
3 minute read
Jarmo Lindberg: Ukrainasta Natoon - huoltovarmuuden kriittisyys
from Materia 2/2023
Jarmo Lindberg, kenraali evp. ja Puolustusvoimien entinen komentaja piti Vuorimiespäivillä esitelmän huoltovarmuuden kriittisyydestä ja Suomen liittymisestä Natoon. Lindberg alusti puheensa kertomalla Ukrainan sodan tapahtumista tiivistetyllä aikajanalla. Esityksessä pohdittiin vaihtoehtoista tapahtumasarjaa, jossa Venäjä olisi onnistunut Ukrainan hyökkäyksessä. Lindberg kertoi Suomen armeijan resursseista ja Suomen yhteensopivuudesta Natoon. Loppusanoissaan Lindberg korosti huoltovarmuuden ja omavaraisuuden tärkeyttä.
Aluksi esityksessä todettiin, kuinka Ukraina sai vallatuksi yllättävän paljon alueita takaisin viime kesän aikana. Seurauksena Venäjä aloitti liikekannallepanonsa ja siirtyi hyökkäyksiin infrastruktuuria vastaan. Ukraina on sodan aikana pyytänyt sekä saanut paljon eri asejärjestelmiä. Lindberg nosti esille sen, että aseet eivät ratkaise sotaa yksin, vaan Ukraina tarvitsee aseiden lisäksi koulutusta. Lisäksi Ukrainan täytyisi osoittaa, että se saa saamallaan avulla asioita tapahtumaan. Toki Venäjän liikekannallepano aiheuttaa aikapainetta Ukrainaa kohtaan. Lindberg ennusti, että Ukrainan täytyisi tehdä hyökkäysoperaatio joko keväällä tai alkukesästä.
Nyt Ukrainan sota on kestänyt jo reilun vuoden. Asekulutus on ollut suurta. Niin ammuksia kuin ohjuksiakin on kulunut paljon. Ukraina on joutunut oppimaan, kuinka energiainfrastruktuuria ylläpidetään hyökkäysten alla. Esityksessä Lindberg pohti vaihtoehtoa, jossa Venäjän hyökkäys Ukrainaan olisi onnistunut. Silloin todennäköisesti USA olisi kieltänyt Suomelta ja Ruotsilta Nato-jäsenyyden hakemisen. Lindberg arvioi, että tällöin Suomen tilanne olisi huomattavasti huonompi verrattuna siihen, mitä se nyt on ollut.
Esityksen välikommenttina Lindberg kertoi kirjoittamastaan Twitter-ketjusta liittyen Suomen Hornet-hävittäjiin. Kyseinen ketju oli saanut huomattavaa näkyvyyttä ja ketjua oli viikon sisään katsottu noin 270 000 kertaa. Ketju oli herättänyt kiinnostusta myös mediassa. Hufvudstadsbladet oli haastatellut asian tiimoilta. Myös Ilta-Sanomista oli soiteltu.
Lindberg siirtyi kertomaan Suomen armeijan resursseista. Sodan ajan reservi on 280 000, joka on suurempi kuin muiden Pohjoismaiden yhteensä. Lisäksi Suomella on Euroopan toiseksi suurin kenttätykistö. Lindberg totesi Suomen armeijan järjestelmän vertautuvan hyvin siihen, mitä Ukraina on sodassaan tarvinnut sekä pyytänyt. Vuonna 2022 Suomen hallitus myönsi noin 3,2 miljardia euroa lisää rahoitusta edelliselle ja tuleville vuosille. Viime vuonna sekä tänä vuonna kertausharjoitusten määrää on lisätty. Lindberg kuvaili, kuinka Suomi täyttää Naton viitteellisen ohjeen, jonka mukaan armeijan budjetin pitäisi olla vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi on luovuttanut Ukrainalle 13 erää materiaalia yhteisarvoltaan noin 750 M€. Armeijan varaston riittävyys on kuitenkin puhuttanut. Täytyy lisäksi muistaa, että Nato ei ole itsessään lahjoittanut aseita, vaan sen jäsenvaltiot.
Lindberg totesi, että Suomi on jo lähes täysin Nato-yhteensopiva. Esityksen päivänä 24.3.2023 Suomessa oli jo allekirjoitettu laki, joka mahdollistaa Suomen liittymisen Natoon. Lindberg ennusti, että Suomi saataisiin ratifioiduksi sekä liittymään jäseneksi huhti-toukokuussa. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä ennustus voidaan todeta paikkansapitäväksi, sillä Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi 4.3.2023.
Tulevana kesänä heinäkuussa Vilnassa tullaan järjestämään Naton huippukokous. Lindbergin mukaan Suomi ja Ruotsi toivovat olevansa jäseniä tähän mennessä, sillä kokouksessa päätetään seuraavan neljän vuoden puolustussuunnitelmista. Lindberg painotti sitä, että Suomi ei ole missään nimessä vapaamatkustaja. Suomi sitoutuu puolustamaan kaikkia jäsenmaita ja pitää nykyisiä kumppanuuksia edelleen tärkeinä. Toisaalta Suomen Nato-profiili tulee selviämään vasta täysjäsenyyden myötä.
Lindberg toi lopuksi esille huoltovarmuuden ja omavaraisuuden tärkeyden. Oman puolustuksen kehittäminen jatkuu yhä. Nato-jäsenyys tuo mukanaan uudenlaista strategista syvyyttä ja logistiikkaketjuja. Se voi tuoda mukanaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia tulevien kumppanimaiden kanssa. Koronapandemia on osoittanut, kuinka tärkeitä varmuusvarastot ovat ja kuinka paljon luultua huonommin Suomi oli varautunut. Nyttemmin pakotteet Venäjää kohtaan ovat vähentäneet energian tuontia Venäjältä, jonka vuoksi nyt ei tarvitse paljon perustella huoltovarmuuden ja omavaraisuuden tärkeyttä.
TEKSTI: MAIJA FILIPPOVITS JA TEEMU VUORELA
KUVA: LEENA K. VANHATALO