7
Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 1/12
Mia Peltola
UUSI JÄSEN ESITTELYSSÄ Esittelemme tällä palstalla Päijät-Hämeen Yrittäjien paikallisyhdistyksiin vastikään liittyneitä jäsenyrittäjiä eri aloilta ja eri puolilta maakuntaa. Markku Teräväinen
Suutarimestari Seppo Siltala ja suutarikisälli Ville Hasala Karisman Suutarista ovat liittyneet Lahden Yrittäjiin vuoden alussa. Miehet omistavat yrityksen puoliksi. Haastattelupäivänä paikalla oli Seppo Siltala. Koska aloitit yrittäjänä? Aloitin vuonna 1988 Helsingin Kruunuhaassa, josta liike siirtyi Kauppakeskus Kaisaan. Kaikkiaan olen toiminut Helsingissä neljässä ei paikassa. Miten sinusta tuli suutari? Kaveri osti suutariverstaan ja kiinnostuin alasta. Sain harjoitella siellä. Kun ostin ensimmäisen verstaani, edellisen omistajan kanssa sovimme, että hän opettaa minua. Olet suutarimestari. Milloin sinusta tuli mestari? Sain suutarimestarin erikoisammattitutkinnon valmiiksi vuonna 2011. Miten Ville Hasala on tullut mukaan yritykseen? Kun toimin Kauppakeskus Kluuvissa, siellä oli kiire, ja Ville, joka toimi vartijana, tuli auttamaan. Hän aloitti suutarin uransa oppisopimuksella vuonna 2005. Suutarin paperit hän sai vuonna 2007. Seuraavaksi oli vuorossa suutarikisällin opinnot. Nyt Ville opiskelee suutarimestariksi. Oliko Lahti tuttu aikaisemmin? Opiskelin Lahdessa ammattikoulussa puusepäksi ja olin Iskulla vuoden töissä. Lahdesta oli positiivisia muistoja. Vanhempani asuvat edelleen Padasjoella, josta olen kotoisin. Myös kesämökki on Päijät-Hämeessä. Asutko Lahdessa ja millainen perhe sinulla on? Asun Keravalla, koska perhe on siellä. Sieltä ajaa tänne 45 minuuttia. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. Teetkö pitkää päivää? Yleensä olen neljä pitkää päivää töissä ja kolme vapaalla. Vuorottelemme Villen kanssa alkuviikon ja loppuviikon olemme molemmat paikalla. Ovatko Lahdessa asiakkaat erilaisia kuin Helsingissä? Kyllä. Täällä ihmisillä ei ole yhtä kiire kuin Helsingissä.
Hallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen siirtyi perheyrityksen johtoon vuonna 1981.
Kun isoisoisä vaa´an saksasta osti Dosetec Exact Oy:n tarina alkoi jo 1900-luvun alussa, kun hallituksen puheenjohtaja Jari Koskisen isoisoisä Iisakki Koskinen kävi Saksassa ja osti sieltä kymmenysvaa´an. Taitava seppä kopioi ostamansa vaa´an ja aloitti sen tuotannon. Näin Koskisen suku oppi vaakojen teon. Iisakki Koskisen poika ja Koskinen ja Pojat -yrityksen perustaja Vihtori Koskinen päätyi perheineen monen mutkan kautta Lahteen 1940-luvulla. Vaakojen teon Vihtori oppi isänsä Iisakki Koskisen Lapin Vaaka -yrityksessä, ja niiden taitojen ansiosta hän pääsi töihin Lahden Vaakaan. Yritys lomautti miehen töiden vähyyden takia 1950-luvulla. Joutoajan Vihtori käytti rakentelemalla kotiin vaakaa. Vihtori Koskisen poika
Esko Koskinen muistelee, kuinka isä eräänä päivänä esitteli innoissaan aivan uudenlaisen vaa´an, jonka hän oli keksinyt. Vaakaan ei tarvittu irtopunnuksia, vaan punnuksia siirrettiin tangon varassa. Keksinnölle myönnettiin patentti ja uusi keksintö, siirtopainovaaka, nimettiin Vihtoriksi. Elettiin maaliskuuta 1954. Aluksi vaakoja valmistettiin Hirsimetsäntien omakotitalon kellarissa. Molemmat pojat, Esko ja
Onko Karisma käynnistynyt hyvin? Olemme tyytyväisiä, mutta yleensähän se vie 2-3 vuotta, ennen kuin asiakkaat löytävät paikan kunnolla. Mikä on haastavinta työssäsi? Se, että asiakaspalvelu pelaa ja asiakkaat saavat sen, mitä heille luvataan. Avainpuoli, kaiverruspalvelut ja hoitotuotteet ovat tärkeä osa toimintaamme. Minkä neuvon antaisit kenkien huollosta? Ostakaa kunnon kenkiä, varsinkin lapsilla pitää olla hyvin jalkaa tukevat kengät. Ostakaa nahkakenkiä, puhdistakaa ne aina käytön jälkeen ja muistakaa lankata. Leena Keskiaho
Vihtori-vaaka oli menestys. Lähes jokaisessa maalaistalossa on ollut oma Vihtori.
Usko, tulivat mukaan vastaperustettuun Tmi Koskinen ja Pojat -yritykseen. Vihtori oli kätevä käsistään ja rakensi kaikki tuotannossa tarvittavat koneet itse. Vihtori-vaaka osoittautui menestykseksi ja Hirsimetsäntien tuotantotilat kävivät nopeasti liian pieniksi. Pienen etsiskelyn jälkeen Nastolasta löytyi tarpeisiin sopiva tontti ja uusien tuotantotilojen rakentaminen aloitettiin. Yritys toimii edelleenkin samalla tontilla Vaakatiellä. – Vihtori-vaakoja valmistettiin 1980-luvun loppuun asti. Niitä oli lähes jokaisessa maatalossa, muistelee hallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen. Itse asiassa yritys sai vielä viime syksynä takuukorttiin kirjoitetun kirjeen eräältä iäkkäältä maanviljelijältä, joka etsi omaan Vihtoriinsa varaosia. Se osoittaa, kuinka hyvästä ja kestävästä tuotteesta oli kyse.
PERINTEISTÄ YRITTÄJYYTTÄ Kirjoitamme tälle palstalle tarinoita vanhoista, perinteisistä ammateista ja aloista. Vaa´oista annostusjärjestelmiin Vuonna 1976 yritys vaihtoi nimeä ja yhtiömuotoa. Nimeksi tuli Vaaka-Koskinen Ky. Samoihin aikoihin automatiikka syrjäytti mekaanisen punnituksen ja tuotannon pääpaino vaihtui pikkuhiljaa ensin sähköisiin vaakoihin ja sitten raaka-aineiden punnitus- ja annostusjärjestelmiin. Nykyisin yritys kantaa nimeä Dosetec Exact Oy. Se suunnittelee, markkinoi ja valmistaa annostusjärjestelmiä sekä punnitus- ja annostelulaitteita elintarvike-, kemian-, rakennusaine- ja terästeollisuudelle parinkymmenen hengen voimin. – Viennin määrä lisääntyi parikymmentä vuotta sitten. Samalla vaihdoimme nimen kansainväliseksi, Koskinen kertoo. Viennin osuus valmistuksesta on noin 40 prosenttia. Suurimmat vientimaat ovat Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä. Sane Keskiaho