Page 1

80


Hämminki Maskun Hemmingin tyttärien ja poikien lippukuntalehti N:O 80 2/2013 Ilmestymispäivä 15.12.2013 Päätoimittaja Verna Suominen Yo­kylä 34 A 2 20540 Turku 050 543 9035

Tässä numerossa Pääkirjoitus Lippukunnanjohtajan plantaasi Kirkonmäeltä Tuki ry Lähikuvassa Retkipörssi Partioystävämme Kaislikossa suhisee Meiän keittiö Vartioesittelyt Väiski Track­tori Hämmingin havinaa

Taitto Jerry Jämsén Mikael Ruoho Toimitus Anna Lagerroos Jerry Jämsén Mikael Ruoho Ossi Pahikkala Petra Oksa Sara Kannisto Painopaikka Maskun kirkkoherranvirasto /kopiokone Painos: 130 kpl Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa

Kannen kuva: Ossi Pahikkala

3 4 5 7 9 10 26 28 35 36 38 40 42


Hei! Käsissäsi on Hämmingin 80. numero. Juhlanumeron kunniaksi sukellamme 20 vuoden taakse, kun "Hämmingin havinaa" esittelee 20. Hämmingin sisältöä. Hämmingissä oli jo tuolloin paljon tuttuja palstoja, esimerkiksi Track­tori, Retkipörssi ja Väiski, jotka löytyvät myös tästä numerosta. Palstat eivät kuitenkaan näyttäneet aivan samalta tuolloin, esimerkiksi Retkipörssin tarkoituksena oli kertoa lyhyesti kaikista retkistä, joita lippukunnassa tehtiin. Tämän lehden Retkipörssin jutut eivät ole erityisen lyhyitä, mutta niiden mukana on helppo sukeltaa muistelemaan hauskoja tapahtumia. Lisäksi voi kurkistaa kulissien taakse esimerkiksi tutustumalla siihen, mitä tapahtuu sudenpenturetken keittiössä. Tämä on viimeinen lehteni Hämmingin päätoimittajana, mutta onneksi lehti siirtyy uusiin, osaaviin käsiin. Haluaisin kiittää taitavaa ja innokasta tekijätiimiä, lehden teko on ollut paitsi helppoa myös hauskaa! Toivotta­ vasti myös lukijat jatkavat aktiivista osallistumistaan lehden tekoon. Hämminkiin otetaan mielellään juttuja ryhmien omista retkistä ja Track­tori palstalla voi lähetellä terveisiä tai vaikka pirtää piirroksia. Lopuksi haluaisin koko Hämmingin toimituksen puolesta onnittella Kris­ tiinaa Maskun kunnan myöntämästä "Paremman Maskun tekijä" ­pal­ kinnosta. Palkinto myönnetään kuvauksen mukaan "vapaaehtoisesti työtä tekevälle henkilölle (henkilöille) tunnustuksena hienosta, pitkäjänteisestä ja arvokkaasta työstä." Onnea! Palkinto myönnettiin oi­ kealle henkilölle. Hauskaa joulunodotusta kaikille! Verna

2


Ilmassa on piparin ja glögin tuoksua, kulman takaa kurkkaa tonttu jos toinenkin. Kohta on taas yksi uusi partiovuosi takana. Taputetaan jokainen itseämme olalle ja kehutaan hyvästä vuodesta. Sitten käännettään katseet tulevaan… Suomen Partiolaisten ohjelmapainostus vuodelle 2014 on Kuulun maailmalle! Ohjelmapainotuksen ideana on tukea partio­ohjelman tekemistä. Jokaiselle vuodelle on oma ohjelmapainotuksensa, ja ensi vuosi on omistettu kansainvälisyydelle ja vaikuttamiselle. Lisätietoa painotuksesta ja partion kansainvälisyydestä on saatavissa mm. teemasivuilta osoitteesta kuulunmaailmalle.partio.fi. Jospa vaikka saadaan lippukunnassakin vaeltajien oma kansainvälisyysprojekti liikkeelle teemavuoden kunniaksi. Tulevana kesänä on partiolaisten seikkailijasta johtajaan mahdollisuus osallistua Lounais­Suomen Partiopiirin kesäleirille Piirulle. Leiri järjestetään Evon leirialueella Hämeenlinnan Lammilla ja paikalle odotetaan noin 4.000 partiolaista. Piirulle pääsee ilmoittautumaan lippukunnan kautta heti alkuvuodesta. Sillä väliin Piiruun pääsee tutustumaan Facebookissa ja leirin virallisilla verkkosivuilla www.piiru14.fi. Tätä ja paljon muuta mahtuu partiovuoteen 2014. Tämän lehden liitteenä on lippukuntamme toimintasuunnitelma, josta jokainen voi valita jo etukäteen ensi vuoden suosikkinsa. Nähdään partiossa! Riina PS. Muistathan myös lippukunnan uudistuneet www.maskunpartiolaiset.net ja Faccebook­ryhmän. 3

verkkosivut


Avaa ovi jouluun! Kun haluat päästä huoneesta toiseen ja välissä on ovi, joka on kiinni, joudut avaamaan tuon oven. Tiedät tarkalleen, mitä siinä tilassa on, missä olet. Mutta tuon oven takaa aukeava huone voi sisällöltään olla vanha tuttu, odotettu ja rakas tai se voi olla yllätyksiä täynnä, odottama­ ton, hämmentävä, huone, josta pidät tai sitten se ei yhtään miellytä si­ nua. Elämä on usein juuri tuota oven avaamista. Elämä muuttuu koko ajan, se ei pysy paikallaan. Aika kuluu, vuodet vierivät. Kun kasvat tiettyyn ikään, koulu alkaa ­ menet alakouluun, yläkouluun ja sen jälkeen am­ mattikouluun tai lukioon ja elämään. Aina tulee uutta ja ihmeellistä. Ei­ kä se ole aina mukavaa. Uudet ja oudot kaverit, opettajat ja asiat vaativat totuttelua. Välillä hermostuttaa kovasti ja on onneton olo. Onneksi usein on mukavia kokemuksia, saat uusia kavereita, on mukavia opettajia, opit uusia asioita, joista kiinnostut todella paljon ja löydät itsellesi kivoja har­ rastuksia, työtä. Oma perhe, lähipiiri on onneksi se vanha tuttu ja tur­ vallinen. Kotona saa levätä ja ottaa rennosti. Ja kerätä voimia kaikkeen uuteen. Yhdenlainen ovi on myös rukous. Se vie meidät tästä ajallisesta maail­ masta Jumalan maailmaan. Ja se ovi on hyvin saranoitu ja avautuu hel­ posti. Rukouksen ei tarvitse olla mitään monimutkaista ja kaavamaista. Ei tarvitse kuin huokaista mielessään asia, ja se on jo ennen ajatuksem­ me loppua Jumalan tykönä ja tiedossa. Ja rukous on siinä mielessä hie­ no asia, että voimme luovuttaa sekä ilon että huolen asiat Taivaallisen Isän huomaan. Ja kummasti se tuo meihin lohtua. Ja luo meihin rau­ hoittavan ja turvallisen olon. 4


Nyt on joulu jo lähellä ja niin kuin sanotaan, ovella. Avaa siis ovi kaikkeen siihen mu­ kavaan ja tunnelmalliseen ja rakkaaseen, mikä tuo meille joulun tunnun. Jouluna syntyi maailmaan pieni poi­ ka­lapsi, Jeesus. Hän eli ta­ vallisen pojan elämän leik­ keineen, harrastuksineen ja töineen. Hänestä kasvoi mies, joka teki suuria ja hä­ nessä meillä kaikilla on toivo paremmasta. Hän oli tien­ näyttäjä. Ja hän uskalsi avata suuren oven omassa elämässään. Seurataan hä­ nen viitoittamaansa tietä. Avaa sinäkin sydämesi ovi seimen lapselle. Iloista, tun­ nelmallista, riemullista ja siunattua joulua sinulle ja läheisillesi. t. Maskun seurakunnan diakonissa Maria Pulli.

5


Nopeasti on jälleen kulunut Tuen talkootyöntäyteinen vuosi, jolloin tar­ koituksenamme on ollut kerätä varoja tukeaksemme Maskun Hemmingin Tyttärien ja Poikien toimintaan. Tuen yksitoistajäseninen hallitus ei ole tässä tavoitteessa yksin toiminut, vaan mukaan olemme saaneet lippu­ kunnan nuorta väkeä sekä heidän vanhempiaan ja tuttaviaan. Kiitos kai­ kille vuoden mittaan talkoisiin osallistuneille! Talkootyönä olemme toteuttaneet kevään ilmapallomyynnin Maskussa, Raisiossa ja Naantalissa, heinäkuisen Ruisrock–siivouksen Ruissalon kansanpuistossa ja samoin heinäkuussa DBTL­tapahtuman jälkisiivouk­ sen Turun keskustassa. Talkoolaisia näissä tapahtumissa yhteensä on ollut sadan henkilön verran. Ruisrock on joka vuotuinen voimien koetus, ja sinne nytkin suurin joukko talkoolaisia tarvittiin. Hyvin siitä tänäkin vuonna selvittiin, ja palaute oli kerrassaan positiivista. Tuntuu siltä, että jo noin kymmenen vuoden kokemuksella siivoustyöhön löydetään toimi­ via ratkaisuja ja sujuvuutta, jolloin tehtävä ei koidu ylivoimaiseksi. Uusia kasvoja oli tänäkin vuonna mukana, ja niitä toivomme tietysti jatkossakin olevan. Monet ovat uhranneet kesäaamuistaan ja ­päivistään useamman kuin yhden. Myös syksyyn mahtuu talkoopäiviä. Valmistimme havusep­ peleet, jotka jo vakiintuneesti on tehty viikkoa ennen pyhäinpäivää, Mas­ kun sankarihaudoille. Seppeleen valmistamisen oppii mukavassa seuras­ sa ja halutessaan sellaisen on voinut tehdä kotioveen koristeeksi. Keräämiämme varoja on käytetty Ajolan leiripakan vuoraan, jonka vuokrasopimus on saatu uusittua tänä vuonna jatkumaan kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Purjevene s/v Hemmingway II korjauksiin ja laituri­ paikan vuokraan sekä tarvikehankintoihin on mennyt sievoinen summa. Leiriavustuksia ovat saaneet kaikki leiriläiset, niin Tammileiriin kuin Sa­ tahankaankin osallistuneet. Syksyllä olemme järjestäneet nyt ensimmäistä kertaa himmeli­kurssin. 6


Valmistelut alkoivat jo juhannuksen jälkeen, jolloin oljet olivat parhaim­ millaan leikata. Pienet pisarahimmelit valmistuivat syyskuussa. Loppu vuodesta, marraskuussa, teimme retken Suomen Kädentaidot ­messuille Tampereelle. Käsillä tekeminen on melkoisen palkitsevaa, ja uusia ideoita on kerrassaan pakko kokeilla! Joulukuussa osallistumme partiolaisten joulumyyjäisiin uusilla tuotteillamme. Tuki ry:n toiminta vuoden mittaan koostuu monenlaisesta tekemisestä, ei pelkästään kokouksissa istumisesta. Uusille ideoille on aina tilaa ja tar­ vetta, joten jos kiinnostuit, niin lähde mukaan. Yhteystietomme löytyy partiolaisten nettisivulta: www.maskunpartiolaiset.net/taustayhteisöt. Rauhallista Joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta 2014! Maskun Partiolaisten Tuki ry. psta Tarja Aaltonen, siht.

7


1. Kuka olet ja mitä teet partiossa? Olen Emmi Lagerroos ja vedän seikkailijaryhmä Lumikkoa tällä hetkellä 2. Millainen on partiourasi? Aloitin partion 7­vuotiaana Orava vartiossa. Sen jäl­ keen Kyyhky ja Kanahau­ kat­vartioissa. Itse vedin myös 4 vuotta Tuulihau­ kat­vartiota ja kahta seik­ kailijaryhmää: Porot ja Lu­ mikot. 3. Mikä on parasta ja huonointa partiossa? Parasta on kaverit, leirit ja hauskanpito. Huonointa on reikäinen teltta kaatosateessa. 4. Parhaita muistoja? Kappale, joka tuo mieleen partiomuistoja? Molemmat Jamboreet (leiriläisenä Englannissa 2007, leirilippukunnan­ johtajana 2011 Ruotsissa). Paras biisi JAMBO HELLO, joka oli Englannin Jamboreen leiribiisi. 5. Partiotaitosi, jonka osaat muita paremmin? Olen tasapaksu osaaja vähän kaikessa, tuskin missään ylivoimaisesti muita parempi :D 6. Terveiset Terveiset kaikille vanhoille ja nykyisiille kaitsettavilleni (sekä tietenkin siskoilleni ;) ) Haastattelijan toimi Anna Lagerroos

8


KevätVaellus Teksti ja kuva: Eva Koskinen Kevätretki oli tänä vuonna vaelluksen muodossa. Aloitimme vaelluksen perjantaina Maskun Rivieralta, josta lähdimme kolmessa ryhmässä kävelemään kohti kiintolaavua, jossa yövyimme. Saavuttuamme yöpymispaikalle pystytimme majoitteita, ja iltapalaa söimme nuotiolla. Ensimmäisen päivän 10 kilometriä sujui kivuttomasti kaikilta.

9

Hyvin nukutun yön jälkeen matkanteko alkoi lauantaiaamuna reippain mielin. Lauantain ensimmäinen virallinen ohjelma oli lounas. Siihen oli matkaa kuitenkin yli 10 km, joten matkalla piti pitää muutamia korpun pituisia taukoja. Näinä taukoina syötiin Maskun leipomista ostettuja partiolaisille tehtyjä erikoisherkkuja eli sokerikorppuja. Ennen lounasta olivat monen jalat jo kipeät, mutta matkaa taitettiin sen mu­ kaan, mitä pystyttiin. Lounaan jälkeen oli vielä muutamia kilometrejä seuraavalle yörastille. Matkalla yörastille kuuntelimme radiosta


jääkiekkopelejä. Perille päästyä oli meille valmistettu päivällistä. Päivällisen jälkeen, kun majoitteet olivat taas pystyssä, askartelimme klapien kantokoreja. Illalla vielä söimme nuotiolla paistettuja lettuja. Sunnuntaiaamuna lähdimme kävelemään kohti Nousiaisten hiihtokeskusta, josta bussi tuli hakemaan lounaan jälkeen. Matkaa oli jäljellä siis 7 km. Kaikki jaksoivat todella hienosti kävellä koko vaelluksen osan nuoresta iästä huolimatta. Matkaa kevensivät korpun pituiset tauot ja keveä tunnelma kävelyn aikana. Toisilla myös magnesiumporeet (tai vaihtoehtoisesti suoraan suoneen) auttoivat. (; Vaellus opetti retkeläisiä monella tavalla. Opittiin pakkaamaan ja säätämään rinkka oikein, sekä miettimään, mitä tavaroita todella tarvitsee mukaan.

ROK 2013 Teksti: Hermanni Härmälä Tämän vuoden ROK­kurssille osallistuivat Ossi Pahikkala, Oskari Kirja­ vainen, Hermanni Härmälä ja Juho Nyman. ROK järjestettiin kahdessa osassa: Ensimmäinen vähän ennen kesälomaa ja toinen kesäloman jäl­ keen. Ensimmäinen osa järjestettiin Naantalin urheilutalolla. Se käsitteli johta­ juutta yleensä ja miten toimia hyvänä johtajana. Eniten koulutuksia suo­ ritettiin vain rennosti keskustelemalla aiheesta. Aiheet tuntuivat menevän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta siitä oikeasti oppikin jo­ tain. Toinen osa koostui pienestä vaelluksesta ja pienimuotoisesta ohjelma­ suunnitelman suunnittelemisesta. Toisella kurssilla en itse oppinut mi­ tään, mutta kaikilla oli hauskaa. Mielestäni ROK oli ihan hyvä, ei mitään huonoa, eikä mitään parannetta­ vaa. Porukka oli erittäin hyvä ja ryhmähenki kiitettävä. 10


Tammileiri XV Teksti: Oskari ja Sanni Kirjavainen Torstai 6.6. Leiri alkoi Hemmingin koulun pihalta. Piha oli täynnä innokkaita leiriläisiä. Kun kaikki lapset oli saatu bussiin, alkoi matka kohti Sauvon Ahtelaa. Sauvoon päästyämme, jouduimme jonkin aikaa odottamaan bussissa, kunnes muiden lippukuntien bussit olivat päässeet pois tieltä. Kun vii­ mein pääsimme ulos bussista, matkasimme vajaan kilometrin omaan alaleiriimme, Täydenkuun Laguuniin. Tämän jälkeen oli vuorossa teltto­ jen pystytys. Välillä kävimme syömässä lounasta, jonka jälkeen rakentelu taas jatkui. Ennen avajaisia söimme vielä päivällisen. Klo. 19.30 alkoi avajaiset. Avajaisissa nähtiin muun muassa Peter Pan ­aiheisia esityksiä ja laulettiin perinteisiä partiolauluja ja tietysti leirilaulu ”Mikä Ihmeen maa?”. Avajaisten jälkeen oli iltapala omassa alaleirissä ja vaeltajilla oli omaa ohjelmaa rannassa. Klo 22.00 alkoi hiljaisuus. Perjantai 7.6. Alaleirimme aamupala oli klo 8, minkä jälkeen oli vuorossa Kapteeni Koukun Valtakunta. Siellä sudareilla oli maalla meriaiheisia aktiviteetteja ja seikkailijoilla vesillä rannan läheisyydessä. Ohjelman jälkeen oli vuo­ rossa lounas. Lounaan jälkeen oli vuorossa Itämeri­ ja Kadonneet Pojat ­aktiviteetit. Itämeri­aktiviteetissa lapset pääsivät tutustumaan merenneitojen tanssiin ja kokeilemaan sitä itsekin. Tanssin lisäksi askarreltiin kaloja. Itämeri­ aktiviteetista siirryttiin suoraan Kadonneiden Poikien pariin. Siellä lapset 11


opettelivat jokamiehen oikeuksia ja pääsivät kokeilemaan kalaonneaan. Ohjelman jälkeen oli vuorossa päivällinen. Päivällisen jälkeen oli hetki vapaa­aikaa ja klo 19.30 alkoi alaleirin oma ilta, jossa tehtiin kaikkea jännää omien alaleirijohtajien johdolla. Iltaoh­ jelman jälkeen oli vuorossa iltapala omassa alaleirissä ja tällä kertaa ai­ kuisilla oli omaa ohjelmaa rannassa. Klo 22.00 alkoi hiljaisuus. Lauantai 8.6. Alaleirimme aamupala oli klo 8.30, jonka jälkeen oli vuorossa Matka Maailman Ympäri ­aktiviteetti. Siellä lapset saivat tehdä sanomalehdistä ja muovipusseista jalkapallon. Lapset saivat myös pelata erimaalaisia pe­ lejä. Ohjelman jälkeen oli vuorossa lounas. Lounaan jälkeen oli vuorossa MikäMikäLandia­aktiviteetti. Siellä lapsilla oli mahdollisuus saada ilosta irti moni eri tavoin, muun muassa pomp­ pulinna, popparit ja esterata. Johtajatkin saivat hetken levähtää. Mikä­ MikäLandiasta siirryttiin suoraan Intiaanikylä­aktiviteettiin. Siellä lapset saivat tehdä kaikkea kivaa liittyen intiaaneihin. Intiaanikylän jälkeen oli vuorossa päivällinen. Päivällisen jälkeen oli hetki vapaa­aikaa ja klo 19.30 alkoi Suuri iltanuo­ tio, jossa oli perinteisiä partioaiheisia lauluja ja leikkejä sekä mukavaa yhdessäoloa. Iltanuotion jälkeen oli vuorossa iltapala omassa alaleirissä ja tällä kertaa samoajilla oli omaa ohjelmaa rannassa. Klo 22.00 alkoi hiljaisuus. Sunnuntai 9.6. Alaleirimme aamupala oli klo 7.30, minkä jälkeen oli vuorossa Leirijuma­ lanpalvelus. Siellä lauloimme hengellisiä lauluja. Oli myös muuta kivaa ohjelmaa, esimerkiksi erilaisia esityksiä. Leirijumalanpalveluksen jälkeen oli vuorossa lounas. 12


Lounaan jälkeen alkoi vierailupäivä ja koko leiri oli täynnä lasten van­ hempia ja ystäviä. Vierailupäivän aikana lapset saivat kulkea vapaasti ympäri leiriä ja esitellä leiriä vanhemmilleen. Jo hyvissä ajoin alkoi ala­ leireissä valmistautuminen yhteisiin päättäjäisiin. Vierailupäivänä näim­ me paljon tuttuja kasvoja. Päättäjäisissä nähtiin muun muassa ratkaisu Peter Pan ­aiheiseen arvoi­ tukseen. Nähtiin myös Peter Pan ­aiheisia esityksiä ja laulettiin perintei­ siä partiolauluja ja tietysti leirilaulu ”Mikä Ihmeen maa?”. Päättäjäisten jälkeen oli vuorossa leirin purku ja kotiinlähtö omien vanhempien kyydil­ lä.

Explorer Belt Benelux 2013 Teksti ja kuvat: Ida Koskinen Minun oli vaikea miettiä, mitä teille EB:stä kerron. Voisin kirjoittaa mo­ nen sivun pituisen tarinan, mutta samaan aikaan en voi kertoa paljoa. Sillä EB on salaisuus. Jokainen pää­ see kokemaan tämän salaisuuden vain kerran. EB eli Explorer Belt on kuukauden reissu johonkin maahan. Reissu sisältää 10 päivää pitkän vaelluksen (ilman puhelinta, omaa karttaa, omaa rahaa, GPS­laitetta tai yleensäkään mitään elektroniikkaa), tuomarointiajan, juhlaillallisen ja kiertoajelun kohdemaassa. Koko reissun idea on että et tiedä mitään etukäteen. Maskun hemmingin tyttäristä ja pojista EB 2013:lle lähtivät Ida ja Eva. 13


Erään toisen EB:lle osallistuneen sanoja lainaten me oltiin Evan kanssa ”Maskun lahja EB:lle! Ne laitto teidät tänne niin ne sai Maskussa kuu­ kauden loman!”. Meille EB oli koko partiohistorian hienoin, pelottavin, jännin ja unohtumattomin kokemus. EB vei meidät Benelux­maihin hei­ näkuuksi 2013. Kuten yksi uudesta neljänkymmenen ihmisen perhees­ tämme totesi: ”Täytyy olla pikkasen outo, että ensin sulloutuu neljän­ kymmenen vieraan kanssa samaan bussiin pariksi päiväksi, sen jälkeen sulta viedään kaikki arvotavarat ja puhelin, käsketään pakata kamat ja lähteä. Ja kaiken lisäksi sä olet hakenut, että pääset tekemään sen!”. EB:lle pitää siis jokaisen mukaan haluavan 16­26 vuotiaan partiolaisen tehdä hakemus, ja mukaan otetaan n. 30 innokasta vaeltajaa. Eva veti meille arvonnassa onnennu­ meroksi 1 eli meidät tultaisiin pudot­ tamaan bussin kyydistä ensimmäisi­ nä vaellukselle. Voin kertoa että jän­ nitys oli käsin kosketeltava, kun Kos­ kisen sisarukset istuivat bussin ta­ kaosassa ja pelkäsivät bussin pysäh­ tymistä. Ei me katsottu toisiamme koko sen parin tunnin aikana, ei muihin bussissa olijoihin, tuijotettiin ulos ja jähmetyttiin joka kerta, kun bussi hidasti kulkua. Kuunneltiin uudelleen ja uudelleen J. Karjalaisen laulua ”Mä meen”, jota johtajat soitti ihan aamuherätyksestä asti. Lopulta bussi pysähtyi ja meidät potkaistiin kyydistä ulos ”Te jäätte nyt tähän.”, meille huudettiin. Jännitys laukesi kun tajuttiin että tässä me ollaan jos­ sain päin Belgiaa ja meijän seuraava suunta on jonnekkin päin ja matkaa 200 kilometriä, aikaa 10 päivää. Nämä sisarukset lähtivät seikkailulle fiiliksellä, että ei mitään Belgia on tasainen maa. Ehkä olisi pitänyt olla korvat auki maantiedon tunnilla….

14


Belgia on kaikkea muuta kuin tasainen maa! Ei voitu silleen tsempata toisiamme, et pide­ tään mäen päällä tauko, kun se mäki saattoi olla 7 km pitkä. Vaellus oli mieletön, joka iki­ nen päivä tuli voittajan fiilis, joka ikinen päivä ihmetteli, että mitä minä teen täällä ja joka päivä sai ihmetellä, miten iha­ nia ihmisiä löytyy. Loppujen lopuksi meille kerääntyi kilometrejä 231(parista ylimääräisestä kympistä kiitos Evan kartanluku taidoille ja muutamalle mummulle, jotka kuvitte­ livat osaavansa englantia ja ymmärtävänsä, mihin me oltiin menossa). Me juttelimme paljon paikallisten kanssa ja törmättiin tosi ystävällisiin ihmi­ siin. ”Älä puhu vieraille” menetti kokonaan merkityksensä, kun ilman paikallisia ei olisi pärjätty ollenkaan. Kolme ensimmäistä päivää oli fyy­ sisesti kaikista raskaimmat. Meille kerrottiin, että vaellus voi olla mitä tahansa. Se voi olla päiväkävely Liisa ihmemaassa tai se voi olla todelli­ nen selviytymiskamppailu. Meille se taisi olla seikkailua satumaassa . Me nukuttiin suurin osa öistä paikallisten ihmisten kotona vierashuoneissa ja päästiin lähes aina mukaan perheen päivälliselle. Naureskeltiin, että meidän mottona oli ”Ruoaksi kotiin!”. Lisäksi päästiin kymmenen päivän vaelluksella yhdeksänä suihkuun (kun kuultiin että suurin osa pareista oli päässyt kerran tai kaks). Eräs mieleen painuvimmista öistä oli viimeisenä vaelluksen yönä kun meidät otettiin sellaiseen taloon yöksi, jossa asui kaksi pappaa ja talo oli sisustettu pelkällä antiikilla. Siellä sitten tuli ajatus, että kuka ei kuulu joukkoon. Siinä kun oikaisee retkeilyshortsia aamiaispöydässä, jossa voi on posliiniastiassa, pöydällä valkoinen liina, kananmunateline, johon tuodaan keitetty muna sitten vielä haudutettua teetä ja lopuksi pappa toteaa että tytöt tarvitsevat aamiaisella musiikkia ja laittaa klassisen musiikin taustalla soimaan, voi tulla vähän olo, että on alipukeutunut. Se 15


oli viimeinen yö vaelluksella, ja aamu me istuskeltiin antiikkipartsilla, ju­ teltiin pappojen kanssa ja ihailtiin millintarkasti leikattua puutarhaa. Sitten onnuttiin väsyneitten jalkojen kanssa viimeiset 500m maaliin. Sen siellä valtavan hyvin huomasi, minkä halua itse ehdottomasti muis­ taa, että jos haluat oikeasti auttaa, siihen ei yhteistä kieltä tarvita. Voin kertoa, että Belgiassa ihmiset puhu­ vat saksaa tai ranskaa tai flaamia, minä ja Eva englantia ja suomea. Harva osasi kunnolla englantia, mut­ ta silti me opittiin valtavasti kulttuu­ rista ja siitä, miten perheet oikeasti elää. Tunne oli joka kerta mieletön, kun perhe halusi auttaa ja ihan pie­ netkin asiat sai ihmisen voimaan hy­ vin. Yhden perheen kanssa osallis­ tuttiin grillijuhliin, toisen kanssa käytiin rautatieasemalla hakemassa joku kotiin, antiikkipappa vei meidät katsomaan linnaa ja yhdessä per­ heessä me tehtiin äidin kanssa illallinen. Listaa voisi jatkaa vaikka miten. Ihmiset auttavat ja haluavat auttaa, jos he vaan ymmärtävät. Maaliin saapuminen päivänä numero kymmenen itketti ja nauratti sa­ maan aikaan. Rinkka putosi juuri siihen kohtaan ja onnellisena ajatteli, että en enää nosta sitä selkään. Et ollu enää yksin! Siellä oli muita ja ne puhuivat Suomea! Ne onnittelivat vaelluksesta, ne pitäisivät sinusta huolta lopun reissua. Ei tarvitsisi enää miettiä, että missäköhän sitä nu­ kutaan, ja mistä saadaan ruokaa, ne tuntu perheeltä. Me tehtiin se! Maalissa nähtiin 32 erilaista ontumisen muotoa ja vertailtiin rakkoja sekä jaettiin kokemuksia vaelluksesta. Vaelluksen jälkeen kierreltiin koko porukan kanssa ympäri kaikkia kol­

16


mea Benelux­maata ja tehtiin aivan kaikki mahdollinen, mitä voi kuvitella aina pyöräilyretkestä, kaupunkisuunnistukseen ja nähtävyyksiin sekä rantapäivään. Yöt nukuimme paikallisilla partiokoloilla. Ja edelleenkään ei ollut harmaata aavistusta, mitä huominen tai edes seuraava tunti tuo tullessaan. Sillä tällä reissulla isot ovat taas pieniä! Kolmen minuutin suihkuvuorot, yhteishenki, vaellus, seikkailu, salai­ suus, ahtomättö, uskaltamista, itsensä ylittämistä, kaupunkiballeriinat, ea­tuokioita, asioita mitä et ajatellut tekeväsi... Sitä kaikkea on EB. Jos haluat kuulla lisää juttuja, tule kysymään. Tähän lyhyeen tarinaan ei millään saa mahtumaan 32päivän pituista reissua. ” Hei Hei musta tuntuu että mä meen. Kuin kulkuri matkaa uutta laulua teen. Ei kukaan ole pyytänyt lähtemään, silti tuskin paikoilleni jään. Niin­ kuin tuntematon tie laulu eteenpäin vie. Vähät eväät repussa määränpää missä lie.”

17


Satahanka XII Teksti ja kuvat: Petra Oksa Järjestyksessään 12. Satahanka­meripartioleiri järjestettiin 29.7.­ 5.8.2013 Kustavin Lootholmassa. Maskulaisia leirille osallistui kiitettävä määrä, ja olimmekin leirin suurin ja ehdottomasti äänekkäin lippukunta. Leiriseikkailu alkoi hyvissä merkeissä ja kauniissa säässä. Saavuttuam­ me Lootholmaan leiri oli jo täydessä vauhdissa ja liityimme iloisten leiri­ läisten seuraan. Ensimmäisenä päivänä oli perinteisesti ohjelmassa ra­ kentelua ja tietenkin koko leirin yhteinen avajaistilaisuus. Leirin varsinainen ohjelma oli jaettu alaleirien kesken niin, että joka päi­ välle riitti uutta tehtävää. Ohjelmia olivat mm. isot alukset, rantaohjel­ ma, haikki, jollailu ja melonta. Paljon muutakin leirillä ehti kokea, sillä va­ paa aikaa oli riittävästi ja myös sille ajalle oli varattu ohjelmia, joihin in­ nokkaimmat leiriläiset saattoivat osallistua. Vanhemmille leiriläisille ohjelmaa tarjottiin myös yökahvilas­ sa, jossa pääsi kokemaan kaikkea Afrikan tähdestä lateksibileisiin. Pa­ rasta antia jokaiselta suurleiriltä ovat tietenkin uudet ystävät, ja heitä ker­ tyi myös maskulaisille paljon. Meille tärkeä ohjelma ovat myös ruokailut, joita Satahangalla olikin varsin mu­ kavasti. Seisomaruokailu oli kaikille uutta, mutta tuttuun tapaan ruoka oli herkullista. Partioon erottamattomasti kuuluvat iltanuotiot ja muut isoja ihmismääriä yhteen kokoavat tapahtumat olivat myös Satahangalla isossa roolissa. Näissäkin spektaakkeleissa Maskulaiset pääsivät esittelemään erityiso­

18


saamistaan, kuten huomattiin alalei­ rin oman iltanuotion Talent­kisassa, sekä koko leiriä hauskuuttaneessa tanssikisassa, tästä kiitos Kai Sink­ koselle. Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin myös Satahanka XII koki vii­ meisen aamunkoittonsa. Leirin pu­ rimme samanlaisessa helteessä kuin sitä rakentaessa. Viimeiset kamat kasaan, rinkat selkään ja kotiin päin, mars. Kiitos kaikille järjestäjille ja osallistujille jälleen uudesta hienosta partiomuistosta!

19


Ässis "Strömsö" (Samoajien jatko­ROK) Teksti: Sanni Kirjavainen I osa 20.9. ­22.9.2013: Kaikkien aikojen suurimman Ässiksen, ”Strömsön”, ensimmäinen osa starttasi perjantai­iltana klo 19.30 Kustavin Salen pihalta. MHTP:stä oli kurssilla 3 mukana (Veera, Anna ja mä). Kun kaikki noin 40 kurssilaista olivat tulleet paikalle, oli nimenhuuto ja jako kurssivartioihin. Sen jälkeen lähdimme vaeltamaan varsinaista kurssipaikkaa kohti. Matkan varrella oli muutamia tehtäviä, joita piti tehdä kurssivartioittain. Kurssipaikalle päästyämme oli telttojen pystytyksen ja maittavan iltapalan vuoro. Sen jälkeen olikin jo aika jakaa kipinämikkovuorot ja mennä nukkumaan. Lauantaina aamupäivällä ohjelmassa oli muun muassa eri ikäluokkien (sudenpentujen, seikkailijoiden ja tarpojien) aktiviteetteihin/ohjelmaan tutustuminen pienissä ryhmissä. Ohjelman jälkeen oli lounas. Iltapäivällä oli vuorossa Strömsö­hetki. Jokaisessa ryhmässä oli jokin oma juttu, jota tehtiin. Siinä ryhmässä jossa itse olin, tehtiin itse alusta asti käsi­/huu­ lirasvaa (kookoksesta ja muista ainesosista, kuten punajuuresta). Toises­ sa ryhmässä tehtiin kynttilöitä ja kolmannessa liitutaulu. Päivällisen jälkeen oli noin kaksi tuntia vapaa­aikaa, ja sen aikana sai käydä saunassa, jos halusi. Saunan jälkeen oli vuorossa iltanuotio. Ilta­ nuotiolla oli paljon hauskoja johtamiseen liittyviä sketsejä ja lauluja. Ilta­ palaksi oli aikaisemmin päivällä arvotuista raaka­aineista valmistettua grillattua bataattia riisi­kasvis­täytteellä sekä grillattua banaania suklaalla ja vaahtokarkilla. Hyviä olivat. Sunnuntaina oli ohjelmassa vielä pelailua ja juttelua liittyen siihen, mil­ lainen on hyvä johtaja ja miten toimia oikein yllättävissäkin tilanteissa. Ohjelman jälkeen oli lounas ja sen jälkeen vielä telttojen purku ja teltta­ paikkojen siistiminen. Tämän jälkeen olikin sitten jo aika lähteä vaelta­ maan takaisin kohti Salea, josta meidät sitten haettiin. 20


II osa 11.10. ­13.10.2013: Ässiksen ”Strömsön” toinen osa starttasi perjantai­iltana klo 17.30 Turun linja­autoasemalta. Sieltä lähdimme kohti Sastamalaa, jossa Ässiksen toinen osa pidettiin. Noin kahden tunnin bussimatkan jälkeen saavuim­ me Sastamalaan. Perille päästyämme oli huoneisiin jaon aika. Perjantai­illan ohjelmassa oli piirin syyskokouksen roolileikki. Sitä varten kaikille annettiin oma rooli, johon piti eläytyä. Iltaohjelman jälkeen olikin jo iltapalan ja nukkumaanmenon aika. Yhtäkkiä keskellä yötä meidät herätettiin ja meidän piti laittaa uikkarit päälle. Tehtävänä oli ”uida” kahden kurssijohtajan välistä, joilla oli päällään kuivapuvut. Onneksi pääsimme hetkeksi saunaan lämmittelemään ja sen jälkeen takaisin nukkumaan. Lauantaina aamupäivällä oli ohjelmassa arvo­huutokauppa, jossa huu­ dettiin partioon liittyviä erilaisia arvoja kurssivartioittain. Sen jälkeen oli vuorossa oman ”koulutuksen” vuoro. Aiheina olivat muun muassa palo­ vammojen hoito, heikot jäät ja merimerkit. Ohjelman jälkeen oli lounas. Lounaan jälkeen oli vielä loput omat ”koulutukset”. Iltapäivällä oli vuo­ rossa Strömsö­hetki. Sen aikana valmisteltiin iltaohjelmaa. Koristeltiin ”sali” sadonkorjuun teeman mukaan, tehtiin kurpitsalyhtyjä ja sadon­ korjuu teemaista ruokaa muun muassa kurpitsapiirakkaa, joka osoit­ tautui todella hyväksi. Illalla oli sauna ja halukkaat saivat käydä siellä. Iltaohjelmassa oli sadonkorjuu­juhla, johon piti pukeutua sadonkor­ juuteeman mukaisesti.

21

Sunnuntaina oli ohjelmassa vielä ”elävä kirjasto”, siinä oli tarkoituksena ”lainata” kirja (joku kurssijohtajista) ja kuulla tarina hänen partio­uras­ taan. Ohjelman jälkeen oli lounas ja huoneiden/muun paikan siistimi­ nen. Siivouksen jälkeen jokainen kurssilainen sai vielä kurssi­todistuk­ sen ja ­merkin. Tämän jälkeen olikin jo bussin odotuksen aika. Sillä välin söimme vielä maukasta pannacottan tapaista jälkiruokaa. Sitten tulikin jo bussi, ja alkoi matkamme kohti Turun linja­autoasema, josta meidät sitten haettiin.


Hei me leivotaan! sudenpentujen syysretki muonittajan silmin Teksti: Petra Oksa Tässä kertomuksessa perehdytään siihen, mitä tapahtuu retken kulissien takana. Mannerlahden jääkaapissa olevien laatikoiden muuttaminen herkkuruoaksi sudareille vaatii paljon töitä, ja vielä enemmän huvia, sillä jokainen muonittajamme iloitsee pestistään. Retki alkoi lauantaiaamuna kolon pihalta, josta myös viimeiset keittiö­ kärpäset hyppäsivät kyytiin. Ahkerimmat meistä saapuivat omalla autol­ laan jo paljon aikaisemmin, sillä puoleltapäivin piti olla valmis tarjoa­ maan ensimmäinen ateria. Kokonaisuudessaan keittiössä pyöri neljä ih­ mistä ja lisäksi meillä oli pari innokasta apulaista. Melko paljon siis! En­ simmäinen ruoka, makaronilaatikko, saatiin pöytään varsin mallikkaasti. Sen jälkeen, kun tiskivuori oli vielä täysin kesken (hommia muuten hi­ dasti huonosti pelittävä pesukone), piti jo kiiruhtaa valmistelemaan väli­ palaa, köyhiä ritareita. Mannerlahden iso vatkain tunnetusti heittelee vispilöitä pitkin seiniä, joten sillä ei kermavaahtoa tehty. Niinpä vatkaus tapahtui pääosin pienellä vatkaimella. Ei sentään tarvinnut kaikkea tehdä käsin. Kun välipala­aika tuli, aloitimme kuumeisen leipien paistamisen: kaksi paistajaa ja neljä pannua. Alku sujui hyvin, kunnes todettiin että “tais ne leivät johonkin kuuluu kastaa ennen paistamista…”. Leivät pois pannulta, pyöräytys kostukkeessa, ja takaisin pannulle. Hyviä niistäkin tuli. Olimme jo ennen välipalaa tehneet taikinan päivällisellä tarjottaviin hampparisämpylöihin. Kun kohotusaika oli ohi, oli meillä kaksi 10 litran ämpäriä, joista molemmista tuli enkelipilven pehmeää taikinaa yli. Väli­ palan jälkeen lähdimme pyörittelemään taikinasta sämpylöitä, joista muuten tuli valtavia! “Pitää niitten nyt olla isompia kun tavallisten säm­ pylöitten” totesi yksi pyörittelijöistä. Lopputuloksena oli niiden kokoluok­ ka melko lähellä jalkapalloa. Lisäksi hamppareihin tarvitaan tietenkin pihvit. Siinä olikin käsillä työtä, kun piti tehdä toiset 8 litraa jäistä jau­ helihapihvitaikinaa. Herkullisia ne olivat, tosin puolta pienempiä kuin

22


sämpylät. Hampurilaiset olivat yleisön suosikki. Päivällisen jälkeen taisteltiin vielä tiskivuoren läpi, minkä jälkeen alkoi keittiöväen päivä jo keventyä, sillä jäljellä oli enää iltapala. Sen lisäksi päätimme leipoa hieman herkkuja, ja lopputuloksena oli suurimpia itse­ tehtyjä korvapuusteja, joita allekirjoittanut on ikinä syönyt. Herkullisilta maistuivatkin. Iltapalaksi väsyneet retkeilijät saivat uunileipiä, joiden juustot olivat uunissa lennelleet minne sattuu, kiitos ylitehokkaan kier­ toilman. Oli meillä mahdollisuus myös seurata hiukan ohjelmaa oman hommam­ me ohella. Ainakin yhden sammutusnäytöksen ehdimme katsoa. Hyvä, nyt tiedämme mitä tehdään, jos keittiössä tulee rasvapalo. Iltapalan jäl­ keen nakitettiin meidätkin lukemaan iltasatuja, mikä osoittautui yllättä­ vän haastavaksi keittiöhomman kuluttamalla äänellä. Lapset saatiin kui­ tenkin nukkumaan, ja palasimme keittiöön siivoamaan viimeisetkin sot­ kut ja valmistautumaan seuraavaan päivään. Illan venymisestä huolimatta oli aamulla herättävä aikaisin, jotta sudarit saisivat aamupuuronsa ajallaan. Osaa laiskotti, mutta onneksi meillä oli pari reipastakin ruoanlaittajaa mukana. Puuro valmistui ilman sen suu­ rempia sählinkejä. Tiskit taas hoitoon ja viimeisen tarjottavan kimppuun. Vuorossa munakasrulla. 50 kananmunaa, saavillinen jauhelihakastiket­ ta, juustoa ja sähellystä. Munakasrullat eivät ehkä olleet kaikkein kau­ nein luomuksemme, mutta sitäkin herkullisemmat. Kun ruoka oli tarjot­ tu, alkoi supernopea siivousrumba, sillä emännät (ja Ossi) halusivat jo lepäämään. Jäljelle jääneet ruuat jakoon, valot pois ja ovet lukkoon. Mitäkö sudarit tekivät koko viikonlopun? Sitä täytyy kysyä joltain muul­ ta, sillä me muonittajat emme tiedä.

23


Sykerö 2013 Teksti ja kuva: Tiirat Perjantaina bussi starttasi kello 18.00 kolon pihalta kohti Rymättylän Ajolaa. Retken teeman mukaisesti jokainen vartio suunnitteli itse oman leiriohjelman koko viikonlopuksi. Kun saavuimme tuttuun Ajolaan, pys­ tytimme ensimmäiseksi telttoja. Tämän jälkeen jokaisella vartiolla oli omaa iltaohjelmaa. Illalla oli vielä telttojen kipinämikkovuorojen jaot, il­ tapala ja nukkumaanmeno. Lauantaina heräsimme viileään aamuun. Aamupalan jälkeen alkoivat vartioiden omat ohjelmat. Aamuohjelmien jälkeen yksi vartio lähti vaelta­ maan ja loput jäivät Ajolan rantaan nuotionkokoamiskilpailuun. Illalla oli ohjelmassa vielä tähtien tutkimista sekä iltanuotio. Iltanuotion jälkeen kömmimme telttoihin. Sunnuntaina aamupalan jälkeen oli yhteinen ohjelma, suunnistusta. Suunnistuksen jälkeen purimme tel­ tat ja pakkasimme tavarat. Purkami­ sen jälkeen oli vielä aika leikkiä en­ nen kuin bussi tuli hakemaan mei­ dät. Iltapäivällä saavuimme kololle jossa kaikkien vanhemmat jo odotti­ vat.

24


Partioystävämme 1. Kuka olet ja mistä lippukunnasta tulet? Netta Forsell, Turun Nuotiotytöt 2. Oletteko maa­ vai merilippukunta? Merilippukunta 3. Mitkä ovat parhaita partiomuistoja­ si? Maailman laajuinen partioleiri Jam­ boree 2011 ja oman vartion retket venekuntaikäisenä. 4. Mikä on parasta partiossa, entä huonointa? Parasta: uudet kaverit, leirit ja se, et­ tä harrastusta voi jatkaa aina.Huo­ nointa: kaatosateiset yöt laavussa. 5. Miksi lippukuntasi olisi parempi kuin mikään muu lippukunta? Kolo helposti Turun keskustasta niin että lähes kaikkialta lähikunnista pääsee tulemaan. Tietty meripartio ja aktiivinen toiminta niin lippukunnan sisällä kuin osallistuminen piirin ta­ pahtumiin ja suurleireille. Isona lip­ pukuntana helpompi järjestää ta­ pahtumia. 6. Biisi joka tuo mieleesi partiomuistoja Final countdown, koska se soi jamboreen viimeisenä iltana ja tuo paljon muistoja mieleen. 25


7. Käytättekö partionimiä? Pienenä sellaiset kaikille tuli, ei ole kyllä käytössä eikä uusille sellaisia anneta, sinänsä surullista. 8. Haluatko lähettää terveisiä? Kiitos ihanalle ystävälleni, että sain osallistua lehtenne tekoon. Hyvää joulua kaikille! Haastattelijan toimi Anna Lagerroos

26


Matkapurjehdus 2013 Teksti ja kuvat: Jerry Jämsen ja Ossi Pahikkala Ensimmäinen osa: Saavuttuamme Ajolaan aloimme val­ mistelemaan venettä. Kun kaikki oli­ vat saapuneet, pääsimme aloittamaan matkan kohti Ruotsia. Eka yöpy­ mispaikka oli Kökar. Päivällä purjeh­ dustuulet olivat hyviä. Kun saavuim­ me illalla Kökariin, vastassa laiturilla oli ystävällisiä ihmisiä. Ihmiset ottivat köydet vastaan, ja veneen kiinnitys sujui hyvin. Kökarissa söimme ilta­ palaa ja lämmitimme saunan Tepon, Lassin ja Oton kanssa. Sillä aikaa ty­ töt tekivät iltapalaa. Saunan jälkeen menimme nukkumaan. Aamulla kun heräsimme, tutkimme Kökaria tarkemmin. Löysimme hienot maisemat. Kökarista kun lähdimme, suuntana oli Ruotsin Nynäshamn. Illalla jaoimme vahdit, ja kakkosvuoro pääsi nukkumaan. Yöllä ylityksen aikana tuuli voimistui selvästi. Aallot olivat jo korkeita, ja vene kulki hy­ vin. Kun saavuimme Nynäshamniin, kävimme suihkussa ja saunassa. Saunassa totesimme, etteivät ruotsalaiset heitä löylyä saunassa. Kun tu­ limme saunasta, kävimme etsimässä hyvää ruokapaikkaa ja sellainen löydettiin. Syömästä tultuamme menimme nukkumaan.

27

Aamulla kiertelimme maissa, ja kun lähdimme, purjeet nostettiin jo heti satama­altaassa. Nynäshamnista suuntana oli kanaali. Kun saavuimme illalla kanaaliin, oli edessämme 2 nostosiltaa. Nostosiltojen jälkeen saa­


vuimme Målarenin järvelle, jossa yövyimme. Satamasta ei löytynyt saunaa, mutta suihkuun ja vessaan pääsimme. Aamulla kun lähdimme, oli pieni matka edessä, että päästiin Tukhol­ maan. Päivällä purjehdimme, ja kun saavuimme Tukholmaan, edessä oli kolme nostosiltaa, jotka olisi pitänyt ohittaa, jotta olisimme päässeet ha­ luttuun Wasa­satamaan, mutta sillat olivat korjauksessa. No päätimme jäädä nostosiltojen taakse, ja siitä siirryimme Sss­satamaan. Satamassa kaikki kävimme suihkussa ja lähdimme hakemaan hyvää ruokapaikkaa. Me­ nimme lähellä olevaan pitseriaan. Sama iltana veneen jättivät Reetta ja Minna. Saatoimme Reetan ja Minnan terminaaliin ja sanoimme heille hyvästit. Kun kävelimme takaisin veneelle, niin katselimme samalla Tukholman upeita maisemia. Seuraavana päivänä tapahtui miehistön vaihto. Pelipaikalle saapuivat Markus, Jerry, Suvi ja Oskari. Edessä oli Tukholma­kaupunkipäivä. Päi­ vällä kävimme kaupoilla ja syömässä ulkona.  Illalla oli Oonan ja Lassin poislähtö veneeltä. Oli mukava reissu. Kiitos Oonalle, Lassille, Tepolle, Reetalle, Otolle, Minnalle ja Hennalle. Toinen osa: Pe 12.7. Lähdimme Turusta laivalla kohti Tukholmaa. Matkassa olivat mukana Markus, Suvi, Jerry ja Oskari. La 13.7. Aamulla saavuimme Tukholmaan. Satamasta lähdimme kävellen kohti vierasvenesatamaa, matkalla kävimme metroasemalla ostamassa itsellemme metrokortit. Lopulta saavuimme Sss­satamaan, joka ei ollut­

28


kaan ihan ydinkeskustassa, niin kuin oletimme. Ensimmäisen legin mie­ histö olikin jo hereillä kun saavuimme veneelle. Miehistöstä olivat jo poistuneet Minna ja Reetta. Aamupalan syötyämme päätimme lähteä tu­ tustumaan kaupunkiin, kukin omille teilleen. Iltapäivällä menimme kaik­ ki yhdessä syömään ravintolaan. Tämän jälkeen lähdimme takaisin ve­ neelle. Matkalla kävimme ruokakaupassa täyttämässä ruokavarastoam­ me, koska seuraavana päivänä oli tarkoitus lähteä pois Tukholmasta. Samalla Oona ja Lassi lähtivät laivaterminaalille ja kohti kotoista Suo­ mea. Illalla söimme poikien loihtimia tortilloja tunnelmallisessa kynttilä valaistuksessa. Su 14.7. Lähdimme heti aamulla jättäen Tukholman taaksemme. Päi­ vä kului purjehtiessa Mälarenin jär­ vellä. Iso osa päivästä meni Söder­ täljen suluissa ja kanavissa. Pysäh­ dyimme myös Södertäljeen syömään, minkä jälkeen jatkoimme matkaa kohti yöpymissijaa. Illaksi saavuim­ me yöpymään Ankaruuden­nimiseen kalasatamaan, joka sijaitsi suojai­ sessa paikassa. Ma 15.7. Maanantaina söimme aa­

29

mupalan maissa ja lähdimme sen jälkeen kohti Gotlantia, tarkemmin Visbytä. Keli oli oikein hyvä koko päivän, aamulla oli hieman kovempi tuuli, mutta se vaimeni päivän ku­ luessa. Matkalla ei vastaantulijoita tullut juuri lainkaan, ainoastaan kes­ kellä ei mitään vastaan tuli suomalainen purjevene, jota iloisesti terveh­ dimme. Matka kului rattoisasti Makken pitämällä solmunkertausharjoi­ tuksella sekä hauskojen tarinoiden saattelemana ja pitkän päivän päät­ teeksi saavuimme ilta myöhään Visbyseen komeasti purjeet ylhäällä ran­ tautuen. Rantautumisen jälkeen veneemme ympärille saapui muutamia innokkaita purjehtijoita ja huomasimmekin, että Visbyssä saakka oli


melkoisen paljon suomalaisia pur­ jehtijoita. Ti 16.7. Aamulla naiset olivat löytä­ neet italialaisen jäätelöbaarin, jossa poikkesimme. Tämän jälkeen käve­ limme autovuokraamoon, koska päätimme vuokrata auton, jolla pää­ simme tutustumaan tähän upeaan Gotlannin saaren. Ajoimme päivän aikana melkein koko saaren ympäri. Päivä kuluikin sitten tässä kauniin saaren ihailussa. Muun muassa kä­ velimme polven korkuista vesivanaa pitkin upealle hiekkasaarelle. Otim­ me todella paljon kuvia näistä upeis­ ta maisemista ja lisäksi kävimme meren rannalla etsimässä kiviä, joissa oli fossiilisia merenelävien kuvioita, niitä löytyi todella paljon. Kävimme myös ravintolassa syömässä. Illalla menimme vielä kauppaan täydentä­ mään ruokavarastot, koska seuraa­ vana päivänä oli tarkoitus lähteä pois Visbystä. Illalla tutustuimme myös Visbyyn vanhaan kaupunkiin ja lo­ puksi iltapalaksi miehet olivat loihti­ neet maukkaita leipiä. Ke 17.7. Aamulla heräsimme ja söimme aamupalan. Henna lähti vie­ mään Ottoa ja Teppoa autolla kohti terminaalia, koska he lähtivät kotiin, samalla Henna palautti vuokra­auton takaisin vuokraamoon. Tämän jäl­ keen pääsimme lähtemään tästä Itä­ meren helmestä kohti Nynäshamnia. Yllätykseksemme meri oli täysin tyy­

30


ni, joten jouduimme ko­ nettelemaan melko kauan ennen kuin nostimme purjeet. Keli oli koko päi­ vän kaunis, mutta tuulta valitettavasti todella vä­ hän. Yöllä myöhään saa­ vuimme Nynäshamniin ja menimme välittömästi nukkumaan. To 18.7. Aamulla nukuim­ me aika pitkään, myöhäisen nukkumaanmenon takia. Päätimme tutus­ tua tämän päivän tähän kaupunkiin, jonka Henna ja Ossi jo tiesivät en­ simmäisen legin pysähtyessä täällä. Naiset päättivät lähteä uimarannalle ja ottamaan aurinkoa kun taas pojat kiertelivät kaupungilla ja viettivät aikaansa vierasvenesatamatoimiston tietokoneen äärellä. Illaksi naiset olivat tehneet hampurilaisia ruuaksi. Kävimme myös saunassa, mutta se oli melko huono näin suomalaiseen saunaan tottuneena. Pe 19.7. Aamulla herät­ tyämme aloimme laittaa venettä lähtökuntoon odottaessamme vielä mie­

31

histön lisäystä. Kävimme kaupassa täydentämässä viimeisen kerran ruoka­ varastomme. Aamupäi­ vällä saimme alukselle Kaitsun ja olimme valmii­ ta lähtemään. Päivän purjehdimme ruotsin rannikkoa pitkin saarten suojassa kohti pohjoista. Illalla lähdimme ylit­ tämään Ahvenanmerta melko kovassa tuulessa, tässä kohtaa nuoret me­ nivät nukkumaan ja aikuiset jäivät kipparoimaan venettä Ahvenanmeren


yli. La 20.7. Aamukuuden aikoihin päätimme kiinnittäytyä Ahvenanmaan Rödhamniin, jotta miehistö pääsi nukkumaan rankan yön jälkeen. Yh­ dentoista aikoihin päätimme jatkaa matkaa kohteena kotoinen Ajola. Päi­ vä meni mukavassa kelissä purjehtien ja venettä jo hieman siivoillen. Saavuimme Ajolaan puolilta öin ja menimme nukkumaan. Aamulla he­ rättyämme teimme vielä loppusiivouksen ja tämän jälkeen olimme valmii­ ta lähtemään omiin koteihimme. Ei voi muuta sanoa kuin että tämä reissu oli taas sitä partiota parhaim­ millaan. Kiitos kaikille mukana olleille!

32


Archipelago Race 2013 Teksti: Henna Oksa Kuvat: Kari Sarlin Piirin yöpurjehduskilpailu Archipela­ go Race kisattiin 27.­28.9. Saaristo­ merellä. Tänä vuonna kisaa oli uu­ distettu lisäämällä ratakisat ennen ja jälkeen yökisan. Näiden kolmen kil­ pailun sijoitukset laskettiin yhteen ja näin selvisi koko kisan voittaja. Hem­ mingwayn kisa sujui tasaisesti, ja kotiin lähdettiin positiivisen yllätty­ neinä hyvästä sijoituksesta.

Archipelago Race 2013 lopputulokset: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.

33

TMX Hemmingway Meripurakk Merisissi Theia Puhuri Santa Katarina Tokka­Lotta


Teksti: Verna Suominen Lähde: Mukaillen teoksesta Retkiruokaopas, s. 36 (Suomen partiolaiset, 2002). Tortilla itse tehden (6­8 tortillaa) Pohja on laktoositon, maidoton ja vegaani. Täytteistä riippuu, ovatko tor­ tillat kokonaisuudessaan erikoisruokavalioon sopivia. Aineet: 2,5 dl vettä 1 tl suolaa noin 6 dl puolikarkeita vehnäjauhoja 0,5 dl ruokaöljyä Sekoita aineista notkea, käsistä irtoava taikina. Jaa taikina osiin ja ta­ puttele taikinapallot käsin, jauhoja apuna käyttäen, ohuen ohuiksi lei­ viksi. Paista nuotion lämmössä tai paistinpannussa ruskeapilkkuisiksi molemmilta puolilta. Täytä ja pistele poskeen. Mahdollisia täytteitä ­ Vegaani/kasvis: erilaisia papuja (esim. ruskeita, valkoisia tai papuse­ koitteita), erilaisia kasviksia ­ Liha: Jauhelihaa, paprikaa ja fetaa, taco­mausteseos ­ Kala: Tonnikala, juustoa Haaste: keksi itse paremmat täytteet! Vinkki: Nykyään löytyy paljon hyviä ohjeita internetistä, niitä kannattaa hyödyn­ tää esimerkiksi erikoisruokavalioiden suunnitellussa. Ruokien sopivuus retkiolosuhteisiin on kuitenkin syytä varmistaa kokeilemalla. Kannattaa kokata kotona samantyyppisillä välineillä kuin retkelläkin, jotta varmis­ tuu onnistumisesta (esim. uunia tai sähkövatkainta ei retkellä ole käy­ tössä).

34


Seikkalijaryhmä murkut ja kurkut Murkkujen lajikuvaus: ­ Toisin kuin yleensä luullaan murkuilla on hiukset. Hiusten väri vaihte­ lee todella vaalenruskeasta tummanruskeaan. ­ Murkkujen levinneisyys on Maskussa lähinnä Niemenkulman ympäris­ tössä. ­ Murkkujen järkevyys vaihtelee kolmasosajärjevästä puolijärkevään. Seikkailijaikäkauden päätyttyä murkut saavuttavat todennäköisesti kor­ kean älyllisen tason. ­ Murkut rakastavat ja suojelevat luontoa. Toisinaan voi kuitenkin olla hyvä, että kohdatessaan murkun laittaa korvatulpat korviin. ­ Murkkujen kanssa hengailee myös kurkkuja. Kurkut muistuttavat hy­ vin paljon murkkuja, mutta ovat pari vuotta vanhempia. Vastoin yleistä käsitystä kurkut eivät ole vihreitä. Huuto Miss’ on kahjoo? MURKUT! Keit’ ei voi lahjoo? MURKUT! MURKUT ON MA­ KEEMPII KUN KURKUT!

35


36


Yhdistä pisteet.

37


Selvitä itsesi labyrintin läpi.

Etsi kaikki partio­ aiheiset sanat.

38


Terkkui Eval ja Pahvikala t: salainen ihailija

Terkut Petralle!

Terkut Jellylle!

Terkut Ärrälle!

Iloista joulun odotusta kaikille!

39


40


41


Hämminki 2/2013  
Advertisement