajaa yhteistyötä. Suorituskykymme tulee olla huippuluokkaa niin sotilaallisesti kuin siviilienkin osalta.

Haluan puhua tässä myös tärkeästä tulevaisuuden kysymyksestä, uusista teknologioista. Suomi on globaali digitalisaation ja teknologian edelläkävijä. Suomi tunnetaan korkeasti koulutetuista työntekijöistään ja viennistään. Suomen malli perustuu vahvaan ja avoimeen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen, joka on ainutlaatuinen maailmassa.

Suomen tulevaisuus ja kansalaistemme hyvinvointi kytkeytyvät entistä vahvemmin start up -yritysten ja pk-yritysten kasvuun, tuotantoon ja mahdollisuuksiin skaalautua innovatiivisiin, digitaalisiin ja perinteisiin analogisiin ratkaisuihin. Uusien teknologioiden sääntelyn tulee liittyä ihmisten terveydelle, turvallisuudelle ja perusoikeuksille aiheutuviin riskeihin. Lainsäädäntö ei kuitenkaan saa estää innovaatioita ja uusien teknologioiden kehittämistä, vaan päinvastoin sen tulee kannustaa niitä.

Lopuksi haluan todeta, että Suomen ulkopolitiikan perusta ei muutu siitä huolimatta, että maailma on murroksessa ja Nato-jäsenyytemme on totta. Suomen ulkopolitiikka perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen, ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon ja demokratiaan. Korostamme kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden merkitystä. Näinä aikoina tästä perustasta on pidettävä lujasti kiinni.

Kiitos oikein paljon ja hyvää jatkoa!

LITTEROINTI: TUOMO TIAINEN

KUVA: LEENA K. VANHATALO