Kaupunginjohtajalta
Hyvät imatralaiset Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi on juuri päättynyt. Uudelle vuosisadalle siirtyneessä Suomessa on myös vuonna 2018 monta juhlan aihetta. Imatra juhlii omaa 70-vuotisjuhlavuottaan tänä vuonna. Imatran kauppala perustettiin 1.1.1948. Kauppala muodostettiin osista Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia – kolmen teollisuustaajaman, eli Tainionkosken, Vuoksenniskan ja Imatrankosken ympärille. Mielenkiintoista sekin, että Imatran kauppala perustettiin pääosin lakkautetun Jääsken kunnan rahoilla. Imatrasta tuli kaupunki vuonna 1971. Alun perin Imatralla on kuitenkin tarkoitettu vain Imatran koskea. Imatra on ollut tunnettu paikka pitkään, jo kalevalainen runous mainitsee Imatran mahtavimmaksi koskeksi: ”Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran.” Imatrankoski olikin Suomen ensimmäinen turistikohde, ja Imatrankoskea ympäröivä Kruununpuisto nimettiin Suomen ensimmäiseksi luonnonsuojelualueeksi vuonna 1842. Käsi kädessä ympäröivän luonnon kanssa on Imatrankoskella toiminut jo vuodesta 1929 Suomen suurin vesivoimalaitos, tuottaen uusiutuvaa energiaa alueen teollisuuden ja kotitalouksien käyttöön. Meillä on Imatralla siis pitkät perinteet ja johdonmukainen suunta, kun puhutaan kestävästä kehityksestä ja sen vaalimisesta osana talouskasvua. Imatrankoski kuohui itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi sinivalkoisin värein. Patoremontista huolimatta tämä mahdollistui Fortum Oyj:n ja Imatran kaupungin hyvän yhteistyön ansiosta. Paikalla olleet tietävät, että näky oli henkeäsalpaavan komea ja kaunis – Imatran brändiä vahvistavaa kuvaa levisi markkinointimielessä eri kanavien kautta maailmalle ja hyvä niin. Maailmantalouden näkymät ovat nimittäin juuri tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvät – globaali kasvu on nyt investointivetoista, joka avaa myös vuonna 2018 paljon uusia mahdollisuuksia suomalaisille vientiyrityksille. Investoinnit elpyvät laaja-alaisesti niin euroalueella kuin USA:ssakin, mutta myös Japanissa ja muualla Aasiassa. Myös Venäjän talouden elpyminen jatkuu. Työpaikkojen määrä kasvaa niin EU:ssa kuin Suomessakin ja tämä kehitys on saatava näkymään myös Imatralla. Imatralaisesta
2
IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018
”Rajakaupunkina panostamme jatkossa voimakkaasti Pelkolan logistiikkaja teollisuusalueen markkinointiin.”
elinkeinoelämästä kuultiinkin jo vuonna 2017 kosolti positiivisia uutisia: sekä Stora Enso että Ovako ilmoittivat loppuvuonna 2017 uusista, merkittävistä investoinneista tuotantolaitostensa kilpailukyvyn kehittämiseksi. Myös muut teollisuusyritykset investoivat ja työllistävät aiempaa enemmän. Imatran raja- ja merivartiokoululla on nyt tammikuussa käynnistynyt rajavartijan peruskurssi, jonka osallistujamäärä on liki kaksinkertainen aiempiin kursseihin verrattuna. Kaikkiaan rajavartijoiden koulutus- ja palkkausmäärät kolminkertaistetaan vuosina 2018 ja 2019. Tällä on merkittävä positiivinen vaikutus rajavalvonnan ja rajatarkastusten sujuvuuteen. Myös Imatran työllisyys saa rajan resurssilisäyksen johdosta piristysruiskeen. Imatra todella on ”Rajat ylittävää voimaa”. Rajakaupunkina panostamme jatkossa voimakkaasti Pelkolan logistiikka- ja teollisuusalueen markkinointiin uusille yrityssijoittujille.
Tähän liittyy oleellisesti myös kansainvälisen rajanylityspaikan statuksen saaminen Pelkolaan myös raideliikenteelle. Imatralaisen kehittämistyön keulassa pysyy myös jatkossa hyvinvointi, liikunta, urheilu ja näihin liittyvä matkailu. Samoin kaupungin ydinkeskustan, Imatrankosken kehittäminen jatkuu. Tulevaisuus on valoisa, joten voimme ottaa uuden vuoden, Imatran 70-vuotisjuhlavuoden vastaan iloisin ja luottavaisin mielin sekä tulevaisuuteen positiivisesti katsoen. Pidetään huolta ihan jokaisesta imatralaisesta ja Imatralla vierailevasta. Yhteisöllisyys on nimittäin vahvasti imatralainen arvo – ”Imatran voima on meissä”. Rami Hasu Kaupunginjohtaja