Maito
Tuotosseurannasta
vastinetta ja tietoa omaan työhön
Muista nämä!
• mittalypsyt suunnilleen ajantasaisesti • ilmoitukset pian rekisteriin (maitomäärät, lypsyajat, tilalle jääneet maidot) • huolellinen näytteenotto
Tuotosseurannassa ei kannattaa pitää liian tiukkaa pipoa, mutta päässä sen on pysyttävä. Kun tiedot tallentaa kattavasti ja ajallaan, ne ovat karjan ruokinnan ja tuotannon perusta. Kun käytämme tietoa
suunnitteluun ja seurantaan missä tahansa asiassa, vaadimme, että tiedot ovat oikeita ja ajantasaisia. Lypsykarjatila tekee ison osan hyvästä tuloksesta navetan seinien sisäpuolella, kunhan lehmille annetaan mahdollisuus. Hyvät kotoiset rehut, joihin sopiva täydennys, hyvä perimä, hyvät olosuhteet… ja hoitajana ”lehmäkuiskaaja” – siinä se on!
Laatupisteillä luotettavuutta Tuotosseurantatiedon luotettavuutta mittaavat laatupisteet. Kun kaikki tiedot ovat oikein, maksimipistemäärä on kymmenen. Tiedot ovat virallisia, kun pistemäärä on vähintään nolla, mutta silloin osa tiedoista on puutteellisia. Kymmenen pistettä ei ole tavoite, vaan riippuu siitä, mistä syystä pisteet ovat laskeneet. Ei kannata välittää, jos pisteet ovat laskeneet esimerkiksi liian pitkäksi venähtäneestä koelypsyvälistä. Muutamalla päivällä ja pisteellä ei ole merkitystä, eikä sillä, että tilalle onkin jäänyt 1,7 litraa/lehmä/päivä lypsetystä maidosta. Ainakin silloin kun oma lypsyjärjestelmä ei anna tietoa lehmä- ja ryhmäkohtaisista maidon pitoisuuksista ja tuotoksista, tuotosseurannan tuloksista saadaan arjen työkalu ruokinnan päätöksiin ja maidon laadun hallintaan. Nämä tiedot ovat tärkeitä myös pito- ja jalostuseläinten valinnassa.
6 Maaviesti
Numero 2/2017
Myös robottitila hyötyy tuotosseurannasta. Tiedot ovat vertailukelpoisia ja varmassa tallessa.
Maidon solupitoisuudella ei ole roolia pisteytyksessä, mutta lehmäkohtaiset näytteet auttavat löytämään riskieläimet, mikä takaa meijerimaidon laadun. Tuotosseurannan keskirasvapitoisuus tulisi olla mahdollisimman lähellä meijerimaitoa. Silloin näytteet antavat oikean tiedon sekä lehmän että eri ruokintaryhmien ruokinnan onnistumisesta.
Näytteenotossa omat niksinsä Näytteenotolla on iso merkitys. Eri maitomittareilla on omat niksinsä, miten näyte saadaan onnistumaan. Mittareilla, joilla itse sekoitetaan näytemaito ennen näytepikariin ottamista, on tärkeää sekoittaa maito ohjeen mukaan – ei liikaa, eikä liian vähän. Kun näytemaito tulee mukin typpiseen astiaan, näyte kannattaa sekoittaa ihan kunnolla ennen maidon ottoa pikariin, sillä maito lajittuu yllättävän nopeasti rasvan osalta. Saataessa näytemaito automaattisesti näytteenottolaitteesta, kannattaa huolehtia, että laitteen kaikki osat ovat puhtaat ja maitokivettö-
mät. Kun näyte otetaan kaksi kertaa päivässä lypsettäviltä vain toisesta lypsykerrasta, laskennan kannalta tärkeää on ilmoittaa lypsyjen aloitusajankohta. Automaattisilla järjestelmilläkin lypsyajoilla on tärkeä merkitys. Ajat vain ilmoitetaan automaattisesti ohjelmistojen kautta. Näytepikaria ei kannata laittaa liian täyteen. Pari senttiä pikarin suulta vajaaksi on sopiva määrä. Toisaalta näytemaitoa on oltava riittävä määrä. Oikea rasvapitoisuus helpottaa ruokinnansuunnittelua ja ruokinnan onnistumisen seurantaa esimerkiksi Päivälaskelmin sekä antaa vinkkiä ihan vilkaisulla, onko ruokinnan väkirehu- tai karkearehusuhde oikea. Muihin pitoisuuksiin lajittuminen ei juuri vaikuta. Näytteen pilaantuminen nostaa rasvaprosenttia. Mitä useammin näyte otetaan, sen tarkempaa ja ajankohtaisempaa saatava tieto on. Meijerimaidon pitoisuudet ovat tarkkaa ja ajantasaista tietoa ruokinnasta. Tuotosseurannan tiedoilla täydennettynä ja käytettynä ”homma pelaa”.
Mittaustulokset heti rekisteriin Mittaustulokset kannattaa ilmoittaa pian mittalypsyn jälkeen. Näin saa käyttöön heti mittalypsyn tulokset, mitä asioita tuloksesta seuraakin. Mittatuloksia käytetään jatkuvasti siemennyssonnien arvosteluun. Mitä nopeammin tulokset ovat järjestelmässä, sitä ajankohtaisempaa tietoa on saatavilla. Kun tiedot on ilmoitettu heti, tämäkin työ on poissa mielen päältä. Kannattaa unohtaa vanha tapa ilmoittaa maidot vain joka toinen kuukausi. Tilalle jäänyt maitomäärä kannattaa myös ilmoittaa samalla kun ilmoittaa lehmäkohtaiset maitomäärät. Lukeman voi korjata yhtä helposti kuin että sen ilmoittaa jälkikäteen. Tilakäyttöön kuuluu kaikki se maito, joka on ilmoitettu mitassa, mutta ei ole lähetetty meijeriin – itselle otettu, myyty, terni, hoito tai vasikat. Suurin osa tiedoista tulee ajallaan ja oikein. Tästä isot kiitokset! Kun maidonmittaustyö tehdään, kannattaa se tehdä niin, että työlle saa vastetta oikean tiedon muodossa. Liisa Lehikoinen
tuotosseurannan asiantuntija ProAgria Oulu