Mainiot Sanomat
MATTOPYYKILLÄ
KIRJOITTAJA: NIKLAS HÄRUS, Kirjoittaja toimii Mainiokotien liiketoimintajohtajana
Kaikkia yksiköitä ei tule ajaa lain minimimitoitukseen
Tätä kirjoittaessani valmisteilla on laki, jonka mukaan henkilöstömitoitus laskisi 0,6:een vuoden 2025 alusta. Julkinen keskustelu aiheesta on keskittynyt voimakkaasti kysymykseen, pitäisikö henkilöstömitoitusta laskea vai ei.
Keskustelussa on monesti unohtunut se, että kyseessä on hoivan lakisääteinen minimimitoitus, ei välttämättä yksikön tosiasiallinen henkilöstömitoitus. Tälläkin hetkellä hoivaa tuotetaan hyvin erilaisilla henkilöstömitoituksilla, usein lakisääteistä minimimitoitusta korkeammalla tasolla yksikön toimiluvasta johtuen. Tätä lakisääteinen minimimitoitus ei tule muuttamaan.
Nykyinen henkilöstömitoitus on parantanut hoivakodeissa palvelun laatua, työssä jaksamista ja alan houkuttelevuutta
lain minimimitoituksella. Tämä ei käytännössä ole realistista. Asukkaiden hoidon tarve ei muutu yhdessä yössä, vaikka lakisääteistä minimimitoitusta laskettaisiinkin. Hyvinvointialueiden kanssa on siis löydettävä ratkaisut, joilla mitoitus vastaa jatkossakin yksiköiden tarpeita.
Asukkaiden tarpeita vastaavan hoidon lisäksi nykyinen henkilöstömitoitus on parantanut hoivakodeissa palvelun laatua, työssä jaksamista ja alan houkuttelevuutta. Näissä asioissa olemme onnistuneet Mainiokotien osaavan henkilöstön avulla. Jatketaan yhdessä esimerkillistä ja laadukasta työtä asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvoinnin eteen.
Sisällys
3. Hyvinvointiteknologiaa ikäihmisille Kirjaamisvastaavat laadun lähettiläinä Äijäkerho
Yritystunnus
4. Mainiot OmahoitajatLupa tuntea
Lakiluonnoksen taustaperusteluissa on tunnistettu, että mitoitusta pystyisivät pienentämään ensi sijassa ne yksiköt, jotka nostivat sitä aikanaan lakisääteisen mitoituksen noustessa. Näitä yksiköitä arvioidaan olevan noin kolmannes toimintayksiköistä.
Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus. Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo. Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa. Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset. Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman
6. Hyvetyö Jusolanlammessa
7. Ystävykset Eeva ja Helga
8. Fyysinen kuntoutus Tauluhovissa
9. Tekijät tutuksi
10. Joel Hallikainen arvostaa ikääntyneitä
12. Fysioterapeutti tukemassa omahoitajuutta
14. Omahoitajuus on kokonaisvaltaista vastuuta ja välittämistä
15. Yhteystiedot
16. Visailut
Minimi ei ole aina realismia
Nyt kuitenkin julkinen keskustelu ja hyvinvointialueiden esitykset tuottajille viittaavat siihen, että lakimuutoksen jälkeen kaikkien tuottajien tulisi toimia
3
93 kotia
Yritystunnus
294 771
Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.
omatuokiota vuonna 2023
Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo. Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.
12
7 8
mattokuviota. Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.
28
Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.
nuorta kesäsetelillä
Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota. Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.
2 175
avointa palautetta laatuindeksistä vuonna 2023
3 574 asukasta
1 820 341
itsevalmistetuttuja lämpimiä aterioita vuonna 2023
79%
ruokien omavalmistusaste
19/21
toimintaa hyvinvointialueella
Niklas Härus Liiketoimintajohtaja Mainiokodit
Päätoimittaja: Niklas Härus
Julkaisija: Mainiokodit
Toimitus: Siiri Niemi, Mehiläinen sosiaalipalvelut Miika Liimatta, Mehiläinen sosiaalipalvelut
Paino: Sanoma Manu Oy
Painos: 5000 kpl
ISSN-tunnus: 2954-1700
Verkkosivut: www.mainiokodit.fi
Mainiokodit Arkadiankatu 6, 00100 Helsinki
Hyvinvointiteknologiaa ikäihmisille
Syksyllä 2023
Mainiokoti Katariinan yksikönjohtaja Sari Lehtosuota lähestyttiin
Turun ammatti-instituutista uudenlaisen yhteistyön merkeissä. Turun ammatti-instituutissa on alkanut EU:n Erasmus+ -rahoitteinen Care about IT-hanke.
Sen tarkoituksena on lisätä hyvinvointiteknologian tunnettuutta, koulutusta ja työllistymistä. Hankkeen tiimoilta verkostoidutaan ja tehdään yhteistyötä muiden alalla toimivien yritysten kanssa. Hyvinvointiteknologia-ala on voimakkaasti kasvava ja se tarjoaa työvälineitä erilaisiin nykyajan ja tulevaisuuden haasteisiin terveydenhuollossa. Hyvinvointiteknologiaa voidaan käyttää esimerkiksi kuntoutuksen tukena, kehittämään kognitiivisia kykyjä sekä lisäämään osallisuutta.
Työelämän aidot oppimistilaisuudet ovat arvossaan
Työelämässä oppiminen on tärkeä osa ammatillista koulutusta. Aiemmin Mainiokodit ovat tehneet oppilaitosten kanssa yhteistyötä lähihoitajien koulutukseen liittyen. Nyt aloitettiin yhteistyö Turun Ammatti-instituutin hyvinvointiteknologian koulutuksen kanssa.
Asukkaat pääsivät kokeilemaan Moto Tiles- liikuntalaattoja opiskelijoiden opastuksella.
Hilda-sisältöpalvelusta löytyi paljon mielekästä musiikkia ja vanhoja valokuvia.
vioivat opettajat sekä Ilana Kari sekä Sari Lehtosuo
Liikuntaa, musiikkia ja uusia maisemia
Kirjaamisvastaavat laadun lähettiläinä
Hoitotyön kirjaaminen on Mainiokodeissa oleellinen osa tiedonkulkua.
HOpiskelijat pääsivät tutustumaan Katariinan tiloihin ja asukkaisiin. Yksikönjohtaja Sari Lehtosuo ja fysioterapeutti Ilana Kari kävivät vierailulla Turun ammattiinstituutissa tapaamassa opiskelijoita sekä tutustumassa koulun simulaatiotiloihin. Monella opiskelijalla ei ole kokemusta tämänkaltaisesta ympäristöstä. Opiskelijat suorittivat tutkinnonosan näytön Katariinassa. Näyttöjä ar-
Äijäkerho!
Mäntykodossa on kokoontunut äijäkerho vuodesta 2015. Kerho sai alkunsa silloisen asukkaan ehdotuksesta ja se on osoittautunut tärkeäksi toiminnaksi miehille. Vaikka joihinkin talon tapahtumiin unohdetaan joskus tulla, äijäkerho muistetaan joka kerta! Annetaan siis ääni äijille. He vastasivat kysymyksiin: mitä äijäkerhossa tehdään ja mikä on sen merkitys.
Äijät äänessä
”Kun muutin taloon kuusi vuotta sitten, aloin käydä äijäkerhossa”. Silloin oli vain pari osallistujaa eikä oikein mitään syntynyt. Kerran jouduimme pitämään äijäkerhon ruokasalissa kerhotilan sijaan ja se oli hieno juttu. Tila oli kuin entisen elämän ravintola ja se jotenkin vapautti meidän kielien kannat. Niinpä ehdotimme kokoontumista
Näytössä opiskelijat pitivät ohjaustilanteen asukkaille sekä henkilökunnalle hyödyntäen erilaisia hyvinvointiteknologian ratkaisuja. Asukkaat innostuivat erityisesti Moto Tiles -liikuntalaatoista, jotka ovat lattialla olevia laattoja, joita painetaan jalalla pois. Liikuntalaattojen äärellä koettiin myös vauhdikkaita hetkiä ja kisailua. Liikuntalaatat ovat hauska keino ylläpitää koordinaatiota ja lihasvoimaa. Hilda-sisältöpalvelua hyödyntämällä vietettiin mukavia muisteluhetkiä asukkaiden palatessa nuoruutensa musiikkikappaleiden tunnelmiin. Myös Medeka-reittiohjelmiston äärellä kuntoiltiin hienoissa maisemissa, Meksikossa asti! Opiskelijat innostuivat itse myös perinteisemmästä, Katariinan ikisuosikkipelistä, bingosta. Oli mukavaa seurata asukkaiden ja opiskelijoiden välistä aitoa vuorovaikutusta ja kohtaamista. Molemminpuolinen kiinnostus toisten elämästä ja elämänhistoriasta oli ilmeistä.
Kirjoittaja: Sari Lehtosuo Yksikönjohtaja Mainiokoti Katariina
iljaisen raportin merkitys korostuu erityisesti vuorotyössä, kun työkaveria ei välttämättä tavata ollenkaan eri vuoroissa työskennellessä. Kirjaamisvastaavat ovat yksiköissä avainasemassa kirjaamisen laadun kehittämisessä.
Kun kirjaaminen on kattavaa ja kuvailevaa, työntekijöillä on tarvittava tieto koko ajan käsillä ja he pystyvät toteuttamaan yksilöllistä ja laadukasta hoitoa asukkaille sekä turvaamaan hoidon jatkuvuuden. Kirjaamisella teemme työmme läpinäkyväksi, eli voimme kirjausten kautta tarkastella työn laatua. Voimme esitellä työmme laatua myös esimerkiksi läheisille, tilaajalle tai viranomaisille.
Asukas kirjausten pääroolissa
– Tehtäväni on valvoa kirjaamista sekä tarjota ohjausta ja apua kirjaamiseen. Uuden DomaCare 2.0:n käyttöönotto on omassa yksikössäni nähty hyvänä tilaisuutena päivittää kirjaamisen laadullisia taitoja entisestään. Haluamme oppia kirjaamaan niin, että tuomme asukkaan aktiivisen toimijuuden vahvasti esiin työmme raportoinnissa. Toiminnan sanoittaminen ohjaa vahvasti koko työkulttuuria. Tämä näkyy myös kirjauksissa, korostuuko ensisijaisesti tehtäväkeskeisyys vai saako asukas olla kirjausten pääroolissa, jolloin me työntekijät lähinnä toimimme asukkaan aktiivisen elämän mahdollistajina, kuvaa rooliaan Mainiokoti Ainon ja Antin kirjaamisvastaava Janna Virtanen
Kirjoittaja: Marianna Rainio, Laatupäällikkö
ruokasalin yhteyteen. Kun taloon tuli lisää äijä, ehdotin kokoontumista toisenakin päivänä viikossa ja niin syntyi kaksi huipputärkeää viikkotapahtumaa, jotka voi syrjäyttää vain käynnit vai-
moni luona hoivakodissa. ”Äijäkerhossa turinoidaan. Aiheet ovat moninaisia, meitä iäkkäitä miehiä koskettavia. Samalla tulee asiatietoa, ikäjakauma on aika laaja, kouluopit erilaisia ja äijät
erilaisista ammateista. On erilaisia mielipiteitä, maailman politiikastakin, eikä siitä sen suurempaa juttua tule, huumorin nojalla puhutaan, monelta kantilta. Kaikki osallistuvat keskusteluun. On mukavaa, kun saa hiljaisemmankin kaverin puhumaan, kun tietoa kuitenkin löytyy. Tässäkin iässä voi vielä oppia. Jos äijäkerho jäisi pois, se olisi iso puutos.”
Kirjoittaja:
Anu-Mari Hopeakoski Päivätoiminnan ohjaaja Mainiokoti Mäntykoto
Mainiot Omahoitajat –Lupa tuntea
Mainiot Omahoitajat -hankkeen päämäärä on tehdä näkyväksi omahoitajan merkitys asukkaalle ja tuoda omahoitajan ääni kuuluviin.
Haluamme tuoda esiin hyvää työtä ja käytänteitä, jotka ovat jo yksiköissä käytössä. Lisäksi tavoitteena on syventää omahoitajan osaamista erilaisten koulutusten ja työkalujen avulla sekä tiivistää läheisyhteistyötä.
Omahoitaja keskiöön –vuoden kärkihanke
Omahoitajan merkitys on asukkaalle hyvin tärkeä – hän on asukkaalle tuki ja turva sekä henkilö, johon asukas voi luottaa ja joka tuntee asukkaan
asiat hyvin. Omahoitajuus on laatutyön keskiössä. Omahoitaja on keskeisessä roolissa esimerkiksi hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laadinnassa, RAI-toimintakykyarvioinneissa ja läheisyhteistyössä.
Lupa tuntea on tunnuslause, joka tiivistää vuoden kärkihankkeen tarkoituksen. Meillä on lupa tuntea asukkaiden historia, elämäntarina ja toiveet. Meillä on lupa tuntea niitä tunteita, mitä elämään ja asukkaan kodin elämään liittyy. Myös läheisillä on oikeus tutustua asukkaan omahoitajaan, ymmärtää omahoitajan rooli ja tietää, missä asioissa he voivat olla yhteydessä omahoitajaan..
Vuoden 2023 lopulla tehtiin yksiköiden työntekijöille Mainiot Omahoitajat -kysely (n=293), jossa kartoitettiin omahoitajan tärkeim-
piä tehtäviä sekä toiveita omahoitajan tehtävässä onnistumiseen. Omahoitajan tärkeimpinä tehtävinä kyselystä nousi yhteistyö asukkaan läheisten kanssa, muiden hoitajien pitäminen ajan tasalla omaan asuk-
Tärkeintä omatuokioissa on aito läsnäolo ja asukkaan toiveiden toteutuminen
kaaseen liittyvissä asioissa, asukkaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen, asukkaan tukeminen ja lähellä olo sekä varmistus asukkaan tahdon toteutumisesta. Omahoitajan tehtäviin liittyviä onnistumisia koettiin, kun asukkaan ja läheisten toiveet tiedettiin ja ne toteutuivat arjessa. Lisäksi onnistumisia koettiin, kun tiedettiin omahoitajuuteen liittyvät odotukset.
Syksyllä 2023 toteutettiin vuosittainen läheiskysely, jonka vastausten mukaan henkilökunta oli hyvin tavoitettavissa, ja viikoittaisten kuulumisten kertominen keräsi kiitosta. Kaikki läheiset eivät tienneet kuka on asukkaan omahoitaja. Varmistamme jatkossa, että kaikki läheiset tietävät kuka on asukkaan omahoitaja ja varaomahoitaja.
”Omatuokiot tekevät kodistamme Mainion”
Asukkaan yksilöllisen ja henkilökohtaisen hoivan toteutumisen ytimessä on vahva ja luottamuksellinen asukas-omahoitajasuhde. Kun omahoitaja on asukkaan hoidon ja hoivan asiantuntija, hänen ja asukkaan sekä läheisten kesken syntyy vahva luottamuksellinen side. Näin jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet huomioidaan arjessa. Omahoitajuuden keskiössä ovat omatuokiot, jotka ovat omahoitajan ja asukkaan välistä kahdenkeskistä aikaa, joka vietetään asukkaan toivomalla ja hänelle merkityksellä tavalla. Kahden ihmisen arvostava kohtaaminen vahvistaa asukkaan myönteistä kokemusta itsestään ja omasta merkityksellisyydes-
tään. Tärkeintä omatuokioissa on aito läsnäolo ja asukkaan toiveiden toteutuminen.
”Omatuokiot tekevät kodistamme Mainion”
– Anton Paavola, Mainiokoti Lehtisaari Kaikki kohtaamiset asukkaan ja läheisten kanssa antavat työntekijöille työkaluja asukkaan mieltymysten löytämiseen. Asukkaan tunteminen auttaa myös tunnistamaan yhteisiä mielenkiinnon kohteita, jotka auttavat luomaan merkityksellisiä omatuokioita. Omatuokioiden avulla asukas tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään.
Omatuokioita ovat esimerkiksi mielimusiikin kuuntelu, vanhojen aikojen muistelu valokuvien avulla, asukkaan asioista puhuminen yhdessä asukkaan kanssa ja mieluisten videoiden katsominen tabletilta tai televisiosta. Omatuokioissa voi hyödyntää myös henkilökunnan vahvuuksia, joita voivat olla laulaminen, maalaaminen, pelaaminen ja esiintyminen. Jokaisessa Mainiokodissa on luotu asiakastyön hyveet, joita voi myös hyödyntää osana omatuokioita.
”Omahoitajuuden kautta syntyvä luottamus asukkaan ja minun välillä sekä läheisten luottaminen siihen, että läheisellään on arvokas vanhuus, on hyvin palkitsevaa.”
– Satu Gumpler, Mainiokoti Siiri
”Tämä on asukkaiden koti. On hyvin tärkeää, että läheiset ja asukkaat ovat tyytyväisiä ja iloisia.”
– Mai Le, Mainiokoti Wanha Lahti
”Omatuokio ei tarvitse olla rakettitiedettä. Tärkeintä on huomioida asukas ja tietää hänen historiastaan vähän. Katsekontakti ja selkeä kommunikointi ja läheisyys!”
– Anonyymi avoin vastaus
Laatulupaukset omatuokioiden taustalla
Laatulupaukset toimivat Mainiokodeissa kaiken tekemisen pohjalla ja myös omatuokioiden taustalla. Mainiokotien päämääränä on asukkaan yksilöllinen hyvä elämä ja se toteutuu, kun toteutamme laatulupauksia ja elämme kodin päivää yhdessä asukkaiden kanssa.
Yksilöllinen hyvä elämä muodostuu viidestä laatulupauksesta, jotka ovat Yksilöllinen hoiva, ohjaus ja tuki, Turvallisuus, Oma viihtyisä koti, Yhteisöllisyys ja osallisuus sekä
Jokaisessa Mainiokodissa on luotu asiakastyön hyveet, joita voi myös hyödyntää osana omatuokioita.
Maukas ja terveellinen ravinto Jokainen laatulupaus muodostuu viidestä osasta, joten laatulupauksia voidaan sanoa olevan yhteensä 25.
Yksilöllinen hoiva, ohjaus ja tuki
Laatulupauksessa lupaamme, että asukas saa omahoitajan/ ohjaajan kahdenkeskistä aikaa viikoittain ja että asukkaan omat toiveet, tarpeet ja mieltymykset huomioidaan arjessa. Laatulupausten toteutumista arjessa mittaamme laatuindeksikyselyllä, jonka avulla saamme asukkaiden, henkilöstön ja läheisten kokemukset näkyviin.
Työkaluja omahoitajalle
Tänä keväänä Mainiokotien työntekijöille on pidetty hankkeen infotilaisuus sekä kaksi Mainiot Omahoitajat -koulutusta. Koulutuksissa on korostettu omahoitajuuden merkitystä, kuultu omahoitajien haastattelut sekä tuotu työntekijöiden käyttöön työkaluja, jotka ovat apuna omahoitajuuden toteuttamisessa.
Kevään ensimmäinen päämäärä oli, että asukkaat ja läheiset tietävät, kuka on omahoitaja ja varaomahoi-
taja. Jokaiselle asukkaalle nimettiin omahoitaja ja varaomahoitaja, ja näistä tiedotettiin läheisiä. Tämän tueksi myös asukashuoneiden nimikyltit uusittiin. Uuteen pohjaan lisättiin myös varaomahoitajan nimi. Myös omahoitajan tehtäväkuvaa tarkennettiin vastaamaan paremmin omahoitajuuden merkityksellisyyttä. Tavoitteena oli myös oppia tuntemaan asukkaita ja läheisiä entistä paremmin sekä kehittyä kohtaamisessa. Yksiköiden käyttöön tuotiin elämänhistorialomake, jolla kartoitetaan asukkaan läheisiä suhteita, koulutusta ja ammattia, harrastuksia, tärkeimpiä jokapäiväisiä tapoja,
Omatuokioissa voi hyödyntää myös henkilökunnan vahvuuksia, joita voivat olla laulaminen, maalaaminen, pelaaminen ja esiintyminen
kuten unirytmiä ja ulkoilua sekä menneisyyden merkityksellisiä tapahtumia. Lisäksi omahoitaja voi käyttää apunaan Elämänpuu -julistetta, joka on A3-kokoinen juliste asukkaan kodin seinälle. Se on tiivistelmä elämänhistorialomakkeesta, joka auttaa uusia työntekijöitä, keikkalaisia ja opiskelijoita tutustumaan asukkaaseen. Omahoitajien työkalujen tarkoituksena on tukea omahoitajaa tehtävässään.
Omahoitaja Anton Paavolan kanssa yhteistyössä ideoitiin omatuokioista ja aktiviteeteista ohjekirja, jossa avataan omatuokioiden merkitystä ja annetaan konkreettisia esimerkkejä omatuokioiden ja aktiviteettien toteuttamiseen. Ohjekirja auttaa omahoitajaa sekä omatuokioiden että aktiviteettien suunnittelussa, ideoinnissa ja toteutuksessa.
Teemavuosi jatkuu syksyllä tapaamisten ja koulutusten merkeissä.
Varmistetaan yhdessä yksilöllinen hyvä elämä kaikille Mainiokotien asukkaille!
Kirjoittajat:
Anniina Taulos, Anna Ojala, Hanna Voutilainen Kirsi Pellinen ja Marianna Rainio
Hyvetyö Mainiokoti Jusolanlammessa
Aloitin uutena yksikönjohtajana hoitokodissa keväällä 2023. Ensimmäinen tehtäväni oli tutustua henkilökuntaan ja löytää yhteinen suunta toiminnalle. Uuden alun teemaan sopi hyvin yhteisten hyveiden etsiminen työyhteisölle. Keskustelimme aiheesta ja tein henkilökunnalle kyselyn, joka herätti innostusta. Vastauksista koostimme työyhteisön ja asiakastyön hyveet. pääsääntöisesti
Hyveet arjen työkaluina
Työyhteisön hyveet ovat näkyvillä pukuhuoneessa, kirjaamispisteissä ja minulla kehyksissä toimistossani, ja nostan ne esiin muun muassa rekrytoinnissa. Työhaastattelussa pyydän arvioimaan itseään hyveiden mukaan, mikä on ilahduttanut hakijoita. Keskustelemme hyveiden näkyvyydestä viikkopalavereissamme, ja olemme arvioineet niiden toteutumista myös numeerisesti.
Hyväntahtoisuus ja lempeys ammattitaidon tukena
Yhdessä sovittujen hyveiden avulla minun on yksikönjohtajana helppo perustella eri toiminta-
Työyhteisön hyveet, Mainiokoti Jusolanlampi
tapojamme työyhteisölle sekä yksittäisille työntekijöille. Yhdessä laadittujen hyveiden avulla myös varmistamme, että antamamme hoito pysyy laadukkaana ja oikeanlaisena.
Itselleni tärkeä työyhteisön hyve on hyväntahtoisuus, koska jos olemme itsellemme sekä
toisillemme hyväntahtoisia, niin työpaikalla on kaikilla hyvä olla ja annamme näin myös hyvää hoitoa asukkaille.
Vahvuuksien
kautta voittoon
Mainiokoti Jusolanlammen toimintaan on tullut lisää lämminhen-
kistä hyväntahtoisuutta ja tätä kautta myös toista työyhteisöön valittua hyvettä, joukkuehenkisyyttä. Työntekijöiden vaihtuvuus on viimeisen vuoden aikana pikkuhiljaa tullut alaspäin.
Olemme jatkaneet kehitystyötä asian parissa etsimällä työyhteisön vahvuuksia. Aloitimme
Kohti elinvoimaisia työyhteisöjä
Kohti elinvoimaisia työyhteisöjä -prosessi on osa Mehiläisen sosiaalipalveluiden laatutyötä. Prosessi jakaantuu kahteen osioon, hyvetyöskentelyyn ja vahvuuksien hyödyntämiseen. Näitä työstetään läpi koko organisaation. Jokainen työyhteisö on määrittänyt yhdessä esihenkilöiden kanssa työyhteisön ja asiakastyön hyveet, ts. toiminnan eettiset periaatteet. Näiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Hyvepoikkeamiin puututaan ja kurssia
Hyveet on otettu johtamisen välineeksi
suoristetaan tarvittaessa. Monissa työyhteisössä hyveet ohjaavat jo arkea, ne on otettu johtamisen välineeksi ja viety rakenteisiin, rekrytointiin, perehdytykseen, toiminnan ohjaukseen ja vaikkapa omavalvontasuunnitelmaan. Kun hyveitä pidetään näkyvästi ja monikanavaisesti esillä, niistä tulee luonteva osa arjen kulttuuria.
Työniloa osaamisesta
Vahvuuksien hyödyntä-
projektin toukokuussa Tytyrin kaivoksessa 110 metriä maan pinnan alapuolella pidetyssä Tyhy-päivässä, jossa annoimme positiivista palautetta tyhy-päivään osallistuneille sekä samaan aikaan töissä olleille.
Aloitimme myös vah vuusajattelun sanoitta
malla ääneen vierustoverin vahvuuksia sekä kertomalla ääneen omia vahvuuksiamme. Huomasimme, että meissä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.
Yhteenkuuluvaisuus lujittuu
- Jusolanlammen hoitajat ovat valinneet hyveiksi yhteenkuuluvuuden, joukkuehengen ja hyväntahtoisuuden. Tiimityöskentely, jossa apua annetaan ja pyydetään, on arkemme perusta. Yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu, kun kaikki saavat vaikuttaa toimintaan, kuvaa hyvetoimintaa käytännössä tiimivastaava Kristiina Hietanen. Kun saamme kaikki työntekijöiden vahvuudet käyttöömme, pystymme antamaan myös asukkaillemme parempaa ja elämänmakuisempaa hoivaa.
minen on tutkimusten mukaan kannattavaa. Esihenkilöiden vahvuuksia on jo arvioitu ja niiden pohjalta on tehty vahvuuksien hyödyntämissuunnitelmat. Suunnitelmat julkaistaan ja niitä hyödynnetään kehityskeskusteluissa. Työntekijät vastaavasti tutkivat omia vahvuuksiaan hyvin konkreettisella tasolla. Esiin nostetaan sellaista piilossa olevaa osaamista, taitoja ja kiinnostuksen kohteita, joita työntekijät voivat hyödyntää omahoitajasuhteissa ja työyhteisössä. Tavoitteena on rikastaa asiakkaiden saamaa pal velua ja lisätä työniloa.
Tunnistettujen vah vuuksien avulla yksikön identiteetti vahvistuu ja täsmentyy. Tulevaisuu dessa meillä löytyy Mai niokoteja, jotka kaiken muun lisäksi hyödyn tävät vahvuuksiaan ja kehittävät omaleimaista tapaansa toimia, aina profiloitumiseen saakka.
Kirjoittajat: Harri Kankare ja Kaija Virjonen
Kirjoittaja:
Parhaat ystävykset, Eeva ja Helga
Keitä me olemme?
Olen Helga, 94 vuotta. Leskenä olen ollut noin yhdeksän vuotta. Minulla on kolme lasta, neljä lastenlasta ja lastenlastenlapsia. Mainiokoti Valssissa, Kesäaitassa, olen asunut reilun vuoden. Viihdyn täällä hyvin, vaikka välillä on ikävä omaa kotia.
Olen Eeva ja asunut Mainiokoti Valssissa, Kesäaitassa reilut neljä vuotta. Minusta tuli leski vuoden 2024 alussa. Minulla on kaksi lasta, lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia.
Meillä molemmilla on sukupuu jo neljässä polvessa.
Kuinka me tapasimme ensi kerran?
Helga: Jouduin lonkkaleikkaukseen ja sairaalassa tapasin Eevan, olimme siellä samassa huoneessa. Jouduin uudestaan leikkaukseen, ja olimme Eevan kanssa jälleen samassa huoneessa. Kun jalkani amputoitiin ja olin kolmannen kerran sairaalassa, niin meidät Eevan kanssa laitettiin samaan huoneeseen. Näin meidän ystävyytemme alkoi.
Eeva: Sairaalassa nähtiin, peräti kolme kertaa. Ensimmäisen kerran vuonna 1990.
Eeva pääsi Mainiokotiin, ja Helgan käydessä siellä vierailulla ystävättären luona hän huomasi, että Eevakin oli siellä. Olikin sitten iloinen yllätys, kun Helgakin pääsi Mainiokotiin. Oli helpompi kotiutua, kun tiesi, että siellä oli ystävä jo ennestään.
Mitä mukavaa te olette tehneet yhdessä ollessanne Mainiokodissa?
Helga: Kun minulla oli synttärit, niin Eeva tuli huoneeseeni juhlimaan niitä kanssani. Se oli mukavaa.
Eeva: Kun puolisoni kuoli, niin Helga oli kanssani ja
Helgan huonetta koristavat usein kukkaset, hän pitää paljon kukista. Eevan tekemiä pitsiliinoja.
Eeva omassa huoneessaan. Sielläkin tulee vietettyä paljon aikaa.
Oli helpompi kotiutua, kun tiesi, että siellä oli ystävä jo ennestään
Vappuna oli ihana ilma, Eeva nautti ulkoilusta.
tukenani. Otimme myös yhdessä lasilliset konjakkia. Eeva on Karkkilasta kotoisin, joten hänellä on paljon tuttavia täällä jo ennestään, Helgalla hieman vähemmän.
Kuinka paljon olette tekemisissä toistenne kanssa Mainiokodissa?
Eeva: Olemme tekemisissä lähes päivittäin. Ruokailemme yhdessä lounaan ja päivällisen. Aina kun on siihen mahdollisuus, niin istumme vierekkäin tapahtumissa.
Mainiokodin takapiha on mainio paikka viettää aikaa.
Helga: Joskus me vierailemme toistemme luona ja päiväsalissa tavataan lähes päivittäin. Vaihdamme kuulumisia ja keskustelemme ajankohtaisista asioista.
Mitä yhteisiä toiveita teillä on, mitä haluaisitte toteuttaa täällä Mainiokodissa?
Helga: Me molemmat olemme aina olleet kovia harrastamaan käsitöitä. Nyt on kuitenkin näkö heikentynyt sen verran paljon, että
Otimme yhdessä lasilliset konjakkia
käsityöt eivät oikein enää onnistu samaan malliin. Se olisi kuitenkin kivaa yhteistä puuhastelua.
Eeva: Tein ennen kaikille sukat, ja olen muutenkin todella paljon tehnyt aikoinani käsitöitä. Nyt en valitettavasti ole siihen enää kyennyt. Päivä kerrallaan mennään.
Ystävyys on ainutlaatuista. Se voi kantaa läpi elämän ja jatkua vielä sen jälkeenkin, kun toinen on poissa. Eeva siirtyi ajasta iäisyyteen kauniina kesäisenä päivänä, pian ystävyksien haastattelun jälkeen. Eeva ja Helga jakoivat elämän ilot ja surut, ja vaikka Eeva on nyt poissa, hänen kaunis muistonsa elää meidän kaikkien sydämissä.
Eevan muistoa kunnioittaen ja syvää ystävyyttä vaalien.
Kirjoittajat: Merja Anttonen, Sairaanhoitaja
Catrina Enojo, Lähihoitaja Kuvat: Merja Anttonen
Helga nauttii hiljaisuudesta omissa mietteissään.
Karkkilan Kirkko, Eevan ristipistotyönä tekemänä.
Nautimme yhdessä vapusta.
Fyysinen kuntoutus Mainiokoti Tauluhovissa
Mainiokoti Tauluhovissa on toimintamalli, jossa jokainen ikäihminen hyötyy kuntoutuksesta ja tuloksia on aina mahdollisuus saada yhteistyöllä aikaan.
Meidän tavoitteenamme on tuoda enemmän aktiivisuutta ikäihmistemme päiviin ja samalla tuoda iloa ja virkistystä heidän arkeensa. Kuntoutuksemme toimintamalli perustuu porras-ajattelumalliin:
⁃ heillä, jotka viettävät paljon aikaa sängyssä, on tavoitteena enemmän istumista päivän aikana
⁃ heillä, jotka istuvat paljon, tavoitteena on enemmän askelia päivään ja
⁃ heillä, jotka liikkuvat jo enemmän, on tavoitteena enemmän lihaskunto- ja tasapainoharjoittelua sekä vielä enemmän askeleita
Kuntoutus ei ole vain nuorille ihmisille, vaan myös ikäihmisen lihasvoima ja tasapaino voivat parantua hyvinkin pienellä säännöllisellä harjoittelulla, ja tästä Tauluhovissa on lukuisia todisteita. – Työni painottuu aktiiviseen ja positiiviseen ajatukseen siitä, ettei asukasta jätetä sängyn pohjalle, jos on vielä mahdollisuus säilyttää fyysinen toimintakunto tai parantaa sitä, kertoo fysioterapeutti Leonoor Vlaanderen
Tiimityöstä voimaa
Ikäihmisten onnistunut kuntoutus on monen henkilön yhteistyön tulos. Hyvällä johtamisella ja yhteistyöllä olemme saaneet ikäihmisten kuntoutumisessa aikaan merkittäviä tuloksia. Fysioterapeutti tekee asukkaille alkuarviointia ja on mukana asukkaiden RAI-arviointien tekemisessä. Meillä Tauluhovissa on hyvä työilmapiiri ja vahva yhdessä tekemisen meininki, jossa autamme toisiamme. Hoitajat
aktivoivat asukkaita päivittäin ja ovat aktiivisesti mukana asukkaiden kuntoutuksessa. Jokaisella ryhmäkodin asukkaalla on mahdollisuus osallistua viikon aikana kolme kertaa fysioterapeutin ohjaamaan ryhmäjumppaan, joihin osallistumiskynnys on matala. Ryhmiin osallistuminen on aktiivista jokaisesta ryhmäkodista. Näiden ryhmien lisäksi hoitajat ulkoilevat asukkaiden kanssa säännöllisesti ja pitävät ryhmäkodeissa ryhmätoimintaa, mikä voi olla jumppaa, musiikkia, askartelua, pelejä ja muistijumppaa. Säännöllinen viikko-ohjelma takaa sen, että toistoja tulee riittävän usein ja asukkaiden toimintakyky säilyy. – Sujuva yhteistyö näkyy myös asukkaan päivittäisissä toimissa. Hoitajien näkemys hoitotyön toteuttamisesta on muuttunut siitä, kun meillä ei vielä ollut omaa fysioterapeuttia työyhteisössä. Aiemmin hoitajat tekivät asukkaan puolesta enemmän asioita. Tällä hetkellä päivittäisessä toiminnassa annetaan asukkaan itse tehdä enemmän oman toimintakyvyn mukaan, esimerkiksi kammata hiukset tai laittaa housut päälle, vaikka tämä onnistuisi vain osittain, kertoo tiimivastaava Marjo Kainulainen
Hoitajien ajatukset ja toimintatavat ovat muuttuneet paljon aktiivisempaan ja omatoimisuutta tukevaan suuntaan. Toimintamalli opetetaan myös opiskelijoille
ja uusille työntekijöille, jotta asukkaiden toiminnallisuus säilyy. Jos asukkaalla on huonompi jakso ja toimintakyky laskee hetkellisesti, niin silloin häntä autetaan enemmän, mutta tavoitteena on päästä takaisin siihen omatoimisuuden tasoon, joka oli ennen voinnin heikkenemistä.
– Laadin kuntoutumisen ohjeet, joita hoitajien on helppo noudattaa ja toimintakyvyn tukemisen portaat ovat kaikille selvillä. Ohjaan myös hoitajia liikkumisen
tukemisessa erityisesti niiden asukkaiden kohdalla, joilla liikkumisessa on haasteita, kertoo Vlaanderen.
Fysioterapeutilla on viikkopalaverissa aina oma puheenvuoro, jossa hän ohjeistaa hoitajia tai asukkaan kuntoutumiseen mietitään ratkaisuja yhdessä tiimin kesken.
– Selkeät ohjeet auttavat paljon. Samalla hoitajille syntyy itsevarmuutta ja rohkeutta lähteä liikkumaan yhdessä asukkaan kanssa. Tärkeää on tehdä tämä oikealla tekniikalla ja miettiä yhdessä, miten eri apuvälineistä saadaan apua, kuvaa Kainulainen.
Pienellä harjoittelulla suuria tuloksia
Meillä on muutama todella merkittävä esimerkki siitä, kuinka tärkeää ikäihmisten liikkumisen tukeminen on sekä miten merkittäviä tuloksia sillä voidaan saada aikaan ja parantaa elämänlaatua. Mainiokoti Tauluhovissa tehdään vähintään puolivuosittain seuraavat liikkumiskykytestit: neljän metrin kävelytesti, viisi kertaa tuolilta ylösnousu ja puristusvoimamittaus.
Yhden asukkaan neljän
Tauluhovissa selvitetään asukkaan aikaisempi liikunnallinen tausta ja tuetaan sitä
metrin kävelytestin aika oli kaksitoista sekuntia, kun hän tuli meille asumaan. Kuuden kuukauden kuntoutuksen jälkeen hänen tuloksensa oli kolme sekuntia eli parannusta oli tullut yhdeksän sekuntia! Tauluhovissa selvitetään asukkaan aikaisempi liikunnallinen tausta ja tuetaan sitä. Meidän asukkaamme voi olla ollut nuoruudessaan huippu jossain lajissa ja vaikka se ei enää sujukaan niin hyvin kuin ennen vanhaan, tuemme asukkaan lajia ja mahdollisuutta kokea nuoruus uudestaan.
Eräs asukas, jolla on Parkinsonin tauti, puhuu usein hiljaisella äänellä ja viihtyy paljon omassa huoneessaan. Taustakyselyistä selvisi, että hän on pelannut nuoruudessaan paljon jalkapalloa. Tällä hetkellä hänen kuntoutuksessaan yhdistetään tasapaino-, voima- ja asentoharjoittelu jalkapalloon, jossa hän on todella elementissään. Hymy tulee kasvoille ja välillä hän tuulettaa, kun saa tehtyä maalin. Ilo ja elämänlaatu ovat hänen kohdallaan selkeästi kasvaneet.
Kirjoittaja ja kuvat: Terhi Kallio, Yksikönjohtaja
Fysioterapeutti Leonoor ja tiimivastaava Marjo toteuttavat yhdessä asukkaan kuntoutusta ja ulkoilua Mainiokoti Tauluhovin sisäpihalla.
Mainiokoti Tauluhovin asukkailla on mahdollisuus osallistua kolme kertaa viikossa fysioterapeutin ohjaamaan jumppaan.
Tekijät tutuksi
Jauhiainen
Lähihoitaja
1. Mikä on työnkuvasi?
Toimin lähihoitajana Mainiokoti Martinlähteessä, Hyvinkäällä. Vastuualueenani on ravitsemus. Ravitsemusasiat ovat minulle tärkeitä ja ensimmäinen ammattitutkintonikin on ravitsemuspuolelta.
2. Mikä on työssäsi parasta?
Parasta työssäni on työskentely asukkaiden kanssa ja se, etteivät päivät ole koskaan samanlaisia. Koskaan ei tiedä mitä päivä tuo tullessaan ja mikä on esim. asukkaan vointi ja toimintakyky juuri sinä päivänä. Työskentely pitää sovittaa asukkaiden mukaan ja itseään saa haastaa.
3. Miten päädyit alalle?
Lähdin päiväkotiin työvoimapoliittiseen työkokeiluun alanvaihtajana. Päiväkodin henkilökunta kannusti minua opiskelemaan lähihoitajaksi. Lasten ja nuorten sijaan valitsin kuitenkin ikäihmiset.
4. Mikä on vahvuutesi ja miten se näkyy työssäsi? Empaattisuus on vahvin juttuni. Olen ihminen ihmiselle hänen taustastaan ja
Noviisi
Sonja
Sampinen Lähihoitaja
1. Mikä on työnkuvasi?
Teen töitä lähihoitajana Mainiokoti Otavassa, Halikossa. Työnkuvaani kuuluu asukkaiden päivittäisissä tarpeissa auttaminen, lääkehoito, kuntoutus ja asukkaan tarpeiden arviointi, sekä yhdessä olo ja mukavan arjen toteuttaminen asukkaille.
2. Mikä on työssäsi parasta?
Työssäni on parasta monipuolisuus, työkaverit ja se, että näkee oman työn jäljen. Pidän siitä, että saan vaikuttaa työhöni ja kehittyä jatkuvasti. On kiva ratkoa pulmia työkavereiden kanssa ja saada heiltä apua, sekä olla myös apuna.
tilanteestaan huolimatta aina ihmisarvoa kunnioittaen. Jaan asukkaiden kanssa ilot ja surut. Vaikka välillä myötäeläminen onkin raskasta, antaa se enemmän kuin ottaa.
5. Mitä teet työsi vastapainona?
Lataan akkuja viettämällä aikaa lastenlasten kanssa. Mummon vapaaviikonloput ovat kovasti odotettuja. Ystäviä tapaan vuorotyön lomassa, kun saadaan ajat sopimaan. Lepo ja läheiset auttavat jaksamaan.
6. Mitä omahoitajuus merkitsee sinulle?
Ajatus omahoitajuudesta on muuttunut vuosien varrella. Tärkeintä on kuunnella asukasta ja hänen tarpeitaan. Jokainen omahoidettava on oma yksilönsä, joka kaipaa eri asioita. Toisen kanssa jutellaan pitkiäkin pätkiä ja toisen kanssa höpsötellään muuten vaan. Jokaiselle kuitenkin läsnäolo on tärkeää.
7. Mikä on mielestäsi tärkein omahoitajan tehtävä?
Omahoitajuudessa on tärkeintä huolehtia siitä, että omalla asukkaalla on kaikkea tarvittavaa, aineellista ja aineetonta. Lisäksi pitää pysyä kärryillä
asukkaan asioista. Omahoitaja on todellakin asukkaan puolestapuhuja ja asiantuntija.
Olen ihminen ihmiselle hänen taustastaan ja tilanteestaan huolimatta aina ihmisarvoa kunnioittaen
8. Koen onnistumista omahoitajan tehtävässä kun…. Esimerkiksi tänään. Suihkun jälkeen asukas lähetti lentosuukon, kun oli tyytyväinen oloonsa. Asukkaan hyvä mieli ja tyytyväisyys on se syy miksi tätä työtä teen.
Bonus, tätä et vielä tiennyt minusta: Et varmaan tiennyt minusta että 16 vuotta sitten kun tulin tänne töihin, koin tulevani kotiin. Olen siis viihtynyt erinomaisesti.
Asukkaan hyvä mieli ja tyytyväisyys on se syy miksi tätä työtä teen
3. Miten päädyit alalle?
Tein ennen töitä parturi-kampaajana ja kyllästyin seisomatyöhön ja siihen että työ on yksitoikkoista. Lisäksi ranteeni kipeytyivät työssä. Halusin
tehdä jotakin, missä saan enemmän toteuttaa itseäni ja olin jo nuorempana miettinyt hoitotyötä. Ala on kiinnostava, sillä on paljon jatkokouluttautumismahdollisuuksia ja paljon opittavaa!
4. Mikä on vahvuutesi ja miten se näkyy työssäsi? Vahvuuteni on tiimityöskentely ja halu olla hyvä työkaveri. Autan mielelläni, sillä tiedän että myös muut auttavat minua. Järjestän myös työporukalleni Tyhy-toimintaa.
5. Mitä teet työsi vastapainona? Vastapainona vapaa-ajallani käyn kuntosalilla ja näin kesällä tykkään pyöräilystä ja uimisesta. Kotona rentoutuminen rauhoittaa kivasti pidemmätkin työpäivät.
6. Mitä omahoitajuus merkitsee sinulle? Omahoitajana ajattelen, että olen se, kuka varmasti hoitaa asiat kuntoon ja on omaisten ja asukkaan tukena, kun tulee vaikeita tilanteita tai kysymyksiä.
7. Mikä on mielestäsi tärkein omahoitajan tehtävä?
Tärkein omahoitajan tehtävä minun mielestäni on hoitaa asukkaan ja omaisten toivomia asioita, yhteydenpito, ja että asukas tietää, että minulta saa tukea ja apua.
8.Koen onnistumista omahoitajan tehtävässä kun…. Saan yhteyden asukkaaseen, yhteistyö sujuu ja sekä asukas että omaiset luottavat työhöni.
Kuvassa Varpun kanssa asukas, jonka kanssa yhteistyö on alkanut jo tammikuussa 2011. Asukas oli ensimmäisiä Mainiokoti Martinlähteeseen muuttaneita asukkaita, ja Varpu on ollut täällä töissä alusta alkaen.
Joel Hallikainen arvostaa ikääntyneitä:
Heidän kannatteleminaan olemme tänään tässä
Monipuolinen
suomalainen artisti
Joel Hallikainen tunnetaan paitsi musiikistaan myös kunnioituksestaan ikääntyneitä kohtaan. Hallikaisen perustama Ilonpisara-ohjelma tuo tähtiartistit hoivakoteihin, esiintymään maamme kunniakansalaisille.
Joel Hallikaisen positiivinen olemus loistaa kilpaa kaupungin kuuluisan auringon kanssa hänen kävellessään Naantalin kaduilla. Ehkä juuri siksi moni kaupunkilainen rohkaistuukin pysäyttämään tutun artistin juttelemaan.
Joel keskustelee ihmisten kanssa mielellään samalla kun hänen 15-vuotias mäyräkoiransa Sisu nauttii saamistaan rapsutuksista. Hallikaisen koti on ollut kohta kaksi vuotta Naantalissa, sen oltua edelliset 46 vuotta naapurikaupunki Raisiossa. Mutta mitä koti Joelille merkitsee?
– Koti on mielentila. Sen ei tarvitse välttämättä olla fyysinen paikka. Esimerkiksi monet artistit ovat kotonaan silloin, kun he ovat tien päällä. Sortavalasta evakkomatkalle jo lapsena lähtenyt appiukkoni taas kokee, että hänen kotinsa on aina Karjalassa, Hallikainen kuvailee.
Hallikaiselle koti on paikka, jossa hän tuntee olevansa turvassa.
– Koti edustaa kaikkea sitä, minkä vuoksi teen työtä, minkä vuoksi taistelen ja olen olemassa. Koti on minulle paikka, jossa tulen nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenäni. Se on paikka, jossa ei tarvitse vartioida omia sanomisiaan ja ajatuksiaan. Koti ja rakkaus ovat tavallaan synonyymejä, Hallikainen pohtii.
Joel Hallikaisen rento olemus on tuttu näky Naantalissa.
– Elämässä rakkaus ohjaa kaikkea tekemistä. Kaikki, missä on rakkauden henki, jää elämään.
Ääriviivat piirtyivät ja kiitollisuus kantaa
Joel Hallikaisen ura on ollut monipuolinen ja hän on saavuttanut paljon. Hallikainen on tehnyt muun muassa gospel- ja iskelmämusiikkia, lasten radio- ja tv-ohjelmia, isännöinyt suosittua tv-visailua sekä soittanut ja laulanut tuhansilla lavoilla ympäri Suomen. Joel Hallikaisen omaa nimeä kantava esikoislevy on Suomen kaikkien aikojen viidenneksi myydyin albumi ja sen ensimmäistä kappaletta Kuurankukkaa on kuunneltu internetin striimauspalveluissa jo yli neljä miljoonaa kertaa. Vaikka Hallikainen on ehtinyt kokea ja saavuttaa paljon, hän on pysynyt nöyränä elämää ja sen varrella tapaamiaan ihmisiä kohtaan.
Kysyttäessä, mistä mies ammentaa voimaa tekemiseensä, hän vastaa asian olevan niin päin, että voimaa ammennetaan häneen.
– Olen hengellinen ihminen ja tunnen sydämessäni, että asiat ovat myös korvieni välissä hyvin. Se mahdollistaa sen, että saan käyttää lahjaani, jonka olen yläkerrasta saanut. Voimani tulee siitä, että tunnen antavani muille ja teen asioita kiitollisena, Hallikainen kertoo. Hän on äärettömän kiitollinen myös perheestään, joka on ollut artistin tukena niin ylä- kuin alamäissä.
Vaiherikkaan uran varrelle on mahtunut paljon työtä sekä lukuisia oivalluksia ja oppimiskokemuksia. Joskus on menty liian lujaa ja Hallikainen on uransa aikana joutunut pysäyttämään itsensä miettimään, mikä elämässä on oikeasti merkityksellistä.
– Loppuun palaminen vuonna 2000 asetti minulle rajat. Tarvitsin kuitenkin sen kokemuksen nähdäkseni, missä omat ääriviivani menevät. Nyt osaan halutessani sanoa ei ja ymmärrän, että olen saavuttanut jo paljon. Saan tuottaa ihmisille iloa, ja elämä on mankeloinut minut monien mutkien kautta paikoilleen tähän, missä nyt olen. Tänään olen vain kiitollinen, sillä olen saanut kaiken, Hallikainen sanoo.
– Jossain kohtaa meidän kaikkien on syystä tai toisesta tehtävä elämästämme inventaario, hän toteaa.
Kiitän siitä, että saamme tänään asua maailman parhaassa maassa ja kerron, että se on heidän työnsä ansiota
Hoivakotivierailut tuovat iloa kunniakansalaisille
Kymmenisen vuotta sitten Hallikainen alkoi pohtia, miten saisi tuotua suomalaiset tähtiartistit hoivakoteihin tuomaan iloa ikääntyneille asukkaille. Tuolloin syntyi Ilonpisaraksi nimetty konsepti, jonka kautta yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat lahjoituksin mahdollistaa elämyksellisen tapahtuman hoivakodissa. Hallikaisen perustamassa Ilonpisara-ohjelmassa on mukana toistakymmentä Suomen eturivin artistia ja esiintyjää. Ohjelman tavoitteena on luoda hoivakodista vireä ja innostava tapahtumien keskipiste, ja nostaa toiminnan keskellä näkyväksi laadukas ja ihmisarvoinen vanhuus.
Hallikainen suhtautuu suurella kunnioituksella ikääntyneisiin, ja kutsuukin heitä liikuttavasti maamme kunniakansalaisiksi. Hän muistuttaa, että jokaisen meistä tulisi arvostaa vanhuutta ja elämänkokemusta.
– Kun menen ihmisten kotiin, haluan ihan aluksi esittää kiitoksen heidän tekemästään elämäntyöstä, oli se sitten kotiäitinä, yrittäjänä, opettajana tai jotain muuta, Hallikainen kuvailee artistivierailujaan ikääntyneiden hoivakodeissa.
– Kiitän siitä, että saamme tänään asua maailman parhaassa maassa ja kerron, että se on heidän työnsä ansiota. Hallikainen muistuttaa, että jokaisen hoivakodissa vierailevan on hyvä ymmärtää, että on tullut ihmisen kotiin ja kiittää siitä, että on saanut tulla sinne vieraaksi.
– Alan laulaa vasta kun olen kiittänyt. Olemme kaikki velkaa ikääntyneille, jotka ovat mahdollistaneet meille
elämän. Minulla on mahdollisuus esittää kiitokseni tulemalla soittimen kanssa paikalle ja laulamalla heille, Hallikainen sanoo.
Ilonpisara-tapahtumissa myös asukkaiden läheiset pääsevät nauttimaan esityksistä. Tapahtumapäivänä hoivakotiin tulevat usein vierailulle myös lapset ja lastenlapset, ja toiminnan keskellä, päivänsankarina, on kodissa asuva ikääntynyt – kunniakansalainen. Ilonpisara-tapahtuma säilyy positiivisena kaikkien osallistujien mielissä pitkään, ja sitä muistellaan kodissa vielä viikkoja, jopa kuukausia tilaisuuden jälkeenkin. Ilonpisara-ohjelman esiintyjäkaartiin kuuluvat Hallikaisen lisäksi mm. Mikko Alatalo, Marita Taavitsainen, Marco Bjurström ja Janne Tulkki
Koko elämän mittainen matka
Ikääntymiseen Joel Hallikainen suhtautuu paitsi kunnioituksella, myös uteliaasti.
– Ikääntyneet ovat tehneet sata kertaa ne asiat, joita useat meistä vasta opettelevat. He tekevät niitä jo uusintoina. Ja sitä uusintaa kannattaa kuunnella, Hallikainen kehottaa.
– Isossa kuvassa meitä kaikkia asetellaan elämän aikana omalle paikalleen, laulaja summaa.
– Vanhuksia katson ajatellen, että heillä on se elämänkokemus, jota minulla ei vielä ole. He tietävät jo kaikki asiat, joita minä en vielä tiedä. Siitä syntyy kunnioitus heitä kohtaan. Heidän kannatteleminaan olemme tänään tässä.
Teksti: Mari Neuvonen
Kuvat: Siiri Niemi
Joel Hallikainen
• 62-vuotias artisti
• 38 albumia
• Yli 500 kappaletta
• Yli puoli miljoonaa myytyä levyä
• Tuttu Juttu Show:n juontaja 1992-2000
• Kahdesti suosituin suomalainen tv-esiintyjä
Tiesitkö tämän?
• Hallikaisen ensimmäisen yhtyeen nimi oli Korroosio
• Joel Hallikainen on esiintynyt myös Telmus-nimisenä lasten taikurina
• Kuurankukka nousi valtavaan suosioonsa Joel Hallikaisen esitettyä sen Tuttu Juttu -ohjelmassa
Ilonpisara
• Vanhustyöhön keskittyvä yhteiskuntavastuullinen ohjelma
• Ohjelma korostaa elämänkokemuksen arvoa ja kutsuu ikääntyneitä kunniakansalaisiksi
• Ilonpisara tuo tähtiartistit hoivakoteihin, luoden elämyksellisiä tapahtumia, jotka tuovat iloa
• Ohjelma pyrkii lisäämään ihmisten kohtaamisia ja vähentämään yksinäisyyttä Yritykset, yhdistykset ja yksityishenkilöt voivat ostaa Ilonpisaran
• Hoivakodit voivat haastaa alueensa yrityksiä osallistumaan ohjelmaan
Lue lisää: https://www.ilonpisara.info
Fysioterapeutti tukemassa omahoitajuuttamoniammatillisesti maaliin!
Omahoitajuus on tärkeä ja vastuullinen rooli asukkaan elämässä sekä osana hoitajan työnkuvaa.
Omahoitajuuden myötä hoitajalla on merkittävä rooli asukkaan hoidossa sekä vastuu hänen päivittäisten tarpeidensa toteutumisesta. Omahoita-
jan ei suinkaan tarvitse tehdä tärkeää työtä yksin, vaan tukena on moniammatillinen työyhteisö. Yhdessä nämä kaksi muodostavat voimakkaan tukiverkoston, jonka tarkoitus on edistää asukkaan parasta mahdollista hoitoa sekä hyvinvointia. Asukkaan hoitoprosessin kannalta tämä yhdistelmä on keskeinen.
Omahoitaja tarjoaa arvokasta tietoa asukkaan tarpeista, tottumuksista ja
Omahoitajan kokonaisvaltainen hyvinvointi tukee työssä jaksamista ja toimii motivaattorina
Hoitamisen lisäksi lämpimän ja kannustavan ilmapiirin luominen on tärkeässä asemassa
Avoin keskustelu tukee yhtenäistä lähestymistapaa asukkaan hoitoon. Säännölliset palaverit sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelma varmistavat, että koko henkilöstö ja asukkaan omaiset ovat ajan tasalla asukkaan tilanteesta ja hoitosuunnitelman muutoksista. Tiedon jakamisella ja toistensa innostamisella omahoitaja ja fysioterapeutti varmistavat, että jokainen asukas saa yksilöllistä ja laadukasta hoitoa.
mieltymyksistä, mikä auttaa osaltaan työyhteisöä suunnittelemaan ja toteuttamaan yksilöllisempää ja kokonaisvaltaisempaa hoitoa. Omahoitajan tärkeä rooli näkyy arjen työssä mm. toimiessa asukkaan äänenä ja edustajana. Ei sovi myöskään unohtaa tärkeää ja aktiivista omaisyhteistyötä, minkä avulla tavoittelemme tärkeää päämäärää, tyytyväistä asukasta ja omaisia. Useimmiten
omaiset toimivat erinomaisena tietolähteenä etenkin, kun tutustutaan uuteen asukkaaseen ja luodaan pohjaa alkaneelle hoitosuhteelle.
Fysioterapeutti auttaa, neuvoo ja tukee
Fysioterapeutti voi auttaa ja tukea omahoitajuutta monin eri tavoin.
Fysioterapeutin rooli voi liittyä neuvojen antamiseen tai ohjaukseen ja tukemiseen, kun omahoitaja pyrkii ylläpitämään ja edistämään asukkaan terveyttä ja hyvinvointia.
Fysioterapeutti voi antaa arvokasta tietoa ja ohjeistusta liittyen esimerkiksi asukkaan sairauteen, toimintakykyyn ja hoitoon. Yhteistyö voi sisältää neuvoja turvallisiin nostoja siirtotekniikoihin tai asukkaan päivittäiseen liikkumiseen liittyviin apuvälineisiin. Omahoitajan kuormitus on usein merkittävää, kun hän auttaa asukasta päivittäisissä toiminnoissa. Tällöin fysioterapeutti voi opastaa omahoitajaa ergonomisissa työtavoissa, jotka vähentävät vammojen riskiä ja parantavat molempien osapuolten hyvinvointia.
Sekä omahoitaja että asukas saavat ohjausta
Fysioterapeutti voi tarjota jatkuvaa tukea ja neuvontaa omahoitajalle auttaen häntä navigoimaan hoidon haasteissa ja muutoksissa. Tämä tuki voi olla erityisen arvokasta pitkäaikaishoidossa, jossa asukkaan tarpeet muuttuvat ajan myötä. Omahoitajuus voi olla fyysisesti, mutta myös henkisesti kuormittavaa. Tällöin fysioterapeutti voi neuvoa omahoitajaa omasta hyvinvoinnista huolehtimisessa, esimerkiksi kertomalla stressinhallintakeinoista sekä työtä tukevista liikuntaharjoitteista.
Fysioterapeutin tuki omahoitajalle on keskeistä asukkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn maksimoimisessa. Fysioterapeutin tarjoaman tuen, tiedon ja resurssien avulla varmistetaan, että sekä omahoitaja että asukas voivat navigoida hoitopolulla mahdollisimman hyvin. Hoitamisen lisäksi lämpimän ja kannustavan ilmapiirin luominen on tärkeässä asemassa. Yhteistyö tarjoaa turvaa, ohjausta ja iloa asukkaan päivittäiseen elämään.
Avoin kommunikaatio yhteistyön kivijalkana
Omahoitajan ja fysioterapeutin yhteistyö muodostaa vahvan perustan sille, että asukkaalle voidaan tarjota hyvinvointia ja iloa. Kommunikointi on erittäin tärkeässä asemassa.
Moniammatillisen työyhteisön ja omahoitajan välisen yhteistyön mahdollisia haasteita ei tule aliarvioida. Haasteita voi ilmetä myös omahoitajan ja asiakkaan välillä tai omahoitajan ja omaisten välillä. Työyhteisön sisäiset roolit ja vastuut on määriteltävä selkeästi. Kommunikaation tulisi olla jatkuvaa ja kaksisuuntaista. On myös tärkeää tunnistaa ja käsitellä mahdolliset ristiriidat tai väärinkäsitykset nopeasti ja ammattimaisesti. Näitä selviteltäessä on esihenkilön ja muun työyhteisön rooli merkittävä.
Omahoitajan panos ansaitsee arvostusta
Kaiken kaikkiaan moniammatillisen työyhteisön tuki omahoitajalle on todella tärkeää. Se tarjoaa omahoitajalle resursseja, tietoa sekä tukea. Erityisen tärkeää on, että moniammatillinen työyhteisö tunnistaa ja arvostaa omahoitajan panosta. Etenkin haastavassa ja uuvuttavassakin tilanteessa se on välttämätöntä. Huomioitavaa on myös muiden ammattilaisten tarjoama koulutus ja neuvonta. He voivat myös opastaa omahoitajaa, kuinka välttää fyysisiä ja henkisiä kuormitustiloja, jotka liittyvät hoitajan rooliin. Omahoitajan kokonaisvaltainen hyvinvointi tukee työssä jaksamista ja toimii motivaattorina.
Todettakoon, että omahoitajuuden ja moniammatillisen työyhteisön yhdistelmä on vahva perusta asukkaan hoidon ja hyvinvoinnin edistämiselle. Se tarjoaa kattavan tuen asukkaan hoitamiselle sekä vahvistaa omahoitajan kykyä suoriutua tehtävästään. Menestyksekäs yhteistyö edellyttää kunnioitusta, kommunikaatiota ja sitoutumista kaikilta, mikä mahdollistaa asukkaan parhaan mahdollisen hoidon toteutumisen.
Kirjoittajat:
Henna Luoma, Fysioterapeutti Patrik Kivelä-Paananen Lähihoitaja
Tutustu Mainiokoti Komiakulmaan lisää!
Pyörätuolin toimintojen ja säätöjen kertausta sekä niiden hyödyntämistä työssä.
Palvelu- ja kuntoutussuunnitelman päivitystä yhteistyössä.
Hyvä lukija,
Tässä lehdessä pohditaan omahoitajuuden merkitystä asukkaidemme hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta. Omahoitajan merkitys on kiistaton. Työnkuva ei ole pelkästään fyysisten tarpeiden tyydyttämistä, vaan ulottuu paljon syvemmälle ja vaikuttaa merkittävästi asukkaan elämänlaatuun. Mielestäni omahoitajuuden keskeisiä arvoja ovat vastuullisuus ja välittäminen. Vastuullinen omahoitaja kantaa kokonaisvaltaisen vastuun asukkaan hyvinvoinnista, huolehtien muun muassa hygieniasta, ruokailusta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. Hän huomaa ajoissa mahdolliset terveydentilan muutokset ja reagoi niihinei vain asianmukaisesti, vaan nähden tarvittaessa hieman enemmän vaivaa, jotta asia tulee varmasti hoidetuksi. Välittäminen taas ilmenee omahoitajuudessa inhimillisenä kohtaamisena, empatiakykynä ja aidon läsnäolon tarjoamisena oman persoonan kautta. Omahoitaja kuuntelee ja arvostaa
asukkaan mielipiteitä ja toiveita rakentaen luottamuksellisen suhteen asukkaaseen ja hänen omaisiinsa. Välittäminen näkyy arjen pienissä teoissa, kuten hymyssä, kosketuksessa ja aidossa kiinnostuksessa toisen ihmisen hyvinvointiin.
Hyvä työilmapiiri työhyvinvoinnin taustavoimana
Aikoinaan työskennellessäni eri sairaaloiden psykiatrian osastoilla erikoistuvana lääkärinä, näin kuinka työyhteisön hyvä ilmapiiri, johon kuuluu kunnioittava puhe ja toisten työn arvostus, lisää työhyvinvointia ja sitoutumista. Välittäminen näkyi työkavereiden tukemisena ja auttamisena kiireisinäkin hetkinä. Tällaiset työyhteisöt huokuivat välittämistä myös potilaiden suuntaan. Käydessäni Mainiokodeissa näen samaa välittämisen kulttuuria, joka voi konkretisoitua vaikkapa sisäpihalle pystytettynä pop-up jäätelöbaarina kesähelteillä.
Omahoitajuus on kokonaisvaltaista vastuuta ja välittämistä 3
Työntekijät ja asukkaat jakoivat yhteisen nautiskeluhetken jäätelön sulaessa pitkin poikin sormia
Muistan ikuisesti, kuinka työntekijät ja asukkaat jakoivat yhteisen nautiskeluhetken jäätelön sulaessa pitkin poikin sormia. Tällaisissa jaetuissa hetkissä omahoitajuus ja välittävä työyhteisö saa erityisen inhimillisen ulottuvuuden. Uskon vahvasti, että välittäminen tuo myös iloa työhön. Kun omahoita-
ja näkee työnsä positiiviset vaikutukset asukkaaseen, se vahvistaa hänen ammattiylpeyttään ja työmotivaatiotaan ja lisää työn merkityksellisyyden kokemusta. Tämä luo positiivisen kierteen, jossa hyvä hoito ja asukkaan tyytyväisyys ruokkivat toisiaan.
Omahoitajuus on sydämen asia, joka edellyttää sitoutumista, ammattitaitoa ja aitoa halua parantaa iäkkäiden ihmisten elämänlaatua. Vastuullisuus ja välittäminen ovat peruskiviä, joiden varaan omahoitajuus rakentuu. Näiden arvojen pohjalta voimme tarjota asukkaillemme arvokasta ja laadukasta hoitoa, joka tuo iloa sekä asukkaille, heidän läheisilleen että työyhteisölle.
Lämpimin terveisin, Kaisla Lahdensuo Lääketieteellinen johtaja Mehiläinen
Mainiokoti Ahvenisto
Sammontie 3, 13500 Hämeenlinna
Minna Mäntylä 040 514 0683
Mainiokoti Aino ja Antti
Asolantie 14 B, 01400 Vantaa
Jaana Kaasinen 040 809 3639
Mainiokoti Ainola
Nahkatehtaankatu 1, 90130 Oulu
Tuija Taipale
050 472 6797
Mainiokoti Akseli
Ojantie 11, 28130 Pori
Minttu Kuokkanen 040 130 6545
Mainiokoti Andante
Kattilatanhua 6, 02330 Espoo
Annika Torri 040 624 1974
Mainiokoti Arwola
Asemantie 21, 37800 Akaa
Riitta Laaksonen 040 538 9761
Mainiokoti Arwolan Aatos
Keskisentie 31, 37120 Nokia
Anu Tassberg 040 829 6228
Mainiokoti Atzalea
Vanha Kaarelantie 26, 01610 Vantaa
Jutta Perä 040 670 9846
Mainiokoti Aurora
Capsiankatu 3, 20320 Turku
Sanni Heino
050 590 8396
Mainiokoti Capella
Capellan puistotie 7, 00540 Helsinki
Katja Lintuniemi 040 687 4829
Mainiokoti Elli
Häkkilinnuntie 1, 80330 Joensuu
Minna Kolehmainen
040 544 7891
Mainiokoti Elämäntalo
Laaksonpohjantie 4, 02730 Espoo
Sanna Kanto 050 356 0022
Mainiokoti Emilia ja Arvid
Helsingiuksentie 54 B, 08700 Lohja
Sanna Sisto 050 592 2301
Mainiokoti Harju Nummenjuohu 1, 03100 Nummela
Tytti Lahtinen 050 441 2100
Mainiokoti Havukoto
Laurintie 3, 04600 Mäntsälä
Alexandra Laine 050 553 5302
Mainiokoti Helmiina Satamakatu 11, 74100 Iisalmi
Eeva-Riitta Karhunen 040 136 1225
Mainiokoti Hermanni
Tuulensuuntori 1, 00580 Helsinki
Päivi Anttila-Apajalahti 040 831 2827
Mainiokoti Hertta
Vehnäpellontie 6, 01900 Nurmijärvi
Heli Ronkanen 050 309 2766
Mainiokoti Herttua
Linnanrakentajantie 2, 00880 Helsinki
Jocke Vainikainen 040 623 8265
Mainiokoti Hoivakartano
Kirkkotie 10-12, 62200 Kauhava
Päivi Luoma 040 675 3782
Mainiokoti Hortensia
Nyhkäläntie 43 B, 03600 Karkkila
Aila Liukkonen 050 443 3449
Mainiokoti Hulda & Malva Eestintaival 1, 02280 Espoo
Kirsi Sieppi 040 188 3438
Mainiokoti Huvilaharju
Juuritie 1, 02720 Espoo
Piia Mikkonen 040 125 6343
Mainiokoti Härkämäki
Härkämäenkuja 2, 13500 Hämeenlinna
Päivi Nikola 045 679 2136
Mainiokoti Ilonkaari
Kohmankaari 9, 33310 Tampere
Marjo Tanhuanpää 050 591 5993
Mainiokoti Isolahti
Huvilatie 2, 65230 Vaasa
Anna-Maija Vuorela 040 455 6901
Mainiokoti Jokihelmi
Kilpiäistentie 3a, 15240 Lahti
Anne Koivuluoma 050 562 6886
Mainiokoti Joutsen - Svanhemmet
Kipparinkatu 2, 02320 Espoo
Satu Lamminsalo 040 673 8168
Mainiokoti Jusolanlampi
Helsingiuksentie 1, 08700 Lohja
Mervi Ikäheimo 040 587 1473
Mainiokoti Jussoila
Karjalankatu 16, 26100 Rauma
Marika Uusitalo 050 386 9199
Mainiokoti Kaisla
Suurpellon Puistokatu 14-16, 02250 Espoo
Juulia Lawson 040 674 4673
Mainiokoti Kallavesi
Koiravedenkatu 10, 70800 Kuopio
Pekka Taskinen 040 741 9800
Mainiokoti Karhula
Kihlinkatu 24 A, 48600 Kotka
Riikka Ruuth 040 708 4543
Mainiokoti Katariina
Kaustakatu 13, 20780 Kaarina
Sari Lehtosuo 040 125 6126
Mainiokoti Kaunisharju
Väliharjuntie 17, 40800 Vaajakoski
Katja Kärki 040 125 5947
Mainiokoti Kerttuli
Lahelantie 11, 04300 Tuusula
Pauliina Rantanen 040 677 2357
Mainiokoti Komiakulma
Pirkkalankatu 3, 60320 Seinäjoki
Nanna Urhonen 040 167 8031
Mainiokoti Koski
Piriläntie 1, 46800 Kouvola
Iida Mikkola 040 157 9711
Mainiokoti Kristiina
Säterinkatu 14, 02600 Espoo
Maija Korpela 040 571 3483
Mainiokoti Kruunu
Kauppakatu 65, 78200 Varkaus
Mirja Keinänen 040 192 7871
Mainiokoti Kultakaari
Uudenpellonkatu 5, 15100 Lahti
Kati Lehtomäki 050 447 7803
Mainiokoti Kultarusko
Pikkutasku 6, 27510 Eura
Piia Niinimäki-Mikkonen 040 481 1982
Mainiokoti Kustaa
Keskusaukio 5, 45700 Kuusankoski
Terhi Pellinen 040 132 7463
Mainiokoti Kuura
Mantunkuja 4, 71800 Siilinjärvi
Kirsi Frilander 040 136 1270
Mainiokoti Käpylä Koskelantie 22-24, 00610 Helsinki
Kersti Kaivapalu 040 078 5503
Mainiokoti Lapinvuokko
Seutulankuja 11 C, 96800 Rovaniemi
Johanna Posio 040 688 3450
Mainiokoti Lasaretinsaari
Kasarmintie 13 D 2, 90130 Oulu
Päivi Oja 050 554 0755
Mainiokoti Lehtisaari
Papinpöydänkuja 2, 00340 Helsinki
Essi-Sofia Saarinen 040 723 9316
Mainiokoti Linnantaus
Kaplastie 4, 87250 Kajaani
Merja Seppänen 050 440 4402
Mainiokoti Lukkari
Rauhalantie 3, 07800 Lapinjärvi
Johanna Nyström 050 560 6421
Mainiokoti Luoto
Repolankatu 1, 28100 Pori
Tatjana Mäkelä 040 164 8877
Mainiokoti Luotsi
Gneissikaari 19, 01150 Sipoo
Veera Turula 050 443 0156
Mainiokoti Lähdeniitty
Lähdeniityntie 13, 37130 Nokia
Marja Seulanto 050 345 5141
Mainiokoti Maaria
Elisabetinkatu 3, 20400 Turku
Veera Järvi 040 809 3716
Mainiokoti Maininki
Paimenportti 10, 48220 Kotka
Heli Koskinen 040 065 8276
Mainiokoti Marski
Hallituskatu 3, 50100 Mikkeli
Salla Kuutti 040 190 4693
Mainiokoti Martinlähde
Martinlähteentie 13, 05810 Hyvinkää
Hanne Tiilola 050 911 7435
Mainiokoti Marttilanharju
Itsenäisyydentie 18, 38200 Sastamala
Minna Kollin 040 186 6857
Mainiokoti Meri
Steniuksenkatu 12, 26100 Rauma 050 448 6762
Mainiokoti Metsänhelmi
Rahkakatu 34, 70780 Kuopio
Minna Vainikainen 050 307 2441
Mainiokoti Mäntykoto
Sähkökatu 28, 05800 Hyvinkää
Heli Linkova 040 736 4361
Mainiokoti Neilikka Sairaalantie 29 (4. krs), 91410 Muhos
Anne Määttä 040 024 3538
Mainiokoti Otava Lautamiehentie 1-3, 24800 Halikko
Satu Hietarinne 040 154 6501
Mainiokoti Pirtti Pirtinkaari 3, 70820 Kuopio
Emma Salmela 044 298 2475
Mainiokoti Pohjantähti Rummunlyöjänkatu 7, 24100 Salo
Monna Kandelin 040 592 1452
Mainiokoti Puijo Kemilänrinne 1, 70340 Kuopio
Kati Jääskeläinen 040 136 1260
Mainiokoti Raisiontori Raisiontori 6, 21200 Raisio
Kristiina Juudin 040 631 1332
Mainiokoti Ruukki Höylääjänkuja 3, 04500 Tuusula Aulikki Rouichi 050 432 3093
Mainiokoti Ruustinna Pappilantie 8, 44500 Viitasaari
Mervi Saastamoinen 040 705 3382
Mainiokoti Ruusu
Lukutie 1 D, 40270 Palokka
Irma Manninen 040 189 7551
Mainiokoti Saimaa Pihlajavedentie 6 C, 57170 Savonlinna
Taina Malkki 044 531 9616
Mainiokoti Savilahti Salmenkyläntie 19-21, 49410 Poitsila Taija Talo 040 487 6801
Mainiokoti Seutula Seutulankuja 11 A, 96800 Rovaniemi
Annika Lind 040 197 9600
Mainiokoti Siiri Kehätie 2, 90940 Jääli
Yritystunnus
Emilia Ristikaarto 040 849 4348
Mainiokoti Sinivuokko Sinivuokontie 19, 05810 Hyvinkää
Marika Ruissalo 040 767 8344
Mainiokoti Tauluhovi Puistokatu 35, 40200 Jyväskylä
Terhi Kallio 044 550 4074
Mainiokoti Tenho Tenholantie 10, 00280 Helsinki Olli Haapala 044 765 0416
Mainiokoti Timantti Littoistenjärventie 2, 20660 Littoinen
Marja Sairanen 044 720 2461
Mainiokoti Tähkä Linnoitustie 1, 02580 Siuntio
Mari Kekki 050 430 0642
Mainiokoti Urhola Nepenmäenkatu 2, 80200 Joensuu
Taija Hulden 050 322 7166
Mainiokoti Uuttu Lintukulma 2, 02660 Espoo Katja Siitonen 040 665 7562
Mainiokoti Valssi Huhdintie 27, 03600 Karkkila Satu Hellsten 040 153 1474
Mainiokoti Vanaja Kikaristonkatu 41, 13210 Hämeenlinna Paula Kemppinen 044 465 0588
Mainiokoti Vellamo Kuuselantie 12, 44300 Konnevesi Mirja Juvonen 040 125 6195
Mainiokoti Vihtori Rovankatu 1, 94700 Kemi Sari Holappa 040 505 2160
Mainiokoti Vilja Sarkatie 3, 15860 Hollola Elina Karvonen 044 329 9723
Mainiokoti Vuoksi Siilotie 25, 90520 Oulu
Hanna Karjalainen 040 647 1710
Mainiokoti Wanha Lahti Rautatienkatu 20, 15110 Lahti
Anu-Maija Koskinen 040 671 6896
Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus. Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo. Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa. Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset. Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota. Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.
Liiketoimintajohtaja
Niklas Härus 041 536 9796
Palvelujohtajat:
Helsinki ja Vantaa
Mainiokoti Sofia ja Severi Sofianlehdonkatu 5 A 1, 00610 Helsinki
Kirsi Kolehmainen 040 686 4063
Mainiokoti Solina Kaakkumäentie 6, 04600 Mäntsälä
Sanna Korhonen 040 350 5019
Mainiokoti Sulka Sulkakuja 10, 90420 Oulu
Nina Kiviniitty 040 158 7254
Mainiokoti Suvanto Sammalojantie 2, 90900 Kiiminki (Oulu)
Sini Leinonen 040 029 3478
Mainiokoti Tanhu Tanhurinne 4, 01450 Vantaa
Katja Markelin 040 635 8017
Hanna Voutilainen 040 358 4516
Espoo Pirjo Savolainen 040 673 2978
Etelä-Suomi
Peter Rögård 045 671 7223
Varsinais-Suomi
Piia Pitkäpaasi 050 572 3934
Kaakkois-Suomi
Kirsi Pellinen 050 567 3554
Länsi-Uusimaa ja Satakunta
Marina Räihä 040 667 1720
Länsi-Suomi
Sari Autio 0400 930 186
Keski- ja Itä-Suomi
Santtu Harjulehto 040 353 0715
Pohjois-Suomi
Sinikka Sirviö 040 520 6211
Laatupäällikkö
Anna Ojala 040 845 1678
Mainio Tietovisa
Tässä lajissa pärjää tiedolla eikä tuuristakaan haittaa ole. Osallistua saa yksin tai omalla joukkueella. Montako saatte oikein?
1.
Kuka suomalainen voitti Formula 1 -maailmanmestaruuden vuonna 1982?
2.
Missä Etelä-Pohjanmaan kunnassa voit nähdä pandakarhuja?
3. Kuka Pirkkalassa syntynyt laulajalegenda voitti keihäänheiton Olympiakultaa Lontoossa vuonna 1948?
4.
Kenen tässäkin lehdessä esiintyvän laulajan megahitti on nimeltään Kuurankukka?
5.
Missä maassa juodaan maailman eniten kahvia?
6.
Mikä on Suomen kansalliskala?
7.
Millä nimellä laulaja Pekka Tammilehto tunnetaan paremmin?
8.
Minkä kahden suuren järven rannoilla Tampere sijaitsee?
9.
Minä vuonna ihminen lensi kuuhun ensimmäisen kerran?
10.
Millainen on kirves, joka on kesäterässä?
Oikeat vastaukset:
6. Ahven, 7. Topi Sorsakoski, 8. Näsijärvi ja Pyhäjärvi, 9. 1969, 10. Tylsä
1. Keke Rosberg, 2. Ähtärissä, 3. Tapio Rautavaara, 4. Joel Hallikaisen, 5. Suomessa
Mainio Sanahaku
M I E H R E N N A M
N V K W E S I E H G
E I O R L T I N T R
N K I Y A U N O I E
O I V T N B I L S B
K S I I D B S A A L
K A S Z E P T H A H
E A T H R G Ö M R Å
K P O I L L A K I T
D U V F U H N I V S
Mainio Sudoku
RYTI 6. MANNERHEIM 7. PAASIKIVI
8. KEKKONEN
9. KOIVISTO
10. AHTISAARI
NIINISTÖ
STUBB
G T H O E S P O O H Å R U S D S I D I
U L O U R F K E L P I Y V Ö L K Q K W O
T K A E M U U S J U
T S N S X E O Ä F K
I Ä I N S T V M I U
N V E H A A R Ä U J
Y M G R A Z K H A
J I L E K K I M E
