Joensuun Perheentalo
yhteisรถ arjen tukena
Johdanto s. 4 Lapsiperheiden
5
kohtaamispaikka
12
Yhdessä perheiden parhaaksi
18
Palautetieto kehittämisen tukena
24
Kiitos
Tämä raportti on Lapsiperheiden arjen tukeminen Joensuun seudulla -hankkeen (2012–2016) loppuraportti. Raportissa kuvataan Joensuun Perheentalon lähtökohdat, toimintamuodot, yhteisöä ja toiminnan tuloksia. Toiminnan moninaisuus näkyy hyvin viereisen sivun toimintakokonaisuudessa. Raportissa on useassa kohdassa viitattu ja käytetty lähteinä Joensuun Perheentalosta tehtyjä arviointitutkimuksia. Raportit on saatavissa Joensuun Perheentalon henkilökunnalta. Joensuun Perheentalon hankkeissa on työskennellyt kahdeksan henkilöä: Saaristo, Anne-Maria (kaikki hankkeet) Räty, Sanna, o.s. Pasanen (RAY-hanke) Ylhäinen, Mia (RAY-hanke) Kettunen, Miia (RAY- ja EAKR -hankkeet) Tahvanainen, Mervi (RAY- ja EAKR-hankkeet) Kontkanen, Kaisa (EAKR-hanke) Rissanen, Kirsi, Pohjois-Karjalan Martat ry (EAKR-hanke) Linjama, Topi (EAKR- ja ESR-hankkeet) Tässä raportissa näkyy sekä työntekijöiden että muiden toimijoiden kynänjälki. Joensuussa marraskuussa 2016.
Yhteisö arjen tukena
Joensuun Perheentalo
Joensuun Perheentalon toimintakokonaisuus 2016 Vertaiskohtaaminen Avoin toiminta
Vertaiskohtaaminen Vertai skohtaaminen , vapaaehtoisvoimin amma tillisesti ohjat ut
Vanhemmuuden vtr Avoin kohtaamispaikka Leikkitila, tupa, taitokammari, lapsen huoltotila
Polkuautoja pihatoiminta
Leipojaiset
Hyvinvoinnin tuki
Ohjaajan työ
Aamukahvit ja asiaa, oivalluksia ja tukea perheen arkeen
Souris Vertes
Tukiperhevertaisryhmä
Isämies-lapsi -illat Talkoot
Laa la -leikkiryhmä
Satunnaiset lastenryhmät
Kylämummot ja -vaarit
Käteväiset käsityöpiiri
Käsikkäät -käsityöryhmä
Lapsen oikeuks ien viikko
Nalleneuvola
Kasvimaailtapäivä
Iltateet ja asiaa -vanhempainillat
Monikkoperhe vtr
Alegres Pequeñines
Familientreff
Adoptioperheiden vtr
Tukihenkilö vtr
Kutiava kuiva iho
Perhevalmennusilta
Lapsiasiaryhmä
hjaus
Palveluo
Maatuskat-ryhmä
Osallisuus ja vaikuttaminen
OmaTerveys-piste
Mahdollisuuksien tori
Hyvinvointi-ilta juuri vauvan saaneille
Sanataideleirit
Nallekerho Tuetut tapaamiset
MOM monikulttuurinen -ryhmä
Opinnäytetyöt Yökylätoiminta
Perhekahvi
la
Vanhemman eron ABC -vastaanotto
Monikkovalmennus
Yhden vanhemman perheiden ryhmä
Fear4electronics
3
Tapahtumat
Lasten käsityökarnevaalit Wanhan kaupungin päivä
Joen yö
Korttelijuhla
Satumetsä
Koulutukset ja seminaarit
Lapsen ääni -seminaari Toimiva perhe -koulutus
Lapsi mielessä -ryhmä
Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmä
Tukihenkilö-, lomakotija tukiperhevalmennukset
Yhteisö arjen tukena
Joensuun Perheentalo
Johdanto täisessä Suomessa on luonteenomaista Imäärän toimia yhteisöllisesti ja yhteisen päähyväksi. Alueella on monia perheiden elämää tukevia yhteisöllisiä toimintamuotoja, kuten Perheentalot Iisalmessa, Joensuussa ja Kuopiossa. Joensuun Perheentalon toimintaa on ollut sitoutuneesti kehittämässä ja toteuttamassa laaja verkosto.
Unelma Joensuun Perheentalosta syntyi, kun kaksi lastensuojelujärjestöä, Pelastakaa Lapset ry ja Mannerheimin lastensuojeluliitto, päätti yhdistää voimavaransa lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Pelastakaa Lasten Joensuun paikallisyhdistys oli aktiivisesti mukana Perheentalon syntyprosessissa. Vuonna 2005 yhdistyksen vapaaehtoisia ja molempien järjestöjen työntekijöitä kävi tutustumassa juuri avattuun Iisalmen Perheentaloon. Pari vuotta myöhemmin laaja yhteistyöverkosto alkoi suunnitella Perheentaloa toden teolla. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tulevaisuusrahaston rahoittama suunnitteluhanke käynnistyi vuonna 2010. Joensuun Perheentalon toiminta alkoi RAY:n ja EAKR:n tukemana vuonna 2012. Perheentalon paikaksi oli saatu idyllinen Parviaisen talo Taitokorttelista. Talon
4
”
J oensuun Perheentalon toimintaa on ollut sitoutuneesti kehittämässä ja toteuttamassa laaja verkosto.
käyttöönotto vaati remontin, jotta tilat saatiin lapsiperheiden kannalta toimiviksi ja myös esteettisesti lapsille soveltuviksi, lasta ja perhettä arvostaviksi. Talo avattiin perheille maaliskuussa 2013. Rahoitus remonttiin tuli Pelastakaa Lapset ry:ltä, Joensuun kaupungilta ja noin kolmeltakymmeneltä joensuulaiselta yrittäjältä, yksityishenkilöltä ja yhteisöltä. Joensuun Perheentalon toiminta koetaan tarpeelliseksi ja sillä on ollut tutkitusti vaikuttavuutta. Onnistumisen perustan loivat huolellinen suunnittelu, laaja rahoituspohja ja yhteisöllisyyden tietoinen rakentaminen niin, että kaikki osapuolet olivat osallisia jo suunnittelusta lähtien.
Yhteisö arjen tukena
Joensuun Perheentalo
Lapsiperheiden kohtaamispaikka Joensuun Perheentalo edistää lapsiperheiden arjen sujumista, vanhempien jaksamista, perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä osallisuutta. erheentalo on kohtaamispaikka kaiPTalossa kille lapsille ja heidän läheisilleen. voi vapaasti viettää aikaa ja osal-
listua monipuoliseen toimintaan. Tarjolla on tietoa lapsiperheiden palveluista ja virikkeistä sekä vertaistukea ja ammatillista ohjausta. Perheentalon kautta lapsiperheille tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin sekä saada äänensä kuuluviin yhteiskunnassa. Perheentalon päivätoiminnan suurin osallistujaryhmä on alle 4-vuotiaat lapset ja heidän vanhempansa. Isien osuus
kävijöistä on selvästi noussut. Vuonna 2015 käyntimääriä Joensuun Perheentalossa oli noin 23 900, joista avoimessa toiminnassa vajaat 16 000, polkuautopihalla noin 5 500 ja ryhmätoiminnoissa sekä tapahtumissa yhteensä noin 2 400. Kävijöistä noin puolet oli lapsia, 37 % naisia ja 13 % miehiä. Noin kolmasosa kävijöistä on ensikertalaisia, kolmasosalle käynnit sisältyvät normaaliin viikkoohjelmaan ja kolmasosa käy talossa satunnaisesti silloin tällöin. Aikuiskävijöille suunnatusta kyselystä1 (N=58) selviää, että Perheentalon kävijäkunta on työelämätilanteensa puolesta varsin monipuolinen. On palkansaajia, työttömiä, vanhempainvapaalla tai äitiyslomalla olevia työttömiä ja työssä käyviä, yrittäjiä, eläkeläisiä, opiskelijoita. Erityisryhminä Perheentalon kävijöissä on havaittu paikkakunnalle muuttaneet
perheet, joilla ei ole sosiaalista verkostoa, ensimmäistä lastaan odottavat äidit ja isät tutustumiskäynneillä, isovanhemmat lastenlasten kanssa, ulkomaalaistaustaiset tai ulkomaalaiset kävijät sekä lomalaiset. Perheentalon toimintaa ohjaavat arvot, joissa toisen kunnioittaminen, kuuleminen, arvostaminen, arjenhallinta- ja kädentaidot, tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä rakentava kohtaaminen korostuvat. Talon toimintaperiaatteet ovat yhdessä pohdittuja ja ajateltuja. Toiminta pohjautuu lapsi- ja perhelähtöisyyteen, kumppanuuteen, yhteisöllisyyteen, yhdenvertaisuuteen, käytännönläheisyyteen ja avoimuuteen. Lapsen oikeudet ja toiminnan perustuminen jo alkujaan vahvasti lapsilähtöiselle ajattelulle on edelleen vahvistunut. Perheentalon toiminnassa painotetaan lapsenoikeuspe-
1 Hartikainen, V. 2015. Aikuiskävijöiden näkökulmaa Joensuun Perheentalon toimintaan.
5
Yhteisö arjen tukena
Joensuun Perheentalo
Kävijöistä rustaisuutta, joka linkittyy vahvasti ajatukseen lapsesta osallisena, nähtynä ja kuultuna yhteiskunnan jäsenenä.
37 % naisia
Tupa: Kaikille avoin tila, joka tarjoaa hengähdyspaikan, jossa voi kohdata ihmisiä ja vaihtaa kokemuksia lapsiperheen arjesta. Tupa mahdollistaa vertaistuen ja sosiaalisten verkostojen luomisen. Tila antaa mahdollisuuden Lapsia yhteiseen rupatteluun, tutustumiseen, yhdessä ideointiin ja suunnitteluun. Tuvassa on aina tarjolla kahvia ja teetä sekä pientä naposteltavaa, siellä voi lukea lehtiä ja kirjoja sekä syödä omia eväitä. Tuvassa on myös piano, jota voi vapaasti soittaa.
Joensuun Perheentalon hallinnoinnista vastaa Pelastakaa Lapset ry ja järjestön Itä-Suomen aluetoimisto. Toiminnan käynnistämisen tukena olivat Raha-automaattiyhdistyksen ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamat kehittämishankkeet: Lapsiperheiden arjen tukeminen Joensuun seudulla Miehiä (2012 - 2016) ja Arjenhallinta- ja toimijoiden yrittäjyystaidot (2012 - 2014). Tällä hetkellä toimintaa tuotetaan myös ESR-hankkeen avulla. ESR-hankkeessa vahvistetaan isyyden roolia perheiden tukemisessa. Joensuun Perheentalon Leikkihuone: Lasten oma tila, toimintaa ovat tukeneet lukuisat paikalli- jossa on leluja eri-ikäisille ja mahdolliset yritykset ja yhteisöt. Myös Joensuun suus monenlaiseen leikkitoimintaan. kaupunki osallistuu toiminnan rahoittaLeikkiessä lapsella kehittyvät mm. kieli, miseen. Toiminnan jatkuvuuden turvaaluova ajattelu ja ongelmanratkaisutaito. misessa vapaaehtoistoiminnan merkitys Lapsi oppii leikkiessään tunteiden sääkorostuu jatkossa. telyä, sääntöjä ja yhteistoimintaa. Leikin myötä lapsen luottamus itseensä ja omiin Lasta ja perhettä arvostavat tilat kykyihinsä kasvaa. Leikissä sosiaalisen vuorovaikutuksen, moraalin ja arvojen Joensuun Perheentalo sijaitsee puutaloymmärrys lisääntyy ja lapsi oppii vastaankorttelissa Joensuun keskustassa, Taitoottamaan empatiaa toisilta leikkijöiltä. korttelin Parviaisen talossa. Perheentalon käytössä on talosta yhteensä 270 m², kel- Taitokammari: Kädentaitojen monilarin varastotila sekä piha-aitta kävijöiden puoliseen harrastamiseen tarkoitettu vaunujen ja rattaiden säilytystä varten. tila, jossa voi mm. piirtää, maalata, pelata Toimintaa toteutetaan kahdeksassa eri lautapelejä, tehdä palapelejä, askarrella tilassa. ja muovailla. Vesipiste on helpottamassa työskentelyä. Kädentaitojen tekemisen
50 %
13 %
6
kautta opitaan monenlaisia taitoja. Vaihe vaiheelta työskenteleminen parantaa pitkäjännitteisyyttä ja uuden oppiminen vahvistaa itsetuntoa. Ekologisuutta voidaan opetella askartelemalla kierrätysmateriaaleista, ja valmis tuotos sekä ilahduttaa että tarjoaa onnistumisen iloa. Hoivakammari: Tässä huoneessa toimivat OmaTerveys-piste ja Nalleneuvola torstaisin. Muina päivinä huoneessa voi vapaasti leikkiä. Porinakammari: Pienten ryhmien kokoontumiseen tarkoitettu huone, jossa on kokousteknisiä laitteita. Tilassa henkilökunta pitää omia kokouksiaan ja talon toimijat omia ryhmiään. Täällä voidaan järjestää esimerkiksi perhetaitoja vahvistavaa koulutusta kuten parisuhdekursseja ja perhekouluja. Kotipesä: Tämä on ns. hiljainen huone, jossa on mahdollista järjestää monenlaista omaa rauhaa tarvitsevaa toimintaa. Täällä voi syöttää vauvaa, tai pieni lapsi voi nukkua päiväunet. Kirjanurkkauksesta löytyy mukavaa luettavaa sekä pienille että isoille lapsille. Huone on ajoittain myös vierailevien asiantuntijoiden käytössä. Asiantuntijan luona pistäytyminen on helppoa muun talossa asioinnin ohessa. WC-tilat ja lastenhoito: Talolla on miehille ja naisille yhteiset WC:t sekä lastenhoitohuone, jossa voi vaihtaa vauvalle vaipat. Eteisessä on myös vauvanhoitopöytä vauvan pukemista ja riisumista varten. Talolla on useita sittereitä ja syöttötuoleja, joita voi tarpeen mukaan siirtää huoneesta toiseen. Myös itkuhälytin on käytettävissä.
Yhteisö arjen tukena
”
Joensuun Perheentalo
eikkiessä lapsella L kehittyvät mm. kieli, luova ajattelu ja ongelmanratkaisutaito.
Leikkihuone
Aitta: Taitokorttelin pihapiirissä on aitta, johon lastenvaunut ja -rattaat voi jättää suojaan.
Hoivakammari
Avoin toiminta: kohtaamispaikka ja arjen tukikohta
Perheentalon avoimella toiminnalla tarkoitetaan Taitokammari kaikille lapsille ja heidän läheisilleen avointa (arki)päivätoimintaa talon yleisten aukioloaikojen puitteissa. Avoin toiminta tarjoaa lapsiperheille mahdollisuuden tulla lämminhenkiseen paikkaan, jossa lapset läheisineen voivat oleskella, leikkiä, lueskella ja jutustella toisten lasten ja aikuisten kanssa.
Porinakammari
Kotipesä
Avoin toiminta tarjoaa perheille myös mahdollisuuden lapsen huoltotoimiin ja hengähdyshetkeen. Perheentalon sijainti kaupungin keskustassa mahdollistaa käynnit sujuvasti, suunnittelemattakin, ja se toimii myös tukipisteenä kaupungilla asioinnin yhteydessä. 7
Tupa
Yhteisö arjen tukena
Joensuun Perheentalo
Tänne voi tulla jos on lapsen kanssa kaupungilla, niin saa tulla vessaan, vaipanvaihtoon ja välipalalle. Vapaaehtoinen
vertaistukiryhmiä, joissa vanhemmat saavat tukea ja tietoa erilaisista lapsiperheen arkeen kuuluvista asioista. Aika ajoin vertaisryhmissä vierailee asiantuntijoita alustamassa keskustelua. Ryhmiin ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet, yksin tai lasten kanssa.
I am just wondering if this place was not available, how it will be for my kids. Most grateful. Vieraskirjasta
Perheentalolla on tarjolla myös monenlaista ohjattua toimintaa kuten leipojaisia, laulu-, leikki- ja satutuokioita. Koulujen kesäloma-aikana pihalla ajetaan suuren suosion saaneilla polkuautoilla. Polkuautopihalla toimii ohjaajina opiskelijoita ja kesätyöntekijöitä. Ohjaajat huolehtivat pihan kunnosta, auttavat tarvittaessa lapsia ajamisessa ja antavat polkuautoajokortit, joissa on liikennesääntöihin liittyviä tehtäviä lapsille. Polkuautot omistaa Taito Pohjois-Karjala ry.
Ryhmätoimintaa Aamukahveista perhevalmennuksiin
Joensuun Perheentalossa on monipuolista ryhmätoimintaa. Ryhmät ovat joko vapaaehtoisvoimin toteutettuja tai ammatillisesti ohjattuja. Vapaaehtoisvoimin toimivat ryhmät ovat joko yhdistysvetoisia tai yksittäisen henkilön aloitteesta käynnistyneitä ryhmiä. Liekku ry järjestää Perheentalolla useita
Yksityishenkilöiden käynnistämistä ryhmistä esimerkkeinä ovat eri kielten ja kulttuurien perhekerhot, joita Perheentalolla toimii useita. Alegres Pequeñines on espanjankielen ja latinalaisen kulttuurin kerho, Souris Vertes ranskankielinen perhekerho ja Familientreff saksankielinen perhekerho. Uusimpana kerhona on venäjänkielinen perhekerho. Vanhemmat ovat käynnistäneet kerhot ja vastaavat kerhojen toiminnasta. Useimmiten kerhot on perustettu siksi, että lasten kielitaito ja kulttuurin tuntemus säilyvät, jos perhe on muuttanut toisesta maasta Suomeen. Kerhoissa luetaan kirjoja, lauletaan, leikitään, kahvitellaan – ja juhlitaan! Kuka tahansa voi perustaa Perheentalolle ryhmän, kunhan toiminta on Perheentalon tavoitteiden ja arvojen mukaista. Uuden toiminnan alkaessa ryhmän vastuuhenkilön kanssa käydään neuvottelut ryhmän työpanoksesta ja toiminnasta Perheentalolla. Ryhmien vastuuhenkilöt perehdytetään talon tapoihin. Heille annetaan Toimijoiden opas, johon on koottu tietoa Perheentalon käytännöistä, sekä Kävijöiden opas, jossa kerrotaan talon tavoista kävijän näkökulmasta. Perheentalotoiminnan arvopohja välittyy
Alegres Pequeñines – espanjankielen ja latinalaisen kulttuurin kerho.
8
Yhteisö arjen tukena
Joensuun Perheentalo
toimijoille mm. perehdytyksen ja yhteisten koulutusten kautta. Jatkossa tavoitteena on, että kaikki vapaaehtoistoimijat osallistuvat perehdytysiltaan, jossa keskustellaan mm. perheiden kohtaamisesta sekä käytännön tehtävistä arjessa. Ryhmä saa tilat käyttöönsä vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti: tiloja saa käyttää ilman rahallista korvausta, jos ryhmän jäsenet osallistuvat talon tehtäviin (tapahtumissa vapaaehtoisena ohjaajana toimiminen, siivousapu jne.). Tällainen toimintatapa tuo hyvää lisää vastuun jakamiselle ja yhteisöllisyyden rakentumiselle. Ammatillisesti ohjatut vertaisryhmät ovat joko Perheentalon henkilökunnan tai eri organisaatioiden edustajien ohjaamia. Hyvänä esimerkkinä ammatillisesti ohjatusta ryhmätoiminnasta ovat keskiviikkoaamujen Oivalluksia lapsiperheen arkeen, Aamukahvit ja asiaa -tilaisuudet. Aamukahvit ja asiaa -keskustelutilaisuudet on suunnattu erityisesti lapsiperheiden vanhemmille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös muut aiheesta kiinnostuneet. Aamukahvien aiheita ovat mm. vanhemmuuden ja parisuhteen vahvistaminen ja tukeminen, lasten kasvatus, ravitsemus sekä päivähoitokysymykset. Tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia varhaisessa vaiheessa, erilaisissa elämäntilanteissa ja – ennen kaikkea – pienellä vaivalla ja mukavalla tavalla. Aamukahveilla asiantuntija (esim. perheterapeutti, psykologi) pitää alustuksen, jonka jälkeen aiheesta keskustellaan yhdessä. Aamukahveille osallistumista on helpotettu mm. siten, että lastenhoito
”
amukahvit ja A asiaa – tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia varhaisessa vaiheessa, erilaisissa elämäntilanteissa.
on järjestetty eikä tilaisuuksiin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tämä vähentää velvoittavaa sitoutumista sekä mahdollistaa nopean päätöksenteon ja toiminnan. Tilaisuus tarjoaa lasten kanssa kotona olevalle vanhemmalle hengähdyshetken. Samalla hän saa tietoa ja vertaistukea erilaisista arjessa askarruttavista asioista. Alustukset, yhteiset keskustelut ja Oivalluksia lapsiperheen arkeen -esitevihko myös madaltavat kynnystä ottaa yhteyttä ja hakea apua tarvittaessa. Aamukahveilla tarjotaan kahvia, teetä ja jotain pientä syötävää. Ammattiopisto Luovin opiskelijat leipovat edellisenä päivänä koululla, laittavat leipomukset kauniisti esille ja keittävät kahvit. Perheentalon työntekijöiden rooli toiminnan koordinoimisen ja kehittämisen lisäksi on olla itse mukana 9
Aamukahveilla: yksi koordinoimassa lastenhoitoa ja yksi huolehtimassa keskustelutilaisuuden sujumisesta. Lastenhoitajina toimivat Karelia ammattikorkeakoulun opiskelijat ja MLL:n Joensuun yhdistyksen työntekijät. Kiitos perheentalosta ja aamukahveista. Hienosti järjestetty lastenhoito, että äidit saavat keskittyä kuuntelemaan vinkkejä ajankohtaisista asioista ja vaihtamaan ajatuksia. Mukava myös kuulla toisten perheiden kokemuksia. Osallistujapalaute
Ammatillisesti ohjattuihin vertaiskohtaamisen ryhmiin katsotaan kuuluvan myös Perhekahvilatoiminnan (MLL Joensuun yhdistys). Perhekahvilan työntekijät järjestävät ohjelmaa (mm. askartelu)
Yhteisö arjen tukena
”
ja huolehtivat tarjoiluista. Kerran kuukaudessa tarjolla on keittolounas. Muita ammatillisesti ohjattuja ryhmiä ovat mm. MOM monikulttuurinen keskusteluryhmä (MLL Joensuun yhdistys ry), Vertaisryhmä vanhemmille (Aksoni ry), tukiperhevertaisryhmät (Pelastakaa Lapset ry) sekä perhevalmennukset (Joensuun kaupunki ja Karelia AMK).
Joensuun Perheentalo
Nalleneuvolassa lapsen lääkäritai neuvolapelkoa voidaan lieventää.
kertaa. Nalleneuvola toimii koko talossa, mutta Hoivakammari on ydinpaikka toiminnalle.
Nalleneuvola ja yökylät
Lapset voivat tuoda oman lelunsa Nalleneuvolaan ”hoitoon”. Yhdessä opiskelijan kanssa lapsi punnitsee, mittaa, rokottaa ja vaikkapa laittaa laastarin lelulle. Samalla jutustellaan lelusta ja sen voinnista. Lopuksi lapselle annetaan Nalleneuvolakortti, johon lelun pituus, paino ym. tiedot on merkitty.
Lapsen ja hänen läheistensä rakentava kohtaaminen Perheentalolla on tärkeä osa perheen hyvinvoinnin tukemista. Ohjaaja ottaa perheet heti ovella vastaan ja toivottaa tervetulleeksi. Hän auttaa lasten pukemisessa ja riisumisessa, pitelee vauvaa, leikittää lapsia ja jutustelee vanhempien kanssa.
Nalleneuvolassa lapsen lääkäri- tai neuvolapelkoa voidaan lieventää, ja perhe saa ohjeistusta ravitsemuksesta ja terveydestä. Ohjelma on yleensä rakentunut eri teemojen ympärille, esim. hampaiden hoito ja suuhygienia, motoriset taidot ja liikunta, ravitsemus, lasten rokot, lasten sairaudet jne.
Kerran viikossa Karelia ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat tulevat Perheentalolle pitämään Nalleneuvolaa. Sama ryhmä (2–4 opiskelijaa) pitää neuvolaa neljä
Opiskelijoiden pääasiallisena tavoitteena Nalleneuvolassa on oppia lasten ja vanhempien kohtaamista. Perheentalolla kävijöiden kohtaamisessa korostuvat havainnointi, hienovarainen
Hyvinvoinnin tukena ohjaaja,
10
lähestyminen ja kävijöiden ei-kielellisen viestinnän lukeminen. Palautteen mukaan opiskelijat ovat saaneet syvempää ymmärrystä lasten kanssa toimimisesta ja siitä, millä tavoin lapsilähtöisyyttä, sensitiivisyyttä ja leikkiä voi hyödyntää myös myöhemmin työelämässä. Nalleneuvolan yhteydessä toimii OmaTerveys-piste, jota on kehitetty PohjoisKarjalan Martat ry:n ja Karelia ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyössä Pohjois-Karjalan Kansanterveyskeskuksen kanssa OmaTerveys-pisteen tietokoneelle on luotu suorat linkit Semppi-verkkosivujen terveyskansioihin. Niissä on tutkittua tietoa eri teemoista: uni, painonhallinta, liikunta, verenpaine, päihteet, savuttomuus, ravitsemus, seksuaaliterveys ja mielen hyvinvointi. Näin omaa terveyttä ja hyvinvointia voi arvioida ja seurata luotettavien testien avulla. Itsehoidon tueksi on käytettävissä eri mittausvälineitä, kuten verenpainemittari, vyötärönmittausnauha ja kehonkoostumusmittari. Lasten yökylätoiminta on tarkoitettu perheille, joilla on tarvetta hengähdystaukoon ja lepohetkeen. Yökylä on kerran kuukaudessa perjantaista (klo 17) lauantaihin (klo 13). Lapsille tarjotaan iltaruoka, iltapala, aamupala ja vielä kotiinlähtöruokailu. Lapset nukkuvat ns. siskonpetillä yhdessä tai useammassa huoneessa aikuisten kanssa. Lapsilla on omat makuupussit ja tyynyt, Perheentalolla on patjat. Lapset voivat leikkiä myös ulkona, Taitokorttelin pihapiiri ja läheinen puisto tarjoavat siihen mahdollisuuden. Yökylätoimintaa toteuttaa Sanaratas ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja Joensuun kaupungin lastensuojelun
Yhteisö arjen tukena
Joensuun Perheentalo
kanssa. Kaupungin ja Pelastakaa Lasten toiminnan piirissä olevista perheistä valitaan yökylään kymmenen lasta kerrallaan. Tavoitteena on saada yökylään sellaiset lapset, joiden perheiden koetaan hyötyvän toiminnasta eniten. Pohjois-Karjalan Ensikoti ry järjestää Perheentalolla tuettua tapaamispaikkatoimintaa muutamana päivänä viikossa. Tapaamispaikkatoiminta on sosiaalihuoltolain 27§ mukainen ammatillinen palvelu, joka mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman turvallisen tapaamisen. Tapaamisten tavoitteena on tukea lapsen ja tapaajavanhemman suhdetta. Tapaamiset järjestetään yhdessä lapsen, perheen ja yhteistyöverkoston kanssa sopien, ja tilannetta tarkastellaan erityisesti lapsen näkökulmasta. Tapaamisten valvonnalla on tarkoitus tukea ja turvata lapsen asemaa tapaamistilanteissa, kun vanhemmat ovat eronneet.
Oudonkummun sirkus ilahdutti Perheentalon 3-vuotissyntymäpäivillä.
Tapahtumat, koulutukset ja seminaarit
Perheentalo on mukana useissa Taitokorttelissa yhteisesti järjestettävissä tapahtumissa. Monien tapahtumien yhteydessä Perheentalo järjestää myös ohjelmaa lapsiperheille. Samalla Perheentalolla on tilaisuus tiedottamiseen ja uusien perheiden tavoittamiseen. Perheentalo tarjoaa tapahtumien aikana paikan levähdykseen, omien eväiden syömiseen ja vauvanhoitoon. Isommat lapset saavat leikkiä ja touhuta. Tuttu ja turvallinen tukikohta voi madaltaa perheiden kynnystä osallistua tapahtumiin.
Yhtenä esimerkkinä koko kaupunkia koskettavasta tapahtumasta on Mahdollisuuksien tori, jossa Taitokortteli ja Perheentalo ovat vuosittain mukana. Mahdollisuuksien torin tarkoituksena on tuoda esille globaaleja kehityskysymyksiä ja monikulttuurisuutta sekä toimia luontevana kohtaamispaikkana kävijöille. Valtakunnallista Mahdollisuuksien tori -verkostoa koordinoi Kepa ry. 11
Perheentalon hankkeissa järjestetään maksuttomia koulutuksia, seminaareja sekä yleisöluentoja vanhemmuuteen ja perheisiin liittyvistä aiheista. Aiheina ovat olleet muun muassa varhaisen vuorovaikutuksen merkitys äidille ja vauvalle, miehen vanhemmuus, väkivaltaa kokeneen lapsen arkiauttaminen, perhekoulu sekä lasten osallisuus.
Yhteisö arjen tukena
Joensuun Perheentalo
keskeisinä piirteinä Ytusta,hteisöllisyyden voidaan pitää keskinäistä kunnioikunnioittavaa myötätuntoa, huo-
lenpitoa sekä demokraattista keskustelua, joka mahdollistaa erilaisten näkemysten ilmaisemisen, mutta myös niiden avartumisen. Yhteisöllisyys rakentuu siellä, missä näitä piirteitä vaalitaan ja tuetaan.2
Yhdessä perheiden parhaaksi Yhteisöllisyyden vaaliminen näyttäytyy arjen pieninä valintoina mm. kohtaamisessa, kommunikoinnissa ja viestinnässä. On tietoisesti tehty valintoja mm. siitä, kutsummeko Perheentalon käyttäjiä kävijöiksi vai asiakkaiksi, tai siitä, tiedotammeko toiminta vai toimija edellä.
12
Yhteisöllisyys näyttäytyy Perheentalokokonaisuudessa useammalla tasolla. Yksi taso on yhteistyökumppaneiden kanssa luotava toimintakokonaisuus, johon sisältyy myös ajatus yhteisöllisestä vastuunkannosta kävijöiden hyväksi. Tämän tason saavuttamiseksi tarvitaan selkeitä sopimuksia yhteisistä toimintatavoista Perheentalon sisällä, yhteisiä kohtaamisia, asiantuntijuuden sekä tiedon vaihtoa, organisaatiorajojen ylittävää ajattelua yhteistyöstä ja kävijäohjauksesta sekä halua antaa omasta yhteiseen hyvään, yhteiseen tavoitteeseen. Toinen taso on Perheentalon sisäisen yhteisöllisyyden rakentuminen. Tämän tason saavuttamiseksi tarvitaan Perheentalon henkilökunnan, harjoittelijoiden ja muun henkilöstön yhteiset toimintatavat sekä yhteisen tekemisen ilo. Kun oma ”pesä” on kunnossa, niin muut seuraavat perässä, eli esimerkin voima ja hyvä olo tarttuvat myös kävijöihin. Rohkeutta puhua ja ottaa esille asioita, toimintatapojen sovittelua, halua antaa omastaan
Yhteisö arjen tukena
yhteiseen tavoitteeseen ilman, että oman tahon identiteetti siitä kärsii. Kolmas taso Perheentalon yhteisöllisyydessä on kävijöiden sisälle rakentuva mehenki sekä vastuuntunnon kasvaminen Perheentalon ylläpidon hyväksi. Me-hengen ja vastuuntunnon saavuttamiseksi Perheentalon on välitettävä lämmintä ja mukavaa yhdessäolon tunnelmaa, jonka kautta kävijät ja toimijatahot sitoutuvat pitämään yhteisestä huolta. Jokainen kävijä on yksilö, joka kohdataan ja nähdään ja siten huomioidaan ”yhteisön” jäseneksi. Yhteisöllisyyden rakentaminen on ollut tietoista, siihen on tarvittu aikaa ja tilaa. Ihmisiä kohdataan sekä tunteiden että järjen tasoilla, empaattisesti ja vuorovaikutuksessa, jopa omista käytänteistä hieman luopuen, tehden kompromisseja. Toiminnan suuntia pohdittaessa on tärkeää kysyä: Onko tämä lapsen etu? Näin saadaan kurottua näkymätön hyvinvoinnin energiaverkko, jossa on yhteisenä tavoitteena lasten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen. Henkilöstö koordinoimassa ja ohjaamassa
Joensuun Perheentalon palkattuina työntekijöinä ovat koordinaattori (vastaa toiminnoista) ja kaksi ohjaajaa. Lisäksi Pelastakaa Lapset ry Itä-Suomen aluetoimiston johtaja vastaa hallinnosta. Perheentalossa työskentelee myös Isämies Elämässä -hankkeen projektityöntekijä ja Pelastakaa Lapset ry:n Joensuun paikallisyhdistyksen työntekijä. Lisäksi talossa työskentelee Pohjois-Karjalan ensikoti ry:n tapaamispaikkaohjaaja muutamana päivänä
”
Joensuun Perheentalo
apaaehtoinen voi V leikkiä ja pelata lasten kanssa, jutustella aikuisten kanssa tai huolehtia arjen sujumisesta
viikossa. Perheentalo toimii myös sosiaalisen työtoiminnan paikkana. Talossa on ollut työvalmennukseen osallistuja, työkuntoutujia ja -kokeilijoita.
Vapaaehtoistoiminta on ammatillisesti ohjattua, ja vapaaehtoisten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Lisäksi kerran tai kaksi kertaa vuodessa vapaaehtoisille tarjotaan yhteisiä virkistystai perehdytystilaisuuksia, joissa he voivat tavata toisiaan ja osallistua myös toiminnan suunnitteluun.
Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä voimavara Perheentalolle. Vapaaehtoistoimijat tuovat lisäarvoa Perheentalolle yhteisötalona niin rahoittajien kuin kävijöidenkin silmissä. Vapaaehtoiset myös toimivat omalta osaltaan Perheentalon imagon luojina ja käyntikortteina.
Arviointitutkimuksen3 mukaan vapaaehtoiset ovat hakeutuneet Perheentalolle joko oman kiinnostuksen, jonkun toisen antaman vinkin tai googlaamisen kautta. Taustalla on ollut kiinnostus toimia lasten parissa. Perheentalo on valikoitunut vapaaehtoistoiminnan paikaksi mm. siksi, että siellä voi käydä oman aikataulun mukaan, mihinkään ei velvoiteta ja paikka on tuntunut matalan kynnyksen paikalta. Perheentalolle on ollut erittäin helppo tulla vapaaehtoistoimijaksi, henkilökunta on ottanut hyvin vastaan.
Ryhmien ohjaamisen lisäksi Perheentalolla on tarjolla monenlaisia vapaaehtoisille suunnattuja tehtäviä. Vapaaehtoinen voi leikkiä ja pelata lasten kanssa, jutustella aikuisten kanssa tai huolehtia arjen sujumisesta ja yleisestä viihtyvyydestä yhdessä ohjaajan kanssa. Tehtäviin voi tutustua mm. Perheentalon nettisivuilla ja JELLI-järjestötietopalvelussa tai niistä voi kysyä suoraan Perheentalon työntekijöiltä.
Vapaaehtoiset saavat Perheentalolla kokemusta lapsista, rentouttavan hetken arjen keskelle sekä porukkaan kuulumisen tunteen. Lasten kanssa oleminen sekä kiitos ja kannustus antavat energiaa ja hyvän mielen. Vapaaehtoiset toivovat virkistys- ja tukitoiminnaksi mukavaa yhteistä tekemistä. Toiveena on isomman porukan tapaamiset, joissa olisi mukana muitakin kuin Perheentalon vapaaehtoisia.
Vapaaehtoiset voimavarana
2 Vanhalakka-Ruoho & Filander 2009, Järjestöpäivät Huhmarissa. 3 Hartikainen, V. 2016. Viiden kohderyhmän näkökulmia Joensuun Perheentalon toimintaan.
13
Yhteisö arjen tukena
Joensuun Perheentalo
Joensuun kaupunki
Oppilaitokset
Karelia ammattikorkeakoulu, Ammattiopisto Luovi, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Sosiaali- ja terveystoimi, varhaiskasvatus- ja koulutustoimi, nuoriso- ja kulttuuritoimi, liikuntatoimi, mielenterveyskeskus
Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri /
Kuntayhteistyö
Vauvaperheyksikkö, Naistentautien poliklinikka
mm. Liperi, Ilomantsi ja Kitee
Ev.lut. seurakunta /
Lapset Ja perheet
Joensuun ev.lut. srk, perheasiainneuvottelukeskus
Yksityiset yritykset
Terapia-alan yritykset sekä lukuisat toimintaamme tukeneet yritykset
Järjestöt ja vapaaehtoiset
MLL Järvi-Suomen piiri, MLL Joensuun yhdistys, Liekku ry, Pohjois-Karjalan Martat ry, Joensuun alueen Marttayhdistykset, Sanaratas ry, Honkalampisäätiö / perheperustaisen kuntoutuksen kehittämiskeskus, Pohjois-Karjalan ensikoti ry, Taito Pohjois-Karjala ry, Pelastakaa Lasten Itä-Suomen aluetoimisto, Pelastakaa Lapset ry Joensuun paikallisyhdistys, Rikosuhripäivystys, Pohjois-Karjalan Monikkoperheyhdistys ry, Pohjois-Karjalan atopiayhdistys ry, Yhden vanhemman perheiden liitto ry, Naisten pankki, Via Dia ry, Iisalmen Perheentalo, Pohjois-Karjalan Kriisikeskus
14
Yhteisö arjen tukena
Joensuun Perheentalo
Yhteistyökumppanit toimintaa toteuttamassa
Joensuun Perheentalo tarjoaa toimintaympäristön kaikille lapsiperheiden kanssa työskenteleville tahoille. Yhteisenä tavoitteena on lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistäminen. Perheentalon toimintaa toteutetaan yhteistyössä lasten ja perheiden, kumppanijärjestöjen, julkisen sektorin, seurakunnan, oppilaitosten sekä yritysten kanssa (kuva 1). Toiminta on julkisen sektorin ja muun palvelujärjestelmän toimintaa täydentävää ja se lisää alueen varhaisen tuen tarjontaa. Kukin yhteistyötaho osallistuu omalla, määritellyllä toiminnallaan ja toteuttaa näin yhteisötalon toimintaa. Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat sitoutuneet toimintaan Kumppanuussopimuksilla. Talon toimintaa ohjaa ohjausryhmä, joka muodostuu verkoston jäsenistä. Taloa johdetaan yhteistoiminnallisesti, verkostolla on sekä valtaa että vastuuta. Arviointitutkimuksen mukaan Perheentalon toimijaverkosto on erittäin pätevä ja monipuolinen joukko eri alojen ammattilaisia. Toimijaverkosto haluaa olla suunnittelemassa, kehittämässä ja järjestämässä toimintaa (toimijaverkoston edustaja). He ovat mukana resurssiensa mukaisesti ja tietävät panostuksensa tärkeyden. Pitkälti toimijaverkoston myötä Perheentalolla on runsas ja rikas kävijä- ja toimijakunta sekä toiminnassa hyödyllisiä ja osuvia sisältöjä ja toteuttamistapoja. Tutkija Petri Pajun (2016) mukaan4 Perheentalotoimintaa voidaan luonnehtia hybridiksi (Iisalmen Perheentalo) ja
tutkija Virve Hartikaisen (2016) mukaan liikkuvaksi mosaiikiksi (Joensuun Perheentalo). Paju selvittää tarkoittavansa hybridillä sitä, että Iisalmen Perheentalon toiminnassa on onnistuttu mobilisoimaan julkisen sektorin toiminta sekä yksityisten yritysten ja kansalaisten voimavarat yhteisiin tavoitteisiin. Kaikki tämä tulee vielä sovitetuksi mukana olevien tahojen tarpeisiin ja toimintaan. Hartikaisen Liikkuva mosaiikki kuvaa monitoimijaisuutta ja joustavuutta, joilla toimintaa saadaan nopeasti muuttumaan tarpeiden ja toiveiden mukaiseksi.
Pajun kuvaama hybridi toteutuu myös yksittäisissä toiminnoissa, hyvänä esimerkkinä Perheentalon Aamukahvit ja asiaa (ks. sivu 9). Aamukahvit ja asiaa -kokonaisuuteen on sitoutunut yli 15 organisaatiota työntekijöineen. Kaikkien kanssa on käyty neuvottelut heidän osallistumisestaan yhteistyökumppanina tähän uudentyyppiseen toimintamalliin. Kaikki organisaatiot ovat mukana omalla työajallaan. Jokainen asiantuntija suunnittelee neuvontakertansa omaan asiantuntijuuteensa perustuen perheiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Yhteisenä
4 Paju, P. 2016. Järjestöt, perheet ja vapaaehtoistoiminta. Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti. 15
Yhteisö arjen tukena
Joensuun Perheentalo
lastensuojelu ovat tärkeitä kumppaneita kohderyhmän tavoittamisessa.
”
Joensuun Perheentalo on iso osa varhaisen tuen perhetyön verkostoa. Perheentalolle onkin tullut merkittävä rooli Joensuun seudun ja Pohjois-Karjalan lapsiperheasioiden kanssa toimivien tahojen verkostomaisen, tietoa välittävän työskentelytavan eteenpäin viejänä ja kehittäjänä. Kaupungin ja järjestöjen tietoisuus niin toistensa asiantuntijuudesta kuin toistensa tarjoamista palveluista on lisääntynyt. Tietoisuus on lisännyt luottamusta ja yhteistyön tekeminen on helpottunut.
Vuositasolla Perheentalolla on yli sata opiskelijaa ryhmä- ja yksilöharjoitteluissa sekä opinnäytetyöntekijöinä.
tavoitteena on tarjota tietoa ja vinkkejä pikkulapsivaiheessa oleville perheille ja näin ennalta ehkäistä ongelmia arjessa. Kunta- ja oppilaitosyhteistyö osana rakenteita
Joensuun kaupunki ja oppilaitokset ovat tärkeä osa Perheentalon moninaisuutta ja toiminnan tuottamista. Kaupungin eri toimialojen kanssa tehdään yhteistyötä järjestämällä mm. matalan kynnyksen neuvontaa ryhmämuotoisena (Aamukahvit) ja yökylätoimintaa. Kaupungin työntekijöitä kuuluu Joensuun Perheentalon ohjausryhmään ja Lapsiasiaryhmään. Lisäksi mm. neuvola, varhainen tuki ja
Perheentalo on tehnyt koko olemassaolonsa ajan opiskelijayhteistyötä monipuolisesti ja moniammatillisesti eri oppilaitosten kanssa. Perheentaloon on luotu uudenlaisia oppimisympäristöjä niin sote-alan opiskelijoille kuin valmentavan ryhmän opiskelijoillekin. Karelia AMK:n kanssa on kehitetty yhteistyössä uusia toimintoja, jotka on myös sisällytetty oppimissuunnitelmiin. Oppimisympäristönä Perheentalo tuottaa uutta kokemusperäistä tietoa eri tahoille. Pääasialliset yhteistyökumppanit ovat Karelia AMK (Nalleneuvolatoiminta, Aamukahvien lastenhoito, opinnäytetyöt, tutkimustyö osana 16
arviointia, yksittäiset harjoittelijat) ja ammattiopisto Luovi (lelujen puhdistus ja Aamukahvien kahvitus). Harjoitteluja ovat suorittaneet niin Karelia AMK:n, Humakin, Aikuiskoulutuskeskuksen ja PKKY:n opiskelijat kuin yliopistojen opiskelijatkin (Itä-Suomi ja Jyväskylä). Myös Savonia AMK:sta on ollut harjoittelijoita. Vuositasolla Perheentalolla on yli sata opiskelijaa ryhmä- ja yksilöharjoitteluissa sekä opinnäytetyöntekijöinä. Opiskelijoilta kerätään palautetta aina vähintään suullisesti, mutta erityisesti ryhmätoiminnoissa (nalleneuvolatoiminta ja lastenhoito) myös kirjallisesti. Harjoittelujen jälkeen ryhmät tuottavat kirjallisen palautteen Perheentalolle ja harjoitteluraportin ohjaavalle opettajalle. Edellytyksenä toimiva viestintä
Laajan verkoston ylläpitäminen vaatii toimivaa viestintää. Toiminnan on oltava avointa ja myös luottamuksen on toimittava. Avoimuuden periaate lisää yhteisöllisyyden tunnetta ja näin yhteistä vastuunottamista. Yhteinen suunnittelu, tiedottaminen ja yhteistyön koordinointi mahdollistavat sen, että eri toimijoiden resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Perheentalon ulkoista viestintää toteutetaan sähköisessä mediassa
Yhteisö arjen tukena
Perheentalon www-sivuilla, facebookissa, sähköisellä ilmoitustaululla sekä perinteisesti seinäilmoituksilla, esitteillä, flyereillä sekä suullisella mainostuksella ja mahdollisuuksien mukaan lehdissä, radiossa ja televisiossa. Tavoitteena on, että alueen lapsiperheet saavat tiedon toiminnasta mahdollisimman helposti. Nettisivut osoitteessa www.joensuunperheentalo.fi toimivat tiedotuskanavana ja tilastojen keruulähteenä sisältäen monia eri toimintoja. Joka viikko sivuille
Joensuun Perheentalo
päivitetään Perheentalon viikko-ohjelma, josta selviää otsikkotasolla, mitä, missä ja mihin aikaan Perheentalolla kuluvalla viikolla tapahtuu. Sen lisäksi kauden alussa päivitetään sähköinen kalenteri, josta selviää muun muassa iltaisin ja viikonloppuisin kokoontuvien ryhmien ajat sekä ryhmien ohjaajien yhteystiedot. Nettisivujen Tapahtumat-osioon voidaan nostaa yksittäisiä mainoksia tapahtumista ja Ajankohtaista-osioon ilmoitukset, jotka halutaan saada nopeasti vierailijoiden tietoon.
Mielenkiintoinen ainakin henkilölle, jolla ei ole minkäänlaista kosketuspintaa noin pieniin lapsiin - -. Jos lasten kanssa työskenteleminen arveluttaa, tällainen paikka on oiva tutustua kohderyhmään, ilman työn tavoitetta - -. Henkilökunta oli erittäin sympaattista ja heistä huokui sellainen aitous, että he ovat töissä todellakin lapsia ja heidän vanhempiaan varten. Ympäristö oli todella viihtyisä, oli sellainen tunne että olisi jonkun olohuoneessa, joten kodikkuus oli aitoa - -. Kiitos päivästä, se oli lyhyt, mutta antoi oikein hyvän kuvan paikasta ja toiminnasta ja voin suositella paikkaa kenelle tahansa :) Opiskelijapalaute
17
Sisäisen viestinnän tavoitteena on tiedonkulusta huolehtiminen eri osapuolten välillä siten, että toimijat saavat ajantasaista tietoa toiminnasta ja voivat vaikuttaa sekä suunnitteluun että toteutukseen. Sisäistä viestintää toteutetaan mm. verkostotapaamisin ja -kokouksin, raportein ja sähköpostitse. Viestinnässä korostetaan kuulemisen ja yhteisen toiminnan periaatteita lapsen ja perheiden parhaaksi.
Yhteisö arjen tukena
Joensuun Perheentalo
Palautetieto kehittämisen tukena Perheentalon toimintaa seurataan jatkuvalla arvioinnilla. Talon toiminnanohjaukseen perustettiin alkuvaiheessa työryhmä ohjausryhmän lisäksi. rviointia on toteutettu tähän asti pääAarviointimalleja osin sisäisesti. Jatkossa myös vertaiskehitetään Lähiötalon ja
Kuopion sekä Iisalmen Perheentalojen kanssa. Vuonna 2015 palkattiin osa-aikainen ulkoinen arvioitsija noin vuodeksi kokoamaan ja täydentämään toiminnan arviointitietoa. Hankkeen aikana on valmistunut myös opinnäyte- ja kehitystöitä, joilla toimintoja on saatu arvioiduksi.
”
iiviin ja läheisen päivittäisen kanssakäymisen ansiosta T Perheentalon toiminnasta vastaanotetaan kaikilta kohderyhmiltä spontaania palautetta jatkuvasti.
Määrällisen tiedon keruu
Määrällistä tietoa kerätään 1) avoimen toiminnan kävijöistä, 2) ryhmien osallistujamääristä sekä 3) tapahtumiin, koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistuneiden lukumääristä. Avoimen toiminnan käyntimäärät kerätään merkitsemällä vihkoon tukkimiehen kirjanpidolla jokainen talolla vieraileva lapsi, mies ja nainen. Samalla tavalla vihkoon lasketaan myös tapahtumien osallistujat ja polkuautopihalla käyneet. Tiedot siirretään Excel-taulukkoon. Vertais- ja muiden ryhmien osallistujamäärät saadaan kysymällä tietoja
sähköpostitse ryhmän yhteyshenkilöltä. Ryhmänvetäjille lähetetään sähköpostissa linkki eventillan lomakkeeseen, johon he merkitsevät omat tietonsa. Tapahtumiin, koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistuneiden määrät saadaan joko arvioimalla, pitämällä kirjaa kävijöistä tai esimerkiksi pyytämällä osallistujilta nimet listaan. Laadullisen palautteen keruu
Palautetietoa Perheentalon toiminnasta saadaan paitsi tutkimuksellisesti, myös ja 18
etenkin muun kanssakäymisen yhteydessä. Tiiviin ja läheisen päivittäisen kanssakäymisen ansiosta Perheentalon toiminnasta vastaanotetaan kaikilta kohderyhmiltä spontaania palautetta jatkuvasti. Ohjatusta toiminnasta ja tapahtumista kootaan myös kirjallista palautetta. Henkilöstön ote palautteeseen on rakentava ja ratkaisukeskeinen. Eri menetelmin saatujen palautteiden sisältöjä pohditaan henkilöstön päivittäisissä kohtaamisissa ja kokouksissa. Palautteiden sisältöjä pohditaan myös kohderyhmien edustajien kanssa.
Yhteisö arjen tukena
Mahdollista kriittisempää palautetta analysoidaan tarkasti. Tiedossa olevalle palautteenantajalle pyritään aina vastaamaan pikimmiten. Avoimuus palautetiedolle sekä sen huomioiminen ja hyödyntäminen kuuluvat Perheentalon toimintakulttuuriin.
Joensuun Perheentalo
apsi viihtyy ja L mummo siis myös! Aikuiskävijä
Palautteet lapsilta
Lapsilta kerätään palautetta monin erilaisin keinoin. Yleensä lapset johdatellaan arvioitavaan teemaan ja heidät ohjeistetaan palautteenantoon yhteisellä toiminnalla ja keskustelulla. Arvioinnin ja palautteen antamisen apuvälineinä käytetään hymynaamakyselyjä, mielipidejanoja, HappyOrNot ”hymynaama” -automaattia tai esimerkiksi tarrakuvia, joilla lapset seikkailuleikin puitteissa merkitsevät vaikkapa Perheentalon mukavia, ikäviä ja mahdollisesti pelottavia paikkoja ja tekemisiä. Palautetta saadaan myös Nallekerhossa, jossa lapset kokemusasiantuntijoina arvioivat mm. Perheentalon tiloja. Lasten palaute Perheentalon toiminnasta on ollut hyvin positiivista (mm. HappyOrNot-automaatilla positiivisia tai erittäin positiivisia palautteita 88 %). Arviointitutkimuksen mukaan lapset viihtyvät Perheentalolla erinomaisesti: Myös palaute polkuautopihalta5 on ollut erittäin positiivista: Koko juttu (piha) paras! Lapsikävijä
Lapset pitävät polkuautoilusta, ja lasten riemu myös näkyy ja kuuluu. Suosituinta ajankulua omaa ajovuoroa odottaessa olisi ”kahvilaan meneminen”. He tuskin
Palautteet Perheentalon toimijoilta ja avoimen toiminnan vapaaehtoisilta
Perheentalon toimijoilta ja vapaaehtoisilta kerätään palautetta kerran vuodessa. Lisäksi palautetta saadaan henkilökohtaisten yhteydenottojen kautta. Perheentalossa järjestetään säännöllisesti myös Toimijoiden ja vapaaehtoisten iltoja, joiden yhtenä funktiona on palautteen saaminen Perheentalolle. Mikäli vapaaehtoinen jää pois Perheentalon toiminnasta, pyritään hänen kanssaan käymään läpi syitä lopettamiseen ja saamaan palautetta toiminnasta lopettamispäätöksen yhteydessä. Palautteet koko verkostolta
tarkoittivat kahvin juomista, vaan juuri kahvihetkeen liittyviä mukavia asioita, kuten herkkuja.
Kysely koko Perheentalon verkostolle toteutetaan joka toinen vuosi. Toiminnan toteutumista arvioidaan myös ohjausryhmässä (3 kertaa vuodessa). Ohjausryhmä seuraa sekä hankkeiden että talon toimintojen etenemistä ja koordinoi kehittämistyötä. Palautetta verkostolta saadaan myös muiden kokousten, tapaamisten ja yhteydenottojen myötä.
Palautteet Perheentalon aikuiskävijöiltä
Palautteet Perheentalon työntekijöiltä
Joensuun Perheentalon aikuiskävijöiltä kerätään systemaattisesti palautetta kerran vuodessa. Palautetta saadaan myös yksittäisten tapahtumien, koulutusten ja seminaarien yhteydessä. Päivittäin palautetta voi antaa Perheentalon nettisivuilla, talon eteisessä olevaan palautelaatikkoon sekä HappyOrNot-automaattiin.
Perheentalon työntekijät pitävät kerran viikossa palaverin, jossa reflektoidaan edellisen viikon toimintaa. Kysely Perheentalon työntekijöille toteutetaan joka toinen vuosi. Henkilöstöllä on kaksi kertaa vuodessa suunnittelupäivä, jolloin arvioidaan kuluneen kauden toimintaa ja suunnitellaan tulevaa.
5 Ojantakanen, L. 2015. Tiedon kerääminen Taitokorttelin polkuautoilijoilta Perheentalon Lapsiperheiden arjen tukeminen -hankkeessa.
19
Yhteisö arjen tukena
Joensuun Perheentalo
Joensuun Perheentalon arviointia suhteessa Perheentalon kulmakiviin oidaan sanoa, että Joensuun PerVtukemaan heentalon toiminnalla on onnistuttu monenlaisten lapsiperheiden
hyvinvointia ja osallisuutta. Laadullinen palautetieto on ollut erittäin positiivista, ja kävijöiden määrä on ylittänyt odotukset. Tässä luvussa peilataan Joensuun Perheentaloa Iisalmen Perheentaloyhteistyön toimintamalliin6. Iisalmessa Perheentalon kulmakiviksi on määritelty Saavutettavuus ja avoimuus, Sosiaalisuus, Asiantuntevuus sekä Osallisuus. Kaiken toiminnan ytimenä ovat lapsi ja perhe. Lapsi ja perhe näkyväksi!
Iisalmen Perheentalon toimintamallin mukaan Perheentalossa oleellista on tehdä lapsi ja lapsen oikeudet näkyviksi
ja toimia lapsen edun mukaisesti. Joensuun Perheentalossa toteutuvat hyvin Lasten oikeuksien sopimuksen yleiset periaatteet: syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen. Lapsen huomioiminen ja arvostaminen sekä lapsen näkyväksi tekeminen ovat Joensuun Perheentalon kaiken toiminnan lähtökohtia. Työntekijät ovat kiinnostuneita lapsesta tämän yksilöllisine piirteineen, mielenkiinnonkohteineen ja tunteineen. Perheentalo tarjoaa lapsille heistä itsestään käsin lähtevää toimintaa ja heitä arvostavan tilan. Joensuun Perheentalolla lapset saavat
olla sellaisia kuin ovat ja ilmaista itseään omalla tavallaan. Perheentalolla ajatellaan ja pyritään toimimaan niin, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Ketään ei aseteta eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Saavutettavuus ja avoimuus
Iisalmen mallin mukaan Perheentalon perusvaatimuksia ovat saavutettavuus ja avoimuus, mikä tarkoittaa mm. fyysisesti ja henkisesti esteetöntä
6 Perheentalo-yhteistyö, toimintamalli http://www.perheentalo.fi/fi/Toimintamalli.html, 19.10.2016
20
Yhteisö arjen tukena
Hyvä sijainti mahdollistaa käynnit helposti ja suunnittelemattakin. Aikuiskävijä
kohtaamispaikkaa, maksuttomuutta ja oikea-aikaisuutta. Arviointitutkimuksen mukaan Joensuun Perheentalo on lapsiperheille erittäin mieluinen, tärkeä ja tarpeellinen paikka. Perheentalo on saanut runsaasti kiitosta siitä, että talolle on helppo tulla. Tutkimusaineistoissa kiitellään Perheentalon ystävällistä ja ammattitaitoista henkilökuntaa: Henkilökunta saa olon tuntumaan tervetulleelta! Aikuiskävijä
Perheentalo on helposti lähestyttävä myös fyysisesti. Ehdottomana meriittinä nähdään talon sijainti keskustassa, julkisten kulkuyhteyksien äärellä. Tilat ja varustelu ovat lapsiperheille mitoitetut, ja kaupungilla asioidessa Perheentalo toimii tukipisteenä. Aikuiskävijät määrittelevät tärkeäksi myös toiminnan maksuttomuuden sekä hyvän tiedottamisen ja säännölliset aukioloajat, joihin toki lisäystäkin toivotaan. Joensuun Perheentalon saavutettavuudesta ja avoimuudesta kertoo varsin monipuolinen ja kielikulttuurisestikin rikas kävijäkunta. Perheentalolla kohtaa omia tuttavia, suomalaisia ja
Joensuun Perheentalo
Erilaiset perheet ja lapset, eri näkemys. On hienoa, että ihmiset ovat erilaisista maista kotoisin. Aikuiskävijä
ulkomaalaistaustaisia perheitä, asiantuntijavieraita ja lasten hoitajia (Aamukahveilla), opiskelijoita ja harjoittelijoita sekä kylämummoja ja muita vapaaehtoisia. Monikulttuurisuus nähdään myönteisenä, ja siihen toivotaan enemmänkin panostusta. Toive on huomioitu mm. painattamalla Perheentalon kävijäoppaita englanniksi, venäjäksi ja arabiaksi. Yhteisötalon toimintaan osallistuminen edesauttaa muualta tulleiden ihmisten integroitumista suomalaiseen elämänmenoon ja yhteiskuntaan. Sosiaalisuus
Iisalmen mallissa Perheentalon toiseksi kulmakiveksi määritellään vuorovaikutus / sosiaalisuus. Arviointitutkimuksen mukaan Joensuun Perheentalon kävijät kokevat erittäin merkityksellisenä (vertais)tuen, jota saadaan ja annetaan samassa elämäntilanteessa olevien ja muidenkin kesken. Tuen katsotaan olevan niin osuvaa ja merkityksellistä, että sen ansiosta ei ehkä tarvitse hakea apua ”klinikoilta”. Täältä saa tietoa ja tukea perhe-elämään! Mahdollisuus monenlaiseen vertaistukeen. Aikuiskävijä 21
Erityisen tärkeä Perheentalo on niille, joilla ei juuri muita kontakteja ole, kuten meidän perheellämme. Aikuiskävijä
Mahdollisuus osallistua Perheentalon toimintaan pienentää riskiä, että lapsiperhe jää yksin kotiin, pahimmillaan jopa uupumaan tai syrjäytymään. Yksiselitteisesti kohderyhmät kertovat, että lapsiperheille on ”matala kynnys” tulla ja viihtyä Perheentalolla sekä osallistua sen toimintaan. Keskeiseksi syyksi voinee nimetä kanssakäymisen ja toiminnan kulttuurin (ilmapiirin, tunnelman). Kulttuuria kehutaan mm. miellyttäväksi, kodinomaiseksi, jokaista arvostavaksi ja yhteisölliseksi.
Yhteisö arjen tukena
Kyllä mie huomaan, että ihmisten on tosi helppo tulla tänne - -. Tää on kaikin puolin tosi hyvä paikka vähän niin ku sellanen toinen koti. Vapaaehtoinen
Joensuun Perheentalo
Ihana kodinomainen tunnelma - -. Mies on myös käynyt tyttäremme kanssa useasti kahden ja hänelle kynnys Perheentalolle tulemiseen on matala. Aikuiskävijä
Kulttuuri mahdollistaa seurustelun ja toimintaan osallistumisen aktiivisesti, mutta sallii myös ”vain olemisen” sekä halutun oloisen yksityisyyden. Monet tekevät treffejä Perheentalolle, mutta yksinkin on helppo tulla, myös miesten. Suurimmalle osalle tuntuu kuitenki olevan tärkeintä se, että tänne voi talon aukioloaikojen puitteissa tulla millon vaan ja täällä ei tarvii olla mitään sen erityisempää aktiviteettia kun vaan pääsee välillä kotoo hetkeks pois ja lapsetki saa uusia virikkeitä. Vapaaehtoinen
Joensuun Perheentalon toiminnan merkittävimpänä sisältönä nähdään kanssakäyminen ja siihen ankkuroituvat aktiviteetit, joita järjestetään erilaisin keinoin. Toiminnan monipuoliseen sisältöön ja sujuviin toteuttamistapoihin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Suurta kysyntää on myös Perheentalon ohjatulle toiminnalle; järjestetyille tilaisuuksille, kerhoille, (pien)ryhmille, askartelupajoille, temppuradoille…
Tärkeää ovat niin ikään tarjotut kahvit, arjen pieni luksus. Yhteisen kahvin ääressä otetaan luontevasti kontaktia muihin ja seurustellaan, kuunnellaan luentoa, hengähdetään omin päin, nautitaan eväitä tai vaikkapa yhteistyökumppanin valmistamia herkkuja. Asiantuntevuus
Iisalmen mallissa Perheentalon kolmantena kulmakivenä nähdään asiantuntevuus. Joensuun Perheentalon arviointitutkimuksen mukaan aikuiskävijät saavat Perheentalolta arkea helpottavia käytännön vinkkejä ja tutkittua asiatietoa, mm. erilaista asiatietoa välittävistä keskustelutilaisuuksista. Etenkin ”Aamukahvit ja asiaa” sekä sen toteuttamistapa saavat kehuja. Asiantuntijoiden alustamia kiinnostavia ja hyödyllisiä aiheita käsitellään kahvin ja seurustelun lomassa.
Kaks tyttöö oli kuukauden odottanu sitä Nalleneuvolaa ja sit kun se tuli, niin niitä jännitti niin paljon, että ne ei alkuun uskaltanu mennä sinne.
Aamukahvit ja asiaa ovat olleet mielenkiintoisia ja antoisia. Ihana kun silloin on järjestetty lastenhoito ja saa itse hetken nauttia ”aikuisten jutuista”. Todellinen ”henkireikä” minulle : )
Vapaaehtoinen
Aikuiskävijä
22
Perheet kokevat uusien tietojen ja valmiuksien (malli)oppimisen tärkeänä. Lapset oppivat Perheentalolla mm. sosiaalisia taitoja ja ryhmätoimintaa, mikä tukee heidän orientoitumistaan päiväkotiin ja kouluun. Perheentalon toiminnan ja kulttuurin kannalta ammattitaitoisen henkilökunnan merkitys on äärimmäisen tärkeä. Ohjaajan ammatillinen ote ja sensitiivisyys kohtaamisessa luovat Perheentalolle turvallisen ja lämpimän ilmapiirin. Henkilökunnan voi nähdä (johtajana) antavan mallin, kuinka tässä yhteisössä on tapana toimia sekä kohdata ja kohdella kaikkia ihmisiä. Ohjaajalla on myös tietoa eri tukimuodoista ja palveluista, joten hän osaa tarvittaessa opastaa esimerkiksi päivähoitopaikan hakemisessa. Lapset ja perheet aktiivisina osallistujina ja kehittäjinä
Neljäntenä Perheentalon kulmakivenä Iisalmen mallissa on osallisuus. Perheet ovat mukana suunnittelemassa, toteuttamassa, arvioimassa ja kehittämässä Joensuun Perheentalon toimintaa, kaikkien kävijöiden osallisuutta kannustetaan. Toimintatapoja ja kuulemisen menetelmiä kehitetään jatkuvasti niin, että lapset ja aikuiset pääsevät mukaan Perheentalon toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Lapset ovat olleet mukana tiedontuottamisessa ja palautteen antamisessa aina Perheentalon suunnitteluvaiheesta alkaen. Jo vuonna 2010 lapset piirsivät taloaihioon toimintoja, joita he toivoivat Perheentalossa toteutettavan.
Yhteisö arjen tukena
Perheentalon avajaisiin osallistui Tuupovaaran alakoulusta kolme lapsiagenttia, jotka tuottivat kirjalliset arviot talon sopivuudesta lapsille. Myös läheisen päiväkodin esikoululaiset ovat arvioineet talon sopivuutta lapsikävijöille. Arjessa lapsia kuullaan jatkuvasti ja lasten näkemykset otetaan huomioon päivittäisessä päätöksenteossa. Esimerkiksi majan rakentaminen kokoushuoneen pöydän alle on paitsi mahdollista, myös suositeltavaa, kunhan leikin jälkeen huolehditaan tavarat takaisin paikoilleen. Toisena esimerkkinä on lasten tekemä kaksikielinen opastaulu, jonka idea sai alkunsa Perheentalon tarpeesta. Taulun tekemisessä olivat mukana lapsia ohjanneet opiskelijat sekä suomalaisia ja monikulttuurisia kävijöitä, vapaaehtoisia ja henkilökuntaa. Lapsilta kysytty palaute tekemisestä oli hyvin myönteistä. Lapset osallistuivat innolla yhteiseen projektiinsa ja olivat selvästi ylpeitä osaamisestaan ja sen näkyväksi tulemisesta, tärkeästä opastaulusta Perheentalon seinällä. Perheentalolla toimii Lapsiasiaryhmä, jossa eri organisaatioiden edustajat seuraavat lasten hyvinvointiin liittyviä toimintoja ja tiedottavat lapsen oikeuksista. Ryhmän tiimoilta on käynnistetty lapsiagenttitoimintaa, julkaistaan LAPSEN ÄÄNI -kolumnisarjaa sanomalehti Karjalaisessa, järjestetään Lapsen ääni -seminaareja, osallistutaan lapsia ja lapsiperheitä koskeviin kuulemistilaisuuksiin, seurataan nuorten osallisuutta (Joensuun hanke) ja seurataan hyvinvointisuunnitelmien toteuttamista (Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto). Joensuun Perheentalo osallistuu myös valtakunnalliseen Lapset kokemusasiantuntijoina -hankkeeseen.
Joensuun Perheentalo
Yhteenvetoa kulmakivistä
Peilattaessa Joensuun Perheentaloa Iisalmessa kehitettyyn Perheentalomalliin, voidaan todeta, että Joensuun Perheentalossa jokainen kulmakivi on vahvasti paikallaan. Kenties eniten kehittämistä olisi vielä saavutettavuudessa ja osallisuudessa. Saavutettavuuden osalta kehittämistä on sekä henkisessä että fyysisessä esteettömyydessä. Jatkossa vahvistetaan henkilökunnan taitoisuutta kohdata ja tukea erilaisia perheitä sekä selvitetään, kuinka Perheentalon fyysisiä esteitä voitaisiin poistaa. Tavoitteena on, että yhä useammat perheet voisivat osallistua toimintaan ja hyötyä siitä. Vaikka kävijöitä on paljon ja otantakyselyjen mukaan kävijäkunta on taustaltaan monipuolista, niin arjen havaintojen perusteella esimerkiksi vammaisia lapsia on kävijöissä vähän. Joensuun Perheentalon toimintaan osallistuvat enimmäkseen melko
23
lähellä Joensuun keskustaa asuvat perheet. Kauempaa, esimerkiksi lähikunnista, Perheentalossa käydään yleensä vain muun Joensuussa asioinnin yhteydessä. Tällöin Perheentalon toiminnasta saatu hyöty jää vähäisemmäksi ja satunnaiseksi. Jatkossa tavoitteena on kehittää Liikkuva Perheentalo -toimintaa, jolloin Perheentalon toiminnoin voitaisiin tukea myös Joensuun reunaalueilla ja lähikunnissa asuvien vanhemmuutta. Lasten ja perheiden osallisuuden vahvistamiseen on edelleen panostettava. Osallisuusajattelua ja -käytäntöjä pyritään jalkauttamaan lasten elinympäristöön mahdollisimman laajasti. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Perheentalon ja Lapsiasiaryhmän asiantuntemusta lasten osallisuuden menetelmistä hyödynnettäisiin laajemminkin seutukunnassa.
Lämmin kiitos koko yhteisölle Olemme yhteisvoimin saaneet aikaan upean, lapsiperheiden hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavan Perheentalon Joensuun seudulle. Monipuolista toimintaamme ja esteettistä taloamme käydään ihastelemassa eri puolilta Suomea – ja jopa eri maista. On vaatinut rohkeutta kokeilla uudenlaisia toimintatapoja uusine yhteistyömuotoineen. Olemme saaneet ja antaneet osaamista toisillemme, oppineet yhdessä. Sama tavoite, hyvinvoivat lapsiperheet, on ohjannut toimintaamme ja
sitouttanut laajan verkoston yhteisen pöydän ääreen. Toiminta on ollut avointa ja luottamus yhteistyöhön pelannut hyvin. Avoimuus ja kohtaaminen ovat toteutuneet verkostossa, siksi se toteutuu myös Perheentalon kävijäkunnassa. Lämmin kiitos kaikille perheille, vapaaehtoisille, toimijoille ja muille yhteistyökumppaneillemme! Jatketaan yhdessä!
Perheentalotoiminnan hallinnointi: Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto Toimitus: Mia Ylhäinen Visuaalinen suunnittelu: Tarmo Majasaari, www.majasaari.net
www.joensuunperheentalo.fi