Matka kotiin maalle ESIMERKKITARINA OPPAAKSI MAALLEMUUTTOON 1
Sisällysluettelo Kirjoittajan tausta .......... 3 Haaveissa maallemuutto .......... 4 Asumisen monet muodot .......... 7 Opi kantapään kautta tai varaudu etukäteen .......... 9 Kustannukset ja remonttihommat .......... 11 Yksi rytölä kerrallaan .......... 12 Yrittäjyys / työskentely maaseudulla .......... 13 (Kylä)koulu .......... 14 Naapurit ja yhteisöllisyys .......... 15 Vapaa-aika ja harrastukset .......... 17 Eläimet .......... 18 Palvelut .......... 20 Loppusanat .......... 21
2
Kirjoittajan tausta Eveliina Mönkkönen on 39-vuotias, suur(uus) perheen äiti, entinen sosiaalityöntekijä, nykyinen maaseutuyrittäjä ja perhehoitaja, joka hyppäsi omasta oravanpyörästään vuonna 2019 muuttamalla perheensä kanssa maalle. Vanhan maatilan kunnostamisessa ja eläinlauman kasvattamisessa on riittänyt vauhtia ja käänteitä, mutta silti elämässä on uudenlaista rauhaa ja kiireettömyyttä. Tämä Maallemuuttajan opas kertoo Mönkkösten maallemuuttotarinaa antaen samalla vinkkejä ja herättäen ajatuksia muille maallemuutosta haaveileville.
3
Haaveissa maallemuutto Liekö ollut kolmenkympin kriisiä vai mitä, mutta jossain kohtaa huomasimme mieheni kanssa yhä useammin pohtivamme maallemuuttoa. Teki mieli päästä lähemmäs luontoa, saada ympärille tilaa olla ja hengittää. Olinhan toki maalta kotoisin, mutta elämä oli vienyt jo vuosia sitten opiskelemaan ja töihin kaupunkeihin. Perheen kanssa oli asetuttu asumaan kirkonkylän keskustaan. Omakotitalo ja iso piha meiltä jo löytyi, mutta ihmisiä pyöri silti joka nurkalla. Palvelut, lasten koulut, kaverit ja harrastukset olivat toki myös aivan vieressä. Kävimme usein mieheni vanhempien mökillä. Tuntui, että pulssi laski heti, kun käännyimme keskelle peltoja mökkitielle. Nautimme hiljaisuudesta ja luonnon tarjoamista taidenäyttelyistä. Aloimme ensin etsiä taloa hyvien kulkuyhteyksien varrelta läheltä palveluja. Olisi mukavaa, jos lapset pääsisivät pieneen kyläkouluun. Esikoinen oli ehtinyt jo yläkouluun, emmekä halunneet hänen koulunsa vaihtuvan, joten uusi koti piti löytää saman kunnan alueelta. Viisi lasta, hevonen, poni ja pari koiraa asettivat myös tiettyjä vaatimuksia uudelle kodille. Pitäjät tuntuivat kuitenkin olevan täynnä tyhjänä tai vähällä käytöllä olevia maa4
laistaloja, joten oletimme kodin löytyvän aika nopeasti. Toisin kuitenkin kävi - uuden kodin etsimisessä meni lopulta melkein kolme vuotta! Sinä aikana ehdimme kiertää katsomassa yli 20 kohdetta. Tutkimme kaikki mahdolliset myyntipalstat netistä, teimme ostoilmoituksen sanomalehtiin, jaoimme ostoilmoituksia potentiaalisilta vaikuttavien kohteiden postilaatikoihin sekä kyläkaupan ilmoitustaululle ja teimme jopa kiinteistövälittäjän kanssa ostotoimeksiannon. Sinnikkyyttä meiltä ei ainakaan ostoajatuksissamme puuttunut! Muistan kahlanneeni pariinkin otteeseen umpihangessa, kun saimme vinkkiä parista kesäkäytössä olevasta kohteesta, jotka voisivat olla myynnissä. Hiki virtasi ja suunnilleen veri maistui suussa reiteen asti hangessa uppuroidessa. Kumpikaan hankireissu ei tuottanut tulosta, mutta silti ajatus maalle muuttamisesta vain vahvistui hangessa kahlatessani. Etsintäprosessin aikana myös ajatus tulevasta kohteesta muutti hieman muotoaan.
5
“ 6
Silti rauhallinen sijainti, perinteinen maalaismaisema, melkein kilometrin mittainen oma rantaviiva, iso talo ja rantamökki painoivat vaakakupissa enemmän kuin mikään muu.
Asumisen monet muodot Minä, pohjakoulutukseltani valtiotieteiden maisteri, päädyin opiskelemaan virkatyöni ohella maatalouden perustutkintoa. Enää emme etsineet ainoastaan omakotitaloa parin hehtaarin tontilla vaan maatilaa, jossa aloittaa yritystoimintaa ja päästä hyppäämään pois loputtomasta oravanpyörästä, jota silloinen työni sosiaalialalla tuntui tarjoavan. Paria kolmea kohdetta harkitsimme ihan tosissaan. Ykköskohde kaatui siihen, ettei omistajapariskunta ollut vielä valmis luopumaan maatilastaan. Toisen kohteen kohdalla olisimme joutuneet laajentamaan taloa ja läheinen valtatie mietitytti liikaa. Kolmannessa kohteessa olisi ollut paljon potentiaalia, mutta remontin määrä ja hintapyyntö eivät oikein kohdanneet. Lisäksi olisimme tarvinneet enemmän maata kuin myyjät olivat valmiita meille lohkaisemaan. Lopulta oikea kohde löytyi perinteisesti Etuoven kautta. Ihastuimme maisemaan heti pihaan ajaessamme. Kirkonkylälle oli matkaa enemmän kuin alun perin olimme ajatelleet eikä remonttikaan tulisi ihan hetkeen loppumaan. Silti rauhallinen sijainti, perinteinen maalaismaisema, melkein kilometrin mittainen oma rantaviiva, iso talo ja rantamökki painoivat vaakakupissa enemmän
kuin mikään muu. Vaikka kylälle oli matkaa melkein 30 kilometriä, olivat tiet hyvässä kunnossa ja joutuisia ajaa, kyläkauppa aivan lähellä ja pieni kyläkoulukin kohtuullisen matkan päässä. Omaa kotiamme myytiin vielä puolisen vuotta ennen kuin kaupat pystyttiin sopimaan. Lopullista hintaakin neuvoteltiin vielä kuntokartoituksen yhteydessä. Kun tarjouksemme oli hyväksytty ja kaupanteon päivämäärä sovittu, olivat tunnelmat kauhunsekaisen innostuneet. Meni syteen tai saveen, nyt hypättäisiin suoraan syvään päätyyn!
Pohdi näitä asioita, kun mietit maallemuuttoa: • sijainti, kulkuyhteydet, palvelut • oma koti vai vuokraus • omakotitalo, oma rivi- tai kerrostalo vai yhteisöllinen asuminen • tilan tarve, remontti-into / -innottomuus • budjetti
7
Sopivaa kohdetta voi etsiä: • netistä: www.etuovi.com, www.oikotie.fi, www.tori.fi, www.metsatilat.fi, www.huutokaupat.com jne. • somesta: esim. Facebookissa on lukuisia valtakunnallisia ja alueellisia osto-/myynti-/vuokrausryhmiä • oma ostoilmoitus lehteen, ilmoitustauluille, potentiaaliselta paikalta vaikuttavan kohteen postilaatikkoon • ostotoimeksianto kiinteistövälittäjälle • puskaradio: puhu ääneen haaveestasi, usein joku tuntee jonkun, jolla voisi olla sopiva kohde tarjolla tai tulossa tarjolle
8
Opi kantapään kautta tai varaudu etukäteen Ensimmäisenä kesänä, helteisenä heinäkuisena yönä, heräsin siihen, kun vesipumppu piti kummallista meteliä. Hetken ihmeteltyämme tajusimme, että kaivosta on vesi lopussa. Asia oli kyllä kuivana kesänä käynyt mielessä, mutta eipä tullut kurkittua kaivoon ajoissa. Aggregaatti sentään ymmärrettiin hankkia pian muuton jälkeen, ja se onkin osoittautunut enemmän kuin tarpeelliseksi, sillä sähkökatkoja tuntui ensimmäisenä kahtena vuotena riittävän. Ei tarvinnut kovin kovasti edes tuulla, kun sähköt napsahtivat poikki. Tässä toki sijainti vaikuttaa hyvin paljon. Vaikka meillä talo lämpenee puulla, tarvitaan sähköä kuitenkin vedentuloon ja vesikiertoiseen lämmitykseen. Ei ehkä kovalla talvipakkasella naurattaisi olla kovin pitkään ilman vettä ja sähköä. Ensimmäinen talvi maalla oli hyvin lauha, jolloin haastetta aiheutti lähinnä tien hiekoittaminen. Piti muutaman kerran todeta, että ei sitä jyrkkää rinnettä pääse ylös etuvetoautolla ilman että hankkii isomman satsin hiekoitussoraa. Tuli kyllä samalla hankittua myös nelivetomaasturi. Sittemmin talvet ovat olleet kylmempiä ja
lumisempia. Tutuksi ovat tulleet niin putkien sulattaminen kuin linkoaminenkin. Koska me tarvitsimme maatilalla joka tapauksessa kunnon traktoria, hankimme samalla myös aurauskaluston ja huolehdimme tien aurauksesta itse. Muuta vakituista asutusta kun ei tämän tien varrella ole. Homman olisi toki voinut myös ulkoistaa; maaseudultakin löytyy yleensä useampia urakoitsijoita niihin hommiin. Myös lähellä asuva tuttu putkimies on ollut tarpeellinen monta kertaa, kun on kantapään kautta opittu esimerkiksi se, mistä kohti vanhan talon putket kovalla pakkasella jäätyvät. Jo kohdetta etsiessä on hyvä huomioida ainakin seuraavat asiat: • vesijärjestelmä (oma pora-tai rengaskaivo ja vedenlaadun tutkiminen, vesiosuuskunta vai kunnallinen vesi) • tienhoito (tieosuuskunta, urakoitsija, kuka auraa lumet • talvella ja huoltaa tietä sulanmaan aikaan, tiemaksut) sähkökatkoihin varautuminen
9
10
Kustannukset ja remonttihommat Äkkiseltään voisi luulla, että jos omistaa melkein kilometrin rantaviivaa ja muutaman kymmenen hehtaarin verran maata metsineen, on voittanut Lotossa tai korviaan myöten veloissa. Mielessä pyörivät Etelä-Suomen hinnat, ja maallemuuttounelma lipuu aina vain kauemmas omista käsistä. Monesti maalle muuttaminen saattaa hirvittää siksikin, että paikkaan pitäisi pystyä sitoutumaan loppuelämäksi. Moni tuntuu ajattelevan, ettei maaseudulta saa taloaan myytyä, jos jostain syystä haluaa tai joutuu muuttamaan sieltä pois. Asia ei ole kuitenkaan näin yksiselitteinen! Jos on valmis muuttamaan hieman kauemmas taajamasta, tippuvat hinnat ainakin täällä Savossa hyvin nopeasti. Käytännössä se voi tarkoittaa sitä, että lähestulkoon maiden hinnalla saa hankittua myös sen talon ja ehkäpä kesämökinkin. Näin meille ainakin kävi. Tuskinpa samaan hintaan olisimme saaneet edes keskivertoomakotitaloa kaupungista. Kun ei tarvitse ottaa satojatuhansia euroja velkaa, madaltuu kynnys myös maalle muuttamiselle. Olemme itse ajatelleet asian niin, että
jos jostain syystä joutuisimme paikastamme joskus luopumaan, saisimme pankkilainan maksettua aika pitkälti maiden arvolla. Metsälle ja pellolle löytyy varmasti aina ostajia! Nykyajan vitsaus tuntuu olevan myös se, että remonttilainaa ei enää saa asuntolainan yhteyteen. Remonttia varten on joutunut usein ottamaan korkeammalla korolla olevaa lainaa vielä talolainan päälle. Tässäkin asiassa tilanne voi olla maalla paremmin. Itsenäisen, pienen kylän pankin kanssa voi paremmin pystyä neuvottelemaan remonttilainaa myös asuntolainan yhteyteen. Se helpottaa kovasti etenkin niissä kohteissa, joissa pelkkä pintaremontti ei aivan riitä tai jokin homma ei menekään aivan niin kuin Strömsössä.
“
Silti rauhallinen sijainti, perinteinen maalaismaisema, melkein kilometrin mittainen oma rantaviiva, iso talo ja rantamökki painoivat vaakakupissa enemmän kuin mikään muu.
11
Yksi rytölä kerrallaan Itse remonttivaiheesta ei voi varmaan omalta kohdalta todeta muuta kuin että se on aikalailla ikuinen. ”Yksi rytölä kerrallaan” on vallan hyvä motto, kun hankkii itselleen vanhan maatilan. Myös ”Ite kun tekkee, saa sellasen kun sattuu tulemaan” ja ”Oppii kun tekkee” on kuultu tällä tontilla aika usein. Ne pätevät remontoinnin lisäksi myös moneen muuhun asiaan maalla asumisessa. Oikealla asenteella ja sopivan huonolla huumorintajulla pärjää jo pitkälle. Silti on todettava, että on aivan mielettömän palkitsevaa saada vähitellen asioita valmiiksi ja nähdä omien käsiensä jälki. On vaikea kuvitella sellaista tilannetta, että täältä haluaisi joskus muuttaa pois. Eikä 12
maallemuuton tarvitse toki tarkoittaa loputonta remonttia. Löytyyhän täältä uusia ja valmiiksi remontoitujakin kohteita. • Ajattele ”laatikon ulkopuolelle”. Etsi sopivaa kohdetta ennalta-ajattelemiasi kriteereitä laajemmin ja käy katsomassa erilaisia kohteita. • Kilpailuta lainat. Muista tässä myös pienet, itsenäiset pankit. • Muista, ettei maalla päde samat välimatkat kuin taajamissa. Pitkältäkin tuntuva matka voi todellisuudessa taittua nopeasti. • Jos pystyy tekemään edes osan remonteista itse, säästää siinä nopeasti pitkän sentin. Isommat remontit, putki- ja sähkötyöt tulee toki jättää ammattilaisille.
Yrittäjyys / työskentely maaseudulla Minusta ei koskaan pitänyt tulla yrittäjää, mutta tässä sitä ollaan – vakituisesta virasta irtisanoutuneena yrittämässä. Ajatus alkoi rakentua uusien opintojen myötä oikeastaan aika vaivihkaa. Ensiksi oli vain muutamia irrallisia palikoita, joista sitten vähitellen rakentui palapeli, jota Kehvonpellon tilaksikin nykyään kutsutaan. Nykyinen yrittäjyys yhdistää mukavasti aiemman kokemukseni ja ammattitaitoni sosiaalialalta sekä uuden innostukseni maataloudesta ja vanhan rakkaan harrastukseni hevosten parista. Kehvonpellon tilalla kasvatetaan ylämaankarjaa, tuotetaan yksityisiä sosiaalipalveluja sosiaalisen kuntoutuksen muodossa sekä tarjotaan luonto- ja eläinavusteisia Green Care -palveluja yksityisasiakkaille. Kaiken keskiössä on niin eläinten kuin ihmistenkin hyvinvointi. On mahtavaa tehdä työtä, jota rakastaa!
alan töitä voi tehdä etänä myös maaseudulta käsin. Jos yrittäjyys kiinnostaa, tarjoaa maalaiselämä monia mahdollisuuksia myös sille. Erilaiset luontopalvelut ja maaseutumatkailu ovat kasvattaneet suosiotaan. Maaseutua voi myös tuotteistaa ja tarjota elämyksiä heille, jotka eivät niistä joka päivä pääse nauttimaan. Mielikuvitus lienee eniten tätä seikkaa rajoittava asia! Myös pienillä paikkakunnilla tarvitaan monen alan osaajia, ja niistä on useissa kunnissa pulaa. • Perinteisten työnhakukanavien lisäksi voit olla yhteydessä kunnan elinkeinoasiamieheen. Elinkeintopalvelut tarjoaa tieto- ja neuvontapalveluja ja auttaa toimitilajärjestelyissä. • Uusyrityskeskukset tarjoavat maksutonta neuvontaa yrittäjyysasioissa.
Jos viime vuosien pandemiasta haluaa jotain hyvää etsiä, on se mielestäni etätöiden yleistyminen. Asuinpaikka ei ole enää niin riippuvainen työpaikasta. Monen eri 13
(Kylä)koulut Kyläkoulut ansaitsevat ehdottomasti oman lukunsa tässä kirjasessa. Onneksi tästä maasta niitä vielä löytyy! Olen ollut niin iloinen, että omat lapset pääsivät noin 30 oppilaan maalaiskouluun, Konnuslahden alakouluun. Kirkonkylälle oli juuri ennen muuttoamme valmistunut upouusi ja tekniikaltaankin viimeisen päälle hieno alakoulu. Lapset ehtivät käydä sitä puolisen vuotta ennen muuttoamme. Aikuisena voisi ajatella, että sen jälkeen opiskelu pienessä, vanhassa ja vaatimattomassa koulurakennuksessa ei herättäisi suurta innostusta. Eihän siellä olisi edes liikuntasalia tai erillistä ruokalaa. Silti hyvin nopeasti kävi ilmi, että lapset olivat muutokseen oikein tyytyväisiä. Opetus oli heidän mielestään moni14
puolisempaa ja tunnelma koulussa aivan erilainen. Hän, jolla oli ajoittain ollut vaikeuksia keskittyä isossa ryhmässä ja koulussa opetukseen, koki opiskelun sujuvan helpommin rauhallisessa oppimisympäristössä. Kevään lopussa ja syyslukukauden alussa kanat ja hepat käyskentelivät koulupihan välittömässä läheisyydessä, välillä pihallakin. Kun oppilaita oli vain kourallinen, oppivat lapset touhuamaan eri-ikäisten lasten kanssa. Pienellä porukalla opettajien oli helppo toteuttaa retkiä ja teemapäiviä. Opetus tuntui olevan melko toiminnallista, koulussa vallitsi hyvä henki, ulkona viihdyttiin monenlaisissa puuhissa ja koulussa oli kaikinpuolin hyvä tekemisen meininki! Kouluverkostoissa on isoja kuntakohtaisia eroja. Leppävirralla on ainakin vielä ymmärretty säilyttää myös pienempiä kyläkouluja eikä niiden merkitystä voi liikaa painottaa. Jos pohdit, onko kyläkoulu enemmän uhka kuin mahdollisuus, niin ehdottomasti mahdollisuus! Nykymaailman ärsyketulvassa rauhallinen oppimisympäristö voi olla kultaakin arvokkaampaa, ja mikäpä kehittäisi sosiaalisia taitoja paremmin kuin tiiviissä yhteisössä eri-ikäisten lasten kanssa touhuaminen. Leppävirralla on myös oma lukio, joka on pärjännyt lukioiden vertailuissakin hyvin. Pienten kylien lukiolaiset antavat usein kiitosta myös yksilöllisestä opetuksesta ja hyvästä yhteishengestä.
Naapurit ja yhteisöllisyys Kuinka monella on naapuri, jonka tunnet lähinnä ulkonäöltä tai jonka kanssa olet korkeintaan muutaman kerran vaihtanut väkinäisesti muutaman sanan? Entä kuinka monella on naapureita, jotka jo ensimmäisellä tapaamiskerralla keittävät kahvit ja tarjoavat apuaan sekä tietämystään paikallisiin asioihin? Oli asia tai ongelma mikä tahansa, niin maalla löytyy aina joku, joka tuntee jonkun, jonka kautta homma saadaan hoidettua. Vaikka kesällä olisi 30 astetta lämmintä, ilmestyy heinäpellolle hikoilijoita talkoohommiin tuosta noin vaan sukkelaan. Kun lunta sataa talvella ennätyspaljon, löydät itsesi hikoilemasta naapurin navetankatolta eikä harmita yhtään. Olipa tarvetta sitten moottorisahalle, ruokaöljylle tai kaivinkoneelle, niin apua ja välineitä on tarjolla kivenheiton päässä ympäri vuorokauden. Toki täällä maalla se kivenheitto saattaa olla useamman kilometrin mittainen, mutta tärkeintä on tunne siitä, että ympärillä on ihmisiä, joiden puoleen voi kääntyä ja jotka kääntyvät tarvittaessa myös sinun puoleesi. Eikä sen tarpeen tarvitse olla kovinkaan suuri. Tässä yhteydessä on kehuttava myös paikallisia kyläkauppoja. Lähimpään kyläkauppaan on meiltä vain ki-
lometri. Päivittäiskauppatavaroiden lisäksi sieltä löytyy käsittämättömän paljon kaikkea tarpeellista: Ensimmäisenä jouluna tajusin joulukuusen jalan kadonneen muutossa vasta siinä kohtaa, kun oli jo myöhäistä lähteä kaupunkiin sellaista etsimään. Ajattelin kokeilla onneani kyläkaupalta ja hetkeä myöhemmin laskimme kuopuksen kanssa tyytyväisinä kylätietä kotiin samassa pulkassa kuusenjalan kanssa. Kaupalta on aina saatu myös remonttikiireiden keskellä sopivia ruuveja, pensseleitä ja muttereita. Tai jos jotain ei ole kaupasta löytynyt, on se tilattu ja toimitettu kotiin vielä samana iltana tai viimeistään seuraavana päivänä. Omalla asenteella, avoimuudella ja avun tarjoamisella itsekin voi usein vaikuttaa siihen, millaiseksi naapurussuhteet muodostuvat. Kiinnostus kylän historiaan, tapoihin ja ihmisiin tuo kokemukseni mukaan kaksin verroin hyvää myös takaisin päin.
“
Kaupalta on aina saatu myös remonttikiireiden keskellä sopivia ruuveja, pensseleitä ja muttereita.
15
16
Vapaa-aika ja harrastukset Usein kuulee sanottavan, ettei maalla ole mitään tekemistä. Vielä ei ole kuitenkaan tullut sellaista päivää vastaan, että joutuisi aivan toimettomana pyörittelemään peukaloitaan. Tämä pätee niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Toinen sitkeä väittämä liittyy siihen, että kaikki on maalla kaukana. Uskallan olla eri mieltä senkin suhteen. Ehkäpä suurin ero entiseen tässä maalla asumisessa on se, että moni asia löytyy kotipihasta tai sen välittömästä läheisyydestä. Hevosharrastukset niin aikuisille kuin lapsille, metsästys, kalastus, loputtomat lenkkipolut, hiihto, lumikenkäily, uinti, luistelu, marjastus ja sienestys ovat asioita, joita varten ei tarvitse erikseen lähteä mihinkään. Kymmenen minuutin ajomatkan päässä on lapsille liikuntakerhoa, 4h-kerhoa, ja näytelmäkerhoa. Saman matkan päässä pääsee aikuistenkin jumpalle. Höntsälätkäporukkaan voi mennä mukaan suunnilleen heti, kun luistimilla pystyssä pysyy. Iällä tai taidolla ei ole väliä. Tärkeintä on yhdessä tekeminen, ja hiki on taattu! Sen lisäksi meiltä käydään tanssitunneilla, kuntosalilla ja keilaamassa. Alle puolen tunnin ajomatkan päässä
on lähestulkoon kaikki, mitä isommillakin paikkakunnilla voi kuvitella harrastavansa. Väitän, että monessa kaupungissakin harrastusmatkaan menee se sama 1025 minuuttia kuin täältä meiltäkin. Ainoa ero lieneekin oikeastaan se, että harrastamaan on lähdettävä omalla autolla. Julkisia kulkuvälineitä kun ei juurikaan kulje. Vapaa-ajan käsite on omalla kohdalla muuttanut aika paljon muotoaan. Kun ei enää käy kodin ulkopuolella töissä kahdeksasta neljään, työ- ja vapaa-ajan käsitteet menettävät merkitystään. Enää ei tule elettyä ainoastaan vapaapäiviä varten. Elämä ei myöskään ole tietynlaista suorittamista työn ja kodin välillä. Elämässä on rauhallisempi rytmi, vaikka tekeminen ei lopu kesken! • Urheiluseurat ja kansalaisopistot järjestävät kursseja ja toimintaa myös harvaanasutulla seudulla. • Paikallisia ”höntsävuoroja” on usein tarjolla maamiesseurantaloilla ja muilla kokoontumispaikoilla.
17
Eläimet Moni maallemuuttoa suunnitteleva haaveilee myös omista eläimistä. Kun ympärillä on tilaa elää ja hengittää, mahdollistaa se monia haaveita myös eläinrintamalla. Kotitarvekanala, muutama lammas pusikoita raivaamaan, oma hevonen täyshoitotallilta omaan pihaan - mahdollisuuksia on monia! Meillä oli maalle muuttaessa hevonen, poni ja kaksi koiraa. Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin tiluksiltamme löytyy kolme hevosta ja poni, kolme koiraa, kaksi kissaa, kaksi pupua, yhdeksän kanaa ja pari kukkoa, seitsemän lammasta ja parikymmentä nautaa, eikä tämä toki tähän lopu, sillä lehmien poikimiskausi on taas alkamassa. Salaa haaveilen myös parista possusta ja lapinlehmästä, ehkä vuohistakin. Tässä eläinmäärässä on jo aika paljon työtä, mutta kyllä ne silti antavat enemmän kuin ottavat. Lampaat eli ”korkkarijengin tädit”, viettävät meillä melko vapaata elämää pitkin peltoja ja pihoja. Niiden villa keritään itse ja jatkojalostetaan. Rikkaruohot saavat pihanlaitamilla kyytiä, ja kun kasvimaan kitkeminen laiskottaa, hoitavat tädit senkin puolestani. Toki varsinainen satokin saattaa mennä parempiin suihin, mutta ainakin peruna kasvoi kyllä viime vuonna ihan hyvin, vaikka maanpäälliset osat 18
olivatkin maistuneet lampaille. Harva asia on niin rauhoittavaa kuin pellolla laiduntavien eläinten katseleminen. Talviaikaan saman vaikutuksen saa aikaan tallissa heinää rouskuttavat hevoset. Hevosten kanssa liikumme paljon luonnossa. Kavioiden kopse hiekkatiellä tai niiden narskuminen lumisessa pakkasmetsässä, auringonnousut ja -laskut, lintujen liverrys kevätpäivänä, virkistävät uintiretket hellepäivinä - nämä kaikki elämykset ovat tarjolla suoraan kotipihasta! Eivätkä kaupasta ostetut kananmunat vedä koskaan vertoja oman kanalan tuoreiden kananmunien maulle. • Oman kotikuntasi maaseutuviranomainen auttaa sinua eläinten hankkimiseen liittyvässä byrokratiassa. Eläintenpidosta on tehtävä asianmukaiset pitopaikkailmoitukset ja rekisteröinnit oli kyse sitten siivekkäistä, märehtijöistä tai kavioeläimistä. • Jos omistat tai olet hankkimassa EU-tukikelpoista peltoa tai haaveilet isommaltikin viljelystä, kannattaa kääntyä Pro Agrian puoleen.
19
Palvelut Usein kuulee sanottavan, että maalta on pitkä matka joka paikkaan ja palveluja on huonosti saatavalla. En allekirjoittaisi kumpaakaan väittämää. Täytyi oikein miettimällä miettiä, mitä palveluja varten joudumme kaupunkiin saakka ajamaan. En keksinyt muuta kuin elokuvateatterin ja erikoissairaanhoidon. Leppävirralla on kunnan väkilukuun nähden hyvin monipuoliset ja toimivat palvelut. Hammaslääkäriin on täällä päässyt nopeammin kuin kaupungeissa asuessamme. Näin lapsiperheen näkökulmasta julkinen terveydenhuolto on toiminut kaiken kaikkiaan hyvin. Tarvittaessa yksityisiä lääkäriasemiakin löytyy. Varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen opinnot lukiossa ovat niin ikään järjestyneet jouhevasti. Kirkonkylältä löytyy useampi ruokakappa ja erikoisliike. On rautakauppaa, kukkakauppaa, kenkäkauppaa, lahjatavarakauppaa ja jopa valokuvaamo. Löytyy kahvilaa, ravintolaa, kirjastoa, konsertteja ja näyttelyjä. On huoltoasemia, jäähalli, keilahalli, kylpylä ja vielä hiihtoputkikin. Ja mikä parasta – ne sijaitsevat kaikki kätevän matkan päässä toisistaan. Ei tarvitse istua ruuhkissa eikä pysähdellä liikennevaloissa. Lähes kaikki tarvittava löytyy kir20
konkylällä ihan läheltä! Iso paikkakunta ei välttämättä takaa hyviä palveluja – sanoisin. Väkeä on palvelujen äärelle enemmän jaolla. Leppävirran eduksi on vielä mainittava, että sijainti vitostien varrella on etu sinänsä: Useampi kaupunki on lähietäisyydellä (25-50 km). Lähikaupunkeja lähietäisyydellä ovat Leppävirran tapauksessa mm. Varkaus, Suonenjoki, Kuopio ja Pieksämäki.
Loppusanat Vuosien kaupungeissa ja taajamissa asumisen aikana olin ehtinyt unohtaa, miten upeasti neljä vuodenaikaamme maaseudulla näkyvät. Sanoin ei oikein edes pysty kuvailemaan sitä luonnonrauhaa ja -kauneutta. Luonto tarjoaa toinen toistaan huikeampia elämyksiä. Lintukuorojen konsertit kevätaamuina, kesäiset auringonlaskut järvenselkää vasten, syksyn väriloisto, revontulet ja talviöinen tähtitaivas ovat asioita, joiden äärelle vain kiitollisena kerta toisensa jälkeen pysähtyy. Kun eläimet ovat palanneet pitkän tauon jälkeen laiduntamaan pelloille, näkyy se jo parissa vuodessa eläin- ja kasvilajien määrän kasvussa. Surinaa, pörinää ja kukintaa riittää. Keittiön ikkunasta on katseltu niin lammessa uiskentelevaa majavaa kuin pellolla jolkottelevaa kettuakin. Ilveksen jälkiä ilmestyy talvella harva se yö lähistölle. Onpa itse metsän kuningaskin jättänyt välillä askelmerkkinsä lähimetsään. Eikö meitä sitten pelota? Ei. Yhteiselossa luonnon kanssa ei ole mitään pelättävää. Täällä voi halutessaan elää ihan omassa kuplassaan, mutta samaan aikaan läheltä löytyy kaikki tarvittava. Saattaa käydä myös niin, että ne tarpeet vähenevät. Enää ei ehkä samalla tavalla kaipaakaan asioita, joita ilman ei ole aiemmin voi-
nut kuvitella elävänsä. Siispä rohkeutta toivon sinulle: rohkeutta tehdä haaveista totta, uskallusta tarttua muutoksen mahdollisuuteen ja uteliaisuutta katsoa, mitä maaseudulla olisi sinulle tarjolla. Sitä kaikkea toivon sinulle!
Eveliina 21
www.maallemuutto.fi 22
