Lastenkulttuurikooste Marja Merisalo

Tanssi so pii kouluun

Tanssija Marja Merisalo on parin viime vuoden aikana tanssittan ut sataku ntalaisia kou Iu laisia.

ygnauksen koulun oppilaat eldytyvdt tarinaan intialaisen apinakuninkaan seikkailuista. Poikien muodostama apina-armei j a ryhtYy hurjaan tanssiin viidakkorummun sdestykselli. Viirikkdillli huiveilla koristeltu tyttoryhmd eldytyy viidakkoon kadonneen kuningaftaren etsimiseen.

Kyseessd on Tuulen poika'esitys, johon osallistui viitisenkymmentd porilaista lasta. Teos kuuluu Porin taidetoimikunnan Namaste-hankkeeseen, jossa koululuokat saavat kuuden viikon ajan opetusta tanssi-ilmaisussa. Opetusjaksot pAdttyviit esitykseen, jonka yleisoksi kutsutaan alueen kouluja ja lastentarhoja.

Porin lastenkulttuurin lddnintaiteilija, tanssija Maria Merisalo ohjaa ja koordinoi projekteja, joissa tanssia viedddn sinne, missd sitd muutoin ei ole tarjolla. Koulut ovat otollinen kenttd ammattitanssijan opetukselle, silld monet luokanopettajat tuntevat itsensd epdvarmoiksi tuomaan tanssia esille oppitunneilla.

- Tanssi ei vdlttdmdttd vaadi erityislahjakkuutta, vaan se sopii kouluun oikein hyvin, huomioi Marja Merisalo.

Tanssi on samalla yhteisollisti ja itseilmaisullista, ja se sopii seka rytoille etta pojille. Se on myris oiva tapa lisdtd yhteis-

henked. Koulujen tanssiprojekteissa rutiinit unohtuvat ja roolit murtuvat, kun opettajatkin ovat lasten mukana opiskelemassa.

Tyiipaja tanssii kylikoutuihin

Marja Merisalo on kotimaisten tanssiopintojen jAlkeen opiskellut ikivanhaa kathak-tanssia Intiassa. Hdn kokee, ettd

intialaisen tanssin ilmeikkyys ja tarinallisuus sopivat hyvin lapsille. Merisalon Taketum-tanssityopaja on kiertdnyt Satakunnan kyliikouluja, joissa yhden pdivdn ajan koko koulu on omistautunut tanssille. Tyripaj assa lapset ovat perehtyneet tanssijan johdolla ja eliivdn musiikin sdestykselld rytmiin, lauluun, improvisointiin ja tarinankerrontaan. Pdivdn pddrtteeksi on opeteltu pieni koreografia, joka on esitetty yleisolle.

- Esiintyminen antaa itsevarmuutta ja luottamusta omiin kykyihin. fdnnityskin karisee, kun esitys tarjoillaan lapsille kuin ndyttdmolle tuotuna leikkind, Merisalo kuvailee.

Hdn mytintdd, ettd tyttrijen ja poikien liikunnallisuudessa on eroja. Tyttit ovat motorisesti kehittyneempid ja oppivat nopeammin kuin pojat. Poikien valttina on energisyys ja urheilullisuus.

Monikulttuurisuus ei yleensd ole lapsille ongelma, eikii heilld ole vaikeuksia ottaa vastaan vieraan kulttuurin elementtejd. Monesti lapset ovat kysyneet, missd voisi tanssia lisdd.

- Toivon, ettA tyripajat poistavat ennakkoluuloja tanssia kohtaan, niin ettd yhd useampi lapsi ja nuori voisi harrastaa tanssia ja katsoa tanssiesityksii. O

Lapset ke rtovat tanssityiipaiasta

r. Mitd asioita

Ma[[a Messo, g vuotta

tanssitycipajassa?

Opin karsivdlisyytta. Esiintyminen o[i janniftavid ja tyl<kasin siitd.

z. Tanssi sopii l<ouIuun. Tanssimme myos l<oulun jou Luju h lassa.

Sopiiko tanssi kou[uun?

Pate Lahti, ro vuotta r. Aluksi en haIunnut esittaa padosaa, mutta se o[il<in paljon l<ivempaa kuin Luu[in. Esityksen apinapipot oIivat aika hikisii OLi kivaa, l<un yleiso taputti. z. Kytld se sopii ihan hyvin. Kou[un [iikuntasalissa oLen harrastan ut myos j udoa.

Reeta Ruoho, ro vuotta r. Opin kail<enlaista Intiasta. Eka esiinlymisl<erta jannitti, mutta siita tu[i ki va oLo.

z. Oti vahan outoa tanssia kou[ussa, mutta l<y[a se oLi kivaa. Tanssi on hyva lisaaine kouLuun.