Maaviesti 2/2016

Tehot irti laitumesta

13

Biotalous kiinnostaa

16

Suoramyynti nousussa

24

viesti

ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 2/2016

Maksuvalmiuden hallinta tuo varmuutta tekemiseen

2/2016 maaviesti 1

, - .

/ 01,%) ,

/ 20,%0 ,

/ 20,%2

"

! "

!

#$ !

%

&'

&

!

#

#

! #

&

# " !

& " ! # & ( & '

& ##

&

#$ )"* + !

% &' (

'

# '

Lähde Semexin sopimusasiakkaaksi!

Saat alennuksia siemenannoksista ja monia muita etuja Semexin jalostussuunnitelman ja eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta.

Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myÜs hoitajille.

Dreamerin ensikkotyttäriä Hakapellon karjassa, omistajat Susanna ja Jari Ylimäki.

Päivätuotokset noin kuukausi poikimisesta: vasemmalta H.Jooga 41,6 H.Jaffa 33,4 - H.Jatuli 42,0 - H.Jamaica 38,0.

Paranna lehmiesi vastustuskykyä Immunity-sonneilla!

Semex Finland Oy | Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 | sari.alhainen@semex.fi | www.semex.fi 2 maaviesti 2/2016

pääk irjo i tus

Maaviesti Sisältö 2/2016 Varmuutta tulevaisuuden tekemiseen...............................6 Tuotosseurannan tuloksia.........8 Siemennystietoja tarvitaan........8 Suuri karja laitumella..............10 Tehot irti laitumesta...............11 Ruokintaa Amerikan malliin....12 Maksatko liikaa rehuista?........12 Pienryhmistä hyviä käytäntöjä..............................14 Biotalous kiinnostaa kylissä.....16 Karttapalvelu vesistökunnostajille.................16 Mitä uutta peltotukiin?...........18 Ympäristösopimukset haussa..19 Kotoutusta viljellen.................21 Ehdota maisematekoa!...........22 Vieraskasvit kuriin!..................23 Suoramyynnillä kannattavuutta.......................24 Kasvisaarretta etsimässä.........25 Ihanat juhlat..........................26 Omat avaimet ilmestyi............28 Ajankohtaista kala-asiaa.........29 Makumatkalla Euroopassa......30

Kehityspolku maksuvalmiuden hallintaan

V

uoden 2015 heikon nurmisadon ja maidon alhaisen hinnan vuoksi monen maatilan talous on tällä hetkellä tiukka. Talouden hallinta ja yrityksen johtaminen korostuvat juuri tässä tilanteessa.

ProAgria tarjoaa tähän tilanteeseen apua sekä hyviä räätälöityjä työkaluja – kehityspolun maksuvalmiuden ennakointiin ja hallintaan.

On työkaluja, jotka soveltuvat esimerkiksi menneen taloudellisen tilanteen ja kasvituotannon kulurakenteen analysointiin sekä tulevaisuuden taloussuunnitteluun, esimerkkinä kassabudjetointi.

Kehittämiskeskustelu auttaa tilan strategisen kokonaistilanteen hahmottamista ja kirkastaa Kehittämiskeskustelu yrityksen pitkän aikavälin tavoitteet. Johtaminen auttaa tilan strategisen ja ratkaisujen tekeminen helpottuu, kun suunta kokonaistilanteen on selvillä. hahmottamista ja Investoivia tiloja varten on kehitetty investointien kirkastaa yrityksen tarveselvitys ja käyttöönoton tukipalvelu. pitkän aikavälin Kullekin maatilalla kootaan palvelupaketti tartavoitteet. peen mukaan.

Maa- ja metsätalousministeriö on kohdistanut vuonna 2016 edellä mainittuihin palveluihin ProAgrian kautta erillisrahoitusta, joten palvelut ovat tänä vuonna maatilayrittäjille edullisia. Ne kannattaa hyödyntää.

Lisätietoa edellä mainituista palveluista antavat oman ProAgriakeskuksen asiantuntijat. Myös tämän lehden sivuilta löytyy lisätietoa.

Osmo Tiikkainen johtaja ProAgria Kainuu

Palstat Pääkirjoitus..............................3 Lyhyet......................................4 Ammattitietoa........................14 Omalla tiellä..........................20 Juuret maalla..........................23 Allakka...................................31

viesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan Maa osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille.

JULKAISIJA ProAgria Oulu, PL 106, Kauppurienkatu 23, 90101 Oulu, 08 316 8611, info.oulu@proagria.fi, www.proagriaoulu.fi PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS JA ILMOITUKSET Ella Karttimo, 040 526 4880, ella.karttimo@proagria.fi TAITTO Mari Lähteenmaa, mari.lahteenmaa@uleaborg.com OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, 08 316 8611, info.oulu@proagria.fi; ProAgria Kainuu, 044 320 1580, merja.ronkainen@proagria.fi; ProAgria Lappi, 040 775 1953, raija.yrjanheikki@proagria.fi PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS 12 000 kpl TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN 0787-7781 AIKATAULU 2016 3/2016 26.9.

KANSI Ella Karttimo

2/2016 maaviesti 3

ly hy et Lindholmin lammastila

Tukea ja turvaa peltovalvontaan

P

roAgrian uusi tukiturvapalvelu helpottaa valmistautumista peltotukivalvontaan ja auttaa viljelijää noudattamaan tukiehtoja.

Palvelu on ProAgria Oulun ja Lapin asiakkaiden käytettävissä tästä keväästä alkaen.

Kainuunharmakset ovat monivärisiä, mutta tyypillisimmillään ne syntyvät lähes mustina ja vaalenevat ensimmäisten elinvuosien aikana.

Kainuunharmas pääsi kantakirjaan

P

roAgria Keskusten Liitto on hyväksytty kainuunharmaksen, suomalaisen alkuperäislammasrodun, kantakirjaa pitäväksi yhteisöksi Eviran päätöksellä. Hyväksyntä tuli voimaan 29.2.2016 ja se on voimassa toistaiseksi.

ProAgria Keskusten Liitto pitää kirjaa jalostukseen käytettävien puhdasrotuisten lampaiden jalostusarvon määrittämisessä saaduista tuloksista sekä eläinten perinnöllisistä erikoispiirteistä ja -virheistä. ”Kantakirjatiedoista ajetaan yksilökohtaisia, tilakohtaisia, alueellisia ja valtakunnallisia yhteenvetoja. Tiedot auttavat lampureita kehittämään eläinainestaan ja toimintaansa sekä parantamaan yrityksen tulosta”, kertoo palveluryhmäpäällikkö Henna Mero ProAgria Keskusten Liitosta.

Kainuunharmaksen kantakirjaus pohjautuu rodun omaan ohjesääntöön. Eläin katsotaan puhdasrotuiseksi, jos sen vanhemmat ovat vähintään kahdessa suoraan takanevassa polvessa kainuunharmaksia. Puhdasrotuinen lammas voidaan hyväksyä varsinaiseen kanta-

4 maaviesti 2/2016

kirjaan sen täyttäessä yleisvaatimukset.

Lampaalla tulee olla hyväksyttävä rakenne, pässin on oltava siitoskykyinen ja uuhen on ainakin kerran karitsoinut.

Tällä hetkellä tuotosseurannan rekisteriin on merkitty 731 kainuunharmas-uuhta. Kantakirjaus helpottaa myös pässin valintaa.

Jalostuksella pyritään säilyttämään itse rotu, sen seitsemän pässilinjaa (A, I, L, M, P, R ja T) ja rodunomainen väritys sekä hyvät maisemanhoito-ominaisuudet. Lisäksi jalostuksessa pyritään ylläpitämään hyviä hedelmällisyysominaisuuksia, parantamaan lihantuotantokykyä sekä villa- ja turkisominaisuuksia. Vain parhaat yksilöt pääsevät kantakirjan arvoluokkiin (I, II ja III).

ProAgrian lammasasiantuntijat tekevät ominaisuuskohtaisia arvosteluja tuotosseurantatiloilla.

Lisätietoa: ProAgria Oulu, lammasasiantuntija Heini Rautiola, 045 6578 708, heini. rautiola@proagria.fi (PohjoisPohjanmaa, Kainuu ja Lappi)

Palveluun kuuluu • puhelintuki valvontatilanteeseen valmistautumisessa • valvonnan tulosten läpikäynti • neuvot valvontaan liittyvien vastineiden laatimiseksi • muistutukset tärkeimmistä peltotukiin liittyvistä ajankohdista • kasvipeitteisyysilmoitus syksyllä Turvapalvelu koskee ProAgria Oulun ja Lapin täyttämien tukihakemusten pinta-alaperusteisia peltotukia. Neuvontaa voidaan tehdä puhelimitse, sähköpostilla ja toimistolla.

Palvelun hinta 90 € + alv 24 % ja se laskutetaan tukihakemuksen laskutuksen yhteydessä.

Lisätietoa: ProAgria Lappi, Simo Alaruikka, 0400 395 953, simo.alaruikka@proagria.fi ProAgria Oulu, Risto Jokela, 0400 285294, risto.jokela@proagria.fi Janne Parri

Viime vuonna KoneAgria pidettiin ensimmäistä kertaa Tampereella.

Tänä vuonna näyttelypaikkana on jälleen Jyväskylä.

KoneAgria painottuu karjaan ja nurmeen

K

oneAgria-näyttely pidetään tänä vuonna 6.–8. lokakuuta Jyväskylän Paviljongissa.

Näyttely painottuu karja- ja nurmitalouteen. Esillä ovat koneiden ja laitteiden lisäksi erilaiset maatalouden tarvikkeet, tuotantopanokset ja palvelut.

Näyttely on säilyttänyt maatalouden ammattilaisen arvostuksen. Viime vuonna Tampereella pidetyn näyttelyn kävijätutkimuk-

seen vastanneista 96 prosenttia oli valmis suosittelemaan näyttelyä muillekin.

KoneAgria on koneiden ja laitteiden erikoisnäyttely maatalouden ammattilaisille. Sen järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi. Tämän vuoden näyttely on järjestyksessään kahdestoista.

Lisätietoa: www.koneagria.fi

Peltopäivä tulee taas

T

oista kertaa järjestettävä Pohjanmaan Peltopäivä Ylistarossa 28. heinäkuuta on kasvinviljelyn ammattilaistapahtuma, joka kerää jälleen yhteen alan ammattiväen. Edellisellä kerralla tapahtumassa vieraili 1 500 kävijää.

Näyttelyssä on esillä viljan, erikoiskasvien ja perunan lajikkeet, lannoitus sekä kasvinsuojelu.

Pohjanmaan Peltopäivä pidetään Luke Ylistaron ja Perunantutkimuslaitoksen ympäristössä

Merja Keisalasta uusi puheenjohtaja

ja viereisellä pellolla. Tapahtuman takana on ProAgria EteläPohjanmaa yhteistyökumppaneinaan Berner Oy ja Boreal Kasvinjalostus Oy. Lisätietoa: näyttelypäällikkö Henri Honkala, 040 827 7100 www.pohjanmaanpeltopaiva.fi

Maakuntamme AIV-rehukymyksen järjestäminen

”

70

vuoden takaa

Kuten tunnettua laidunruoho on erittäin ihanteellinen rehu. Samoin on nuoresta heinästä tai palkokasvivihantarehusta valmistettu AIV-rehu.

Maassamme on yleisin AIV-rehuraaka-aine apilatimoteiheinä, josta AIV-rehua maakunnassammekin viime kesän aikana suurimmaksi osaksi valmistettiin, mutta josta maakuntamme viljelijöillä ei kaikkialla ole, ainakaan toistaiseksi, mahdollisuutta AIV-rehua korjata. Senpä takia meidän onkin turvauduttava apilan reservirehuihin, joita ovat mm. juhannusruis, palkokasvivihantarehu ja kaskinauris.

Meillä ei ole syytä jättää AIV-rehun valmistamista kuluvana kasvukautena raaka-aineen puuttumisen takia, sillä sitä kyllä löytyy, kun vain on haluja yrittää. Tarvittavia työkaluja on myös saatavissa. Niinpä parhaillaan jaetaan pisteettömiä kumijalkineita niitä tarvitseville. AIV-liuoksen levityksessä tarvittavia kumikannuja tullaan myös saamaan, samoin kumiletkua.

Tulevaksi talvikaudeksi varatkoon jokainen karjanomistaja väkirehua karjalle omilta viljelyksiltä AIV-menetelmiä käyttäen.”

P

roAgria Keskusten Liiton edustajakokous valitsi Liiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Merja Keisalan Alavudelta. Liiton hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Jyrki Halonen Keski-Pohjanmaalta, ja erovuoroisista jatkavat hallituksessa Olli Alikärri LänsiSuomesta ja Vesa Nuolioja Oulusta.

Hallituksesta eroa pyytäneen Kari Tahvanaisen tilalle valittiin Kari Piironen Pohjois-Karjalasta. Hallituksen varajäseniksi valittiin Seppo Pitkänen Etelä-Suomesta, Anssi Sirviö Kainuusta, Simo Alaruikka Lapista ja Pirjo Luotola Keski-Suomesta.

Kysy Kirstiltä!

Puhelinneuvontaa kotipuutarhureille Mietityttääkö viljelyn aloitus – kasvinsuojelu, lannoitus, maanhoito ja kunnostus tai lajikkeet? Luomua vai tavanomaista?

ProAgria Oulu on aloittanut kotipuutarhureille tarkoitetun puhelinneuvonnan.

Ota rohkeasti yhteyttä ja onnistu viljelyssä!

Avomaaviljelyyn liittyviin kysymyksiin vastaa puutarhaasiantuntija Kirsti Voho.

Puhelinnumero:

0600 309 300

Vastausajat: ma–ke klo 15–18 Hinta: 1,00 € + 1,98 € / minuutti

AIV-konsulentti Pertti Ukkola, Maaviesti 1/1946.

2/2016 maaviesti 5

ta lous

Varmuutta tulevaisuuden tekemiseen Yrittäjän arki on kiireistä, minkä keskellä unohtuvat helposti suunnittelu ja pitkän aikavälin tavoitteet.

Kannattaisiko istua alas ja pohtia tulevaisuuden näkymiä toimialan tuntevan kumppanin kanssa?

S

elkeät tavoitteet luovat askelmerkit, jotka auttavat kehittämään yritystä ja omaa osaamista. Liikkeelle kannattaa lähteä kehityskeskustelusta. ”Sen avulla hahmotetaan yrityksen nykytila, toimintaympäristö ja yrittäjän ajatukset tulevaisuudesta. Keskustelun tuloksena syntyvät heti arjessa hyödynnettävä kehittämissuunnitelma ja selkeät tavoitteet toiminnalle”, palvelupäällikkö Mervi Koukka ProAgria Oulusta kertoo.

Seuraava askel on koota tarvittavat tiedot taloudesta ja tuotannosta kassabudjetin laadintaa varten. Ajantasainen tilannekuva yrityksen rahaliikenteestä auttaa varmistamaan ennakkoon, että tilillä on rahaa silloin, kun sitä tarvitaan.

Kassabudjetointi ja sen säännöllinen seuranta auttavat varmistamaan, että yrityksen maksuvalmius säilyy hyvänä ja rahoja käytetään järkevästi. Syntyy käsitys tulojen ja menojen ajoittumisesta, jolloin voi ajoittaa ostot ja myyn-

nit oikein. Ajantasaisen budjetin kanssa myös neuvottelut rahoittajan kanssa helpottuvat.

Sovitun seurantajakson kuluttua analysoidaan tuloksia ja peilataan niitä tuotantoon .

Hyödynnä koko kehityspolku!

1. Kehittämiskeskustelu*) selkeyttää pitkän aikavälin tavoitteeseesi.

2. Kassabudjetin käynnistyspalvelun*) avulla kootaan budjetoinnissa tarvittavat tiedot.

3. Laaditaan kassabudjetti sovitulla tarkkuudella ja asetetaan selkeät tavoitteet tuotannolle.

4. Analysoimalla*) tuloksia löydämme keinot tuotannon tehostamiseen. *) Kehittämiskeskustelun, käynnistys- ja tulosten analysointipalvelun toteutusta tukee maa- ja metsätalousministeriö tavoitteenaan maatilojen talouden vakauttaminen.

Lisätietoa: ProAgria Oulu, Mervi Koukka, 045 657 8701, mervi.koukka@proagria.fi ProAgria Kainuu, Osmo Tiikkainen, 0400 286 786, osmo.tiikkainen@proagria.fi ProAgria Lappi, Simo Alaruikka, 0400 395 953, simo.alaruikka@proagria.fi Tee tilaus: www.proagria.fi/tilaus

Ratkaisuja ja hyvinvointia arkeen ja muutokseen Maksuvalmius hallintaan • Varmista rahojen riittävyys • Ajoita ostot ja myynnit • Säästä hankinnoissa

Liiketoiminta kasvuun

• Selvitä uudet mahdollisuudet • Havaitse riskit • Kehitä osaamistasi

Investointi ja omistajanvaihdos • • • •

Aloita suunnittelu varhain Ajoita investoinnit oikein Talous ja tuotanto investointikuntoon Varmista hyvä lähtö jatkajalle

6 maaviesti 2/2016

Taloudellisia huolia.

Vielä pärjään, mutta huolestuttaa.

Haluan investoida.

Likwi näyttää huonolta. Miten talous kuntoon?

Yksityistaloudessa ja ihmissuhteissa haasteita.

Milloin voisin investoida?

Iso muutos tulossa, miten käyttöpääomaa?

Spv, myynti vai lopetanko?

Kaikki kaatuu päälle, mihin tartun seuraavaksi?

Miten ajoitan ostot ja myynnit?

Pankkiin menossa, miten laiska raha poikimaan?

Miten kilpailutan pankkeja?

Ei kiinnosta!

Kassabudjetti avaa silmät ja auttaa ennakoimaan Uusi navetta on iso investointi, joka nostaa monta asiaa – myös menot – ihan uuteen mittakaavaan.

Kassabudjetointi auttaa hallitsemaan tilan maksuvalmiutta ja varmistamaan, että tilillä on rahaa silloin, kun sitä tarvitaan.

Ella KAr ttimo

ELLA KARTTIMO

Esille tuli monta asiaa, jotka periaatteessa tietää itsekin, mutta tarvitaan ulkopuolinen ihminen sanomaan ne ääneen.

Y

hdeksännen polven yrittäjät, Jenni ja Tero Uusitalo, ovat hoitaneet lypsykarjaansa uudessa ja valoissa navetassa viime kesästä lähtien Haapaveden Karsikkaan kylässä.

Uusitalon tila on ollut Teron suvun hallussa vuodessa 1723.

Jennille ja Terolle toiminta siirtyi vuonna 2007 parin yhtymävuoden jälkeen. Sen jälkeen he ovat ahkerasti kunnostaneet, rakentaneet, raivanneet ja kehittäneet perinteikästä tilaa.

Uudessa ja valoisassa navetassa on tällä hetkellä 104 lypsävää, jonka lisäksi kasvamassa on 90 hiehoa ja vasikkaa. ”Nyt tavoitteena on saada navetta täystuotantoon, ensikot poikimaan ja lisätä päivämaitojen määrää. Kolmas robotti otetaan käyttöön jossakin vaiheessa.”

Navetan rakentaminen sujui isäntäväen kannalta vaivattomasti ja pysyi myös kustannusarviossa.

Ison karjan rehujen kilpailutus on Jenni ja Tero Uusitalolle yksi merkittävä keino hallita tilan maksuvalmiutta.

Tästä Uusitalot kiittävät ulkopuolista projektinvetäjää ja hyvää kirvesmiesporukkaa.

Yhtä hallitusti sujui eläinten siirto vanhasta parsinavetasta uuteen tuotantorakennukseen. ”Meille oli kerrottu, mitä kaikkea voi tapahtua ja minkälainen häslinki muutostilanne voi olla.

Uhkat eivät toteutuneet, vaan siirto sujui tosi nätisti. Myöhemminkään ei ole tarvinnut luopua yhdestäkään sopeutumattomasta lehmästä”, Uusitalot kertovat.

Apuna lypsyrobotin käyttöönotossa olivat valtakunnallista yhteistyötä tekevät ProAgrian ja DeLavalin asiantuntijat.

Maksuvalmiutta kassabudjetoinnilla Uusitalot päättivät varmistaa laajentuneen yrityksensä maksuvalmiutta kassabudjetoinnilla, jota talousasiantuntija Markku Kalaoja heille suositteli. Sen avulla yritys voi varmistaa rahojen riittävyyden, ajoittaa ostoja ja myyntejä sekä säästää hankinnoissa.

Yhdessä talousasiantuntija Lauri Töllin kanssa laadittuun kassabudjettiin koottiin tiedot tilan taloudesta ja tuotannosta. ”Se paljasti, kuinka paljon rahaa todella menee esimerkiksi rehuihin ja urakointipalveluihin. Esille tuli monta asiaa, jotka periaatteessa

tietää itsekin, mutta tarvitaan ulkopuolinen ihminen sanomaan ne ääneen”, Uusitalot sanovat.

Rehujen kilpailutus on ollut ensimmäinen askel hakea säästöjä. ”Kilpailuttamalla tämän kokoinen maitotila voi säästää vuodessa yli 10 000 euroa, kuten meillä rypsihankinnoissa. Isojen määrien ostaminen kerralla tuo myös säästöjä”, Tero lisää.

Nurmipalvelujen ja -paketin hyödyntäminen on innostanut satsaamaan parempaan satoon ja tuottoon. ”Kun on paljon peltoja, ei aina tule varmistaneeksi, että kaikki lohko tuottavat tehokkaimmalla tavalla.”

Jenni ja Tero hoitavat itse navettatyöt. Heidän lisäkseen on yksi työntekijä pelto- ja metsätöissä.

Rehunteko, lietteenajo, kylvötyöt ja ruiskutukset on ulkoistettu urakoitsijoille.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Vitamiinivalmisteet • Energiavalmisteet • Juomarehut • Hygieniatuotteet • Kalsiumvalmisteet • Pesu ja desinfiointiaineet • Torjunta-aineet • Kasvinviljelytuotteet • Nestemäiset lannoitteet • Rautavalmisteet • Magnesiumvalmisteet • Mahan ja suoliston hyvinvointituotteet • Erikoiskivennäiset ja hivenaineet • Kivennäisrehuseokset • Biologiset rehunsäilöntäaineet • Koiranruuat • Rehukomponentit • TalliPro-hevostuotesarja

WWW.VILOMIX.FI/EDUSTAJAT Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

OTA YHTEYTTÄ UUSIIN ALUE�EDUSTAJIIMME

Ville Söderström

Tornio p. 040 069 0307 ville.soderstrom@vilomix.farm

Jari Heikkinen

Oulu p. 050 586 5826 jari.heikkinen@vilomix.farm

2/2016 maaviesti 7

m a i to

Johtaminen korostuu, kun aika Vuosi 2015 oli maitoyrityksille haastava. Muuttuvassa toimintaympäristössä pärjäävät yritykset, joiden toiminnan suunta ja tavoitteet sekä arjen tekeminen ovat kunnossa.

”M

aitoyrityksen pitää kaikin keinoin sopeutua ja keskittyä asioihin, joihin se voi itse vaikuttaa: oman osaamisen kehittämiseen, tuotantopanosten tehokkaaseen käyttöön tai nopeaan päätösten tekoon. Rahat eivät lisäänny laskemalla, vaan arjen töissä on tehtävä oikeita valintoja,” sanoo palveluryhmäpäällikkö Henna Mero ProAgria Keskusten Liitosta.

Lypsykarjan tuotosseurannassa alkoi vuonna 2015 uusi aikakausi.

Uudistunut tuotosseuranta tarjoaa enemmän mahdollisuuksia koelypsyjen jaksotukseen, uusia palveluja näytteenottoon ja tiedon tallennukseen sekä uusia raportteja ja tunnuslukuja tiedon hyödyntämiseen.

Koko maan tuotosseurantakarjojen lypsylehmät ylsivät 9 438 kilon keskituotokseen – Lappi liki 9 800:aan, Kainuu yli 9 500:een ja Oulu noin 9 400 kiloon. Karjakoko

Tuotosseuranta 2015

Kainuu

Lappi

Karjoja

163

283

648

5 092

Lehmiä

7 784

9 289

24 543

20 1521

Keskilehmäluku

38,3

32,8

39,3

39,4

Keskituotos, kg

9 668

9 779

9 488

9 438

Valkuaisprosentti

3,51

3,48

3,51

3,5

Rasvaprosentti

4,26

4,16

4,27

4,22

Solut, 1000 kpl

175

180

171

175

Elopaino, kg

621

626

634

621

Keskipoikimakerta

2,47

2,32

2,39

2,37

20 881

20 609

20 222

19 775

Elossa olevien elinikäistuotos, kg

Alkuvuodesta lanseeratun Ruokintakartoituksen avulla on helppo selvittää karjan ruokinnan biologinen ja taloudellinen tehokkuus. jatkoi tasaista kasvuaan.

Tuotosseurantakarjoissa maitotuotos on yli 2 000 kiloa suurempi kuin tuotosseurantaan kuulumattomissa karjoissa.

Nuorkarjan kasvatukseen on panostettu enemmän ja hiehoja siemennetty nuorempina.

Ensimmäisen kerran suomalaisissa tuotosseurantakarjoissa on enemmän sellaisia lehmiä, jotka ovat poikineet ensimmäisen kerran 24 kuukauden ikäisinä kuin sellaisia, jotka ovat poikineet yli 27 kuukauden ikäisinä. Tulosten mukaan 24–25 kuukauden ikäisenä poikivien ensikoiden elinikäistuotos on korkeampi kuin nuorempana tai vanhempana poikineiden.

Parempi tuotos kotoisilla rehuilla Tuotosseurantatilojen rehunkulutuksen seurantatietojen mukaan säilörehun osuus ruokinnassa kasvoi edelleen. Sen osuus on noin

Oulu Koko maa

puolet kokonaisrehuannoksesta.

Väkirehujen osuus pysyi ennallaan 45 prosentissa. Ostorehujen osuus oli keskimäärin 33 prosenttia rehuannoksesta.

Hyvätuotoksinen lehmä optimaalisella vuoden poikimavälillä muuntaa rehut tehokkaammin maidoksi. Alkuvuodesta lanseeratun Ruokintakartoituksen avulla on helppo selvittää karjan ruokinnan biologinen ja taloudellinen tehokkuus. Asiakas saa ruokinnan oikeellisuudesta kertovat laskelmat, jotka käydään läpi asiantuntijan kanssa navettakäynnillä ja mietitään yhdessä keinoja tuottavuuden kehittämiseksi.

Siemennystietojen taltioinnista saa ProAgria ja Faba kannustavat karjanomistajia tallentamaan tiedot kattavasti ajallaan neuvonnan tietokantaan.

Oikea tieto on yrityksen päätöksenteon pohja.

P

aikkansa pitävä tieto auttaa tilan kehittämisessä ja toiminnan tehostamisessa, ja sitä kautta se on merkittävä kilpailuetu suomalaisille karjanomistajille. ”Tuotosseurantatiloilla käytössä olevien palveluiden ja ohjelmisto-

88 maaviesti maaviesti 2/2016 2/2016

jen hyödyntämiseksi tuemme jatkossa tuotosseurantatiloja 0,49 euroa taltioitua aloitussiemennystä kohti”, Faban palvelujohtaja Marja Eskelinen kertoo.

Yrittäjälle analysoitua tietoa on saatavilla monipuolisten verkko- ja asiantuntijapalveluiden kautta.

Muun muassa tuotosseurannan uudistuneiden raporttien avulla voi seurata tavoitteiden toteutumista jokaisen koelypsyn jälkeen ja FabaHELMI-hedelmällisyyspalvelu tarjoaa uusia hedelmällisyyden tunnuslukuja. ”Laadukas ja ajan tasainen tieto

antaa oikean kuvan karjan tilanteesta ja auttaa tulosten aikaansaamisessa”, tuotosseurannasta vastaava kehityspäällikkö Sanna Nokka sanoo.

Tiedon luotettavuutta seurataan laatupisteiden avulla.

Tallennuksesta tehdään sopimus Jatkossakin siemennys- tai astutustietojen tallennuksesta tehdään sopimus Faban kanssa, ja karjanomistaja valitsee haluamansa palvelupaketin.

Faba laskuttaa valitun palvelu-

paketin hinnastonsa mukaisesti ja hyvittää laskutuskauden lopussa tuotosseurantatiloille pienimmän eli mikropaketin osuuden 0,49 euroa/tallennettu aloitussiemennys.

Faban siemennyspalveluita käyttäville tuotosseuranta-asiakkaille hyvitetään vastaava osuus siemennysmaksusta.

Lähes kaikki tilasiemennyksiä ja astutuksia ilmoittavat tuotosseurantatilat ovat helmi–maaliskuun aikana tehneet sopimuksen tietojen tallentamisesta ja säilyttämisestä. Sopimuksen tehneiltä

on haasteellinen T iina K arlstr öm

ProAgria Oulun ruokintapienryhmä syventyi Haapajärvellä ostorehukustannuksiin. Navettakierroksella pohdittiin ruokinnan onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tässä kohteena ruokintapöytä sekä appeen määrä ja laatu.

Vertailutietoa pienryhmistä

jaetaan kokemuksia muiden aktiivisten tilojen kanssa.

Panostaminen satotasoon ja laatuun kannattaa, sillä se tehostaa toimintaa ja mahdollistaa merkittävät säästöt karjan ruokinnassa.

Keskimääräistä korkeampaan satotasoon vaikuttivat erityisesti pienryhmissä aikaansaadut toiminnan positiiviset muutokset. Kasvustoja havainnoidaan säännöllisesti ja satotasoja mitataan. Omat toimintatavat kyseenalaistetaan, vertaillaan tuloksia ja

Lisätietoa: ProAgria Kainuu, Minna Tanner, 040 572 3197, minna.tanner@proagria.fi ProAgria Lappi, Kaisu Risto, 040 526 9868, kaisu.risto@proagria.fi ProAgria Oulu, Virpi Huotari, 0400 786 933, virpi.huotari@proagria.fi; Antti Harjunen, 0400 285 291, antti.harjunen@proagria.fi

hyvitystä asiakkailta uudistus ei vaadi toimenpiteitä, vaan maksu palautetaan automaattisesti vuoden lopussa.

Lisätietoa: Palvelujohtaja Marja Eskelinen, Faba, 040 311 5100, marja.eskelinen@faba.fi Tuotosseurannasta vastaava kehityspäällikkö Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto, 020 747 2456, sanna.nokka@proagria.fi

Uusi sovellus esikoodatuille näytepikareille

E

sikoodattujen maitonäytepikarien käyttöön tarkoitetusta NäyteLinkkiohjelmasta ilmestyy kesällä mobiilisovellus. Ohjelma on kevään ajan testikäytössä ja esitellään yleisölle Okra-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 6.–9. heinäkuuta.

Sovelluksen avulla lehmän tiedot voidaan yhdistää viivakoodiin älypuhelimella tai tabletilla ja lähettää suoraan tuotosseurannan tietokan-

taan. Käyttö on mahdollista Android- ja Windows-järjestelmillä. Ohjelma tulee ladattavaksi sovelluskaupasta. Windows-käyttäjällä on oltava vähintään versio 8.1. Viivakoodin luku edellyttää lisäksi toimivaa puhelimen kameraa.

Kännykkäsovellus kulkee helposti mukana ja soveltuu käytettäväksi lypsyn lomassa.

Palveluun kirjaudutaan ProAgria verkkopalvelun tunnuksilla.

Ohjelma hakee tietokannasta

karjatunnuksella lypsyssä olevat lehmät.

Viivakoodi luetaan halutulle eläimelle puhelimen kameran avulla. Myös tiineystestin valinta on mahdollista. Tiedot voi lähettää tietokantaan yksitellen tai haluamissaan erissä.

Sovellus on maksuton tuotosseurannan asiakkaille ja sen toivotaan lisäävän esikoodattujen pikarien käyttöä tuotosseurannassa.

2/2016 2/2016 maaviesti maaviesti 99

m a i to TIINA KARLSTRÖM

Suuri karja laitumella – liian työlästä ja hankalaa?

Laitumella 500 lypsävää. Robert Craigin tilalla on satsattu alhaiseen väkirehutasoon, sujuviin laidunnusjärjestelyihin kulkureitteineen ja vesijärjestelmineen sekä nopeaan laidunnuskiertoon laadukkailla nurmilla.

Suomen laidunkausi on selkeästi lyhyempi kuin Isossa-Britanniassa. Siitä huolimatta isoja karjoja siellä laiduntavat tilat kannustavat hyödyntämään laidunta niillä resursseilla, jotka meiltä löytyvät. Jopa kuukauden hyöty on merkittävä.

E

i tule onnistumaan. Liian työlästä ja liian hankalaa ja…

Tällä asenteella lähdin eteläisen Suomen nurmipienryhmän matkalle Isoon-Britanniaan ja maaliskuisen Manchesterin maaseudulle.

Kun maidonhinta on 26 senttiä litralta, vanhoja näkökulmia on vain päivitettävä. Näin opin tuolla reissulla. Puheiden lisäksi käytössämme olivat tilojen tuotantoluvut, joita he omissa pienryhmissään käyvät säännöllisesti läpi.

Ensimmäisessä tilakohteessa oli 330-päinen Bidlea Holsteins -karja, joka on suurimmillaan tuotta-

10 maaviesti 2/2016

nut 12 000 kilon keskituotoksen.

Tilalla on myös eniten 100-tonnareita Britanniassa, ja maaliskuun luokituksessa Bidlea Bolton Fayne sai tuloksen EX93.

Tämän hetken hintatilanteessa on kannattavaa, kun maitoa tuotetaan 8 000 kilon (R4,4% ja V3,4%) keskituotoksella ja karkearehuvaltaisella ruokinnalla.

Väkirehukustannus on 5,9 senttiä litralta.

Laiduntamisessa hyödynnetään loppulypsykautta. Kun maitotuotos putoaa 25 kiloon, lehmä siirtyy laidunryhmään ja kerran päivässä lypsyyn. Lehmä saa väkirehua asemalta silloin vain kilon verran.

Joka lypsyn jälkeen lehmät menevät uudelle laidunlohkolle.

moida laiduntamista. Tilalla on kaksi laidunmaitotilaa. Kohteemme oli 500 lypsävän yksikkö, jossa helmikuussa alkaneita poikimisia oli jäljellä vielä noin 100.

Lehmät ovat laitumella yötä päivää maaliskuun alusta alkaen.

Laidunlohkojen syöttökierros kestää kolme viikkoa syyskuun alkuun

asti. Lehmät menevät laitumelle heti poikimisen jälkeen ja ovat siellä marraskuun loppuun. Umpikausi alkaa joulukuun alussa.

Päärehuna on laidunrehu. Väkirehua kuluu 690 kiloa lehmää kohden vuodessa. Korkeaa tuotostasoa tavoittelevilla tuo luku on 3 000 kiloa. Lehmät syövät laidunKuvat : T iina K arlstr öm

Laiduntamisen maksimointia Robert Craig on Britannian laiduntajien benchmarking-kohde.

Tilan tuotantostrategiana on minimoida kustannuksia ja maksi-

Suurten eläinmäärien laiduntaminen vaatii hyvin perustetut kulkureitit. Lehmät kulkevat laitumelta omatoimisesti lypsylle, kun ajastimella varustettu portti aukeaa.

rehua 16–17 kuiva-ainekiloa päivässä. Kokonaissyönti 18–19 kiloa kuiva-aineitta päivää kohti.

Systeemi suosii pienikokoista holsteinia, joka on kevyt ja ketterä karkearehun syöjä. Keskielopainotavoite on 480–490 kiloa. Tavoitteena on saada yhden kuivaainekilon verran maitoa lehmän elopainokiloa kohti.

Hyvä tiinehtyminen antaa väljyyttä karjan uudistamiseen. Huonosti tiinehtyneet myydään toisiin karjoihin, ja teurastamoon menee vähän eläimiä.

Poikineiden ensimmäinen siemennys tehdään maitorodulla ja toinen herefordilla. Tyhjäksi jääneet viedään hereford-sonnille.

Näin maitorotuisista lehmävasikoista saadaan ensimmäiseen poikimaryhmään poikivia ensikoita, huonosti tiinehtyvät eläimet karsiutuvat ja laidunstrategiaa tukeva poikimarytmi karjassa säilyy.

Päällystetyt laidunreitit Old Holly farm tuottaa luomumaitoa ja valmistaa jäätelöä Manchesterin alueella. Tila on satsannut kotieläinpihatoimintaan maidontuotannon rinnalla.

Kohdetiloistamme se teki parasta tulosta. Tila oli kilpailuttanut väkirehuostot ja ostaa ne porukkatilauksina selvästi halvemmalla. Maidon hinta oli muita tiloja selvästi korkeampi.

Lypsylehmiä tilalla on 120. Koko karjaa laidunnetaan 34 lohkolla, joiden keskikoko oli 1,2 hehtaaria. Tila on hyödyntänyt lehmien luontaista laumakäyttäytymistä.

Laitumelta kävelyjärjestys on eri kuin lypsyasemalle tultaessa.

Toimisiko Suomessa?

Ennakkoluuloni oli, että lehmät olisivat ketoottisia ja laihoja. Eivät olleet. Erityisesti korkeatasoinen holstein-karja sai muuttamaan ajattelua ison karjan laiduntamisesta.

Eläimet olivat hyvätasoisia pötsin täyteisyydeltään, sonnan koostumukseltaan, yleiseltä olemukseltaan, jalkaterveydeltään ja puhtaudeltaan. Tuotannon tunnusluvut olivat hyvät ja karjanomistajat ilmeisen tyytyväisiä.

Asioita voi laittaa mietintämyssyyn ja toteuttaa – jos ei vielä tänä kesänä – vaikka seuraavana vuonna. Jos ei toimi, voi aina palata takaisin entiseen. Tämä investointi on helppo ja edullinen kokeilla.

Kotieläinagrologi Tiina Karlström on ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan eläinten hyvinvointi, terveys ja ruokinta sekä nuorkarja.

ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Rahtiteurastus ja paloittelupalvelut.

Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-Suomen alueelta.

Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. 040 724 6213, 08 272 413 Oulun Hankintakeskus, Haataja Sakari 0400 171 611

Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, 90400 Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, www.savokarjalanliha.fi

Ur pu Tanner-Koopmans

Lehmät ovat laitumella yötä päivää maaliskuun alusta alkaen.

Iltalypsylle portit aukeavat kello 15 ja kello 16 aloitetaan lypsy.

Lehmät tulevat omatoimisesti kivituhkapäällysteisiä laidunreittejä kokooma-alueelle, ja niille annetaan järjestäytymisaika ennen lypsyn aloitusta. Hoputtamalla syntyy vain lisätyötä ja vahinkoja.

Lypsyn jälkeen lehmät menevät aina uudelle lohkolle. Sama lohko tulee uudelleen syöttöön noin 28 päivän välein. Lohkojen syöttöjärjestyksessä otetaan huomioon niiden etäisyys ja siitä johtuva lehmien kävelymatka. Tuotosmenetys on keskimäärin litra mailia kohti päivässä, joten kauimmaisen lohkon jälkeen lehmät menevät lähimmälle lohkolle.

Keskituotos 8127 kiloa, josta 3 500 kiloa saadaan nurmen avulla. Tila oli siirtymässä syyspoikimiseen, koska luomumaidon kulutus ja hinta ovat korkeimmillaan talviaikaan.

Tehot irti laitumesta!

Jos huonokuntoinen laidun ei tuota riittävästi rehua emolehmien tarpeeseen, vasikoiden päiväkasvu jää alhaiseksi ja vierotuspainot mataliksi. Vasikka on edullisinta kasvattaa vieroitusikään saakka emon rinnalla ja laitumella pihaton sijaan.

”

Huonosta laitumesta voi seurata useiden tuhansien eurojen menetys vuodessa,” ProAgria Kainuun kotieläinja luomuasiantuntija Helena Kämäräinen sanoo.

ProAgrian lihanauta-asiantuntijat ovat kehittäneet emolehmätilojen tarpeisiin laidunkartoituksen, jonka avulla tila voi varmistaa laitumiensa kunnon ja tuottavuuden.

Omien nurmien ja laidunnusstrategian läpikäyminen yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa antaa uusia vinkkejä ja

Näin hyödyt!

• Hyvät ja tasaiset vierotuspainot • Laadukas ja riittävä laidunrehu • Selkeät ohjeet laidunnuksen kehittämiseen näkökulmia laiduntamisen tehostamiseen. ”Taloudellisinta on tehostaa toimintaa jo pellolla. Arvioimme kasvustokäynnillä laidunnurmien kasvukunnon ja tuottavuuden.

Tila saa käyttöönsä raportin toimenpide-ehdotuksineen laidunnuksen kehittämiseen”, ProAgria Oulun kotieläin- ja luomuasiantuntija Sanna Suomela lisää.

Lisätietoa: www.proagria.fi/ laidunkartoitus

Varaa laidunkartoitus!

O

ta yhteyttä asiantuntijaamme ja varaa laidunkartoitus tulevalle kesälle. Laidunkartoituksen hinta on 300 € + alv.

Hintaan sisältyy asiantuntijan käynti tilalla ja kirjallinen raportti kehitysehdotuksineen.

Laidunkartoittajat: ProAgria Oulu, ProAgria Lappi: Sanna Suomela, puh. 0400 412 637, sanna.suomela@proagria.fi ProAgria Kainuu: Helena Kämäräinen, puh. 044 362 7846, helena.kamarainen@proagria.fi

2/2016 maaviesti maaviesti 11 11 2/2016

m a i to

Ruokinnan suunnittelua ja seurantaa Amerikan malliin

K

uinka amerikkalaiset seuraavat ruokinnan onnistumista? Kysymykseen vastaa yhdysvaltalainen henkilöstökonsultti Lindell Whitelock, joka vieraili helmikuussa MaitoManagerihankkeen päivässä Limingassa.

Ruokinnan suunnittelussa käytetään ruokintaneuvojia (nutritionist). He ovat yksityisiä konsultteja, joilla ei ole sidoksia rehuyhtiöihin. Ruokinta suunnitellaan rehubudjetoinnin ja -analyysien perusteella.

Larson Acresin 2 900 lehmän tilalla lehmien syönti on 30 kuivaainekiloa päivässä. Sillä pääsee 50 kilon päivittäiseen keskimaitomäärään. Tilalla otetaan rehunäyte joka maanantai. Näyte lähtee pikapostilla ja analyysitulos on valmis tiistai-iltapäivällä.

Sen jälkeen ruokintaneuvoja päivittää apereseptin, jos se on

ajan onnistumiseen.

On erilaisia tapoja, kuinka tilat ruokintaprosessia johtavat ja kuka päättää mistäkin osa-alueesta. ”Ensinnäkin on tärkeää muistaa, että rehuannos eli yhdistelmä rehukomponenteista vastaa vain 25 prosenttia koko ruokintaohjelman toiminnasta. Loput 75 prosenttia sen menestyksestä riippuu karjamanagementista.

Se tarkoittaa koko navetan ja sen osa-alueiden prosessien ja niiden johtamisen toimivuutta.”

tarpeen. Tilanne on hyvä silloin, kun muutoksia ei tarvitse tehdä, vaan voidaan jatkaa entisellä rehuseoksella.

Apetta myös parsinavetassa USA:ssa karjat ruokitaan pääsääntöisesti appeella myös parsinavetoissa. Seoksia on kahdesta yhteen lypsäville ja yksi umpilehmille. Ei siis siirtoruokintaa tai erilaisia ruokintoja eri tuotantovaiheisiin.

Johdonmukaisuus rehuannoksen koostumuksessa vaikuttaa positiivisesti sekä maitotuotokseen että hedelmällisyyteen.

Ruokinnan yksinkertaisuus ja hedelmällisyyden hallinta ovat auttaneet vähentämään lihavien umpilehmien määrää. Umpilehmän ainoa oikea kuntoluokka on Lindell Whitelockin mukaan 3,5. Sillä on positiivinen vaikutus poikimisen

”Yleisesti ruokintaa muutetaan hyvin vähän, mutta rehua analysoidaan säännöllisesti.

Ruokinnan muutostarpeet pyritään minimoimaan budjetoimalla rehut ja suunnittelemalla ruokinta tasaiseksi pitkälle aikavälille”, Lindell Whitelock kertoi.

Perusasiat kuntoon On muutamia tarkistuspisteitä, joiden perusteella ruokinnan toimivuutta arvioidaan. Jotkut ovat lyhyen ja jotkut pitkän aikavälin toimintoja. Tärkeimmät seurattavat perusasiat ovat tässä: • Analysoi ruokintapöytää ja kat-

Ruokintakartoitus kertoo, maksatko liikaa rehuista Karjan rehukustannukset ovat suurin maidontuotannon menoerä. Siksi ruokinnan taloudellisuus kannattaakin varmistaa aika-ajoin.

Ruokintakartoitus helppo ja nopea tapa varmistaa karjan ruokinnan oikeellisuus ja taloudellisuus.

”

Pystymme päivän maitotuotoksen ja pitoisuuksien sekä päivän rehujen kulutuksen perusteella laskemaan ja arvioimaan, onko ruokinta kohdallaan, miten saada enemmän maitoa vähemmällä rahalla ja maksaako tila turhaa rehuista”, kertoo ProAgria Keskusten Liiton kehityspäällikkö Tuija Huhtamäki.

12 maaviesti 2/2016

Uudessa Ruokintakartoituksessa tehdään Päivälaskelma, joka on saanut hyvää palautetta asiakkailta. Lähtötiedoiksi tarvitaan karjan tuotos- ja rehujen kulutustiedot yhden päivän ajalta. Laskelman tuloksia ProAgrian asiantuntijat vertaavat tilakäynnillä karja- ja rehuhavaintoihin.

Ruokinta nopeasti tasapainoon Ruokintakartoitus kannattaa tehdä aina, jos vähänkin miettii, onko ruokinta tasapainossa – jos karjassa on tavanomaista enemmän tai yllättäen lannan löysyyttä, lehmät eivät kulje normaaliin tapaan robotilla, tankkimaidon määrä tai pitoisuus heilahtelevat totuttua enemmän tai lehmät ei-

Ruokintakartoitus antaa vastaukset, mitä ravintoaineita lehmät saavat tarpeeseensa nähden sopivasti ja mistä mahdollisesti on puutetta. vät voi hyvin.

Ruokintakartoitus antaa vastaukset, mitä ravintoaineita lehmät saavat tarpeeseensa nähden sopivasti ja mistä mahdollisesti on puutetta. Lopputulemana selviää,

onko käytössä oleva täydennysrehu oikeanlainen hinnaltaan ja koostumukseltaan sekä tuleeko säilörehun hyvä laatu hyödynnetyksi parhaalla mahdollisella tavalla.

TIINA KARLSTRÖM

•

•

• •

• •

so, onko rehua. Rehua pitää aina olla jäljellä ennen uuden ruokintajakson alkamista, koska lehmät haluavat syödä monta kertaa päivän aikana.

Analysoi loppurehua. Onko se sellaista, jota lehmät syövät mielellään?

Analysoi loppurehusta, onko se koostumukseltaan samanlaista kuin se oli vasta pöydälle jaettuna. Erityisesti silloin kun kyseessä on ape. Lajittelun merkit antavat ennakkovaroituksen karjan hapanpötsiriskistä.

Tarkkaile lehmien sontaa.

Tarkkaile lehmien syöntityyliä. Erityisesti lypsyltä suoraan ruokintapöydälle tulon jälkeen syönnin tulee olla aktiivista.

Tarkkaile rehun laatua koko ajan: ei hometta eikä roskia.

Tarkkaile lehmän suorituskykyä kuten maitotuotosta, kun-

Tutustu Ruokintakartoitukseen ja tilaa palvelu osoitteesta www.proagria.fi/ ruokintakartoitus.

Mikä on Päivälaskelma?

Ruokintakartoitus perustuu Päivälaskelmaan, jonka kehittämiseen osallistui neuvonnan lisäksi suomalaiset kotieläintutkijat ja meijerit. Nopeasti tehtävä Päivälaskelma antaa reaaliaikaisen tiedon ruokinnan biologisesta luotettavuudesta ja kannattavuudesta.

toluokkaa ja hedelmällisyystuloksia.

• Ontuminen voi johtua kuidun puutteesta, joten ontuvien lehmien suuri määrä saattaa olla merkki liian vähäisestä kokonaiskuidusta tai märehtimistä edistävän, tehokkaan kuidun (ENDF) määrästä.

• Tarkkaile lehmiä, kun ne makaavat ja katso kuinka moni märehtii. Vähintään 50 prosenttia karjasta tulee olla aina märehtimässä.

Kotieläinagrologi Tiina Karlström on ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan eläinten hyvinvointi, terveys ja ruokinta sekä nuorkarja.

IS - UN ÄR E H N V E I S JA K I IKO PAN R M E JA K A

Lisäpotkua viime kesän rehuun Korjaa kivennäispitoisuudet – kaupan päälle hylsysarja

Varmista kivennäispitoisuudet Kinnusen Myllyn monipuolisilla ja laadukkailla rakeisilla ja jauheisilla kivennäistäydennyksillä.

Kun tilaat kerralla 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä, saat kaupan päälle laadukkaan 24-osaisen ½ tuuman BAHCO S240 -hylsysarjan.

Halutessasi saat edun alennuksena.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

Voimassa 31.5.2016 asti

Myynti: maatalouskaupat

Maitoyrittäjälle se tarjoaa varmuutta ja hyvän pohjan ruokinnan suunnitteluun ja toteutukseen. Eläinten terveys ja tuotos paranevat ja rehut käytetään tehokkaasti ja kustannustehokkaasti maidontuottamiseen.

Lisätietoa: ProAgria Kainuu, Minna Tanner, 040 572 3197, minna.tanner@proagria.fi ProAgria Lappi, Kaisu Risto, 040 526 9868, kaisu.risto@proagria.fi ProAgria Oulu, Virpi Huotari, 0400 786 933, virpi.huotari@proagria.fi tai Antti Harjunen, 0400 285 291, antti.harjunen@proagria.fi 2/2016 maaviesti 13

k a sv i MAARIT PARTANEN

Pienryhmistä hyviä käytäntöjä Kainuun säilörehutuotantoon Maarit Par t anen

Ensimmäiset nurmituotannon pienryhmät aloittivat huhtikuun loppupuolella Puolangalla ja Sotkamossa. Tavoitteena on säilörehutuotannon tehostaminen määrän, laadun ja hinnan näkökulmasta sekä innostavan yhteistyön luominen alan yrittäjien kesken.

P

roAgria Kainuu on hakenut rahoitusta maidon-, nurmenja naudanlihantuotannon kehittämiseen MaiNuLi-hankkeen avulla. Hanke pitää sisällään maito-, liha- ja nurmiosiot, joista jokaisesta on tarkoitus aloittaa pienryhmätoimintaa.

Hankkeen osatoteuttajana on Luke sekä osatoteuttajana ja -rahoittajana A-Tuottajat. Tiiviissä yhteistyössä ja osarahoittajana toimii myös Itämaito. Hanketta hallinnoi ProAgria Kainuu.

Keskustelua ja kokemusten vaihtoa Pienryhmien toiminta painot-

Pienryhmien vetäjinä toimivat maatilayritysasiantuntija Maarit Partanen ProAgria Kainuusta ja huippuosaaja Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomesta.

Vauhtia valkuaisrehujen käyttöön

Puolangan pienryhmä pohtimassa, mihin aiheisiin tulevilla kerroilla halutaan paneutua. tuu paljon käytännön keskusteluihin, omiin kokemuksiin ja havainnointeihin kasvustokäynneillä.

Kokemusten vaihtoa syvennetään uusinta tutkimustietoa ja tunnuslukuja soveltamalla. Jo aloittaneissa ryhmissä on noin 20 tilaa.

Hankkeen pienryhmätoiminnalla etsitään ja jaetaan parhaita käytäntöjä kotieläintilojen muidenkin tuotantoprosessien kehittämiseen ja verrataan omaa toimintaa toisiin. Hanke toimii aluksi 1,5-vuotisena, eli ryhmien toiminnan on suunniteltu jatkuvan 2017 vuoden syksyyn saakka.

Ryhmissä kartoitetaan tilojen kriittisiä kohtia, ja siitä eteenpäin jatketaan näiden asioiden käytännönläheisellä käsittelyllä.

Ryhmissä kartoitetaan tilojen kriittisiä kohtia, ja siitä eteenpäin jatketaan näiden asioiden käytännönläheisellä käsittelyllä. Ryhmissä käsiteltävät aiheet muokkautuvat myös osallistujien omien toiveiden mukaisesti.

Kainuussa on aloittanut myös toinen hanke tavoitteenaan edistää valkuaisrehujen käyttöä ja tuotantoa Kainuun alueella. KaiVahankkeen (Kainuun maatalous – Valkuaisrehu) toteuttajana toimii Luke Kainuu.

Yhteistyössä palkokasvien tutkimuksessa toimii Luke Maaningan Nura-hanke. Osatoteuttajana ja yhteistyökumppanina on myös ProAgria Kainuu.

Erityisesti KaiVa-hankkeen nurmipienryhmiin on toivottu mukaan myös luomutiloja tavanomaisten lisäksi.

Maarit Partanen on ProAgria Kainuun maatilayritysasiantuntija.

Lisätietoa nurmiryhmistä: maarit.partanen@proagria.fi, 0400 282 092 ja koko MaiNuLihankkeesta: helena.kamarainen@ proagria.fi, 044 362 7846.

Peltokasvilajikkeet 2016

P

P

Ammattitietoa

Peltokasvien kasvinsuojelu 2016 eltokasvien kasvinsuojelu 2016 -kirjaan on koottu viljelykasveittain peltokasvien, avomaan vihannesten ja mansikan rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan vuonna 2016 markkinoilla olevat kasvinsuojeluaineet, niiden käyttösuositukset ja keskimääräiset ainekustannukset hehtaaria kohti.

Lisäksi julkaisusta saa ohjeita muun muassa rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten oikeista torjunta-ajoista sekä tautien ja tuholaisten torjunnan kynnysarvoista ja lajikkeiden taudinkestävyyksistä.

Kirjassa kerrotaan myös kasvinsuojeluaineiden tehoista, resistenssiryhmistä, viljalajikkeiden taudinkestävyyseroista, valmisteiden vaikutustavoista. Mukana ovat koosteet valmisteiden ympäristörajoituksista sekä viljan ja perunan tankkiseoksista.

Nelivärikuvitetun julkaisun laajuus 64 sivua. Hinta 31,90 euroa

14 maaviesti maaviesti 2/2016 2/2016 14

eltokasvilajikkeet 2016 -kirjaan on koottu maassamme viljeltävien viljojen, palko-, öljy- ja nurmikasvien, kuminan, perunan ja sokerijuurikkaan lajikkeiden ominaisuudet, sadon määrät ja laadut sekä keskeiset viljelytekniset erityispiirteet. Kirja perustuu pääosin vuosien 2008–2015 virallisten lajikekokeiden tuloksiin.

Lisäksi julkaisussa käsitellään lajikekoetoimintaa, kylvösiemenen sertifiointia, valintaa ja määrän laskemista sekä kerääjä- ja aluskasvien hyödyntämistä.

Nelivärikuvitetun julkaisun laajuus 96 sivua. Hinta 30,90 euroa.

Käytännön Maamiehen kestotilaajat saivat julkaisut tilaajaetuna lehtien numero 2 ja 3 liitteenä.

Julkaisuja voi ostaa kirjakaupoista ja kustantajalta ProAgria Keskusten Liitosta: www.proagriaverkkokauppa.fi, myynti@proagria.fi tai puh. 020 747 2485.

Teos on saatavana myös sähkökirjana. Lisätietoja ja tilaukset: www.ellibs.fi > E-kirjakauppa

Kasvinsuojelun muistilista Kasvinsuojelu on kokonaisuuksien hallintaa (IPM).

Peltojen hyvällä kasvukunnolla, viljelykierrolla, esikasvilla, kasvinjätteiden muokkauksella ja hyvällä kylvösiemenlaadulla on merkitystä.

Kemiallisia kasvinsuojeluaineita käytettäessä on tärkeää saada tarvittaessa oikeaa ainetta, oikeaan paikkaan, oikeana aikana ja oikean kokoisena annoksena. Se on myös taloudellisesti kannattavaa.

Tee havaintoja ja kirjaa ne muistiinpanoihin. Ne ovat hyödyksi seuraavana kasvukautena. Perusta torjuntatoimenpiteet aina todettuun tarpeeseen ja tarkkailuun.

Lue pakkauksen käyttöohjeet huolellisesti ja noudata niitä. Ota huomioon vesistöjen uudet suojaetäisyysvaatimukset.

Kiinnitä huomio resistenssiriskiin, se on todellista. Älä käytä vuodesta toiseen samaan tehoaineryhmään kuuluvia aineita.

Hyödynnä tankkiseosmahdollisuudet, mutta älä yritä liikaa, ettei torjuntateho kärsi (ongelmarikat, hukkakaura).

Tee työ huolellisesti, huomioi olosuhteet, vältä päällekkäisajoa ja suojele ympäristöä sekä hyötyeliöitä.

Muista myös oma suojautuminen.

Tarkista torjunta-aineen uudet varastointivaatimukset.

Tällä hetkellä on yli 120 torjunta-ainetta, jotka tulee varastoida lukitussa tilassa.

Kasvinsuojelu on osa täydentäviä ehtoja, joita koskevat täydentävien ehtojen valvontaohjeet.

Julkaistu ProAgria Etelä-Pohjanmaan Itua-lehdessä 2/2016.

Onnistumme yhdessä Kasvinsuojelukoulutus ja -tentti ti 10.5.2016 Kuusamo, Kuusamon Osuusmeijeri, Kitkantie 110 ma 6.6. Liminka, Liminganlahden Luontokeskus, Rantakurvi 6 Koulutus pidetään klo 10–14.

Kasvinsuojelututkinto vaaditaan kaikilta kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjiltä, jotka tekevät ruiskutuksia ja ostavat kasvinsuojeluaineita. Tutkinto on voimassa viisi vuotta.

Koulutuksen hinta 80 euroa (käteismaksu), sisältää kahvin.

Kouluttajina ovat Antti Harjunen ja Juha Sohlo, ProAgria Oulu.

Pikaiset ilmoittautumiset Kuusamoon ja Limingan kurssille viimeistään pe Ilmoittautumiset Kuusamoon heti ja Limingan kurssille viimeistään pe 20.5.

20.5. puh.

088611 316 8611 (vaihde) tai anne.kipina@proagria.fi puh. 08 316 (vaihde) tai anne.kipina@proagria.fi www.proagriaoulu.fi www.proagria.fi

2/2016 maaviesti 15

y mpä ri stö

Maaseutukylien biotalous kiinnosti Muhoksella ja Oulussa

TAIMI MAHOSENAHO

Muhoksella ja Oulussa järjestetyt tilaisuudet biotalouden mahdollisuuksista maaseudulla kiinnostivat yhteensä yli 70 osallistujaa.

Esimerkkinä oli Palopuron kylä, joka tavoittelee energiaja ravinneomavaraisuutta sekä toimivaa maatilojen ja pienyritysten yhteistyömallia.

O

ulun Seudun BiotalousLeader -kiertueen ja Myssy-hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa pääpuhujana oli tunnettu maaseutuympäristön kehittäjä ja luomuvihannesviljelijä Kari Koppelmäki Hyvinkäältä.

Hän esitteli Palopuron kylän mallia. Aiheesta on esitelmöity runsaasti viime aikoina. Samasta kylästä on myös vuonna 2015 valittu Itämeren ympäristöystävällisin maatila, Knehtilä.

Hyvinkään Palopurolle on syntynyt usean maatilan ja muiden yrittäjien yhteistyöverkosto – Palopuron agroekologinen symbioosi.

Tavoitteena on kehittää alueelle energia- ja ravinneomavarainen tuotantomalli. Malli olisi siirrettävissä myös muualle Suomeen.

Maatilojen bioenergia ja raakaaineet, lähijalostaminen ja kier-

Huovisen navettasalissa Muhoksella noin 45 kiinnostunutta seurasi esitystä kyläkohtaisen biotalousmallin mahdollisuuksista ja haasteista. Seuraava tilaisuus pidetään tiistaina 17.5. klo 12 Pudasjärven Puhoskylällä Urhon kievarissa. totalous voivat olla maaseudun asukkaiden työllistymisen uusia mahdollisuuksia.

Tilaisuuksiin osallistujat olivat maaseudun kehittämisestä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita, monipuolisia edelläkävijämaatiloja, ruokaketjuun liittyviä yrittäjiä sekä bioenergiasta ja yleensä-

kin maaseudusta ja ympäristöstä kiinnostuneita.

Aihepiiri kiinnosti myös maaseutuasumista ja siellä työllistymistä suunnittelevia henkilöitä. Aihe liittyi kylien elinvoimaisuuteen ja kiinnosti myös kylätoimijoita.

Tilaisuuden järjestäjinä olivat Oulun Seudun BiotalousLea-

Mitä on biotalous?

Biotalous käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Tuotteet voivat olla aineellisia tai aineettomia.

der -kiertue, Myssy-hanke, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Oulu, OAMK sekä rahoittajana Oulun Seudun Leader, PohjoisPohjanmaan ELY-keskus ja EU:n maaseuturahasto.

Taimi Mahosenaho on ProAgrian Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten hallinnoiman Oulun Seudun BiotalousLeader -kiertueen hankevastaava.

Lisätietoa: www.proagriaoulu.fi > BiotalousLeader Kari Koppelmäen luento on kuunneltavissa samassa osoitteessa kohdassa Videot.

Vesistökunnostajat testaavat kartta Vesistökunnostajan karttapalvelu on uusi internetissä toimiva ja omaehtoista kunnostusta tukeva selainpohjainen palvelu. Testiversiosta toivotaan palautetta.

K

arttapalvelun ensimmäisessä osiossa, katselupalvelussa, voidaan tarkastella vesistökunnostuskohteita yhdessä suunnittelutyötä tukevien aineistojen kanssa. Vesistökunnosta-

16 maaviesti 2/2016

jan karttapalvelua työstää Oulun hallinnoima VYYHTI II -hanke.

Osiosta vastaa Suomen Ympäristökeskus.

Vyyhti II -hankkeen aikana tehdään vesistökunnostajan karttapalveluun seuraavat osiot: • katselupalvelu • valuma-alueen rajaustyökalu • hanketietojen tallennus- ja katselupalvelu Ensimmäinen työversio löytyy osoitteesta: www.proagriaoulu.fi > Vyyhti 2 > Ajankohtaista

Karttapalvelua kehitetään mahdollisimman helppokäyttöiseksi yhteistyössä paikallisten kunnostajien kanssa. Onkin tärkeää, että vesistöjen ja ympäristön kunnostuksesta kiinnostuneet käyvät tutustumassa karttapalveluun ja antavat sen käytöstä palautetta.

Kehitystyön tuloksena syntyvä työkalu edistää ja helpottaa paikallisten omaehtoista vesiensuojelukohteiden suunnittelua. Käyttöä opastetaan hankkeen aikana esimerkiksi alueellisille kunnostus-

yhdyshenkilöille. Kunnostusyhdyshenkilötoimintaa käynnistellään vuoden 2016 aikana.

Valuma-alueisiin kiinni katselupalvelussa Karttapalvelusta voi nyt keväällä tutkailla esimerkiksi mahdollisten kosteikkokohteiden valumaalueita, jolta kaikki pintavalunta kulkeutuu purojen, jokien ja järvien kautta tiettyyn vesistön kohtaan.

VYYHTI II -hankkeen aikana tes-

Tilaa maksuton luento tai infotapahtuma!

O

ulun Seudun BiotalousLeader -kiertueen tulevia tapahtumia kalenteroidaan ja sovitaan parhaillaan.

Hankkeen kohdealueella voidaan järjestää maksuttomia luentoja kylien omissa tapahtumissa tai erillisinä tilaisuuksina.

Tapahtumia voidaan järjestää kohdealueella vuosina 2016–2018 noin 40. Minimiosallistujamäärä on 10–20 henkilöä tilaisuutta kohti. Järjestelyistä sovitaan tapauskohtaisesti yhteistyössä kylien toimijoiden kanssa. Osapuolten osallistuminen järjestelyihin ja koollekutsumiseen on edellytyksenä tapahtuman järjestämiselle. Hanke voi kustantaa lehti-ilmoituksen, kahvituksen ja luennot.

Hankkeen kohdealueena ovat Oulun maaseutumaiset alueet, Ii, Kempele, Muhos, Pudasjärvi ja Utajärvi. Tilaisuuksia voidaan järjestää myös yhteistyössä alueella tai kylillä toimivien muiden hankkeiden tai organisaatioiden kanssa.

Esimerkkejä tilaisuuksien aiheista: Alkuvaiheen tapahtumat: • Tilaa nyt kesäkuulle: Nuotiolla tai kylätalolla keskustelupiirejä maaseudun työmahdollisuuksia

nan esittelyilta kylälle.

• Biokaasuretkeily syksyllä 2016, kohteena mahdollisesti maatila, laitevalmistaja tai kylä

Yhtenä aiheena BiotalousLeaderin kylätilaisuuksissa voi olla maatilojen ja pienyritysten yhteistyömalli. Oulussa ja Muhoksella vierailleen Kari Koppelmäen aihetta koskeva luento on kuunneltavissa osoitteessa www.proagriaoulu.fi > BiotalousLeader > Videot ja maaseutuasumista suunnitteleville kaupunkilaisille ja kylien asukkaille. Yhdessä nuoret aikuiset ja kylien elämää kokeneet ”mentorit”.

• Mikä ihmeen biotalous? -luento kylälle.

• Esimerkkejä ja ideointia kylän kehittämisestä ja biotaloudesta kylän omien tapahtumien yhtey­teen.

• Mitä hyvää meiltä löytyy? Hyvien

palvelua tataan, onko mahdollista kehittää valuma-alueen rajaukseen työkalu, joka toimii myös Pohjois-Pohjanmaan tasaisilla alueilla. Kosteikkotukien ehtojen mukaan mahdollisen kosteikkokohteen yläpuolisella valuma-alueella tulisi olla peltoja vähintään 10 prosenttia ja perustettavan kosteikon koko on vähintään 0,5 prosenttia yläpuolisesta valuma-alueesta.

Kosteikkojen perustamiseen liittyvä ei-tuotannollisten investointien korvaus on haettavissa tämän

TAIMI MAHOSENAHO

esimerkkien ideointi-ilta – oman kylän markkinointi-ideapaja • Esittelypisteen järjestäminen kunnan kesätapahtuman yhteyteen – erillinen tai yhteistyössä maaseutuyrittäjien tai kylien kanssa. Luennot kesätapahtumissa kylien asukkaiden ja yrittäjien sekä mökkilaisten kanssa.

• Alueen muiden hankkeiden kanssa yhteinen hanketoimin-

Erikoisaiheet jatkossa: • Lähiruoka ja elintarvikkeiden jatkojalostus • Maaseutuyrittäjyys ja tukimahdollisuudet, yritysryhmähankkeet yhteistyössä YritysAgrohankkeen kanssa • Suoramyynti- ja markkinointi, REKO-ruokapiiri – mikä se on ja miten siinä toimitaan?

• Luonto- ja maisema osana kyläbiotaloutta • Lammastalouden tai lihakarjan mahdollisuudet osana kokonaisvaltaista kyläbiotaloutta • Hevostalouden mahdollisuudet osana kokonaisvaltaista kyläbiotaloutta • Bioenergian ja maisemanhoidon yhdistäminen Ehdotuksia tilaisuuksista voi jättää osoitteessa www.proagriaoulu.fi > BiotalousLeader > Tilaa tilaisuus Lisätiedot: taimi.mahosenaho@ maajakotitalousnaiset.fi, 040 551 7807 (ei 23.5.–5.6.)

MAARIT SATOMAA

kevään tukihaussa 15.6.2016 mennessä.

Tutustu tukiehtoihin ja valintakriteereihin.

Ei-tuotannollisten investointien korvaus Kosteikkojen perustamiseen (Lomake nro 196) www.suomi.fi > Hakukenttään 196 Lisätiedot: maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa, 040 566 7924, maarit. satomaa@maajakotitalousnaiset.fi

Oulun Kalatalouskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Juha Tikka (oikealla) ja kalatalousneuvoja Jarmo Tuukkanen tutustumassa vesistökunnostajan karttapalveluun.

2/2016 maaviesti1717 2/2016 maaviesti

y mpä ri stö

Pinta-alatukien haku keväällä 2016

O

Tauno Paakk ari

hjelmakauden toisena vuotena on peltotukien haussa moni asia muuttunut viime vuoteen verrattuna.

Tukiasioihin kannattaakin jälleen perehtyä perusteellisesti ennen hakemuksen tekemistä. Useimmiten asiantuntijan käyttäminen on halvin vaihtoehto.

Näillä näkymin varsinainen tukienhaku alkaa 9.5. ja jatkuu kesäkuun puoliväliin.

Keskeiset muutokset 2016 • Enintään 0,1 hehtaarin alojen hakeminen korvauskelpoiseksi.

• Vehnälle ei pohjoista hehtaaritukea.

• Yleistä hehtaaritukea ei C2alueella.

• Hevosille ei enää kansallista tukea.

• Hevoset lasketaan edelleen LHK:n eläintiheyteen.

• Ympäristökorvauksessa muuttuvat sitoumusehdot ja rajoitteet.

• Suojavyöhykkeet luonnonhaittakorvauksessa luetaan kesantoihin, enintään 25 % sitoumusalasta.

• Ei enää erillistä kylvöalailmoitusta – tarvittaessa muutetaan hakemusta kesäkuussa.

• Kasvikoodeissa muutoksia.

• Vipu-palvelun karttatasoissa näkyvät pysyvät nurmet, nurmet viisi vuotta ja edellisen vuoden kasvulohkopiirrokset.

• Pohjoisessa tuessa sonnien ikärajaus 6–20 kuukautta kuten tuotantopalkkiossa.

• Jatkossa voi tilalla olla ympäristökorvauksen sitoumuksessa olevia sekä ympäristökorvaus- ja LHKkelpoisia peltoja.

Ympäristökorvaus Ympäristökorvauksen lohkokohtaisia toimenpiteitä valittiin niin runsaasti, että rahapula tuli heti ensimmäisenä vuotena. Sen vuoksi 18 maaviesti 2/2016

Haasteellisen viime kesän jälkeen on odotettavissa niin sanottu normaali kesä. Routa on murustanut maitamme sopivasti ja hävittänyt ainakin osittain viime kesän tiivistymiä. lohkokohtaisiin toimenpiteisiin tuli tälle vuodelle useita rajoitteita.

Ympäristökorvaukseen ei voi tehdä uusia sitoumuksia. Vanhoja sitoumuksia voidaan siirtää ja jakaa. Sitoumusalaan voi saada toiselta sitoumukselta siirtyviä ja tilusjärjestelyn kautta tulevia (maksimi 5 hehtaaria / 1 hehtaari) peltoja sekä 0,1 hehtaarin lisäyksiä peruslohkoa kohti. Sitoumuksesta voi ilman takaisin perintää myös luopua tänä keväänä.

Lohkokohtaisista toimenpiteistä voi joissakin tapauksissa luopua tai niitä voi vaihtaa, mutta käytännössä nämä muutosmahdollisuudet ovat vähäisiä. Toimenpiteiden lohkokohtaiseen määrään tuli tälle keväälle rahapulan vuoksi rajoitteita.

Lietelannan sijoittaminen ja ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämistoimenpiteissä maksimäärä on 60 prosenttia sitoumusalasta. Kerääjä- ja saneerauskasveille tuli 25 prosentin maksimi.

Suojavyöhykkeitä ei voi enää tänä vuonna perustaa.

Talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteessä ei prosenttia voi enää nostaa monilla nurmilla, joten tukitaso laskee kohdentamisalueella helposti 18 euroa hehtaa-

rilta. Tällaisia kelvottomia nurmia ovat nyt muun muassa suojavyöhykkeet, monivuotiset ympäristönurmet, luonnonhoitopellot, viherlannoitukset, saneerauskasvit ja monimuotoisuuspellot. Kasvipeitteisyydessä tulee kuitenkin täyttyä 20 prosentin minimiala kohdentamisalueittain.

Sitoumus- ja korvauskelpoinen lohko Ensimmäistä kertaa viljelijällä voi olla ympäristökorvaussitoumuslohkoja sekä ympäristökorvausja LHK-korvauskelpoisia lohkoja.

Sitoumuslohkoilta viljelijä saa ympäristökorvauksen. Jos korvauskelpoinen lohko on tullut hallintaan sitoutumattomalta viljelijältä, siitä ei saa ympäristökorvausta.

Uusien vuokramaiden ja peltojen ostamisen yhteydessä kannattaa selvittää, saako lohkoista ympäristökorvauksen, joka voi olla enimmillään satoja euroja.

Vipu-palvelu Vipu-palvelusta puuttuu monia toivottavia ominaisuuksia kuten ympäristökorvauksen eri maksimien tarkistaminen. Myöskään tukien määrää Vipu-palvelu ei kykene laskemaan kuten muutama vuosi

RISTO JOKELA

sitten. ProAgrian Tukipuntarilla voidaan laskea tukien määrät ja niiden maksuaikataulut, joten sitä kannattaa käyttää hyväksi.

Vipu-palvelussa on kuitenkin monia hyviä ominaisuuksia ja ilman muuta sillä kannattaa tehdä tukihakemukset. Lohkojen tiedot voidaan siirtää viljelysuunnitteluohjelmista tai kopioida edelliseltä vuodelta. Joissakin tapauksissa kannattaa mieluummin kopioida edellisten vuosien tiedot, jotta kasvulohkojen piirrot säilyvät.

Vipu-palvelun uusia asioita ovat muun muassa erilaiset karttatasot pysyvistä nurmista ja vesistöistä.

Jokaisen viljelijän kannattaa käydä katsomassa päivittyneet uomien vesistötiedot. Sieltä näkee muun muassa, milloin kanavat muuttuvat vesistöiksi ja milloin pitää laittaa kolmen metrin suojakaista.

Myös kasvinsuojeluaineiden etäisyyksiin varsinkin tautiaineiden osalta näillä tiedoilla on iso merkitys. Tautiaineilla voi etäisyydet vesistöön olla kymmeniä metrejä, ja joissakin tapauksissa tiettyjä aineita ei saa käyttää ollenkaan.

Neuvo 2020 Valtion kustantamaa Neuvo-palvelua voi myös käyttää moniin asioihin. Edellä mainitut vesistöt ja kasvinsuojeluaineet ovat yksi kohde. Neuvoa voi hyödyntää myös erilaisiin ympäristöön liittyviin asioihin, kotieläinten hyvinvointiin, terveydenhoitosuunnitelmiin sekä energia- ja luomuasioihin.

Jatkossa Neuvon piikkiin voi myös parantaa kilpailukykyä ja nykyaikaistaa maatilaa.

Kun viljan hinta on alhaalla, kannattaa pitää mielessä myös korkeamman ympäristökorvauksen saavat maisema- ja riistapellot, vaikkapa maanparannuskasvina.

Risto Jokela on ProAgria Oulun erityisasiantuntija osaamisalueinaan kasvit ja ympäristö.

Ympäristösopimukset

KALLE HELLSTRÖM

maisema- ja kosteikkokohteille haettavana 15.6. saakka K alle Hellstr öm

Maisema- ja kosteikkokohteiden kunnostukseen ja hoitoon on haettavissa tukea tänä keväänä. Tilaisuus kannattaa hyödyntää, sillä tulevien vuosien rahoitusmahdollisuudet ovat epävarmoja.

Y

mpäristösopimuksia ja eituotannollisia investointikorvauksia perinnebiotooppien ja luonnon monimuotoisuuskohteiden hoitoon sekä kosteikkojen rakentamiseen voi hakea 15.6. saakka. Hakijana voi olla viljelijä tai rekisteröity yhdistys, kosteikoissa myös osakaskunta.

Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidon ympäristösopimus voidaan tehdä samanlaisille kohteille kuin edellisilläkin ohjelmakausilla eli esimerkiksi perinnebiotoopeille, luonnonlaitumille, monimuotoisille reunavyöhykkeille, peltojen metsäsaarekkeille ja vanhoille pelloille, jos niillä on maisema- tai monimuotoisuusarvoja.

Perinnebiotooppia voi hoitaa niittäen tai laiduntaen, reunavyöhykkeitä raivaten tai laiduntaen ja vanhoja peltoja laiduntaen. Ympäristösopimus on viisivuotinen.

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelman tekoon voi pyytää apua Oulun Maa- ja kotitalousnaisten

Rantalaidun Oulunsalossa. maisema-asiantuntijoilta.

Ympäristösopimus alkaa vanhoilla jo hoidon piirissä olevilla kohteilla 1.5.2016 ja uusilla 1.5.2017. Tukitaso on kiinteä 450 euroa hehtaarilta vuodessa. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaasta perinnebiotoopista korvausta saa 600 euroa hehtaarilta.

Jos uuden laidunkohteen kunnostus vaatii enemmän työtä, voi aluksi hakea kosteikkojen tapaan ei-tuotannollista investointikorvausta perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaamiseen ja aitaamiseen. Korvaus on kohteen koosta riippuen 754–1 862 euroa hehtaarilta.

Korvaus maksetaan investoinnin valmistuttua. Investointihankkeen valmistuttua sen jatkoksi on haettava viisivuotinen hoitosopimus.

Hyödynnä myös Neuvo-palvelut!

Maisema-asiantuntijat tekevät myös Neuvo 2020 -järjestelmään kuuluvia luonto- ja maisemakohteiden kartoituksia. Niiden avulla voi löytyä uusia ympäristösopimuskohteita. Neuvontaa saa myös kosteikkoasioissa.

Neuvo 2020-neuvontaa voivat pääsääntöisesti saada viljelijät, joilla on maatilatunnus. Viljelijä maksaa neuvonnasta arvonlisäveron osuuden.

Pyydä tarjous:

ssa – ykköslaatua luomu Kaikki luomun siemenet, seokset ja ympit.

a www.luomusiemen.fi a luomusiemen@ luomusiemen.fi a puh. 0400 273 873

Lisätietoja: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset kalle.hellstrom@ maajakotitalousnaiset.fi, 043 825 5253 maarit.satomaa@ maajakotitalousnaiset.fi, 040 566 7924 ProAgria Kainuu, Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset marjo.piirainen@ maajakotitalousnaiset.fi, 043 825 4202 www.mavi.fi > Tuet ja palvelut > Viljelijä > Ympäristösopimukset

Haemme lisää sopimusviljelijöitä pitkäaikaiseen kumppanuuteen!

Palvelemme joka päivä (ja kylvöaikaan yölläkin).

2/2016 maaviesti 19

y r i t ys Ar ttu Hypèn

Maija Eskolinin catering-yritys vastaa Osuuskunta Impilinnan kahvilan, lounasravintolan ja pienen lähileipomon toiminnasta.

Merenkulku

SOILI HYPÈN

Omalla tiellä

opetti yhteistyön taidon Omalla tiellä -palsta kertoo oman tiensä kulkijoista.

Ihmisistä, jotka ovat tarttuneet eteen tuleviin tilaisuuksiin kaksin käsin ja muutosta halutessaan lähteneet rohkeasti uutta kohti.

Nämä tarinat olkoot opiksi meille, jotka uskallamme vähemmän.

20 maaviesti 2/2016

Maija Eskolin on helsinkiläisestä työläisperheestä. Punikin ja valkoisen jälkeläinen sekä sotainvalidin tytär, joka omilleen päästäkseen lähti merille. Mitä naisen kannattaa oppia miesten maailmasta?

Tekeekö maailmalla matkaaminen ihmisestä suvaitsevaisemman?

M

aija Eskolin syntyi Helsingin maalaiskunnassa, nykyisessä Vantaan Tikkurilassa reilut puoli vuosisataa sitten. Isovanhemmat tapasivat Hämeenkylän kartanossa ja avioituivat, vaikka toinen oli valkoisten ja toinen punaisten puolella.

Isä soti talvi- ja jatkosodassa.

Hän palveli viestimiehenä Syvärillä, haavoittui kolme kertaa ja

palasi aina uudelleen rintamalle.

Siviilissäkin hän oli sitkeä mies, temperamenttinen ja monta työtä tekevä duunari, paloautokuski ja maalari. Isä kuoli, kun Maija oli kuusivuotias.

Luonteensa ja rohkeutensa Maija uskoo perineensä isältään. ”Rohkea pitää olla, mutta samalla fiksu. Itselläni itsesuojeluvaisto on välillä ollut hukassa.”

Maija lähti öljytankkerille kakkoskokiksi 19-vuotiaana. Pääpaikka oli Lissabon, jossa Altano-alus oli aluksi telakalla korjattavana.

Työura alkoi paikallisten telakkalakolla palkkarästien vuoksi. Öljytankkeria seurasi kuivarahtialus, joka seilasi Libyan Tripoliin. Sitä seurasivat jäänmurtajat ja mittausalukset kotimaan vesillä, Suomen- ja Pohjanlahdella.

Tie johti edelleen merentutkimusalus Arandaan, jossa kuu-

kauden pesti muuttui 10 vuoden työjaksoksi. Arandan mukana Maija kävi useita kertoja Etelämantereella ja Islannissa. Lopulta tie päätyi Pohjanmeren öljynporauslautoille.

Yhteen elämänsä pahimpaan myrskyyn Maija joutui Kap Hornin itäpuolella Weddellinmerellä lähellä Tulimaan eteläkärkeä.

Tämä oli yksi niistä hetkistä, jolloin Maija mietti, että jos tästä selvitään, niin ihme on.

Näissä tilanteissa ihmisen voimattomuus ja elämän rajallisuus tulevat vastaan. Kovissa paikoissa punnitaan yhteistyön taidot ja keskinäinen luottamus.

Kuuntele ja hyödynnä vahvuudet Maija työskenteli laivoilla kaikkiaan 24 vuotta. Aika ja kokemukset ovat väistämättä muokanneet

Olosuhteet olivat niin vaativat ja karut, ettei avuttomuutta ja neuvottomuutta sallittu.

omia asenteita ja elämänkatsomusta. Mitä elämänkoulu merillä opetti? ”Tasa-arvoa sikäli, että rahtilaivoilla ja merenkulkulaitoksen aluksissa miehillä ja naisilla oli sama palkka. Olosuhteet olivat niin vaativat ja karut, ettei avuttomuutta ja neuvottomuutta sallittu. Oli tultava toimeen kaikkien ihmisten kanssa. Selviytyäkseen oli oltava vahva tai opittava kantapään kautta.”

Miesten maailmassa on naisen yritettävä enemmän tullakseen osaksi porukkaa ja edes kokkina kelpuutetuksi. Naisena joutuu hakemaan arvostusta. ”Pitää osata sivuuttaa sanomisia ja tekemisiä ja opeteltava ajattelemaan kuin miehet tai ainakin ymmärtämään heidän tapaansa ajatella”, Maija selventää.

Yhdessä tekeminen ja selviytyminen ovat tehneet hänestä yhteistyöhakuisen. ”Kaikkia pitää kuunnella ja asiat prosessoida. Kaikilla on vahvuutensa, joita porukassa on osattava hyödyntää. Naisille sanon, ettei putkinäkö ole miesten yksinoikeus.”

Maija on elänyt epämukavuusalueella jo ennen kuin sanaa tiedettiin olevankaan. Ihmistuntemus on ollut tärkeä taito. Epäoikeudenmukaisuutta hän ei kestä.

Maija ei ole feministi, mutta lievästi rasistiksi hän itseään nimittää, koska on kohdannut suoranaista vihaa sukupuoltaan ja länsimaalaisuuttaan kohtaan. Sitä eivät poistaneet hameet eivätkä huivit. Libyassa syljettiin päälle ja kiviä satoi perään. ”Suvaitsemattomuutta on kaikkialla. Se, mitä edustat, voi herättää suoraa ja avointa vihaa.

Omille tunteilleen ei voi mitään,

mutta luovimaan tässäkin on opittava. On nähtävä vaivaa ja otettava selvää toisistamme, yritettävä asettua toisen asemaan ja saappaisiin.”

Etelämereltä Impilinnan kokiksi Maija muutti ex-miehensä mukana Kainuuseen. Merenkulkija löysi kotipaikan miehen mökkimaisemista. ”Halusin maalle. Lähiöelämä ei houkuttanut yhtään.”

Kerrostalossa ja laivahytissä asuneelle Maijalle ensimmäinen asunto oli vanha talo kantovedellä. Pihalle on rakennettu nyt uusi päärakennus. Maijan eläintarhaan kuuluu lauma koiria ja pari kissaa. Nykyinen aviomies on kainuulainen.

Kainuussa tapahtuu hyviä asioita. Maija suoritti Kainuun ammattiopistossa luonnontuotealan ammattitutkinnon. Sitä kautta löytyi verkosto ja yhteistyökumppaneita.

Viime vuodet hän on pyörittänyt omaa catering-yritystään.

Maija oli ensimmäisiä Osuuskunta Seppälän Impilinnan perustajajäseniä ja hallituksen jäsen. Tällä hetkellä osuuskunnassa toimii 16 eri alojen osaajaa ja yrittäjää.

Osuuskunta toimii uusissa hulppeissa tiloissa Kainuun ammattiopiston yhteydessä olevassa Impilinnassa, jossa Maija, Minna Leinonen ja Maire Heikkinen vastaavat kahvilan, lounasravintolan ja pienen lähileipomon toiminnasta.

Toiminta Impilinnan uusissa tiloissa käynnistyy toukokuussa.

Yhteistyötä ProAgrian kanssa on tehty pitkään, aina Maijan yrityksen perustamisesta Osuuskunta Seppälän Impilinnan kehittämissuunnitelmaan saakka.

KAO on ProAgria Kainuun tärkeä kumppani ja hankepartneri luonnonvara-alalla ja YritysAmistoimintaan liittyen, jossa Kainuun ammattiopisto tekee valtakunnallisesti uraauurtavaa työtä.

Soili Hypén on on ProAgria Kainuun ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntija.

MARJATTA PIKKARAINEN

Parasta kotouttamista on yhdessä tekeminen Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset pitävät ensi kesänä yhdessä Kainuuseen kotoutuvien maahanmuuttajaperheiden kanssa viljelypalstoja Ensilässä Kajaanissa.

Jäsenistön apua tarvitaan, että tässä työssä onnistumme!

V

oit esimerkiksi ryhtyä kummiksi eli opastaa perheitä käytännön työssä palstalla. Koko kesää ei yhden kummin tarvitse ohjata, vaan kummeille nimetään tietty viikko ja siinä yksi sovittu kellonaika, jolloin käy palstoilla neuvomassa.

Apusi – ja ihan vain läsnäolosi – on tärkeää myös yhteisessä keväisessä istutustempauksessa ja syksyn sadonkorjuutapahtumassa, joiden päivämäärät vahvistuvat myöhemmin kasvukauden rytmissä.

Ensilässä juodaan tuolloin myös nuotiokahvit, paistetaan makkarat, jutellaan, tutustutaan maahanmuuttajaperheisiin ja myös heidän omiin viljelykasveihinsa ja -menetelmiin!

Yhdistyksenä tai yksilönä voit myös auttaa lahjoittamalla maahanmuuttajaperheiden käyttöön käytettyjä tai uusia työkaluja sekä siemeniä tai

taimia tai vaikkapa harsoa.

Tietäisitkö vapaana olevaa kellaritilaa? Vai avaisitko oman puutarhaasi, ja pyytäisit maahanmuuttajia sinne vierailulle?

Tai pitäisit kotonasi tai kylätalolla säilöntä- tai ruuanlaittotapahtuman?

Ota ideasi kanssa yhteyttä piirikeskukseen, ja katsotaan mahdollisuutemme olla tukena!

Ensilä-työstä kerrotaan myös Maa- ja kotitalousnaisten teltalla Raatihuoneentorilla Mahdollisuuksien tori -tapahtumassa la 21.5. klo 10–14.

Tukena työssämme on työja elinkeinoministeriö ja keskeisinä yhteistyökumppaneina Kainuussa ovat esimerkiksi Ensilän Palstaviljelijät ry, Kajaanin kaupungin maahanmuuttajayksikkö ja seurakunta, Monika ja MLL. Ilmoita lahjoituksestasi, ryhtymisestä kummiksi tai muusta ideoimastasi osallistumistavasta 22.5. mennessä: arja.juntunen@ maajakotitalousnaiset.fi, 044 320 1587 Marjatta Pikkarainen on Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja.

2/2016 maaviesti 21

m a i sema

Ehdota vuoden maisematekoa!

Anit a Sievänen

Vuoden maisemateko on tunnustus vapaaehtoisesta maisematyöstä. Kilpailussa etsitään pientä tai suurta maisematekoa, joka on muuttanut maisemaa paremmaksi.

V

uoden maisemateko -tunnustus myönnetään toista kertaa. Vuonna 2015 kisaan saatiin 45 ehdotusta, josta valittiin 16 alueellista voittajaa.

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten alueella voittajaksi nousi Pulkkilan seura ry:n kunnostamat Pulkkilan kotiseutumuseon rakennukset ja pihapiiri. Kainuun piirikeskus palkitsi kuvataiteilija Urho Kähkösen Kuhmossa sijaitsevan kotitilan maisemoinnista ja rakennuksien hyödyntämisestä näyttelytiloina.

Kilpailun tavoitteena on nostaa esille maiseman eteen tehty vapaaehtoistyö. Monet yhdistykset, talkooporukat ja yksittäiset henkilöt tekevät merkittävää työtä kotimaisemansa parantamiseksi.

Kilpailu myös muistuttaa, ettei maisema säily viihtyisänä ja avoimena ilman hoitoa.

Maisemateko voi olla näkymien aukaisemista, raivaamista, rakennusten tai rakennelmien kunnostamista, luonnon monimuotoisuuden lisäämistä, rantojen hoitoa, kylämaiseman parantamista tai muita monimuotoisia tekoja.

Iin Hiastinhaaran lammaslaitumella näkyy ero laitumen ja ympäröivän hoitamattoman alueen välillä. Pohjois-Iin kyläyhdistys osallistui viime vuoden maisematekokisaan.

Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskusten maisema-asiantuntijat valitsevat yhdessä asiantuntijaraadin kanssa ehdotuksista maakuntien parhaat maisemateot loka– marraskuussa 2016.

Näistä voittajista valitaan Suomen Vuoden maisemateko, joka julkistetaan joulukuussa. Valtakunnallisen valinnan tekee Maaja kotitalousnaisten Keskus yhdessä valtakunnallisen raadin kanssa.

Kilpailu on osa Vihervuosi 2016 -teemavuotta.

Lisätietoa: www.maajakotitalousnaiset.fi/ vuodenmaisemateko

Kilpailuaikaa 31.8. saakka • Ottakaa maisemasta valokuvia ennen ja jälkeen maisemateon.

• Kuvailkaa maisemateon tulokset. Kertokaa, mitä teitte ja ketkä teon tekivät. Perustelkaa, miksi juuri teidän tekonne olisi vuoden maisemateon arvoinen.

• Lähettäkää kuvailu elokuun loppuun mennessä oman piirikeskuksenne maisema-asiantuntijalle.

Ehdotukset tulee lähettää 31.8.2016 mennessä oman piirikeskuksen maisema-asiantuntijoille. Liitä ehdotuksen mukaan valokuvat, yhteystiedot ja mahdolliset lehtileikkeet.

ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, PL 106, 90101 Oulu kalle.hellstrom@maajakotitalousnaiset.fi, 043 825 5253 maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi, 040 566 7924 ProAgria Kainuu, Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset, Osmonkatu 9, 87100 Kajaani marjo.piirainen@maajakotitalousnaiset.fi, 043 825 4202

LUOTETTAVAA TIETOA JA MAKSUTONTA NEUVONTAA

Omistatko kodin tai mökin veden äärellä?

Tunnetko voimassa olevat jätevesimääräykset? Hyödynnä ProAgria Oulun maksuton jätevesineuvonta!

Lisätietoa: ProAgria Oulu, Merja Talvitie, 045 6578 611, merja.talvitie@proagria.fi Netti- ja videoneuvontaa: www.proagriaoulu.fi/jatevesi Jätevesihanketta Pohjois-Pohjanmaalla rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja hallinnoi ProAgria Oulu.

22 maaviesti 2/2016

M

aa- ja kotitalousnaisten uusi värikäs logo ja Juuret maalla -slogan on otettu käyttöön hyvillä mielin tänä keväänä. Uuden logon terälehdet kuvaavat järjestön neljää toiminta-aluetta: ruokaneuvontaa, yritys- ja maisemapalveluita sekä järjestötoimintaa.

Ilmeemme on saanut raikkaan uudistuksen. Uudella tunnuksella haluamme tuoda näkyvästi myös esille sitä, että meillä kaikilla on juuret maalla. Tunnuksessa maasta ponnistaa maaseutuhenkinen ihminen, valmiina tarttumaan toimeen.

Vieraskasveja kuriin Impin päivänä

H

aitalliset vieraskasvit valloittavat luontoamme ja tukahduttavat oman kasvilajistomme. Kasveista pidetään vahingollisimpana jättipalsamia, jättiputkea ja lupiinia. Impin päivä 11. kesäkuuta sopii ajallisesti erinomaisesti jättipalsamin ja lupiinin poistotalkoisiin!

Valitkaa kohde, jossa lupiini tai jättipalsami on valloittanut tai on valloittamassa kasvutilaa niittykasveiltamme. Haastakaa talkoisiin mukaan muut kylällä toimivat yhdistykset. Yhteiset talkoot saavat luonnonkasvimme jälleen kukoistamaan!

Ohjeita vieraskasvien poistoon osoitteessa www.maajakotitalousnaiset.fi/impinpaiva.

Jättipalsamitalkoot Naapurinvaaralla Valtakunnallisesti arvostetulla maisema-alueella, Naapurinvaaralla, järjestetään jättipalsamin torjuntatalkoot lauantaina 11. kesäkuuta, jolloin on myös valtakunnallinen Avoimet kylät -päivä.

Talkoot aloitetaan kello 9 Naapurinvaaran koululla, jossa alkusanat ja infoa päivästä kertoo Kainuun Maaja kotitalousnaisten ympäristön- ja luonnonhoidon asiantuntija Marjo Piirainen. Kahvin ja makkarat talkoolaisille tarjoaa Naapurinvaaran kyläyhdistys ry. ”Nyt hanskat kätteen ja kitkemmään! Saa ottaa mukaan omia niittovälineitä ja omat janojuomat ovat suotavia”, Marjo Piirainen kannustaa.

Jättipalsamin kitkentä on helppoa. Työ ei vaadi työkaluja eikä voimia, ja suojavarusteeksi riittävät käsineet. Jos kasvusto on rajautunut selkeästi, niittäminen on paras ratkaisu.

OMAT AVAIMET -kirjan ilmestyminen on tämän kevään toinen suuri tapahtuma. Kirjailija Kirsti Manninen on tehnyt järjestössämme monien ihmisten ja valtavan arkistomateriaalin kanssa aikamatkaa yhteiskuntamme ja maaseudun naisten elämään 1700-luvulta tähän päivään.

Olen vasta silmäillyt upeaa kirjaa ja samalla hämmästellyt sitä, Tänä päivänä tehdään kuinka nopeasti eri kriisivuosista aina huomista huolimatta meillä Suomessa on koskevat ratkaisut. saatu synnytettyä oma ruoan tuotanto, avoin koulutus sekä tytöille että pojille, vapaa sivistys- ja kulttuurielämä sekä hyvät asumisen ja elämisen olosuhteet karussa ja kylmässä Pohjolassa. Olemme vain vähän aikaa sitten olleet kehitysmaa.

Teoksesta löytyy maaseudun naisten, esiäitiemme ja esi-isiemme, vahvaa vaikuttamista aina paremman huomisen puolesta. Me nykyiset toimijat olemme tässä sukupolvien ketjussa mukana jokainen omalla paikallaan tulevaisuutta rakentamassa.

Tämä päivä on aina huomenna historiaa. Tämä päivä on aina arvokas ja merkityksellinen, ja tänä päivänä tehdään aina huomista koskevat ratkaisut.

Jokaisessa organisaatiossa on alkuvuodesta tapana kerätä edellisen kauden toimintatietoja, tilastoja, taloutta ja tapahtumia. Niillä halutaan kertoa organisaation tuloksista, merkityksellisyydestä ja vaikuttavuudesta, ja ne julkaistaan yleensä alkuvuodesta. Sen vuoksi on tärkeää, että saisimme joka vuosi koottua alkuvuodesta jokaisen yhdistyksen toiminnalliset tiedot yhteen kokonaisuuteen.

Pienistä puroista syntyy iso vesistö. Meille jokaiselle on tärkeää nähdä oma työmme osana jotakin isompaa kokonaisuutta, olla mukana tekemässä ensin tulevaisuutta, joka onkin hetken päästä historiaa. Yhdistykset ovat kansalaisyhteiskuntamme perusyksiköitä ja yhdistyksistä muodostuu yhdessä vaikuttava järjestö. Kerrotaan omasta vaikuttavuudestamme myös tilastoluvuin.

Me Maa- ja kotitalousnaiset järjestönä haluamme olla tulevaisuudessa rakentamassa maistuvaa, viihtyisää ja elinvoimaista maaseutua. Siihen työhön tarvitaan meitä kaikkia.

MAIJA-LIISA TAUSTA-OJALA toiminnanjohtaja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 2/2016 maaviesti 23

Juuret maalla

Tämä päivä on huomenna historiaa

ruok a

Suoramyynnillä lisää kannattavuutta

Suoramyynnin asiantuntemusta

Tuottajat ja kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia ruuan suoramyynnistä.

Kuluttajat haluavat lähellä tuotettua, tuoretta ruokaa ja tuottajat paremman hinnan tuotteistaan. Suoramyynnillä kaikki voittavat!

Petri Jauhiainen

S

uoramyynti voi tapahtua suoraan omalta tilalta, tienvarsikojusta, torilla, ruokapiirien tai Reko-renkaiden kautta.

Uudet myyntikanavat vauhdittavat sekä tuotteiden myymistä että ostamista.

Suoramyynti mahdollistaa tuottajalle paremman hinnan ja riippumattomuuden. Kasvotusten saa palautetta ja kehittämisideoita suoraan kuluttajilta. Markkinoinnin voi itse kohdentaa halutulle kohderyhmälle esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Toisaalta suoramyynti vaatii

yrittäjältä uudenlaista ajattelutapaa. Laadukkaiden tuotteiden lisäksi on osattava markkinoida, viestiä ja palvella asiakkaita uudella tavalla.

Byrokratian paljous saattaa pelottaa suoramyyntiä aloittavia.

Lainsäädäntöä on kuitenkin viime vuosina muutettu suoramyyn-

Reko-renkaat huimassa kasvussa

K

24 maaviesti maaviesti 2/2016 2/2016 24

vat tuotteet sovitusta paikasta ja sovittuna aikana.

Hallinnon keveys on Rekon etu. Viestintä hoidetaan yleensä Facebook-ryhmässä, jossa tuottajat kertovat myytävät tuotteet. Tilaus tehdään ilmoitusta kommentoimalla.

Kuluttaja maksaa tuotteensa suoraan tuottajalle.

Ilmoitusta elintarvikehuoneistosta ei tarvitse tehdä, sillä kyse on ennakkotilattujen tuotteiden luovuttamisesta kuluttajille. Jakotilanteissa ei myydä elintarvikkeita uusille asiakkaille, sillä muuten toiminta vastaisi torikauppaa, jota koskevat tiukemmat säädökset.

Lähteet: Aitojamakuja. fi, mtk.fi, Johanna Mattilan koulutusmateriaali, Turun yliopisto

tiä helpottavaksi. Alkutuotannon tuotteita, kuten vihanneksia, munia ja marjoja, voi alkaa myydä suoraan kuluttajille pienillä toimenpiteillä.

Kun toiminta on pienimuotoista ja vähäriskistä, elintarvikelain säädöksiin voi saada helpotuksia, mikä antaa paremmat mahdollisuudet tuotteiden suoramyynnille. Pienimuotoinen toiminta määritellään tuoteryhmäkohtaisesti. Tuotteille on myös maksimimyyntimäärät.

Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgrian yritysasiantuntijat auttavat sekä suoramyynnin että koko yrityksen aloittamisessa ja kehittämisessä. Tarjolla on myös palveluita tuotteiden kehittämiseen, markkinointiin ja elintarvikelainsäädännön vaatimusten toteuttamiseen.

Esimerkkejä palveluista: • liiketoiminnan suunnittelu, investointi, rahoitus ja taloussuunnittelu ja liiketoimintasuunnitelman ohjaus • markkinointi, tukea suunnitteluun ja toteutukseen • tuotteistaminen, esimerkiksi tuotesuunnittelu ja hinnoittelu • elintarvikelainsäädännön vaatimukset, esimerkiksi omavalvonnan ohjaus, pakkausmerkintöjen laatiminen ja hygieniaosaamiskoulutukset ja -testit • elintarviketilojen suunnittelu ja vaatimukset.

Lisätietoa: www.maajakotitalousnaiset.fi/yrityspalvelut

Uutuuksia ruokakurssitarjottimella

YK

on nimennyt kuluvan vuoden palkokasvien vuodeksi. Joko teidän yhdistyksenne on varannut oman Potkua pavuista ja palkokasveista -kurssin?

Kekri – perinteistä sadonkorjuun juhlaa -kurssi tai luento johdattaa kekrin perinteisiin ja makujen maailmaan. Tilaa omasi ensi syksyksi jo hyvissä ajoin!

Muista ruokakursseista tämän lehden tapahtumakalenterissa sivulla 30.

Lisätietoa ruokakursseista: Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset: elintarvikeasiantuntija Marika Köngäs, 040 585 5296, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset: ruoka- ja kotitalousasiantuntija Helena Lahdenperä, 0400 599 473 ja elintarvikeasiantuntija Maija Ojalehto, 040 701 3686 etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

T imo Viljak ainen

asvavasta kiinnostuksesta suoramyyntiin kertoo Reko-lähiruokarenkaiden suosion huima kasvu: parissa vuodessa on perustettu yli sata lähiruokarengasta, joissa on yli satatuhatta jäsentä. Vuonna 2015 niiden arvioitu liikevaihto oli 7–8 miljoonaa euroa.

Reko-malli pilotoitiin Pohjanmaalla vuonna 2013. Reko tulee sanasta rejäl konsumtion, reilu kuluttaminen. Inspiraationsa malli on saanut ranskalaisesta Amap-järjestelmästä. Vastaavanlaisia renkaita on myös muualla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa.

Reko-renkaissa kuluttajat tilaavat tuottajilta ennakkoon haluamansa tuotteen. Tuottaja tietää etukäteen, saako tuotteensa kaupaksi. Ostajat nouta-

SILJA VARJONEN

Ruokarohkeat kasvisaarteen jäljillä Ella K ar ttimo

Kasvisaarteen arvoitus -tapahtumassa houkutellaan esiin ruokarohkeat salapoliisit ja tutustutaan kasviksiin, hedelmiin ja marjoihin kaikin aistein.

T

apahtumassa lapset pääsevät ratkaisemaan jännittävää kasvisaarteen arvoitusta. Vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta saavat ruokakasvatusta tukevaa materiaalia.

Kasvisaarteen arvoitus leikkiikäisille -hankkeen ensisijaisena tavoitteena on lisätä 3–7-vuotiaiden lasten kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on edistää leikkiikäisten terveyttä.

Lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa ja kiinnostusta kasviksista, hedelmistä ja marjoista, terveellisistä ruokailutottumuksista leikkiikäisten perheissä.

Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Niemenrannan päiväkodin lapset Oulunsalossa tutustuivat innokkaasti kaikilla aisteilla kasvisten jännittävään maailmaan ruoka- ja kotitalousasiantuntija Helena Lahdenperän opastuksella.

Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät 300 aistilähtöiseen ruokakasvatukseen perustuvaa tapahtumaa päiväkodeissa ympäri Suomen vuosina 2015–2016.

Lisätietoa: Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset, marika.kongas@maajakotitalousnaiset.fi, 040 585 5296.

Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, helena.lahdenpera@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 599 473; maija.ojalehto@maajakotitalousnaiset.fi, 040 701 3686 www.maajakotitalousnaiset.fi/kasvisaarre

Vinkkejä ja reseptejä maukkaaseen arkeen

J

ärjestääkö yhdistyksesi maaseututapahtuman, joka kaipaa elävöittämistä? Ravitsemusluotsit Kainuussa -hanke on valmistanut kaksi lyhytvideota: Ruoka rytmittää arkea (kesto 9 minuuttia) ja Ruoka – enemmän kuin polttoainetta (5 minuuttia).

Viljelijät neljältä kainuulaiselta maatilalta kertovat ravinnon merkityksestä osana jaksamistaan ja pohtivat, kuinka raakaaineet ja niiden alkuperä vaikuttavat hyvinvointiin.

– Kätteni taidot ovat tuotteen takana, on yhden videolla esiintyvän viljelijän ajatus. Piirikeskus

lainaa videoita muistitikuilla ja tarvittaessa myös videoprojektorin, että esittäminen onnistuu.

Videoita tukemaan on Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset laatinut myös mainion Vinkkejä ja reseptejä maukkaaseen arkeen -vihkosen, jota voidaan jakaa yleisötapahtumissa videoiden kyytipojaksi.

Tapahtumaan voi pyytää myös elintarvikeasiantuntija Marika Könkään pitämään aikuisten makukoulua.

Lisätietoa: marjatta.pikkarainen@ maajakotitalousnaiset.fi, puh. 044 320 1585.

2/2016 maaviesti maaviesti 25 25 2/2016

ruok a

juhlat

Ihanat Juhla alkaa suunnittelusta.

Jo hyvissä ajoin kannattaa pitää palaveri, jossa on mukana joko juhlan sankari tai hänen luottohenkilönsä ja tarjoilujen järjestäjä.

HELENA LAHDENPERÄ

J

T imo Viljak ainen

o ennen tätä on hyvä tehdä inventaario pakastimeen, jos sieltä vaikka löytyisi hirvenpaistia, omenahilloketta tai marjoja juhlapöytään. Juhlien suunnittelussa voi päästää mielikuvituksen valloilleen. Sankarin mieltymykset ja harrastukset saavat näkyä ja maistua juhlassa.

Kokonaisvaltaiset elämykset jäävät pitkäksi aikaa sankarin ja vieraiden mieleen.

Kunhan juhlan teema selkeytyy, ideoidaan kattaukset ja tarjottavat. Sortteja ei tarvitse olla kovin monia, kunhan niistä löytyy se pieni ”juju”, joka yhdistää tarjottavan teemaan. Näitä seikkoja voi olla esimerkiksi leivonnaisen muoto, väri, mauste tai tarjoilutapa.

Savusärkisäilykkeestä syntyy maukas täyte voileipäkakkuun.

Erityisruokavaliot otetaan huomioon, mutta kaikille ei tarvitse olla kaikkea. Tarkista, että menusta

löytyy jotakin suolaista ja makeaa keliaakikolle, laktoosi-intolerantikolle ja kasvissyöjälle.

Lakkiais-, valmistujais- ja rippijuhlissa vieraat piipahtavat onnittelukäynnillä eri aikoina. Tämä

1 kpl (700 g) ruispaahtoleipä Kostutus: 1,5 dl vettä, 1 tl sitruunamehua

Koristeluun: 1 tlk (220/150 g) savusärkeä öljyssä 2 kpl keitettyä kananmunaa tuorekurkkua, tilliä, herneenversoja sitruunaviipaleita tai retiisejä

Savusärkitäyte: 2 tlk (á 220/150 g) savusärkeä öljyssä -säilykettä 1 tlk (150 g) ranskankermaa 100 g tuorekurkkua 0,5 dl tillisilppua ripaus valkopippuria Munavoi: 2 kpl keitettyä kananmunaa 100 g kasvirasvalevitettä 0,5 dl ruohosipulisilppua ripaus valkopippuria Kuorrutus: 200 g maustamatonta kevyttä tuorejuustoa 0,5 dl kevytmajoneesia 1 tl sitruunamehua

Vuoraa reilun kahden litran vetoinen tasapohjainen vuoka kelmulla ja jätä reilusti ylimääräistä kelmua reunoille, jotta voit suojata sillä täytetyn kakun kylmäsäilytykseen. Vuoka voi olla pyöreä, neliö, suorakaide tai jokin muu teemaan sopiva.

Poista leipäviipaleista kuoret.

Valmista savusärkitäyte. Valuta säilykkeistä öljy pois. Kaloista ei tarvitse poistaa nahkaa eikä ruotoja. Valitse kahdeksan kauneinta pyrstöpalaa (n. 100 g) kakun koristeeksi. Halutessasi voit ottaa vielä savusärkiä (100 g) erikseen ja tehdä niistä kerroksen kalatah-

nan päälle.

Pilko tuorekurkku pieniksi kuutioiksi. Yhdistä ranskankermaan tillisilppu, kurkkukuutiot, valkopippuri ja lopuksi savukalapalat vain kevyesti sekoittaen.

Valmista munavoi: hienonna munat haarukalla ja sekoita joukkoon margariini, ruohosipulisilppu ja ripaus valkopippuria.

Lado koko pohjan peittävä kerros ruispaahtoleipää vuoan pohjalle. Käytä saksia apuna leipäpalasten paloittelussa. Sivele pullasudilla kevyesti sitruunavettä leivän pintaan.

Levitä munavoi tasaiseksi kerrokseksi reunoja myöten. Lado täytteen päälle kerros paahtoleipää ja sivele päälle sitruunavettä pullasudilla. Levitä päälle savusärki-kurkkutäyte. Halutessasi voit laittaa savusärkifileitä kerrokseksi kalatäytteen päälle. Lado päälle

kerros ruispaahtoleipää.

Peitä vuoka kelmulla ja laita päälle kevyt paino. Nosta kakku jääkaappiin ja anna maustua seuraavaan päivään.

Kumoa voileipäkakku tarjoiluvadille. Poista kelmu. Sekoita majoneesi ja tuorejuusto notkeaksi. Levitä tahna tasaisesti kakun päälle ja reunoille.

Koristele kakun reunat herneenversoilla. Asettele päälle savukalapaloja, muna-, kurkku- ja sitruunaviipaleita.

Savusärkikakku noin 15:lle

26 maaviesti 2/2016

Vinkit! Savusärkien sijasta voit käyttää myös savumuikkusäilykettä tai muuta perattua savukalaa.

Savulohikakun koristeeksi sopivat kylmäsavu- tai graavilohiruusukkeet. Kakun reunoja ei välttämättä tarvitse kuorruttaa. Näin siitä on myös helpompi nostaa puoli kerrallaan tarjottavaksi.

otetaan huomioon myös suunnittelussa, etteivät helposti pilaantuvat syötävät ole huoneenlämmössä monta tuntia: mieluummin useita pienempiä täyte- ja voileipäkakkuja kuin yksi iso.

Noutopöytä on kätevä ratkaisu, mutta vaatii ympärilleen kulkutilaa. Kata kahvipöytä niin, että ensin voidaan ottaa lautaselle tarjottavat esimerkiksi joitakin näistä: suolaiset, pulla, kahvikakku, pikkuleivät ja täytekakku tai kääretorttu ja lopuksi kahvi- ja teekupit. Ensimmäisiä ottajia on hyvä opastaa alkuun. Täytekakku tai kääretorttu pääsee oikeuksiinsa, kun sen asettaa tarjolle jalalliselle kakkuvadille.

Kahvin- ja teenkeittäjän muistilista • Ehdottoman puhtaat välineet sekä kylmä ja raikas vesi ovat

hyvän kahvin ja teen perusedellytykset. Muista puhdistaa myös mahdolliset termoskannut hyvissä ajoin ennen juhlia.

• Varaa vierasta kohden kaksi–kolme kahvikupillista kahvijuomaa ja mukillinen haudutettua teetä.

• Haudutettu tee kannusta tarjoiltuna on aina pussiteetä juhlavampi vaihtoehto. Varmin valinta on maustamaton musta tee, ja ehkä keittiöön on syytä varata myös vihreää teetä. Tarkista teepakkauksesta veden optimilämpötila ja haudutusaika. Muista kuumentaa ensin teekannu, ettei se jäähdytä juomaa. Siivilöi juoma pois teelehtien päältä lämmitettyyn tarjoilukannuun.

Jos valmistat teen teepusseista, laita muutamia pusseja lämmitettyyn kannuun, kaada päälle kiehuvaa vettä ja hauduta pari

10 hengelle

50 hengelle

3 l vettä ja 5 dl kahvijauhetta

15 l vettä ja 1 kg kahvijauhetta

250 g palasokeria

1 kg palasokeria

2 dl kahvikermaa ja 2–3 dl maitoa

8 dl kahvikermaa ja 1 l maitoa

1 l vettä ja 2 rkl teelehtiä on viisi teekupillista

4 l vettä ja 1 dl teelehtiä on 20 teekupillista

Omenaunelma noin 15:lle

Omenaruusut: 1 kpl omena esim. granny smith 2 dl vettä 0,5 dl sokeria Täyte ja kuorrutus: 2 dl laktoositonta kuohukermaa 200 g vaniljarahkaa tai vaniljatuorejuustoa 1 tl sokeria Omenatäyte: 1,5 dl omenahilloa tai sosetta n. 2 dl rahka-kermavaahtoseosta kuorrutuksen (2 rkl vaniljakreemijauhetta)

minuuttia. Liian pitkä haudutusaika irrottaa teelehdistä parkkiaineita ja tuo juomaan kitkeriä sivumakuja.

• Kahvin ja teen lisäksi on huomaavaista pitää tarjolla mehua ja kylmää vettä. Juomia kuluu yllättävän paljon etenkin kesäjuhlissa.

• Jos lapsivieraita on tulossa paljon, heille voi järjestää omat tarjoilut vaikka leikkimökkiin.

Menekin arviointia

määrä/henkilö 1–1,5 dl 1 pala tai pikkupulla 1/30 henkilöä 1/20 henkilöä 1 kpl/laji/henkilö 3 kpl 16–20 henkilöä 1–1,5 cm 25–30 henkilöä 16 henkilöä 100 g 50–70 g

topöydästä. Menekkiin vaikuttavat esimerkiksi ruokalajien määrä, ruokailijoiden sukupuoli ja ikä, edellinen ateria-aika ja tarjottavien määrä.

Apua suunnitteluun: www. maajakotitalousnaiset.fi > Vinkit ja teemat > Vinkit juhlanjärjestäjälle Helena Lahdenperä on Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja kotitalousasiantuntija.

Monet asiat vaikuttavat siihen, kuinka paljon vieraat ottavat nou-

miit ruusut odottamaan lautaselle.

Valmista haluamasi määrä ruusuja ja pilko loppu omena pieniksi kuutioiksi omenatäytteeseen.

Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon vaniljalla maustettu rahka tai tuorejuusto ja sokeri.

Ota pari desilitraa kerma-rahkavaahtoa erilleen ja sekoita siihen omenahillo ja koristelusta jäävät omenakuutiot. Voit lisätä vielä pari ruokalusikallista vaniljakreemijauhetta, niin täytteestä tulee kiinteämpi.

Levitä omenaseos jäähtyneen kääretorttulevyn päälle. Kääri levy rullalle kapeammasta sivusta alkaen. Leivinliinan avulla rullaaminen onnistuu helposti.

Kuorruta kakku kerma-rahkavaahdolla ja koristele omenaruusuilla ja sitruunamelissan tai mintun lehdillä.

Vinkit! Jos et halua kuorruttaa

T imo Viljak ainen

4 kananmunaa 1,5 dl sokeria 0,5 dl vehnäjauhoja 0,5 dl perunajauhoja 0,5 dl kaakaojauhetta 1 tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Huoneenlämpöisinä munat vaahtoutuvat paremmin.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seos siivilän läpi kevyesti sekoittaen muna-sokerivaahtoon.

Levitä taikina voidellulla leivinpaperilla vuoratulle uunipannulle ja paista 200 asteen lämmössä uunin keskitasolla noin kymmenen minuuttia.

Kumoa kypsä pohja leivinliinan tai puhtaan astiapyyhkeen päälle.

Sitä ei tarvitse sokeroida. Poista paistopaperi.

Omenakoristeita varten kuumenna vesi ja sokeri. Pese omena ja leikkaa ohuenohuiksi, puolikuun muotoisiksi viipaleiksi. Poista siemenkota. Kiehauta omenaviipaleita sokerivedessä pari minuuttia ja kaada lävikköön. Tee ruusun sisäosan pieni nuppu rullaamalla yksi omenaviipale. Kääri nupun ympärille lisää viipaleita terälehdiksi. Laita val-

Ruokalaji onnittelujuomaa vehnänen kahvikakku kääretorttu pikkuleipiä kahvipöydän pieniä voileipiä täytekakku, kuuden munan voileipäkakku piirakka uunipannullinen pyöreä piirakka, halk.noin 26 cm ruokaisa salaatti vihreä salaatti

Voit tarjoilla juhlavan kääretortun myös leivoksina. Paloittele torttu parin sentin viipaleiksi ja koristele viipaleet kermavaahdolla ja marjoilla tai vaikka omenaruusuilla. kakkua, lisää täytteeseen 1,5 dl omenahilloa ja täyte riittää kahteen torttuun. Kääretortusta loihdit nopeasti vierasvaraa. Sen voi tarjota jo samana päivänä. Keliaakikon versiossa vehnäjauhot korvataan gluteenittomilla jauhoilla.

Ohjeet on julkaistu Koti ja maaseutu -lehdessä 4/2016.

2/2016 maaviesti maaviesti 27 27 2/2016

jär j estö

Omat avaimet

kunnioittaa naisten työtä Omat avaimet – Maa- ja kotitalousnaisten järjestötyön ja neuvonnan historiaa kertoo suomalaisten maaseudun naisten sitkeydestä, kekseliäisyydestä ja yhteistyökyvystä.

ja taloudellista vallankumousta, joka on saapunut maalaiskoteihin miltei huomaamatta emäntien, tyttärien ja miniöiden esiliinojen taskuissa ja muovaa edelleen suomalaista maaseutua.

Tätä nykyä Maa- ja kotitalousnaiset on ruuan, maiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö sekä maaseutuhenkisten ihmisten suuri ja aktiivinen verkosto. Maaja kotitalousnaisten 70 asiantuntijaa työskentelee 11 piirikeskuksessa yhteistyössä ProAgria Keskusten kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on järjestön valtakunnallinen keskusjärjestö.

K

irjailija, FT Kirsti Mannisen kokoama ja kirjoittama historiikki julkistettiin 9. huhtikuuta Helsingissä. Teos on kunnianosoitus sekä menneiden sukupolvien että nykyisten Maaja kotitalousnaisten arvokkaalle järjestötyölle.

Omat avaimet esittelee pienoiselämäkerroin 38 naista ja matrikkelitiedoin satoja järjestötyön sankarittaria. Se kertoo kuvin, lehtileikkein, sanoin ja riimeinkin koko järjestön, sen kaikkien piirikeskusten ja yksittäistenkin yhdistysten saavutuksista.

Maa- ja kotitalousnaisten järjestöhistoriikin lisäksi Omat avaimet on kuvaus suomalaisen maaseudun ja sen elämänmuodon muutoksista sekä maaseudun naisten

aikaansaannoksista 1700-luvulta tähän päivään saakka.

Teos kertoo maaseudun naisten koulutuksen ja itsenäistymisen historiasta. Samalla se on muun

muassa kotitaloustyön, käsityötaidon, puutarhaviljelyn, maaseudun yritystoiminnan, kotiseututyön ja kansainvälistymisen historiaa.

Teos kuvaa myös sitä henkistä

Työtehovinkkejä emännille vuodelta 1946

”

Naiset joutuvat suorittamaan maatilan koti- ja karjataloustöistä suurimman osan ja kuta pienempi viljelmä on, sitä enemmän on perheenäidin huolehdittava talon kaikista töistä. Maaseudun emäntä ei ole päässyt kahdeksan tunnin työpäivään, eikä koskaan tule hänen työpäivänsä lyhenemään, ellei oikein todenteolla yhteisvoimin ryhdytä emännän askelia helpottamaan.

Emäntähän askareitaan suorittaessaan joutuu ottamaan päivän mittaan 20 000 – 26 000 askelta vastaten 20 kilometrin kävelyä. Kuukauden kuluessa kulkee emäntä 600 km eli matkan Oulusta Helsinkiin.

28 28 maaviesti maaviesti 2/2016 2/2016

Kolmekymmentävuotisen emännyytensä aikana pistelee emäntä viisi kertaa maapallon ympäri.

Kun lisäksi tiedämme, ettei hän koskaan kulje ilman matkatavaroita, koskapa emännällä on milloin lapsi käsivarsillaan, milloin vesiämpäri, puusylys tai jauhovakka kannettavanaan. Ymmärrämme, ettei matkanteko aina ole helppoa. Useimmin on matkanteko todellista murtomaata.

Turhia askelia on näin ollen vältettävä ja pyrittävä järjestämään työpaikat niin käytännöllisiksi, että kaikki turhat askeleet säästyvät. Eiväthän vesijohdot, käytännöllisesti

Omat avaimet – Maa- ja kotitalousnaisten yhteistyön ja neuvonnan historiaa, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus 2016, 318 sivua, hinta 39 euroa.

Tilattavissa Maa- ja kotitalousnaisten verkkokaupasta 9.4. alkaen.

Hintaan lisätään käsittelykulut 6 € ja postikulut painon mukaan.

Teosta myy myös Suomalainen Kirjakauppa.

70

vuoden takaa

järjestetyt keittiöt komeroineen, työpöytineen ym. mukavuuksineen ole vain kaupunkilaisemäntiä varten, vaan ne voidaan järjestää yhtä hyvin maallakin.”

Maaviesti-lehdessä kehotettiin naisia ja miehiä naisosastojen ja maamiesseurojen kokouksissa yhdessä tutkimaan Työtehoseuran valmistamia työvälineitä kuten astiankuivauskaappeja, ämmänlänkiä tai puidenkantovälineitä, ja keskustelemaan, miten kukin talous voisi työvälineitään ja työpaikkoja parannellen emäntänsä askelia säästää.

k a l a

Kalatalouden keskusliiton

uusia tuotteita ja julkaisuja

K

/ 100 kpl.

Kalastussäädöksiä 2016 sisältää keskeiset kalataloutta käsittelevät säädökset. Uuden kalastuslain ja -asetuksen lisäksi teokseen on koottu kalataloudessa tärkeitä säädöksiä kuten yhteisaluelaki, hallintolaki sekä otteita vesilaista, kielilaista ja rikoslaista.

Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskunta- ja kalastusaluetoiminnassa, kalastuksenvalvonnassa ja muille kalatalouden parissa toimiville.

Hinta on 15 euroa. Teoksen voi tilata Oulun ja Lapin Kalatalouskeskusten toimipaikoista.

Suomen Kalastuslehti on edelleen mahdollista tilata osakaskuntien tai kalastusalueiden päätöksentekijöille vuodelle 2016. Lehdessä on paljon tärkeää tietoa uutta kalastuslakia ja -asetusta koskien.

Kestotilaus maksaa 44 euroa ja määräaikaistilaus 45 euroa. Lehden voi tilata Oulun ja Lapin Kalatalouskeskusten toimipaikoista.

alastuslakiesite on julkaistu. Maa- ja metsätalousministeriön tuottamassa esitteessä kuvataan lyhyesti uuden lain keskeiset aiheet, lupajärjestelmä, pyyntimitat, saaliskiintiöt ja rauhoitusajat. Esitettä voi tiedustella Oulun ja Lapin Kalatalouskeskuksista. Esite löytyy myös sähköisenä.

Vapaa-ajankalastuksen lupajärjestelmä Suomessa sekä kalojen pyyntimitat, saaliskiintiöt ja rauhoitusajat -taulukot löytyvät Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta kymmenellä eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, italiaksi, puolaksi, venäjäksi, kiinaksi ja espanjaksi.

Uutta materiaalia osakaskunnille Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut uuden osakaskuntatoiminnasta kertovan esitteen sekä osakaskunnille tarkoitetut mallit säännöistä, vuosisuunnitelmasta ja vuosikertomuksesta. Osoitteesta löytyy myös ideoita osakaskunnan viestinnän tueksi.

Kalastusrajoitus.fi – tutustu palveluun!

Kalastusrajoitus.fi-palvelu on avattu alkuvuodesta. Uudesta palvelusta selviävät vesialueet, joissa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja ELY-keskusten päätösten nojalla.

Palvelua täydennetään muiden

EERO LIEKONEN, HEIKKI TAHKOLA

kalastusrajoitusten osalta. Niitä ovat muun muassa luonnonsuojelulain mukaiset kalastuskieltoalueet, vaelluskalavesistöjen muut kalastusrajoitukset, kalastusalueiden siirtyvät rajoituspäätökset ja ELY-keskusten uuden kalastuslain mukaiset kalastusta rajoittavat päätökset.

Viestimerkkejä ja julkaisuja Kalastuksenvalvojan viestimerkit on nyt saatavissa uuden kalastuslain mukaisilla selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. Viestimerkkien materiaali on vedenkestävä ja luja polyeteeni, jolle voi tarvittaessa kirjoittaa asiakkaalle kohdistetun viestin. Hinta 15 euroa

Lisätietoa Lapissa: toiminnanjohtaja Eero Liekonen, Vapaudenkatu 6, 98100 Kemijärvi, puh. 0400 398 857, eero.liekonen@proagria.fi Kuusamossa ja Oulussa: toiminnanjohtaja Heikki Tahkola, Keskuskuja 1, 93600 Kuusamo, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi www.ahven.net

2/2016 maaviesti maaviesti 29 29 2/2016

y r i t ys Kuvat : Arja Ker änen

ARJA KERÄNEN

Makumatkalla Saksassa ja Itävallassa

U

utta ruokaa Pohjolasta – Ny mat från Arctic -hanke järjesti opintomatkan Saksaan ja Itävaltaan 12.–15. huhtikuuta.

Hankkeeseen osallistuvat ruotsalaiset, norjalaiset ja suomalaiset pientuottajat, jatkojalostajat, matkailualan toimijat, asiantuntijat ja kehittäjät pääsivät tutustumaan muun muassa liha-, maito-, siipikarja-, hedelmä- ja

viljatiloihin sekä niiden yhteydessä toimiviin tilamyymälöihin, pienpanimoihin, tislaamoihin ja muihin maaseutuyrittäjyyden yhteistyömuotoihin.

Matkalla ruokailtiin pienissä ravintoloissa, joissa nautitut annokset oli koostettu sesongin mukaisista, lähellä tuotetuista, korkealaatuisista ja tuoreista raaka-aineista ja jalosteista. Perheyrittäjyys ja perinteiden kunni-

oittaminen korostuivat kaikessa toiminnassa.

Meillä suomalaisilla on paljon oppimista oman alueen raakaaineiden arvostamisessa ja yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämisessä. Pientuottajien parhaita kilpailuvaltteja olivat tuotteiden korkea laatu ja kannattava hinta – uskolliset asiakkaat jaksavat odottaa arvostamaansa tuotetta.

Hanketta rahoittaa Interreg

Nord 2014–2020 ja hallinnoi Hushållningssällskapet Norrbotten Västerbotten Ruotsista. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgria Oulu Suomesta sekä Nibio Norjasta.

Lisätietoja: arja.keranen@ maajakotitalousnaiset.fi, 040 743 9731

Elintarvikeyrityksille ohjausta Kainuussa Kainuun maa- ja kotitalousnaiset ovat yhteistyössä Kainuun ammattiopiston kanssa käynnistämässä elintarvikeja luonnontuotealaan liittyvää uutta Kantri & Co kehittämishanketta.

M

aa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijoiden työhön kuuluvat muun muassa tuotteiden

30 maaviesti 2/2016 30 maaviesti 2/2016

kauppakelpoisuuteeen liittyvät vaatimukset erityisesti HoReCasektorilla sekä elintarvikealan markkinointi, markkinointiviestintä ja alkuperä- tai laatumerkinnät. Hankkeessa annetaan elintarvike- ja muuhun lainsäädäntöön liittyvää ohjausta ja apua elintarvike- ja luonnontuotealan yrityksille sekä suoramyyjille kannattavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi sekä myös laadun- ja prosessinhallinnan

haasteisiin.

Pilotteja liittyy esimerkiksi liha-alan toimitusketjukokeiluun. Hanke edistää myös yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille.

Nyt hankkeen ensimmäisenä vuonna on painopiste pakkausmerkintäuudistusten käytäntöön viennissä. Esimerkiksi voidaan tehdä ravintoarvomäärityksiä Jamix-ohjelman avulla ja saada uutta tietoa laboratorio-

analyyseillä toimialaa koskeviin tietokantoihin.

Hanke on saanut rahoituksen Kainuun ELY-keskukselta ja Euroopan maaseuturahastolta. Myös osallistuvat yrittäjät rahoittavat hanketta asiantuntijapalveluiden omarahoitusosuuksina.

Lisätietoja: soili.hypen@maajakotitalousnaiset.fi, 040 776 4290.

A LL A K K A

Koulutukset ja tapahtumat ProAgria Kainuu KAJAANI

Perinnepuutarhan perustaminen uuteen hoivakotiin Impin päivänä la 11.6. klo 11. Menninkäisentie 9. Sivu 31 Mahdollisuuksien tori -tapahtuma la 21.5. klo 10–14 Raatihuoneentori. Maa- ja kotitalousnaisten teemoina Vihervuosi ja Maahanmuuttajien kotouttaminen. Sivu 21

SOTKAMO

Avoimet kylät -tempaus, vieraslajien torjunta la 11.6. alkaen klo 9 Naapurinvaaran koulu. Sivu 23

Impin päivänä vieraslajien torjunta teemana myös muissa jäsenyhdistyksissä!

Lehmien laitumelle lasku -kuluttajatapahtuma la 21.5. klo 11–15 Ketolan luomutila, Suovaarantie 12. Yhteistyössä mm. MTK-Sotkamo, ItäMaito, Luomuyhdistys, 4H ja Faba. Tied. helena.kamarainen@ proagria.fi, 044 362 7846 Hyvä teko sydämelle -kunto- ja kokkauskurssi ma–ke 31.10.– 2.11. Ravitsemusluotsit Kainuussa -hankkeen kurssi Vuokatin Urheiluopistolla. Painonhallinta-, sydän- ja verisuonisairaus- sekä diabetespainotus. Ilm. 10.10 mennessä

Perinnepuutarha vanhuksille

O

nko sinulla penkissäsi ylimääräisiä perennoita?

Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset auttaa Kajaanin Lohtajalle avattua uutta vanhusten hoivakotia monivuotisen perinnekukkatarhan sekä marja- ja yrttipuutarhan rakentamisessa. Tule taimiesi kanssa Impin päivänä 11. kesäkuuta kello 11 istutustalkoisiin osoitteeseen Menninkäisentie 9.

Vaikkei tapahtumaan pääsisi mukaan, perennojen, marjapensaiden ja pihapuiden taimia voi lahjoittaa ja toimittaa jo etukäteen. ”Ilmoita meille, mitä haluat lahjoittaa, niin pystymme etukäteen suunnittelemaan ja järjestämään kasveille sijoituspaikat kasvupaikkavaatimuksen mukaan”, luonnontuoteasiantuntija Arja Juntunen sanoo.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: arja.juntunen@maajakotitalousnaiset.fi, 044 3201 587.

Tervetuloa töihin!

ProAgria Kainuu Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksessa on määräaikaisena luonnontuoteasiantuntijana aloittanut Arja Juntunen. Hän on mukana muun muassa Superruokaa- ja Kasvisaarteen arvoitus -kampanjoissa sekä maahanmuuttajien kotouttamistyössä.

Yhteystiedot: arja.juntunen@maajakotitalousnaiset.fi, puh. 044 320 1587.

Oulun Kalatalouskeskus Oulun Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajaksi on nimitetty iktyonomi Heikki Tahkola Kuusamosta. Hän on työskennellyt Kalatalouskeskuksen asiantuntijana vuodesta 2013 alkaen ja hoitanut tuona aikana myös toiminnanjohtajan sijaisuuksia.

Yhteystiedot: heikki.tahkola@proagria. fi, puh. 0400 388 473.

merja.ronkainen@maajakotitalousnaiset.fi, 044 320 1581 Osta tilalta -päivä la 10.9.

Kesäillan järjestö- ja opintoretki la 2.7. Maisemakohteita, Oodi Oulujärvelle -konsertti Kolme Aittaa -matkailutilalla Vaalan Manamansalossa. Tied. ja ilm. soili. hypen.maajakotitalousnaiset.fi, 040 776 4290 ProAgria Kainuun ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten ProAgria Lapin tulevat koulutukset ja tapahtumat: kainuu.proagria.fi, kainuu.maajakotitalousnaiset.fi

ProAgria Lappi

ProAgria Lapin koulutukset ja tapahtumat: www.proagrialappi.fi

ProAgria Oulu II

Voileipäkakkujen aatelit -kurssi ma 23.5.Yli-Olhavan maamiesseura. Tied. helena.lahdenpera@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 599 473

KUUSAMO

Kasvinsuojelukoulutus ja -tentti ti 10.5. klo 10–14 Kuusamon Osuusmeijeri. Sivu 15 Gluteenitonta leivontaa -kurssi la 14.5. kirkonkylä. Tied. helena. lahdenpera@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 599 473 Kotimakkarakurssi ti 17.5. Törmäsen koulu. Tied. helena.lahdenpera@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 599 473 Smoothiesta kasvisdippiin – värikkäät välipalat pe 20.5. Vuotunki. Tied. helena.lahdenpera@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 599 473 Kotimakkarakurssi la 21.5. Jokilampi. Tied. helena.lahdenpera@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 599 473 Villiyrttikurssi la 18.6. Salminen.

Tied. helena.lahdenpera@maajakotita-

lousnaiset.fi, 0400 599 473

LIMINKA

Kasvinsuojelukoulutus ja -tentti ma 6.6. klo 10–14 Liminganlahden Luontokeskus. Sivu 15

LUMIJOKI

Jälkiruoka juhlistaa aterian -kurssi ti 10.5. Koulun opetuskeittiö.

Tied. helena.lahdenpera@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 599 473

PUDASJÄRVI

Superruokaa Pohjolasta -ruokakurssi pe 13.5. Sarakylä. Tied. helena.lahdenpera@maajakotitalousnaiset. fi, 0400 599 473 BiotalousLeader-kylätilaisuus ti 17.5. klo 12 Puhoskylä, Urhon kievari. Ilmoitus tällä sivulla Superruokaa Pohjolasta -ruokakurssi la 28.5. Kurenkylä. Tied. helena.lahdenpera@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 599 473 helena. lahdenpera@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 599 473 Jälkiruoka juhlistaa aterian -kurssi la 10.9. Kurenkylä. Tied. helena. lahdenpera@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 599 473

RAAHE

Superruokaa Pohjolasta -ruokakurssi ma 29.8. Vihanti, Hietalan kantti. Tied. helena.lahdenpera@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 599 473

SIIKAJOKI

Kahvipöydän suolaiset ja hyytelökakut -kurssi ke 11.5. Revonlahden koulu. Tied. helena.lahdenpera@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 599 473

TYRNÄVÄ

Superruokaa Pohjolasta -ruokakurssi la 11.6. Temmes, Mäntyrinne. Tied. helena.lahdenpera@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 599 473 ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten koulutukset ja tapahtumat: www.proagriaoulu.fi, www.facebook.com/proagriaoulu, www.facebook.com/oulunmaajakotitalousnaiset

ProAgria Kainuun maatilayritysasiantuntijan Katariina Kalliokosken jäätyä vanhempainvapaalle huhtikuussa hänen tehtäviään hoitavat toistaiseksi: • kirjanpito, maatilayritysasiantuntija Matilda Veijola, 040 703 2870, matilda.veijola@proagria.fi • luomu- ja EU-tukineuvonta, kasvinviljelyn asiantuntijapalvelut ja Neuvo 2020 -palvelut, ympäristön- ja luonnonhoidon asiantuntija Marjo Piirainen, 043 825 4202, marjo.piirainen@maajakotitalousnaiset.fi • muut palvelut, johtaja Osmo Tiikkainen, 0400 286 786, osmo.tiikkainen@proagria.fi 2/2016 maaviesti 31

Varmuutta oikeellisuudesta ja vähemmän huolia Selvityksiä ja kartoituksia varmojen valintojen pohjaksi Hyviä käytäntöjä ja vinkkejä pienryhmistä � � � � � � � �

� � �

Täydentävät ehdot Luonnon monimuotoisuus Luonnonmukainen tuotanto Kasvinsuojelu ja integroitu torjunta Tuotantoeläinten hyvinvointi Ympäristö-, energia- ja resurssitehokkuus Innovaatiot Ilmastomuutoksen hillitseminen ja muutokseen sopeutuminen Ympäristökorvaus Vesien ja maaperän suojelu Viherryttämisen vaatimukset

Tutustu tarjontaamme www.proagria.fi/neuvo2020 Neuvo 2020 -palvelua tarjoavat asiantuntijamme ovat Maaseutuviraston kouluttamia ja hyväksymiä.

Palvelua asiakkaille rahoittaa Maaseuturahasto.

32 maaviesti 2/2016

Käytössäsi on 3 500 euroa!

Hyödynnä Neuvo 2020 -palvelut

VARMISTA PALVELU, OLE AKTIIVINEN HETI! Tilaa palvelu helposti nettisivuiltamme jo tänään.