Page 1

ProAgria Lappi, Kainuu ja Oulu

Maaviesti ProAgrian Asiakas- ja jäsenlehti 1/2017

Huolena maan kasvukunto? Selvitä asia Neuvo 2020 -käynnillä.

14

Ruusa – ei sattumalta 150-tonnari

Tukea ja turvaa peltovalvontaan. Hyödynnä tukiasiakkaan etu.

12

ProAgria

Numero 1/2017

Maaviesti 1


Pääkirjoitus

Asiantuntijatyö kantaa hedelmää Neuvonnan vaikuttavuus on tullut viime aikoina useasti esille. Olen viime viikkojen aikana soittanut yli sadalle asiakkaalle sekä keskustellut työstämme, palveluistamme ja erityisesti tilojen taloudellisista haasteista. Esillä ovat olleet myös laskutuksemme, ja niitäkin on järjestelty. Voin kiitollisuudella todeta, että ainakin näiden soittojen perusteella työhömme ollaan vähintäänkin tyytyväisiä. Neuvontaa halutaan jatkossakin ja asiakkaamme luottavat asiantuntijapalveluihimme. Esimerkiksi neuvontaa säännöllisesti ja paljon käyttävillä kotieläintiloilla on keskimääräistä korkeampi keskituotos, kun tarkastellaan isoja aineistoja. Tämä havainto on noussut näkyviin numeroiden kautta. Maailmalla on täsmälleen sama huomio: menestyvät asiakkaat käyttävät ulkopuolisia asiantuntijoita keskimääräistä enemmän. He ulkoistavat asioita ja keskittyvät oman osaamisensa ydinasioihin. He myös panostavat tilansa johtamiseen ja asioiden organisointiin.

Jos opit toimivat muualla, toimivat ne meilläkin. Esimerkki tästä ovat kotieläintilan asiat ja tekemiset. Tämän olemme havainneet viimeksi maaliskuussa Tanskaan suuntautuneella opintomatkalla, joka keskittyi maatilan johtamiseen. Asiantuntijan käyttö on investointi, jonka on tuotava tulosta asiakkaalle. Tämä on toimintamme lähtökohta ja tämän ympärillä teemme työtä. Asiakkaamme meitä tähän haastavat ja olemme hyvällä tiellä – onnistumme yhdessä. Hyvää kevättä ja menestystä suomalaisen ruuan eteen tehtävälle työlle.

Vesa Nuolioja johtaja ProAgria Oulu

Suomen ja ProAgrian juhlavuosi ProAgria juhlii 220 vuottaan. Nykyisen toiminnan juuret ovat Suomen Talousseurassa, Finska Hushållningssällskapetis-

sa, joka perustettiin vuonna 1797. Perustamisen taustalla oli innostus maatalouteen, ja ensimmäisenä tehtävänä oli juurruttaa perunan viljely Suomeen. Tänään olemme ProAgria, jolle tärkeää on onnistua yhdessä asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa. ProAgria juhlistaa 100-vuotiasta Suomea ja omaa merkkivuottaan Syödään yhdessä –tapahtumissa Farmarissa Seinäjoella, KoneAgriassa Jyväskylässä ja Silva-metsänäyttelyssä Joensuussa www.proagria.fi www.facebook.com/proagria

26 Tuula ja Esa Kippo haluavat, että lehmät lypsävät, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Peltomaa kasvukuntoon ja varmuutta viljelyyn. 14

Pienryhmä tarjoaa parhaita käytäntöjä ja oppia toisilta. 10

Sisältö 3 Puheenvuoro 4 Lyhyet 6 Sutelan pihaton silmäterä 7 Tuotostulokset 2017 8 Erillisruokinnasta appeeseen 10 Uutta virtaa pienryhmästä 12 Hyödynnä Tukiturva 14 Pellot kasvuun Neuvo 2020:lla 16 Oulun Luomupäivät 18 Rahoitusta bio- ja kiertotalouteen 20 Neuvo-rahaa maisemanhoitoon 21 Haussa vuoden maisemateko 22 Juuret maalla 23 Missä on maistuvin yritys? 24 Maistuva maaseutu -juhlavuosi 26 Pure peruna! 29 Uusia kalastajia tarvitaan 30 Allakka 2 Maaviesti

Numero 1/2017

Peruna palaa takaisin lautaselle. Testaa uudet reseptit.


Inkeri Taurula

puheenvuoro

Korjaako tulva sadon vai sataako jo suoraan laariin? Säätilojen ääri-ilmiöt ovat viime aikoina yleis-

Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat 24.3. Kajaanissa ProAgria Kainuun Tarja Tervo (vasemmalla) ja Anssi Sirviö, ProAgria Pohjois-Savon Katri Kostamo ja Juha Eskelinen sekä ProAgria Pohjois-Karjalan Kari Piironen.

Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo tiivistävät yhteistyötään ProAgria Kainuu, ProAgria Pohjois-Karjala ja ProAgria Pohjois-Savo tiivistävät yhteistyötään ja uudistavat organisaatioitaan yhteisellä toimitusjohtajalla. Järjestely toteutetaan kesään 2018 mennessä. Tavoitteena on varmistaa monipuoliset asiantuntija-

palvelut ja -verkostot koko alueella ja lähellä asiakasta. Yhteistyö parantaa myös asiantuntijoiden osaamisen kehittämistä alueen maatalouden ja maaseudun vaativiin tarpeisiin. Yhteistyön tarkoituksena on myös yhtenäistää toimintoja, parantaa kustannustehokkuutta sekä valmistautua toimintaympäristön ja asiakasrakenteen muutoksiin. Uutena ja yhteisenä toimitusjohtajana aloittaa vaiheittain ProAgria Pohjois-Savon toimitusjohtaja Katri Kostamo. ProAgria Kainuun johtaja Osmo Tiikkainen siirtyy eläkkeelle kesällä 2017, jolloin Katri Kostamo ottaa vastuu Kainuun johtamisesta. Perehtyminen tehtävään on alkanut maaliskuussa. ProAgria Pohjois-Karjalan osalta Katri Kostamo osallistuu ensi vuoden toiminnan suunnitteluun. Toimitusjohtaja Eero Parviainen jää eläkkeelle kesällä 2018. Kaikki kolme ProAgria-keskusta jatkavat itsenäisinä yhdistyksinä. Lisätietoa: ProAgria Kainuu, hallituksen puheenjohtaja Anssi Sirviö, puh. 044 586 3724, ProAgria Pohjois-Savo, toimitusjohtaja Katri Kostamo, puh. 043 825 1218

Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti,

joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu, PL 106, Kauppurienkatu 23, 90101 Oulu, 08 316 8611,info.oulu@proagria.fi, www.proagriaoulu.fi PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS JA ILMOITUKSET Ella Karttimo, 040 526 4880, ella.karttimo@proagria.fi, TAITTO Mari Lähteenmaa, mari.lahteenmaa@uleaborg.com OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, 08 316 8611, info.oulu@proagria.fi; ProAgria Kainuu, 044 320 1580, merja.ronkainen@proagria.fi PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS 12 000 kpl TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN 0787-7781 AIKATAULU 2017 1/2017 13.4. ja 2/2017 20.10. KANSI Ella Karttimo

tyneet siinä määrin, että vuoroin rikotaan kuukausittaisten märkyyden, kuivuuden ja lämpötilojen ennätyksiä. Osin kysymys on tietysti siitä, että säätilasta ja sen vaihtelusta on tullut nykymediassa kiinnostava uutisoinnin kohde. Kuitenkin on selvästi havaittavissa, että suhteellisen hitaasta keskiarvojen muuttumisesta huolimatta juuri nopeasti vaihtelevat ääriolosuhteet ovat lisääntyneet merkittävästi. Pellon kuivatus tai laajemmin ajateltuna koko sen vesitalous on viljeltävyyden ja viljelyvarmuuden perusta. Tulva- ja rankkasadetilanteissa tai pitkien kuivuusjaksojen aikana ja niistä toivuttaessa peruskuivatuksen ja salaojitusten toimivuus punnitaan. Pellon kuivatus Lohkokohtainen kuivatus on yktai laajemmin si merkittävimmistä tekijöistä myös maan rakenteen parantamiseksi tai ajateltuna koko kunnossa pitämiseksi. Peltotöiden sen vesitalous aikaikkuna on lyhyt, eikä kasvavilla on viljeltävyytiloilla ole mahdollista odotella ykden ja viljelysittäisten peltolohkojen kuivumista kylvökuntoon. Työn sujuva ja nopea varmuuden toteutus edellyttää yhtenäisiä kuivaperusta. tusolosuhteita. Koska märkä maa ei kanna, se tiivistyy viljelytoimien yhteydessä. Tällä on pahimmillaan pitkäaikaisia seurauksia maan kasvukuntoon. Maatalouden kannattavuus on koetuksella. Silti investointeja tilan perusinfraan olisi välttämätöntä tehdä pitkäjänteisen toiminnan pohjustamiseksi. Toimivia vedenhallintaratkaisuja edellyttävä terve maanrakenne on paras tae viljelijän työolosuhteiden takaamiseksi ja katovuosien välttämiseksi. Koska investointeihin on käytettävissä rajallisesti varoja, kannattaa salaojitus- ja peruskuivatusinvestoinneille laatia yhdessä salaojateknikon kanssa akuutteja tarpeita laajempi pidemmän aikavälin investointisuunnitelma. Kokonaisvaltaisella peltolohkojen tarkastelulla toimet voidaan kohdistaa oikein ja tehdä tärkeysjärjestyksessä. Käytössämme on lohkokohtaiset sähköiset salaojakartat, joiden pohjalta tarkasteluun on helppo ryhtyä. Viljelijän kokemukset ja salaojateknikon maastohavainnointi tai tarvittaessa helikopterikuvaus antavat kattavan kuvan mahdollisista ongelmakohdista. Salaojituksen tukitaso on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkea ja peruskuivatustakin tuetaan edelleen vahvasti. Sama koskee vesiensuojelutoimenpiteiden tukemista. Tuet kannattaa hyödyntää täysimääräisesti, jotta sade suuntautuu tilallasi suoraan laariin.

Mika Mikkola toimitusjohtaja Maveplan Oy

Numero 1/2017

Maaviesti 3


Lyhyet HenkilöstöUUTISIA ProAgria Kainuu Katri Kostamo on aloittanut työnsä ts. johtajana. Katso sivu 3. katri.kostamo@proagria.fi, 043 825 1218.

Kehitä osaamistasi webinaareilla Webinaari on helppo tapa kehittää omaa osaamista juuri silloin, kun siihen on sopiva hetki. Webinaariin voi osallistua etänä missä tahansa; tarvitaan vain tietokone, tabletti tai älypuhelin ja toimiva nettiyhteys. Moni on jo osallistunut kevään aikana ProAgrian tarjoamiin lammas-, maito- ja somewebinaareihin. Tulossa on muun muassa seuraavat webinaarit: 26.4. Vasikan ruokinta ja hoito 6.–7.9. ProAgria maitovalmennus, ilmoittautuminen avataan myöhemmin 25.9. Miten pitää lehmät terveinä siirtymäkauden yli? Tutustu uuteen ja jatkuvasti täydentyvään webinaaritarjontaamme ja ilmoittaudu mukaan! www.proagria.fi/tapahtumat > Tapahtumakategoriat > Webinaarit

Pekka Reijonen työskentelee yritysasiantuntijana ja ProYritys Kainuu -hankkeen InnoRyhmän vetäjänä 21.7. asti. pekka.reijonen@maajakotitalousnaiset.fi, pekka.reijonen@proagria.fi, 040 585 5296 ProAgria Oulu Lammasasiantuntijan tehtäviä Lapin alueella hoitaa MMM, lammasyrittäjä Johanna Alamikkotervo Tervolasta. Työhön kuuluu lampaiden tuotosseuranta, hoito ja ruokinta, jalostus, eläinvälitys, karitsoiden ultraääni- mittaukset ja elävä EUROP-arvostelut, uuhien tiineystarkastukset ja kuntoluokitus sekä lammastilojen EU-tukineuvonta. johanna.alamikkotervo@proagria.fi, 043 827 1443 Marika Tuomikoski työskentelee kasvituotannon asiantuntijana Oulun seudulla. Työ sisältää peruna-, vilja- ja nurmineuvontaa, viljelysuunnittelua, EU-tukineuvontaa sekä Neuvo 2020 -palveluista ympäristöön ja kasvinsuojeluun. marika.tuomikoski@proagria.fi, 043 826 6494

Webinaarin voit kuunnella myös tallenteena. Mainitse tästä ilmoittautuessasi niin saat kuuntelulinkin sähköpostiisi webinaarin jälkeen.

Kuuntele tallenne! • Täysi hyöty irti seosrehuruokinnasta – euroja kassaan www.proagria.fi/seosrehuwebinaari • lammasaiheiset webinaarit www.proagria.fi/lammas

Ammattitapahtumia kesällä ja syksyllä Farmari järjestetään tänä vuonna Seinäjoella 14.–17.6. – viikkoa ennen juhannusta. Seinäjoki Areenan laajennusosa valmistuu Farmariin mennessä. Sen katon alla ovat muun muassa Taito- ja Maku-alueet, jotka tarjoavat käsillä tehtyjä tuotteita, käsityömateriaaleja ja lähiruokaa kotiin ostettavaksi. Farmari 2017 on myös valtakunnallinen karjanäyttely kaikille lypsyroduille. Satotasot kasvuun kannattavasti on 6.7. Västankvarnissa Inkoossa jär-

4 Maaviesti

Numero 1/2017

jestettävän Peltopäivän teemana. Valtakunnallisessa kasvinviljelyn ammatti- ja erikoisnäyttelyssä voi tutustua muun muassa lajike- ja demoruutuihin, uusimpaan viljelyteknologiaan ja koneuutuuksiin. Työnäytösten määrää on lisätty edelliskerroista. Tarjolla on myös tietoa kasvintuotannon taloudesta. Silva Metsänäyttely järjestetään 1.– 2.9. Joensuun Laulurinteellä. Maksuton erikoisnäyttely kutsuu näyttelyvieraaksi metsänomistajia, urakoitsijoita, metsä-

alan toimijoita ja muita aiheesta kiinnostuneita. Ohjelmaa ja viihdykettä on tarjolla Metsä kutsuu huomiseen -teeman alla. Maatalouskoneiden ja -laitteiden erikoisnäyttely KoneAgria järjestetään seuraavan kerran Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 12.–14.10. Tänä vuonna näyttely pureutuu erityisesti viljaan sekä sika- ja siipikarjatalouteen. www.farmari.net, www.peltopaiva.fi, www.faltdag.fi, www. silvafair.fi, www.koneagria.fi


KASVINSUOJELUAINEET YKSISSÄ KANSISSA Peltokasvien kasvinsuojelu 2017 on ainoa kirja, johon on koottu kaikki markkinoilla olevat kasvinsuojeluaineet, niiden käyttösuositukset ja keskimääräiset ainekustannukset hehtaaria kohti. Kasvinsuojelun asiantuntijoiden kokoaman tiedon avulla voi arvioida eri kasvinsuojeluaineiden ominaisuuksia, tehoja ja kustannuksia, mikä helpottaa oikean kasvinsuojelumenetelmän valintaa. Kirjassa on myös kooste valmisteiden ympäristörajoituksista. Hinta 32,90 €. HYÖTYTIETOA HEVOSEN RUOKINTAAN JA HOITOON Suosittu Hevosen ruokinta ja hoito -kirja on saanut jatkoa. Uusi havainnollinen hevoskirja perehtyy hevosen hyvinvoinnin, ruokinnan ja terveyden ajankohtaisiin kysymyksiin. Yrittämisen ja talouden näkökulma on mukana ja korostaa hyvinvoivan hevosen ja tyytyväisen omistajan yhteiseloa. Kirjoittajat ovat tunnettuja hevosalan asiantuntijoita: hevosten ruokinnan erikoistutkija, MMM Markku Saastamoinen, eläinlääkäri Seppo Hyyppä ja yritysasiantuntija Auli Teppinen. Hinta 32,90 € Tilaa kirjat verkkokaupasta: www.proagriaverkkokauppa.fi

Kysy Kirstiltä! Puhelinneuvontaa kotipuutarhureille Mietityttääkö viljelyn aloitus – kasvinsuojelu, lannoitus, maanhoito ja kunnostus tai lajikkeet? Luomua vai tavanomaista?

Ota yhteyttä kotipuutarhureille tarkoitettuun ProAgria Oulun puhelinneuvontaan ja onnistu viljelyssä.

Uudet valtakunnalliset Huippuosaajat vasemmalta: Raimo Saarelainen, Olli Valtonen, Anne Anttila, Satu Sillanpää, Jari Korva, Tiina Soisalo, Aija Hentilä, Kirsi Leppikorpi, Tero Kanala ja Sari Jussila.

Huippuosaamista kehittäville maitotiloille ProAgrian valtakunnallisten Huippuosaajien joukko kasvoi tammikuussa 22:een, kun uudet Huippuosaajat saivat päätökseen kahden vuoden valmennuksensa. Valmistuneisiin kuuluivat myös ProAgria Lapin Laura Post ja ProAgria Oulun Olli Valtonen. Toive ympäri Suomea käytettävistä Huippuosaajista on tullut toimintaansa kehittäviltä asiakkailta. Jatkossa maitoyrittäjien saatavilla on uutta alan huippuosaamista monelta erikoisosaamisalueelta. ”Toivomme, että asiakkaamme osaavat heti hyödyntää Huippuosaajien tuoretta ja kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista tuottamaan tilalle lisää euroja ja kannattavuutta, sanoo Huippuosaaja-ohjelman koordinaattori, sanoo johtava asiantuntija Henna Mero ProAgria Keskusten Liitosta. Huippuosaajat tekevät tiivistä yhteistyötä koti- ja ulkomaisten kumppaneiden sekä alueellisten erityisasiantuntijoiden kanssa, ja saavat näin yhdessä aikaan huippupalvelua asiakkaalle. ”Kattavalla osaajaverkostolla ja nykyaikaisilla digitaalisilla välineillä pystymme ottamaan haltuun asiakkaan vaikeatkin ongelmat koko Suomessa ja löytämään niihin ratkaisut ja parannuskeinot, Henna Mero sanoo. Valtakunnalliset Huippuosaajat pohjoisessa Suomessa ProAgria Lappi Post Laura, lypsykarjan seosruokinta (vanhempainvapaalla) puh. 043 850 0069, laura.kylmamaa@proagria.fi ProAgria Oulu Karlström Tiina, lypsykarjan ruokinta, terveys ja hyvinvointi puh. 040 513 3241, tiina.karlstrom@proagria.fi Sohlo Juha, kasvinsuojelu puh. 0400 585 506, juha.sohlo@proagria.fi Valtonen Olli, nurmentuotanto ja luomu puh. 040 735 5519, olli.valtonen@proagria.fi Kaikki ProAgrian Huippuosaajat: www.proagria.fi/huippuosaajat

Avomaaviljelyyn liittyviin kysymyksiin vastaa puutarha-asiantuntija Kirsti Voho.

Puhelinnumero: 0600 309 300 Vastausajat: ma–ke klo 15–18 Hinta:1,00 € + 1,98 € / minuutti

Numero 1/2017

Maaviesti 5


Kotieläintuotanto

Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu alkoi Sutelan tilalla vuosi sitten yhdessä ProAgria Oulun talousasiantuntijoiden kanssa. Kaarlon ja Siskon työtä jo nykyisin jakava Heikki ottaa tilan haltuunsa tämän vuoden aikana.

150-tonnari on Sutelan pihaton silmäterä Sisko ja Kaarlo Sutelan tilalla

Lumijoella katettiin maaliskuisena torstaina pöytä koreaksi ja juhlistettiin 150 000 kilon tuotokseen yltäneen Ruusa-lehmän saavutusta. Viime lokakuussa 150 tonnin rajan ylittänyt 15-vuotias Ruusa on liki 140 lehmän pihaton erityistapaus ja silmäterä. Se syntyi kesäkuussa 2002 kaksoissisarensa kanssa. ”Se on mukava ja huomaamaton lehmä, joka on myös periyttänyt hyvää luonnettaan, ei niinkään tuotosominaisuuksiaan”, isäntäväki kertoo. Ruusa on poikinut viidesti, viimeisen kerran pari vuotta sitten. Se lypsää edelleen 30 kiloa päivittäin ja on ikäisekseen hyvässä kunnossa, joskin pitkä elämä ja lypsylehmän ura koettelevat jo jalkoja. ”Ruusan utarerakenne on hyvä. Se ei ole koskaan tarvinnut liivejä ja myös sopeutuminen robottilypsyyn neljä vuotta sitten sujui ongelmitta”, Sisko Sutela sanoo. Satatonnarin rajan Ruusa ylitti viisi vuotta sitten.

Tuotosseurantaa Korkea tuotos ei ole sattumaa, eivätkä hyvät tulokset mututuntumaa. Tuotosseurannan tuottamat tiedot ovat olleet 30 vuotta toimineen maitotilan kehittämisen perusta. ”Oman maitotila-asiantuntijan kanssa on jatkuva keskusteluyhteys. Asioita pohditaan yhdessä, eikä yksin tarvitse touhuta”, Kaarlo Sutela pohtii. Tilan keskituotos on ylittänyt 10 000 kiloa ja suunta on ylöspäin.

6 Maaviesti

Numero 1/2017

Ella Karttimo

Kuvat: Ella Karttimo

ProAgria Oulun onnittelut ja Ruusan näköispatsaan Kaarlo ja Sisko Sutelalle välittivät palvelupäällikkö Antti Harjunen (oikealla) ja maitotila-asiantuntija Sauli Kärenlampi.

”Maksimituotosta tärkeämpää meille ovat kuitenkin maidon pitoisuudet ja se, että eläimet voivat hyvin ja pysyvät terveinä.”

Aperuokintaa Aperuokintaan Sutelan pihatossa siirryttiin neljä vuotta sitten. Nykyisen apereseptin kokkeina ovat olleet tuleva isäntä Heikki Sutela yhdessä maitotila-asiantuntija Sauli Kärenlammin kanssa. Kaiken perusta ovat analysoidut rehut. ”Nykyinen resepti toimii ja hyöty näkyy monella tavalla. Tuotostaso on

noussut ja karja voi entistä paremmin. Ruokinta perustuu kotoisiin rehuihin, joita täydennetään eläinten tarpeen mukaan energialla ja valkuaisella. Ostorehujen tarve on pienentynyt ja samalla kustannukset alentuneet”, Kaarlo Sutela kertoo. Kun maidonhinta on alhaalla, tuotannon tehostaminen sekä oman viljan ja nurmen hyödyntäminen ovat tilalla avainasioita. ”Pelloista se lähtee. Kun säilörehu tehdään oikeaan aikaan ja käytännössä kolme kertaa, laatu on paras mahdollinen.


Maito

Maitotuotos ja lehmämäärä jatkavat nousua Suomalaiset tuotosseurantalehmät lypsivät vuonna 2016 keskimäärin 9 542 kiloa maitoa – 104 kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen karjakoko ylitti ensimmäisen kerran 40 lehmän rajapyykin ja oli 41,5 lehmää. Tuotosseurantaan kuuluu 71 prosenttia koko maan karjoista, lehmistä 80 prosenttia. Maidosta 84 prosenttia tuotetaan tuotosseurantakarjoissa. Tänä vuonna julkaistiin ensimmäisen kerran 500 parhaan tuotosseurantakarjan tulokset ProAgrian verkkosivuilla. Karjat on listattu energiakorjatun maitotuotoksen perusteella, jolloin myös rasva- ja valkuaispitoisuus otetaan huomioon. Suomessa on 92 tuotosseurantatilaa, joiden EKM-tuotos keskimäärin ylittää 12 000 kiloa. ”Meillä on iso joukko yrittäjiä, joiden tuotanto on kilpailukykyistä tanskalaisiin, ruotsalaisiin ja muihinkin eurooppalaisiin maitoyrityksiin verrattaessa. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan, kun haluaa oppia toisilta, vinkkaa johtava asiantuntija Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta. Panostusta säilörehun laatuun Säilörehun osuus ruokinnassa kasvoi edelleen hieman, ja on nyt puolet kokonaisrehuannoksesta. Väkirehujen 45 prosentin osuus pysyi edellisvuoden tasolla. Ostorehujen osuus on vakiintunut: joka kolmas rehukilo ostettiin kuiva-aineena laskettuna. Laitumen käyttö on vähentymässä ja näyttää keskittyvän pienille tiloille. ”Säilörehun keskimääräinen laatu on parantunut edellisvuosiin verrattuna, nyt jo toisena vuonna peräkkäin. Säilörehunäytteitä otetaan selvästi edellisvuosia enemmän. Mitä parempi keskituotos, sitä enemmän rehun laatu kiinnostaa”, kertoo johtava asiantuntija Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitosta. Johtaminen korostuu ProAgriassa on työn alla henkilöstöjohtamisen palveluja kasvaville maatiloille. ”Tarjoamme jatkossa apua työmäärän ja työntekijöiden palkkausmahdollisuuksien selvittämiseen, rekrytointiin,

Tuotosseuranta 2016 Kainuu Lappi Oulu Koko maa Karjoja 162 234 616 4 849 Lehmiä 6 428 8 136 24581 201135 Keskilehmäluku 39,8 34,8 39,9 41,5 Keskituotos, kg 9 629 9 736 9 644 9 542 Valkuaisprosentti 3,48 3,47 3,48 3,49 Rasvaprosentti 4,22 4,15 4,22 4,27 Solut, 1000 kpl 176 175 171 178 Elopaino, kg 622 623 635 623 Keskipoikimakerta 2,58 2,36 2,46 2,41 Elossa olevien elinikäistuotos, kg 21 779 21 019 21460 20 532

Näin hyödyt tuotosseurannasta • • • • • • • • •

eläinkohtaiset maidon rasva-, valkuais- ja solupitoisuudet lehmäkohtaiset viralliset maitotuotokset lehmien tuotostiedot ja koko karjan yhteenvedot puolueeton ja myös pitkän ajanjakson vertailu helppoutta maidon laadun hallintaan Minun Maatilani -ohjelma tuotannon hallintaan työ- ja tuotoslistauksineen eläinlääkärille kattavat tiedot terveydenhuoltokäyntien pohjaksi vertailuraportit halutessa muiden tilojen tuloksiin maitomääriä ja maidon pitoisuustietoja käytetään jalostusarvostelussa ja eläinvalinnassa • tiedon tuottamisesta alennukset siemennysannoksiin (FABA)

työntekijöiden perehdyttämiseen, työn suunnitteluun ja johtamiseen sekä työntekijöiden motivointiin, johtava asiantuntija Henna Mero ProAgria Keskusten Liitosta sanoo. ”Hyödynnämme erityisesti Lean-työkaluja, joista käytämme erityisesti töiden viikkosuunnittelua, jatkuvan parantamisen menetelmänä parannustaulua ja arvovirtakuvausta sekä 5S-menetelmää.” Työn johtamisen elementtejä pilotoidaan muun muassa ProAgria Oulun MaitoLiideri-hankkeessa.

Avaintunnusluvut mittareiksi Kun maidontuotannossa halutaan onnistua, tarvitaan pieniä ja yksinkertaisia tavoitteita, niiden jatkuvaa seurantaa ja nopeaa puuttumista poikkeamiin. Yrityksen tärkeimmistä avaintunnusluvuista käytetään yleisesti nimitystä KPI eli key performance indicators. ProAgria, Faba ja Valio tuovat syksyllä valiolaisten maitotilayrittäjien käyttöön KPI Avain -mittariston, joka auttaa havaitsemaan poikkeamat päivämaitomäärässä, ruokinnan taloudes-

sa, hiehojen siemennyksissä tai lehmien tiinehtymisessä. KPI Avain yhdistää Valman ja neuvonnan tietokannan tietoja yrittäjien käyttöön. Tanskan 20 parhaalla maitotilayrityksellä on yli 150 lehmää, kolmella yli 400 lehmää. Niiden vahvuus on ihmisten johtaminen sekä päivittäisen työn suunnittelu ja organisointi. ”Parhailla tiloilla on hyvä käsitys tuotantonsa ja taloutensa tilasta. Ne seuraavat KPI-avaintunnuslukuja päivittäin ja puuttuvat ongelmiin heti. Ne myös keskittyvät lehmiin sekä tuntevat vahvuutensa ja heikkoutensa”, Henna Mero sanoo. Lisätietoa: ProAgria Kainuu, Minna Tanner, 040 572 3197, minna.tanner@proagria.fi ProAgria Lappi, Terhi Luukkonen, 0400 395 957, terhi.luukkonen@proagria.fi ProAgria Oulu, Virpi Huotari, 0400 786 933, virpi.huotari@proagria.fi; Antti Harjunen, 0400 285 291, antti.harjunen@proagria.fi Numero 1/2017

Maaviesti 7


Maito

Erillisruokinnasta appeeseen – onnistunut investointi navetan seinien sisällä Hannu ja Nina Tolosen karja Sotkamossa siirtyi aperuokintaan syksyllä 2016. Puolen vuoden kokemukset ja tulokset ovat olleet niin hyviä, että isäntäväen mielestä olisi kannattanut siirtyä jo aikaisemmin. Tolosten vuonna 2000

valmistunut 45 lehmän pihatto sijaitsee Sotkamon Paakissa. Muutaman vuoden ajan tilalla on kytenyt ajatus, että jotakin pitäisi tehdä. Kohta parikymppinen navetta vaati päivitystä. Navetassa oli käytössä kaksi kioskia, joissa ei ollut takaportteja, eikä niitä voinut asentaa. Tämän vuoksi kioskihäiriköintiä esiintyi liikaa – pahimmillaan oli neljä lehmää, jotka säännöllisesti ajoivat toisia pois kioskeista. Erityisesti jalat joutuivat koville, kun arimmat lehmät saivat äkkilähtöjä kioskeista. Valkoviivan repeytymiä esiintyi paljon ja ontuvia lehmiä oli karjassa liikaa. Kioskihäiriköiden takia väkirehuannoksia joutui vääriin suihin. Lisäksi palkit olivat liukkaat, ja myös kiimassa olevia lehmiä kaatuili käytävillä. Nämä seikat puolsivat kioskien lähtöä navetasta. Samaan investointiin päätettiin hankkia ruokintakäytävälle palkkien päälle kumimatot.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Aperuokintaa pohdittiin eri kanteilta yhdessä ProAgria Kainuun maatilayritysasiantuntija Minna Tannerin kanssa. Hannu Tolonen oli myös yhteydessä muutamaan tuttuun apetilaan. Aperuokinnassa häntä viehätti mahdollisuus erilaisten paalierien sekoittamiseen ja näin tasaisempaan ruokintaan. Viljan käyttöä haluttiin myös lisätä ja tehostaa.

8 Maaviesti

Numero 1/2017

Vaihtoehtona oli kiinteä sekoitin ja mattoruokkija, mutta pian huomattiin sen olevan tilan kokoon nähden liian iso investointi. Perinteiseen apevaunuun päädyttiin hinnan takia. Vaunu on 12 kuutiota yhdellä pystyruuvilla, ja sen hinta oli 23 800 euroa (alv 0). Väkirehuvarastoon kätevä isäntä suunnitteli ja rakensi itse tiivisteelle ja viljalitisteelle välisiilot. Niiden täyttöjärjestelmänä käytetään kioskeilta vapautuneita spiraaleja ja antureita. Välisiilojen täyttö ja viljan litistys varastosiiloista tapahtuvat automaattisesti. Rehunjakovaunuun paalinnostimen paikalle Hannu Tolonen on itse rakentanut kauhan, jolla vaunun voi täyttää. Ape voidaan jakaa nyt samalla laitteella kuin aiemmin säilörehu. Entinen säilörehun välivarasto on nyt valmiin appeen varasto.

Lehmä oppivat appeelle viikossa Syksyllä 2016 aperuokintaan siirtyminen sitten tapahtui. Siirtymäaikaa oli viikko, jolloin puolet lehmien väkirehun kulutuksesta ohjattiin

Minna Tanner

ProAgrian rooli ruokinnan muutoksessa • paalien syöttö- ja sekoitusjärjestyksen pohdinta tilan väen kanssa (noin 20 rehunäytettä) • appeeseen siirtymisen suunnittelu • ruokinnan suunnittelu, apereseptien teko • appeen koostumuksen arviointia esimerkiksi apesheikkerin avulla • ruokinnan taloudellisuuden seuranta – päivälaskelmia säännöllisesti • ruokinnan ohjauksen tila- ja navettakäynnit • säännöllinen yhteydenpito

appeeseen ja puolet jäi kioskeihin. ”Lyhempikin siirtymäaika olisi varmasti onnistunut, mutta vanha puolitiiviste haluttiin syöttää kioskien kautta pois”, Hannu Tolonen sanoo. Appeessa käytetään valkuaisena edullisempaa tiivistettä. Lehmät oppivat appeelle heti. Kuuliaisesti ne kävivät syömässä myös vähentyneet kioskiannoksen. Jokunen jaksoi kolkutella vielä tyhjiäkin kioskeja. Hyvästä syönnistä ja ruokinnan muutoksen onnistumisesta kertoo myös mai-

don pitoisuuksien ja maidon määrän paraneminen lähes välittömästi. Väkirehua saatiin enemmän ruokintaan ja kaikille lehmille. Kioskien käytöstä poistaminen rauhoitti navetan ja lehmien ontumiset kerkesivät vähentyä jo ennen ritilämattojen asentamista.

Päivälaskelmia säännöllisesti ”Alussa oli epävarmuutta, onko ape riittävän sekaisin, riittävän lyhyttä ja riittävän kosteaa, mutta pian silmä alkoi erottaa, mikä on oikein.

Appeelle siirtymisen tunnuslukuja väkirehut:

12 kk tuotos

ennen apetta

1 kk appeella

5 kk appeella

ostovilja+puolitiiviste+makukivennäinen+ vitamiinit

ostovilja+tiiviste+täyskivennäinen+ vitamiinit

ostovilja+tiiviste+täyskivennäinen+ vitamiinit

10283 kg

10284 kg

10736 kg

väkirehu%

37

44

47

karkearehun syönti-indeksi

121

111

103

tuotantokauden vaihe, päivä poikimisesta

195

195

165

meijerimaito l/le/pv

27,8

30

34,8

rasva%

4,44

4,74

4,4

valkuais%

3,39

3,61

3,42

ostorehukustannus snt/litra

8,46

8,45

8,19

maitotuotto-rehukustannus, €/le/pv

9,03

10,53

11,64


Isäntäväen mietteet: • ProAgrialta sai rohkaisua ja kannustusta muutokseen sekä hyviä vinkkejä ja käytäntöjä • muutoksessa tuki on ollut ensiarvoisen tärkeää Lypsävien apetta annetaan myös vasikoille noin kahdeksan kuukauden ikään asti. Ummessa olevat ja hiehot ovat omalla appeellaan.

Kuivempien paalien kanssa appeeseen lisätään vettä”, Hannu Tolonen kertoo. Appeet tehdään tarkasti ProAgrian reseptien mukaan. Onnistumista seurataan maidon pitoisuuksista ja lannoista. Huolimattomasti sekoitettu ape näkyy pian lantojen epätasaisuutena. Ruokinnan taloudellisuutta seurataan tilalla päivälaskelmien kautta. Appeen ansiosta kate on parantunut. Polttoainetta appeen sekoittamiseen menee viisi litraa päivässä. Työaika ei ole oleellisesti muuttunut.

Isännän itse rakentamista välisiiloista väkirehut puretaan muutamassa sekunnissa suoraan apevaunuun.

”Olisi pitänyt siirtyä jo aikaisemmin” Lyhyellä aikavälillä jalkaterveys on parantunut todistettavasti. Sorkkahoitaja kävi tilalla hetki sitten rutiinikäynnillä, ja valkoviivan repeytymät olivat vähentyneet. Piilevän ketoosiriskin minimoimiseksi kovatuottoiset vastapoikineet saavat asemalla energialisää 0,5 kiloa päivässä. ”Toisaalta kaikki eivät sitä suostu syömään ja jakselevat

hyvin pelkällä appeella”, isäntäväki sanoo. Lehmät laitetaan nykyään umpeen maitomäärän perusteella. Tippamaitoja ei enää lypsetä, ja näin hillitään loppulypsykauden lihomista. Tunnuttamista pidetään tilalla tärkeänä, ja umpiosastolle laitettiin tätä varten lukkoparret. Näin yksilöllisempi tunnutus onnistuu umpiosastolla. Tilalla on havaittu hyväksi ottaa kohta poikiva lehmä lypsävien appeelle noin viikko ennen poikimista. Hannu ja Nina Tolonen tuumivat, että appeeseen siirtyminen olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin, niin hyvältä se vaikuttaa lehmien ja hoitajien näkökulmasta. Seuraavakin investointi heidän tilallaan tehdään navetan seinien sisällä, lehmien hyvinvointi etunenässä. Haaveissa on parsipetien ja uusien parsikalusteiden laitto. Lisätietoa: ProAgria Kainuu, maatilayritysasiantuntija Minna Tanner, puh. 040 572 3197, minna.tanner@proagria.fi Numero 1/2017

Maaviesti 9


Kotieläin

Pienryhmä innostaa muutokseen Minna Tanner

ProAgria Kainuun mai-

don-, nurmen- ja naudanlihantuotannon kehittämishanke MaiNuLi on herättänyt maatalousyrittäjien mielenkiinnon keskinäiseen vertailuun ja tuotannon kilpailukyvyn parantamiseen. Pienryhmiin osallistuneet maatilat ovat omaksuneet uusia toimintatapoja. Esimerkiksi on alettu seurata tankkimaidon pitoisuuksia joka tankillisesta. Pellolla maan kasvukuntoa tarkkaillaan lapiotesteillä ja viljelytekniikkaan kiinnitetään enemmän huomiota. Paremmat päiväkasvut ja maidontuotto ovat innostaneet huolellisempaan panostamiseen karjan ruokinnassa. Nautojen kasvun ydin on riittävässä ja laadukkaassa nurmirehussa, eikä emolehmien kivennäisruokinnasta kannata tinkiä. Tuotantovaiheita seurataan johdonmukaisemmin, kun ymmärretään niiden vaikutus kokonaisuuteen. Las-

Inkeri Taurula hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto ja sitä toteuttavat yhteistyössä ProAgria Kainuu, Luonnonvarakeskus (Luke), A-Tuottajat ja Osuuskunta ItäMaito.

Kuva maidontuottajien pienryhmästä Sotkamossa tämän vuoden tammikuussa.

kelmien tekeminen ja niiden seuraaminen tuntuu mielekkäältä, kun yhteys käytäntöön on selkeä. Oman tilan haasteet tunnistaa paremmin, kun on pienryhmässä tottunut pohtimaan ja arvioimaan omaa ja toisten toimintaa. Pienryhminä toteutettava MaiNuLi-hanke tehostaa maakunnan maito-, nurmi- ja nautatilojen tuottavuutta, kustannustehokkuutta ja yrittäjien hyvinvointia. 30.9.2017 saakka jatkuvaa

Lisätietoja: ProAgria Kainuu, hankevetäjä Inkeri Taurula, inkeri.taurula@proagria.fi, 043 825 4206 kainuu.proagria.fi/hankkeet/ mainuli

Tule mukaan pienryhmätoimintaan! Haluatko uusia ideoita oman tilan toiminnan tehostamiseksi? Tai keskustella mieltä askarruttavista asioista oman alan yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa? Tule mukaan pienryhmiimme! ProAgria Oulun alueella on tarjolla muun muassa ruokintaan, nurmituotantoon, utareterveyteen ja hiehojen elämään pureutuvia ryhmiä. Kainuussa käynnistyvät uudet maidon-, nurmen- ja naudanlihatuotannon pienryhmät syksyllä 2017. Jos mielessäsi on hyvä aihe tai mahdollisesti jo asiasta kiinnostunut ryhmä, ota yhteyttä ja ehdota aihetta. Käytännössä ryhmät syntyvät niin, että kiinnostavan aiheen ympärille kootaan innostunut ryhmä ja ohjaaja sekä lähdetään yhdessä kehittämään parasta mahdollista ammattisisältöä.

Lisätietoa: www.proagriaoulu.fi/pienryhmat kainuu.proagria.fi/hankkeet/mainuli

Kartoita emolehmätilasi laitumien kunto! Jos

huonokuntoinen

laidun ei tuota riittävästi rehua emolehmien tarpeeseen, vasikoiden päiväkasvu jää alhaiseksi ja vierotuspainot mataliksi. Vasikka on edullisinta kasvattaa vieroitusikään saakka emon rinnalla ja laitumella pihaton sijaan. Laidunkartoituksen avulla tila voi varmistaa laitumiensa kunnon ja tuottavuuden. Omien nurmien ja laidunnusstrategian läpikäyminen yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa antaa uusia vinkkejä ja näkökulmia laiduntamisen tehostamiseen. ”Taloudellisinta on tehostaa toimintaa jo pellolla. Arvioimme kasvustokäynnillä laidunnurmien kasvukunnon ja tuottavuuden. Tila saa käyttöönsä raportin toimenpide-ehdotuksineen laidun-

10 Maaviesti

Numero 1/2017

Kalle Hellström

Varaa laidunkartoitus!

Yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa tehtävällä kasvustokäynnillä on hyvä tilaisuus pohtia yhdessä laidunnuksen parhaita käytäntöjä ja tehdä suunnitelma, miten kehittää laiduntamista!

nuksen kehittämiseen”, ProAgria Oulun kotieläin- ja luomuasiantuntija Sanna Suomela sanoo.

Näin hyödyt! • Hyvät ja tasaiset vierotuspainot • Laadukas ja riittävä laidunrehu • Selkeät ohjeet laidunnuksen kehittämiseen

Lisätietoa: www.proagria.fi/ laidunkartoitus

Ota yhteyttä asiantunti-jaamme ja varaa laidunkartoitus tulevalle kesälle. Laidunkartoituksen hinta on 300 € + alv. Hintaan sisältyy asian tuntijan käynti tilalla ja kirjallinen raportti kehitysehdotuksineen.

Laidunkartoittajat: ProAgria Oulu, ProAgria Lappi: Sanna Suomela, puh. 0400 412 637, sanna.suomela@proagria.fi ProAgria Kainuu: Maarit Partanen, puh. 0400 282 092, maarit.partanen@ proagria.fi


IS - UNÄR E H N V E I S JA K I IKO PAN R M E JA K A

Kuulkaa!

Hyvä tarjous!

Kun tilaat 1 000 kg

Viljavuustutkimuksen

TulokseT kolmessa Viikossa ilman lisämaksua

rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

Kaupan päälle

3M™ PELTOR™ WorkTunes™ Pro

-FM-radiokuulonsuojaimet

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusentahtirehut.fi

Kampanja-aika 13.3.–31.5.2017 Saat halutessasi edun alennuksena. Myynti: maatalouskaupat

Tutustu markkinoiden kattavimpaan analyysitarjontaan kotisivuillamme www.viljavuuspalvelu.fi

Puh. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli

Laatua tiLan jaLostustyöhön Kestävyysjalostuksen tavoitteena on lehmä, joka pysyy terveenä ja lypsää korkeita tuotoksia vuodesta toiseen. Semexin eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta. Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myös hoitajille. Finnmilk OY:n osakkaat Ari Teppo ja Juhani Korkiamäki ovat tyytyväisiä Semexin sopimusasiakkuuteen.

www.semex.fi

Semex Finland Oy | Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 | sari.alhainen@semex.fi

Numero 1/2017

Maaviesti 11


EU-tuet

Hyödynnä Tukiturva – tukiasiakkaan etu Tukiturva-palvelu helpottaa valmistautumista peltotukivalvontaan ja auttaa noudattamaan tukiehtoja. Palvelu sisältää myös kännykkämuistutukset tukien kannalta tärkeistä päivämääristä ja tekemisistä. ProAgrian tukihakupalveluja käyttäville asiakkaille tarjottavaan Tukiturvaan kuuluu • päivystävä puhelintuki 16.6.–31.10. arkisin klo 8–16, jos tulee tarkastus tai on tarvetta tarkentaa asioita • vastuuvakuutusturva 0 euron omavastuulla • tekstiviestimuistutukset tärkeimmistä peltotukiin liittyvistä ajankohdista ja tekemisistä • syysilmoituksen tekeminen ja muistutus siitä ajoissa Palvelun hinta Tukiturvan hinta on 100 € sataan hehtaariin saakka ja 30 € kultakin seuraavalta alkavalta sadalta hehtaarilta + alv 24 %.

Hinta sisältää edellä kuvatut palvelut. Syysilmoitus on maksimissaan tunnin työ. Muut palvelut ja mukanaolo peltovalvontatilanteissa laskutetaan hinnaston mukaisesti. Tukiturvaa voivat hyödyntää myös luomutilat – ei kuitenkaan luomuvalvontatilanteisiin, joihin on saatavissa Neuvo 2020 -palveluja. Hyödynnä lisäpalveluina • Neuvo 2020 • Ympäristösuunnitelma • Lohkomuistiinpanot • Lannoitevalvontaa varten tehtävät tarkistukset • Valvonta-asiakirjojen selvitykset • Asiantuntija mukana peltovalvontatilanteisiin Varmista Tukiturva EU-tukiasiantuntijaltasi tai tilaa suoraan netistä www.proagria.fi/tilaus.

ProAgrian EU-tukineuvonta 2017 ProAgria Kainuu

Niskanen Eila, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, myös luomutilat 0400 282 088 Piirainen Marjo, luomutilat 043 825 4202 Poikela Tarja, Ylä-Kainuun kunnat 0400 386 274 Tanner Minna, Kainuu ja Vaala 040 572 3197 Veijola-Pyykkönen Matilda, Kajaanin seutu 040 703 2870

ProAgria Lappi

Juntunen Erkki, Ranua, Rovaniemi 040 836 7644 Kummala Pekka, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski 0400 260 103

12 Maaviesti

Numero 1/2017

Ohinmaa Timo, Kolari, Pello, Ylitornio 0400 164 817 Riipi Kati, Kittilä, Enontekiö, Muonio 0400 233 367 Salow Harri, xxx, 040 553 0817 Sandbacka Mika, Rovaniemi, Kittilä 040 173 8938 Uljua Armi, Tervola, Tornio, Ylitornio 0400 484 305

ProAgria Oulu

Alatalo Heli, Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi 0500 983 634 Harjunen Antti, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi 0400 285 291 Holmi Leea, Pudasjärvi 045 6578 707

Huovinen Satu, Nivala 040 513 3149 Jauhiainen Heta, Ylivieska, Oulainen 045 6578 704 Jokela Risto, Alavieska, Oulainen, Pyhäjoki 0400 285 294 Jylhä-Pekkala Erika, Raahe, Siikajoki 040 596 3634 Kalaoja Markku, Nivala 0400 292 061 Kärenlampi Minna, Muhos, Utajärvi 043 826 6487 Kärenlampi Sauli, Liminka, Lumijoki, Hailuoto, Siikajoki 0400 412 659 Laine Leila, Siikajoki, Siikalatva 045 6578 718

Lehtimäki Sanna, Oulu 045 6578 706 Ojalehto Esko, Pyhäntä, Siikalatva 0400 291 833 Ollikainen Heikki, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Raahe, Ylivieska 0400 285 292 Orava Paula, Haapajärvi, Nivala 040 738 0683 Palonen Tommi, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Ylivieska 040 553 5802 Pikkarainen Maire, Pyhäntä, Siikalatva 040 845 3580 Rautiainen Anna-Maija, Kuusamo 040 542 1762 Ryymin Pekka, Kärsämäki, Pyhäjärvi 0400 245 718


Aikatauluja Päätukihaku • Tukihaun peruslohkomuutokset aukeavat huhtikuun alussa ja varsinainen tukihaku toukokuun alkupuolella. • Lomakkeet poistuvat suomi.fi:istä kesäkuun lopussa ja siirtyvät Mavin omille verkkosivuille. Tästä on tulossa lisätietoa myöhemmin. • Yleinen hehtaarituki koko C2-alueelle – edellisvuotena vain C2p ja siitä ylöspäin. Ympäristökorvaus • Tänä vuonna ei 10 aarin lisäysmahdollisuutta.

Ympäristökorvauksen koulutus 30.4. mennessä

Ympäristökorvauksen ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteen ehtona oleva koulutus tulee käydä viimeistään 30. huhtikuuta, jos ympäristösitoumus on tehty keväällä 2015. Koulutusvaatimuksen voi hoitaa joko verkkotentillä tai päivän mittaisella, paikallisten maaseutuelinkeinoviranomaisten, ELY-keskuksen ja sidosryhmien järjestämällä koulutuksella. Ympäristösitoumuksen koulutusvaatimuksen mukaisen verkkotentin voi suorittaa Vipu-palvelussa. Verkkotenttiin pääsee Vipu-palvelun etusivulta Ajankohtaiset asiat -kohdasta. Tentin voi suorittaa ympäristökorvaukseen sitoutunut viljelijä tai tilanhoidosta vastaava henkilö. Vinkit • Käytä internet-selaimen uusinta versiota, mikä varmistaa, että tentti sujuu moitteetta. • Vältä sulkemasta selainta kesken tentin, ettei se keskeydy ja sitä joudu aloittamaan alusta. • Tentin yrityskertoja ei ole rajattu. • Tentin läpäisee, kun vastaa oikein 15 kysymykseen. • Saatu pistemäärä selviää tentin lopussa yhteenvetosivulta. • Tallenna tai tulosta yhteenvetosivu itsellesi ja säilytä se muiden ympäristökorvauksen asiakirjojen kanssa. • Koulutus- tai tentin suorituspäivän voi käydä tarkistamassa VIPU-palvelussa kohdasta Sitoumukset ja sopimukset. Tieto siirtyy sinne muutaman viikon viiveellä.

Sassali Jouni, Raahe, Siikajoki 0400 387 340 Sohlo Juha, Oulun seutu 0400 585 506 Suomela Sanna, Liminka, Lumijoki, Oulu, Pudasjärvi, Siikajoki 0400 412 637 Tahkola Heikki, kalastajien EU-tukineuvonta 040 747 7652 Talus Anitta, Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Ylivieska 0400 675 673 Tuomikoski Marika, Oulun seutu, 043 826 6494 Tölli Lauri, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi 0400 922 102

Törmänen Alpo, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Siikajoki 0400 688 757 Törmänen Pertti, Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi 0400 287 878 Valtonen Olli, luomutilat 040 735 5519 Vierimaa Anna-Leena, luomutilat 0400 138 733 Vierimaa Jari, Kärsämäki 043 826 6492 Viitala Esko, Pudasjärvi, Taivalkoski, Oulu 0400 286 033 Viitala Matti, Haapavesi, Kärsämäki 0400 285 293 Vilppola Paula, Oulu, Kempele, Muhos, Siikalatva, Tyrnävä 0400 846 906

Satavuotiaan isänmaan parhaaksi

BESTON®

Tammisen tila on iso osa itsenäistä Suomea: vahva ja menestyvä. Tammisen tila Raahen Arkkukarissa on kasvanut vuosikymmenten saatossa pientilasta nykyiseen kukoistukseensa suomalaisella sisukkuudella. Tilan historia ulottuu peräti 1700-luvulle. Sukuun tila tuli vuonna 1941. Tilalle on ostettu, vuokrattu ja raivattu peltoa. Kokemus on osoittanut, että raivauksen jälkeen uudismaa ei anna parasta satoa heti alkuun, vaikka sitä lannoitettaisiin asianmukaisesti. Pellon pH on saatava nousemaan, maan rakenne ja pieneli ötoiminta muuttumaan ”peltomaisemmaksi”. Tammisen pellot ovat pääasiassa hienoa hietaa ja pH tavoite on 6,5 tasolla. Pidempään viljelyksessä olleilla lohkoilla on pH saatu ® BESTON -kalkituskuonan avulla nousemaan jopa seitsemään.

Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri

ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Rahtiteurastus ja paloittelupalvelut. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-Suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. 040 724 6213, 08 272 413 Oulun Hankintakeskus, Haataja Sakari 0400 171 611

Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, 90400 Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, www.savokarjalanliha.fi

Onnistumme yhdessä. Kasvinsuojelukoulutus ja -tentti ke 19.4.2017 klo 10–14 Kempele, Oulun seudun ammattiopisto, auditorio, Kempeleen yksikkö, Piriläntie 145 ti 25.4.2017 klo 10–14 Haapavesi, Valtuustosali, Tähtelänkuja 1 Kasvinsuojelututkinto vaaditaan kaikilta kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjiltä, jotka tekevät ruiskutuksia ja ostavat kasvinsuojeluaineita. Tutkinto on voimassa viisi vuotta. Koulutuksen hinta 80 euroa (käteismaksu), sisältää kahvin. Kouluttajina ovat Antti Harjunen ja Juha Sohlo, ProAgria Oulu.

Pikaiset ilmoittautumiset puh. 08 316 8611 tai anne.kipina@proagria.fi. www.proagriaoulu.fi www.proagria.fi

Numero 1/2017

Maaviesti 13


Neuvo 2020

Huolettaako peltojen kasvukunto? Anna-Leena Vierimaa

Peltomaan kasvukuntoa voi nyt havainnoida yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa Neuvo 2020 -palvelun avulla, jolloin viljelijän maksettavaksi jää vain arvonlisävero 24 %.

Neuvo-käynnillä saat tietoa • viljelymaan parannustoimista: ojituksen ja kalkituksen havainnointi • peltomaan viljelytoimista: koneiden painon vaikutus pellon tiivistymiseen, ajokerrat, viljelykierto, eloperäisen ja kivennäislannoituksen lisäys. Koneiden tiivistymisherkkyyslaskelma. • maan ominaisuuksista: pellon kuivuminen, muokkautuvuus, veden imeytyminen ja poutivuusasioiden tarkastelu • kasvustosta ja maaperäeliöstöstä: kasvuston kunto, ravinteiden puutokset, kasvitaudit ja maan biologinen aktiivisuus

Havainnointikäynneillä hyödynnetään lapion lisäksi maan tiivistymismittaria eli penetrometriä, maanlämpötilamittaria ja havainnointitauluja.

Maatilojen neuvontajärjestelmä, Neuvo 2020, tar-

Maan kasvukuntoa tarkasteltaessa käydään läpi teoria-asiat ja mahdollisesti pellolla tehtävät kasvukuntohavainnot. Maatilojen tulee toimittaa peltomaan laatutestin itsearviointilomake oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään

30.4.2018. Lomakkeen täyttämisen hinta tilalle on lohkomäärästä riippuen 40,50– 81 € + alv 24 %. Kysy lisää Neuvo 2020 -asiantuntijoiltamme! Tilaa palvelu: www.proagria. fi/neuvo2020

joaa tilallesi mahdollisuuden käyttää asiantuntijapalveluja 7 000 euron edestä ohjelmakaudella 2015–2020. Tarjoamme neuvontaa, suunnitelmia, selvityksiä ja kartoituksia yleisesti maatilan ympäristökysymyksiin, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointi- ja terveysasioihin, maatilan energian käyttöön ja luomutuotantoon. Voit valita neuvontaa haluamastasi aiheesta tilasi tarpeiden ja lähtökohtien mukaan. Ensimmäisen neuvontakäynnin yhteydessä kannattaa laatia suunnitelma Neuvo 2020 -palvelujen käytöstä.

Tilaa palvelu: www.proagria.fi/neuvo2020

Neuvoasiantuntijat ProAgria Kainuu

Ympäristö Eila Niskanen, 0400 282 088 Maarit Partanen, 0400 282 092 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Tarja Poikela, 0400 386 274 Matilda Veijola-Pyykkönen, 040 703 2870 Minna Tanner, 040 572 3197 Tuotantoeläimet Jaana Juntunen, 0400 286 785 Voitto Kemppainen, 040 569 7423 Eila Niskanen, 0400 282 088 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Minna Tanner, 040 572 3197 Kasvinsuojelu Jaana Juntunen, 0400 286 785 Matilda Veijola-Pyykkönen, 040 703 2870

14 Maaviesti

Energia Tarja Poikela, 0400 386 274 Luomu, tuotantoeläimet Eila Niskanen, 0400 282 088 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Minna Tanner, 040 572 3197 Luomu, kasvintuotanto Eila Niskanen, 0400 282 088 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Minna Tanner, 040 572 3197

ProAgria Lappi

Ympäristö Harri Salow, 040 553 0817 Armi Uljua, 0400 484 305 Tuotantoeläimet Kati Riipi, 0400 233 367 Harri Salow, 040 553 0817 Armi Uljua, 0400 484 305

Numero 1/2017

Kasvinsuojelu Harri Salow, 040 553 0817 Energia Harri Salow, 040 553 0817 Luomu, tuotantoeläimet ja kasvintuotanto Armi Uljua, 0400 484 305

ProAgria Oulu

Ympäristö Heli Alatalo, 0500 983 634 Antti Harjunen, 0400 285 291 Kalle Hellström, 043 825 5253 Leea Holmi, 045 6578 707 Satu Huovinen, 040 513 3149 Risto Jokela, 0400 285 294 Erika Jylhä-Pekkala, 040 596 3634 Markku Kalaoja, 0400 292 061 Minna Kärenlampi, 043 826 6487

Sauli Kärenlampi, 0400 412 659 Leila Laine, 045 6578 718 Sanna Lehtimäki, 045 657 8706 Esko Ojalehto, 0400 291 833 Heikki Ollikainen, 0400 285 292 Paula Orava, 040 738 0683 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Riina Rahkila, 045 6578 717 Anna-Maija Rautiainen, 040 542 1762 Heini Rautiola, 045 6578 708 Pekka Ryymin, 0400 245 718 Maarit Satomaa, 040 566 7924 Juha Sohlo, 0400 585 506 Sanna Suomela, 0400 412 637 Anitta Talus, 0400 675 673 Marika Tuomikoski, 043 826 6494 Lauri Tölli, 0400 922 102 Alpo Törmänen, 0400 688 757 Pertti Törmänen, 0400 287 878


Olli Valtonen, 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, 0400 138 733 Jari Vierimaa, 043 826 6492 Esko Viitala, 0400 286 033 Matti Viitala, 0400 285 293 Kirsti Voho, 0400 387 406 Tuotantoeläimet Leea Holmi, 045 6578 707 Satu Huovinen, 040 513 3149 Erika Jylhä-Pekkala, 040 596 3634 Pirkko Kalaoja, 045 657 8702 Tiina Karlström, 040 513 3241 Virpi Kurkela, 040 519 2283 Minna Kärenlampi, 043 826 6487 Sauli Kärenlampi, 0400 412 659 Eliisa Laitila, 040 758 5217 Sanna Lehtimäki, 045 657 8706 Sirpa Luttinen, 040 845 2985

Paula Orava, 040 738 0683 Tarja Paatero, 040 841 6250 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Marjo Posio, 040 579 1062 Anna-Maija Rautiainen, 040 542 1762 Heini Rautiola, 045 6578 708 Pekka Ryymin, 0400 245 718 Sanna Suomela, 0400 412 637 Anitta Talus, 0400 675 673 Jari Vierimaa, 043 826 6492 Paula Vilppola, 0400 846 906 Tuotantoeläimet, terveydenhuoltosuunnitelmat Virpi Kurkela, 040 519 2283 Kasvinsuojelu Heli Alatalo, 0500 983 634 Antti Harjunen, 0400 285 291 Risto Jokela, 0400 285 294 Erika Jylhä-Pekkala, 040 596 3634

Markku Kalaoja, 0400 292 061 Sauli Kärenlampi, 0400 412 659 Leila Laine, 045 6578 718 Esko Ojalehto, 0400 291 833 Paula Orava, 040 738 0683 Pekka Ryymin, 0400 245 718 Juha Sohlo, 0400 585 506 Anitta Talus, 0400 675 673 Marika Tuomikoski, 043 826 6494 Lauri Tölli, 0400 922 102 Alpo Törmänen, 0400 688 757 Jari Vierimaa, 043 826 6492 Matti Viitala, 0400 285 293 Paula Vilppola, 0400 846 906 Energia Hannu Kokkoniemi, 040 546 4853 Lauri Tölli, 0400 922 102 Esko Viitala, 0400 286 033

Luomu, tuotantoeläimet Satu Huovinen, 040 513 3149 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Sanna Suomela, 0400 412 637 Olli Valtonen, 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, 0400 138 733 Luomu, kasvintuotanto Satu Huovinen, 040 513 3149 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Sanna Suomela, 0400 412 637 Olli Valtonen, 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, 0400 138 733 Kirsti Voho, 0400 387 406

Numero 1/2017

Maaviesti 15


Petri Leinonen avasi kokemuksiaan viljelykierrosta luomutilalla, jolla on lammastalouden ohessa viljelty myös vihanneksia. Luomupäivät kokosi alan ammattiväkeä Ouluun ennen kaikkea omalta alueelta ja lähimaakunnista.

Luomuviljelijä Tero Savela kertoi, kuinka reisjärviset luomutilat ovat tehostaneet toimintaansa ja lisänneet kannattavuutta yhteistyön avulla.

ProAgria Oulun kasvituotannon asiantuntijat Leila Laine ja Jari Vierimaa kannustivat havainnoimaan peltomaan kasvukuntoa Neuvo 2020 -palvelun avulla.

Luomupäivät kokosi alan osaajat Ouluun Pohjoisen Luomupäivät kokosivat Oulun Pohtoon liki 100 luomuviljelijää ja alan asiantuntijaa pohtimaan alan ajankohtaisia aiheita ja luomutuotannon tulevaisuutta. Maasta markkinoille -hankkeen järjestämät luomupäivät pureutuivat jokaista viljelijää koskettaviin asioihin, kuten rikkakasvien mekaaniseen torjuntaan, luomukauran lajikekokeisiin ja tilojen väliseen yhteistyöhön. Parin viime kasvukauden oikulliset säät ovat osoittaneet maan peruskunnon puutteet. Näiden asioiden korjaamisesta ja testatuista maanparannusaineista kuultiin myös esityksiä Oulus16 Maaviesti

Numero 1/2017

sa – samoin luomuvalvonnasta, luomuperunatuotannon kehittämisestä, viljelykierroista ja Kanadan luomumaataloudesta. Toinen seminaaripäivä antoi työkaluja tuotteiden markkinoille viemiseen ja luomuyrittäjyyteen. Päivien teemat kokoaa toisena seminaaripäivänä yhteen luomupaneeli. Seminaarin järjesti ProAgria Oulun hallinnoima ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa toteuttama Maasta Markkinoille -hanke yhteistyössä luomualan toimijoiden kanssa. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Rauno Haapala on pohjoispohjalaisten luomuviljelijöiden tuore mentori. ”Luomu ei ole mitään rakettitiedettä, mutta vaatii kykyä ajatella ja toimia pitkäjänteisesti.”

Suomen suurin luomumaakunta Pohjois-Pohjanmaa on pinta-alaltaan Suomen suurin luomutuotantoalue. Luomuviljelty peltoala oli viime vuonna 33 066 hehtaaria, 14 prosenttia maakunnan koko peltoalasta. Keskimääräisen luomutilan pinta-ala on Pohjois-Pohjanmaalla noin 76 hehtaaria, kun koko maassa luomutilan keskikoko on noin 55 hehtaaria. Vuonna 2016 Pohjois-Pohjanmaalla oli 439 luomutilaa, joista 89 tilaa oli luomukotieläintiloja.


Hyödynnä Neuvo 2020 -palvelut Käytettävissäsi on 7 000 euroa ja laaja valikoima Neuvo 2020 -palveluja sekä tavanomaisesti että luonnonmukaisesti viljellylle tilallesi. Niiden avulla varmistat, että tukien ja tuotantoehtojen vaatimukset ovat kunnossa. Esimerkkejä kaikille kasvitiloille soveltuvista Neuvo 2020 -palveluista:

Luomuverkostoista keskustelemassa MTK-Pohjois-Suomen Sirpa Laitinen (vasemmalla) ja Samuli Leinonen sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Johanna Helkimo.

Tilaa palvelu: www.proagria.fi/neuvo2020

LUOMUA KANNATTAVASTI MAASTA MARKKINOILLE Oulun Maa ja kotitalousnaisten elintarvike- ja yritysasiantuntija Soila Hiltunen antoi vinkkejä suoramyynnistä kiinnostuneille luomutiloille. Suureen suosioon nousseet REKO-renkaat saivat alkunsa juuri luomutuottajien tarpeesta välittää tuotteet kuluttajille lyhyintä mahdollista reittiä.

Maasta markkinoille -hanke kesällä 2017

Koetoiminta laajenee seuraavasti: Rauno Haapala, Siikajoki • kauran lajikekokeet jatkuvat, uutena lajikkeena Niklas • viherlannoituskokeet eri siemenseoksin jatkuvat • tilalla kokeillaan harvennettua rivivälikylvöä härkäpavulla • mahdollisesti myös riviväliharausta Pasi ja Helena Kukkonen, Siikajoki • nurmen täydennyskylvö eri siemenseoksin • mahdollisesti jankkurointikoe Hannu Kontio, Ylivieska • valvatin ja ohdakkeen torjunta mekaanisesti yhdistettynä rehevään viherlannoituskasvustoon • havaintolohko valvatin ja ohdakkeen torjunta viljan seasta • havaintoruudut aluskasvin käytöstä • havaintokohde nurmen jankkuroinnista Ylivieskan tilalla pidetään 26.–27.6. pellonpiennarpäivät, jolloin järjestetään ohjattuja kierroksia eri kohteisiin.

Luken Timo Lötjönen ja ProAgria Oulun Anna-Leena Vierimaa esittelivät Maasta markkinoille -hanketta. Sen tavoitteena on lisätä pohjoispohjalaista luomukasvintuotantoa ja sen kannattavuutta, helpottaa tuotteiden pääsyä markkinoille sekä madaltaa kynnystä siirtyä luomuun.

Lisätietoa: www.proagriaoulu.fi/maastamarkkinoille heini.iinatti@proagria.fi, 040 555 1674

PALVELUA YKSITYISTEILLE

• tiekokoukset • yksiköinnit, taloushallinto • perusparannussuunnitelmat Peskin Palvelut Oy, Pohjois-Suomen Tieisännöinti 040 570 7664, markku.koistinen@windowslive.com Numero 1/2017

Maaviesti 17


Ympäristö

Rahoitusta tarjolla bio- ja kiertotalouteen Bio- ja kiertotalous voivat tuoda uusia mahdollisuuksia maaseudun kehittämiseen. Yksi osa biotaloutta on bioenergia, jolla voidaan lisätä maaseudun energiaomavaraisuutta. Viime kesäkuussa Oulun seudun BiotalousLeader -hanke järjesti Kempeleen Vihiluodon torpalla infotilaisuuden, jonka aiheena olivat maa- ja metsätalousministeriön ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman rahoitusmahdollisuudet. Tämä on osa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Valtakunnallinen rahoitushaku asian kehittämiseksi avattiin 16.6.2016. Nyt ensimmäiset rahoitushakemukset on saatu käsiteltyä.

Hyviä esimerkkejä Oulun seudulta Mielenkiinnolla avasin hakuun liittyvät nettisivut katsoakseni, mihin aiheisiin rahoitusta on myönnetty ja ketkä ovat onnistuneet saamaan ensimmäisinä rahoitusta. Oli ilahduttavaa löytää listalta tilaisuudessammekin paikalla ollut oululainen asiantuntijayritys, joka tekee yhteistyötä kempeleläisen edelläkävijämaatilan kanssa. Yhdessä he kehittävät maatilakokoluokan prosessilaitteistoa lietelannan korkean kierrätysasteen nostamiseksi. Keskeistä on kiinteän ja nestemäisen jakeen prosessoinnin kehittäminen separoimalla. Tämä on yksi esimerkki maaseutua kehittävästä toiminnasta, johon meillä on oivat mahdollisuudet. Alueeltamme löytyy paljon korkean tason osaamista ja tietotaitoa sekä uudenaikaisia kehityksen kärjessä olevia maatiloja ja maaseutuyrityksiä. Kun

18 Maaviesti

Taimi Mahosenaho

Taimi Mahosenaho

Pudasjärveläinen ryhmä tutustui Oulun Seudun BiotalousLeaderin järjestämällä retkellä suomussalmelaisen Huutolan maatilan biokaasulaitokseen, joka kierrättää lantaa ja ruohon ravinteita. Laitos on isännän rakentama ja hyödyntää lantasäiliötä. Tuotoksena syntyy lannoitetta, sähköä ja lämpöä, tulevaisuudessa ehkä myös polttoainetta.

nämä tahot löytävät toisensa, koko yhteiskuntaa kehittäviä uusia menetelmiä voi saada alkunsa täältä. Hyviä esimerkkejä ovat muun muassa Liminkalainen Jahotec Oy, joka valittiin juuri maaseutuyritysten Kasvu Open -ohjelmaan 15 parhaan joukossa ja utajärveläinen BioJJJJ Oy, joka esiteltiin Maaseudun Tulevaisuuden Suomi 100 -sarjassa. Kärkihankkeessa ja ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa mukana olevan oululaisen Biometa Finland Oy:n hanke on nimeltään Maa-Bio. Se kehittää maatilan biolannoitekiertoa ja siihen tarvittavia laitteistoja. Koetoimintaa on Heikkisen maatilalla Kempeleessä.   Biometa Finland Oy on kiertotalous- ja bioenergia-alan teknologia- ja palvelutoimittaja. Sen päätuotteita ovat tuotannossa syntyneiden sivuvirtojen käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyvät ohjelmistot, järjestelmät ja laitteistot sekä hajautettuun

Numero 1/2017

energiantuotantoon soveltuvat pienbioenergialaitokset.

Rahoitusta edelleen tarjolla Maa- ja metsätalousministeriön kokeiluohjelma rahoittaa biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä yritysten investointeja. Tavoitteena on biomassojen prosessoinnin, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotannon ja tuotekehityksen, ravinteiden kierrätyksen logistiikan ja palveluratkaisujen edistäminen sekä korkean jalostusasteen tuotteiden kehittäminen biomassoista. MMM:n lisäksi kärkihankerahoitusta samaa tavoitetta toteuttaviin hankkeisiin tarjoaa myös Ympäristöministeriön Raki 2 -hankehaku. Molemmissa on vielä runsaasti rahaa haettavaksi. Kärkihanke on koonnut myös listan, johon on koottu monia muitakin rahoituslähteitä Tekesin ja EU:n kanavat mu-

Vuoden 2017 valintajaksot MMM-kärkihankerahoituksiin päättyvät 2.5., 31.8. ja 31.10. Rahoitus on valtakunnallista. Hyviä hakemuksia voi syntyä juuri käytännön toimijoiden ja asiantuntijatahojen yhteistyön pohjalta.

kaan lukien. Listalla on 18 rahoituskanavaa ja mahdollisuuksia myös ravinnekiertoa ja biotaloutta edistäviin toimiin. Taimi Mahosenaho on Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgria Oulun maisema- ja ympäristöasiantuntija sekä Oulun Seudun BiotalousLeader -hankevastaava. taimi.mahosenaho@maajakotitalousnaiset.fi, 040 551 7807

Lisätietoa: mmm.fi/karkihankkeet http://www.ym.fi/ravinteidenkierratys www.proagriaoulu.fi/fi/rahoitusta-bio-ja-kiertotalouteen


Yhtiöittäminen

Mielessä maatilan yhtiöittäminen? Ovatko maatilasi taloudelliset riskit kasvaneet? Onko verotus kiristynyt? Suunnitteletko navetan rakentamista tai muuta isoa investointia? Yhtiöittäminen voi olla hyvä ratkaisu. ProAgria Oulun yritysasiantuntija Hannu Kokkoniemi kuitenkin muistuttaa, että maatilan yhtiöittäminen on aina yrityskohtainen ratkaisu. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toisella. Ennen yhtiöittämistä kannattaa selvittää huolellisesti eri tekijöiden vaikutukset yrittäjän ja yrityksen tulevaisuuteen. • Paljonko jää viivan alle? • Miten verotus muuttuu? • Maksetaanko palkkaa vai osinkoa? • Mikä on yhtiöittämisen hy-

vä ajankohta? • Miten muuttuu eläketurva? • Mitkä ovat yhtiöittämisen kustannukset? Yhtiöittämisen etuja ovat riskien väheneminen, kohtuullisempi verotus, reaaliaikaisuus sekä toiminnan ja talouden helpompi ymmärtäminen.

Esiselvityksestä liikkeelle Maatilan yhtiöittäminen on aina syytä puntaroida laskelmien ja verosuunnittelun avulla. Hyödyt ja sudenkuopat kannattaa selvittää perusteellisesti. ”Esiselvityksen merkitys on suuri. Se kertoo, onko yhtiöittäminen maatilalle oikea ratkaisu”, Hannu Kokkoniemi korostaa. Riskien kartoitus on esiselvityksen ensiaskel, joka kertoo täyttääkö yritys osakeyhtiömuodon edellytykset.

Kannattavuuslaskelmat kertovat yrityksen tulokehityksen – onko se riittävä ja kasvava, että yritys saa yhtiömuodosta verohyötyä. ”Alustavasti lasketaan myös alkava tase, muodostuuko omaa pääomaa. Huomioon on otettava myös yhtiöittämisen kustannukset kuten varainsiirtovero, mahdolliset ennakkopäätösmaksut ja asiantuntijoiden palkkiot.” Hannu Kokkoniemi suosittelee yhtiöittämistä suunnittelevaa maatilaa siirtymään kahdenkertaiseen kirjanpitoon jo paria vuotta aiemmin. Näin pelisäännöt tulevat tutuiksi hyvissä ajoin ennen uutta yhtiömuotoa.

Esiselvityksestä perustamiseen • kaikesta siirrettävästä omaisuudesta ja varoista laadittava selvitys eli apporttikirja • yhtiöittämisen ajankohdan

Asioihin kannattaa paneutua myös itse Jukka ja Sari Karhumaan na-

suunnittelu • neuvottelut rahoittajien kanssa • ennakkopäätöksen hakeminen apporttikirjaluonnoksen avulla • lopullisen apporttikirjan laatiminen ennakkopäätöksen jälkeen • yhtiön perustamistoimet • rekisteröintivaiheessa ja yhtiöittämisen jälkeen tarvittavien toimien varmistus • kirjanpitäjän valinta

Kysy lisää yhtiöittämisen asiantuntijoilta! ProAgria Kainuu: Päivi Vimpari, 044 320 1583 ProAgria Lappi: Pekka Kummala, 0400 260 103 ProAgria Oulu: Hannu Kokkoniemi 040 546 4853, Jouni Sassali 0400 387 340, Lauri Tölli 0400 922 102, Esko Viitala 0400 286 033 etunimi.sukunimi@proagria.fi

Ella Karttimo

Ella Karttimo

vetassa robotti lypsää tasaiseen tahtiin maitoa osakeyhtiölle. Karhumaan tila on toiminut yhtiömuodossa pian neljä vuotta. Jukka Karhumaa on kehittänyt tilaansa johdonmukaisesti liki 30 vuoden ajan. Parsinavetta laajeni vuonna 1999 pihatoksi, johon oli luontevaa hankkia lypsyrobotti vuonna 2008. Tätä nykyä tilalla on noin 70 lehmää ja peltoa noin 120 hehtaaria. Yhtiöittämisen mahdollisuuksia alettiin tilalla selvitellä vuonna 2010 ja vauhtia asia sai kolme vuotta myöhemmin. Esiselvitykset ja pohdinnat ProAgria Oulun yritysasiantuntijan Hannu Kokkoniemen kanssa osoittivat, että yhtiöittäminen tällä tilalla oli kannattavaa.

Janne (vasemmalla), Jukka ja Sari Karhumaa ovat tyytyväisiä tilansa toimintamuodon muutokseen. Yhtiöittäminen on ollut tilalle oikea valinta.

Yhtiöittäminen toimintamuodon muutoksena Karhumaan tilan yhtiöittäminen tehtiin toimintamuodon muutoksena, jolloin maatalousomaisuus siirtyi sellaisenaan uuteen perustettavaan osakeyhtiöön omistajina Jukka ja Sari. Vuosi yhtiöittämisen jälkeen mukaan tulivat myös kaksi poikaa pienellä osuudella.

”Yhtiömuoto on parantanut mahdollisuuksia optimoida verotusta ja kehittää tilaa. Osakeyhtiön kirjanpito vaatii enemmän, mutta seuranta on helppoa ja reaaliaikaista”, Jukka Karhumaa sanoo. Hän on kiinnostunut ja tarkasti selvillä maatilansa kirjanpidosta sekä talouden seurannasta ja suunnit-

telusta. Maatalouden ja yhtiöittämisen asiantuntija toi toimintamuodon muutoksen tueksi koko valtakunnallisen verkoston osaamisen ja ajantasaisen vertailutiedon. ”Tuore tieto ennakkopäätöksistä merkitsi meille 12 000 euron verosäästöä. Myös yhtiöittämisen oikea ajoitus oli tärkeää.” Numero 1/2017

Maaviesti 19


Ympäristö

Rahoitusta maisemanhoitoon ja kosteikkoihin tarjolla Suunnitteletko maisemakohteen hoitoa tai kosteikon rakentamista? Nyt on oikea hetki ryhtyä tuumasta toimeen ja tilata asiantuntija avuksi. Aktiivitiloille tämä onnistuu helposti Neuvo 2020 -palvelun avulla. Neuvo 2020 -rahaa on

käytössä ohjelmakauden loppuun 7 000 euroa tilaa kohti. Neuvontakäynnillä voidaan kartoittaa maisema- ja kosteikkokohteita sekä pohtia rahoitus- ja hoitomahdollisuuksia. Tänä keväänä voi hakea viisivuotista ympäristösopimusta maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman tai vaihtoehtoisesti

Kalle Hellström

ja jatkoksi kohteen hoitoon haetaan viisivuotista ympäristösopimusta. Sekä ympäristösopimukset että ei-tuotannolliset investointituet edellyttävät hoito- tai investointisuunnitelmaa hakemuksen liitteeksi. Näiden laatimiseen voi kysyä suunnittelupalvelua asiantuntijoiltamme.

Metsäsonneja Kostonjärvellä.

kosteikon hoitoon. Hakuaika päättyy 15.6. Hakijana voi olla aktiiviviljelijä tai rekisteröity yhdistys, kosteikoissa myös vesioikeudellinen yhteisö. Aktiiviviljelijän määrittely on väljä: jos hoitoasiat kiinnostavat ja hallinnoit sopivaa kohdetta, kannattaa kysyä asiantuntijoiltamme mahdollisuudesta hakea sopimuksia. Sopimus voidaan tehdä esimerkiksi perinnebiotoo-

Kalle Hellström

pin, metsäsaarekkeen, reunavyöhykkeen, luonnonlaitumen tai kosteikon hoidosta. Jos suunnittelet maisemakohteen kunnostusta ja aitaamista tai kosteikon rakentamista, voit myös hakea ei-tuotannollista investointitukea ELY-keskuksesta 15.6. mennessä. Näissä hehtaarituki on korkeampi kuin ympäristösopimuksissa. Investointi toteutetaan kahden vuoden kuluessa päätöksestä

Lisätiedot: Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Oulu, maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Kalle Hellström, 043 825 5253, kalle.hellstrom@maajakotitalousnaiset.fi, maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa, 040 566 7924, maarit.satomaa@ maajakotitalousnaiset.fi; ProAgria Kainuu, maatilayritysasiantuntija Marjo Piirainen, 043 825 4202, marjo. piirainen@proagria.fi

Yhteistyöllä Lamujoki kuntoon Pulkkilan Lamujoella on herätty parantamaan oman joen tilaa. Paikalliset toimijat haki-

vat Lamujokea keväällä 2016 VYYHTI II-hankkeen pilottialueeksi. Hankkeen asiantuntijat tekivät aktivointia ja suunnittelua Lamujoella viime kesän ja syksyn mittaan. Pulkkilassa järjestetyt yleisötilaisuudet ja lokakuun työnäytökset osoittivat, että aihe kiinnostaa. Asiat nytkähtivät eteenpäin, kun paikalliset toimijat, Siikalatvan kunta ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunta, jättivät maaliskuussa ideahakemuksen valtakunnalliseen Vesien- ja merenhoidon ja Ravinteiden kierrätysohjelman kärkihankehakuun. Jos hanke saa rahoitusta, sen pääpaino on tiedottamisessa, paikallisen vesienhoidon yhteistyömallin rakenta-

20 Maaviesti

misessa ja kuormitusta vähentävien toimien aloittamisessa.

Neuvo 2020 -rahoitus hyödyksi Lamujokea kuormittavat useat tekijät. Joen varressa on laajasti peltoviljelyä, metsäojituksia, turvetuotantoa, asutusta ja säännösteltyjä järviä. Vastuu joen tilan parantamisesta on yhteinen. Kukin toimiala voi omalta osaltaan osallistua vesistötalkoisiin. Kosteikkoja ja muita vesiensuojelurakenteita voi tehdä maatalouspuolen investointituilla ja metsäpuolen Kemera-rahoituksella. Seudun maasto on alavaa, ja kuivatuksen takia alueet on tehokkaasti ojitettu, mikä voi osaltaan lisätä tulvia. Haittojen ehkäisemiseksi voisi kokeilla luonnonmukaisen peruskuivatuksen keinoja. Maatiloille voidaan tehdä ympäristösuunnitelmia Neu-

Numero 1/2017

vo 2020 -rahoituksella. Ympäristön huomioiminen tuo myös taloudellista hyötyä, kun peltojen kasvukunto paranee ja maan ravinteet tulevat paremmin kasvien käyttöön.

Kaikkien yhteinen Lamujoki Lamujoki on ollut aiemmin mainio harjus- ja rapujoki, mutta veden laadun huononeminen ja taudit hävittivät harjus- ja rapukannat. Lamujoen puolesta toimi-

Kalle Hellström vat Seija Junno, Pasi Kortekangas ja Eero Taskila ovat visioineet, miltä Lamujoki voisi näyttää vuonna 2025. He toivovat, että tuolloin joella kalastetaan ja ravustetaan. Samalla se tuottaa virkistystä ja hyvinvointia alueen asukkaille ja matkailijoille. ”Jokiluonto inspiroi ja synnyttää yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Ihmiset arvostavat jokea ja ovat siitä ylpeitä”, kertoo tavoitteista itsekin Lamujoen varressa asuva Pasi Kortekangas.

Vuoteen 2018 jatkuvan

VYYHTI II -hankkeen tavoitteena on aktiivisen vesistökunnostajien verkoston rakentaminen Pohjois-Pohjanmaalle. Verkosto tukee paikallisia kunnostustoimijoita ja lisää vesienhoidon yhteistyötä. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseuturahasto, Pyhäjärven kaupunki ja Oulun kaupunki. Hanketta hallinnoi ja toteuttaa ProAgria Oulu yhdessä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen kanssa. Osatoteuttajina ovat Suomen Metsäkeskus ja Suomen Ympäristökeskus, jotka myös osallistuvat hankkeen rahoitukseen.


Miten jätevesien käsittely muuttuu?

Vuoden maisemateko – itsenäisyyden merkit maisemassa Vuoden maisemateko valitaan nyt kolmatta kertaa. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kilpailun teemana on ”itsenäisyyden merkit maisemassa”. Maa- ja kotitalousnaisten järjestämässä kilpailussa myönnetään maakunnallisia Vuoden maisemateko -tunnustuksia, jotka kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta. Teemaa on lupa toteuttaa vapaasti. Maisemateko voi esimerkiksi olla rakennusten tai rakennelmien kunnostusta, kulttuurihistoriallisesti keskeisen alueen hoitoa tai maisemanhoidollista kasvillisuuden harventamista. Osallistua voi esimerkiksi työnäytöksellä, kuten maalinkeitto-, päre- tai niittotalkoilla tai kiviaidankorjausnäytöksellä tai tekemällä historiallisen selvitystyön. Osallistuminen tapahtuu lähettämällä kuvailu maisemateosta, työn tekijöistä ja perustelut työn merkityksestä piirikeskuksen maisema-asiantuntijalle 30.9. mennessä. Alueelliset maisemateot valitaan loka–marraskuussa 2017 ja valtakunnallinen voittaja julkistetaan Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen varsinaisessa kokouksessa 23.11.

Lue lisää: www.maajakotitalousnaiset.fi > Teemat > Vuoden maisemateko

Pasi Kortekangas

Lamujoen Pappilankoskella järjestettiin viime lokakuussa sähkökoekalastusnäytös, joka kiinnosti pulkkilalaisia.

Kunnostusyhdyshenkilöksi? VYYHTI II -hanke opastaa paikallisia yhdyshenkilöitä kunnostustoiminnan perusteisiin ja kannustaa heitä yhteistyöhön. Kunnostusyhdyshenkilö on myös mukana maakunnallisen verkoston toiminnassa. Oletko kiinnostunut kunnostusyhdyshenkilötoiminnasta? Ota yhteyttä! Lisätietoa: www.proagriaoulu.fi/vyyhti-ii Tutustu myös samassa osoitteessa Vesistökunnostajan karttapalveluun. Tänä vuonna laaditaan kaksi uutta pilottisuunnitelmaa ja Suomen metsäkeskus jatkaa metsätalouden vesiensuojeluun liittyvää metsänomistajien pienryhmätoimintaa.

Jätevesien käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä on väännetty viime vuosina moneen suuntaan. Toivottavasti 3.4. voimaan astuneet Ympäristönsuojelulain ja talousjätevesiasetuksen muutokset ovat nyt lopullisia pidemmäksi aikaa. Uudelleen

syksyllä

2014 käynnistynyt keskustelu jätevesiasetuksen mahdollisista muutoksista on hämmentänyt monia haja-asutusalueen asukkaita kuluneet vuodet. Nyt asioiden pitäisi olla selviä. Nykyisen lainsäädännön mukaan uutta rakennusta rakennettaessa on rakennusluvan liitteenä oltava suunnitelma jätevesien käsittelystä, ja järjestelmä tulee rakentaa ennen rakennuksen käyttöönottoa. Samoin toimitaan, kun korjataan ja remontoidaan olemassa olevaa rakennusta niin paljon, että tarvitaan rakennuslupa. Muuten yli 100 metrin etäisyydellä rannasta olevat kiinteistöt voivat käyttää vanhaa ja rakennusluvan mukaista järjestelmää niin kauan kuin se toimii. Lähellä vesistöjä eli 100 metriä rannasta ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen vaatimuksiin ei ole tehty muutoksia. Samoin kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset, joissa on voitu tehdä tiukempia linjauksia kuin jätevesiasetuksessa, säilyvät voimassa. Jätevesiasetuksen siirtymäaikaa ollaan jatkamassa 31.10.2018 saakka. Muutos koskee kaikkia kiinteistöjä, joilla on asetuksen mukaan velvollisuus tehostaa nykyistä jätevesien käsittelyjärjestelmää. Näin halutaan jakaa järjestelmien kunnostamiseen

Merja Talvitie

Salla Korkiakangas

liittyvää ruuhkaa pidemmälle ajalle. Toimia tarvitaan tuhansilla kiinteistöillä, kun pitkään on ollut epäselvää, mitä muutoksia lopulta tulee.

Jätevesien käsittely on kaikkien etu Jätevesien johtaminen käsittelemättöminä ympäristöön ei ole kenenkään etu. Paljon puhutaan ”mummonmökkien” kymppitonnin jätevesijärjestelmistä ja niiden tarpeellisuudesta. Edelleen on voimassa vapautus sellaisille kiinteistönhaltijoille, jotka asuvat niissä vakituisesti ja ovat syntyneet 9.3.1943 tai aiemmin. Mummot mökkeineen on siis hyvin huomioitu jo aiemmin, vaikka eivät nekään saa pilata ympäristöä. Käsittelemättömät hajaja loma-asutuksen jätevedet likaavat ja rehevöittävät lähivesistöjämme sekä aiheuttavat hygieniariskiä ympäristössä. Kukaan tuskin haluaa uimapaikalleen käsittelemättömiä jätevesiä. Niiden asianmukainen käsittely osoittaa halua huolehtia oman lähivesistön kunnosta. Jos oman kiinteistön tilanne askarruttaa tai on ehkä remontin tarvetta, ota yhteyttä maksuttomaan neuvontaan! Lisätietoa: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Jätevesihanke, projektipäällikkö Merja Talvitie, puh. 045 6578 611, merja.talvitie@proagria.fi Numero 1/2017

Maaviesti 21


JUURET MAALLA

Maistuva maaseutu – tehdään, opitaan ja syödään yhdessä Maa- ja kotitalousnaiset

juhlistavat satavuotiasta Suomea tarjoamalla maakuntien makuja Maistuva maaseutu -tapahtumissa ja kohtaamisissa. Haluamme kutsua sekä maalla että kaupungeissa asuvat mukaan elämykselliseen juhlavuoteen, syömään yhdessä ja jakamaan tarinoita maistuvasta maaseudusta. Ruoka-alan toimijat laajalla rintamalla vievät eteenpäin Syödään yhdessä -teemaa. Siihen kokonaisuuteen me maa- ja kotitalousnaiset jäseninä, yhdistyksinä, maaseudun yrityksinä tai toimijoina teemme ja jaamme Maistuva maaseutu -tapahtumia ja kohtaamisia. Hallituksen lähiruoka- ja luomuohVilliruoka ja jelmat jatkuvat vuoteen 2020. Yhä useampi meistä arvostaa lähiruokaa luonnontuotja lyhyitä toimitusketjuja, mikä ilmeteet ovat parnee esimerkiksi suoramyynnin ja REhaimmillaan KO-renkaiden suosion kasvuna. Pialkukesästä. detään maistuva lähiruoka nosteessa myös ruokapalveluyrityksissä ja kuntien ruokapalveluissa.

Kekriperinteen elvyttäminen on yksi keskeisiä Maistuva maaseutu -kampanjamme tavoitteita. Kekri on perinteisesti sadonkorjuun päättymisen juhla keskellä syksyn pimeintä kautta, joten se sopii erinomaisesti juhlavuoteemme. Kylän yhteiseen kekrijuhlaan löytyy varmasti jokaisesta kylästä musiikin ja muun ohjelman esittäjiä. Kirjailija Kirsti Mannisen maa- ja kotitalousnaisille kirjoittama Omat avaimet -näytelmäteksti voisi myös olla mielenkiintoinen aikamatka maaseudun elämään kylän näytelmäpiirin kevään harjoitukseksi ja syksyllä kekrijuhlassa esitettäväksi. Käsikirjoitusta voi tiedustella maa- ja kotitalousnaisten piireistä. Kekrijuhlaa ja teemaa voi viedä myös palvelutaloihin ilahduttamaan vanhuksia. Lokakuussa tempaistaan makumuistoja mummoille ja papoille puuron ja sopan merkeissä. Auringon valon lisääntyessä lisääntyessä on innostava aika suunnitella kesän viljelyksiä. Kasvun ihmettä on mielenkiintoista seurata vuodesta toiseen, aina se on yhtä jännittävää. Samalla voi laittaa mietintään jo tulevaa syksyä, sadonkorjuuta ja kekrijuhlia. Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat ovat jo vuoden alusta pitäneet Maistuva maaseutu -luentoja ja ruokakursseja. Ole yhteydessä ruoka-asiantuntijoihimme, niin suunnitellaan yhdessä sopiva kurssi. Villiruoka ja luonnontuotteet ovat parhaimmillaan alkukesästä. Maa- ja kotitalousnaisten kesäkuun Impin päivää vietetään saunomisen, hemmotteluhoitojen sekä villiyrttiherkkujen merkeissä. Kesän aikana on hyvä katsastaa maisemaa ja osallistua Vuoden maisemateko – Itsenäisyyden merkit maisemassa -kilpailuun. Maistuva maaseutu -kampanja on osa laajempaa Syödään yhdessä -kokonaisuutta ja Suomi 100 -vuoden virallista ohjelmaa. Tervetuloa mukaan herkulliseen teemavuoteen! Maija-Liisa Tausta-Ojala

toiminnanjohtaja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

22 Maaviesti

Numero 1/2017

Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset ja palstaviljelijät toimivat viime kasvukauden aikana viljelykummeina ja tarjosivat paikallisen vastaanottokeskuksen väelle mahdollisuuden omaan viljelypalstaan pientä vuokraa vastaan.

Tietoa, taitoa ja työtä maahanmuuttajille Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset tukee paikallisyhdistyksiään TEM-tuen avulla maahanmuuttajien kotouttamistyössä. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi maaseudun elämään tutustuttaminen – maahanmuuttajien kutsuminen ja ottaminen mukaan kylien tapahtumiin. Toiminta voi olla • ruokakulttuurivaihtoa puolin ja toisin • arjen taitojen opettamista • puutarhaviljelyä • luonnontuotteiden käsittelyä • äiti-lapsi tai varamummo/ -ukkitoimintaa

• tukea työllistymiseen • tai ihan jotakin muuta kotouttamistyötä. Edelleen otetaan myös lahjoituksia tai työapua vastaan Kajaanin Ensilän palstaviljelmille, jossa maahanmuuttajien palstaviljely toteutuu nyt toisena kesänä Monika-keskuksen otettua siitä koordinaatiovastuun. Kysy lisää! Mietitään yhdessä piirikeskuksen mahdollisuuksia auttaa yhdistyksiä kotouttamistoiminnassa. marjatta.pikkarainen@ maajakotitalousnaiset.fi, 044 320 1585.

Portaat yrittäjäksi -valmennus liikkeelle Limingasta Maa- ja kotitalousnaisten yrityspalvelut järjestää vuoden 2017 aikana Portaat yrittäjäksi -valmennuksia eri puolilla Suomea. Valmennus on suunnattu erityisesti naisille ja maaseutualueilla yrittäjyyttä suunnitteleville. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset aloittaa Portaat yrittäjäksi -valmennuksen torstaina 27.4.2017 kello 17.30 Liminka, Tupos, Vihiluodon kala. Kahvit tarjolla kello17 alkaen. Valmennus koostuu viiden kerran koulutuksesta, jotka toteutetaan pienryhmissä. Koulutuksessa saa tietoa, kannustusta sekä vertaistukea yrittäjyyteen. Tärkeä osa valmennusta on mentorointi. Valmennuksen osiot: • Yrittäminen ammattina • Suunnittelu ja perustaminen • Talouden hallinta • Markkinointi ja myynti • Johtaminen Seuraavien tapaamisten ajat ja paikat sovitaan ensimmäisellä kerralla. Ryhmään mahtuu enintään 12 henkilöä. Viiden tapaamiskerran hinta on 160 euroa.

Lisätietoa: Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, yritysasiantuntija Tuula Alakastari, 040 864 4946, tuula.alakastari@maajakotitalousnaiset.fi


Mistä löytyy maistuvin yritys? Mikä antaa elämyksiä? Mistä tulee hyvä mieli? Mikä tuo ihmisiä yhteen? Mikä kruunaa hetken omien ajatusten kanssa? Tietysti hyvä ja maistuva ruoka, joka on tehty sydämellä ja laadukkaista raaka-aineista. Haemme nyt sekä Kai-

nuun että Pohjois-Pohjanmaan Maistuva maaseutu 2017 -yritystä. Etsimme ehdotuksia kylien ja kuntien maistuvimmista ruokayrityksistä, tuottajista, jalostajista, ruokapalveluyrityksistä ja muista ruokaelämyksiä tarjoavista toimijoista. Valintaan vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät: • Tuotteiden ja palvelujen maistuvuus, elämyksellisyys sekä innovatiivisuus. • Yrityksen halu kehittyä ja uudistua. • Yrityksen kyky verkostoitua ja tehdä yhteistyötä. • Yrityksen toiminnan vaikutukset maaseudun ja ympäröivän yhteisön elinvoimaisuudelle ja näkyvyydelle.

Ehdota maistuvinta yritystä!

Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen sähköpos-

titse Kainuussa viimeistään 31.8. osoitteeseen essi.keranen@maajakotitalousnaiset. fi ja Oulun alueella viimeistään 30.9. osoitteeseen soila.hiltunen@maajakotitalousnaiset.fi. Tunnustuksen saajan valitsee maaseudun yritystoimintaa ja toimintaympäristöä tunteva asiantuntijaraati. Kainuun maistuvin yritys julkistetaan lauantaina 16.9. Nälkämaan markkinoilla ja Oulun alueen yritys Oulun Maa- ja kotitalousnaisten edustajakokouksessa marraskuussa 2017. Kainuun Maistuvaa maaseutu -yritystä etsivät yhteistyössä Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Kainuu, MTK Pohjois-Suomen MaaseutuHarava-hanke ja Kainuun ammattiopisto. Maistuva maaseutu -yritys valitaan ensimmäistä kertaa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi osana Maistuva maaseutu -kampanjaa ja laajempaa Syödään yhdessä -kokonaisuutta ja Suomi 100 -vuoden virallista ohjelmaa. Lisätietoa: Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset, elintarvikeyritysasiantuntija Essi Keränen, essi. keranen@maajakotitalousnaiset.fi, 043 825 4204 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, elintarvike- ja yritysasiantuntija Soila Hiltunen, soila. hiltunen@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 182 584

Makuaarteita Ruokalaaksosta Syksyn 2017 Pohjoiset arktiset maut -ruokamatkailutapahtuma järjestetään pe–la 1.–2.9. Utajärven Rokualla yhteistyössä Ruokalaakson yritysten kanssa. Tervetuloa Rokualle! www.arcticfla.fi • www.facebook.com/arcticfla

Uutta potkua yrityksesi ruokaelämyksiin! Kotakokkauskurssi ti 18.4. klo 10–17 Utajärvi, Rokuan Lomahuvilat, Kuntoraitti 3

Villiyrttityöpaja pe 26.5. Muhos klo 10–17, OSAO Muhoksen yksikkö Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Pohjoinen ruoka ja matkailu -hanke, arja.keranen@maajakotitalousnaiset.fi

www.proagriaoulu.fi/pohjoinen-ruoka-matkailu

Pohjoispohjalainen Maistuva maaseutu -työpajat Pudasjärvellä to 11.5.2017 alkaen klo 15.00 Haukiputaalla la 20.5.2017 alkaen klo 10.00 Haapaveden Kytökylällä syksyllä • Pohjois-Pohjanmaan ruoka- ja tapakulttuuria • Kekriperinnettä • Ruokatarinoita • Käytännön ruuanvalmistusta Koulutuksen hinta määräytyy osallistujamäärän mukaan. Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen työpajaa: ProAgria Oulu, 08 313 8611 tai anne.kipina@proagria.fi Lisätietoa: helena.lahdenpera@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 599 473; maija.ojalehto@maajakotitalousnaiset.fi, 040 701 3686. Esiliinat ja päähineet mukaan!

Numero 1/2017

Maaviesti 23


Timo Viljakainen

Tervetuloa mukaan herkulliseen teemavuoteen!

Maa- ja kotitalousnaiset juhlistavat satavuotiasta itsenäistä Suomea tarjoamalla maakuntien makuja Maistuva maaseutu -tapahtumissa ja kohtaamisissa. Maaseudun antimia maistellaan muun muassa ruokakursseilla, retkillä, maaseudun ruokayrityksissä ja maisemassa. Juhlavuosi

huipentuu syksyyn, kun järjestämme kaikkien aikojen kekrin – 100 kekritapahtumaa eri puolilla Suomea.

Maistuva maaseutu -kampanja on osa laajempaa Syödään yhdessä -kokonaisuutta ja Suomi 100 -vuoden virallista ohjelmaa.

Kekri on perinteinen sadonkorjuujuhla. Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat tarjoavat kekrikursseja, joilla perehdytään sadonkorjuun parhaisiin perinneherkkuihin ja löydetään uutta ideaa juhlatarjoiluihin.

Juhlavuonna tapahtuu • Impi saunoo! -tapahtumat 11.6. • Maistuva maaseutu -kekritapahtumat • Kekrijuhla vanhuksille – Makumuistoja tempaus 6.–8.10. • Tutustumiskäynnit paikallisiin ruokayrityksiin • Maistuva maaseutu -retket • Kekriruokakurssit • Perinneruokatyöpajat • Ruokamaisemaan tutustuminen, Vuoden maisemateko ja 100 vuotta suomalaista maisemaa -tapahtumat Lue lisää: www.maajakotitalousnaiset.fi/maistuvamaaseutu #maistuvamaaseutu #syödäänyhdessä #suomi100

Oppia, makuja ja elämyksiä Laura Riihelä

Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat järjestävät erilaisia ruoka- ja leivontakursseja. Kurssien sisältö voidaan myös räätälöidä ryhmän toiveen mukaan – kysy lisää ruoka-asiantuntijoiltamme. Ruokakursseja • Kekri – perinteistä sadonkorjuun juhlaa • Superruokaa Suomesta • Rehtiä riistaruokaa • Rucola, mitsuna ja lollo rosso – salaatteja joka makuun • Smoothiesta kasvisdippiin – värikkäät välipalat • Uusia makuja makkaroista – kotimakkarakurssi

24 Maaviesti

• Ruokaa tulistellen – kokataan nuotiolla • Kuusenkerkästä maitohorsmaan – villivihanneskurssi • Sienet suuhun ja säilöön • Kaiken maailman kaalit – ruokaa kaaleista

Numero 1/2017

Ota yhteyttä!

Luentoja • Kekrijuhlan järjestäminen • Puhtia ravitsevasta ruuasta • Pakkausmerkinnät tutuksi • Suoramyynti selkeäksi • Elintarvikelain tietämys ajan tasalle

Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset arja.juntunen@maajakotita- lousnaiset.fi, 044 320 1587 viivi.valutie@maajakotitalousnaiset.fi, 043 827 1983 Oulun Maa- ja kotitalous- naiset helena.lahdenpera@ maajakotitalousnaiset.fi, 0400 599 473 maija.ojalehto@ maajakotitalousnaiset.fi, 040 701 3686 soila.hiltunen@ maajakotitalousnaiset.fi, 0400 182 584 tuula.alakastari@ maajakotitalousnaiset.fi, 040 864 4946 www.maajakotitalousnaiset.fi www.proagriaoulu.fi


Järjestöretki Hailuotoon lauantaina 13.5.2017

Ohjelma 7.00 8.30 9.30 12.00 Hailuoto: 12.30 13.45 14.45 16.30 n. 20.00 n. 21.30

Lähtö Kuhmosta, pysähdys Sotkamossa Kajaanista Kahvitauko Kahvila-Ihmeessä Lautta Oulunsalosta kohti Hailuotoa Lounas, Ravintola Luoto Emutarha; yrityksen ja emutuotteiden esittely. Mahdollisuus tehdä ostoksia. Luovon Puoji, jossa käsityömyymälä, kahvila ja taidenäyttely. Kahvit ennen lautalle menoa. Lautta takaisin Oulunsaloon ! tuloa Kajaanissa Terve Kuhmossa

Hinta jäsenille 95 €, muille 115 €, sisältää matkat, ruokailut ja kahvit. Lapset edullisemmin. Retki toteutuu vähint. 12 osallistujalla. Sitovat ilmoitt. 27.4. mennessä: arja.juntunen@maajakotitalousnaiset.fi tai p. 044 320 1587.

Järjestöretki Keski-Suomeen 25.–27.5.2017

Helatorstai 25.5. Retkibussi kulkee reittiä Raahe– Vihanti–Haapavesi–Piippola-Kärsämäki nelostielle ja Keski-Suomeen. Laukaan Tupaswilla. Majoitus Kylpylähotelli Peurungassa. Tutustumista villiyrtteihin. Perjantai 26.5. Kalevantuli Oy:n kynttiläpaja Multiassa, Keuruun vanha pappila ja kirkko. Majoitus Hotelli Keurusselässä. Lauantai 27.5. Matka jatkuu Jyväskylään. Toivolan Vanha Piha, Kahvila Muisto. Viherlandia. Hinta jäsenille 380 €, muille 410 €, sisältää matkan, ruokailut ja kahvit, ohjelman ja opastukset sekä kylpylän käytön. Retki toteutuu, kun vähintään 30 lähtijää. Ilmoittautuminen 28.4. mennessä: maija.ojalehto@maajakotitalousnaiset.fi, 040 701 3686

Impi saunoo ja hiljentyy La-su 19.-20.8. klo 12.00 alkaen Sotkamon Rytilahden srk-keskuksessa,

Sapsoperäntie 11 A Tule viettämään mukava viikonloppu ja rauhoittumaan luonnon helmassa upeassa ympäristössä. Aloitetaan lounaalla. Ohjelmassa mm. tietoa yrteistä ja yrttituotemaistiaisia, yhteislaulua, tietovisailua ja tietenkin saunomista. Valmistetaan yhdessä iltapalaa ja tarinoidaan kodalla. Tullaan tutuiksi myös uuden johtajamme Katri Kostamon kanssa. Yöpyminen on mahdollista. Sunnuntaiaamuna jumalanpalvelus. Hinnat: lounas 15 €, iltapala 15 €, yöpyminen 30 €. Tervetuloa mukaan koko perheellä, oman aikataulusi mukaan! Ilmoittautumiset: yöpyjät 31.5. mennessä, muut 11.8. mennessä: p. 044 320 1587 arja.juntunen@maajakotitalousnaiset.fi

Suomi 100-vuoden kunniaksi pidämme esillä perinneruoka- ja kekriperinnettä Maistuva Maaseutu sekä Syödään yhdessä -teemoilla ja tarjoamme seuraavia kursseja: JUUSTOLEIPÄKURSSI to 27.4. klo 10 Mirja Kyllösen kotona, Ristijärventie 216 B, Sotkamo Hinta 20 €/hlö. Tule oppimaan juustoleivän valmistus! VILLIYRTEISTÄ YTYÄ PERINNERUOKIIN pe 9.6. klo 15-18 Ämmän Kamarilla Suomusalmella, Tietäväisenkatu 1. KASVIMAAN ANTIMET PERINNERUOKIIN LANTTUKUKKOKURSSI la 30.9. klo 10 Kuhmossa. Perinneruokakurssien hinnat 25 €/hlö/kurssi sisältää myös Jaakko Kolmosen Jaakon parhaat Juhlat -kirjan. Tuunataan vähän perinneruokia tähän päivään! Ilmoittautuminen viikkoa ennen kurssia: p. 044 320 1587, arja.juntunen@maajakotitalousnaiset.fi

OULU

Numero 1/2017

Maaviesti 25


Maistuisiko savustettu peruna-lohisalaatti tai perunaserpentiini?

Pure peruna! Peruna on monipuolinen raaka-aine: siitä valmistuvat niin ruokaisat salaatit, maukkaat kasvisruuat kuin makeat leivonnaisetkin. Tänä keväänä maa- ja kotitalousnai-

set ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu haluavat nostaa perunan arvostusta sekä palauttaa perunan etenkin nuorten lautasille. Pure peruna -hanke järjestää

Helena Lahdenperä

koulutuksia ammattikeittiöosaajille ja infotapahtumia nuorille kuluttajille. Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat järjestävät vuoden aikana 15 koulutustilaisuutta yhteistyössä oppilaitosten kanssa sekä 20 nuorille suunnattua infotilaisuutta ympäri Suomea. Tilaisuuksissa tuodaan esiin perunan ravitsemuksellisia ja ekologisia etuja sekä innostetaan nuoria perunan käyttöön. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö.

Vesijalanjälki H2O l/kg

Hiilijalanjälki kg CO2 e/kg

peruna 290 pasta 1849 riisi 2500

peruna 0,57 pasta 1,93 riisi 3,74

Vesijalanjälki: tuotteen tuotannossa suoraan tai epäsuorasti aiheuttama vesimäärän kulutus noin 2/3 vesijalanjäljestä aiheutuu ruuasta Hiilijalanjälki: tuotteen aiheuttama ilmastokuorma eli kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy noin 1/3 hiilijalanjäljestä aiheutuu ruuasta

Ravintoaineiden saanti keitetystä perunasta, tummasta makaronista ja tummasta riisistä 30

% päivän saantisuosituksesta

25 20 15 10 5

0

energia proteiini kuitu foolihappo B1-vitamiini niasiini kalium rasva hiilihydraatti C-vitamiini B6-vitamiini rauta magnesium

3 perunaa (180 g)

26 Maaviesti

2 dl tummaa makaronia (140 g)

Numero 1/2017

1dl tummaa riisiä (100 g)

Kuvat: Laura Riihelä

Vertaa ja valitse

Haaga-Helian keittiömestariopiskelijat kehittivät uusia käyttötapoja perunalle: makeita jälkiruokia, terveellisiä ja raikkaita salaatteja ja välipalatyyppisiä ruokia. Kokeile savustettua peruna-lohisalaattia! Savustetut pikkuperunat tuovat eksoottisen makuelämyksen, mutta myös keitetyistä perunoista valmistettu salaatti maistuu hyvältä. Tippaleivät ja vappumunkit voi korvata perunaserpentiineillä, jotka gluteenittomina sopivat myös keliaakikoille. Kevään juhlatarjoiluun uusia tuulia tuo appelsiinillä maustettu ja koristeltu muheva peruna-suklaakakku.

Savustettu peruna-lohisalaatti 4 annosta                                                               500 g kiinteitä pieniä perunoita tai varhaisperunaa         0,75 dl rypsiöljyä          1 rkl valkoviinietikkaa 1,5 tl suolaa 1 tl mustapippurirouhetta 1 ruukku tilliä puolikas purjosipuli 100 g isoja kapriksia                              150 g kylmäsavulohta savustuspussi

Pese perunat. Jätä ne kokonaisiksi tai halkaise puolikkaiksi. Pyörittele perunat pienessä öljytilkassa. Jätä loppu öljy sivuun myöhempää käyttöä varten. Paahda perunoita 175 asteessa noin 35 minuuttia. Ota perunat uunista ja valmistele savustuspussi ohjeen mukaan. Savusta perunoita 200 asteessa 10–15 minuuttia. Anna perunoiden jäähtyä huoneenlämpöisiksi – mausta etikalla, suolalla, pippurilla ja öljyllä. Hienonna tilli ja purjo, leikkaa kaprikset kolmeen osaan ja suikaloi kylmäsavulohi. Sekoita ainekset salaatiksi. Koristele kapriksilla ja tillillä, tarjoile.


Perunaserpentiini

500 g jauhoista perunaa (kuorittuna) 1 dl sokeria 2 dl perunajauhoa 2 tl leivinjauhetta 3 kananmunaa 0,5 tl suolaa rypsiöljyä uppopaistamiseen kaneli-sokeria koristeluun Kuori ja höyrytä perunat kypsiksi. Soseuta perunat siivilän läpi painamalla ja anna jäähtyä. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää kananmunat perunasoseen joukkoon voimakkaasti vatkaten. Lisää kuivat aineet ja sekoita massa tasaiseksi. Laita massa pursotinpussiin. Lämmitä öljy 180 asteeseen. Pursota tasaista nauhaa kuumaan rasvaan spiraalimaisesti pyöritellen. Kypsennä muutamia minuutteja niin, että nauhojen pinta on rapea ja kullanruskea molemmin puolin. Anna serpentiinin jäähtyä hetki ja pyörittele kaneli-sokeriseoksessa. Tarjoile heti esimerkiksi jälkiruokana.

Peruna-suklaakakku

(10 annosta) 26 cm irtopohjavuoka 300 g jauhoista perunaa (kuorittuna) 200 g tummaa suklaata 4 kananmunaa 0,5 dl vahvaa kahvijuomaa 1 dl mantelijauhoa 2,25 dl vehnäjauhoa 1 tl jauhettua kanelia 1 tl kardemummaa 200 g voita 2,75 dl sokeria puolikkaan appelsiinin mehu ja raastettu kuori 2,5 rkl konjakkia Koristeluun: sulatettua suklaata tai valmista suklaakastiketta appelsiinin lohkoja perunalastuja Kuori perunat ja keitä tai höyrytä ne kypsäksi. Soseuta perunat siivilän läpi painamalla ja jäähdytä. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sulata suklaa. Valmista kahvi. Erottele kananmunista keltuaiset ja valkuaiset. Vaahdota voi ja sokeri pehmeäksi vaahdoksi. Lisää keltuaiset mukaan yk-

sitellen voimakkaasti vatkaten. Lisää joukkoon perunasose, sulatettu suklaa, appelsiinin mehu ja kuoriraaste sekä kahvi ja konjakki. Sekoita joukkoon kuivat aineet. Vaahdota valkuaiset pehmeäksi vaahdoksi ja nostele taikinan joukkoon. Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan. Laita kakku 200-asteiseen uuniin ja laske lämpötilaa 175 asteeseen. Paista kakkua noin 45 minuuttia. Laske lämpötilaa, jos kakun pinta tummuu liikaa. Tarjoile kakku sellaisenaan tai koristele suklaakuorrutuksella, appelsiinin lohkoilla ja perunalastuilla. Helena Lahdenperä on Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja kotitalousasiantuntija

Facebook: Maa- ja kotitalousnaiset Instagram: @maajakotitalousnaiset, #pureperuna Twitter: @maajakotitalous, #pureperuna

Numero 1/2017

Maaviesti 27


Jäsenyys

Hallinto ProAgria Kainuu

Hallitus puheenjohtaja Anssi Sirviö, Sotkamo Samuli Leinonen, Vaala Jussi Moilanen, Paltamo Ilkka Määttä, Kuhmo Niina Mönttinen, Hyrynsalmi Tarja Tervo, Sotkamo

Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset Johtokunta Puheenjohtaja Tarja Tervo, Sotkamo Hilkka Heikkinen, Ristijärvi Liisa Heikkinen, Hyrynsalmi Taina Pulkkinen, Kuhmo Sisko-Liisa Rusanen, Vaala Kaija Väisänen, Puolanka

ProAgria Lappi

Hallitus Puheenjohtaja Mika Simoska, Tervola Kosti Hietala, Muonio Kaija Kinnunen, MTK Hannu Lahtela, Salla Lauri Kostamovaara, Kemijärvi Kirsi Kraatari, Tervola Johannes Vallivaara, Utsjoki Tuotantovaliokunta Puheenjohtaja Kirsi Kraatari, Tervola Tuija Hiltula, Sodankylä Merja Korpi, Ylitornio Heikki Lehtiniemi, Posio Ari Salmi, Rovaniemi Kalatalousvaliokunta Puheenjohtaja Kosti Hietala, Muonio Veikko Guttorm, Utsjoki Urpo Heikkinen, Rovaniemi Erkki Huhta, Tornio Eveliina Pääkkölä, Kittilä Aimo Vilponen, Savukoski Erkki Vittaniemi, Keminmaa

Talousvaliokunta Hannu Lahtela, Salla Hannu Kemoff, Tervola Pertti Palovaara, Kolari Mikko Tryyki, Tornio Irma Ylitalo, Kittilä

ProAgria Oulu

Valtuuskunta Puheenjohtaja Tapani Tölli, Tyrnävä Sidosryhmien edustajat Tutkimus: Erkki Joki-Tokola, Luonnonvarakeskus Edunvalvonta: Tarja Bäckman, MTK-Pohjois-Suomi Koulutus: Tuomo Pesola, Luonnonvara-ala, Oulun ammattikorkeakoulu Lypsykarjatalouden edustajat: Hemmo Turpeinen, Taivalkoski Jouko Käkelä, Kuusamo Heikki Putula, Pudasjärvi Juha Törmä, Tyrnävä Jukka Karhumaa, Siikajoki Maija Järvelä, Nivala Jaana Niskanen, Pyhäjärvi Ritva Syrjä, Haapavesi Tuomo Tamminen, Raahe Sari Salmu, Merijärvi Maa- ja kotitalousnaisten edustajat: Eeva-Kaisa Karhu, Utajärvi Saini Palosaari, Kuusamo Kalatalouden edustajat: Juha Tikka, Pyhäjärvi Heikki Kilpijärvi, Kuusamo Perusyksiköiden ja muiden maaseutuelinkeinojen edustajat: Ari Juka, Muhos Mikko Salmela, Oulu Anne Kiljo-Pietilä, Liminka Erkki Ryynänen, Pyhäjärvi Kauko Matinlauri, Tyrnävä Tarmo Turunen, Kempele Ari Viiala, Muhos

Hallitus Puheenjohtaja Esa Heikkilä, Kuusamo Markku Lumiaho, Vihanti Teresa Majuri, Haapavesi Jari Matinolli, Tyrnävä Leea Sangi, Liminka Vesa Nuolioja, Oulu Maitotilavaliokunta Sari Salmu, Merijärvi Jaana Niskanen, Pyhäjärvi Pirkko Soronen, Taivalkoski Ari Polojärvi, Kuusamo Juho Hyry, Ii Jukka Ojantakanen, Siikalatva Valio: Marko Puhto, Haapavesi Arla Suomi -yhteistyömeijerit: Sanna Marjala, Raahe; Tuija Linjakumpu, Kuusamon Osuusmeijeri: Jouni Määttä, Kuusamo Faba: Antti Juntunen, Oulu Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerho: Jaana Niskanen, Pyhäjärvi A-tuottajat: Janne Kiljala, Nivala Asiantuntijajäsen: Riikka Lakotieva, Oulu Sihteeri Virpi Huotari, Oulu

Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Hallitus Puheenjohtaja Leea Sangi, Liminka Anita Junttila, Tyrnävä Teresa Majuri, Haapavesi Armi Nikola, Siikajoki Kaisa Oikarinen, Kuusamo Aino Viitala, Muhos Maija-Liisa Tausta-Ojala, Oulu

Oulun Kalatalouskeskus

Johtokunta Puheenjohtaja Juha Tikka, Pyhäjärvi Ari Juka, Muhos Arto Naumanen, Kuusamo Eero Oinas-Panuma, Pudasjärvi Tuomo Polojärvi, Taivalkoski Matti Virsu, Siikajoki Heikki Tahkola, Kuusamo

Kainuun jäsenkortilla alennuksia kaupoista ProAgria Kainuun ja Kainuun Maa-ja kotitalousnaisten jäsenetuna saat jäsenkorttia vastaan alennusta useista kumppanuusyrityksistä. Jäsenkortit lähetetään henkilö- ja yrittäjäjäsenillemme sekä niiden jäsenyhdistysten yhteyshenkilöille, jotka ovat toimittaneet meille jäsenluettelonsa. Jäsenkortilla jäsenet saavat alennusta seuraavista yhteistyökauppaliikkeistä: • Kenkäkauppa Saastamoinen, Sotkamo (normaalihintaisista tuotteista -10 %) • Leipomo-Konditoria Vilja, Sotkamo (kahvila ja leipomotuotteet -5 %) • Somaset Ky, Suomussalmi (normaalihintaisista tuotteista -10 %) • Ämmän Erä-Urheilu, Sportia Suomussalmi (normaalihintaisista tuotteista -5 %) • Jalkasalonki Hyvä hoiva, Kuhmo (tuotteet -10 %) • Kelloliike P. Kainulainen Oy, Kajaani (tuotteista -15 %) • Asu-Repo, Kajaani (normaalihintaisista tuotteista -5 %) Muutos alennuskäytäntöön Yrittäjäjäsenalennus 5 % annetaan vuoden 2017 lopussa koko vuoden aikana ostetuista ProAgrian asiantuntijapalveluista (pois lukien maitotilaneuvonnan, Neuvo 2020:n ja hankkeiden palvelut).

Jäsenrekisteri sähköiseen aikaan ProAgria ja Maa- ja kotitalousnaiset ovat ottaneet vuoden alussa käyttöön uuden valtakunnallisen jäsenrekisterin. Rekisteriin on siirretty yhdistysten ja jäsenten tiedot. Nykyaikainen jäsenrekisteri antaa entistä paremmat mahdollisuudet pitää yhteyttä jäseniin sähköpostitse tai uutiskirjeiden avulla. Jäsentietojen ylläpito on

28 Maaviesti

Numero 1/2017

helppoa ja yhdistykset pystyvät hyödyntämään laajemmin jäsentietoja. ProAgria Keskusten ja Maa- ja Kotitalousnaisten piirikeskuksien jäsenyhdyshenkilöt opastavat yhdistyksiä rekisterin käytössä.

Jäsenlaskutus uudistuu Uuden jäsenrekisterin käyttöönoton myö-

tä jäsenlaskutus uudistuu. Jatkossa jäsenlaskussa näkyy laskuttajana ProAgria Keskusten Liitto / Jäsenlaskutus. Lasku maksetaan uudelle valtakunnalliselle jäsenmaksutilille, josta yhdistyksille tilitetään yhdistyksien osuudet jäsenmaksutuloista. Vuoden 2017 yhdistysten jäsenmaksut kerätään ProAgria Oulussa ja Kainuussa vielä entiseen tapaan.


Kala

Järvikalalla kova kysyntä – uusia kalastajia kaivataan

Markku Ahonen Mika Halttu

Mika Halttu

Korkealaatuisella järvikalalla on nyt hyvät markkinat. Kun kalastajakunta samaan aikaan ikääntyy, tarvitaan alalle uusia yrittäjiä. Kuluttajat osaavat vaatia kestävästi kalastettua, kotimaista järvikalaa, ja ovat myös valmiit maksamaan hyvästä tuotteesta. Perinteisiä arvokaloja, joilla ammattikalastajien tili on pääasiassa tehty, ovat olleet muikku ja siika Lapissa ja Koillismaalla sekä lisäksi kuha Kainuussa. Myös ahvenen, mateen ja hauen merkitys on kasvanut viime vuosina. Uusin tulokas on särki, joka jo on Koillismaalla tärkeä kalastajien tulonlähde. Järvikalan merkitystä lisää se, että hylkeet, merimetsot ja ilmaston lämpenemisestä johtuvat pitkät kelirikkokaudet haittaavat rannikkokalastusta.

Kokemuksen siirtoa uusille kalastajille Lapin päätoimisten sisävesikalastajien keski-ikä on 56 vuotta, eikä tilanne ole muualla juuri parempi. Mikäli alalle ei saada uusia tekijöitä, näyttää kalastuksen tulevaisuus synkältä. Vanhat kalastajat toivovat vesille uusia yrittäjiä, sillä nykyisten kalastajien on vaikea täyttää kaikkia asiakkaiden tilauksia. Kokeneet kalastajat ovat myös valmiita opastamaan tulokkaita pyydysten ja kalojen käsittelyssä. Tästä on hyviä kokemuksia muun muassa Inarijärveltä, Lokalta ja Porttipahdalta. Pohjois-Suomen sisävesillä on kaksi Euroopan merija kalatalousrahaston rahoittamaa kalatalouden toimintaryhmää, Kainuun ja Koillismaan Kalaleader ja Lapin kalatalouden toimintaryhmä. Ryhmät kehittävät alueensa elinkeinokalataloutta Leader-periaatteiden mukaisesti

Paperisotaa ei tarvitse pelätä, sillä kalatalouden toimintaryhmät tarjoavat ilmaista neuvontaa ja koulutusta.

ja niitä hallinnoivat paikalliset Leader-yhdistykset. Kalastuksen jatkuvuuden turvaaminen on yksi ryhmien tavoitteista. Ryhmien pääasiallinen toimintatapa on kehittämisja koulutushankkeiden rahoittaminen, mutta ne myös neuvovat ja avustavat yrittäjiä tukien hakemisessa. Tärkeä osa työtä on avustaa aloittavia kalastajia kaupalliseksi kalastajaksi rekisteröitymisessä, liiketoimintasuunnitelman tekemisessä ja muussa paperityössä.

Neuvontaa ja koulutusta Järvikalastus tarjoaa nyt hyviä mahdollisuuksia työllistymiseen joko osa-aikaise-

Koillismaan ammattikalastajia valmistamassa venettä Kalaleaderin rahoittamalla kurssilla. Yhteistyönä isotkin veneet valmistuivat nopeasti ja edullisesti.

na tai päätoimisena kalastajana. Kalakannat mahdollistavat nykyistä huomattavasti tehokkaamman, mutta silti kestävän kalastuksen. Pohjois-Suomen tärkeimmillä kalavesillä on hyvä verkosto kuntien omistamia ja ylläpitämiä, laitoshyväksynnän saaneita kalankäsittelytiloja, joissa käsitellyn kalan voi myydä minne hyvänsä. Markkinointi ei tuota ongelmia, ja kalan hinta on hyvä. Kalastusta elinkeinona harkitsevan ei tarvitse pelätä paperisotaa, sillä kalatalouden toimintaryhmät tarjoavat ilmaista neuvontaa. Käytännön apua ammatinharjoittamiseen järjestyy myös toimintaryhmien rahoittamien koulutushankkeiden avulla. Esimerkiksi Kainuussa ja Koillismaalla järjestetään tänä vuonna kaksi kalanjalostuksen ABC-koulutusta. Lapin kalatalouden toimintaryhmä rahoitti viime vuonna Sodankylän kunnan vetämän Uusien kalastajien rekrytoimisen edellytykset Sodankylässä -hankkeen. Aloite hankkeesta tuli Lokan ka-

lastajien osuuskunnalta, jossa oli havahduttu siihen, että toiminta loppuu kymmenen vuoden kuluessa, mikäli uusia kalastajia ei saada mukaan. Esiselvitysluonteinen hanke pyrki selvittämään varsinaisen rekrytointihankkeen mahdollisuuksia ja kartoittamaan mahdollisia ongelmia. Hankkeen aikana esiteltiin Sodankylän tekojärvien kalastuksen mahdollisuuksia kaikissa Suomen kalatalousoppilaitoksissa, suunniteltiin koulutuksia, etsittiin uusien yrittäjien opastavaksi halukkaita kokeneita kalastajia ja selvitettiin vastuukysymyksiä. Jo tämä hanke tuotti tekojärville kolme uutta kalastajaa. Varsinainen rekrytointihanke pyritään toteuttamaan tänä vuonna. Lisätietoa: Kainuun ja Koillismaan Kalaleader, aktivaattori Mika Halttu, mika.halttu@oulujarvileader.fi, 050 434 0150 Lapin kalatalouden toimintaryhmä, aktivaattori Markku Ahonen, markku.ahonen@pll.fi, 040 704 6094 Numero 1/2017

Maaviesti 29


Allakka

Tapahtumakalenteri ProAgria Kainuu, Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset

Tule hygieniapassitestiin! Oulun ja Kajaanin testipäivät löydät tämän aukeaman tapahtumakalenterista. Tarvitset hygieniapassin, jos käsittelet työssäsi pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita eikä sinulla ole elintarvikealan ammatillista tutkintoa. Myös kesätyöntekijällä on hyvä olla hygieniapassi. Se on etusi työnhaussa!

LUOTETTAVAA TIETOA JA MAKSUTONTA NEUVONTAA!

Omistatko kodin tai mökin veden äärellä? Tiedätkö, mitä uudet jätevesimääräykset tarkoittavat juuri sinun kiinteistölläsi? Hyödynnä ProAgria Oulun maksuton jätevesineuvonta! Lisätietoa: merja.talvitie@proagria.fi, puh. 045 6578 611 Netti- ja videoneuvontaa: www.proagriaoulu.fi/jatevesi Jätevesihanketta Pohjois-Pohjanmaalla rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja hallinnoi ProAgria Oulu.

proagriaoulu.fi • facebook.com/proagriaoulu

30 Maaviesti

Numero 1/2017

KAJAANI Apua suoramyynnin haasteisiin -infotilaisuus ma 24.4. klo 13–15 ProAgrian alakerta, Osmonkatu 9. Tied. ja ilm. essi.keranen@maajakotitalousnaiset.fi, 043 825 4204. Kajaanin kyläparlamentti ke 26.4. klo 17, Teppanakeskus. Tied. marjatta.pikkarainen@maajakotitalousnaiset.fi, 044 320 1585 Digimessukiertue to 4.5. klo 13–20 KAO Opintie. Aiheita: ProAgrian digitaaliset asiantuntijapalvelut, verkkopalvelut ja REKO-toiminta. Tied. marjatta.pikkarainen@maajakotitalousnaiset, 044 320 1585. Hygieniaosaamistestit (hygieniapassi) ke 17.5. klo 12 ja 15.30. Tied. ja ilm. 11.5. mennessä arja. juntunen@maajakotitalousnaiset. fi, 044 320 1587 Piha- ja linnunpönttötalkoot ke 7.6. klo 11 ja Puutarhatalkoot ke 2.8. klo 9 Hoivakoti Menninkäinen, Menninkäisentie 9. Tied. soili.hypen@maajakotitalousnaiset.fi, 040 776 4290. Makumuistoja ikäihmisille -tapahtuma pe 6.10 klo 12 Hoivakoti Menninkäinen, Menninkäisentie 9. Tied. arja.juntunen@maajakotitalousnaiset.fi, 044 320 1587. Nälkämaan markkinat (maalaismarkkinat) ja Osta tilalta päivä pe–la 15.–16.9. KAO, Luonnonvara-ala, Seppälä. KUHMO Digimessukiertue ti 17.10. klo 13–20 Kuhmo-talo. Aiheita: ProAgrian digitaaliset asiantuntijapalvelut, verkkopalvelut ja REKO-toiminta. Tied. marjatta. pikkarainen@maajakotitalousnaiset.fi, 044 320 1585.

Kasvimaan antimet perinneruokiin – Lanttukukkokurssi la 30.9. klo 10 Kuhmo. Sivu 25 SOTKAMO Digimessukiertue to 18.5. klo 13–20 Nuokkari. Aiheita: ProAgrian digitaaliset asiantuntijapalvelut, verkkopalvelut ja REKO-toiminta. Tied. marjatta. pikkarainen@maajakotitalousnaiset.fi, 044 320 1585. Juustoleipäkurssi to 27.4. klo 10 Mirja Kyllösen kotona, Ristijärventie 216 B. Sivu 25 Maistuva Maaseutu – Sotkamon Jymyn Suomi 100 -peli ti 20.6. klo 18. Maa- ja kotitalousnaisten esittelypöytä mukana tapahtumassa. Impi saunoo ja hiljentyy la–su 19.–20.8. klo 12 Sotkamon Rytilahden srk-keskus, Sapsoperäntie 11 A. Sivu 25 SUOMUSSALMI Villiyrteistä ytyä perinneruokiin pe 9.6. klo 15–18, Ämmän Kamari, Tietäväisenkatu 1. Sivu 25 Kesäillan retkimahdollisuus: Impi Saunoo -valtakunnallinen päätapahtuma Hossa (Arktiset Aromit) su 11.6. VAALA Kesäillan retkimahdollisuus: Oodi Oulujärvelle -rantakonsertti la 29.7. Kolme Aittaa, Säräisniemi. Tied. soili.hypen@maajakotitalousnaiset.fi, 040 776 4290. KOKO KAINUU Järjestöretki Hailuotoon la 13.5. Sivu 25 ProAgria Kainuun ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten tulevat koulutukset ja tapahtumat: kainuu.proagria.fi, kainuu.maajakotitalousnaiset.fi

Laidunpäivä Tyrnävällä

pe 28.4. klo 10.30 Hannuksen Piilopirtillä yhdessä Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerhon kanssa. Kerhon vuosikokous, tuotosseurannan tuloksia sekä palkintoja satatonnareille, kestäville karjoille ja pitkään tuotosseurantaan kuuluneille. Ilmoittaudu 23.4. mennessä www.faba.fi/tapahtumat


ProAgria Lappi ProAgria Lapin koulutukset ja tapahtumat: www.proagrialappi.fi ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset HAAPAVESI Kasvinsuojelututkinto ti 25.4. klo 10–14, Valtuustosali, Tähtelänkuja 1. Sivu 15 Maistuva maaseutu -työpaja syksyllä Kytökylä. Tied. maija.ojalehto@maajakotitalousnaiset.fi, 040 701 3686 II Suomi 100 – Kala- ja Maalaismarkkinat la 10.6. klo 10–16 Wanha Hamina, Puistotie 3. Sivu 31 Suomi 100 – BiotalousLeader mukana Pohjois-Iin vaihdantaja jakamistalous -tapahtumassa la 26.8. KEMPELE Kasvinsuojelututkinto ke 19.4. klo 10–14 Oulun seudun ammattiopisto, auditorio, Kempeleen yksikkö, Piriläntie 145. Sivu 15 LIMINKA Portaat yrittäjäksi -valmennus 1. kerta to 27.4. klo 17.30 Tupos, Vihiluodon kala. Sivu 22 MUHOS VYYHTI II -hankkeen infopiste LohtaLeipää2017 -tapahtumassa la 20.5. klo 10–15 Montan leirintäalue. Tietoa vesistö- ja valuma-aluekunnostuksista sekä rahoitusmahdollisuuksista. Tied. riina.rahkila@maajakotitalousnaiset.fi, 045 6578 717 Villiyrttityöpaja pe 26.5. klo 10– 17 OSAO Muhoksen yksikkö. Sivu 23 OULU Hygieniapassitesti ti 25.4. klo 15–16 ja ke 24.5. klo 15–16 ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23, 3. krs. Ilm. 08 316 8611, anne.kipina@proagria.fi. Energiaa ja elinvoimaa pienbiokaasulaitoksista to 4.5. klo 11.30–14.30 OAMK, Kotkantie 1. Ilm. www.proagriaoulu.fi > Koulutukset tai satu.nissinaho@proagria.fi, 043 825 5252. BiotalousLeader mukana Luonnon raaka-aineiden kuivaus- ja laatupäivässä ti 9.5. klo 9–16 Oulun yliopisto. Tied. taimi. mahosenaho@maajakotitalousnaiset.fi, 040 551 7807.

Suomi 100 – peltojen, metsien ja luonnon voimavarat ja uusi digiaika kylien mahdollisuuksina pe 12.5. klo 18 Ylikiiminki, Vepsän koulu. Tied. taimi.mahosenaho@maajakotitalousnaiset.fi, 040 551 7807. Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi la 20.5. klo 9–16 ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23, 6. krs. Ilm. 08 316 8611, anne.kipina@ proagria.fi. Maistuva maaseutu -työpaja la 20.5. alkaen klo 10 Haukipudas. Ilm. viimeistään viikkoa ennen 08 316 8611, anne.kipina@ proagria.fi. PUDASJÄRVI Maistuva maaseutu -työpaja to 11.5. alkaen klo 15. Ilm. viimeistään viikkoa ennen 08 316 8611, anne.kipina@proagria.fi. Suomi 100 – BiotalousLeaderin infopiste Syötteen luonnonpäivän tapahtumassa la 20.5. klo 11–15 Syötteen luontokeskus, Erätie 1. Tied. kalle.hellstrom@maajakotitalousnaiset.fi, 043 825 5253.

Ii kutsuu Kala- ja Maalaismarkkinoille Iin Wanha Hamina on ollut jo 1300-luvulla satama-

ja markkina-alue. 1500-luvulla siitä tuli Kustaa Vaasan määräyksestä Kemin, Tornion ja Oulun rinnalle virallinen kauppapaikka. Wanha Hamina on edelleen merkittävä markkina- ja tapahtumapaikka. Sen kesäkauden avajaisia on vietetty viime vuodet Lohimarkkinoilla. Nyt ne laajenevat Kala- ja maalaismarkkinoiksi. Ajankohta on edelleen kaksi viikkoa ennen juhannusta, kun lohiaika on parhaimmillaan ja myös muu kala käy pyydyksiin ja markkinaväen herkuiksi. ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten Oulun Seudun BiotalousLeader -kiertueen osasto tuo Kala- ja maalaismarkkinoilla esiin biotalouden hyviä yritysesimerkkejä ja kehittämismahdollisuuksia sekä välittää tietoa biotaloudesta. Tärkeässä osassa on lähiruoka ja sen hyödyntäminen entistä paremmin ja monipuolisemmin. Reko-lähiruokarenkaiden toiminta on vahvasti mukana. Maalaismarkkinoille toivotaan mukaan maaseututoimijoita sekä lähiruoan toimittajia ja -tuottajia. 10.6 on myös Valtakunnallinen kyläpäivä. Myös kylät ovat tervetulleita mukaan Iin Wanhan Haminan tapahtumaan. Lisätietoa: www.kalaaiista.fi /tapahtumat 

TYRNÄVÄ Laidunpäivä Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerhon kanssa pe 28.4. klo 10 Hannuksen Piilopirtti. UTAJÄRVI Kotakokkauskurssi ti 18.4. klo 10–17 Rokuan lomahuvilat, Kuntoraitti 3. Sivu 23 Pohjoiset arktiset maut – Northern Arctic Flavours -ruokamatkailutapahtuma 1.–2.9. Rokua YLIVIESKA Maasta markkinoille -hankkeen Pellonpiennarpäivät 26.– 27.6. Sivu 17 ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten koulutukset ja tapahtumat: www.proagriaoulu.fi, www.facebook.com/proagriaoulu, www.facebook.com/ oulunmaajakotitalousnaiset

Iin Kala- ja Maalaismarkkinat 2017 la 10.6. klo 10–16 Iin Wanha Hamina, Puistotie 3 • Kaikkea kalasta – kalatuotteita, kalankäsittelyä, kalaa kalastajilta • Maalaistunnelmaa: esittelijät ja toimijat mukaan sankoin joukoin! • Biotalouden kehittämismahdollisuuksia ja lähiruokatietoa ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Seudun Biotalousleaderin osastolla • Reko-lähiruokarenkaiden toimintaa Maalaismarkkinoille toivotaan ja etsitään mukaan maaseutu- ja lähiruokatoimijoita. Markkina- ja esittelypaikat ovat erityisen edullisia. Varaukset ja lisätietoja: Risto Tolonen, puh. 0400 434798, kala@ii.fi Järjestäjä: Osuuskunta Team Kala Yhteistyössä: Pohjois- ja Etelä-Iin jakokunnat, Osuuskunta Team Kala, Iin Yrittäjät, Iin Urheilijat, Iin Laulupelimannit, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Oulun Seudun BiotalousLeader, Iin Reko-lähiruokarengas, Perämeren kalatalousryhmä, Ii-instituutti.

Numero 1/2017

Maaviesti 31


Pääsyliput ennakoon

Avoinna keskiviikkona ja torstaina 10–18, perjantaina 10–19, lauantaina 10–17

Etelä-Pohjanmaa

 aito ja oikea maatalousnäyttely: koneita, eläimiä, palveluja  ammattilaisten kohtaamispaikka, paljon uutta tutustuttavaa  suomalaisen maatalouden ja maaseudun näyteikkuna  keskellä kauneinta Seinäjokea, keskustan kupeessa.

www.farmari.net

Tukea ja turvaa peltovalvontaan

Hyödynnä etusi tukiasiakkaanamme!

Tukiturva antaa sinulle varmuutta ja helppoutta tukivalvontaan. Saat myös

kätevästi kännykkääsi muistutukset tärkeistä päivämääristä ja tekemisistä. Palvelu on etu tukiasiakkaillemme. Hyödynnä uusi palvelumme ja nuku yösi rauhassa.

Tukiturvassa saat ➜ Puhelintuen 16.6.–31.10. valvontatilanteeseen valmistautuessasi. ➜ Lisäturvan tukiasioissa. Saat meiltä vastuuvakuutusturvan 0 euron omavastuulla. ➜ Syysilmoituksen ja muistutuksen ajoissa siitä. ➜ Tekstiviestimuistutukset vuoden ajan tärkeimmistä ajankohdista.

Kiinnostuitko? www.proagria.fi/tilaus ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti.

32 Maaviesti

Numero 1/2017

EDULLISTA TURVAA Hinta 100 € sataan hehtaariin saakka ja 30 € kultakin seuraavalta alkavalta sadalta hehtaarilta + alv 24 %.

ProAgria

Maaviesti 1/2017  

Maaviesti on ProAgria Kainuun, Lapin ja Oulun asiakas- ja jäsenlehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you