In memoriam: Kaarina Lounamaa; tutkija ja tietopalvelun kehittäjä

Rautaruukilla tutkijana ja tietopalvelun kehittäjänä uransa tehnyt Kaarina Lounamaa (o.s. Juntumaa) kuoli 3.12.2022 Helsingissä. Hän oli syntynyt 12. tammikuuta 1923 Oulussa.

Talvisodan syttyminen 30.11.39 katkaisi alle 17-vuotiaana Kaarinan nuoruuden. Hänen ikäluokkansa sai valkolakin kirjoittamatta. Sotavuosina hän toimi lottana ilmatorjuntatehtävissä Äänislinnassa, Ahvenanmaalla ja Suomenlinnassa.

Rauhan tultua Kaarina hakeutui Teknilliseen korkeakouluun, missä opintosuunnaksi valikoitui kemian osasto ja sieltä metallurgia. Hän oli ensimmäisiä metallurgiaa opiskelleita naisia maassamme.

Opinnot edistyivät ripeästi ja diplomi-insinöörin tutkinto hyväksyttiin arvosanalla oivallinen 25.1.1949. Opintojen ohella hän toimi fysikokemian assistenttina kemian osastolla vuodesta 1946 tammikuuhun 1952.

Avioiduttuaan Niilo Lounamaan kanssa 1951 Kaarina muutti perheineen Ruotsiin 1952. Siellä hän työskenteli tutkijana Boforsilla. Samalla hän kuitenkin jatkoi opintojaan ja suoritti tekniikan lisensiaatin tutkinnon 1955.

Perhe palasi Suomeen 1966 ja asettui aviomiehen työn vuoksi asumaan Ouluun. Noihin aikoihin rakennettiin Rautaruukin terästehdasta Raaheen. Tutkimustoiminnan käynnistäjä TkT Krister Relander rekrytoi Kaarinan apulaisekseen 1966. Tutkijana ja myöhemmin vanhempana tutkijana Lounamaa palveli yhtiötä eläkkeelle jäämiseensä saakka.

Kaarina oli vaatimaton, mutta energinen ja idearikas persoonallisuus, joka omasi valtavan tietomäärän ja kartutti osaamistaan kaiken aikaa – myös vapaa-aikanaan. Hän osasi usein ennakoida tulevia tarpeita ja yhdistellä tietoja luovasti. Pohdinnoistaan hänellä oli tapana kirjoittaa lyhyitä selvityksiä pöytälaatikkoon vastaisuuden varalle.

Kehitystoimen ohella Kaarina sai vastuulleen myös tietopalvelun kehittämisen. Ensimmäisiä tehtäviä tällä saralla oli luoda kontaktit alan johtaviin tietolähteisiin ja toiseksi organisoida sekä yhtiöön hankittu että yhtiön sisällä syntynyt tieto siten, että se oli helposti kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä.

Tiedonhaun ohella Kaarina arvosti tiedon jatkojalostamista. Ei riittänyt pelkkä dokumenttien löytäminen, vaan oleellinen tieto piti myös kaivaa esiin artikkelista. Kirjallisuuspalveluinsinöörit tekivät tiedonhakujen lisäksi kirjallisuustutkimuksia ja katsauksia eri aloilta. Kilpailijoita koskevat tiedot ja matkaraportit löytyivät helposti yksistä mapeista.

Esimiehenä Kaarina Lounamaa oli vaativa, mutta kannustava ja oikeudenmukainen. Omaa rooliaan korostamatta hän teki vuosikymmenien ajan arvokasta työtä yhtiön hyväksi. Myös kotioloissa oikeudenmukaisuus, muiden kuunteleminen ja ymmärrys olivat hänen leimaavimmat piirteensä. Erittäin laaja tietämys ja analyyttisyys herättivät kunnioitusta kaikissa hänen läheisissään. Lapsenlapsille hän oli viisauden perikuva, jolta sai vakuuttavan vastauksen kaikkiin kysymyksiin.

Intensiivinen ansiotyö ja toimiminen kolmilapsisen perheen äitinä jättivät niukasti aikaa omille harrastuksille, kirjallisuudelle ja taiteelle, joista Kaarina nautti suuresti. Erityisesti merkittävät ulkomaiset historiaromaanit kiinnostivat häntä. Jaan Kross oli hänen mielikirjailijansa.

Kaarina hankki elämänsä aikana runsaasti suomalaista maalaustaidetta, josta seinät vähitellen täyttyivät. Aviopuoliso harrasti kasvien kuvaamista, ja Kaarina kulki hänen kanssaan kuvausretkillä eri puolille Suomea. Eläkkeellä ollessaan hän toimi laajan suvun historian tietolähteenä ja arvostettuna vanhimpana edustajana.

KIRJOITTAJAT: VEIKKO HEIKKINEN, TYÖTOVERI & PERTTI LOUNAMAA, POIKA