DIMECC on-line: Harri Kulmala: Suomalaiset suuryritykset jättävät EU-rahat muille, vaikka niillä voisi korjata osaajapulan

Toimin muutaman suomalaisen kollegan tavoin EU-komission Horizon Europe -puiteohjelman kansallisissa tukiryhmissä. Tuoreet EU-rahoituksen hakemisen, saamisen ja jakautumisen tilastot tuottivat sekä iloa että surua.

Suomi on viimeisen kuuden vuoden aikana jonkin verran lisännyt osallistumistaan EU:n puiteohjelmiin. Hakemusmäärämme ja rahoituksen saantomme ovat kasvaneet. Suomalaisia on nyt EU-ohjelmissa mukana enemmän kuin koskaan, ja olemme mukana useammassa konsortiossa kuin koskaan ja Suomen saama rahoitusmäärä on kasvanut n. 50 % vuoden 2017 tilanteeseen verrattuna. Asetimme yhdessä Teknologiateollisuus ry:n kanssa vuonna 2017 tavoitteeksi Suomen EU-rahoitussaannon kaksinkertaistamisen. Oikealla tiellä siis ollaan. EU-rahoitus on puolitoistakertaistettu, mutta vielä ei olla lähelläkään maalia.

Suomeen on tullut 452 M€ Horizon Europe -rahoitusta eli 2,9 % koko ohjelman budjetista. Suomen osallistumisten onnistumisprosentti on noussut ja on jo yli 25, kun EU-keskiarvo on 23 %. Suomalaisten hakemusten läpimenoprosentti on 23, kun EU-keskiarvo on 17 %. Menestymme siis hakemuksen tielle lähtiessämme paremmin kuin suuri osa muista maista.

Maatarkastelussa Suomi häviää vertailuryhmässään kaikille Pohjoismaille, Itävallalle ja Alankomaille saadun rahoituksen ja projektien kokonaismäärässä. Henkilöä kohti lasketussa määrässä vain Tanska ja Alankomaat ovat meitä parempia.

Julkiset tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja kunnalliset aluekehitysyhtiöt ovat tuoneet EU-rahoituksestamme 73 %. Siis kolme neljäsosaa saannostamme menee muualle kuin liiketoiminnan kehittämiseen! EU-rahoitusta on tietenkin haettava akateemiseen tutkimukseenkin, ja VTT on tehnyt ansiokasta työtä EU-hakemusten voittamisessa. VTT:n hankkeissa on tyypillisesti ainakin jonkinlainen kytkentä yrityksiin. Yritysten osuuden tulisi silti olla nykyistä suurempi.

PK-yritykset ovat menestyneet erityisesti European Innovation Councilin Accelerator-ohjelmassa. PK-yritykset ovat kotiuttaneet 17 % Suomen saannosta. Pk-yritysten osallistujamäärä on viime vuosina lisääntynyt, ja ne ovat saaneet suurehkoja summia suhteessa kokoonsa. Tämä on hyvää kehitystä, mutta rajautuu yhteen instrumenttiin ja rajoittaa yrityskoon vuoksi absoluuttista EU-rahoituksen saantoa.

Suuryritykset ovat Suomessa passiivisia EU-rahoituksen hakemisessa, konsortioihin osallistumisessa, Brysselissä vaikuttamisessa ja EU-rahoituksen hyödyntämisessä omaan kasvuunsa. Tavanomainen 1-10 miljardia liikevaihdoltaan oleva eurooppalainen yritys rekrytoi ja kouluttaa suuren osan insinöörityövoimastaan EU-rahoitetuilla hankkeilla, hankkii asiakkaita ja tuotekehitystyönsä hyödyntäjiä Brysselissä muodostettavista konsortioista ja huolehtii jatkuvasti n. 20-40 henkilön vahvuisen TKI-osaston ylläpidosta EU-varoin. Jostakin syystä Suomessa tämä malli ei ole kovin tunnettu. Niinpä 20 suurimman EU-rahoitusta saavan organisaation joukossa ovat Suomesta kaupallisina toimijoina vain Wärtsilä ja Sumitomo Foster Wheeler Energy.

Suomalaisten suuryritysten hakemuksista yli 22 % on mennyt läpi, kun yliopistoissa vastaava luku on 18 %. EU-rahoituksen kotiuttaminen on siis yrityksille helppoa, se ei vaadi muuta kuin etupainotteista työtä. Kun koneiston saa pyörimään, se jauhaa monille rahaa ja osaajia.

DIMECC Oy yhdistää parhaan osaamisen teollisuudesta ja tutkimuksesta 15 vuoden kokemuksella. DIMECCin ekosysteemien ja ohjelmien toimijat ovat vuodesta 2008 alkaen saavuttaneet dokumentoidusti menestyksekkäitä ratkaisuja. Ylivertaisen tuottavuuden asiakkaiden hyväksi luovat tavoittamamme yli 400 organisaation ja 2 000 ihmisen osaaminen sekä kokemus lähes miljardin euron hankekannan fasilitoinnista.

TEKSTI: HARRI KULMALA, TOIMITUSJOHTAJA DIMECC OY