Mainiot Sanomat
MATTOPYYKILLÄ
KIRJOITTAJA: SATU AHOLA, Mainiokotien liiketoimintajohtaja
Valon ja voiman lähteillä
Yritystunnus
Sisällys
3. Pasi ja Urho
4. Munkkiniemen Kreivi ja Pacius
Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus. Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo. Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa
5. Mainiokoti Akseli
6. Mainiokoti Meri, Heidi ja mummu
7. Mainiot Olympialaiset
8. LEAN-hanke, hyvästä parempi
9 Mainiokoti Saimaa ja pyykkivallankumous
10 Pirkko Mannolan valovoimaa
12 Mainiot askeleet Raumalla
13 Tekijät tutuksi
14. Tyytyväisyys tavoitteena
Mikä tekee ihmisestä tähden? Onko se kirkkaat valot, suuret lavat tai yleisön ihailu? Vai onko se sittenkin kyky kohdata elämä uteliaana ja rohkeana – omana itsenämme, ainutlaatuisena yksilönä? Pirkko Mannolan tarina osoittaa, että tähteys syntyy usein sattuman ja sinnikkyyden liitosta. Mannolan uraan on mahtunut yli 600 teatteriesitystä, kymmeniä elokuvia ja lauluja, jotka ovat yhä osa yhteistä kulttuurimuistoamme. Samat rakennusaineet, sattuma ja sinnikkyys määrittelevät myös meidän monen “tavallisen tallaajan” elämää. Yhteistä meillä kaikilla on halu luoda oma elämänpolkumme ja tähtitarinamme. Näistä samoista lähtöajatuksista myös Mainiokotien väki on rakentanut uuden perustehtävän: jokaisella asukkaalla on oikeus elää omannäköistä ja arvokasta elämää. Omannäköinen ja arvokas elämä tarkoittaa sitä, että jokainen saa elää turvallisesti, yhteisöllisesti ja arvostettuna – juuri sellaisena
Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.
kuin on – oman elämänsä tähtenä. Tässä lehdessä toistuva teema on yhdessä tekemisen ja osaamisen jakamisen merkitys. Yhteistyö luo tilaa kasvulle ja uusille mahdollisuuksille. Niin kuin Mannolan tarina osoittaa, joskus toinen ihminen avaa juuri sen oven, josta syntyy kokonainen elämänmittainen seikkailu. Ylpeänä esittelemme tässä numerossa myös tulevat yksikkömme Mainiokoti Munkkiniemen Kreivin ja Mainiokoti Paciuksen sekä tutustumme Mainiokotien arkeen Mainioiden olympialaisten, tanssien ja pyykkihuollon merkeissä. Pääsemme tutustumaan myös sairaanhoitajamme Heidin ja hänen mummonsa AnnaMaijan arkeen Mainiokoti Meressä Raumalla.
Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota. Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.
Kuten Pirkko Mannolan tarina opettaa: valoa kannattaa aina jakaa, sillä se heijastuu moninkertaisena takaisin. Jokainen päivä voi olla kuin ensi-ilta, jos päätämme kohdata sen avoimin mielin.
Valoa kannattaa aina jakaa, sillä se heijastuu moninkertaisena takaisin. Jokainen päivä voi olla kuin ensiilta, jos päätämme kohdata sen avoimin mielin.
3
Yritystunnus 4 3 10
Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.
Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo. Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.
Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset.
Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota. Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.
Päätoimittaja: Satu Ahola
Julkaisija: Mainiokodit
Toimitus: Siiri Niemi, Mehiläinen sosiaalipalvelut
Miika Liimatta, Mehiläinen sosiaalipalvelut
Paino:
PunaMusta Oy
Painos: 9500 kpl
ISSN-tunnus: 2954-1700
Verkkosivut: www.mainiokodit.fi
Mainiokodit Arkadiankatu 6 00100 Helsinki
Mainiokoira Pasi heiluttaa häntäänsä Mainiokoti Akselissa mukanani useita kertoja viikossa. Pasin hullunkuriset videot somessa ovat saaneet suosiota Mainiokotien sivuilla jo tovin Pasin julkaistessa säännöllisesti joka toinen keskiviikko Mainiokotien sometileille materiaalia. Yleensä materiaali koostuu videopätkistä, joissa kuvataan Pasin päivän touhuiluja. Pasilla on kuitenkin myös tärkeää asiaa. Julkaisuissa esiintyy muun muassa tietoiskuja ikäihmisten palveluasumiseen sekä elämiseen liittyvistä aiheista. Puhutaan yksinäisyydestä, palveluasumisen hyödyistä, sekä laatutyöstä ja turvallisuudesta Mainiokodeilla. Pasi on kulkenut myös yksikönjohtajan ja sairaanhoitajan työpäivässä mukana.
Pasista on tullut Mainiokotien sympaattinen maskotti, joka korostaa kodin tuntua.
Eläimet herättävät lapsuusmuistoja henkiin
Pasi, puolitoistavuotias kääpiömäyräkoira, on ollut työkoirakaverinani Akselissa alusta asti ja tottunut yksikön vilkkaaseen arkeen. Hän on tullut tutuksi niin asukkaille kuin työntekijöille. Olen järjestänyt Akselissa myös muuta eläinavusteista toimintaa, kuten alpakoiden, ponien ja koirien vierailuja. Koirassa on se etu, että pienikokoisena sen voi nostaa myös asukkaiden sänkyyn siliteltäväksi, mikä ilahduttaa erityisesti muistisairaita – monet muu-
Pasi ja Urho, eläimellistä
Mainiokodeissa on tilaa elämälle – ja myös eläimille. Koirakavereiden menoa
ten muistavat koiran nimen vaivatta.
Eläinaiheiset postaukset, kuten Pasin videoiden tarinalliset ja toisinaan jännittävät sisällöt, tuovat iloa ja lämpimiä muistoja katsojille. Ne voivat herättää eläimiin liittyviä tuttuja tunteita, erityisesti maaseudulta lähtöisin olevissa ikäihmisissä. Tavoitteena on tarjota pieni ilon hetki, joka jää elämään katsojan mielessä.
Koiran työpäivä on monipuolinen
Pasin työpäivä koostuu usein monenlaisesta rapsuttajasta ja leikkijöistä. Mäyräkoira tunnetaan haukkuherkkänä rotuna, mutta Pasi haukkuu korkeintaan silloin, kun joku innostuu kunnolla leikittämään. Koiran työpäivä alkaa kotona aamulenkillä ja
työpaikalle päästyäänkin Pasi innostuu juoksemaan. Jos tulen töihin ilman koiraa, kysellään äkkiä, miksei Pasi ole mukana. Työpäivän jälkeen Pasi nauttii herkuista, levosta ja touhuilusta esimerkiksi koirametsässä ja Porissa Yyterin koirarannalla, joka on yksi koiran lempipaikoista.
Mainiokoti Luodon lemmikki
Porissa sijaitsee myös Mainiokoti Luoto. Luodossa seikkailee terrieri Urho, joka tietysti on Pasin ystävä. Urho on tällä hetkellä seitsemänkuukautinen terrierinpentu, joka on ikäänsä nähden rauhallinen ja tottelevainen nuorukainen. Urho liikkuu Mainiokoti Luodon tiimivastaava Pipsan kanssa. Koirapojista on tehty myös yhteisvideo, jossa Pasi käy vierailemassa
Mainiokoti Luodossa ja esittelee yksikköä Mainiokotien sometileillä.
Jatkossakin postauksia on näiltä Mainiokoirilta tulossa samaan tahtiin. Pasin postauksia voit seurata Mainiokotien sometileiltä, Facebookista ja Instagramista. Mainiokoti Akselin omilla sometileillä Pasi seikkailee lähes päivittäin. Pasista on tullut Mainiokotien sympaattinen maskotti, joka korostaa Mainiokotien helposti lähestyttävää ja inhimillistä otetta sekä kodin tuntua.
Kirjoittaja: Mikaela Jankkari
Tiimivastaava
Mainiokoti Akseli
Valokeilassa Munkkiniemen Kreivi ja Pacius
Helsinkiin on rakentumassa kaksi erityistä hoivakotia vuoden 2026 aikana.
Helsingin Munkkiniemeen rakentuva ikääntyneiden hoivakoti tarjoaa asukkaille mahdollisuuden jatkaa kaupunkielämää hoivakodissa.
Mainiokoti Munkkiniemen Kreivi rakentuu keskelle Helsingin Munkkiniemen perinteikästä ja luonnonkaunista asuinaluetta. Hoivakoti valmistuu poikkeukselliseen kiinteistöön, munkkalaisille ikoniseen IBM Suomen vanhaan pääkonttoriin, joka on valmistunut vuonna 1970. Nimensä Mainiokotien lippulaivakohteeksi rakentuva Munkkiniemen Kreivi sai yhdessä Munkinseudun seniorit ry:n kanssa järjestetyssä nimikisassa.
Munkkiniemen Kreivi tarjoaa valmistuttuaan kodin 81 ikääntyneelle asukkaalle. Kohde on suunniteltu yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ja sen suunnittelussa on hyödynnetty kokemuksia ikääntyneiden palveluiden tuottamisessa lähes sadassa Mainiokodissa.
Atriumpihaan mallia kyläkonseptista
Mainiokoti Munkkiniemen Kreivi tulee valmistuttuaan olemaan monipuolinen asuinympäristö ja viihtyisä koti asukkailleen. Kohteen suunnittelussa on panostettu erityisesti yhteisiin tiloihin, kuten hoivakotimaailmassa täysin ainutlaatuiseen atriumpihaan. Atriumpihan suunnittelussa olemme ottaneet vaikutteita Hollannissa toimivasta Hogeweykin kyläkonseptista. Atriumpihalle on suunnitteilla muun muassa sääolosuhteilta suojaisa oleskelupiha, jonne asukkaat pääsevät
kokoontumaan ja viettämään yhteistä aikaa. Nähtäväksi jää, mitä kaikkea atriumpihaan vielä keksitäänkään asukkaiden iloksi.
Mainiokoti Munkkiniemen Kreiviin tulee suuri valmistuskeittiö, josta ruoka toimitetaan myös muihin lähialueiden Mainiokoteihin, joissa ei ole omaa valmistuskeittiötä.
Mainiokoti Munkkiniemen Kreivi valmistuu osoitteeseen Tietokuja 2, Helsinki. Hoivakoti avataan asukkaiden käyttöön kesällä 2026. Samaan rakennukseen valmistuu myös vammaisten asumispalveluyksikkö Onnikoti Katariina.
Mainiokoti Pacius
Mainiokoti Pacius avautuu alkuvuodesta 2026 Mehiläisen sosiaalipalveluiden vanhoihin toimistotiloihin osoitteeseen Paciuksenkatu 27, Helsinki.
Mainiokoti Pacius tarjoaa jatkossa viihtyisän kodin 63 ikääntyneelle asukkaalle. Tilat saneerataan kauttaaltaan sopimaan hoivakotiasumiseen. Kiinteistön pohjaratkaisu mahdollistaa sen, että asukashuoneet tulevat olemaan avaria ja valoisia. Lisäksi asukkaiden yhteisessä käytössä tulee olemaan ylimmässä kerroksessa sijaitseva entinen takkahuone, johon tehdään monitoimitila asukkaiden harrastekäyttöön. Monitoimitilan yhteyteen tulee kattoterassi, josta on upeat näkymät läheiselle Huopalahdelle.
Ruoka asukkaille valmistuu kodin omassa keittiössä. Rakennus jaetaan Onnikotien kanssa sillä kiinteistöön tulee myös Onnikoti Fredrik.
Atriumpihan suunnittelussa olemme ottaneet vaikutteita Hollannissa toimivasta Hogeweykin kyläkonseptista.
Kirjoittaja: Hanna Voutilainen Palvelujohtaja Vantaa ja Helsinki
Hyvinvointiteknologia tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.
Mainiokoti Akseli Yhteistyöllä kohti parempaa ikääntyneiden hoivaa
Mainiokoti Akseli on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä ikääntyneiden hoivaa yhteistyössä Sataedun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kanssa. Yhteistyö on keskittynyt erityisesti hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin ja simulaatiopedagogiikan hyödyntämiseen. Näiden hankkeiden kautta olemme saaneet arvokasta osaamista ja luoneet uusia innovatiivisia ratkaisuja asukkaidemme hyvinvoinnin tukemiseksi.
Aistihuone – elämyksiä kaikille aisteille
EHEÄ-hankkeen kautta olemme perehtyneet hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin ikääntyneiden hoivassa. Hankkeen myötä Mainiokoti Akseliin on luotu aistihuone, joka tarjoaa asukkaillemme mahdollisuuden rentoutua, voimaantua ja kokea elämyksiä eri aistien kautta. Huoneessa voi mielikuvamatkailla, nauttia valoista, äänistä ja tuoksuista – ja pysähtyä hetkeen.
varrella koettuja ruokamuistoja. Aistihuone onkin ollut tärkeä kohtaamispaikka – se lisää yhteisöllisyyttä ja antaa aihetta vuorovaikutukseen.
Hyvinvointia tukee myös Protac KneedMe -polvipeite, jonka pallot stimuloivat kehoa syväpainetuntuman kautta. Se rauhoittaa, vähentää levottomuutta ja lisää kehotietoisuutta.
Lisäksi meillä on terapiakissa, joka on saanut paljon rapsutuksia ja hymyjä – erityisesti muistisairailla kissan läsnäolo tuo turvaa ja iloa.
Hyvinvointiteknologia tukee niin fyysistä kuin psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia – parhaimmillaan se vähentää myös lääkityksen tarvetta. Elämyksellisyys, rauhoittuminen ja yhdessäolo ovat tärkeitä jokaiselle.
Simulaatiopedagogiikka tuo varmuutta hoivatyöhön
Monitoimitilan yhteyteen tulee kattoterassi, josta on upeat näkymät läheiselle Huopalahdelle.
Aistihuone on toteutettu yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa, ja sen taustalla on tutkittua tietoa ja käytännön kokemuksia. Se on tuonut iloa ja hyvinvointia monin tavoin: esimerkiksi mielikuvamatkat metsäretkille rauhoittavat ja vähentävät stressiä, luonnon äänet ja tuoksut luovat turvallisen tunnelman, ja mukavat muistot herättävät keskustelua ja yhteisiä muistoja.
Makumatkat puolestaan aktivoivat makuaistia ja herättävät henkiin elämän
DigiSimu-hankkeen myötä olemme syventäneet osaamistamme simulaatiopedagogiikassa ja saaneet käyttöömme Satakunnan ammattikorkeakoulun simulaatiotilat – tuki, joka on ollut merkittävä osa henkilöstön osaamisen kehittämistä.
Simulaatiot ovat tarjonneet mahdollisuuden harjoitella haastavia hoitotilanteita turvallisesti. Esimerkiksi katetrointia tai avannepotilaan hoitoa on voitu harjoitella realistisilla nukeilla, mikä on parantanut valmiuksiamme toimia aidoissa tilanteissa. Case-pohjaisissa harjoituksissa on puolestaan harjoiteltu esimerkiksi muistisairaan asukkaan kohtaamista ja rauhoittamista. Ne ovat kehittä-
neet vuorovaikutustaitoja, lisänneet asukasturvallisuutta ja tukeneet yhteisten toimintatapojen rakentamista. Myös opiskelijat ovat osallistuneet simulaatioihin – esimerkiksi verenpaineen mittaukseen tai avustamiseen kaatumistilanteessa –mikä on vahvistanut heidän valmiuksiaan käytännön työssä.
Yhteistyö Sataedun ja SAMK:n kanssa kanssa on ollut korvaamatonta Mainiokoti Akselin kehitystyössä.
Olemme saaneet uusia työkaluja ja näkökulmia, jotka tukevat niin henkilöstön kuin asukkaidenkin hyvinvointia. Simulaatiopedagogiikan tuominen arkeen on avannut uusia mahdollisuuksia ikääntyneiden hoivassa – ja olemme ylpeitä siitä, että voimme tarjota entistä parempaa hoivaa ja elämyksiä.
Simulaatiot ovat tarjonneet mahdollisuuden harjoitella hoitotilanteita turvallisesti.
Kirjoittaja: Minttu Kuokkanen Yksikönjohtaja Mainiokoti Akseli
Raumalainen hoivakoti on sairaanhoitaja Heidille työpaikka ja tämän mummulle koti
Sairaanhoitaja Heidi on töissä Mainiokoti Meressä, jossa hänen mummunsa AnnaMaija asuu. Seurasimme hoivakodin arkea sairaanhoitajan ja asukkaan näkökulmasta. Samalla Heidi kertoi, mitä uusi rooli hoivakodin asukkaan omaisena on opettanut hänelle työstään.
Kaksi vuotta sitten alkoi näyttää siltä, ettei Mainiokoti Meressä sairaanhoitajana työskentelevän Heidi Varilan oma isoäiti Anna-Maija pärjäisi enää yksin kotona. Anna-Maija asui yksin kauempana Raumalta ja koko perheen toive oli, että mummu saataisiin lähemmäksi ja ympärivuorokautisen hoivan piiriin.
Alkoi hakuprosessi, joka johti onnelliseen lopputulokseen – ja auttoi Heidiä ymmärtämään työssä kohtaamiaan omaisia entistä syvemmin.
– Hoivakotiin muuttaminen on monelle iso ja tunteellinen asia. Ymmärrän tätä nyt paremmin, kun olen itse ollut oman läheisen mukana hakuprosessin eri vaiheissa.
Viime syksynä Anna-Maija muutti samaan hoivakotiin, jossa Heidi työskentelee.
Nyt Heidi haluaa kertoa, miten hoivakotiin hakeutuminen eri vaiheineen toimii ja millaisia kysymyksiä siihen on liittynyt.
Kurkistimme myös Heidin ja Anna-Maijan arkeen Mainiokoti Meressä.
Kello 7.00 – aamuvuoro alkaa
Herätyskello soi viiden jälkeen, ja viimeistään työpaikalle pyöräillessä Heidi herää päivään. Matka taittuu pyörän selässä säässä kuin säässä.
Perillä Mainiokoti Meressä odottavat muut tiimiläiset. Ensitöikseen Heidi käy läpi yövuoron raportin. Samaan aikaan toisella puolella rakennusta isoäiti Anna-Maija jatkaa vielä uniaan. Heidi Varila
kouluttautui lähihoitajasta sairaanhoitajaksi koronaaikana.
Ennen Mainiokodeilla aloittamista Heidi oli ehtinyt työskennellä useiden eri potilasryhmien kanssa lähihoitajana, perhepäivähoitajana ja sairaalassa.
Hoivakodin sairaanhoitajana hän viihtyy, sillä työ on sopiva yhdistelmä inhimillisyyttä, läsnäoloa ja mahdollisuuksia kehittyä.
– Olen huomannut, että alalla ei aina ymmärretä, mitä sairaanhoitajan työ hoivakodissa todella pitää sisällään. Esimerkiksi monipuolisuus ja itsenäisyys tulevat monelle yllätyksenä. Työ ei suinkaan ole pelkkää perushoitoa.
Heidi itse on esimerkiksi kirjaamisvastaava ja työsuojeluvaltuutettu, ja työssä on mahdollista ottaa paljon muitakin vastuurooleja oman kiinnostuksen mukaan.
Hän kokee, että saa kehittää työtään ja tulla kuulluksi: –Täällä saan vaikuttaa asioihin. Mun mielestä on ihanaa, että saan olla jonkun ihmisen päivässä mukana ja tehdä hänet iloiseksi sillä, että hän tuntee tulleensa nähdyksi ja kuulluksi.
Heidin aamuvuoroon kuuluu lääkkeiden jakelua, verensokerimittauksia ja insuliinin antamista. Aamut ovat kiireisiä, mutta samaan aikaan niissä on oma tietty rytminsä.
Samaan aikaan Anna-Maija on siirtynyt aamupalalle.
Kello 9.30 – kahvitauko tiimiläisten kanssa
Aamutoimien jälkeen koittaa hengähdystauko. Anna-Maija on jäänyt toviksi yhteisiin ti-
loihin rupattelemaan muiden asukkaiden kanssa. Heidilläkin on luvassa kahvitauko työkavereiden kanssa. Valtaosa muusta tiimistä on lähihoitajia ja hoiva-avustajia. Mainiokodeilla Heidi on pitänyt etenkin moniammatillisesta tiimityöstä ja siitä, miten paljon omaan työhön voi vaikuttaa. Esimerkiksi sairaaloissa työskentelyn hän on kokenut hierarkisemmaksi ja lääkärivetoisemmaksi.
– Yhdessä tehdään. En minä oikeastaan halua edes tietää, mitä ammattikuntaa kukin on, Heidi sanoo ja nauraa.
Heidi kokee, että Mainiokotien työyhteisössä ketään ei jätetä yksin kiireenkään keskellä.
– Meillä on tosi hyvä ilmapiiri. Kun tarvitsen apua, tiedän että saan sitä.
Kello 11.30 – lounas ja iltapäivän tehtävät
Asukkaiden lounas on yksi päivän tärkeistä rutiineista. Samalla kun Heidi huolehtii lääkkeiden jakamisesta ja ruokailun sujuvuudesta, Anna-Maija istuu pöydässä ryhmäkodin ruokasalissa. Tänään on tarjolla mummun suosikkeja eli perunaa, lihakastiketta ja tuoretta ruisleipää.
Mainiokoti Meressä on neljä eri ryhmäkotia. Heidi työskentelee pääosin muissa ryhmissä kuin siinä, missä Anna-Maija asuu.
– Mummulle ollaan ihan kuin muillekin asukkaille. Anna-Maija osallistuu ajoittain ryhmäkodin päivittäisiin aktiviteetteihin, kuten bingoon tai musiikkiesityksiin omien voimiensa mukaan,
mutta nauttii eniten rauhallisista päivistä ja omasta rytmistään. Heidin mukaan mummun lempijuttuja ovat värittäminen ja päiväunet, ja hoitajien työhön mummu on ollut tyytyväinen. Puoli yhdeltä Heidi pitää lounastauon, ja sen jälkeen vuorossa on iltapäivän muita tehtäviä. Lääkekärryn valmistelu seuraavaa päivää varten, lääketilaukset, yhteydet apteekkiin ja omaisten kysymykset hoituvat sutjakkaasti. – Täällä on mielestäni hyvä olla töissä ja hyvä olla asukkaana, Heidi summaa.
Kello 15 – työpäivä paketissa
Työpäivän jälkeen Heidi menee Anna-Maijan luokse. On aikaa istua rauhassa, jutella ja muistella menneitä. Sängyn vierellä on koirakalenteri sekä Anna-Maijan hääkuva.
Hoivakotiin muuttaminen oli iso muutos kaikille, mutta koko perhe on ollut helpottunut siitä, että mummu on nyt lähempänä. Erityisen helpottunut on ollut Heidin äiti, ja nyt myös Heidin omat lapset voivat kyläillä mummun luona useammin.
– Oli mummu jo itsekin ehtinyt kysellä, että kuinka hän pääsisi asumaan tänne meille ja mitä se maksaa, Heidi kertoo.
Heidi käy moikkaamassa Anna-Maijaa töiden jälkeen kaksi kertaa viikossa.
Kun Anna-Maija ei enää pärjännyt kotona yksin, hakivat läheiset hänelle omalta hyvinvointialueelta ympärivuorokautisen hoidon RAI-arvioinnin. Hyvinvointialueelta tultiin pian kotiin tekemään palveluntarpeen arviointi,
jonka jälkeen päätös valmistui parin kuukauden sisään. Kun Anna-Maija ja omaiset saivat myönteisen päätöksen hoivan tarpeesta, he saivat itse valita hoivapaikan. Heidin mukaan moni luulee, että yksityinen hoivakoti olisi aina julkista kalliimpi. Näin ei kuitenkaan ole, vaan asuminen Mainiokodeilla maksaa saman verran kuin hyvinvointialueen omassa hoivakodissa.
Heidi koki tärkeäksi olla mukana hoivapaikan hakemisessa ennen kaikkea lapsenlapsena. Samalla hän on kuitenkin oppinut paljon myös ammatillisessa mielessä. – Nyt osaan vielä paremmin kertoa omaisille heitä mietityttävistä asioista sekä konkreettisista jutuista, kuten vaatteiden nimikoinneista, lääkkeistä ja siitä, millaista arki täällä oikeasti on.
Kello 17 – yhteistä muistelua ja kotiin Kyläilyn lopuksi Heidi kampaa mummun hiukset, ja sitten he lukevat yhdessä läpi Kankaanpään Seudun sanomalehden. Heidi kertoo nauraen, että etenkin paikallislehden kuolinilmoitusten lukeminen on heille oma yhteinen rituaali. Yhteiset hetket ovat molemmille tärkeitä. Anna-Maijan mielestä Mainiokotiin muuttamisessa on ollut erityisen mukavaa se, että Heidillä on nyt mahdollisuus vierailla hänen luonaan useammin.
Kirjoittaja: Vilma Flinkman / Duunitori
Kuvaaja: Tomi Glad / Duunitori
Mainiot Olympialaiset
Citius, altius, fortius – nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. Nokialla sijaitsevien Mainiokotien Lähdeniityn ja Arwolan Aatoksen väliset Mainiot Olympialaiset ovat uusi, mutta jokakesäinen perinne.
Perinne sai alkunsa kolme vuotta sitten Arwolan Aatoksen johtajan Anu Tassbergin ideasta, josta oli helppo innostua. Kumpikin yksikönjohtaja on kilpailuhenkinen, joten suostuttelua ei tarvittu. Ensimmäisenä vuonna kisa pidettiin Mainiokoti Arwolan Aatoksessa ja viime kesänä Mainiokoti Lähdeniityssä. Lajit ovat hieman vaihdelleet eri vuosina, mutta lajeina on erilaisia heitto- ja tarkkuuspelejä, joita voi suorittaa myös pyörätuolista käsin. Lajeja on ollut neljästä kuuteen, ja kisan jälkeen on juotu kisakahvit ennen palkintojen jakoa.
Palkintona on kunnian lisäksi kiertopalkintona komea pokaali. Osallistujille on jaettu myös diplomit hyvästä suorituksesta ja tiimihengestä. Tämä on ollut monelle osallistujalle tärkeä arvopaperi, joka on usein laitettu oman huoneen seinälle läheisten nähtäväksi.
Doping on sallittua
Kisa käydään leikkimielellä tosissaan. Dopingin käyttö on sallittu lääkärin määräämien pillerien/suihkeiden muodossa. Asukkaat myös harjoittelevat ennen kisaa fysioterapeutti Alfredo Ruizin tiukan valvonnan alaisena erilaisia heitto- ja tarkkuuslajeja. Kisaa edeltää järjestävässä yksikössä useita palavereita, joissa päätetään lajit ja suunnitellaan kisan kulku. Asukkaat osallistuvat valmisteluihin askartelemalla olympiarenkaita ja muita teemaan sopivia koristeita. Lisäksi asukkaat ovat olleet mukana leipomassa kisaleivonnaisia. Kisoihin matkustavassa yksikössä kisaan valmistaudutaan harjoittelemalla erilaisia lajeja ja puhumalla asukaskokouksissa tulevasta kisasta.
Osallistujien ikähaitari on ollut alle 70-vuotiaasta yli 100vuotiaaseen.
Lajeina on ollut mm. hernepussin pituusheittoa, frisbeegolfia, mölkkyä, lattiatikkaa, asioiden tunnistamista tunnustelemalla ja haistelemalla sekä keilausta.
Asukkailta myös kysytään halukkuudesta osallistua kisaan. Monen asukkaan mielestä vierailulle meno toiseen yksikköön on iso ja odotettu tapahtuma. Osallistujien ikähaitari on ollut alle 70-vuotiaasta yli 100-vuotiaaseen. Viime vuonna osa asukkaista suunnitteli leikkimielellä olympiatatuoinnin ottoa oikeaan olympialaistyyliin.
Olympiatuli käynnistää kisan
Kisa alkaa tervetulopuheella ja olympiatulen sytyttämisellä. Tämän jälkeen on kisan tärkein osa eli itse kisa. Lajei-
nustanut kilpailijoita hyvin. Jokaisen lajin pisteytys suunnitellaan etukäteen lajin erityispiirteet huomioiden. Pistelaskussa otetaan huomioon osallistujien määrä, joten eri yksiköistä voi osallistua vaihteleva määrä kilpailijoita. Kisojen jälkeen pidämme palkinnonjakotilaisuuden heti kahvittelun jälkeen, ennen taksien saapumista. Tiukan kisan jälkeen kahvi onkin maistunut hyvin sekä kisaajille, hoitajille että kannustusjoukkueelle.
Hävinnyt joukkue saa erityistehtävän
Seuraavana päivänä yksiköissä on tarjottu joko kulta- tai hopeamitalikahvit asukkaille. Tilaisuudessa on kerrottu kaikille, kuinka olympialaisissa kävi ja kerrattu tunnelmaa. Samalla olemme kiittäneet kisaajia hyvästä suorituksesta. Olympialaisten sijoitus kerrotaan myös läheisille sekä läheiskirjeessä että läheistenillassa.
Hävinneen yksikön tehtäväksi jää viedä pokaali kisan jälkeen kultasepälle kaiverrettavaksi. Kaiverrukseen merkataan vuosiluku ja voittaneen yksikön nimi. Pokaali pääsee voittajayksikössä parhaalle paikalle, jossa jokainen pääsee sitä ihailemaan. Kisojen välissä on tietysti harjoittelukausi, korkeanpaikan leiri sekä kilpailujen suunnittelu – tervetuloa kisayleisöksi ensi vuonna!
na on ollut mm. hernepussin pituusheittoa, frisbeegolfia, mölkkyä, lattiatikkaa, asioiden tunnistamista tunnustelemalla ja haistelemalla sekä keilausta. Tunnelma kisoissa on ollut hyvä ja yleisö on kan-
Kirjoittajat: Yksikönjohtajat Anu Tassberg ja Marja Seulanto
Mainiokoti Arwolan Aatos ja Mainiokoti Lähdeniitty
Teimme hyvästä paremman –LEAN toi ryhtiä arkeen ja iloa työhön
Meidän yksikössä arki oli jo hyvää – mutta hyvästäkin voi tehdä parempaa. Keväällä toteutetut neljä LEAN-hanketta toivat mukanaan pieniä, mutta merkityksellisiä muutoksia, jotka näkyvät nyt jokaisessa työpäivässä ja asukkaiden arjessa.
Kehittäminen ei aina tarkoita suuria mullistuksia. Meidän yksikössämme LEAN auttoi tunnistamaan arjen pullonkaulat ja löytämään niihin toimivat ratkaisut. Keväällä käynnistetyt kehittämishankkeet toivat selkeyttä, sujuvuutta ja iloa arkeen. Muutokset syntyivät yhdessä tekemällä, henkilöstön ja asukkaiden tarpeet edellä. Nyt arki soljuu paremmin: tiedonkulku on mutkattomampaa, työtaakka jakautuu tasaisemmin ja yhteishenki on vahvistunut. Muutoksilla on ollut vaikutusta myös asiakkaiden kokemukseen – kun taustatyö toimii, palvelusta huokuu laatu.
Kehittämisen ydin löytyi arjesta
LEAN-hankkeen lähtökohtana oli tarkastella arkea sellaisena kuin se on – ja tunnistaa
kohdat, joissa työn sujuvuus takkusi. Kehittäminen ei ollut irrallinen projekti, vaan jokaisen työpäivää koskettava muutos. Neljä kehittämistiimiä tarttui kukin omiin teemoihinsa: työtehtävien jakamiseen ja palaverikäytäntöihin, pyykkihuoltoon ja kaappien täyttöön, tiedonkulkuun sekä suihkutusrytmeihin ja vuorovastaavien vastuisiin.
Kehittämistä vietiin eteenpäin tiimitapaamisissa ja Teams-keskusteluissa. Jokaisella tiimillä oli oma vetäjänsä, ja työ eteni, vaikka kaikkien aikataulut eivät aina kohdanneet. Tärkeintä oli jatkuva liike kohti parempaa arkea.
Pieni muutos, suuri vaikutus
Yksi hyvä esimerkki muutoksista liittyy pyykkihuoltoon.
Nyt arkemme on sujuvampaa, työnjako selkeämpää ja asukkaiden palvelu entistä laadukkaampaa.
Aiemmin iltavuoro sai usein eteensä kasan kaappeihin viemättömiä pyykkejä ja kiireisen päivän päätteeksi ylimääräinen työ aiheutti turhaa kuormaa. LEANin myötä pyykkihuollolle luotiin selkeä rytmi ja vastuu jaettiin tasaisemmin eri vuorojen kesken. Nyt kaapit täyttyvät ajallaan, eikä työ kasaannu kenellekään yksin.
Samalla tavalla pienet muutokset myös tiedonkulussa ja työnjaossa ovat helpottaneet arkea. Kun vuoronvaihdot on vakioitu ja palaverikäytännöt selkiytetty, tieto kulkee sujuvasti ja jokainen tietää, mitä seuraavaksi tehdään.
LEAN toi systemaattisuutta kehittämiseen
Yksikössä on aina panostettu laatuun, mutta LEANin myötä kehittäminen sai selkeämmän rakenteen. Aiemmin muutok-
sia tehtiin usein vasta, kun tarve oli akuutti. Nyt kehittäminen perustuu havaintoihin, mittareihin ja ennakoivaan otteeseen.
LEAN on yksittäisen projektin sijasta ennemminkin pikku hiljaa vakiintuva ajattelutapa, joka jatkuu arjessa. Kehitystyötä tekevät juuri ne ihmiset, jotka työtä tekevät – ja se on ollut merkittävä muutos myös johtamisen näkökulmasta.
Vinkit muille yksiköille
1. Aloittakaa pienestä. Kehittäkää yhtä asiaa kerrallaan – vaikutus on helpommin tunnistettavissa.
2. Tehkää yhdessä. Kaikkien näkemys synnyttää parasta kokonaisymmärrystä arjen todellisuudesta.
3. Vakioikaa perusasiat. Se luo selkeyttä ja rauhaa arkeen.
4. Pitäkää kehittäminen osana arkea. LEAN kannattaa ottaa osaksi päivittäistä työtä.
Kirjoittaja: Anton Paavola Tiimivastaava, Mainiokoti Lehtisaari
5. Hyödyntäkää moniammatillista yhteistyötä. Eri osaajien panos rikastuttaa kehitystä.
Kokenut ja motivoitunut tiimi kantaa vastuun laadukkaasta ja sujuvasta palvelusta
Pienilläkin muutoksilla saatiin aikaan merkittäviä säästöjä.
Mainiokoti Saimaa –Pyykkivallankumous
Mainiokoti Saimaassa on mietitty koko pyykkiprosessi uusiksi ja laskettu myös säästyvät sähkön ja vedenkulutukset uusiksi.
Aihe pyykkivallankumouksesta syntyi kehityskeskusteluista. Arjen haasteena oli usein loputon asukkaiden vaatteiden pyykkivuori, joka vaati jatkuvaa huomiota. Kaikissa työvuoroissa työntekijän työajasta iso osa kului pyykinpesuun, yövuorossa eniten. Yövuorossa voi pestä pyykkiä jos asukastyöltä kerkeää.
Aihe koettiin yksikössä tärkeänä
Henkilökunnan havaintojen mukaan päivisin pesukoneet pyörivät vajaalla täytöllä, ja ne ovat käytössä koko työpäivän ajan. Jatkuva tarkastuskäynti pyykkihuoneessa vie aikaa muilta tärkeiltä tehtäviltä. Jokainen pisara
ja kilowattitunti on arvokas; säästämällä vettä ja sähköä, säästetään ympäristöä ja tulevaisuutta.
Hankkeen toteutus käytännössä
Tuunaa työpäiväsi -ryhmän Pyykkivallankumous käytiin ensin läpi ohjausryhmässä ja vietiin tiimeihin, joista asia lähti kunnolla liikkeelle. Siistijä teki lajittelu- ja pyykinpesuohjeet, yksikönjohtaja hankki pyykkikorit ja vaatekoukut pyyhkeille asukashuoneisiin sekä pyykkipussit pikkupyykeille. Tiimit tekivät asukkaille pyykkipäivät sekä lakanoiden vaihtopäivät viikko-ohjelmaan. Työvuoron tehtävät muokattiin ja lisättiin pyykkivastuuhenkilö. Nyt vaatteiden tarkistus tehdään päivittäin ja asukkaita osallistetaan mahdollisimman paljon toimintaan.
Paljon hyötyjä
• Meluhaitta vähenee kun pyykinpesulta on yörauha.
Samalla hyvinvointi parantuu.
• Kustannukset pienentyvät. Vähempi pyykkäys vähentää energiankulutusta ja vedenkäyttöä ja tulee taloudellisesti kestävämmäksi
• Viikoittainen työajan säästö. Yksikön laskelman mukaan säästö on 480 min/ vrk (8 h), säästö on 3360 min/vko (56 h)
• Henkilöstön työtaakka kevenee, kun viikon ohjelmaan on koottu selkeät pyykkipäivät. Lisäksi lajittelukäytännöt vähentävät päällekkäistä työtä vapauttaen aikaa muihin tärkeisiin tehtäviin
• Välillisestä työstä tulee välitöntä työtä, kun asukkaiden kanssa tehtävä toiminta lisääntyy ja kotityötä tehdään yhdessä
• Läheisten ääni tulee toimintamallissa parem-
min kuulluksi. Tämä palaute on noussut laatukyselyi den kautta esiin.
Idean takana ovat Susanna Miettinen, Petra Viitala ja Taina Tynkkynen. Idean jalostajina ja toteuttajina toimi koko työyhteisö yhdessä.
Tekoäly pyykkipiikana
Tekoäly osoittautui hyväksi työkaluksi, kun etsittiin uusia toimintatapoja ja säästöjä pyykinpesuprosessiin. Sen avulla pystyttiin laskemaan kustannuksia ja vertailemaan eri toimintatapojen vaikutuksia.
Tekoäly auttoi tunnistamaan kohdat, missä pienilläkin muutoksilla saatiin aikaan merkittäviä säästöjä. Tekoälyn avulla laskettiin pesuprosessiin kuluva työaika sekä pyykinpesukoneen ja kuivausrummun sähkönja vedenkulutus. Tekoälyä hyödynnettiin myös pyykinpesuohjeistuksen laatimiseen. Lisäksi hahmotettiin pesuprosessin hyötyjä asukkaiden,
työntekijöiden, läheisten ja organisaation näkökulmista. Tekoälyyn tutustuminen ei vaadi suurta kynnystä ja pienillä kokeiluilla voi saada aikaan isoja oivalluksia.
Tekoälyä voi hyödyntää työn tukena esimerkiksi poikkeaminen käsittelyssä, ohjeistusten laatimisessa, tekstien parantamisessa ja selkeyttämisessä, ideoiden etsimisessä, uusien näkökulmien löytämisessä, ohjeiden ja tiedon hakemisessa, kokousmuistioiden laatimisessa ja kustannusten laskemisessa.
Tekoälyn käyttö on lähtenyt liikkeelle innosta helpottaa ja parantaa työskentelyä. Oppia käyttöön on saatu koulutuksesta, mutta parhaana ja kannustettavana tapana pidetään tekoälyn käyttöönottoa arjessa. Luvassa voi olla paljon hyötyä ja helpotusta päivittäisiin tehtäviin.
Kirjoittaja: Taina Malkki Yksikönjohtaja, Mainiokoti Saimaa
Haluan olla positiivinen esimerkki siitä, että ikä ei ole este millekään.
Pirkko Mannola –valovoimainen kestotähti
Maanantai on Pirkko Mannolan kuntosalipäivä. Ennen salille lähtöä hän ehtii kuitenkin tehdä aamujumpan, touhuta kotinsa kauniissa puutarhassa ja antaa lehtihaastattelun. Vaikka päivä on sateisen harmaa, Mannolasta huokuva ilo, valo ja energia tuntuu tarttuvan kaikkiin hänen ympärillään.
Pirkko Mannola on hurmannut yleisöjä jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 1958 Miss Suomeksi kruunattu Mannola on monipuolinen viihdetaiteilija, joka on vaikuttanut niin kotimaassa kuin kansainvälisillä areenoilla. Mannola tunnetaan lahjakkuutensa lisäksi terveellisistä ja aktiivisista elintavoistaan, ja hän onkin toiminut hyvinvoinnin ja liikunnan puolestapuhujana, muun muassa Kunnossa kaiken ikää -kampanjan keulakuvana. – Haluan olla positiivinen esimerkki siitä, että ikä ei ole este millekään. Jos sinulla
ei ole liikuntarajoitetta tai sairautta, pystyt tekemään todella paljon oman terveyden ja kunnon eteen, Mannola sanoo.
Liikunta elämäntapana
Kuntosalilla käymisen 87-vuotias Mannola kertoo aloittaneensa vasta viime aikoina. Kotoakin löytyy pieni kuntosali. Mannolan puoliso Göran Stubb polkee kuntopyörää joka aamu, ja aamujumpan tekeminen kotona on pariskunnan yhteinen tapa. Intohimolajikseen Mannola mainitsee joogan, johon hän tutustui laulunopettajansa, joogan Suomeen tuoneen oopperalaulaja Ture Aran kautta. Nykyään Mannola käy joogaamassa espoolaisessa joogastudiossa, jonka iäkkäin asiakas hän arvioi olevansa. Mannola suosittelee jokaista liikkumaan itselleen sopivalla tavalla.
– Tee vaikka ihan vähän, kunhan teet jotain, hän sanoo. Liikkuvuus ja kehonhallinta ovat aina olleet iso osa Mannolan elämää. Hän muistelee, miten seisoi joskus päällään teatterin takahuoneessa ennen näytöksiä.
– Vuorosanat menevät siten paremmin päähän, hän nauraa.
Spagaattiin Mannola taipuu edelleen.
– Göran väittää, että käytän sitä keinona viedä huomio siitä, jos laulu on mennyt vähän huonosti. Kun heitän spagaatin, ihmiset eivät muista enää muuta, mutta sen ehdottomasti muistavat, hän vitsailee.
Kirkkaimpien tähtien joukossa
Mannolan ura esiintyvänä taiteilijana on ollut aktiivinen ja monipuolinen – ja kestävyyttä sekä hyvää kehonhallintaa vaativan työnkin vuoksi on pitänyt pysyä hyvässä kunnossa.
Musikaalit ovat olleet Mannolan uran fyysisimpiä haasteita. Hän mainitsee erityisesti Åbo Svenska Teaterin Hello Dolly -musikaalin sekä vuoden steppausharjoittelun vaatineen Helsingin Intimiteatterin Tytöt tyrskyissä Hän muistaa edelleen musikaalia varten harjoittelemansa marssi- ja valssistepin ja innostuu tanssimaan omassa keittiössään. Askeleet sujuvat vieläkin kuin vettä vain.
Mannolalle on jäänyt vahvasti mieleen myös Intimiteatterin Irma la Douce -musikaali, jonka tanssit olivat niin fyysisiä, että näyttelijöiden hengästymisen vuoksi laulut päätettiin soittaa nauhalta. Yhdessä esityksessä nauha menikin yllättäen poikki.
– Se oli kauhea tilanne, kun yleisö tajusi, että emme laulakaan suorana. Musikaalissa mukana ollut Seppo Kolehmainen meni yleisön eteen kertomaan savolaisia vitsejä siksi aikaa, että saimme nauhan kuntoon. Monet ihmiset ovat tulleet sanomaan myöhemmin, että he olivat paikalla silloin, kun nauha katkesi, Mannola nauraa. Musikaalien lisäksi monilahjakas Mannola on esiintynyt lukuisissa muissa näytelmissä ja elokuvissa sekä luonut uraa laulajana.
– Tarinani on kuin Liisan ihmemaassa, hän kuvailee. Hän tuntee olevansa etuoikeutettu, koska on saanut kokea elämänsä aikana niin monenlaista ja tehdä töitä suurten nimien, kuten Tauno Palon, Ansa Ikosen, Esko Salmisen, Vieno Kekkosen ja Lasse Pöystin kanssa – ja Mannola on ansainnut paik-
kansa tähtien joukossa. Kansainvälinen läpimurto
Laulamisen Mannola kertoo aloittaneensa jo nuorena. – Lauloin jo koulussa. Muuten olinkin koulussa huono, ainoat hyvät numeroni olivat laulussa ja voimistelussa, hän sanoo. Mannola voitti kouluaikanaan kaksi kauppaloiden välistä henkistä laulukilpailua. Opettajien huomattua Mannolan lahjakkuuden he alkoivat kannustaa tätä laulamaan enemmän. Myöhemmin, kun Miss Suomi -kilpailussa, jonka Mannola voitti, kysyttiin harrastuksia, tämä kertoi laulaneensa jonkun verran. – Iskelmälaulu-ura sai alkunsa oikeastaan siitä, Mannola sanoo.
1960-luvun alussa Mannola matkusti Berliinin elokuvajuhlille edustamaan Suomea tähdittämänsä Kaks’ tavallista Lahtista -elokuvan kanssa. – Joku keksi laittaa minut laulamaan ison orkesterin säestämänä 25 000 ihmisen eteen. Lauloin siellä Dianan ja jännitti niin, etten tiedä, miten siitä selvisin. Todistettavasti olin kuitenkin paikalla, koska
seisoin valokuvissa Cary Grantin vieressä, Mannola muistelee jännittävää hetkeä. Elokuvafestivaalin yleisön joukossa ollut kykyjenetsijä tuli tilaisuuden jälkeen esittäytymään Mannolalle ja kutsui hänet kuuluisan kapellimestari Werner Müllerin studiolle koelauluun. Hyvin menneen koe-esiintymisen seurauksena Mannolalle tarjottiin levytyssopimusta, joka käynnisti hänen kansainvälisen uransa. Hän esiintyi saksalaisten suuhun paremmin taipuvalla taiteilijanimellä Pirko Manola ja keikkaili seuraavina vuosina ahkerasti ympäri Länsi-Saksaa muun muassa Kurt Edelhagenin ja Hugo Strasserin orkestereiden kanssa. Mannola osallistui myös paikallisiin euroviisukarsintoihin duettona Wyn Hoopin kanssa kahdella kappaleella. He sijoittuivat karsinnoissa neljänneksi.
Pirkko Mannolan Saksassa edustama levymerkki oli hänen Suomen levy-yhtiönsä kilpailija, minkä vuoksi saksankielisiä levyjä ei julkaistu koskaan Suomessa. Niistä on kuitenkin tehty suomenkielisiä käännöksiä.
– Toin esimerkiksi Saksassa paljon soitetun Bam-SchiBamin taustanauhat Suomeen, ja se levytettiin täällä nimellä Maailman paras levy, Mannola kertoo.
Vivahteikas ura viihteen huipulla
Maailmanvalloitus ei jäänyt Suomeen ja Saksaan, vaan Göteborgin Lisebergsteaternissa 303 kertaa esitetty Tyttö sopassa, jonka päärooliin Mannola kutsuttiin, oli jättimenestys ja vieraili myös kuukauden ajan Oslossa. Esitys tuotiin lopulta Suomeenkin, jossa Mannola näytteli sen Turun ruotsalaisessa teatterissa Leif Wagerin kanssa silloisen puolisonsa Åke Lindmanin ohjauksessa, ja sitten Intimiteatterissa vastanäyttelijänään Tommi Rinne. Kaiken kaikkiaan näytelmää esitettiin Mannolan tähdittämänä yli 600 kertaa.
– Se oli hauska komedia, ihmiset nauroivat aina katketakseen. Näytelmä oli myös hyvin fyysinen, yhdessä esityksessä mursin kylkiluuni lyötyäni sen kaiteeseen hyppimiskohtauksessa, Mannola kertoo.
Tyttö sopassa -näytelmän huikea menestys on vain yksi esimerkki Pirkko Mannolan poikkeuksellisen monipuolisesta urasta. Hän on esiintynyt yli 30 elokuvassa, lukuisissa teatteriprodukti-
oissa ja levyttänyt kymmeniä kappaleita, jotka ovat jättäneet jälkensä suomalaiseen kulttuuriin.
Taiteen voima kantaa läpi elämän
Tähden valovoima ei ole vuosien myötä vähentynyt, ja Mannola jatkaa edelleen hyvinvoinnin edistämistä jakamalla positiivista energiaa ja tarinoita vaiherikkaasta elämästään.
– Käymme haitaristi Pekka Pentikäisen kanssa puhumassa ja esiintymässä senioreille.
Kerron hauskoja juttuja omasta elämästä ja laulan Pekan säestyksellä vanhoja iskelmiä. Jos huomaan, että yleisö on ollut paikoillaan liian pitkään, vedän vähän jotain jumppaa, Mannola kertoo. Mannolan mielestä musiikilla on valtava merkitys ikäihmisten hyvinvoinnille.
Hän kertoo eräästä esiintymisestään hoivakodissa, jossa muistisairas asukas ei ollut hoitajien mukaan puhunut pitkään aikaan. Mannolan alettua laulaa Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, vanhuksen huulet olivat alkaneet liikkua sanojen mukaan.
– Niin valtava terapeuttinen vaikutus musiikilla on. Se palauttaa muistisairaalle jotain tärkeää, Mannola sanoo.
Hän muistuttaa, että fyysi-
Musiikilla on valtava terapeuttinen vaikutus, se palauttaa muistisairaalle jotain tärkeää.
sen kunnon ylläpidon lisäksi myös henkisestä hyvinvoinnista on tärkeää huolehtia, ja taide voi toimia tässä vahvistavana voimana. – Kaikki taide antaa paitsi energiaa, myös paljon mietittävää ja ajateltavaa. Jos käyt vaikka katsomassa teatteriesityksen, se nostaa sinut pitkäksi aikaa ihan uudelle levelille. Sellaisia elämyksiä ei muualta saa, Mannola kuvaa.
Vaikka Mannolalla on ollut jo vuosikymmenten ajan
merkittävä rooli näiden taideelämysten luojana, asioiden nopea kulku on päässyt elämän varrella monesti yllättämään hänet. Ensimmäiseen teatteripäärooliinsa hänet pyydettiin ilman koe-esiintymistä, iskelmästudioon ilman koelauluja, ja ensimmäisen elokuvansa kuvauspaikalle hän päätyi suoraan Toivo Särkän soitettua ja pyydettyä Mannolaa mukaan.
– En koskaan hakeutunut mihinkään, vaan minua pyydettiin. Kaikki tapahtui aina niin nopeasti, hän sanoo. Puoliso Göran Stubb kuitenkin muistuttaa, että kaikki ei ole tapahtunut aivan yhtä nopeasti – heidän yhteinen tarinansa sai alkunsa vasta yli puoli vuosisataa ensimmäisen treffikutsun jälkeen.
– Minä pyysin Pirkkoa ulos ensimmäisen kerran jo 60
vuotta sitten, ja silloin hän vastasi, että täytyy fundeerata vähän, Stubb kertoo. – 60 vuotta myöhemmin vastasin, että voisin minä lähteä, Mannola nauraa.
Kirjoittaja: Mari Neuvonen
Kuvat: Siiri Niemi
Mehiläisen sosiaalipalveluiden markkinointitiimistä Siiri ja Miika vierailivat Pirkko Mannolan ja Göran Stubbin luona.
Tanssien tulee arjestakin juhlaa
Mainioiden askelten iltapäivä ja Mainiot Onnen Tanssit toivat iloa ja liikettä Satakuntaan.
Raumalaisen Mainiokoti Jussoilan Uljas-salissa vietettiin lämminhenkinen ja iloinen tapahtuma toukokuussa, kun ensimmäinen Mainioiden askelten iltapäivä kokosi yhteen tanssin ja iskelmämusiikin ystäviä viettämään iltapäivää hyvän mielen ja yhdessäolon merkeissä.
Kaikille avoimen ja maksuttoman tapahtuman ytimessä oli yhdessä vietetty aika, tanssin riemu sekä mielekkään liikunnan edistäminen – lempeästi mutta iloisesti. Eurasta oli järjestetty iltapäivään ilmainen bussikuljetus Raumalle. Tapahtumassa osallistujat pääsivät mukaan Mainiokotien tuotepakettien arvontaan, ja kaikille tarjottiin kahvia sekä herkullisia voisilmäpullia.
Tunnelmaa nostattamassa oli laulaja Rami Rafael, jonka sävelet saivat jalan vipattamaan heti ensitahdeista alkaen. Lisäksi tanssiseura Sekahaun tanssinopettaja Jenni Porkola opetti osallistujille muun muassa fuskun ja foxin askelia. Myös ensikertalaiset pääsivät helposti mukaan kannustavaan ja rentoon tunnelmaan.
Intoa ja lämpöä yhteistuumin
– Halusimme järjestää tapahtuman, joka tuottaa iloa ja tuo ihmisiä yhteen tanssin ja musiikin kautta. Tanssi on sosiaalista ja yhteisöllistä liikuntaa sekä monella tasolla hyvinvointia vahvistavaa.
Mainioiden askelten iltapäivän järjestivät yhteistyössä Mainiokodit Kultarusko, Jussoila ja Meri. Tapahtuma oli osa yksiköiden yhteistä tavoitetta lisätä ikäihmisten hyvinvointia ja osallisuutta paikallisesti
sekä saada näkyvyyttä Mainiokodeille Satakunnassa.
Uljas-salin parketilla nähtiin hymyileviä kasvoja, innostuneita askelia ja lämpimiä kohtaamisia – juuri sellaista, mitä tapahtumalla haluttiinkin synnyttää.
– Tällaisia tapahtumia tarvitaan ehdottomasti lisää. Tanssin jälkeen olo on keveä sekä kehossa että mielessä.
Päivätanssit Porissa
Porin yksiköt Mainiokoti Akseli ja Luoto järjestivät toukokuussa lämminhenkisen ja riemukkaan
Mainiot Onnen Tanssit –tapahtuman, joka keräsi paikalle suuren joukon innokkaita tanssijoita. Päivätanssit tarjosivat osallistujille mahdollisuuden nauttia musiikista, liikkeestä ja yhdessäolosta, ja tunnelma oli täynnä iloa ja kesäistä kepeyttä. Tanssien lomassa käytiin myös merkityksellisiä keskusteluja ikääntyneiden hoivasta ja sen tulevaisuudesta. Osallistujat pohtivat, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ympärivuorokautisen hoivan saralla, ja toivat esiin toiveensa vastaavanlaisten tapahtumien järjestämisestä myös jatkossa. Keskustelut olivat antoisia ja herättivät ajatuksia ikääntyneiden
hyvinvoinnin edistämisestä. Tunnelman nostattajina toimivat tanssinopettaja sekä Mainiokodeilla tutuksi tullut Tähtikellarin karaoketiimi, jotka veivät osallistujat kesäisiin tunnelmiin. Musiikki ja tanssi loivat tapahtumaan iloisen ja yhteisöllisen ilmapiirin, joka jätti osallistujille lämpimiä muistoja.
Rami Rafaelin sävelet saivat jalan vipattamaan heti ensitahdeista alkaen.
Vaikka keskusteluissa nousi esiin huoli ikääntyneiden asemasta tämän päivän yhteiskunnassa, iltapäivä oli täynnä aurinkoa, riemua ja lämminhenkistä yhdessäoloa. Tapahtuma oli onnistunut osoitus siitä, kuinka tärkeää on tarjota ikäihmisille mahdollisuuksia aktiiviseen ja sosiaaliseen elämään.
Kirjoittajat: Yksikönjohtajat
Piia Niinimäki-Mikkonen, Mainiokoti Kultarusko
Jenni Pohjonen, Mainiokoti Meri
Marika Uusitalo, Mainiokoti Jussoila
Tatjana Mäkelä, Mainiokoti Luoto
Minttu Kuokkanen, Mainiokoti Akseli
Tekijät tutuksi
Okko
Juvonen
Omahoitaja
1. Mikä on työnkuvasi?
Toimin lähihoitajana ympärivuorokautisessa ikäihmisten palvelutalossa Mainiokoti Kuurassa Siilinjärvellä.
2. Mikä on parasta omahoitajuudessa? Syvempi tutustuminen omahoidettaviin sekä parempi tutustuminen läheisiin. Monet asukkaat tunnistavat omahoitajansa ja sekin tuntuu mukavalta. Omahoitajana olen paremmin perillä juuri omahoidettavan mieltymyksistä, henkilökohtaisista toiveista ja inhokkiasioista.
Marja
Törmi
Omahoitaja
1. Mikä on työnkuvasi?
Vastaan asukkaan kokonaisvaltaisesta hoidosta. Huolehdin perushoidosta, lääkehoidosta, terveydentilasta, ravinnosta ja asukkaan viihtyvyydestä. Opastan, autan ja ohjaan päivittäisissä toimissa. Lisäksi olen yhteydessä läheisiin säännöllisesti ja aina myös tarvittaessa.
2. Mikä on parasta omahoitajuudessa?
Tiivis yhteistyö asukkaan, työyhteisön ja läheisten kanssa.
3. Mitä omahoitajuus merkitsee sinulle?
Luottamuksellisen ja lämpimän suhteen luominen läheisiin ja asukkaaseen. Suhteen synnyttyä on helppo tehdä töitä omalla persoonalla.
4. Miten viestit työkavereille omahoidettavien asukkaiden mieltymykset, tottumukset ja elämänhistorian?
Asukkaalle laaditaan henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Suunnitelmaa tehdessä kuuntelemme läheisiä ja huomioimme asukkaan historian. Hoitosuunnitelmassa tulee näkyä asukkaan elämänkaari, mieltymykset ja toiveet. Arvioimme asukkaan vointia vähintään vuosittain RAI-arvioinnin avulla, ja päivitämme hoitosuunnitelmaa tarvittaessa. Tärkeää on myös hyvä työyhteisö, joka puhaltaa yhteen hiileen.
3. Mitä omahoitajuus merkitsee sinulle?
Se on luottamusta, vastuuta asukkaan asioiden hoitamisesta, yhteistyötä.
4. Miten viestit työkavereille omahoidettavien asukkaiden mieltymykset, tottumukset ja elämänhistorian?
Asukkaan ja läheisten kanssa täytetään elämänpuu asukkaan saavuttua. Elämänpuussa selvitetään asukkaan henkilökohtaisista asioista ja eletystä elämästä. Lisäksi kerron ja keskustelen työkavereiden kanssa oman asukkaan asioista säännöllisesti.
5. Millaista on mielestäni hyvä yhteistyö läheisten kanssa?
Hyvä yhteistyö on molemminpuoleista avoimuutta ja rehellisyyttä. Ymmärrystä myös tarvitaan molemmin puolin.
6. Mitä teet työsi vastapainona?
Käyn kuntosalilla, kalastan ja tapaan ystäviä.
Bonus, tätä et vielä tiennyt minusta: Olen kofeiiniaddikti.
Hyvä yhteistyö on molemminpuoleista avoimuutta ja rehellisyyttä. Ymmärrystä myös tarvitaan molemmin puolin.
5. Millaista on mielestäni hyvä yhteistyö läheisten kanssa?
Avoin ja luottamuksellinen yhteistyö läheisten kanssa on tärkeää. Yhdessä teemme asukasta koskevia päätöksiä, kuunnellen ja tukien toisiamme.
6. Mitä teet työsi vastapainona?
Vapaa-aikana hoidan kasveja ja teen käsitöitä.
Avoin ja luottamuksellinen yhteistyö läheisten kanssa on tärkeää. Yhdessä teemme asukasta koskevia päätöksiä, kuunnellen ja tukien toisiamme.
Bonus, tätä et vielä tiennyt minusta Tarvittaessa voin tarttua myös vasaraan, moottorisahaan tai raivaussahaan. Kaikki käsillä tekeminen kiinnostaa.
Yhteistyö Marjan kanssa on sujunut mielestäni hyvin, tulin heti tutuksi hänen kanssaan. Käyn viikoittain Seutulassa ja jutellaan yhdessä kaikenlaisista asioista, myös läheiseeni liittyvät asiat.
Saan hyvin tietoa omahoitajalta siitä, missä mennään. Marjasta ensimmäisenä tulee mieleen positiivisuus. Hän on huumorintajuinen, mukava, asiallinen ja ammatillinen. Marja on hyvin lähestyttävä ihminen.
Läheinen Pirjo Pasma:
Hoivakriisi, kiire, laiminlyönnit, jonot, ikärakenne, resurssivaje. Tuntuuko, että hoivan nykytilasta ja etenkin tulevaisuudesta keskustellaan julkisuudessa usein kielteiseen, liioittelevan ikävään ja joskus jopa toivottomaan sävyyn?
Ikääntyvään väestörakenteeseen sopeutuminen on tarpeeksi suuri haaste ilman sitäkin, että osa väestöstä menettää luottamuksensa yhteiskunnan kykyyn sopeutua suuriin haasteisiin. Sopeutumista ei helpota se, että ihmiset pelkäävät jäävänsä vaille palveluita. Tai se, että he menettävät toivonsa saada elää omannäköistä, turvallisesta ja hyvää arkea.
Oikea palvelu oikeaan aikaan
THL:n viime syksynä julkaiseman seurantatutkimuksen mukaan iäkkäät ovat varsin tyytyväisiä saamiinsa vanhuspalveluihin, ja useat vanhuspalveluyksiköt saavat hyviä asiakasarvioita. Viimeisen kahden vuoden aikana osa arvioista on kuitenkin muuttunut kielteisemmäksi kotihoidossa. Kotona asuu paljon ikäihmisiä, jotka ovat saaneet päätöksen hoivakotipaikasta, mutta joutuvat odottamaan sinne pääsyä.
Halin uusimman selvityksen mukaan hoivapaikkaa odotti vuoden 2024 lopussa noin 2200 ikäihmistä, joista suurin osa kotonaan niin, että kotihoito vieraili vähintään 3 kertaa vuorokaudessa. Kotihoidon puolesta on todettava, ettei paraskaan kotihoito voi saada kiitettävää arvosanaa, jos se ei enää ole oikea palvelu ihmiselle.
Laki on ihmisen puolella
Hyvää kannattaa joskus odottaa, mutta läheskään aina ei tarvitsisi. Ikääntyneen tulee saada hyvinvointialueelta päätös hoivapaikasta ilman
Toteutetaan tyytyväisyyttä 3
tarpeetonta viivettä, ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on ilmennyt ja tuotu alueen tietoon. Jonot voitaisiin lähes kokonaisuudessaan purkaa, jos hyvinvointialueet nykyistä herkemmin ostaisivat palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Osa jonoista selittyy sillä, että ihminen odottaa paikkaa tietystä toivomastaan yksiköstä tai toivomaltaan alueelta. Tällaiset tilanteet lainsäädäntö tunnistaa sallittuina odotusaikojen ylittymisinä, kunhan vaihtoehdot on
käyty asiakkaan tai hänen läheisensä kanssa läpi. Mutta ihmisten odotuttaminen puhtaasti säästösyistä tai siksi, että suositaan hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa, on lainvastaista.
Kuinka moni ikäihminen tai hänen läheisensä tietää, että heillä on mahdollisuus ja lakisääteinen oikeus toivoa paikkaa haluamastaan hoivakodista? Ja oikeus siihen, että tätä toivetta kunnioitetaan, kunhan se on ihmisen itsensä edun mu-
Kuinka moni ikäihminen tietää lakisääteisestä oikeudestaan toivoa paikkaa haluamastaan hoivakodista?
Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus. Mainiokodit -yritystunnuksen
kaista? Kielteinen puhe palveluiden saatavuudesta voi johtaa siihen, että tyydymme vähempään kuin kuuluisi, vaikka yhteiskunta pystyisi parempaan heti tänään.
Laura Lindeberg Hyvinvointiala Hali:n sosiaalipalvelujohtaja Olipa kerran
Olipa kerran Mainiokoti, lämmin ja kodikas paikka, jossa asui monenlaisia ihmisiä. Jokaisella oli oma tarinansa, omat muistonsa ja toiveensa. Mainiokodissa asukkaat viettivät arkeaan yhdessä henkilökunnan kanssa.
Eräänä päivänä Mainiokodin väki kokoontui yhteen pohtimaan, mikä tekee elämästä hyvää ja merkityksellistä. He päättivät kysyä jokaiselta työntekijältä heidän näkemystään.
Vastauksia tuli paljon. Joku sanoi: ”Hoida ja kohtaa toinen niin kuin toivoisit itsesi hoidettavan ja kohdattavan.” Toinen kertoi, että tärkeintä on mahdollisuus tehdä omia valintoja arjessa. Kolmas muistutti, että jokaisella pitää olla oma paikka, jossa saa olla rauhassa ja määrätä omista asioistaan.
Henkilökunta huomasi, että turvallisuus, yhteisöllisyys ja kodikkuus kulkevat käsi kädessä. ”Turvallisuus tarkoittaa tiloja, luottamusta henkilökuntaan ja turvallista omanlaista elämää,” sanoi yksi. ”Jokainen mukaan, niin on kaikkien mainio olla,” totesi toinen.
Näistä ajatuksista Mainiokodin väki rakensi uuden perustehtävän: jokaisella asukkaalla on oikeus elää omannäköistä ja arvokasta elämää. Mainiokodissa jokainen saa olla oma itsensä, tehdä omia valintoja, tuntea olonsa turvalliseksi ja kuulua yhteisöön. Kodin tunnelma syntyy rakkaista tavaroista, ystävällisistä sanoista, maukkaista aterioista ja yhdessä vietetystä ajasta.
Mainiokodeissa omannäköinen ja arvokas elämä tarkoittaa sitä, että jokainen saa elää omannäköistä elämää turvallisesti, yhteisöllisesti ja arvostettuna – juuri sellaisena kuin on.
Kirjoittaja: Anna Ojala, Laatupäällikkö
Yhteystiedot:
Yksikönjohtajien sähköpostiosoitteet ovat muodossa: etunimi.sukunimi@mainiokodit.fi
Mainiokoti Ahvenisto
Sammontie 3, 13500 Hämeenlinna
Minna Mäntylä 040 514 0683
Mainiokoti Aino ja Antti
Asolantie 14B, 01400 Vantaa
Elina Karvonen 040 809 3639
Mainiokoti Ainola
Nahkatehtaankatu 1, 90130 Oulu
Tuija Taipale 050 472 6797
Mainiokoti Akseli
Ojantie 11, 28130 Pori
Minttu Kuokkanen 040 130 6545
Mainiokoti Andante
Kattilatanhua 6, 02330 Espoo Annika Torri 040 624 1974
Mainiokoti Anna ja Aatu
Putikontie 9, 58550 Putikko (Savonlinna) Leila Lybeck 040 636 1773
Mainiokoti Arwola
Asemantie 21, 37800 Akaa Riitta Laaksonen 040 538 9761
Mainiokoti Arwolan Aatos
Keskisentie 31, 37120 Nokia Anu Tassberg 040 829 6228
Mainiokoti Atzalea
Vanha Kaarelantie 26, 01610 Vantaa Jutta Perä 040 670 9846
Mainiokoti Aurora
Capsiankatu 3, 20320 Turku Sanni Heino 050 590 8396
Mainiokoti Cajanus
Cajanuksentie 5A, 90440 Kempele
Jenna Yläoutinen 044 051 7522
Mainiokoti Capella Capellan puistotie 7, 00540 Helsinki Lotta Cederlöf 040 687 4829
Mainiokoti Elli
Häkkilinnuntie 1, 80330 Joensuu
Minna Kolehmainen 040 544 7891
Mainiokoti Elämäntalo
Laaksonpohjantie 4, 02730 Espoo Sanna Kanto 050 356 0022
Mainiokoti Emilia ja Arvid
Helsingiuksentie 54 B, 08700 Lohja
Sanna Sisto 050 592 2301
Mainiokoti Harju
Nummenjuohu 1, 03100 Nummela
Kirsi Sieppi 040 188 3438
Mainiokoti Havukoto
Laurintie 3, 04600 Mäntsälä
Alexandra Laine 050 553 5302
Mainiokoti Helmiina
Satamakatu 11, 74100 Iisalmi
Eeva-Riitta Karhunen 040 136 1225
Mainiokoti Hermanni
Tuulensuuntori 1, 00580 Helsinki Päivi Anttila-Apajalahti 040 831 2827
Mainiokoti Hertta Vehnäpellontie 6, 01900 Nurmijärvi
Heli Ronkanen 050 309 2766
Mainiokoti Herttua
Linnanrakentajantie 2, 00880 Helsinki Jocke Vainikainen 040 623 8265
Mainiokoti Hoivakartano
Kirkkotie 10-12, 62200 Kauhava
Päivi Luoma 040 675 3782
Mainiokoti Hortensia
Nyhkäläntie 43 B, 03600 Karkkila
Suvi Turunen 050 443 3449
Mainiokoti Hulda & Malva
Eestintaival 1, 02280 Espoo
Beatrice Jansson
040 125 6196
Mainiokoti Huvilaharju
Juuritie 1, 02720 Espoo
Piia Mikkonen
040 125 6343
Mainiokoti Härkämäki
Härkämäenkuja 2, 13500 Hämeenlinna
Päivi Nikola 045 679 2136
Mainiokoti Ilonkaari Kohmankaari 9, 33310 Tampere
Marjo Tanhuanpää 050 591 5993
Mainiokoti Iltatuuli
Heikintie 10, 47400 Kausala Taija Talo 040 570 3649
Mainiokoti Isolahti Huvilatie 2, 65230 Vaasa
Anna-Maija Vuorela 040 455 6901
Mainiokoti Jokihelmi
Kilpiäistentie 3a, 15240 Lahti Anne Koivuluoma 050 562 6886
Mainiokoti Joutsen – Svanhemmet Kipparinkatu 2, 02320 Espoo Satu Lamminsalo 040 673 8168
Mainiokoti Jusolanlampi
Helsingiuksentie 1, 08700 Lohja Mervi Ikäheimo 040 587 1473
Mainiokoti Jussoila Karjalankatu 16, 26100 Rauma Marika Uusitalo 050 386 9199
Mainiokoti Kaisla
Suurpellon Puistokatu 14-16, 02250 Espoo Juulia Lawson 040 674 4673
Mainiokoti Kallavesi
Koiravedenkatu 10, 70800 Kuopio
Pekka Taskinen 040 741 9800
Mainiokoti Karhula Kihlinkatu 24 A, 48600 Kotka Riikka Ruuth 040 708 4543
Mainiokoti Katariina Kaustakatu 13, 20780 Kaarina Sari Lehtosuo 040 125 6126
Mainiokoti Kaunisharju
Väliharjuntie 17, 40800 Vaajakoski
Mari Ylönen 044 417 5623
Mainiokoti Kerttuli Lahelantie 11, 04300 Tuusula Pauliina Rantanen 040 677 2357
Mainiokoti Koivu ja Tähti
Töllintie 5, 91500 Muhos Ritva Karhula 044 417 5668
Mainiokoti Komiakulma
Pirkkalankatu 3, 60320 Seinäjoki Nanna Urhonen 040 167 8031
Mainiokoti Koski
Piriläntie 1, 46800 Kouvola Iida Mikkola 040 157 9711
Mainiokoti Kotoisa Kohmankaari 9 D, 33310 Tampere Anne Vainionperä 040 125 6179
Mainiokoti Kristallihovi
Paimentytönpolku 6, 11710 Riihimäki
Sanna Koivuniemi 040 502 9074
Mainiokoti Kristallikartano Kettinkikuja 1, 04220 Kerava Tiina Korhonen 040 486 2891
Mainiokoti Kristiina Säterinkatu 14, 02600 Espoo
Maija Korpela 040 571 3483
Mainiokoti Kruunu Kauppakatu 65, 78200 Varkaus Emma Salmela 040 192 7871
Mainiokoti Kultakaari
Uudenpellonkatu 5, 15100 Lahti
Kati Lehtomäki 050 447 7803
Mainiokoti Kultarusko
Pikkutasku 6, 27510 Eura Piia Niinimäki-Mikkonen 040 481 1982
Mainiokoti Kustaa Keskusaukio 5, 45700 Kuusankoski Terhi Pellinen 040 132 7463
Mainiokoti Kuura
Mantunkuja 4, 71800 Siilinjärvi
Kirsi Frilander 040 136 1270
Mainiokoti Käpylä
Koskelantie 22-24, 00610 Helsinki
Kersti Kaivapalu 040 078 5503
Mainiokoti Lahjaharju
Lahjaharjuntie 34, 40250 Jyväskylä
Katja Kärki 040 125 5947
Mainiokoti Lantonvainio
Sahaherrantie 1, 95600 Ylitornio
Sirpa Hooli 040 756 3600
Mainiokoti Lapinvuokko
Seutulankuja 11 C, 96800 Rovaniemi
Johanna Posio 040 688 3450
Mainiokoti Lasaretinsaari
Kasarmintie 13 D 2, 90130 Oulu
Päivi Oja 050 554 0755
Mainiokoti Lehtisaari
Papinpöydänkuja 2, 00340 Helsinki
Essi-Sofia Saarinen 040 723 9316
Mainiokoti Linnantaus
Kaplastie 4, 87250 Kajaani
Merja Seppänen 050 440 4402
Mainiokoti Lipporanta
Lipporannantie 9, 90500 Oulu
Heidi Tolonen 040 621 5293
Mainiokoti Lukkari
Rauhalantie 3, 07800 Lapinjärvi
Johanna Nyström 050 560 6421
Mainiokoti Luoto
Repolankatu 1, 28100 Pori
Tatjana Mäkelä 040 164 8877
Mainiokoti Luotsi
Gneissikaari 19 | Gnejsbågen 19, 01150 Sipoo | Sibbo Veera Turula 050 443 0156
Mainiokoti Lähdeniitty
Lähdeniityntie 13, 37130 Nokia Marja Seulanto 050 345 5141
Mainiokoti Maaria
Elisabetinkatu 3, 20400 Turku Veera Järvi 040 809 3716
Mainiokoti Maininki Paimenportti 10, 48220 Kotka
Heli Koskinen 040 065 8276
Mainiokoti Marjapihlaja Vallimäentie 47 C, 66400 Laihia
Taru Huita 050 410 1548
Mainiokoti Marski Hallituskatu 3, 50100 Mikkeli
Aleksis Laurila 040 190 4693
Mainiokoti Martinlähde Martinlähteentie 13, 05810 Hyvinkää Hanne Tiilola 050 911 7435
Mainiokoti Marttilanharju Itsenäisyydentie 18, 38200 Sastamala
Riikka Jalonen 040 186 6857
Mainiokoti Meri Steniuksenkatu 12, 26100 Rauma
Jenni Pohjonen 050 448 6762
Mainiokoti Metsänhelmi
Rahkakatu 34, 70780 Kuopio
Jonna Korhonen 050 307 2441
Mainiokoti Mäntykoto
Sähkökatu 28, 05800 Hyvinkää
Heli Linkova 040 736 4361
Mainiokoti Neilikka
Sairaalantie 29 (4. krs), 91410 Muhos
Anne Määttä 040 024 3538
Mainiokoti Onnela Onnelantie 32, 53500 Lappeenranta
Jerena Juutilainen 044 417 5604
Mainiokoti Otava Lautamiehentie 1-3, 24800 Halikko Satu Hietarinne 040 154 6501
Mainiokoti Pacius Paciuksenkatu 27, 00270 Helsinki Hanna Voutilainen 040 358 4516
Mainiokoti Pellava Piettasenkatu 1, 33580 Tampere Johanna Veid-Jaakkola 050 917 7154
Mainiokoti Pirtti Pirtinkaari 3, 70820 Kuopio Susanna Salo 044 298 2475
Mainiokoti Pohjantähti Rummunlyöjänkatu 7, 24100 Salo Monna Kandelin 040 592 1452
Mainiokoti Puijo Kemilänrinne 1, 70340 Kuopio Kati Jääskeläinen 040 136 1260
Mainiokoti Raisiontori Raisiontori 6, 21200 Raisio Kristiina Juudin 040 631 1332
Mainiokoti Rannanpesä Kirkkotie 23 C, 93600 Kuusamo Sari Kallio 050 344 6120
Mainiokoti Rantakoivu Kirkkotie 23 C, 93600 Kuusamo Satu Lämsä 040 612 5579
Mainiokoti Ruukki Höylääjänkuja 3, 04500 Tuusula Aulikki Rouichi 050 432 3093
Mainiokoti Ruustinna Pappilantie 8, 44500 Viitasaari Kirsi Wiik 040 705 3382
Mainiokoti Ruusu Lukutie 1 D, 40270 Palokka Irma Manninen 040 189 7551
Mainiokoti Saimaa Pihlajavedentie 6 C, 57170 Savonlinna Taina Malkki 044 531 9616
Mainiokoti Sampo Keljonkankaantie 58, 40530 Jyväskylä Mirkka Riukula 040 184 0515
Mainiokoti Savilahti Salmenkyläntie 19-21, 49410 Poitsila Heidi Tuutti 040 487 6801
Mainiokoti Seutula Seutulankuja 11 A, 96800 Rovaniemi Annika Lind 040 197 9600
Mainiokoti Siiri Kehätie 2, 90940 Jääli Emilia Ristikaarto 040 849 4348
Mainiokoti Sinivuokko Sinivuokontie 19, 05810 Hyvinkää Marika Ruissalo 040 767 8344
Mainiokoti Sofia ja Severi Sofianlehdonkatu 5 A 1, 00610 Helsinki Kirsi Kolehmainen 040 686 4063
Mainiokoti Solina Kaakkumäentie 6, 04600 Mäntsälä
Sanna Laakso 040 350 5019
Mainiokoti Sulka Sulkakuja 10, 90420 Oulu
Nina Kiviniitty 040 158 7254
Mainiokoti Suvanto Sammalojantie 2, 90900 Kiiminki (Oulu) Sini Leinonen 040 029 3478
Mainiokoti Tanhu Tanhurinne 4, 01450 Vantaa Katja Markelin 040 635 8017
Mainiokoti Tauluhovi Puistokatu 35, 40200 Jyväskylä Terhi Kallio 044 550 4074
Mainiokoti Tenho Tenholantie 10, 00280 Helsinki Olli Haapala 044 765 0416
Mainiokoti Timantti Littoistenjärventie 2, 20660 Littoinen
Marja Sairanen 044 720 2461
Mainiokoti Tupala Poikolanrinne 2, 50100 Mikkeli Pia Hyttinen 040 616 3956
Mainiokoti Tuulenvire Lepolantie 3, 68210 Marinkainen Tiia Pajunpää 040 723 1785
Mainiokoti Tuuli Pitkämäenkatu 2, 15300 Lahti Jenny Ahola-Virtanen 050 301 1126
Mainiokoti Tähkä Linnoitustie 1, 02580 Siuntio Mari Kekki 050 430 0642
Mainiokoti Urhola Nepenmäenkatu 2, 80200 Joensuu Taija Hulden 050 322 7166
Mainiokoti Uuttu Lintukulma 2, 02660 Espoo Katja Siitonen 040 665 7562
Mainiokoti Valssi Huhdintie 27, 03600 Karkkila Satu Hellsten 040 153 1474
Mainiokoti Vanaja Kikaristonkatu 41, 13210 Hämeenlinna Paula Kemppinen 044 465 0588
Mainiokoti Vellamo Kuuselantie 12, 44300 Konnevesi Mirja Juvonen 040 125 6195
Mainiokoti Vihtori Rovankatu 1, 94700 Kemi Sari Holappa 040 505 2160
Mainiokoti Vilja Sarkatie 3, 15860 Hollola Pia Sartolaht 044 329 9723
Mainiokoti Vuoksi Siilotie 25, 90520 Oulu Hanna Karjalainen 040 647 1710
Mainiokoti Wanha Lahti Rautatienkatu 20, 15110 Lahti Anu-Maija Koskinen 040 671 6896
Mainiokotien palvelunumero 020 581 300 Avoinna arkisin: ma klo 15–18 ti–pe klo 10–13
Liiketoimintajohtaja Satu Ahola 040 756 9528
Laatupäälliköt
Anna Ojala 040 845 1678
Marianna Rainio 040 193 1934
Palvelujohtajat
Hanna Voutilainen 040 358 4516 Helsinki ja Vantaa
Peter Rögård 045 671 7223
Etelä-Suomi
Pirjo Savolainen 040 673 2978, Espoo ja Etelä-Suomi
Piia Pitkäpaasi 050 572 3934
Varsinais-Suomi
Kirsi Pellinen 050 567 3554
Kaakkois-Suomi
Marina Räihä 040 667 1720
Länsi-Uusimaa ja Satakunta
Sari Autio 0400 930 186
Länsi-Suomi
Santtu Harjulehto 040 353 0715
Keski- ja Itä-Suomi
Sinikka Sirviö 040 520 6211
Pohjois-Suomi
Mainio Tietovisa
Tässä lajissa pärjää tiedolla eikä tuuristakaan haittaa ole. Osallistua saa yksin tai omalla joukkueella. Montako saatte oikein?
1. Minkä Euroopan maan lipussa on oranssia?
2.
Mikä on Suomen suurin järvi?
3.
Kuka tässäkin lehdessä esiintyvä iskelmälaulaja ja näyttelijä voitti Miss Suomi -kilpailun vuonna 1958?
4.
Kenen kuva oli vuonna 1986 käyttöön otetussa tuhannen markan setelissä?
5.
Mikä on suurin maapallolla koskaan elänyt eläinlaji? (vinkki: elää edelleen)
6.
Mikä kuuluisa laiva ajoi jäävuoreen ja upposi vuonna 1912?
7. Kuka on Suomen pitkäaikaisin presidentti?
8.
Kuinka monessa päivässä maapallo kiertää auringon?
9.
Missä Suomen kunnassa tehtiin useita leijonahavaintoja kesällä 1992?
10.
Millä nimellä paremmin tunnetaan japanilainen riisiviini?
Extrakysymys:
Kumpi ja Kampi tappelivat, kumpi voitti?
Oikeat vastaukset:
Titanic, 7. Urho Kaleva Kekkonen, 8. 365 (eli vuodessa), 9. Ruokolahdella, 10. Sake
1. Irlannin lipussa, 2. Saimaa, 3. Pirkko Mannola, 4. Anders Chydeniuksen, 5. Sinivalas, 6.
Mainio Sudoku
Mainio Sanahaku
Vastaukset
2. TEEMU 3. TAUNO 4. REINO 5. SAKARI 6. TOIVO 7. ELMERI 8. AUKUSTI
IIKKA
