Mainiot Sanomat 2023

Mainiokodit 2023 nro 1

04

Räsymaton raidat tuovat kodin tuntua

07

Hyvinvoinnin ja hoivan takana on tiimi

12

Fysioterapeutti tukee toimintakykyä

3 Yritystunnus

2

Mainiot Sanomat

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

Mainiot Sanomat

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

MATTOPYYKILLÄ KIRJOITTAJA: NIKLAS HÄRUS, Kirjoittaja toimii Mainiokotien liiketoimintajohtajana

Hoivatyö uudistuu – oletko valmis?

3. Sata vuotta elämää, Tyynen tarina

04

4. Sen tuntee, kun

kohti Suomea

7. RAI-arvioinnit

hoivakulttuurissa

8. Mainio

Akatemian opit

9. Tekijät tutuksi 10. Henkilökunta laadunvartijana

Hyödyntämällä laaja-alaisesti eri ammattilaisia pystymme vastaamaan kiristyviin työvoimatarpeisiin, laajennamme osaamistamme ja tuotamme viime kädessä laadukkaampaa hoivaa. Moniammatillisuus vaatii myös työnkuvien, vastuiden ja roolien tarkastelua yksikössä. Esimerkiksi fysioterapeutti voi ottaa vastuuta asukkaiden ryhmien ohella apuvälineiden hallinnasta ja henkilökunnan ohjauksesta. Geronomin osaamista voidaan hyödyntää hoitosuunnitelmien ja toimintakykyarvioiden laadinnassa.

Koko moniammatillinen työyhteisö toimii tiiviissä yhteistyössä, kukin omaan ydinosaamiseensa keskittyen.

Teknologia tueksi Kasvava työvoimatarve ajaa meidät myös panostamaan teknologisten

ratkaisujen käyttöönottoon hoivassa.

Lainsäädännön haasteista johtuen olemme alalla teknologisessa kehityksessä jäljessä, mutta nyt ympäröivä muutos ajaa meidät uudistumaan tässäkin. Oikein hyödynnetty teknologia voi helpottaa henkilökunnan työtä ja auttaa meitä kohdistamaan henkilöstöresursseja sinne, missä tarve niille on suurin. Esimerkiksi koneellisella annosjakelulla voidaan vähentää lääkkeiden antoon kuluvaa työaikaa ja vähentää lääkevirheitä.

Yöaikaisella liikkeentunnistuksella voidaan yöhoidon resursointia siirtää yöstä päiväaikaan, jolloin asukkaat ovat valveilla. Nyt onkin tärkeä paikka poliittisilla päättäjillä päivittää lainsäädäntöä niin, että teknologia voidaan huomioida osana henkilöstömitoitusta.

Hoiva-alan työvoimapula on ratkaistavissa panostamalla toimiviin työyhteisöihin, moniammatillisuuteen, teknologian hyödyntämiseen ja työperäiseen maahanmuuttoon. Nyt on oikea hetki nähdä käynnissä oleva muutos mahdollisuutena tuottaa entistä laadukkaampaa hoivaa.

3

Yritystunnus Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

07

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

tulee kotiin

6. Rhodalynnin matka

Joustavatko työroolit?

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

Sisällys

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Yritystunnus

Hyödyntämällä laaja-alaisesti eri ammattilaisia pystymme vastaamaan kiristyviin työvoimatarpeisiin.

västi. Hoiva-avustajia meillä työskentelee jo yli 300 ja tavoitteena on, että jokaisella Mainiokodilla olisi tulevaisuudessa oma fysioterapeutti.

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

H

oiva-alalla on tapahtunut viimeisten parin vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Isoimpia muutoksia ovat olleet vanhuspalvelulain tuoma henkilöstömitoitusvaatimusten nousu sekä alalle muodostunut yhä paheneva työvoimapula. Muutokset haastavat meitä ja ammattilaiset huomaavat haasteet jokapäiväisessä arjessaan.

Muutos on kuitenkin haasteen ohella myös mahdollisuus – paikka tarkastella tapaamme tehdä laadukasta hoivaa ja miettiä, millä tavoin voisimme tehdä sitä vielä entistä paremmin.

Hoivakodin henkilökunta on perinteisesti koostunut pääosin lähihoitajista ja sairaanhoitajista. Vanhuspalvelulaki pitää sisällään kuitenkin kaikkiaan 13 eri tehtävänimikettä, jotka voidaan laskea henkilöstömitoitukseen. Mitoitukseen voidaan laskea siis lähi- ja sairaanhoitajien lisäksi mm. hoiva-avustajat, arjen toiminnan ohjaajat, liikunnanohjaajat, fysioterapeutit, geronomit ja muut asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseen osallistuvat työntekijät. Mainiokodeissa olemmekin lisänneet hoiva-avustajien ja fysioterapeuttien määrää merkittä-

11. Tasoittumisjakso

Päätoimittaja: Niklas Härus Julkaisija: Mainiokodit Toimitus: Siiri Niemi, Mehiläinen sosiaalipalvelut Miika Liimatta, Mehiläinen sosiaalipalvelut

tuo tasapainoa

Paino: Sanoma Manu Oy

12. Fysioterapeutti

Painos:

toimintakyvyn turvana

5000 kpl ISSN-tunnus:

13. Toimitusjohtajan

2954-1700 Verkkosivut:

terveiset

www.mainiokodit.fi

14. Yhteystiedot 15. Visailut

08

Mainiokodit Paciuksenkatu 27, 00270 Helsinki

3 Yritystunnus

Mainiot Sanomat Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

3

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Sata vuotta elämää

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

Alkuvuodesta tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Tyyne päästi ensirääkäisynsä saunan lauteilla Vuoksenrannassa.

V

uoksenrannassa Tyyne vietti myös lapsuutensa. Hän kertoo lapsuudenkodissa olleen koko kylän suurin pirtti ja kammareita neljä. Tyynen perheeseen kuuluivat vanhemmat sekä sisarukset Kerttu ja Väinö.

Tyyne oli porukan keskimmäinen. Kodissa asui oman perheen lisäksi myös täti poikansa kanssa sekä mamma.

Minä olen elänyt vaan ja elämä näyttää jatkuvan vieläkin. Terveet elämäntavat kunniaan. Ja nuoremmille sanon, että eläkää ihmisiksi!

Hevoset hymyilyttävät vieläkin Tyyne kertoo ajatuksissaan palaavansa aikaan, jolloin sai hoitaa omaa kasvimaapalstaa. Siellä hän kasvatti perunaa, vihanneksia ja kesäkukkia. Suupielet korviin nostaa myös muisto siitä, kun lapsena pääsi katsomaan kaupungille hevosia ja sotilaita. Se oli lapselle mieleenpainuvaa, kun pääsi näkemään isoja, komeita eläimiä lähietäisyydeltä.

Itsenäisyys on suuri arvo Tyyne kokee suurta onnea siitä, että on saanut elää omannäköistään elämää.

– Olen saanut aina mennä omia menojani ja päättää omista asioistani itsenäisesti.

Tyyne kertoo päättäneensä, että naimisiin hän ei mene, ja onkin pysytellyt tyttöpäänä koko ikänsä. Ja pilke silmäkulmassa hän sanoo, ettei häitä tarvitse vastaisuudessakaan alkaa järjestämään.

Eletty vaan!

Tyyne teki elämäntyönsä ompelijana Helsingissä. Hän on harrastanut voimistelua ja laulamista. Ennen Mainiokoti Sofiaan ja Severiin

muuttamista Tyyne asui yhdessä kälynsä kanssa täällä Helsingissä. Pitkän iän salaisuudeksi Tyyne sanoo seuraavaa: –Minä olen elänyt vaan ja elämä näyttää jatkuvan vieläkin. Terveet elämäntavat kunniaan. Ja nuoremmille sanon, että eläkää ihmisiksi.

Ennen kaikki oli - vapaampaa!

Tyyne kertoo, että ennen elämä oli parempaa sen suhteen, että ihmiset saivat

Suupielet korviin nostaa myös muisto siitä, kun lapsena pääsi katsomaan kaupungille hevosia ja sotilaita.

olla vapaammin. Nykyiseen elämäänsä hän kertoo olevansa tyytyväinen ja hyvin on mennyt. – Minulla on hyvä asunto täällä ja tykkään olla omassa kodissani.

– Hoitajille annan ison kiitoksen, kun he jaksavat tehdä pitkää päivää ja hoitaa minua, kiittelee Tyyne. Myös kodin kesäinen terassi ilahduttaa. Ainoaksi miinuspuoleksi Tyyne mainitsee sen, että ajoittain talvella kodissa on kylmä, mutta muuten on hyvä olla.

3 Yritystunnus

4

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiot Sanomat

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

Sen tuntee, kun tulee kotiin – ja miltä se sitten tuntuu?

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

Aivan kuten ei ole olemassa toista samanlaista räsymattoa, ei ole samanlaista ihmistäkään.

M

Kodissa saamme näkyä, kuulua ja tuntua

inua pyydettiin kirjoittamaan artikkeli tähän lehteen aiheesta ’Sen tuntee, kun tulee kotiin – ja miltä se sitten tuntuu’.

Monitahoinen kysymys ja uskon, että itse kysymykseen löytyy yhtä monta tarinaa kuin on kertojaakin. Pureudun tässä artikkelissa kodin merkitykseen ja etenkin siihen, miten kodinomaisuutta voidaan hoivakotimaailmassa ylläpitää.

Kautta aikain koti on mielletty paikaksi, jossa olemme turvassa. Paikaksi, jossa saamme levätä ja olla juuri sellaisia kuin olemme. Koti on ennen kaikkea henkilökohtainen tila, jossa muut voivat vierailla, mutta eivät asua. Kodissa olemme omien rakkaidemme, esineidemme, tapojemme ja tottumustemme keskellä yksilöinä yhdessä. Ennen kaikkea koti mielletään paikaksi, jossa voimme tuntea olevamme hyväksyttyjä, arvostettuja ja rakastettuja omana itsenämme. Koti sisältää siis paljon yksilöllisiä piirteitä.

Räsymaton kudelmien sisältäessä eletyn elämän elementtejä, matkan varrella muodostuneita yksilöllisiä tarpeita ja toiveita, ei voida välttyä identiteetin merkitykseltä. Aivan kuten ei ole olemassa toista samanlaista räsymattoa, ei ole olemassa ihmistäkään. Voimmekin ajatella, että hoivakodissa jokaisen asukkaan räsymatto sisältää oman kuvionsa ja sävynsä, aivan kuten jokaisen elämä oman tarinansa. Tämän tarinan myötä muodostuu myös identiteettimme.

Identiteetistä puhuttaessa tarkoitetaan pohjimmiltaan käsitystä siitä, kuka minä olen ja mikä erottaa minut muista ihmisistä, tekee juuri minut, yksilön. Identiteetin erottaa minuudesta se, että sen muodostumiseen ovat vaikuttamassa myös ulkoisen maailman tekemät määritelmät. Identiteetti säilyy läpi elämän, mutta se on vaarassa kadota näkyvistä hoivakotiympäristössä. Identiteetin kadotessa ihminen ei ole enää oma itsensä, yksilö, vaan osa massaa, jossa hän voi olla kyllä paikalla, mutta ei läsnä.

Räsymaton raidat symboloivat elämän kudelmaa Vieraillessamme jonkun kotona voimme kenties ihailla muumimukikokoelmaa tai inspiroitua kodin moderneista huonekaluista. Usein tulee myös puntaroitua sitä, sopisiko vastaava kenties omaan kotiimme. Olipa vastaus sitten myönteinen tai kielteinen, tulemme pohtineeksi sitä. Jokainen koti voidaan nähdä omanlaisenaan, rakentajansa näköisenä. Rakentajalle on tärkeää, että koti sisältää niitä asioita, ihmisiä ja tunnelmia, jotka hän on itse sinne valinnut.

Koti on myös tärkeä osa identiteettiämme ja mitä vanhemmaksi elämme, sitä tärkeämmäksi sen merkitys tässä kontekstissa muodostuu.

Myös Mainiokotien arvoista suurimmaksi nousee yksilöllisyys, jossa korostuu jokaisen kodissamme asuvan erityis-

Kunnioitamme persoonaa, tuemme identiteettiä

piirteiden huomioiminen.

Tällä tavoitellaan jokaiselle asukkaallemme hyvää ja ihmisarvoista elämää sen loppuun saakka. Yksilöllisyyttä painottavan kodin elementtinä Mainiokodeilla toimii räsymatto koristaen

jokaisen hoivakodin lattiaa.

Räsymatto-brändin sanoma lieneekin vertaansa vailla, sen kuvatessa eri värien ja sävyjen kautta yksilöllisyyden ilmentymää, elämän kirjoa. Tuon kirjon, eletyn elämän tehtävähän on rä-

symaton lailla pehmentää askeliamme. Luoda turvaa ja lämpöä kulkijalle silloin, kun emme enää selviä matkastamme omin avuin, pitää yllä sitä, mitä olemme ja olemme olleet siitäkin huolimatta.

Siteeraan tutkija ja sosiaaligerontologian dosentti Jari Pirhosen oivallista ajatusta näkymättömästä Martista.

Pirhonen viittaa näkymättömällä Martilla muumeista tuttuun Näkymätön lapsi -satuun, jossa Muumitalossa asui tyttö, joka oli muuttunut näkymättömäksi. Pirhosen mukaan myös Martilla on vaara muuttua näkymättömäksi muuttaessaan omasta kodistaan hoivakotiin. Yksi merkittävä efekti näkymättömyyden syntymiselle liittyy tilanteeseen, jossa ympäristö alkaa luomaan Martille uutta identiteettiä hoidon kohteena, pahimmassa tapauksessa potilaana. Kunnioittamalla Martin yksilöllisyyttä ja elettyä elämää sekä pitämällä

3 Yritystunnus

Mainiot Sanomat Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

5

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

näitä yllä myös hoivakodissa, voimme tukea Martin oman identiteetin ja persoonan säilymistä. Identiteettiä tukevaan hoivaan kuuluu oleellisesti myös huumori ja tunneilmaisun salliminen.

Kun Martista tuntuu, että hän on kotona, turvapaikassaan, siellä missä hän saa olla rakkaiden esineiden, tapojen ja tottumustensa kanssa, säilyy hän myös näkyvänä ja läsnä olevana. Aivan yhtä tärkeää on myös se, että Martti sairauksistaan ja avuntarpeestaan huolimatta, tuntee olevansa arvostettu ja rakastettu, että hänet kohdataan kaikissa tilanteissa yksilöllisyyttä kunnioittavalla tavalla.

vaivaa ja lopulta tämä kertoi: ”No kun minä olen nyt miettinyt ja sitä tuon toisen asukkaan kanssakin vähän puhunut, että onkohan se pahakin se epideemia, joka täällä jyllää?” Hieman hämmästyneenä kysyin rouvalta, mitä hän oikein mahtaa tarkoittaa? ”No kun nuo hoitajat tulee joka aamu ja ilta kuuraamaan alapäätä vessaan.

En minä ole normaalisti käynyt kuin kerran viikossa saunassa, tai jos tarpeen niin siinä välissä huuhtaissut.”

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

Korvat ja mieli avoimena

Katse taaksepäin Vanhuuden identiteetin sisältäessä vahvasti ajallisen perspektiivin menneiden asioiden käsittelemisenä ja sen kautta tulevaan katsomisena, ei tätä voida irrottaa elämäntarinan kontekstista. Useiden elämänkulkuteorioiden mukaan vanhuus nähdään oleellisena osana kokonaisuutta, jossa eletty elämä näyttäytyy suuressa roolissa.

Vanhuudessa kaikki koettu ja eletty kulminoituu elämäkokemuksiksi, joita ihminen kantaa mukanaan hoivakodissakin. Näiden merkitys elämänkulun loppupuolella kasvaa siinä missä tulevaisuuden suunnitelmat kaventuvat elämän rajallisuuden edessä. Toisin sanoen, vanhuudessa menneisyys luo elämään merkitystä ja kokemukset rakentavat sen tarkoitusta.

Räsymattoa katsellessamme voimme ajatella sen olevan kokonaisuus, jonka salaisuuksiin sukeltamalla meillä on välineitä tehdä hoivakodista jokaiselle asukkaalleen paikka, joka myös tuntuu kodilta. Tähän kokonaisuuteen kuuluu oleellisena osana hyvä ja laadukas hoiva, joka ei näyttäydy pelkästään ulospäin. Joku viisas onkin joskus todennut, ettei sillä ole mitään merkitystä onko tukka kammattu tai koti siivottu, jos siellä ei asu lämpö.

Kodin tuntua Mainiokodeissa Millaisia asioita tunne kodista sitten sisältää arjessamme? Hoitajien ajatuksissa kodin tuntee siitä, että asukkailla on omia tavaroita, valinnanvapautta esimerkiksi pukeutumisessa tai nukku-

Asukkaiden mietteissä kodintuntu sisältää paljon konkreettisia elementtejä - ja myös tunteita.

89-vuotias herra pohti kysymystä pitkään. ”Jaa-a, eikös se ihmisen koti ole siellä missä sen sydän on? Jos on hyvä olla itsensä kanssa, ei paikalla varmaan ole niinkään väliä, ihmisethän sen kodin tekee lopulta.”

Yli puoli vuosisataa aviossa olleen pariskunnan rouva taas tuumaili, että: ”Kyllä kodissa pitää voida riidelläkin ja nalkuttaa, jos on nalkutettavaa. Kukat ovat myös tärkeitä, ja että niitä kastellaan ja ikkunaverhot.”

Nuorisoseuraksi itseään tituleeraavalla pöytäporukalla on kysymykseen sanansa sanottavana: ”No onhan se tietysti, että on mukavia ihmisiä, sellaisia iloisia ympärillä. Ainahan sitä ei voi kaikkea ymmärtää, mutta sitten on vaan laitettava korviaan kiinni.” ma-ajoissa, mahdollisuus yhteiseen tekemiseen, mutta myös läsnäoloon. Lämmin ja iloinen tunnelma koetaan myös tärkeäksi, sisältäen sen, että jokainen asukas kohdataan yksilönä ja juuri hänen toiveitaan kuunnellen. Hoitajien mielestä kodintuntua ja yksilöllistä hoivaa mahdollistetaan myös aidoilla valinnan mahdollisuuksilla. ”Ei riitä, että järjestämme pihajuhlat. Kodin tekee se, että asukkailla on oikeasti mahdollisuus päättää haluavatko he osallistua niihin ja jos, niin miten, missä ja minkä aikaa.”

Nämä ovat juuri niitä

”Naisen tuoksu ja kädenjälki tietysti, kun asiat on järjestyksessä, niin se on hyvä.” ”Voi voi, jos tässä saa toivoa, niin samppanjan juominen pihakeinussa olisi kyllä poikaa.” ”Kyllä se on, kun nuo omat valokuvat tuossa yöpöydälläni, niitä kun katsoo, niin tulee sellainen kodikas olo, niin ja se että saapi kahvia, santsikupinkin.” ”Kyllä sitä pitää olla juhlia ja tanssimistakin, iloista tunnelmaa näin vanhoilla päivilläänkin.” ”Rakkaus rakkaus, vaikka ei tässä enää nuoria ollakaan niin kyllä sitäkin tarvitaan.”

asioita, joita Pirhonenkin nostaa näkyvänä säilymisen edellytyksiin, ja meillä Mainiokodeilla voimme olla ylpeitä yksilöllisyyteen painottuvasta hoivasta. Työtiimien pohtiessa yhdessä erilaisia tilanteita, syntyy myös monialaisia näkemyksiä. Kodin tuntuun ja yksilölliseen hoivaan liittyviä keskusteluja ei käydä koskaan liikaa ja niiden ideat tuskin loppuvat.

Moniammatillinen keskustelu on tärkeää myös siksi, että säilytämme perspektiivimme asiaan. Kodin ollessa jokaiselle meille henkilökohtainen ja omanlaisemme, ainoastaan eri näkökulmien

pohtiminen, hyväksyminen ja läpikäyminen takaa asukaslähtöisen lopputuloksen.

Kulttuurit saavat kohdata Toisinaan saatamme oivaltaa asioita myös vaivihkaa erilaisten tilanteiden kautta.

Aikoinaan eräs hoivakotiin hiljattain muuttanut rouva pyysi päästä pakeilleni ja hetken niitä näitä rupateltuamme tokaisi: ”Anteeksi, mutta kehtaisikohan sitä kysyä yhtä asiaa, kun en oikein millään sitä saa mielestäni.”

Rohkaisin rouvaa kertomaan, mikä mielen päällä

Yhtä tärkeää kuin asioiden monialainen pohtiminen, lieneekin se, että kuulemme asukkaiden ajatuksia herkällä korvalla ja pidämme mielemme auki myös erilaisille ratkaisuille. Vaikka hyväntahtoisesti ja asukasta ajatellen toimimme hänen parhaakseen, on hyvä välillä pysähtyä myös pohtimaan toimintatapojamme ja ennen kaikkea sitä, miten ne asukkaan näkökulmasta saattavat näyttäytyä.

Kuuluuhan ääni?

Kuuntelemmehan sen?

Näitä mietteitä kuullessaan ei voi välttyä ajatukselta, ettei yhtä oikeaa vastausta kodin tuntuun taida olla olemassakaan. Ymmärtäessämme hoivakodissa asuvan vanhuksen näkyvänä säilymisen merkityksen, olemme päässeet pitkälle asian selvittelyssä.

Räsymaton syväanalyysi antanee meille parhaat eväät asian ratkaisemiseksi, sillä kuten eräskin joululauluja kovaa ja korkealta, lähes ympäri vuorokauden hoilottanut herrasmies taannoin totesi: ”Tärkeintähän elämässä on, että ääni kuuluu ja loppuun saakka!”

Kirjoittaja: Jutta Perä, yksikönjohtaja Mainiokoti Atzalea Lähteet: Pirhonen, Jari 2017b. Good Human Life in Assisted Living for Older People What the residents are able to do and be. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta.

Perä, Jutta 2022. Näkymätön vanhus, Omaisyhteistyön kehittäminen vanhuksen identiteetin säilymiseksi hoivakodissa. Tutkimuksellinen kehittämistyö. Sairaanhoitaja YAMK. Metropolia ammattikorkeakoulu.

3 Yritystunnus

6

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiot Sanomat

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

Rhodalynn, matka kohti unelmia Rhodalynn on kuin kuka tahansa perheenäiti. Hänellä on kolme lasta ja hänen suurin unelmansa on, että sekä hänen lapsensa että koko perheensä voisivat elää onnellista, turvallista ja tasapainoista elämää.

– Olen saavuttanut elämässäni paljon, ja se johtuu siitä, että minulla on oikeanlainen asenne elämää kohtaan. Uskoni ja haluni selviytyä ovat auttaneet minua, kertoo Filippiineiltä kotoisin oleva, nyt Suomessa asuva hoitaja.

Rhodalynn on elävä todiste siitä, kuinka vaikeudet voi kääntää voitoksi ja kuinka haastavista tilanteista voi ponnistaa kohti parempaa. Rhodalynn on opiskellut sekä englantia että markkinointia ja hän on työskennellyt Taiwanissa ja Etelä-Koreassa koulutustaan vastaavissa töissä, mutta loppujen lopuksi hän päätyi Hong Kongiin työskentelemään perheessä kodinhoitajana.

Hong Kongissa ollessaan Rhodalynn törmäsi mainokseen suomalaisyrityksestä, joka tarjoaa ilmaisen koulutuksen ja mahdollisuuden muuttaa Suomeen töihin.

Kiitollisuus päällimmäisenä

avustajan ammattiin liittyviä jaksoja.

Rhodalynn muutti Suomeen lokakuussa 2021 ja hänen uudeksi kotikaupungikseen tuli Oulu. Hän aloitti työt Mainiokoti Sulassa.

– Työni hoivakodissa on hyvin erilaista kuin aikaisempi koulutukseni tai työpaikkani ovat olleet, mutta tämä on hieno mahdollisuus kohti parempaa elämää koko perheen kanssa yhdessä.

Lapset ja puoliso lähelle Työskenneltyään Suomessa vuoden ajan, Rhodalynn sai parhaita mahdollisia uutisia: hänen lapsensa sekä puolisonsa saivat positiivisen päätöksen oleskelulupaan Suomessa.

– Ei kestänyt enää kauaa, kun koko perhe oli jälleen yhdessä.

Vaikka perhe on Rhodalynille kaikki kaikessa, saa hän kokea paljon onnistumisen tunteita ja onnea myös

työssään. Hän kertoo, että hymy hoivakodin asukkaan kasvoilla on upea palkinto tehdystä työstä.

– Se antaa minulle lisämotivaatiota ja saa minutkin hymyilemään.

Liian hyvää ollakseen totta?

– Alkuun mietin, että tämän täytyy olla huijaus. Sain kuitenkin HSS:lta nopeasti vastauksia mieltäni askarruttaneisiin kysymyksiin, joten päätin antaa ajatukselle mahdollisuuden, kertoo Rhodalynn.

Rhodalynn hyväksyttiin koulutukseen ja hän suoritti töiden ohella vaativan koulutusjakson, joka sisälsi sekä suomen kieliopintoja että hoiva-

Työperäinen maahanmuutto on yksi keino helpottaa vallitsevaa työvoimapulaa. Ulkomailla on paljon hoitotyössä työskenteleviä henkilöitä, jotka haaveilevat työskentelystä Suomessa ja joil-

Eikä Rhodalynilta motivaatiota tunnu puuttuvan: hän valmistui juuri lähihoitajaksi suoritettuaan opintonsa työnsä ohella. Suomalaiset työolot saavat tuoreelta lähihoitajalta paljon kiitosta.

– Täällä työpäivät ovat vain kahdeksantuntisia ja viikoittain on kaksi vapaapäivää. Tämä mahdollistaa sen, että elämässä on paljon muutakin kuin työ.

Rhodalynn sanoo, että Suomea ei turhaan sanota maailman onnellisimmaksi maaksi.

– Tämä maa tarjoaa kaiken, mistä olen koskaan voinut edes unelmoida.

Kirjoittaja: Pia Lemmetty ja Maria Kylänpää

la ei ole ollut mahdollisuutta opiskella ammattia omassa kotimaassaan.

Työperäisessä maahanmuutossa teemme yhteistyötä Healthcare Staffing Solution Oy:n (HSS) kanssa. HSS tarjoaa pääasiallisesti Aasiassa hoitotyötä tekeville työntekijöille mahdollisuuden opiskella itselleen hoiva-avustajan opinnot sekä riittävän suomen kielen tason.

Nämä opinnot ovat työntekijälle ilmaisia.

Opintojen jälkeen työntekijälle tarjotaan mahdollisuutta tulla Suomeen työskentelemään hoiva-avustajaksi ja jatkamaan opintojaan lähihoitajaksi halutessaan.

Kirjoittaja: Maria Kylänpää, Projektipäällikkö

3 Yritystunnus

Mainiot Sanomat Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

7

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

RAI-arvioinnit avoimen hoivakulttuurin vahvistajina

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

Mainiokotien tiimityöskentely on olennainen osa asukkaidemme hyvinvointia ja laadukasta hoivaa.

Yksiköiden hoivatyön tiimit muodostuvat eri ammattilaisista, kuten lähihoitajista, sairaanhoitajista, hoiva-avustajista, geronomeista, fysioterapeuteista, sosionomeista ja muista, jotka työskentelevät kaikki yhdessä asukkaidemme hyvinvoinnin eteen.

Jokainen tiimin jäsen tuo mukanaan oman persoonallisuutensa lisäksi erilaisia tietoja, taitoja ja näkökulmia, jotka rikastuttavat työyhteisöjämme sekä täydentävät toisiaan ja mahdollistavat asukkaidemme hyvän ja monipuolisen hoidon.

Asukas ja hänen läheisensä ovat laadukkaan hoivan keskiössä ja näin ollen heidän osallistamisensa asukkaan hoidon suunnitteluun ja osaksi tiimityöskentelyä on tärkeää. Erityisesti, mikäli asukas ei enää itse pysty ilmaisemaan toiveitaan, on läheisillä annettavanaan ainutlaatuista tietoa ja ymmärrystä asukkaan taustoista, tarpeista, toiveista ja arvoista. Nämä tiedot ovat arvokkaita, kun yksikön moniammatillinen tiimi yhdessä asukkaan ja läheisen kanssa laativat asukkaalle hänen tarpeitaan vastaavan suunnitelman.

Mikä ihmeen RAI? Vanhuspalvelulain päivityksen myötä 1.4.2023 alkaen iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioinnissa tulee käyttää RAI-arviointivälineistöä, mikäli asukas tarvitsee säännöllisesti annettavia sosiaalipalveluja hoitonsa ja huolenpitonsa turvaamiseksi. Iäkkäälle henkilölle laaditaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu hoito- ja kuntoutussuunnitelma (asiakassuunnitelma). Tämän suunnitelman laatimisessa käytetään

oleelliset asiat ja muutokset asukkaan voinnissa sekä ymmärtämään paremmin asukkaan yksilölliset tarpeet ja suunnittelemaan hoidon ja hoivan tarkasti hänen henkilökohtaisten tarpeidensa mukaisesti.

RAI toimii hoito- ja kuntoutussuunnitelman pohjana

apuna RAI-välinettä.

Lyhenne RAI tulee englannin kielen sanoista Resident Assessment Instrument, suom. asukasarviointiväline.

Jokainen RAI-väline sisältää arviointikysymykset vastausvaihtoehtoineen, arviointikäsikirjan, arvioinnista muodostuvat herätteet sekä arvioinnista muodostuvia RAI-mittareita, joita käytetään asiakkaan hoidon suunnittelussa ja seurannassa.

RAI-välineet ovat keskeisiltä sisällöiltään yhdenmukaiset kaikissa maissa, joissa RAI-välineistö on käytössä.

Jotkin arviointikysymykset, kuten palvelujärjestelmään liittyvät, voivat vaihdella välineiden kansallisissa ver-

sioissa. Arviointivälineeseen on voitu myös lisätä kysymyksiä kansallisesti tärkeinä pidettävistä aiheista.

Mainiokodeissa käytössä oleva RAI-väline on suunniteltu erityisesti pitkäaikaishoitoon ja se sisältää laajan kyselylomakkeen, jolla kartoitetaan asukkaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja toiminnalliset tekijät. RAI-toimintakykyarvioinnit tarjoavat yksikön moniammatilliselle tiimille laaja-alaista tietoa asukkaan toimintakyvystä ja avuntarpeesta asukkaalta itseltään ja läheisiltä saatavan tiedon lisäksi. RAI-arvioinnin tulokset auttavat hoito- ja kuntoutushenkilökuntaa huomioimaan

Hoito- ja kuntoutussuunnitelmassa on määriteltävä asukkaan toimintakykyä koskevan arvion (RAI-arvion) perusteella, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan hänen hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän hoitonsa turvaamiseksi. Asukkaan hoitoa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ylläpitämistä turvaavat palvelut on suunniteltava niin, että ne vastaavat määrältään, sisällöltään ja ajoitukseltaan hänen tarpeitaan. Asukkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä, omatyöntekijänsä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa on neuvoteltava vaihtoehdoista kokonaisuuden muodostamiseksi. Asukkaan näkemykset vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan.

Hoito- ja kuntoutussuunnitelma sekä RAI-arviointi on tarkistettava ilman aiheetonta viivytystä aina silloin, kun iäkkään henkilön toimintakyvyssä tapahtuu hänen palveluntarpeeseensa vaikuttavia olennaisia muutoksia tai vähintään puolen vuoden välein.

käydä vuoropuhelua asukkaan ja hänen läheistensä kanssa, kuunnella asukkaan tarpeita ja toiveita sekä laatia yhdessä RAI-arvioinnin pohjalta hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

Asukkaan ja hänen läheistensä osallistaminen RAI-toimintakykyarviointiin parhaimmillaan vahvistaa asukkaan kokemusta itsemääräämisoikeudestaan ja osallisuudestaan omaan hoivaprosessiinsa. Asukkaan ääni ja mielipiteet tulevat kuulluiksi, ja hänet nähdään aktiivisena osallistujana oman toimintakykynsä tukemisessa. Samalla asukkaan ja läheisten tietämys ja ymmärrys hoitoprosesseista lisääntyy. Kun asukas ja hänen läheisensä tuntevat olevansa osa hoitoprosessia ja kokevat, että myös heidän äänensä kuullaan ja huomioidaan, syntyy avoimempi ja luottavaisempi suhde koko hoivayhteisön tiimiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että RAI-arvioinnit tarjoavat merkittävän mahdollisuuden edistää avointa keskustelukulttuuria ja asukkaan osallisuutta hoitoprosessissa. Arvioinnit perustuvat parhaimmillaan asukkaan, hänen läheistensä ja hoitohenkilökunnan vuorovaikutukseen, jossa asukkaan mielipiteet ja toiveet otetaan huomioon hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa.

RAI-arvioinnit mahdollistavat avoimen keskustelun RAI-arviointien teko ja tulokset tarjoavat mahdollisuuden

Kirjoittajat: Laatupäälliköt Anna Ojala ja Mari Metsä

3 Yritystunnus

8

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiot Sanomat

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

Mainio Akatemia kasvattaa mainioita johtajia

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

Mainiokodeilla lanseerattiin keväällä 2021 Mainio Akatemia -koulutusohjelma tiimivastaaville.

N

yt jo neljästä Mainio Akatemiasta on valmistunut yhteensä lähes 60 tiimivastaavaa. Mainio Akatemian tavoitteena on laajentaa osallistujien osaamista Mainiokotien johtamistavasta ja esihenkilötyöstä. Koulutus sisältää kymmenen moduulia, jotka sisältävät henkilöstö-, talous-, laatu-, toimilupa- ja sopimusasioita.

Koulutus alkaa osallistujien yhteistapaamisella, jossa eri puolelta Suomea tulevat osallistujat pääsevät tapaamaan kollegoitaan ja verkostoitumaan. Muutoin koulutus toteutetaan Teamsin välityksellä. Viimeinen koulutuspäivä järjestetään Helsingissä ja päivä sisältää coachausta johtajuuteen ja johtajaksi kasvamiseen sekä juhlavat valmistujaiset.

Kirsi Sieppi vastaanotti valmistujaiskukan JYET-koulutuksen päätyttyä.

Opinnälkä kasvaa opiskellessa Mainio Akatemian jälkeen osallistujien on mahdollista hakea JYET-koulutukseen (johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto), joka järjestetään yhteistyössä koulutuskeskus Omnian kanssa. Mainio Akatemian sisällöt täyttävät osan JYETkoulutuksen tutkintovaatimuksista.

Kirsi Sieppi osallistui ensimmäiseen Mainio Akatemiaan vuonna 2021.

Tuolloin Kirsi työskenteli tiimivastaavana Mainiokoti Kaislassa, Espoossa. Kirsi muistelee Mainio Akatemiaa lämmöllä ja kertoi koulutuksen lisänneen ymmärrystä hoivakodin johtamiseen ja laittaneen pohtimaan asioita eri näkökulmista. Erityisesti monitahoisiin HR-asioihin hän kertoi saaneensa lisää tarvitsemaansa osaamista.

Tällä hetkellä Kirsi työskentelee yksikönjohtajana Mainiokoti Uutussa, Espoossa. Hän kokee Mainio Akatemian antaneen hyviä eväitä

Tutustumisen myötä on matalampi kynnys olla yhteydessä.

Opinnot poikivat usein lisää opintoja.

yksikönjohtajan tehtävään.

Mainio Akatemiassa tutustuu Mainiokotien ja Mehiläisen hallinnossa ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviin henkilöihin ja tutustumisen myötä on matalampi kynnys olla yhteydessä ja kysyä neuvoja. Mainio Akatemiasta jäi Kirsille hinku oppia lisää.

Niinpä hän hakeutui JYETkoulutukseen, josta valmistui nyt keväällä 2023.

Heidi Rif aloitti Mainiokoti Uutussa tiimivastaavan tehtävässä syksyllä 2022.

Esihenkilö Kirsi kertoi Heidille Mainio Akatemiasta ja kannusti hakeutumaan koulutukseen. Heidi osallistui kevään 2023 Mainio Akatemiaan.

– Koulutus osui hyvään kohtaan, koska olin työskennellyt tiimivastaavana jo reilun puoli vuotta ja ehtinyt jo perehtyä asioihin. Mainio Akatemia syvensi perehtymistä ja sain varmuutta erityisesti henkilöstön johtamiseen, kertoo Heidi.

Taloustietouden lisääntymisen ja uusien työkalujen hallinnan molemmat ovat kokeneet merkityksellisinä.

Moniammatillisesti vedetty koulutus oli tiivis ja siihen mahtui paljon asiaa. Koulutus suoritettiin työajalla ja Teams-tapaamisia oli viikoittain. Tutustumiset, tapaamiset ja keskustelut muiden osallistujien kanssa ovat jääneet molemmille erityisesti mieleen ja onpa vielä tallella kurssilaisten WhatsAppryhmä, jossa voi matalalla kynnyksellä kysyä kollegoilta mieltä askarruttavia asioita.

Mitä seuraavaksi?

Heidi sijaistaa yksikönjohtajaa kesällä. Hiukan kokonaisvastuun ottaminen yksikön toiminnasta jännittää, mutta Mainio Akatemian myötä hän kertoo itsevarmuutensa lisääntyneen. Heidin suunnitelmissa on hakea seuraavaan JYET-koulutukseen ja pidemmällä tähtäimellä, kokemuksen karttuessa, tavoitteena olisi toimia yksikönjohtajana Mainiokodissa.

Mainio Akatemian valmistujaiset kesäkuussa 2023. Mukana päätöstilaisuudessa palvelujohtaja Kirsi Pellinen ja Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus.

Kirjoittaja: Pirjo Savolainen, Palvelujohtaja

3 Yritystunnus

Mainiot Sanomat Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

Tekijät tutuksi 1. Mikä on tämänhetkinen toimenkuvasi?

Olen Mainiokoti Isolahden yksikönjohtaja. Olen työskennellyt Isolahdessa alusta saakka eli noin 14 vuotta. Kodissamme on 62 asukaspaikkaa ja tuotamme ympärivuorokautista palveluasumista muistisairaille asukkaille.

Anna-Maija Vuorela Mainiokoti Isolahti Yksikönjohtaja

2. Kertoisitko siitä, miten olet päätynyt alalle?

Jo yläasteella päätin, että minusta tulee sairaanhoitaja. Pääsin sairaanhoitajakouluun Vaasaan 17-vuotiaana. Olin kiinnostunut erilaisista toimenpiteistä, lääkehoidosta, kuulumisesta johonkin työyhteisöön ja uusien työkavereiden saamisesta.

Hoitoalan työkokemusta minulla on arkistojärjestelijänä, siitä sitten jatkoin kylvettäjänä viikonloppuisin. Olen tehnyt laitoshuoltajan, apuhoitajan, perushoitajan, sairaanhoitajan, apulaisosastonhoitajan ja osastonhoitajan töitä. Työkokemusta minulla on yli 30 vuotta, joista viimeiset 20 vuotta esihenkilötehtävistä.

3.Mikä on työssäsi parasta?

Työssäni edelleen parasta on se, että saan olla tekemissä ihmisten kanssa, saan tutustua asukkaisiin, omaisiin, työntekijöihin ja yhteistyökumppaneihin. Yksikönjohtajan työ antaa mahdollisuuden suunnitella työtä melko itsenäisesti. On oma vapaus, mutta myös iso vastuu.

4. Mistä ammatista haaveilit lapsena?

Lapsena haaveilin hoitajan ja lentoemännän työstä. Ehkä siksi, että heillä on

1. Mikä on tämänhetkinen toimenkuvasi?

Valmistuin lähihoitajaksi marraskuussa 2022. Mainiokoti Aurorassa olin työharjoittelussa viime syksynä ja tammikuusta lähtien olen ollut vakituisessa työsuhteessa lähihoitajana.

Ursula Mäkelä Mainiokoti Aurora Lähihoitaja

2. Kertoisitko siitä, miten olet päätynyt alalle?

Edellisessä työssäni kaupan alalla aloitettiin yt-neuvottelut ja myymälä, jossa työskentelin suljettiin pysyvästi. Olin jo vuosia aiemmin pohtinut alanvaihtoa ja näin sain hyvän tilaisuuden kouluttautua uuteen ammattiin.

3. Mikä on työssäsi parasta?

Työssäni parasta on asiakkaat, kodinomainen työympäristö sekä työyhteisö, jolta saa tarvittaessa tukea ja opastusta. Vastavalmistuneena minulle on tärkeää saada työskennellä alalla pidempään olleiden kanssa, koska moni tilanne on minulle uusi.

4.Mistä ammatista haaveilit lapsena?

Varsinaista lapsuuden haaveammat-

hienot työpuvut. Molemmissa töissä saa olla tekemisissä ihmisten kanssa.

Olisi ollut mukavaa olla laulaja, mutta ei ollut oikein siihen lahjoja. Lapsena pidimme lauluesityksiä kavereiden kanssa kotona 70-luvun suosikeista. Yleisönä oli vanhemmat. Oli kivaa pukeutua hienosti ja meikata.

Lisäksi pidän eläimistä ja maatalouden hoidosta. Olen ollut nuorena paljon maalla serkkujeni luona Alahärmässä.

Oltiin navetassa, hoidettiin hevosia ja lehmiä sekä kunnon heinätöitäkin tehtiin.

Kettufarmejakin on kierrelty ja ruokittu kettuja. Se oli mukavaa aikaa.

5. Mitä terveisiä haluaisit lähettää alaa harkitsevalle?

Annan täyden peukun. Työmahdollisuudet ovat rajattomat, myös valmiille hoitajille on tarjolla lisäkoulutusta ja etenemismahdollisuudet ovat hyvät.

6. Mitkä luonteenpiirteesi ovat olleet eduksi työssäsi?

Kuuntelemisen taito, sosiaalisuus, suunnitelmallisuus, huumori ja ahkeruus. Lisäksi tarvitaan kunnianhimoa ja nöyryyttä, kaikkea tilanteen mukaan.

7. Mitä teet vaativan työsi vastapainona?

Mökkeilen, käyn salilla, hoidan puutarhaa ja laitan ruokaa.

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

soitti keskiviikkoiltana puoli kymmeneltä ja antoi infon. Aamuvuoroon oli tulossa henkilökuntaa, jotka olivat altistuneet tartunnalle. Sinä yönä ei juuri nukuttu.

Aamulla olin työpaikalla käännyttämässä henkilökuntaa kotiin, koska en ollut saanut illalla tai yöllä kaikkia kiinni puhelimella. Oli se aikamoiset kolme viikkoa.

Töitä tehtiin aamusta iltaan, mutta siitäkin selvittiin ja asukkaat hoidettiin. Silloin ei kukaan asukas saanut tartuntaa.

9. Voitko jakaa tarinan, joka on koskettanut sinua työurallasi?

Tarinoita on niin paljon, että vaikea rajata yhteen tapahtumaan. Kivoja tapahtumia ovat olleet asukkaiden kanssa pidetyt juhlat ja retket, samoin henkilökunnan juhlat ja tyky-tapahtumat. Työni kautta olen päässyt myös alueemme johtoryhmiin ja tapaamisiin.

Mukava ja hauska tarina tapahtui kerran, kun olin istumassa asukkaiden kanssa ja juteltiin siinä kuulumisia. He pitivät minua samanikäisenä kuin itsekin. He olivat 70–90- vuotiaita, minä olin 30-vuotias.

Puhuttiin siinä iästä ja kysyin kuinka vanhoja ovat, niin sain vastaukseksi, että ollaan varmasti samanikäisiä. Olen ymmärtänyt, että ikä on vain numero ja pyrin olemaan nuorekas mieleltäni ikuisesti.

8. Mikä on ollut merkittävin oppituntisi käytännön työssä?

Kun ensimmäinen korona iski, henkilökunta sairastui ja 17 hoitajaa joutui kahden viikon karanteeniin siltä istumalta.

Hiki nousi otsalle, kun infektiotautilääkäri

10. Haluatko erityisesti kiittää jotakuta tai lähettää terveisiä?

Haluan erityisesti kiittää Mainiokoti Isolahden henkilökuntaa hienosta työstä. Yhdessä teemme tärkeää työtä. Olen saanut myös tukea esihenkilöiltäni ja johdolta.

Olen ylpeä, että saan työskennellä Mainiokoti Isolahdessa.

tia minulla ei ollut, mutta olen lapsesta saakka ollut esteettinen ja se edelleen korostuu päivittäin lähes kaikessa tekemisessäni. Pääasiassa järjestelmällisyytenä, mutta myös pienten, asiakkaille merkityksellisten asioiden huomioimisena.

sessä. En halua hektisen työn vastapainona vapaa-aikaani liiaksi aikatauluttaa, vaan tehdä asioita omien voimavarojen ja jaksamisen mukaan. Ulkona luonnossa liikkuminen auttaa nollaamaan mielen hyvin kiireen keskellä.

5.Mitä terveisiä haluaisit lähettää alaa harkitsevalle?

Lähihoitajan ammatista haaveilevaa kehotan lähtemään rohkeasti alalle. Itse koen tekeväni tärkeää ja merkityksellistä työtä. Erikoistumismahdollisuudet ovat monipuoliset ja työnäkymät hyvät.

8. Mikä on ollut merkittävin oppituntisi käytännön työssä?

Koska olen vastavalmistunut, niin joka päivä työssäni on uuden oppimista. Nyt saan käytännössä toteuttaa ja palauttaa mieleen asioita, joita aiemmin osasin vain teoriassa.

6. Mitkä luonteenpiirteesi ovat olleet eduksi työssäsi?

Omina vahvuuksinani pidän sosiaalisia taitoja. Osaan myös huomioida henkilön yksilönä sekä osaan kunnioittaa toisen tapaa ja toiveita, vaikka se poikkeaisi omasta näkemyksestäni. Myös tietynlainen hoivavietti ja halu auttaa tulee luonnostaan.

9. Voitko jakaa tarinan, joka on koskettanut sinua työurallasi?

Lyhyen työurani aikana koskettavinta on ollut ymmärtää, kuinka hauras ihmiselo lopulta on.

7. Mitä teet vaativan työsi vastapainona?

Teini-ikäisen tyttären äitinä vapaa-aikani kuluu pitkälti toimivan arjen pyörittämi-

10. Haluatko erityisesti kiittää jotakuta tai lähettää terveisiä?

Oikein rentouttavat syysterveiset kaikille Mainioiden Sanomien lukijoille.

9

3 Yritystunnus

10

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiot Sanomat

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

Kaikki lähtee työyhteisön arvomaailmasta ja työntekijöiden sisäisestä halusta ja motivaatiosta.

Kuvassa lähihoitaja Juulia Leino asukkaan kanssa ”Täällä on hyvä olla ja mukavaa seuraa” asukas kertoo.

Mainiokoti Katariinassa henkilökunta toimii laadunvartijana Mainiokoti Katariina on 30-paikkainen yksikkö, joka tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ikääntyneille asukkaille. Mainiokoti Katariina sijaitsee Kaarinan keskustassa.

– Meillä on todella mukava henkilökunta ja ihanat asukkaat, Mainiokoti Katariinassa on mukava työskennellä, kertoo Sari Lehtosuo. Hän on siirtynyt Mainiokoti Katariinan yksikönjohtajaksi yli vuosi sitten.

Vakituista henkilökuntaa Katariinassa on 18 henkilöä.

Voimavarana on erilaisuus ja monipuolinen osaaminen.

Henkilöstö koostuu sairaanhoitajista, fysioterapeutista, sosionomiopiskelijasta, lähihoitajista ja hoiva-avustajista.

Lisäksi työyhteisössä on oma siistijä ja keittiötyöntekijä.

– Katariinassa Mainiokotien missio, ”Luomme parempaa ikääntyneiden hoivaa Suomeen”, otetaan vakavasti ja missio ohjaa jokapäiväistä tekemistämme. Asukkaiden laadukas arki on yksikössämme kunnia-asia. Laatulupaus

on osa työtehtäviämme ja siksi pystymme tuottamaan mittareilla mitattuna laadukasta arkea, alleviivaa yksikönjohtaja Lehtosuo.

Laatu ei synny taikatempuilla – Usein kysytään, mitä taikatemppuja teemme Katariinassa, että laatu on niin korkeaa. Tähän ei valitettavasti ole yksittäisiä neuvoja ja vinkkejä antaa. Kaikki lähtee työyhteisön arvomaailmasta ja työntekijöiden sisäisestä halusta ja motivaatiosta tehdä työtä työpaikan arvopohjan mukaisesti, kuvailee yksikönjohtaja Sari Lehtosuo.

Perehdytys laatuun alkaa heti uuden työntekijän ensimmäisenä työpäivänä.

Tiimivastaava Suvi Laine

seuraa omatuokioiden, ulkoilujen, päivätoimintojen ja läheisyhteistyön tilannetta.

– Työntekijämme ovat itseohjautuvia ja kantavat oman vastuunsa asiasta hyvin, harvoin tarvitsee muistuttaa asiasta, Suvi kertoo. Suvi on aiemmin toiminut yksikön laatuvastaavana ja työskennellyt laatuasioiden kanssa noin kahdeksan vuotta.

– Katariinassa työntekijöille annetaan vastuuta ja luotetaan jokaisen asiantuntijuuteen. Tarvitsemme jokaisen osaamista tiimissämme ja yhdessä luomme virikkeellistä ja turvallista arkea asukkaillemme, summaa yksikönjohtaja Lehtosuo.

Mainiokoti Katariinan elämää pääset seuraamaan myös Facebookissa: www.facebook.com/

Vasemmalla kuvassa tiimivastaava Suvi Laine ja yksikönjohtaja Sari Lehtosuo K-50 messuilla

Laatupäällikön kommentit

M

ainiokoti Katariina komeilee laatumittareiden kärjessä viikosta toiseen ja toimii laatutyön edelläkävijänä. Mainiokoti Katariinan laatuindeksi vuodelta 2023 toukokuun loppuun mennessä oli täydet 100/100. Hieno saavutus! Myös viikoittaiset laatumittarit toteutuvat sataprosenttisesti viikosta toiseen. Laadun viikkomittareiden kärjessä käydäänkin hyvätahtoista taistelua Mainiokoti Katariinan ja Mainiokoti Kristiinan välillä.

Vuosi on ollut Katariinassa työntäyteinen, sillä kesäkuun alkuun mennessä yksikössä oli toteutettu yli 200 omatuokiota, lähes 550 toiminnallista hetkeä sekä 220 ulkoilua jokaista asukasta kohden.

Tämä tarkoittaa sitä, että päivittäin yksikön jokaisella asukkaalla on ollut yli kolme toiminnallista hetkeä, vähintään yksi omatuokio ja ulkoilu.

3 Yritystunnus

Mainiot Sanomat Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

11

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Fiksulla työvuorosuunnittelulla tasapainoa työn ja arjen yhteensovittamiseen

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

Tamara Attanayake

Mainiokodeilla sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta (TES). Työehtosopimus antaa mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen mm. työajoista yksikkötasolla.

P

aikallinen sopiminen työajoista edellyttää ns. kaksiportaista sopimista. Ensimmäinen porras toteutuu yksikön johtajan ja luottamusmiehen toimesta. Toinen porras toteutuu yksikön johtajan ja yksittäisen työntekijän välillä. Paikallinen sopiminen on vapaaehtoista ja työntekijä itse päättää haluaako tehdä paikallisen sopimuksen.

Yksi paikallisen sopimuksen muodoista on pitkä tasoittumisjakso. Pitkään tasoittumisjaksoon sovitaan aina aika, jonka aikana tunnit on tasattava. Mainiokodeilla

Anu-Maija Koskinen, yksikönjohtaja

pitkä tasoittumisjakso on 48 viikkoa. Mainiokoti Wanha Lahti Päijät-Hämeessä hyödyntää paikallista sopimista, jotta työntekijät saavat tuntisaldojen avulla lisää joustoa arkeen ja joka antaa mahdollisuuksia esimerkiksi lisävapaapäivien saamiseen.

– Saan esihenkilönä palautetta siitä, miten paikallisesti sovitun pitkän tasoittumisjakson avulla saadaan työn sävyttämään arkeen joustomahdollisuuksia, joita voi hyödyntää erilaisissa elämäntilanteissa. Joskus voi tehdä enemmän töitä ja toisella kertaa taas vähemmän.

Tämä järjestelmä toimii hyvin, kunhan asioista keskustellaan avoimesti ja reilusti esihenkilön kanssa, kuvailee käytäntöä yksikönjohtaja Anu-Maija Koskinen.

Yhteinen sopiminen tuo yhteistä hyötyä Mai Le

Parhaimmillaan yhteinen sopiminen hyödyntää molempia osapuolia.

– Käytän pitkää tasoittumisjaksoa, koska se on todella joustavaa. Voin joskus tehdä enemmän tunteja ja säästää ne myöhemmäksi omia menojani tai lomia varten. Käyn kotimaassani kerran vuodessa ja kertyneet vuosilomat eivät mahdollista niin pitkää oleskelua. Tuntisaldoilla saan lomaan kivasti lisää pituutta, kertoo Mai Le. Monissa Mainiokotien yksiköissä osataan arvostaa myös sijaisjärjestelyjen sujuvoittamista.

– Tuntisaldojen avulla koen voivani auttaa myös yritystä esimerkiksi tilanteissa, joissa ei saa sijaista. Esihenkilön kanssa yhdessä sopien voin myös pitää vaikka vapaapäivän, jos tulee jotain yllättävää, jatkaa Mai Le. Yhteispeli esihenkilön kanssa on olennaista. Rakenteet mahdollistavat jouston, mutta tärkeintä on kuitenkin käytännön yhteistyö työpaikoilla. Esihenkilön ja työntekijöiden avoimuus edesauttaa hyvien käytänteiden

juurtumista työyhteisöön.

– Tuntisaldojen avulla saan kerättyä tunteja kotimaassa vierailua varten. Lisäksi se on tuonut joustoa omaan arkeen. On mukavaa, kun saa yhdessä esihenkilön kanssa joustavasti tehdä töitä, kertoo Tamara Attanayake.

Työkavereiden avuksi Parhaimmillaan järjestelmän suomat edut hyödyttävät koko työyhteisöä ja mahdollistavat myös työkavereiden auttamisen.

– Pitkä tasoittumisjakso tuo positiivista joustoa omaan työaikaan, tarvittaessa voi jäädä auttamaan työkavereita ja sitten pitää myöhemmin vapaata, kun itselle ja esihenkilölle sopii. Lisäksi tasoittumisjakson avulla saa kerrytettyä hieman pidemmän vapaan itselleen, jos ei ole vielä lomapäiviä kertynyt käyttöön, summaa Maarit Nisula.

Kirjoittaja: Anu-Maija Koskinen, Yksikönjohtaja

3 Yritystunnus

12

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiot Sanomat

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

Fysioterapeutti tukee asukkaiden ja työkavereiden toimintakykyä

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

– Sano sitten, jos tuntuu, että tarvis päästä istumaan tai huilimaan. Mainiokoti Kristiinan fysioterapeutti Andrea Englund ohjeistaa asukasta kuntoutustuokion lomassa.

– Pitkä ojennus taakse ja jalka palaa siihen toisen viereen.

Hyvä. Andrea näyttää mallia tukikaiteen äärellä ja asukas seuraa valppaana esimerkkiä.

Andrea työskentelee fysioterapeuttina Mainiokoti Kristiinassa, Espoossa.

Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat lisäksi RAI-, kirjaamis-, apuväline- sekä somevastaavana toimiminen.

Tällä hetkellä Englund toimii myös tiimivastaavan sijaisena. Andrea on työskennellyt talossa kaksi vuotta, ensin ulkoisen palveluntuottajan kautta ja helmikuusta 2023 alkaen Mainiokotien omana työntekijänä.

Tässä työssä saa toteuttaa itseään Kuntoutuksen ammattilaisen työnkuva Mainiokodissa sisältää monia osa-alueita.

Fysioterapian lisäksi Andrean työpäivään sisältyy esimerkiksi muistikuntoutusta, hengitysharjoituksia ja toimintatuokioiden pitämistä.

– Meidän hoivakodin työ on tosi monipuolista, Andrea kertoo. – Mikään päivä mulla ei ole ikinä samanlainen, joka päivä on ihan erilainen, joka viikko on tosi erilainen.

Mä saan ihan itse miettiä mun päivän kulun, mitä mä teen päivän aikana, kenen kanssa teen ja kuinka paljon.

– Kerran täällä ollut opiskelija kysyi, että miten meidän päivä menee, mitä

sä työssään todella hyvin.

– Mä oon saanut niin paljon luottoa työporukalta ja erityisesti meidän yksikönjohtajalta, joka antaa tilaa toteuttaa itseään. Täällä otetaan kehityskohteet huomioon ja annetaan aikaa.

Jokainen persoona mun mielestä nousee täällä meillä tosi hyvin esiin, mikä on ehdottomasti vahvuus. Voisin suositella Mainiokoteja työpaikkana kaikille, koska itse viihdyn todella hyvin ja aion jatkaa täällä vielä varmasti pidemmän aikaa.

Iloa toisten auttamisesta

me tehdään lounaan jälkeen tai mitä me tehdään ensi viikolla. Ne on aina semmoisia, mihin mä en yhtään pysty vastaamaan, koska en itsekään edes tiedä, mikä on mun mielestä tosi hieno asia.

Saan toteuttaa itseäni ja saan tehdä monipuolisesti. Se on mun työn ilo.

Kuntoutuksen ammattilainen osallistaa kaikkia Mainiokoti Kristiinassa fysioterapeutin arkeen kuuluu päivittäinen kuntoutus kodin intervalli- ja pitkäaikaisasukkaiden kanssa.

Työpäivä voi sisältää mitä tahansa kävelyharjoituksista

Tiesitkö: Mainiokodeilla tuetaan kuntoutushenkilöstön verkostoitumista ja työssä kehittymistä moniammatillisen verkostoitumisryhmän kautta. Mainiokodeilla on ollut jo kolme virtuaalista tapaamista, joihin ovat osallistuneet fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sosionomit sekä geronomit. Verkostoitumisryhmästä on tykätty kovasti. Sieltä ovat monet saaneet rohkaisua ideoilleen sekä hyvien jaettuen käytänteiden kautta uutta ajattelua omaan toimintaan. Ryhmän tapaamiset julkaistaan aina etukäteen ja ne ovat kaikille avoimia.

monipuoliseen toimintakyvyn testaamiseen. Lisäksi Andrean työtehtäviin kuuluu apuvälineiden hankkimista asukkaille esimerkiksi liikkumisen, siirtymisen tai syömisen avuksi.

Andrea osallistuu myös päivittäisten virikkeiden toteuttamiseen. – Asukkaiden kanssa käydään ulkoilemassa, kävelyllä, kaikkea tämmöistä, että täällä olisi koko yksikössä tekemistä ja aktiivisuutta, ja ei olisi sitä kliseistä, että istutaan vaan ja keskustellaan. Me tehdään paljon ja osallistetaan kaikkia meidän asukkaita, oli toimintakyky sitten mikä tahansa.

Yhdeksi tärkeäksi tehtä-

väkseen Andrea mainitsee myös henkilökunnan hyvinvoinnin tukemisen.

– Huolehdin, että työergonomia on hyvää ja annan työkavereille vinkkejä arkeen, että miten pystyy pitämään itsestään huolta ja miten tätä työtä pystyy tekemään terveellisesti. Vaikka ihan pari viikkoa sitten lähetin koko meidän henkilöstölle sähköpostiin, missä oli muistilista, miten voi pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Siinä oli paljon erilaisia vinkkejä, mitkä varsinkin meidän hoitajamme kokivat tosi mukavaksi. Kiva muistutus, että miten hektisessä arjessa voi pitää itsestään huolta.

Kuntouttavaa hoitotyötä kehitetään yhdessä Vaikka Andrea on talon ainoa fysioterapeutti, hän ei ole yksin. Koko Mainiokoti Kristiinan moniammatillinen henkilökunta tekee tiivistä yhteistyötä käyden keskustelua asukkaiden päivittäisistä tarpeista ja kodin kehityskohteista. Kuntouttavaa hoitotyötä kehitetään koko tiimin voimin, tavoitteena luoda asukkaille mahdollisimman aktiivinen ja miellyttävä arki.

Andrea kertoo viihtyvän-

Se, että Andrea on päätynyt työskentelemään hoivakotiin, on ollut hänelle itselleen yllätys. – Mä oon valmistunut kolme vuotta sitten ja koulussa sanoin, että en ikinä hae hoivakotiin töihin.

On ehkä vähän semmoinen ajatusmaailma fysioterapeuteista hoivakodeissa, että ei välttämättä ole ihan hirveästi töitä tai ole kauhean mukavaa tehdä töitä. Se on mulla kääntynyt ihan päälaelleen.

Tällä hetkellä en voi kuvitella mitään muuta. Tää on ihan mun lempparihommaa ja viihdyn tosi hyvin. Mä saan auttaa ihmisiä ja olla siinä arjessa niin vahvasti mukana. Ja mä pystyn vaikuttamaan ihmisten elämään, niin silmin nähden. Se tuo mulle tosi paljon iloa tässä työssä.

– Sitten kokeillaan molemmat jalat ja molemmat kädet, Andrea kannustaa asukkaiden yhteisessä tuolijumppatuokiossa. Musiikin soidessa Andrea innostuu kyselemään jumppaajilta, ovatko he koskaan käyneet karaokessa. ”No kyllä!” kuuluu iloinen huudahdus.

Energiat on saatu virtaamaan, ja seuraavassa liikkeessä heilutetaan vinhasti käsiä sekä rummutetaan jalkoja rytmikkäästi taustalla soivaa klassikkohittiä spontaanisti mukana laulaen. Vielä viimeiset hitaat kappaleet ja venytykset. Tästä on hyvä jatkaa päivän seuraavaan aktiviteettiin, tietovisaan.

Kirjoittaja: Mari Neuvonen

3 Yritystunnus

Mainiot Sanomat Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

13

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

Suomen sote-kenttä on myllerryksessä ja hyvinvointialueet ovat suuren haasteen edessä. Kysyntä kasvaa, hoitovelkaa on entisestään, työntekijöistä on pulaa ja kustannuspaineet ovat kovat.

U

uden hallituksen tulisi varmistaa hyvinvointialueille riittävät resurssit, jotta kaikille alueen asukkaille voidaan taata tarvittavat palvelut. Jokaisen hoitoa tai hoivaa tarvitsevan tulisi olla omaan tilanteeseensa nähden oikeassa paikassa ja oikeiden palveluiden piirissä. Oikea paikka ei koskaan ole jonossa.

Mainiokodit on hyvinvointialueille yhteistyökumppani, joka tuottaa laadukkaita palveluita haastavassa markkinassa. Kilpailu on kovaa, siihen pitää vastata palveluiden saatavuudella ja ennen kaikkea hyvällä laadulla. Laadun keskiössä

on aina Mainiokodin asukas, mutta laadun tekee henkilökunta päivittäisessä työssään.

Kehitämme osaamistamme määrätietoisesti, monipuolisesti ja jatkuvasti Mainiokotien laatutyö on määrätietoista osaamisen kehittämistä ja tiedon jakamista. Henkilöstön ja esihenkilöiden koulutus on asukkaiden hyvän hoidon ja henkilökunnan työhyvinvoinnin varmistamisen lisäksi investointi tulevaisuuteen. Mainiokotien tarjoamat koulutusohjelmat, kuten Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Lääkemestarikoulutus ja Mainio Akatemia luovat puitteet ammattitaidon kehittämiselle ja uramahdollisuuksien laajentamiselle. Lisäksi päivittäistä työtä tukevaa koulutusta on tarjolla Mainiokotien koulutuskalenterin mukaan.

Henkilöstön koulutus ei ole pelkästään yksittäinen tapahtuma, vaan jatkuva prosessi, joka mah-

Hoito- ja hoivatyö vaatii asennetta ja osaamista.

dollistaa uusien taitojen omaksumisen ja ajantasaisten hoitokäytäntöjen noudattamisen. Samaan aikaan meidän on varmistettava, että esihenkilöillä on tarvittavat valmiudet johtaa ja tukea henkilöstöään. Meidän on myös tarkasteltava mahdollisuuksia hyödyntää teknologian ja digitalisaation tarjoamia etuja hoivakotien toiminnassa.

laatulupauksen toteutumista seurataan laatuindeksikyselyllä. Kattavalla RAI-mittareiden käytöllä seurataan asukkaiden toimintakykyä ja sähköisellä perehtymisprosessilla tuetaan työntekijän aloittamista tehtävässään. Erilaisilla palautekanavilla varmistetaan niin työntekijöiden, asukkaiden kuin läheistenkin mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.

Toiminnanohjausjärjestelmä Mainionet on otettu hienosti käyttöön, sinne on koottu niin laadun työkalut kuin muutkin työntekijöiden tarvitsemat välineet ja tiedot.

Hoito- ja hoivatyö vaatii asennetta ja osaamista sekä jatkuvaa kehittämistä asukkaiden parhaaksi. Asukkaiden kokemus laadusta tulee henkilökunnan kautta ja Mainiokotien henkilöstön sitoutuminen laatuun ansaitseekin erityiset kiitokset.

Laadun takeena on tietoa, taitoa ja tahtoa Mainiokotien laadulla on vankat perustukset. Asiakaslähtöisyyden ja

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Yritystunnus

3

Osaavat työntekijät takaavat laadun muuttuvassa toimintaympäristössä

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

Kirjoittaja: Janne-Olli Järvenpää, Mehiläisen toimitusjohtaja

3 Yritystunnus

14

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiot Sanomat

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

Yhteystiedot:

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

Mainiokoti Ahvenisto Sammontie 3, 13500 Hämeenlinna Yksikönjohtaja Minna Mäntylä 040 514 0683 minna.mantyla@mainiokodit.fi

Mainiokoti Huvilaharju Juuritie 1, 02720 Espoo Yksikönjohtaja Arja Sokura 040 358 3194 arja.sokura@mainiokodit.fi

Mainiokoti Kruunu Kauppakatu 65, 78200 Varkaus Yksikönjohtaja Sirpa Luukkainen 040 192 7871 sirpa.luukkainen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Muikku Raistakantie 1 B, 2.krs, 93600 Kuusamo Yksikönjohtaja Kaisa Maaninka 050 365 0124 kaisa.maaninka@mainiokodit.fi

Mainiokoti Tenho Tenholantie 10, 00280 Helsinki Yksikönjohtaja Olli Haapala 044 765 0416 olli.haapala@mainiokodit.fi

Mainiokoti Aino ja Antti Asolantie 14B, 01400 Vantaa Yksikönjohtaja Elina Karvonen 040 809 3639 elina.karvonen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Härkämäki Härkämäenkuja 2, 13500 Hämeenlinna Yksikönjohtaja Päivi Nikola 045 679 2136 paivi.nikola@mainiokodit.fi

Mainiokoti Kultakaari Uudenpellonkatu 5, 15100 Lahti Yksikönjohtaja Mia Mäntysaari 050 447 7803 mia.mantysaari@mainiokodit.fi

Mainiokoti Mäntykoto Sähkökatu 28, 05800 Hyvinkää Yksikönjohtaja Heli Linkova 040 736 4361 heli.linkova@mainiokodit.fi

Mainiokoti Timantti Littoistenjärventie 2, 20660 Littoinen Yksikönjohtaja Marja Sairanen 044 720 2461 marja.sairanen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Akseli Ojantie 11, 28130 Pori Yksikönjohtaja Minttu Kuokkanen 040 130 6545 minttu.kuokkanen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Ilona Hyvättyläntie 9, 21420 Lieto Yksikönjohtaja Katja Tolvanen 040 668 2362 katja.tolvanen1@mainiokodit.fi

Mainiokoti Kultarusko Pikkutasku 6, 27510 Eura Yksikönjohtaja Piia Niinimäki-Mikkonen 040 481 1982 piia.niinimaki-mikkonen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Otava Lautamiehentie 1-3, 24800 Halikko Yksikönjohtaja Satu Hietarinne 040 154 6501 satu.hietarinne@mainiokodit.fi

Mainiokoti Tipas Kourulehdontie 2 A, 88600 Sotkamo Yksikönjohtaja Mervi Leinonen 040 120 9158 mervi.leinonen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Andante Kattilatanhua 6, 02330 Espoo Yksikönjohtaja Annika Torri 040 624 1974 annika.torri@mainiokodit.fi

Mainiokoti Ilonkaari Kohmankaari 9, 33310 Tampere Yksikönjohtaja Marjo Tanhuanpää 050 591 5993 marjo.tanhuanpaa@mainiokodit.fi

Mainiokoti Kustaa Keskusaukio 5, 45700 Kuusankoski Yksikönjohtaja Terhi Pellinen 040 132 7463 terhi.pellinen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Pirtti Pirtinkaari 3, 70820 Kuopio Yksikönjohtaja Emma Salmela 044 298 2475 emma.salmela@mainiokodit.fi

Mainiokoti Urhola Nepenmäenkatu 2, 80200 Joensuu Yksikönjohtaja Taija Hulden 050 322 7166 taija.hulden@mainiokodit.fi

Mainiokoti Arwola Asemantie 21, 37800 Akaa Yksikönjohtaja Riitta Laaksonen 040 538 9761 riitta.s.laaksonen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Isolahti Huvilatie 2, 65230 Vaasa Yksikönjohtaja Anna-Maija Vuorela 040 455 6901 anna-maija.vuorela@mainiokodit.fi

Mainiokoti Kuura Mantunkuja 4, 71800 Siilinjärvi Yksikönjohtaja Kirsi Frilander 040 136 1270 kirsi.frilander@mainiokodit.fi

Mainiokoti Pohjantähti Rummunlyöjänkatu 7, 24100 Salo Yksikönjohtaja Johanna Kopo 040 592 1452 johanna.kopo@mainiokodit.fi

Mainiokoti Uuttu Lintukulma 2, 02660 Espoo Yksikönjohtaja Saila Nyman 040 665 7562 saila.nyman@mainiokodit.fi

Mainiokoti Arwolan Aatos Keskisentie 31, 37120 Nokia Yksikönjohtaja Anu Tassberg 040 829 6228 anu.tassberg@mainiokodit.fi

Mainiokoti Joutsen – Svanhemmet Kipparinkatu 2, 02320 Espoo Yksikönjohtaja Satu Lamminsalo 040 673 8168 satu.lamminsalo@mainiokodit.fi

Mainiokoti Käpylä Koskelantie 22-24, 00610 Helsinki Yksikönjohtaja Kersti Kaivapalu 040 078 5503 kersti.kaivapalu@mainiokodit.fi

Mainiokoti Puijo Kemilänrinne 1, 70340 Kuopio Yksikönjohtaja Kati Jääskeläinen 040 136 1260 kati.jaaskelainen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Valssi Huhdintie 27, 03600 Karkkila Yksikönjohtaja Satu Hellsten 040 153 1474 satu.hellsten@mainiokodit.fi

Mainiokoti Atzalea Vanha Kaarelantie 26, 01610 Vantaa Yksikönjohtaja Jutta Perä 040 670 9846 jutta.pera@mainiokodit.fi

Mainiokoti Jusolanlampi Helsingiuksentie 1, 08700 Lohja Yksikönjohtaja Mervi Ikäheimo 040 587 1473 mervi.ikaheimo@mainiokodit.fi

Mainiokoti Larin Kyösti Larin Kyöstin katu 29, 13130 Hämeenlinna Yksikönjohtaja Niina Laiho 044 765 1441 niina.laiho@mainiokodit.fi

Mainiokoti Raisiontori Raisiontori 6, 21200 Raisio Yksikönjohtaja Kristiina Juudin 040 631 1332 kristiina.juudin@mainiokodit.fi

Mainiokoti Vanaja Kikaristonkatu 41, 13210 Hämeenlinna Yksikönjohtaja Paula Kemppinen 044 465 0588 paula.kemppinen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Aurora Capsiankatu 3, 20320 Turku Yksikönjohtaja Sanni Heino 050 590 8396 sanni.heino@mainiokodit.fi

Mainiokoti Jussoila Karjalankatu 16, 26100 Rauma Yksikönjohtaja Kaisa Räsänen 050 386 9199 kaisa.rasanen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Lehtisaari Papinpöydänkuja 2, 00340 Helsinki Yksikönjohtaja Pauliina Rantanen 040 723 9316 pauliina.rantanen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Ruustinna Pappilantie 8, 44500 Viitasaari Yksikönjohtaja Katja Pappinen 040 705 3382 katja.pappinen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Vellamo Kuuselantie 12, 44300 Konnevesi Yksikönjohtaja Mirja Juvonen 040 125 6195 mirja.juvonen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Capella Capellan puistotie 7, 00540 Helsinki Yksikönjohtaja Anu Moniruzzaman 040 687 4829 anu.moniruzzaman@mainiokodit.fi

Mainiokoti Kaisla Suurpellon Puistokatu 14-16, 02250 Espoo Yksikönjohtaja Juulia Lawson 040 674 4673 juulia.lawson@mainiokodit.fi

Mainiokoti Linnantaus Kaplastie 4, 87250 Kajaani Yksikönjohtaja Merja Seppänen 050 440 4402 merja.seppanen1@mainiokodit.fi

Mainiokoti Ruusu Lukutie 1 D, 40270 Palokka Yksikönjohtaja Irma Manninen 040 189 7551 irma.manninen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Vihtori Rovankatu 1, 94700 Kemi Yksikönjohtaja Sari Holappa 040 505 2160 sari.holappa@mainiokodit.fi

Mainiokoti Elli Häkkilinnuntie 1, 80330 Joensuu Yksikönjohtaja Minna Kolehmainen 040 544 7891 minna.m.kolehmainen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Kallavesi Koiravedenkatu 10, 70800 Kuopio Yksikönjohtaja Laura Mielonen 040 741 9800 laura.mielonen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Lukkari Rauhalantie 3, 07800 Lapinjärvi Yksikönjohtaja Johanna Nyström 050 560 6421 johanna.nystrom@mainiokodit.fi

Mainiokoti Saimaa Pihlajavedentie 6 C, 57170 Savonlinna Yksikönjohtaja Taina Malkki 044 531 9616 taina.malkki@mainiokodit.fi

Mainiokoti Vilja Sarkatie 3, 15860 Hollola Yksikönjohtaja Pia Sartolahti 044 329 9723 pia.sartolahti@mainiokodit.fi

Mainiokoti Elämäntalo Laaksonpohjantie 4, 02730 Espoo Yksikönjohtaja Sanna Kanto 050 356 0022 sanna.kanto@mainiokodit.fi

Mainiokoti Kanerva Kurikkaniementie 11, 88900 Kuhmo Yksikön esimies Mervi Leinonen 040 651 2091 mervi.leinonen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Luoto Repolankatu 1, 28100 Pori Yksikönjohtaja Marika Haapajärvi 040 164 8877 marika.haapajarvi@mainiokodit.fi

Mainiokoti Savilahti Salmenkyläntie 19-21, 49410 Poitsila Yksikönjohtaja Heidi Tuutti 040 487 6801 heidi.tuutti@mainiokodit.fi

Mainiokoti Vuoksi Siilotie 25, 90520 Oulu Yksikönjohtaja Anna-Kaisa Pelto 040 647 1710 anna-kaisa.pelto@mainiokodit.fi

Mainiokoti Emilia ja Arvid Helsingiuksentie 54 B, 08700 Lohja Yksikönjohtaja Sanna Sisto 050 592 2301 sanna.sisto@mainiokodit.fi

Mainiokoti Karhula Kihlinkatu 24 A, 48600 Kotka Yksikönjohtaja Riikka Ruuth 040 708 4543 riikka.ruuth@mainiokodit.fi

Mainiokoti Lähdeniitty Lähdeniityntie 13, 37130 Nokia Yksikönjohtaja Marja Seulanto 050 345 5141 marja.seulanto@mainiokodit.fi

Mainiokoti Siiri Kehätie 2, 90940 Jääli Yksikönjohtaja 3 Nina Mustonen 040 849 4348 nina.mustonen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Wanha Lahti Rautatienkatu 20, 15110 Lahti Yksikönjohtaja Anu-Maija Koskinen 040 671 6896 anu-maija.koskinen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Havukoto Laurintie 3, 04600 Mäntsälä Yksikönjohtaja Birgitta Ojonen 050 553 5302 birgitta.ojonen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Katariina Kaustakatu 13, 20780 Kaarina Yksikönjohtaja Sari Lehtosuo 040 125 6126 sari.lehtosuo@mainiokodit.fi

Mainiokoti Maaria Elisabetinkatu 3, 20400 Turku Yksikönjohtaja Veera Järvi 040 809 3716 veera.jarvi@mainiokodit.fi

Yritystunnus Mainiokoti Sinivuokko Sinivuokontie 19, 05810 Hyvinkää + tekstilogo = YksikönjohtajaMattografiikka yritystunnus.

Marika Ruissalo Mainiokodit -yritystunnuksen mattokuvio ja tekstilogo.

040 767 8344 muodostavat Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa. marika.ruissalo@mainiokodit.fi

Mainiokoti Helmiina Satamakatu 11, 74100 Iisalmi Yksikönjohtaja Eeva-Riitta Karhunen 040 136 1225 eeva-riitta.karhunen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Kaunisharju Väliharjuntie 17, 40800 Vaajakoski Yksikönjohtaja Katja Salonen 040 125 5947 katja.salonen1@mainiokodit.fi

Mainiokoti Maininki Paimenportti 10, 48220 Kotka Yksikönjohtaja Heli Koskinen 040 065 8276 heli.koskinen@mainiokodit.fi

värillisenä valkoisella tai violetilla Mainiokoti Sofia ja Severi pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään jossaHelsinki teksti Sofianlehdonkatu 5negatiiviversiota, A 1, 00610 ja maton hapsut ovat valkoiset.

YksikönjohtajaJoissain poikkeustapauksissa voidaan Jaana Kaasinen käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman 040 686 4063 mattokuviota.

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat jaana.kaasinen@mainiokodit.fi aina ilman mattokuviota.

Mainiokoti Hermanni Tuulensuuntori 1, 00580 Helsinki Yksikönjohtaja Päivi Anttila-Apajalahti 040 831 2827 paivi.anttila-apajalahti@mainiokodit.fi

Mainiokoti Kerttuli Lahelantie 11, 04300 Tuusula Yksikönjohtaja Heli Lapakko 040 771 5166 heli.lapakko@mainiokodit.fi

Mainiokoti Marski Hallituskatu 3, 50100 Mikkeli Yksikönjohtaja Sinikka Liljeberg 040 190 4693 sinikka.liljeberg@mainiokodit.fi

Mainiokoti Sulka Sulkakuja 10, 90420 Oulu Yksikönjohtaja Nina Kiviniitty 040 158 7254 nina.kiviniitty@mainiokodit.fi

Mainiokoti Herttua Linnanrakentajantie 2, 00880 Helsinki Yksikönjohtaja Jocke Vainikainen 040 623 8265 jocke.vainikainen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Komiakulma Pirkkalankatu 3, 60320 Seinäjoki Yksikönjohtaja Nanna Urhonen 040 167 8031 nanna.urhonen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Martinlähde Martinlähteentie 13, 05810 Hyvinkää Yksikönjohtaja Alexandra Laine 050 911 7435 alexandra.laine@mainiokodit.fi

Mainiokoti Suvanto Sammalojantie 2, 90900 Kiiminki (Oulu) Yksikönjohtaja Hanna Karjalainen 040 029 3478 hanna.karjalainen@mainiokodit.fi

Mainiokoti Hoivakartano Kirkkotie 10-12, 62200 Kauhava Yksikönjohtaja Päivi Luoma 040 675 3782 paivi.luoma@mainiokodit.fi

Mainiokoti Koski Piriläntie 1, 46800 Kouvola Yksikönjohtaja Iida Mikkola 040 157 9711 iida.mikkola@mainiokodit.fi

Mainiokoti Marttilanharju Itsenäisyydentie 18, 38200 Sastamala Yksikönjohtaja Minna Kollin 040 186 6857 minna.kollin@mainiokodit.fi

Mainiokoti Tanhu Tanhurinne 4, 01450 Vantaa Yksikönjohtaja Katja Markelin 040 635 8017 katja.markelin@mainiokodit.fi

Mainiokoti Hulda & Malva Eestintaival 1, 02280 Espoo Yksikönjohtaja Katja Lintuniemi 040 188 3438 katja.lintuniemi@mainiokodit.fi

Mainiokoti Kristiina Säterinkatu 14, 02600 Espoo Yksikönjohtaja Maija Korpela 040 571 3483 maija.korpela@mainiokodit.fi

Mainiokoti Meri Steniuksenkatu 12, 26100 Rauma Yksikönjohtaja Katariina Stenroos 050 448 6762 katariina.stenroos@mainiokodit.fi

Mainiokoti Tauluhovi Puistokatu 35, 40200 Jyväskylä Yksikönjohtaja Terhi Kallio 044 550 4074 terhi.kallio@mainiokodit.fi

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti

Liiketoimintajohtaja Niklas Härus 041 536 9796 Palvelujohtajat Hanna Voutilainen 040 358 4516 Helsinki ja Vantaa Pirjo Savolainen 040 673 2978, Espoo ja Etelä-Suomi Piia Pitkäpaasi 050 572 3934 Varsinais-Suomi Kirsi Pellinen 050 567 3554 Kaakkois-Suomi Marina Räihä 040 667 1720 Länsi-Uusimaa ja Satakunta Sari Autio 0400 930 186 Länsi-Suomi Santtu Harjulehto 040 353 0715 Keski- ja Itä-Suomi Sinikka Sirviö 040 520 6211 Pohjois-Suomi Laatupäällikkö Anna Ojala 040 845 1678

3 Yritystunnus

Mainiot Sanomat Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

15

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo.

Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.

Mainio Tietovisa Tässä lajissa pärjää tiedolla eikä tuuristakaan haittaa ole. Osallistua saa yksin tai omalla joukkueella. Montako saatte oikein?

1.

Kuka oli Suomen presidenttinä ennen Kekkosta?

A) Ryti B) Mannerheim C) Paasikivi D) Koivisto

2.

Montako valtiota kuuluu Etelä-Amerikkaan?

A) 48 B) 27 C) 12 D) 9

3.

Millä sanoilla alkaa Maamme-laulu?

A) Oi maamme Suomi B) Siniristilippumme, sulle valan vannomme kaunihin C) Oi Suomi katso, Sinun päiväs koittaa D) Kuulkaa korpeimme kuiskintaa

4.

Mistä Siiri Rantanen on tullut kuuluisaksi?

A) Hän oli Suomen ensimmäinen naispappi B) Hän oli hiihtäjä, joka toi Suomelle kolme olympiamitalia C) Hän synnytti kolmet kaksoset D) Hän oli Suomen ensimmäinen naispuolinen mäkihyppääjä

5.

Mikä on Suomen kansalliskukka?

A) Suopursu B) Villiruusu C) Sinivuokko D) Kielo

6.

Mikä lintu munii toisten lintujen pesiin?

A) Leppälintu B) Huuhkaja C) Palokärki D) Käki

7.

Nyt tulee vaikea klassikkokysymys: Mikä oli Raamatussa Daavidin poikien isän nimi?

A) Saul B) Aabel C) Mooses D) Daavid

8.

Kuinka pitkä matka on linnuntietä Utsjoelta Helsinkiin?

A) 1088 kilometriä B) 860 kilometriä C) 3200 kilometriä D) 30 kilometriä

9.

Mikä on Suomen vanhin kaupunki?

A) Helsinki B) Rauma C) Turku D) Loviisa

Mainio Sudoku 5 4 1 9 9 1 4

6 6 4

2 9

5 4 1 9

12.

Pähkinäsaaren rauhan vuosiluku 1323 on monille tuttu. Mutta ketkä solmivat rauhan?

A) Novgorod ja Ruotsi B) Novgorod ja Suomi C) Ruotsi ja Venäjä D) Ruotsi ja Suomi

13.

Milloin euro otettiin käyttöön Suomessa?

A) 1995 B) 2000 C) 2001 D) 2002

1 4

6 6 4

2 9

7

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

8

6 3

2 1 5 2 6 4 3 2 8 1 9 5 9 7 4 2

3 4

9

11.

Minä vuonna Ruotsissa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen?

A) 2023 B) 1890 C) 2001 D) 1967

2 3 4

10.

Mikä on Filippiinien rahayksikkö?

A) Filippiinien dollari B) Peso C) Liira D) Filppi

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

7

8

6 3

2 1 5 2 6 4 3 2 8 1 9 5 9 7 4

Mainio Sanahaku C I M Q A N E E T A P U Y P Ö C G KW E L P A R I I S I D J H J A A NQ E K H N A F WH S N O N L R L Ä A A T O K I O V I X T U Y R M S R Z N T T B P I E L I A A MO OR ÅW E A F MD S O K G B H K A

ETSI KYMMENEN PÄÄKAUPUNKIA: 1. ATEENA 2. HELSINKI 3. KAIRO 4. MANILA 5. OTTAWA 6. PARIISI 7. PRAHA 8. ROOMA 9. TOKIO 10. WIEN

14.

Mikä oli Urho Kaleva Kekkosen vaimon nimi?

A) Sylvi B) Minna Canth C) Tellervo D) Alli

15.

Miten jatkuu lause: Parempi pyy pivossa kuin A) Syy siassa B) Kymmenen oksalla C) Pyykit liossa D) Talitintti liiterissä

Oikeat vastaukset: 1. C 2. C 3. A 4. B 5. D 6. D 7. D 8. A 9. C 10. B 11. D 12. A 13. D 14. A 15. B

A E I MT I I R A B K Q T U D T R O J F Ä C G S L T M J I N Ä N P T RN Q U A E R A K E O A S E K N MR J K N F N HU O E P M A B E I F P V H E T L S L A P A E D E L A K E G C P H I S A A N O J I E L

ETSI KYMMENEN ELÄINTÄ 1. AASI 2. ELEFANTTI 3. ETANA 4. HEVONEN 5. KÄÄRME 6. LEIJONA 7. MUSTEKALA 8. PAPUKAIJA 9. SEEPRA 10. TIIRA

MAINOS

Ryhdy sijaisperheeksi!

Turvallisista ja luotettavista sijaisperheistä on huutava pula! Onko sinulla mahdollisuus tarjota koti, jossa riittää lämpöä ja huolenpitoa niitä tarvitsevalle lapselle?

Turvallista arkea sijaisperheessä Sijaisperhe tarjoaa perhehoitoa lapselle, joka tarvitsee kodin ulkopuolista hoivaa ja huolenpitoa omien biologisten vanhempien sijasta. Sijaisperheeseen sijoitettu lapsi tulee yhtä lailla osaksi perheen arkea kuin muutkin perheenjäsenet.

“Sydäntä lämmittää tieto siitä, että olemme päässeet luomaan lapselle turvallisen kodin ja tulevaisuuden.”

- Sijaisperheen äiti

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää! p. 040 192 9124 tai tutustu toimintaamme lisää osoitteessa familar.fi/perhehoitopalvelut