77
Hämminki Maskun Hemmingin tyttärien ja poikien lippukuntalehti N:O 77 1/2012 Ilmestymispäivä 23.4.2012 Päätoimittaja Verna Suominen Yokylä 34 A 2 20540 Turku 050 543 9035 Toimitus Sanni Kirjavainen Eeva Koskinen Anna Lagerros Petra Oksa Jenni Piilola Henna Pohjanpalo Mikael Ruoho Pauliina Simolin Sara Suominen Painopaikka Maskun kirkkoherranvirasto /kopiokone Painos: 150 kpl Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa
Tässä numerossa Pääkirjoitus Kirkonmäeltä Tuki ry Lähikuvassa Retkipörssi Tirehtöörin 60vuotisjuhlat Erätaitoperuskurssi Meiän keittiö Väiski Tracktori Partioystävä maailmalla Purjehtuskesä 2012 Tulevat kesäleirit Sudenpentupäivä
2 4 6 8 9 15 16 17 19 21 23 24 25
Hei kaikille! Kevään merkkien seuraaminen luonnosta on ollut aikoinaan tärkeää, koska sään ennusta miseen ei ollut muitakaan keinoja. Vielä nykyäänkin mo net seuraavat huvikseen kesän tuloa esimerkiksi lintujen pa luumuuton avulla. Vanha sanontakin kertoo: ”kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, väs täräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.” Itse olen nähnyt toistaiseksi vain peipposia, mutta kevään merkkejä on ilmassa sitäkin enemmän. Näin opiskelijalle selkein kevään merkki taitaa olla työmäärän eksponentiaalinen kasvu. En tiedä, heräävätkö opettajat talviunilta vai vaikuttaako se, että keväällä ajatukset ovat jo kääntyneet kesään ja lo maan ja kiire tuntuu siksi niin suurelta. Kun lupauduin päätoimittajaksi, idea tuntui mukavalta. Sitten jossain vaiheessa iski tajuntaan, että Hämmingin teko osuu mukavasti samaan aikaan kun opiskeluiden kiireisin aika. Hetken aikaa ehti jo hirvittää, mutta sitten huomasin, ettei tähänkään tehtävään tarvinnut yksin ruve ta. Hämmingillä oli jo valmiina innokas ja taitava joukko kirjoittajia ja taittoon ja painamiseen sai kaiken tarvittavan tuen. Tämä onkin partion yksi vahvuuksista. Tarkoituksena ei ole heittää ketään veteen ja testata, osaako hän uida. Päinvastoin. Apua on tarjolla juuri sen verran kun sitä haluaa käyttää. Etenkin ikäkausiuudistuksen myötä pyrittiin madalta maan kynnystä avun pyytämiseen ja toisaalta varmistamaan, että joku aikuinen on aina helposti tavoitettavissa. Myös lippukunnalla on edessä voimanponnistuksia, johon pyydetään kaikkien lippukuntalaisten ja vanhempien apua. Ruissalossa ihaillaan jälleen auringonnousuja haravanvarressa, jotta voidaan toteuttaa partio haaveita. Lisäksi syksyllä lippukuntamme järjestää AnnaKaisan johdolla 2
piirin sudenpentupäivän. Kannattaa laittaa päivämäärät jo valmiiksi ka lenteriin ja tulla tekemään laadukasta partiota. Tärkeä kevään merkki on myös Hämmingin ilmestyminen. Oikeastaan kesän ovea tässä jo kolkutellaan. Tämänkertaisessakin Hämmingissä on paljon tuttua ja turvallista, hyvää on turha ruveta väkisin uudistamaan. Toki pientä hienosäätöä on tehty ja syksyn lehteen on tulossa joitain uu distuksia. Lehteä lukiessa on mukava muistella kevään tapahtumia ja viedä ajatukset kohti kesää. Kohta alkaa purjehduskausi ja kesäleirejäkin kannattaa odottaa. Lehdestä löytyy tuttuun tapaan myös toimintasuun nitelma, jonka voi napata talteen. Hyvää kesää! Verna
3
Viljellä, varjella, lajitella – ja luonto kiittää! Kotoa se alkaa. Laitanko lasisen kurkkupurkin kannen eri paikkaan kuin itse lasin? Lajittelenko huuhdellut ja tyhjät maitotölkit kartonkikierrätykseen? Kippaanko ruoantähteet bioastiaan muiden poltettavien sekaan? Kulutukseen pohjaava elämäntyyli menee siitä yli, mistä aita on matalin. Se, mikä toimii, on oikein ja se, minkä saa nopeasti tehtyä, on paras. Saatat olla kurkkua myöten täynnä erilaista ”ekohömppää”, etkä jaksa millään uskoa, että yhden ihmisen väärät jätteiden lajittelut voivat kaataa koko luomakunnan. Ja olet oikeassa, ei se ole yhdestä kiinni! Vahinko ei ehkä ole niin suuri luonnolle sillä kertaa mutta meille se saattaa olla. Jos jatkuvasti valitset jätteiden jättöpaikan väärin, on se vuoden mittaan jo aika suuri määrä jätettä haittaamassa niiden jatkokäsittelyä. Lisäksi vahinko toistuu ehkä välinpitämättömissä asenteissa, jotka heijastavat itsekkyyttäsi myös ihmissuhteisiisi. Suhde ympäristöön kysyy samoja valmiuksia kuin suhde toisiin ihmisiin, tunnetta ja tahtoa. Se, joka rakastaa luontoa, toki usein myös haluaa varjella sitä. Mutta ei aina: voit rakastaa, jopa romantisoida luontoa ja kaunista ympäristöä, mutta et halua mitenkään tinkiä itsekkäästä elämäntavastasi. Toisaalta voit myös olla 100 %:n urbaani betonilähiöiden asukas ilman tunnesidettä luontoon ja luonnonvaraiseen ympäristöön, mutta silti pidät järkevänä lajitella jätteet ja elää ympäristö ystävällisesti. 4
Luonnon tulevaisuus ei kysy meiltä ihmisiltä niinkään oikeaa tunnetta kuin oikeaa tahtoa. Oikea tahtominen näyttää pelastavan useimmat liitot ja suhteet. Järkevä ja varjeleva suhteeni luontoon voi pelastaa sekä luonnon ja sitä kautta myös koko ihmiskunnan ajalliselta tuholta. Uudet, luonnosta nousevat käskyt voisivat olla vaikka tällaiset: 1. Älä jumaloi jatkuvaa kasvua 2. Älä osta turhaa tavaraa 3. Muista pyhittää lepopäivä kuluttamiselta 4. Kunnioita isänmaatasi ja maaäitiäsi 5. Älä tapa luonnon monimuotoisuutta 6. Älä raiskaa elinympäristöä 7. Älä varasta tulevilta sukupolvilta 8. Älä lausu väärää todistusta ilmastonmuutoksesta 9. Älä himoitse paljon kuluttavia kojeita ja ratkaisuja 10. Älä himoitse lähimmäisesi katumaasturia, vaan ole tyytyväinen hybridiautostasi tai polkupyörästäsi tai matkakortistasi. (Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys 2010)
Syy kirjoitukseni teemaan löytyy seurakunnastamme. Maskun seurakunnassa on aloitettu vuoden 2012 alusta lähtien eri työmuotojen ja työtapojen kriittinen tarkastelu. Tarkoitus on sopeuttaa toimintamme ja päätöksemme niin, että me kaikessa arkisessa työssä kuluttaisimme säästeliäästi ympäristöämme ja sen resursseja. Mikäli saamme nostettua toiminnan riittävän säästeliäälle tasolle, on meillä mahdollisuus anoa vuonna 2013 Kirkkohallituksen Ympäristödiplomia. Vihrein terveisin Jouko Henttinen kirkkoherra 5
RETKI RUISSALOON LÄHESTYY Ruisrockalueen siivous on jo monena vuonna ollut suurin tulolähde Tuki ry:lle, ja sitä kautta myös Hemmingin Tyttärille ja Pojille. Työmme olemme hoitaneet hienosti ja olemme saaneet siitä paljon kiitosta. Niinpä saamme myös tänä vuonna siivota festivaalialueen. Tänä vuonna varoja kerätään Paltan kämpän kunnostamiseen leirialueeksi sekä partiolaisten tarvikkeisiin, emme myöskään unohda leirikaluston uusimisia ja veneiden kunnostuksia. URAKKA Siivottava alue on säilynyt yhtä suurena kuin viime vuonna, joten talkooporukkaa tarvitaan yhden viikonlopun aikana paljon, kaikkein eniten sunnuntaiaamuyönä. Talkooväen keruu ei keskikesällä ole helppoa, mutta uskomme hoitavamme urakan tänäkin vuonna hienosti. Kyse on kuitenkin lyhyestä pyrähdyksestä ja varsin helposta työstä. Kaikki talkoisiin osallistujat on vakuutettu Tuki ry:n talkoovakuutuksella. TARVIKKEET Paikan päällä saamme haravat (voit toki ottaa omasikin mukaan) ja kumihanskat. Tuki ry hankkii aluskäsineitä. Et tarvitse mukaasi kuin partiomieltä. YÖK, EN KOSKE Siivouksessa on suurena apuna kauhakuormaajat ja meidän työmme on lähinnä roskien haravoimista kasoihin, joista kuormaajat käyvät ne keräämässä. Roskiin ei siis tarvitse koskea käsin. Palautuspullot ja tölkit kerätään tässä vaiheessa erikseen omiin säkkeihin ja niistä saatava summakin on aika huomattava. Pienemmät partiolaiset voivat olla pullojen keräyksessä apuna, jos haravointi on heille liian raskasta.
6
TYÖVUOROT Festivaalialueella La 7.7.2012 klo 0309 Su 8.7.2012 klo 0309 Ma 9.7.2012 klo 0309 ja 0917 Jälkisiivous joko keskiviikkona 11.7.2012 tai torstaina 12.7.2012 klo 09 17 Kaikissa vuoroissa tarjotaan talkoolaisille kahvi ja sämpylä klo 06.00. Päiväsiivoojille tarjotaan lounas. Tievarsisiivous Nesteeltä Tammenterholle Tarvitaan 46 henkilöä per vuoro Pe 6.7.2012 klo 1720 La 7.7.2012 klo 1316 ja klo 1820 Su 8.7.2012 klo 1316 ja klo 1820 VASTAATHAN KYSELYYN JOKA TAPUKSESSA Pyydämme jokaista teitä vastaamaan talkookyselyyn oheista lomaketta käyttäen. Lomake tulee palauttaa viimeistään kevätparaatin yhteydessä 6.5.2012 tai kolon postilaatikkoon. Voit ilmoittautua myös sähköpostitse anne.leppanen@raisio.com Terveisin talkootoimikunta, tavataan Ruissalossa Anne Leppänen, Hannu Valkama, Kai Sinkkonen ja Simo Hännikkälä Lisätietoja Anne 050385 9961 ja Simo 0405813 613
7
1. Kuka olet ja mitä teet partiossa? Olen Ida Koskinen. Toimin Peukaloisten poppoon johtajana ja myös muonittajana tulee jonkun verran oltua. 2. Kuinka kauan olet ollut partiossa ja millainen on partiourasi? Partion aloitin vuosi sen jälkeen, kun muutimme Maskuun – eli nyt on 11 vuotta harrastettu. Partioura on ollut ihan tavallinen, tosin en sitten pennuissa kauan ollut, sen jälkeen vartiolaisena ja sitten johtajana. 3. Mikä on parasta partiossa? Parasta partiossa on ehdottomasti ihmiset. 4. Parhaita partiomuistoja? Parhaita muistoja löytyy omista seikkailuista suurleireiltä ja sitten Peukaloisten touhuista ja toilailuista. 5. Niksi tai vinkki joka jokaisen partiolaisen tulisi hallita? Kyllä se on tuo ystävämme ilmastointiteippi. Jos on paljon lunta, niin sillä lahkeet kiinni kenkiin. 6. Terveisiä? Terveiset kaikille, ketä tämän lukee! 8
Tietäjä iänikuinen Retki starttasi lauantaina kello 10 kololta, josta lähdimme kohti Seikelän koulua, josta haimme Vesikirput mu kaan ja sieltä kohti Manner lahtea. Retki aloitettiin perin teisellä lipun nostolla, jonka jälkeen koriste limme tulitikkuaskeja Kalevalan tyyliin. Koristelun jälkeen oli lounas. Lounaaksi saimme kanakeittoa, jonka jäl keen oli vuorossa ohjelma. Yhdessä rastissa ommeltiin käsin tulitikkuaskeille pienet pussit. Toisessa tehtiin karjalanpiirakoita ja kol mannessa kuunneltiin tarinoita Kalevalasta ja Antero Vipusesta ja tehtiin kaarnaveneitä. Ohjelman jälkeen oli päivällinen. Päivälliseksi saimme muusia ja lihapul 9
lia, jonka jälkeen oli vuorossa iltanuotiokäyttäytymiseen liittyviä ohjeita. Sen jälkeen menimme ulos leikkimään ja tekemään lumilinnoja. Kun sieltä tulimme sisälle, oli vuorossa iltanuotio. Sudarilaumat esittivät omat esityksensä. Iltanuotiolla laulettiin ja huudettiin esitysten jälkeen jokin hyvä huuto. Iltanuotion jälkeen halukkaat saivat mennä saunaan. Ilta nuotion jälkeen oli vielä iltapala. Iltapalaksi saimme itse tehtyjä karjalanpiirakoita ja munavoita. Iltapalan jälkeen kaikki menivät iltape sulle, jonka jälkeen samoajat tulivat lukemaan vielä iltasadut. Sunnuntaina herätys oli kello 8. Puoli 9 aikaan mentiin lipunnostoon ja aamupalalle. Aamupalaksi saimme puuroa ja kiisseliä. Sunnuntaina oli ohjelmassa vielä lumikenkien tekoa ja pulkalla laskua. Jokainen pari sai tehtäväkseen tehdä kaksi lumikenkää. Kuitenkin vain neljä kenkää saatiin valmiiksi. Kahdet niistä vietiin Seikelän ja kahdet keskustan kololle. Ulkoilun jälkeen oli lounas. Lounaaksi saimme makaronilaatikkoa, jonka jälkeen oli vuorossa siivous/tavaroiden pakkaus ja lipunlasku. Lipunlas kun jälkeen leikittiin mm. perinteistä PONILEIKKIÄ. Sitten meitä tultiinkin jo hakemaan (tunnin myöhässä). Kololle saavuimme kello 15.
10
Naamio Retki starttasi lauantaina kello 10 kololta, josta lähdimme kohti Man nerlahtea. Retki aloitettiin perinteisellä lipunnostolla, jonka jälkeen oli vuorossa nimilappujen askartelua. Askartelun jälkeen oli lounas. Lounaaksi saimme SINISTÄ muusia ja kanakastiketta. Lounaan jälkeen alkoi ensim mäinen ohjelma. Luvassa oli erilaisia rasteja. Yhdessä ras tissa leikittiin ulkona, toisessa tehtiin trangioilla välipalaa (karjalanpiirakoita ja muna voita), sisällä yhdessä rastissa tehtiin soittimia ja harjoiteltiin nukketeatteriesityksiä. Ohjelman jälkeen oli päivällinen. Päivälliseksi saimme uuniperunoita ja lihapullia. Jälkiruuaksi oli LIMENKELTAISTA appelsiinikiisseliä. Päiväl lisen jälkeen oli aika pukeutua naamiaisasuihin. Ennen iltanuotiota jokainen teki itselleen pitsaa haluamallaan täytteellä. Sen jälkeen halukkaat saivat kasvomaalauksen. Sen jäl keen olikin jo iltanuotion aika.
11
Iltanuotiolla sudarilaumat ja johtajat esittivät omat esi tyksensä, jotka olivat todella upeita. Iltanuotiolla laulettiin myös perinteisiä partiolaulu ja. Jokaisen esityksen jälkeen huudettiin jokin sopiva huuto. Iltanuotion
jälkeen halukkaat saivat mennä saunaan. Iltanuotion jälkeen oli vuorossa vielä iltapala. Iltapalan jälkeen sai mennä ylös iltapesulle, jonka jälkeen samoajat tulivat lukemaan iltasatuja. Sunnuntaina herätys oli kello 8. Puoli 9 aikaan mentiin lipunnostoon ja aamupalalle. Aamupalaksi oli puuroa ja kiisseliä. Sunnuntaina oli ohjel massa vielä LOPPUBILEET. Sudarit soittivat soittimiaan, jotka he olivat tehneet lauantaina yhdessä ohjelmarastissa.. Loppubileissä laulettiin, soitettiin ja tanssittiin. Loppubileiden ohella oli nukketeatteriesitykset, joita sudarit olivat lauantaina harjoitelleet. Ohjelman jälkeen oli lounas. Lounaaksi saimme lasagnea. Lounaan jäl keen oli vuorossa siivous/tavaroiden pakkaus ja lipunlasku. Lipunlaskun jälkeen leikittiin mm. perinteistä PONILEIKKIÄ. Sitten meitä tultiinkin jo hakemaan. Kololle saavuttiin n. kello 3, jonka jälkeen oli pjn.
12
Mestarietsivä 18.–19.2. Retkemme starttasi aikaisin lauantaiaamulla kolon pihalta semi runsaan partiolaisjoukon kanssa. Saavuttuamme parkkipaikalle aloitimme yhteis ten ja omien tavaroiden raa hauksen kohti kämppää. Perillä aloitimme telttojen pystytyksen perinteisellä telttapaikan raivauk sella. Runsaan lumimäärän vuoksi telttojen pystytys kesti odotettua kauemmin. Retkellä suoritettiin salapoliisi merkki. Kävikin niin ikävästi, että retkellä oli tapahtunut rikos. Leiriläisten tehtävänä oli nyt sel vittää, kuka oli varastanut sekä mitä oli, missä oli ja milloin oli varastettu. Tapauksen selvittämiseen leiriläiset saivat vinkkejä. Vinkkien lomassa leiriläiset oppivat salapoliisitaitoja mm. morsetusta ja sormen jälkien ottamista. Syömisen jälkeen teimme hienot piilosäilytyspaikat kaivertamalla vanhan kirjan sisälle kolon. Seuraavana vuorossa oli mahtava iltanuotio. Iltanuo tiolle leiriläiset ja samoajat olivat tehneet ohjelmaa. Myös iltanuotiolta saatiin vinkkiä rikoksen ratkaisuun. Monien laulujen, huutojen, esitysten sekä maittavan iltapalan jälkeen oli hyvä mennä lämpimään telttaan nukkumaan. Aamulla aikaisin toisen teltan väki heräsi ja toisen ei. Lopulta kuitenkin kaikki pääsivät syömään herkullista puuroa. Aamupalan jälkeen oli telt tojen purun vuoro. Tämän jälkeen leikimme liikunnallista maastoleikkiä, jota myös kultaharkkojen salakuljetukseksi kutsutaan. Maastoleikin jäl keen söimme mehevän aterian, jonka jälkeen lähdimme kävelemään tavaroiden kera kohti parkkipaikkaa. Tavaroiden raahaus olikin isompi 13
operaatio, ja siinä vierähti jokunen tovi. Parkkipaikalla odottelimme bus sia jonkin aikaa. Hieman myöhässä ollut bussimme vielä kaiken lisäksi luiskahti ojanpenkkaan, josta se onneksi kuitenkin, kiitos vahvojen joh tajien, lähti hyvinkin nopeasti liikkeelle. Pienestä alkukankeudesta huolimatta bussimme oli pian kololla, jossa vanhemmat jo odottivatkin retkeläisiä saapuvaksi. Pauliina ja Henna
14
Tirehtöörin 60vuotisjuhlat 23.–25.3. Tämän kevään muonituskurssi järjestettiin 23.–25.3. Sauvon Ahtelassa. Lippukuntamme oli kurssilla edustettuna yhden muonittajaoppilaan voi min. Ensimmäinen ohje, jonka saapuessamme saimme, oli ”essu ja erikoinen eväs mukaan”. Jouduimme heti ryhmien väliseen kokkisotaan, jossa tarkoituksena oli loihtia mukanamme tuotuja erikoisia elintarvik keita hyvänä käyttäen tajunnanräjäyttäviä ruokalajeja. Kisaajan loputtua ryhmien pöydiltä löytyi niin sushia, siansydänkastiketta kuin ESkiisseliäkin. Kun kokkisodan tuotokset oli syöty parempiin suihin, siirryttiin saunan kautta nukkumaan. Aamu alkoi osalle ruuan laitolla, ja osa pääsi suo raan ruokapöytään. Päivä lähti tehokkaasti käyntiin koulutuksen hengessä. Lauantaina oli luvassa kokkailua, keittiövälineisiin tutustu mista, ainemäärien laskemista, allergioihin ja maustamiseen perehtymistä sekä erilaisia kisoja, kuten partiodrinkki ja dippikisat. Illalla oli vuorossa tirehtöörin 60vuotisjuhlat, jonne ryhmät olivat val mistaneet suussa sulavan ateriakokonaisuuden. Juhlissa oli myös hienoa ohjelmaa ja sirkustemppuja. Ilta kului hienoissa puvuissa seurustellessa ja sirkuspellelle naureskellessa. Juhlien hiipuessa jatkoille siirryttiin jäl leen saunaan, jonka jälkeen oli kurssilaisten perinteinen viimeisen illan valvominen. Viimeisetkin pääsivät nukkumaan siinä kolmen aikoihin. Viimeisenä aamuna oli vielä hieman koulutusta ja tietysti ruuanlaittoa. Lopuksi meidät vielä valmisteltiin seuraavalla viikolla olevaan hygienia passikokeeseen. Lipunlaskun myötä oli taas yksi kurssi ohi, ja matka kohti kotia saattoi alkaa.
15
Erätaitoperuskurssi 16–18.3.2012 Erätaitokurssi alkoi maskulaisten (Petra, Anna, Pauliina, Henna, Eva ja Ärrä) osalta yhteiskuljetuksella kohti Partiomyllyä. Partiomyllylle saavut tuamme tehtäväksi annettiin PJteltan kasaaminen. Me kuusi maskulaista aloimme rutiininomaisesti kasata yhtä telttaa. Saatuamme teltat pystyyn oli iltapalan vuoro. Iltapalaksi söimme nuotiolla rillattua makkaraa ja präiskäleitä. Iltapalan nautiskeltuamme jakauduimme telt takuntiin ja rupesimme sytyttelemään kamiinoita ja arpomaan kipinävuoroja. Kipinävuorot jaettuamme oli aika painua pehkuihin. Aamulla heräsimme sydäntä riipovaan suomalaiseen iskelmähittiin ja naapureiden erimielisyys huutoihin musiikin volyymista. Aamupalan syötyämme lähdimme kiertämään rastirataa. Rastiradalla törmäsimme perustilanteisiin, joissa harjoittelimme mm. puukon teroitusta, nuotion sytytystä ja painesiteen käyttöä. Rastiradalle matkaa kertyi n. 20 km. Rastiradan käveltyämme söimme rosvopaistia ja saimme kuulla SP:n tur vallisuusohjeita, tavaroiden kuivaamisvinkkejä sekä saimme kertoa palautetta kurssista. Viimeisenä aamuna syötyämme, teltat pakattuamme ja kamiinat rassat tuamme puhtaiksi harjoittelimme vielä loukkaantuneen eri kantotapoja, tavaroiden oikeaa pakkaustyyliä ja tilanteisiin sopivaa varustautumista. Tämän tehtävän jälkeen oli vielä kurssin yllätystehtävä, eli kantaa pihalla olevat puut sisälle puuvajaan. Tämän jälkeen teimme vielä poronkäris tystä ilman poroa. Eva&Ärrä
16
Retkellä voi tehdä ruokaa ilman trangiaakin, esimerkiksi nuotiolla. Tässä pari klassikkoruokaohjetta, jotka voi toteuttaa pelkän nuotion avulla.
loimulohi: Hiero merisuolaa lohifileeseen näkyvä kerros, ja anna suolaantua jon kin aikaa. Laita kalan suolautuessa sopivankokoiseen lautaan 6kpl reikiä ja tee terävät puutapit, joilla voit kiinnittää lohen lautaan. Laita lauta ja tapit pieneksi ajaksi veteen likoamaan, noin puoleksi tunniksi. Laita lohen nahkapuoli lautaan kiinni, naputtele puutapit kunnolla läpi fileepuolelta. Laita lohi sopivalle etäisyydelle nuotiosta, eli niin että voit pitää käm mentä lohen pinnassa sen palamatta. Sivele lohta ruokaöljyllä tai suolavedellä paiston alkupuoliskolla, pais toaika vaihtelee olosuhteista riippuen. Paisto kestää n. 13 tuntia. Kääntele lohta välillä ylösalaisin. Kokeile lohen kypsyys, jos lohi on vetistä ja kiinteää paistele lisää. Odotellessa voi keittää vaikka nuotiokahvit
17
rosvopaisti: Valmista ensin rosvopaistiuuni: kaiva hiekkaiseen maahan reilun ko koinen kuoppa. Tee keskelle syvennys, joka vuorataan tulitiilillä. Vuoraa kuoppa ylös asti kivillä. Polta kuopassa reilua nuotiota 45 tuntia. Hiero lihaan suola ja mausteet. Kääri paisti voipaperiin, sitten tiiviisti folioon (saa olla useampi kerros!) ja lopuksi vielä sanomalehteen. Kastele ämpärissä, niin että sanomalehti kastuu kunnolla. Siirrä lapiolla hehkuvat hiilet syrjään ja aseta paisti kuopan pohjalle, (älä polta käsiäsi), peitä hiilillä ja pintaan vielä 5 cm kerros hiekkaa, ettei syty tuleen. Jos hiillos saa ilmaa, paisti palaa karrelle! Päällä voi polttaa vielä pientä tulta, etenkin kylmään aikaan tehtynä. 56 tunnin kuluttua alkaa olla valmista. (Riippuu lihojen määrästä.) Nosta paketti kuopasta varovasti. Avaa käärö, varoen, ensin sanoma lehdet ja lopuksi folio, varo etteivät nesteet karkaa.
18
19
20
21
22
Partioystävät maailmalla! Ciao! Kuten kaikki tietävät, partiota on muu allakin kuin Suomessa. Mutta millaista partiotoimintaa maailmalla sitten on? Kysyimme asiasta italialaiselta Carlolta. Hän aloitti partiouransa 8vuotiaana San Vitossa. 8–11vuotiaana hän oli ”Lupetto”, jonka vastine voisi olla Suo men sudenpennut. ”Lupettojen” ohjelmaan kuuluu leikkiminen, laula minen ja pienet askareet. 11vuotiaana Italian partiolaisesta tulee ”Esploratre”, tarpoja. 11 ikäisenä Carlo siirtyi Scoi attolin joukkueeseen. Vuorossa oli paljon luontoon tutustumista ja seik kailuja. Vuonna 2011 Carlo osallistui Jamboreelle ja tutustui uusiin ulkomaisiin partioystäviin. Nykyisin 17 vuotiaan Carlon partiotoimintaan kotimaassa kuuluu paljon vapaaeh toistyötä. Carlo on saanut partionimen Panda Clever, ”viisas panda”. Italiassa partioohjelmassa otetaan huomioon eriikäisten partiolaisten taidot ja kiinnostukset ja ohjelma on suunniteltu auttamaan kasvavan partiolaisen oppimista. Aktiviteettien perustat ovat yksinkertaisuudessa, uhrautuvuudessa ja seikkailuhengessä. Ryhmät kokoontuvat kerran vii kossa toteuttamaan valitsemiaan projekteja. Suomalaisesta partiotoiminnasta Carlo ei tiedä paljoa, vain sen, että se eroaa Italian partiosta jonkin verran. Muutoin Suomesta puhuttaessa hän ajattelee lunta ja poroja. Parhaaksi partiomuistokseen Carlo sanoo vuoden 2011 Jamboreen. Hän kuvailee elämää jamboreealueella upeaksi ja ihanteelliseksi maailmaksi. Lopuksi Carlo ”Panda Arguto” toivottaa kaikki suomalaiset partiolaiset tervetulleiksi vierailulle Italiaan! 23
Purjehduskesä 2012 Tulevan kesän aikana lippukuntamme järjestää purjehduskoulutusta kevytveneillä Kaunisniemessä ja s/y Hemmingway II:lla Saaristomerellä sekä mahdollisesti kauempanakin. Perinteikkäät vartiolaisten torstaipurjehdukset alkavat kesäkuussa klo 17.30–20.00 ja jatkuvat elokuuhun. Seikkailijoiden ja sitä vanhempien olisi tarkoitus osallistua vähintään kahden päivän mittaiselle purjehduk selle. Hemmingwaypurjehduksia varten kololla on purjehduskirje ja ryhmänjohtajat varaavat sopivia viikonloppuja tai iltoja ryhmilleen. En nen yön yli kestävää Hemmingwaypurjehdusta, olisi hyvä käydä vähintään kerran Kaunisniemessä, jossa perusperiaatteiden opettelu ja ymmärtäminen on helppoa. Kaunisniemessä on mukana saattovene ja aina kokeneempi vastuuhenkilö. Sudenpennuille järjestetään iltapurjehduksia, joissa on helppo tutustua merellä liikkumisen ja purjehduksen alkeisiin turvallisesti. Vesikirput purjehtivat sunnuntaisin. Vesikirppujen ja muiden sudenpentujen pur jehduksista tulee lisätietoa laumanjohtajilta
Kaunisniemeen mukaasi tarvitset:
säähän soveltuvat vaatteet vaihtovaatteet juomapullon pelastusliivit (Kaunisniemestä voi myös lainata, jos ei ole omia) reipasta purjehdusmieltä
24
Ajoohje Kaunisniemeen: Aja Niemenkulman tietä n. 4,5km, linjaautopysäkin kohdalta käänny vasempaan Taipaleentielle, jota ajetaan n. 1km. Postilaatikkorivin luota käänny oikealle Tamminiementielle. Seuraavasta risteyksestä vasempaan Niskalan rantatielle, jatka pientä mutkaista hiekkatietä ja kurvaa oikealle pieneen ylämäkeen ja olet Kaunisniemen parkkipaikalla.
Hyviä tuulia ja innokkaita purjehtijoita odotellen! Teppo Järä p. 040 8464845, teppo.jara@utu.fi
MHTP:N kesäleirit 2012 Maskun Hemmingin tyttärien ja poikien sudenpentujen kesäleiri järjes tetään 29.6. 2.7. Lisätietoja saa leirikirjeestä ja laumanjohtajilta. Lippukuntamme seikkailijoiden, tarpojien, samoajien ja vaeltajien kesä leiri on 30.7. 5.8. Painakaa siis päivät mieleenne tai vielä parempi, merkkatkaa ne kalenteriinne. Leirikirje on jaossa pian!
25
Lippukunna hallitus vuodelle 2012
Lippukunnanjohtaja
Riina Sipilä
Apulaislippukunnanjohtajana ja tiedotusvastaavana Tuomas Elovaara Taloudenhoitajana
Kristina Elovaara
Sihteerinä
Kai Sinkkonen
Ikäkausivastaavana
Elina Salenius
Kisa ja koulutusvastaavana
Kalle Sipilä
Kalusto ja kiinteistövastaavana
Mikko Lehtinen
Merivastaavana
Teppo Järä
SUDENPENTUPÄIVÄ!
Ensi syksynä lippukuntamme järjestää suuren sudenpentutapahtuman 15.9.2012 Maskutalolla. Varaa siis tuo päivä kalenteristasi jo nyt, sillä vain yhdessä saamme lippukuntamme näkyviin ja kuuluviin toimivana tapahtumajärjestäjänä. Kaikkien taitoja, käsiä ja ideoita tarvitaan! Tarjolla on työtä ohjelman parissa, keittiössä, toimistossa, järjestyksen ylläpidossa ja kaikessa mahdollisessa mitä tässä vaiheessa ei ole vielä tullut mieleenkään! Sinä: samoaja, vaeltaja tai aikuinen: kerää siis yhteistyöintosi ja tuo se tapahtuman organisaattorin eli minun tietoisuuteeni: AnnaKaisa Matinen puhelin:0505522627 sposti:annakaisa.matinen@hotmail.com myös hihasta saa nypätä, ne eivät jää käteen