MaailmanVaihtoa – Volunteers' Voices 4/2015

Maailmanvaihto ry:n jäsenlehti nro 4/2015

Volunteers´ Voices

Ghanan kautta yliopistoon

Vapaaehtoistyöstä intoa opintoihin s. 12 volunteer from Austria:

Volunteering in Lyhty, my exp§erience p. 23

TEEMA/THEME:

Vapaaehtoistyön vaikuttavuus Impact of volunteering

Editorial

2

Impact Watch As TV viewers we witness big and small miracles every day. As the reality TV crews roll in, lives are transformed at a pace that most of us wouldn’t even dare to imagine. An ordinary woman with low self-esteem is given a full makeover – and in no time, she dazzles everyone with her radiant confidence. Next minute it is an entire family whose sorrows turn into tears of joy as they first enter their fully renovated home.

It’s inspiring to see positive changes, right? It’s a pity that in the world of international volunteering witnessing impacts requires considerably more than a finger on the remote control. Luckily we do have Volunteers’ Voices and this special issue on impacts of volunteering!

And these impacts are definitely worth discussing. Here are at least three good reasons:

1. Modesty doesn’t take you far. If you’ve made a difference in somebody’s life and learned valuable skills, why not let the world know?

2. We need to make international volunteering even better! The combination volunteer plus hosting community does not automatically lead to positive impacts (it may even be the contrary sometimes). The guiding principle should always be common good, rather than self-interest.

3. Better understanding takes team effort! The long lasting traces left by international volunteering are made up of series of tiny surprises; inner changes. Sometimes we are surprised and other times we surprise others. These changes cannot be captured in before and after pictures, so they must be put into words.

But now, without further ado: read and get inspired!

Hanna Rajala

Member of the Maailmanvaihto board who volunteered in Bolivia in the season 2010–11

Televisiokatsojina saamme todistaa isoja ja pieniä ihmeitä joka päivä.

Tositeeveetunnissa ehtii tapahtua enemmän kuin uskallamme odottaa kokonaiselta vuodelta tosimaailmassa. Kauneusammattilaisten käsissä harmaasta hiirulaisesta kuoriutuu itseluottamusta uhkuva ja hehkuva tyylitaituri.

Perheen elämä mullistuu kodin remontin myötä ja murheet vaihtuvat ilon kyyneleiksi.

Positiivisten muutosten näkeminen on innostavaa, eikö vain? Harmi, että vaikutusten näkeminen kansainvälisessä vapaaehtoistyössä vaatii huomattavasti enemmän kuin vain sormen ja kaukosäätimen kohtaamista. Onneksi on kuitenkin MaailmanVaihtoa-lehden teemanumero vaikuttavuudesta!

Ja vapaaehtoistyön vaikutuksista kannattaakin puhua. Tässä kolme hyvää syytä:

1. Vaatimattomuudella ei kauas pötkitä. Jos työsi on ollut arvokasta jollekulle ja vapaaehtoisena olet oppinut tärkeitä taitoja, miksi ei tehdä siitä numeroa!

2. Kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä täytyy tehdä entistä parempaa!

Vapaaehtoinen + vastaanottava yhteisö - yhdistelmä ei automaattisesti johda hyvään (joskus jopa päinvastoin). Lähtökohtana täytyy olla yhteinen hyvä eikä yksityinen etu.

3. Yhdessä oivallamme enemmän! Syvimmät jäljet syntyvät useimmiten pienten yllätysten sarjoista, päänsisäisistä liikkeistä. Välillä yllätymme ja välillä yllätämme. Nämä muutokset täytyy kaivaa esiin sanojen voimalla, koska ennen ja jälkeen -kuvissa ne eivät näy.

Mutta nyt pitemmittä puheitta: lue ja innostu!

Hanna Rajala

Maailmanvaihdon hallituksen jäsen, joka työskenteli vapaaehtoisena Boliviassa kaudella 2010–11

Pääkirjoitus

Vaikutusten katsomo

3

Sisällysluettelo/contents

4

Tässä lehdessä In this Magazine 5 Ajankohtaista TEEMA: Vapaaehtoistyön vaikuttavuus THEME: Impact of Volunteering 8 Vapaaehtoisista kasvaa kansainvälisiä osaajia 12 Vapaaehtoistyöstä intoa opiskeluun 15 Vapaaehtoistyöstä oikeaan työhön 18 Mitä jäi käteen?

20 Guillermo’s Most Awesome Adventure 23 Working in Lyhty as an EVS volunteer 26 Vapaaehtoistyöstä tukea kansainväliselle uralle 29 Näkökulma: Löysin Meksikosta suomalaisuuteni 30 ICYE around the world: Evaluating in Denmark 32 Terveisiä maailmalta palanneilta!

34 Mitä sitten?

36 Tule mukaan toimintaan!

37 Aitiopaikalla leirikeittiössä 39 Tapahtumakalenteri 37 Aitiopaikalla leirikeittiössä 39 Tapahtumakalenteri

Kansikuvat: Anna Lemström ja Tom Karhu

Kuva: Karoliina Kuparin albumista

Miten sujuu Minnan vapaaehtoisjakso merikilpikonnien suojelutyön parissa Junquillalin kylässä Costa Ricassa? Mitä kuuluu muille vapaaehtoisille? www.maailmanvaihto.fi/blogit

Ensi syksynä ICYE-vapaaehtoistyöhön ulkomaille?

Hae 1.2.2016 mennessä!

Haluaisitko lähteä ensi syksynä vapaaehtoistyöhön Aasiaan, Afrikkaan tai Latinalaiseen Amerikkaan? Toinen hakukierros ensi syksynä alkaviin ICYEvapaaehtoisjaksoihin on käynnistynyt!

Kohdemaina ovat ainakin Argentiina, Bolivia, Brasilia, Costa Rica, Ecuador, Ghana, Honduras, Intia, Japani, Kenia, Kolumbia, Meksiko, Nigeria, Taiwan ja Uganda.

Mahdolliset muut kohdemaat ilmoitetaan Maailmanvaihdon kotisivuilla

joulukuun puolivälin tienoilla.

Ympäri maailmaa vapaaehtoistyömahdollisuuksia on tarjolla etenkin lasten ja nuorten parissa koulutus- ja sosiaalialalla. Jaksot kestävät 6 tai 12 kuukautta. Hae 1.2.2016 mennessä.

Ohjelmatiedot, hinnat ja hakuohjeet: maailmanvaihto.fi/vapaaehtoistyohon-ulkomaille/ icye-vapaaehtoiseksi

5 Ajankohtaista

Karoliina työskenteli ICYE-vapaaehtoisena vanhusten parissa Ecuadorissa.

Seuraa kuulumisia maailmalta!

Kuva: Anna Lemström

Ajankohtaista

6

Syyskokouksessa valittiin uusi hallitus Maailmanvaihdon ensi vuoden hallitus valittiin järjestön syyskokouksessa sunnuntaina 1. marraskuuta.

Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Suvi Heikkinen, Roosa Kontiokari, Suvi Niemelä, Kaisa Rahko, ja Anna Ylitalo, jotka yllä kuvassa.

Nykyisestä hallituksesta hallitustyötä jatkamaan valittiin Anna

Lemström, Kaisu Kinnunen, Titta Tuovinen ja Mikko Lipsanen, joka jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Anna Anttilan, Maria Kinnusen ja Hanna Rajalan kaksivuotinen hallituspesti jatkuu ensi vuonna. Uusi hallitus aloittaa työskentelynsä ensi vuoden alussa.

Haluaisitteko vastaanottaa työpaikallenne vapaaehtoistyöntekijän ensi vuoden elokuussa? Ottakaa yhteyttä!

Maailmanvaihto vastaanottaa vuosittain yhteensä kolmisenkymmentä nuorta vapaaehtoistyöntekijää Aasiasta, Afrikasta, Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Oseaniasta. He työskentelevät vapaaehtoisena 6–12 kuukautta.

Vapaaehtoiset työskentelevät useimmiten sosiaali- ja koulutusalalla

lasten tai vammaisten parissa, esimerkiksi päiväkodeissa ja vammaisten työpajoilla, mutta periaatteessa mikä tahansa yleishyödyllinen taho sopii vapaaehtoisen työpaikaksi.

Tärkeintä on, että tarjolla on mielekkäitä tehtäviä ja tukea niiden tekemiseen. Vapaaehtoistyöpaikasi voi hakea mistäpäin Suomea tahansa.

Elokuussa vapaaehtoistyöpaikaksi

maailmanvaihto.fi/ vapaaehtoistyopaikaksi

7

Pidätkö kokkaamisesta? Haluaisitko auttaa Maailmanvaihtoa järjestämään leirin ulkomaalaisille vapaaehtoistyöntekijöille? Etsimme 2–3 vapaaehtoista keittiötyöntekijöiksi 21.–24.1.2016 järjestettävälle puolivuotisleirille. Leiri pidetään Ylöjärvellä Antaverkan leiri- ja kurssikeskuksessa ja sille on bussikuljetus Helsingistä. www.maailmanvaihto.fi/ ajankohtaista/leiri

Maailmanvaihto etsii sivaria!

Maailmanvaihto etsii joukkoonsa siviilipalvelushenkilöä. Tarjolla olisi mainio tilaisuus tutustua kansainväliseen vapaaehtoisvaihtoon! Kuvaus

sivarin tehtävisä löytyy kotisivuiltamme. Palvelus voi alkaa 4.4.2016, ja hakemukset tulee toimittaa Maailmanvaihtoon 14.12.2015 mennessä. www.maailmanvaihto.fi/ ajankohtaista/sivari

Kouluvierailut käynnissä!

Opettaja! Haluaisitko Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöntekijän kylään ala- tai yläkouluun tai toisen asteen oppilaitokseen? Tilaa vierailu! Tänä lukuvuonna kouluvierailuja toteutetaan ulkoasiainministeriön tukemassa viestintä- ja kehityskasvatushankkeessa. www.maailmanvaihto.fi/toiminta/ kouluvierailut

Kuva: Minna Räisänen

Maailmanvaihdon sivari Juhani sekä vapaaehtoiset Anu ja Liisa Maailma kylässä -festarilla.

Ajankohtaista

Keittiötyöntekijäksi puolivuotisleirille

teema: Vapaaehtoistyön vaikuttavuus

8

Vapaaehtoisista kasvaa

kansainvälisiä osaajia Teksti: Mia-Elina Aintila, kuvat: Mia-Elina Aintila ja Hilla Vuorinen

Ulkomaille vapaaehtoisiksi lähtevät kokevat usein saavansa enemmän kuin etukäteen osasivat odottaa. Haasteena on opitun sanallistaminen.

9 vapaaehtoisena, ja nykyisenä harjoittelijana, osallistuin itse seitsemän muun vapaaehtoisen kanssa työpajaan.

Muutaman viikon jälkeen palasin haastattelemaan Marjoa ja Hillaa tutkimuksen edistymisestä.

Ulkomaille aktiivisena toimijana

Hillalle ja Marjolle aihe on läheinen omienkin kokemusten pohjalta. Ajatus sai lentoa, kun he tutustuivat CIMOn ja Demos Helsingin toteuttaman selvitykseen ”Piilotettu osaaminen”, jonka mukaan työnantajat eivät kiinnitä rekrytoinnissa huomiota kansainväliseen osaamiseen mutta kertovat kuitenkin arvostavansa monia ominaisuuksia, joihin kansainvälinen osaaminen liitetään.

”Nykypäivän kansainvälinen osaaminen ei olekaan vain kielitaitoa tai kulttuuriymmärrystä, vaan esim. myös uteliaisuutta maailman moninaisia kysymyksiä kohtaan.”

CIMOn ja Demos Helsingin selvitys muotoili ns. perinteisen kansainvälisen osaamisen rinnalle käsityksen laajennetusta kansainvälisestä osaamisesta. Selvityksen mukaan puolet suomalaisista työnantajista yhdistää kansainvälisen osaamisen ominaisuuksiin

Teema: vapaaehtoistyön vaikuttavuus

Moni ulkomaille vapaaehtoiseksi lähtenyt kokee vapaaehtoisjaksollaan asioita, jotka vaikuttavat pitkään vapaaehtoisjakson päätyttyä. Osalla kansainvälisen vapaaehtoistyön vaikutukset näkyvät elämässä esimerkiksi opinto- ja uravalinnoissa. Monelle kansainvälisen vapaaehtoistyöjakson suurimmaksi anniksi nousevat kuitenkin sisäiset oppimiskokemukset: erilaiset oivalluksen ja kasvun tunteet.

Maailmanvaihdon toimistolla on pitkään tiedetty kansainvälisen vapaaehtoistyöyhteistyön tuottavan paljon muitakin hyötyjä kuin mitä voidaan välittömästi mitata. Maailmalla koettuja oppimiskokemuksia voi kuitenkin ainakin tuoreeltaan olla vaikea sanallistaa.

Tämä on yksi syy, miksi Maailmanvaihto järjestää maailmalta palanneille tapaamisia, joilla pyritään tarjoamaan vapaaehtoisille mahdollisuus ja työkaluja kokemustensa käsittelyyn.

Myös kansainvälisen vapaaehtoistyön verkosto KaVa, jonka jäsen myös Maailmanvaihto on, tekee työtä parantaakseen vapaaehtoisten kykyä hyödyntää vapaaehtoisjaksolla kertynyttä erikoisosaamista. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön opiskelijat Hilla Vuorinen ja Marjo Yli-Koski tekevät parhaillaan KaValle ja Humakille opinnäytetyötä vapaaehtoistyön erityisarvosta verrattuna muihin kansainvälisiin kokemuksiin. Lokakuun alussa he järjestivät maailmalta palanneille vapaaehtoisille keskustelutyöpajan, jonka avulla pyrittiin sanallistamaan, minkälaista hyötyä kansainvälisessä vapaaehtoistyössä olleet kokevat kokemuksesta saaneensa.

Entisenä Maailmanvaihdon

teema: Vapaaehtoistyön vaikuttavuus

10

•

kuten empatia, sitkeys, ongelmanratkaisukyky, itsetunto ja luotettavuus.

Nykypäivän kansainvälinen osaaminen ei olekaan vain kielitaitoa tai kulttuuriymmärrystä, vaan esim. myös uteliaisuutta maailman moninaisia kysymyksiä kohtaan.

Hilla ja Marjo ovat erityisen kiinnostuneita kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä verrattuna muihin kansainvälisiin kokemuksiin, opinnäytetyössään he keskittyvät opiskelijavaihtoon ja palkkatyöhön ulkomailla. Tähän mennessä he ovat huomanneet, että vapaaehtoistyössä olleet kokevat saaneensa aktiivisemman toimijan roolin kuin useimmissa muissa nuorille tarjolla olevissa vaihtoehdoissa olisivat saaneet.

Esimerkiksi Hilla tarjoaa opiskelijavaihdon, johon lähdetään erään haastatellun sanoin usein ennemmin ”ihmettelemään, ihastelemaan ja ottamaan vastaan”. Vapaaehtoistyökokemuksia

• • •

Hilla Vuorinen (23 v.) ja

Marjo Yli-Koski (28 v.)

Oppilaitos: Humak, kanslais-

toiminnan ja nuorisotyön

koulutusohjelma

Tekevät opinnäytetyönsä

Kansainvälisen Vapaaehtoistyön

Verkostolle ja Humakille

Opinnäytetyön pohjalta

julkaistaan joulukuussa

opas kansainvälisestä

vapaaehtoistyöstä kertyvän

osaamisen esillletuomiseen

työelämässä.

luonnehdittiin usein paljon syvemmäksi kokemukseksi kuin muita kansainvälisiä kokemuksia.

Työpajassa vapaaehtoiset kertoivat oppineensa ulkomailla paikoin haastavissakin paikallisissa olosuhteissa kärsivällisyyttä, stressinsieto- ja ongelmanratkaisukykyä. Moni mainitsi myös saaneensa uudenlaista perspektiiviä

11

Vaatimattomuus syrjään

Vaikka maailmalta palanneiden vapaaehtoisten kokemukset tuntuvat puhuvan puolestaan, on epäselvää, osataanko maailmalla kertynyttä kokemusta arvostaa ja hyödyntää esim. työmarkkinoilla. Marjo ja Hilla toteavatkin, että on mahdollista, ettei kansainvälisen vapaaehtoistyökokemuksen myötä kehittyneitä ominaisuuksia tai osaamista vielä osata tunnistaa tai tuoda esille. ”Esimerkiksi kehitysyhteistyön alalla työnantajat varmasti arvostavat työnhakijoiden omakohtaisia kokemuksia kehitysmaista, mutta muilla aloilla erityisarvoa ei välttämättä osata tunnistaa, eivätkä työnhakijat ehkä osaa avata kokemustaan sellaisella tarkkuudella, että siitä olisi hyötyä”, pohtii Marjo.

Itsekin vapaaehtoisena olleen Marjon henkilökohtainen kokemus on ollut, että työhaastatteluissa haastattelijat ovat aina olleet kiinnostuneita kuulemaan hänen vapaaehtoistyöjaksoistaan. Marjo kokee, että se on mahdollisesti ollut jopa yksi syistä, miksi hän on jäänyt mieleen ja saanut hakemiaan työpaikkoja.

On todennäköistä, että tunnistamisen puutteita löytyy niin työnantajien kuin entisten vapaaehtoisten parista. Jollei nuori työnhakija osaa kuvailla osaamisensa tasoja mahdolliselle

työnantajalle, työnantajan on vaikea tunnistaa hakijan potentiaalisia vahvuuksia. Maailmanvaihdon kaltaisten nuorisovaihtojärjestöjen yhtenä tärkeänä tehtävänä on tarjota nuorille mahdollisuuksia kansainvälisiin oppimistilanteisiin ja välineet niiden hyödyntämiseen. Myös työpajassa vapaaehtoiset kannustivat toisiaan kertomaan

”Työpajassa vapaaehtoiset kertoivat oppineensa ulkomailla paikoin haastavissakin paikallisissa olosuhteissa kärsivällisyyttä, stressinsieto- ja ongelmanratkaisukykyä.”

vapaaehtoisaikana oppimastaan avoimemmin. Moni on kokemuksensa suhteen turhan vaatimaton.

Vertaiskokemukset viittaavatkin siihen, että vapaaehtoisuutta seuraavan ajan tärkein askel onkin oppia kertomaan oppimastaan.

Cimo & Demos Helsinki, Piilotettu osaaminen (2015): www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/ selvitykset/piilotettu_osaaminen

Teema: vapaaehtoistyön vaikuttavuus

sekä henkilökohtaiseen elämään että maailmanmenoon. Kun tutustuu muunkinlaiseen kuin supisuomalaiseen arkeen, osaa herkemmin tunnistaa kulttuurieroja ja ymmärtää mahdollisesti paremmin myös maiden ja mantereiden välisiä kytköksiä. Monella ainakin uteliaisuus herää.

teema: Vapaaehtoistyön vaikuttavuus

12

Maiju ja lapsia välitunnilla.

Vapaaehtoistyöstä

intoa opiskeluun

Vielä alle kaksi vuotta sitten Maiju Vehmas pohti lukion penkillä tulevaisuuttaan. Nykyään hän opiskelee Helsingin yliopistossa kasvatuspsykologiaa. Matka koulun penkiltä toiselle taittui Ghanan kautta.

Teksti ja kuvat: Anna Lemström

Miksi päätit lähteä vapaaehtoistöihin?

Kai minulla oli pienestä pitäen jonkinlainen unelma auttamisesta. Kun lukiomme vieraili Studia-messuilla, törmäsin ensimmäistä kertaa Maailmanvaihtoon. Tilasin heti uutiskirjeen, ja niin sähköpostiini alkoi tulla kuukausittain muistutus siitä, mitä voisin tehdä lukion jälkeen. Sitä ennen suunnitelmani eivät olleet vielä muotoutuneet. Ajattelin, että lukion päätyttyä olisi sopiva hetki lähteä

maailmalle ja oppia lisää minua jo pitkään kiinnostaneesta afrikkalaisesta kulttuurista.

Niinpä päätin hakea!

Millaista työtä päädyit tekemään?

Ghanassa sijoituin kouluun nimeltä Christ Love Educational Complex. Työskentelin koulussa noin 3-vuotiaiden lasten parissa. Päivät kuluivat aakkosten ja numeroiden opettelun, lastenlaulujen ja -lorujen sekä pienten askarteluprojektien parissa. Lisäksi järjestimme muiden vapaaehtoisten kanssa iltapäivisin terveystiedon opetusta vanhemmille oppilaille.

Mitä uusia taitoja opit työssäsi?

Yksi oleellisimmista taidoista oli kielitaito.

Englannin taitoni vahvistui hurjasti ja samalla matkaan tarttui myös paikallisen twin kielen alkeet.

Lisäksi opin monia uusia asioita lasten parissa työskentelystä. Opin tunnistamaan lasten yksilölliset tarpeet ja siten räätälöimään keinot lasten parhaaseen mahdolliseen

13 Teema: vapaaehtoistyön vaikuttavuus

opettamiseen. Alussa olin luokan edessä melko avuton, mutta vähitellen löysin auktoriteettini ja opin hallitsemaan suurtakin ryhmää lapsia. Oman paikan löytäminen toi paljon itsevarmuutta.

Työskentelyn ohella matkustelu antoi minulle uutta ymmärrystä paikallisesta kulttuurista ja tavoista. Opin uudenlaisia kommunikaatiotaitoja, joiden avulla pärjäsin arjessa vieraassa kulttuurissa.

Oliko vapaaehtoisjaksolla vaikutuksia tulevaisuuden suunnitelmiisi?

Hain yliopistoon opiskelemaan luokanopettajaksi jo ennen Ghanaan lähtöä. Tuolloin motivaationi hakea oli kuitenkin melko matala ja ylioppilaskirjoitusten jälkeinen opiskeluuupumus painoi yhä. En myöskään ollut varma, halusinko todella työskennellä juuri lasten parissa.

Ghanassa pääsin kokeilemaan työtä käytännössä – ja rakastin sitä. Viihdyin lasten parissa ja opettaminen oli mielestäni kivaa. Oli todella palkitsevaa seurata

lasten kehitystä lähietäisyydeltä. Tajusin, että kyllä tämä on sitä mitä tahdon tehdä Suomessakin. Voisin kai siis sanoa, että jakso vahvisti haaveita, joita minulla oli jo ennestään hieman ollut.

Saitko siis vapaaehtoistyöstä uutta motivaatiota hakea yliopistoon?

Ehdottomasti! Ei kuitenkaan ollut aivan mutkatonta hakea, sillä olin Ghanassa haun aikana. Luin pääsykokeisiin etävalmennuskurssin avulla internetin välityksellä, mihin jatkuvat sähkökatkot ja huonot yhteydet toivat omat haasteensa. Oli kestettävä se, ettei lukusuunnitelma aina toteutunut. Oli myös välillä melko rankkaa siirtyä suoraan työpäivän jälkeen opiskelemaan, mutta tiesin sen olevan vain väliaikainen järjestely. Jaksamista toi luja halu päästä sisään yliopistoon. Pääsykokeisiin valmistautuminen myös oli todella erilaista verrattuna vapaaehtoistyöhöni. Erilaiset tehtävät tasapainottivat toisiaan.

Pääsykokeita varten matkustin muutamaksi viikoksi Suomeen. Vaikka olikin

teema: Vapaaehtoistyön vaikuttavuus

14

mukavaa nähdä perhettäni ja ystäviäni, elämäni oli yhä Ghanassa ja sinne paluu oli minulle helpotus. Myöhemmin kesällä vanhempani lukivat Skype-puhelussa minulle ilouutisen: olin päässyt opiskelemaan luokanopettajaksi kasvatuspsykologian linjalle!

Olet nyt aloittanut opintosi. Oletko päässyt hyödyntämään oppimiasi taitoja?

Opintojen alku oli kenties pieni shokki.

Opiskelu oli todella erilaista verrattuna lukioon, ja välissä olin myös elänyt vuoden hyvin erilaisessa ympäristössä. Ehkä vapaaehtoisjaksoni antoi minulle eväitä tästä shokista palautumiseen: tiesin osaavani sopeutua uuteen ympäristöön ja tutustua uusiin ihmisiin. Me uudet opiskelijat olimme kuitenkin samassa veneessä – samaan tapaan kuin me uudet vapaaehtoiset olimme vuosi sitten olleet.

Olen ammentanut oppimaani myös alakohtaisesti. Ghanan koulutusjärjestelmästä

on jäänyt mieleeni monia asioista, joita haluan alallani tehdä toisin, kuten kurinpidonkäytännöt.

Silti kohtasin Ghanassa myös paljon positiivisia esimerkkejä lasten innostamisesta, joita haluan poimia omaan opettajuuteeni.

Usein uusia asioita opiskellessani voin soveltaa teorioita mielessäni Ghanan käytännönkokemuksiini. Kokemus onkin opettanut minua reflektoimaan enemmän oppimaani.

Opintojeni edetessä pääsen varmasti hyödyntämään jakson taitoja vielä enemmän.

Onko sinulla vinkkejä henkilölle, joka pohtii vapaaehtoistöihin lähtöä?

Lähde ihmeessä maailmalle! Se avartaa ja opettaa ja on mielestäni paljon hyödyllisempää, kuin jokin ”turha” välivuoden työpaikka.

Maailmalla pääset aivan eri tavalla selvittämään omia ajatuksiasi, toiveitasi ja suunnitelmiasi. Ajatuksien selkeytyminen voi johdattaa sinut juuri sille sinun omalle tiellesi.

Maiju vieraana koulun entisen opettajan häissä.

15

oikeaan työhön Vuoden vapaaehtoistyökokemus vaikuttaa yhä Emmi Hynnisen elämässä.

Teksti: Roosa Kontiokari, kuvat Emmi Hynnisen albumista

Moikka! Kuka olet ja mistä tulet?

Hei, Olen Emmi ja alun perin Mäntsälästä. Olen koulutukseltani päihdetyöntekijä sekä yhteisöpedagogi (AMK). Valmistumiseni jälkeen työskentelin lastensuojelussa aina vapaaehtoiseksi lähtöön saakka.

Missä maassa ja millaisessa työpaikassa teit vapaaehtoistyötä?

Vietin vapaaehtoisvuoteni 2014-2015 Mosambikissa, eteläisessä Afrikassa.

Työpaikkani oli Centro Juvenil Ingrid Chawner -niminen järjestö, joka tekee katulapsityötä. Ennen reissuun lähtöä toivoin pääseväni sosiaalialan vapaaehtoistöihin. Varsinainen työ, pienten mutkien kautta, selvisi kuitenkin vasta paikan päällä.

Millaisia työtehtäviä sinulla oli?

Minulla kävin hyvä tuuri ja pääsin tekemään hyvinkin koulutusta vastaavaa työtä. Tietenkään Mosambikissa ei ole vastaavaa lastensuojelujärjestelmää kuin Suomessa, mutta käytännössä työ oli lastensuojelua mosambikilaisittain.

Maan pääkaupungissa Maputossa on lukuisia katulapsia. Lapset ovat joko syntyneet kadulle, karanneet kotoa tai päätyneet kadulle muista pakottavista syistä. Katupartio käy etsimässä lapsia

paikoista, joissa lapset usein viettävät aikaansa ja suostuttelevat heitä muuttamaan keskukseen. Muuttaminen keskukseen on vapaaehtoista ja suostuttelu vaatii silloin tällöin aikaa.

Keskuksessa pojat saavat ruoan, koulutuksen ja ennen kaikkea turvallisen asuinpaikan ja katon päänsä päälle, mutta heidän on sitouduttava koulussa käyntiin, työntekoon sekä päivittäisiin kirkossa käynteihin. Keskuksessa on tiukat säännöt, jotka ovat osalle lapsista ylitsepääsemättömiä katuelämän jälkeen ja ajoittain jokunen keskuksesta karkaakin. Käytännössä paikka on kuitenkin koko ajan täynnä ja siellä asuu 36 9-17-vuotiasta poikaa.

Mosambikissa korruptio ulottuu aina koulutukseen saakka. Luokkakoot ovat julkisissa kouluissa niin valtavia, että oppitunneilla on vaikea hälinän vuoksi oppia mitään. Vanhemmilla onkin tapana maksaa opettajalle tietty summa, jotta nämä opettaisivat perustaidot lapselle tukiopetuksena koulun jälkeen. Katulapsilla ei tätä mahdollisuutta luonnollisesti ole, joten opetuksen hoitavat vapaaehtoiset.

Tärkeimpänä tehtävänämme vapaaehtoisina pidimme koulun jälkeen tukiopetusta, jossa opetimme poikia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan.

Teema: vapaaehtoistyön vaikuttavuus

Vapaaehtoistyöstä

teema: Vapaaehtoistyön vaikuttavuus

16 “Jo ennen matkaa olin haaveillut

monikulttuurisesta työstä . Palattuani tunne oli

vahvistunut ja olin saanut varmuutta, että pystyn haastavaankin monikulttuuriseen työhön .”

Missä olet töissä nyt? Vaikuttiko vapaaehtoistyökokemus suunnitelmiisi?

Jo ennen matkaa olin haaveillut monikulttuurisesta työstä. Palattuani tunne oli vahvistunut ja olin saanut varmuutta, että pystyn haastavaankin monikulttuuriseen työhön. Koin paluusopeutumisen aikana jopa välttämättömäksi, että pääsen tekemään

työtä kansainväliseen työyhteisöön.

Samoihin aikoihin paluuni kanssa alkoi valtava määrä turvapaikanhakijoita saapua Eurooppaan ja Suomeen. Samalla uutisoitiin työntekijäpulasta vastaanottokeskuksissa. Päätin saada jalkani tämän oven väliin – pääsisin tekemään monikulttuurista, koulutustani vastaavaa työtä. Onnekseni hain ja pääsin pakolaistyöhön Espoon ryhmäkodeille.

Millaisia työpäiväsi ovat?

Ryhmäkodissa asuu alaikäisiä turvapaikanhakijoita, jotka ovat tulleet Suomeen ilman vanhempia tai huoltajia. Työskentelen vastikään Suomeen tulleiden lasten ja nuorten kanssa heidän arjessaan turvapaikanhakuprosessin ajan. Päivittäin vastaan tulee kulttuurisia eroavaisuuksia ja väärinkäsityksiä sekä kielellisiä haasteita, mutta myös mahtavia keskusteluja nuoren kanssa ja oppimista puolin ja toisin.

Koitko vapaaehtoistyön hyödylliseksi työnhaussa?

En tiedä olisiko mulla ilman Mosambikin kokemusta ollut rohkeutta hakea kyseiseen työhön. Toisaalta en tiedä, olisinko edes saanut kyseistä työtä ilman viime vuoden kokemustani.

Vapaaehtoistyövuosi CV:ssä edesauttoi varmasti töiden saantia. Työnhaussa

17 Teema: vapaaehtoistyön vaikuttavuus

toin ulkomaan kokemukseni aina ensimmäisenä esille ja työnantajat kuuntelivat aina haastatteluissa tarinaani mielenkiinnolla.

Millaisia taitoja opit vapaaehtoistöissä, joista on sinulle hyötyä nyt työelämässä?

Toki olen kehittynyt todella paljon ammatillisesti töissä myös kotimaassa, mutta ulkomaan kokemus kasvatti minua ihmisenä ja toi ainutlaatuista rohkeutta ja heittäytymiskykyä, jota käytän tällä hetkellä työssäni ja siviilissä. En häkelly yllättävistä tilanteista tai yllättäen muuttuvista olosuhteista, selviän tilanteissa, joissa keskustelijoilla ei ole

yhteistä kieltä. Osaan ottaa rennosti afrikkalaiseen tyyliin enkä pingota samalla tavalla kuin ennen reissua. Aikaisemmin olisin tuskastunut tilanteissa, joissa kaikki ei mene aikataulun tai suunnitelman mukaan. Nyt jollain tavalla osaan niistä nauttia.

Vapaaehtoisvuoden jälkeen haaveiden listalleni on noussut vielä tulevaisuudessa työskennellä ulkomailla.

Haluaisin päästä entistä enemmän käyttämään kartuttamaani kielitaitoa, saada kontakteja eri puolilta maailmaa ja päästä kulttuureihin sisälle juuri työ- ja arkielämän kautta. Olen kyllä onnekas, sillä sitähän teen päivittäin työssäni myös tällä hetkellä.

Ylhäällä: ”Tukiopetuksessa piirsimme esimerkiksi eri maiden lippuja ja opettelimme maanosien ja maiden nimiä”, kertoo Emmi.

Vas.: Tukiopetuksessa poikia opetettiin lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. Silti siellä myös pelattiin ja leikittiin paljon, Emmi sanoo.

teema: Vapaaehtoistyön vaikuttavuus

18

Mitä jäi käteen?

Vieraassa kulttuurissa uuden oppiminen on elinehto.

Mutta mitä taitoja palanneet vapaaehtoiset ovat päässeet hyödyntämään vapaaehtoisjakson jälkeen?

Lue alta alumnien vastaukset!

Teksti: Anna Lemström

ROHKEUS

Kohtasin vapaaehtoistyössä monia uusia asioita, eikä pelolle ollut aikaa. Nuoruuden ujostelu jäi taakse.

Arto Sivonen Koreassa kaudella 1990–91

ENNAKKOLUULOTTOMUUS Opin, ettei ikinä kannata olettaa omista lähtökohdistaan toisesta ihmisestä mitään. Mieli tulee pitää avoimena ja ihminen nähdä kokonaisena.

Anna Anttila Ukrainassa kaudella 2005–6

Oletko ollut Maailmanvaihdon kautta vapaaehtoistyössä tai vaihto-oppilaana ulkomailla? liity alumnien Facebook-ryhmään!

Löydät ryhmän nimellä Maailmanvaihdon alumnit.

KANSAINVÄLISYYS

Ulkomaanjaksoni ansiosta pääsin mukaan korkeakouluni kansainvälisyystoimintaan!

Kaisa Rahko Perussa kaudella 2014–15

TOIMINTAKYKY

Vapaaehtoisjaksoni opetti, ettei saa jäädä jumiin ongelmatilanteeseen, vaan uskaltaa hoitaa asia ja edetä ongelman yli.

Ulrika Walter Meksikossa kaudella 2014–15

KRIITTISYYS

Kun altistuu täysin uudelle, erilaiselle ja haastavalle ympäristölle, oppii ottamaan tarkkailevan roolin. Tämä taito on koitunut hyödylliseksi esimerkiksi opiskellessa.

Mia-Elina Aintila Kolumbiassa kaudella 2010–11

19

Maailmanvaihto järjesti koulutusviikonloppuna 31.10.–1.11. ensimmäistä kertaa tapaamisen vaihto-oppilas- ja vapaaehtoistyöohjelmiensa alumneille. Tapaamisen 13 osallistujaa tutustuivat toisiinsa, pohtivat kansainvälisen vapaaehtoistyön vaikutuksia niin omien kokemustensa kuin vaikuttavuustutkimuksen näkökulmasta sekä ideoivat alumniverkoston tulevaa toimintaa. Ohjelman ohjasivat Hanna Rajala ja Anni Koskela.

Lisäksi koulutusviikonloppuna järjestettiin koulutus Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöohjelmiin hakevien valintatyöstä kiinnostuneille. Koulutukseen osallistui 11 henkeä ja siinä käsiteltiin valintahaastattelutilannetta ja -tekniikoita, erilaisia haastateltavia, valintakriteerejä sekä oman persoonan ja kokemusten vaikutusta valintatilanteeseen. Koulutuksen vetivät Aino Itkonen ja Anni Koskela.

Koulutusviikonlopun yhteydessä järjestetty Día de Muertos -illanvietto veti Maailmanvaihdon toimiston täyteen järjestön toimintaan osallistuvia ja osallistumisesta kiinnostuneita. Maailmanvaihto kiittää lämpimimmin illanvieton järjestäjiä eli meksikolaista vapaaehtoista Andrea Cortés Sánchezia, tukihenkilö Suvi Niemelää ja valkovenäläistä vapaaehtoista Katya Viadziorchykia – kuten myös muita koulutusviikonlopun järjestäjiä sekä kaikkia osallistujia!

LASTENLAULUT

Vapaaehtoistöissäni opin laulattamaan lapsia kitarallani säestäen. Taito on nyt ollut minulla yksityiselämässäni käytössä!

Markus Savander Intiassa kaudella 2013–14

Olen päässyt hyödyntämään kielitaitoani esimerkiksi työpaikalla ja järjestömaailmassa.

Kaisu Kinnunen Meksikossa kaudella 2011–12

Kuva: Minna Räisänen

KIELITAITO

Teema: vapaaehtoistyön vaikuttavuus

Alumnit koulutusviikonlopussa

Kuvassa tukihenkilö Minna (vas.) Hollolasta kolmen lähiseutunsa ulkomaalaisen vapaaehtoistyöntekijän, Herminen, Tamaran ja Eszterin, kanssa.

THEMe: Impact of volunteering

20

o’s m r e l l i u G

Most Awesome Adventure

A volunteer can get to practise many different skills in Savonlinna Christian Institute, knows Guillermo Gutierrez.

Text: Guillermo Gutierrez, Photos: from the album of Savonlinna Christian College

“I have been doing my volunteer period in Savonlinnan Kristillinen Opisto (Savonlinna Christian Institute) for the past nine months. I already worked in many places here in the institute.

In the beginning, I helped in the Finnish classes for immigrants providing assistance for the teachers. I also helped Marcela to take photos for the institute’s Facebook page.

“I believe that I developed my creative side a lot during this period.”

After that, I started working in art classes, organizing and maintaining all kinds of materials and tools and also helped to allocate several new pieces of equipment that we received from the University of Applied Sciences of

Mikkeli. This job was, and it is, one of my best experiences so far because it helped me acquire so much knowledge about art history and art techniques including painting, drawing, ceramic and handcraft in general. I also believe that I developed my creative side a lot during this period, helping me to be much more imaginative and responsive when facing new challenges. Another thing is that I finally learned to be an organized person, having to know all the materials and tools places, and always keeping everything in order so the classes can continue in a good pace.

Creative challenges , kitchen work and working with the disabled

Florian (fellow volunteer from Germany) and I were also heavily involved in the school’s band, with which we gave some concerts for the students, for example on Valentine’s Day and at school’s closing ceremony. It

21 THEME: IMPACT OF VOLUNTEERING Guillermo (on the right) also took part in a skiing trip organised by Savonlinna Christian Institute.

was really cool and we even played in the Savonlinna market place during the summer, we didn’t made much money but it was amazing.

The art classes ended in the beginning of summer so I needed to change job within the institute and thus I started to work in the kitchen when the summer camps (Nordic School camp and Music camp) were being held here.

Even though it was a very boring work in general, I think this experience made me more flexible regarding work and also much more tolerant having to

work with different people every day of the week.

After that I worked with disabled people together with Florian for a couple of weeks. It was an amazing experience which made me enjoy things in a different perspective, since the disabled are not able to do many things. I learn to make the most of all the small gestures that these people make such as asking for attention, smiling when you give them a hug or help them in any way and even teaching them what they did was wrong. I think being more

THEMe: Impact of volunteering

22 tolerant helped a lot during this period and so on for the students and also helpof my exchange program and I don’t re- ing them to know each other because Finnish people are very shy which make gret any moment I spent there. these first meetings very difficult.

In the beginning of the Finnish Teaching Spanish and drum lessons school year I started to work once a During summer we had kesälukio week in the Kellarpello’s school by help(summer high school) in Savonlinnan ing the teachers. At first, I presented my Kristillinen opisto where I taught country to the students but on the secSpanish. I also assisted Florian in the ond week I had already developed my German classes and organized activities single activities inside the school. I befor the students in the afternoons and gan to teach the kids how to play drums, evenings. Those weeks were full of work which helps their motor skills, and but in the end we had a very cool experi- taught them several Brazilian songs and ence and met a lot of very nice people. different children’s plays. It has been a We were very creative trying to organize very good experience in general and I these activities, such as playing football, hope that they continue the school acteaching salsa, organizing a movie night tivities with some other volunteers in the future.“ German volunteer Flowrian and Guillermo perfoming on Valentine’s day.

Lyhty

as an EVS Volunteer

Volunteering in Finland offers for Austrian Samuel Schelling a possibility to get to know more about a field of work in which he might want to work in the future.

Text: Samuel Schelling, photos: Tsering Gurung and Samuel Schelling

”Giving people with disabilities the respect they deserve, broadening their mind and showing them other things than their daily life, treating them like “normal” people, like people: In my head I always had a certain picture of Scandinavia, or in particular Finland in their way to treat people with disabilities. And I wasn’t to be disappointed...

I’m from Austria, a country which has quite high standards in terms of the social system, but compared to Finland it seems that it’s still a completely new world. I can say this because I did my civil service in my home country in an organization, which is working with people with disabilities.

I really liked my work there and realized fast: Wouldn’t it be great to do work with people with disabilities in my later life as well? That’s why I thought of doing a social voluntary year to get a perspective and to make it clearer for me if I wanted to do something like that. But I did not want

to stay in Austria, but go abroad.

Friends of my family informed us about the European Voluntary Service (EVS), which turned me into excitement. This excitement wasshut down quite quickly after I wrote my first applications and got either no responses or negatives ones. My interest was not in Finland particularly, but in organizations that were working with people with disabilities because I thought that there I would have the best chances of being selected. But organizations from France, Spain, Portugal, Italy and Poland didn’t want me. I had already lost faith in being selected until on a rainy day in April an organization from Finland called “Lyhty” gave me the confirmation that I could stay for one year in their housing unit.

I was very happy and the time of my departure towards the north of Europe in August went really quick. I have now been two and a half months in Finland and really like my work. It

THEME: IMPACT OF VOLUNTEERING

Working in

23

THEMe: Impact of volunteering

24 varies from helping in the household like doing the washing up or cleaning clothes, assisting the people when help needed in their daily routines, hobbies and dreams. Concrete

”I thought of doing a social voluntary year to get a perspective and make it clearer for me if I wanted to work with people with disabilities also in the future.”

examples are showering/hygiene, eating, moving or hobbies as ice hockey and dance ability.

Lyhty is quite an amazing place: The house where I work looks really modern and is nothing compared to any housing for people with disabilities I have seen before. There are many possibilities for people with

disabilities like different work shops (RadioValo, Outdoor-workshop Lato, cultural workshop Valo, textile workshop Luovilla,...) and the people are really treatedvery differently than in Austria. They all have an assistant who makes inclusion more possible. Also they have their personal bathrooms, which is different from the place in Austria, where a shared bathroom caused many problems. They eat all on their own and after that it looks really messy, but still they ate on their own, which gives them the feeling of independance (hopefully not just a feeling ). In the beginning it was not so easy to adjust to the new system because obviously I had the comparison to my experience inAustria, but now it’s perfect and I really like my work.

When I’m not at work I live in a lovely host family, which is really nice to me, or do different actives with my girlfriend, who is also an EVS Volunteer from France.

Overall I can say that I am really happy in Finland and encourage everybody to do European Voluntary Service.”

25

Lyhty is a registered nonprofit association founded in 1993. The ethical objective of Lyhty is to improve the welfare of the intellectually disabled, their relatives and the greater surrounding community.

To achieve this objective Lyhty provides supported housing services, a learning unit for young adults, work activities (e.g. in textile, outdoor maintenance/gardening, culture, cafeterias, and media workshops), in addition to arranging various types of events, and cultural and leisure activities.

Source: www.lyhty.fi

�Overall I can say that I am really happy in Finland and encourage everybody to do European Voluntary Service�, says Austrian Samuel Schelling. In the photos there are samuel and people from his voluntary workplace, Lyhty.

THEME: IMPACT OF VOLUNTEERING

Get to know Lyhty

teema: Vapaaehtoistyön vaikuttavuus

26

Vapaaehtoistyöstä tukea kansainväliselle uralle Teksti: Mirjami Ylinen

Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n toiminnanjohtaja Laura Sankilammen urapolku olisi kovin erilainen ilman Puolassa ja Valko-Venäjällä vietettyjä vapaaehtoistyövuosia.

“Sain nykyisen työni vain ja ainoastaan siksi että olin ollut vapaaehtoistyössä ulkomailla ja että olin osallistunut Maailmanvaihdon toimintaan myös Suomessa. Silloin en osannut ajatella, että järjestötoiminta hyödyttäisi minua työelämään sijoittumisessa.

Nyt jälkeenpäin on helppo todeta sen

ampi

Laura Sankil

Kansainvälinen ry:n (KVT ry) vapaaehtoistyö ja toiminnanjohta t puolan kieltä • Opiskellu stossa Helsingin yliopi aaehtoisena • ICYE-vap –97 ja Puolassa 1996 toisena EVS-vapaaeh 2000–01 Valko-Venäjällä

•

•

Ollut mukana don Maailmanvaih ssä vapaaehtoistyö

ä m. leirinvetäjän Suomessa, m jäsenenä ja hallituksen

olleen ratkaiseva tekijä, etenkin kun olin valmistunut alalta jolta ei suoraan saa minkäänlaista ammattipätevyyttä”, Laura kertoo.

Aika Puolassa auttoi Lauraa itsenäistymään ja kasvatti uskoa omiin kykyihin pärjätä mitä erilaisimmissa tilanteissa. Valko-Venäjällä työ lastenkodissa ja lasten saattohoitokeskuksessa opetti paljon, ja maan erilaisuus Suomeen verrattuna avasi silmiä.

Ankarassa, Turkissa sijaitsevan Suomen suurlähetystön lähetystösihteeri Anna Huovila, maailmanvaihtolainen vuodesta 1999, vastaa Suomen ja Turkin välisistä kaupallis-taloudellisista suhteista ja toimii media- ja kulttuuritiimin vetäjänä.

Hän on yhteyshenkilönä Team Finland -verkostossa, jonka tavoitteena on vahvistaa kuvaa Suomesta teknologian edelläkävijänä sekä tasa-arvoon, koulutukseen ja ympäristöarvoihin sitoutuneena yhteiskuntana. ”Olen ulkoministeriön palveluksessa diplomaattina. Kokemus työskentelystä ja asumisesta ulkomailla on tärkeä osa työkokemustani ja -identiteettiäni”, Anna kertoo.

Kirjoitusten jälkeen ulkomaille

Anna vietti ylioppilaskirjoitusten jälkeen kahdeksan kuukautta

Anna Huovila Suomen suurlähety

stön

lähetystösihteeri An

•

•

Turkissa

karassa,

Käynyt Kavakun (U

lkoministeriön kansainvälisten asioi den valmennuskurssi) 20 11–2012 • Opiskellut usko ntotiedettä, Latinalaisen Amerika n tutkimusta ja kehitysmaatutkimu sta ja valmistunut kulttuuri envälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelmasta Helsingin yliopistosta ICYE-vapaaehtoise

na Costa Ricassa 1999–2000

vapaaehtoistyössä Costa Ricassa 2000-luvun taitteessa. Syyt lähteä ulkomaille eivät eroa monien muiden ICYE-vapaaehtoisten tarinoista. “Halu oppia espanjan kieli, into tutustua Latinalaiseen Amerikkaan ja sen kulttuuriin ja ennen kaikkea yläasteella tehty päätös asua ja työskennellä joskus ulkomailla”, hän luettelee.

Myös Laura lähti vapaaehtoistyöhön ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

Puolassa ICYE-vapaaehtoisena vietettyä vuotta seurasivat puolan kielen opinnot Helsingin yliopistossa. Parin vuoden opiskelun jälkeen Laura halusi kuitenkin pitää tauon ja hankkia lisää työkokemusta EVS-vapaaehtoisena. ”Olin ensin hakeutumassa Espanjaan, mutta silloinen Maailmanvaihdon järjestösihteeri ja hyvä ystäväni Sanna Rummakko sai minut taivuteltua hakemaan ValkoVenäjälle ja olen hänelle siitä tänä

27 päivänä hyvin kiitollinen!”

Anna kertoo kansainvälisten kokemusten opettaneen häntä ymmärtämään, miten tärkeää on onnistua viestimään niin, että vastapuoli ymmärtää viestin niin kuin se on tarkoitettu. Yhteinen kieli on tärkeä ainesosa, mutta myös ilmeiden, äänensävyn, ruumiin kielen ja painotusten merkitys on valtava. Lisäksi kuuntelulla on suuri merkitys.

“On kuunneltava, jotta voi arvioida, onko oma sanoma vastaanotettu, kuten itse tarkoitti. Ja on kuunneltava, jotta voi tietää mitä vastapuoli odottaa. Ja kun yhteinen kieli vielä puuttuu, tämä pitää yrittää lukea toisen ilmeistä”, Anna sanoo.

Hän sanoo myös saaneensa Costa Ricasta näkökulmaa erilaiseen työkulttuuriin. Kokemukset epämukavuusalueelta selviytymisestä, erilaisista kulttuureista, normeista, odotuksista ja niihin vastaamisesta vaikuttavat Annan työpäiviin edelleen.

“Olen työssäni toistuvasti tilanteissa, joissa eteenpäin ei päästä suomalaiseen työkulttuuriin nojautumalla.

Ulkomailla pystyi tutustumaan erilaisiin työkulttuureihin ilman valtavaa suorittamisen painetta – työtehtävät kun eivät aina olleet niin vakavia.”

Arvokasta kokemusta

Sekä Anna että Laura uskovat työnantajien arvostavan vapaaehtoistyöstä hankittua kokemusta.

“Itse rekrytoijana kiinnitän huomiota vapaaehtoistyöhön ja pidän sitä erittäin positiivisena asiana. Se kertoo myös jotain hakijan arvomaailmasta: hakijaa motivoi työn tulokset, muutos tai tavoite, ei taloudellinen hyöty

Teema: vapaaehtoistyön vaikuttavuus

•

MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU

28 itselle”, Anna sanoo. ”Vapaaehtoistyö on suorastaan edellytys sille, että järjestöalalle pääsee. Järjestöjen toimintaympäristö ja -tavat ovat oma maailmansa, jota oppii ymmärtämään vain siihen itse osallistumalla”, Laura pohtii. “Uskon, että työnantajat myös muualla kuin järjestöissä arvostavat vapaaehtoistyöstä saatua kokemusta, jos sen osaa itse tuoda esille.”

Laura ja Anna toteavat, että vapaaehtoistyöllä on kuitenkin myös itseisarvo.

“Vapaaehtoistyötä tarvitaan siksi, että sen valuutta on sydän eikä raha”, Laura kiteyttää. “Se antaa ihmisille mahdollisuuden luoda yhteyden toisiinsa ilman, että tarvitsee pohtia kustannuksia, kartoittaa osaamista tai laskea kulutettua aikaa”, hän sanoo. ”Vapaaehtoistyöllä voi saada paljon hyvää aikaan, ja se jos

mikä on palkitsevaa”, Anna toteaa.

Laura muistaa valkovenäläisen 14-vuotiaan Dashan, joka saapui hänen vapaaehtoistyöpaikkansa päiväkerhoon joka kerta aina yhtä haluttomana osallistumaan toimintaan. ”Koska olin itsekin ollut synkeä ja sulkeutunut 14-vuotias, löysimme nopeasti Dashan kanssa yhteisen sävelen.

Minulla oli hyvin vähän ammatillista osaamista, olin nuori ja kokematon, mutta se ei haitannut. Dashalle riitti että olen. On vaikea sanoa kummalle meistä ystävyytemme oli lopulta merkityksellisempi. Dashalle, joka sai kauttani näköalan nuoren opiskelijan elämään vaiko minulle, joka sain olla vain tässä ja nyt. Ilman vapaaehtoistyötä olisimme molemmat tätä tärkeää kokemusta köyhempiä.”

Näkökulma: Palkkatyössä vapaaehtoistyön parissa

Laura Sankilampi on itse ollut sekä ICYE- että EVS-vapaaehtoinen. Nyt hän toimii KVT ry:n toiminnanjohtajana.

että työskentelen paremman maailman puolesta.

Millaista on tehdä palkkatyötä vapaaehtoistyön parissa?

Millaisia rooleja vapaaehtoistyöllä on yhteiskunnassa? Mihin vapaaehtoistyötä tarvitaan?

Vapaaehtoistyö on valtava resurssi, mutta samalla haasteellinen kokonaisuus johdettavaksi. Vapaaehtoisten sitoutuminen pohjautuu henkilökohtaisille syille ja on siksi jokaisen kohdalla omanlaisensa. Tämä asettaa suuria vaatimuksia johtamiselle, koska kaikki vapaaehtoiset on pystyttävä kohtaamaan yksilöinä. Tässä tehtävässä saakin helposti olla lakimies, tilintarkastaja, diplomaatti ja psykologi yhtä aikaa.

Työ on kuitenkin sisällöllisesti joustavaa ja saan paljon motivaatiota pelkästään siitä,

Vapaaehtoistyöllä voi ja pitääkin olla monenlaisia rooleja yhteiskunnassa. Tällä hetkellä puhutaan työelämän murroksesta ja on kiinnostavaa nähdä, tuleeko sillä olemaan vaikutusta vapaaehtoistyön rooleihin tai arvostukseen. Kymmenen vuotta sitten minulta kysyttiin silloin tällöin, mitä järkeä on tehdä työtä ilmaiseksi. En muista kuulleeni tällaista enää viime vuosina, mikä kertonee siitä, että nykytilanteessa vaihtoehtoiset elämäntavat ja toimintamuodot ovat yhä hyväksytympiä.

29

suomalaisuuteni

Olen asunut elämäni ensimmäiset 14 vuotta Saksassa, jonka jälkeen muutimme perheeni kanssa Suomeen. Siitä hetkestä alkaen, kun astuin jalallani Suomen maalle, alkoi omassa itsessäni suuri muutos. Tunsin olevani koditon.

Minulla oli ollut pitkään toive, että pääsisin tekemään vapaaehtoistyötä ulkomaille. Lähdin Meksikoon sillä asenteella, että ”nyt mennään pelastamaan maailmaa”, mutta loppujen lopuksi luulen, että suurimman hyödyn tästä jaksosta sainkin minä itse.

Huomasin jo melko pian Meksikossa ollessani, etten ihan sopeutunut toivomallani tavalla maan kulttuuriin. Sen sijaan löysin aina enemmän ja enemmän puolia omasta suomalaisuudestani. Löysin itsestäni niin positiivisia kuin myös negatiivisia suomalaisuuden puolia, kuten esimerkiksi oman kuplan sisällä elämisen. Ennen tätä vapaaehtoisjaksoa olin ajatellut, että minähän en ollut niin kuin kaikki muut suomalaiset. En ollut kuin he, jotka eivät juttele tai tervehdi vastaantulevia. Mutta niinhän siinä kävi sitten minunkin kohdallani ja tajusin olevanikin juuri sellainen – suomalainen.

Tämän kaltaiset suomalaisuudenpiirteet eivät ole minusta välttämättä häpeä, vaan myös osa kulttuuriamme.

Suomeen palattuani aloin nauttia siitä, että saan päivässä tunnin verran istua bussissa, ihan omassa rauhassa. Aloin nautti hetkistä, jolloin voin hengittää sateen jälkeen syvään, jolloin ilma ei voisi olla sen raikkaampaa.

Oman suomalaisuuteni löytäminen oli minulle lottovoitto. Toisaalta voin samalla myös ylpeänä sanoa, että elämäni ensimmäiset 14 vuotta, jotka asuin Saksassa, eivät ole kadonneet mihinkään. Sen sijaan koen, että molemmat kansalaisuudet ovat nyt osana omaa identiteettiäni. Ja tietysti tämä puoli vuosi Meksikossa toi siihen vielä hieman lisämaustetta.

Ulrika Walter

Kirjoittaja työskenteli vapaaehtoisena päiväkodissa Meksikossa kaudella 2014–15.

NÄKÖKULMA

Löysin Meksikosta

ICYE around the world

30

Evaluating in

Denmark In this series we catch up with members of the International Cultural Youth Exchange offices around the world.

This time we chat with Uffe Engsig from ICYE Denmark.

Photo: Yasmin Kishik Text: Minna Räisänen

Hi Uffe! Could you introduce yourself?

I am Uffe Engsig, the national Director of ICYE Denmark. I have worked with ICYE since 2009. Before that I was a teacher at a folk high school. Our office is situated in Aarhus where I and five staff members daily work. As a director I manage the office and coordinate the work of our more than 100 co-workers, such as camp organizers, contact persons and host families, which is an important part of the organisation’s DNA. I am also the coordinator of the long-term ICYE program – both sending and receiving.

Besides of being an exchange organisation we are also a youth organisation under the Danish Youth Council and get

funded for the important work the coworkers perform in Denmark Which have been your most exciting tasks this autumn?

I actually enjoy the daily routine work with the great co-workers in coordinating the program. We also just had an amazing Autumn Camp for more than 100 co-workers and volunteers, which I was a part of. It was very rewarding to see so many dedicated volunteers working together during a weekend!

In 2013 you took part in developing tools for evaluating the impact of international volunteering in the ICYE network. What motivated you to do this?

31

Which were the most challenging and rewarding parts of the project?

It is always a rewarding process to meet and brainstorm with so many dedicated people from the ICYE organization. The challenging part must be to find a common approach to the tasks, because what might work in one place, might not work in another.

As a part of the project ICYE Denmark investigated a bit the cultural impact of volunteering in seven Danish efterskole.

What is efterskole and the role of volunteers there?

An efterskole is a unique Danish residential school, where students from the age of 14 to 18 can choose to spend one, two or three years to finish their primary education.

Each efterskole is a self-governing independent institution and deals with both the educational and personal development of the students. The efterskole embraces a common educational focus on enlightenment for life, general education and democratic citizenship.

Compared to public schools, the efterskole has substantial freedom in terms of choice of subjects, teaching methods and

educational approach. These vary in accordance with the school’s political, religious or pedagogical orientation.

The volunteers mainly assist the teachers in different activities, such as teaching various subjects, and participate in sports activities or activities based on the volunteers’ interests and skills. The activities can take place in the morning, afternoon or evening, since the students at an efterskole live at the school from Monday to Friday during the school year.

Which were your main findings?

Volunteering in an efterskole in Denmark tends to benefit both the volunteer in his/ her development and the efterskole in their work and teaching of the students.

How have you explored the impact of international volunteering since?

We have an ongoing dialogue with the volunteers and the staff of each efterskole to ensure as good a process as possible and we are continuously in contact with our other volunteers and their projects, too.

This helps us ensure that the volunteering work is beneficial for both parties, and this way we continuously explore the impact of international volunteering.

Young adults from Finland can join European Voluntary Service periods in Denmark. How would you welcome EVS volunteers with just one sentence?

As a volunteer in Denmark you will have the unique opportunity to experience the Danish culture of volunteerism and how this can affect your own life in a positive way.

In 2013 the ICYE International Office published ”Impact-ICYE”, a practical guide for

assessing the impact of long-term international volunteering. The guide can be read at www.icye.org/images/stories/PDFCurrentAndPastA/impact-icye_practicalguide.pdf

ICYE around the world

In Dansk ICYE we always want to get better at what we are doing. This also means that we have to measure the impact of international volunteering in the ICYE network, and therefore developing tools for this is essential for our organisational development. By getting better at measuring this, we will be able to do a better and more effecient job, which will benefit more people.

This motivated me particularly.

MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU

32

Kuva: Anna Lemström

ä i s i e Ter v lta

a m l i a ma alanneilta! p

Kaisa Rahko työskenteli vapaaehtoisena Perussa kaudella 2014-2015.

Lokakuussa Kaisa ja muut saman kauden maailmalta palanneet vapaaehtoiset kokoontuivat käsittelemään yhdessä ulkomailla vietettyä aikaa. ”Kun sain lokakuussa kutsun Maailmanvaihdon palanneiden leirille, oli omasta paluustani kotimaahan kulunut jo kahdeksan kuukautta.

Puolivuotinen eloni Perussa alkoi olla jo käsitelty asia monellakin tapaa, mutta lähdin siitä huolimatta mielenkiinnolla mukaan tapaamiseen. Syksyllä 2014 ICYE- ja EVS-ohjelmien kautta maailmoja vaihtamaan lähti ennätysmäärä vapaaehtoisia, yli neljäkymmentä, mutta harmillisesti osa oli estynyt tulemaan paikalle leirille. Nurmijärvellä pidettävällä leirillä meitä oli silti mukana parikymmentä maailmanvaihtaria, Maailmanvaihdon ohjaajia ja keittiötiimiläisiä.

Viikonlopun aikana kävimme läpi

kuulumisiamme ja pohdimme matkan varrella sattuneita hyviä ja huonoja asioita. Oli hyvä huomata, että vaikka elimme kaikki varsin erilaisissa maissa ja olosuhteissa, olivat vapaaehtoistyöjakson ilot ja surut aikalailla yhteneväiset.

Iloa olivat tuottaneet muun muassa uudet ystävät ja työpaikan lasten innokkuus, kohdemaan luonto ja uuden kielen oppiminen. Ikäviksi asioiksi oli puolestaan koettu muun muassa kommunikaatio-ongelmat paikallisten ihmisten kanssa, koti-ikävä ja se, että omat tavat toimia ja kohdata asiat seuraavat mukana ulkomaille asti. Vieraassa ympäristössä negatiiviset asiat olivat tuntuneet ihan eri mittakaavassa, mutta kun vaikeat hetket

33 identiteetin vahvistuneen matkan aikana, mutta myös yhteiskuntamme heikkouksia oli maailmalla pystynyt tarkastelemaan eri kontekstista käsin.

Koen, että muiden samassa tilanteissa olleiden kanssa ajatusten vaihtaminen toi uutta intoa kokemusten hyödyntämiseen, vaikka olinkin kerennyt sulatella kokemuksiani jo hyvän ajan.

Erästä meistä lainaten, leirin jälkeen vapaaehtoistyöjakso ei ole enää kasa taakse jätettyjä muistoja, joissa roikutaan, vaan joiden kanssa kuljetaan käsi kädessä eteenpäin kohti uusia haasteita.

Kaipuu ulkomaille kulkee jatkossakin mukana, mutta matkustelu kaukomailla herätti kiinnostuksen myös kotimaanmatkailua kohtaan. Monella ulkomaankokemus on toiminut innoittajana uusiin harrastuksiin ja järjestötoimintaan, arvomaailman tarkasteluun tai helposti jopa tulevaisuudensuunnitelmiin.

Joskus vaihtamalla todellakin paranee, vaikka tuo vaihto olisikin vain yksi vuosi elämästä.”

Kuva: Anna Lemtsröm

Hyvässä leiriporukassa jopa loppusiivous sujui hymyssä suin.

Kuvassa Kaisa siivouspuuhissa.

''Puolivuotinen eloni Perussa alkoi olla jo käsitelty asia monellakin tapaa, mutta lähdin siitä huolimatta mielenkiinnolla mukaan tapaamiseen.''

MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU

sai voitettua, tuntui kykenevänsä selviämään mistä vain. Vaikka jokin kommellus vaikutti tapahtumahetkellä kauhealta, pystyi suurimmalle osalle niistä leirin tullen jo nauramaan.

Keskustelimme vapaaehtoistyön vaikutuksista niin vapaaehtoistyöpaikkaan kuin kohdemaahamme ja Suomeen, mutta myös lähipiirimme näkökulmasta. Vaikka koimme olleemme hyödyksi laajemmallakin mittakaavalla – osa projekteista ei esimerkiksi toimisi ilman vapaaehtoistyövoimaa – oli päällimmäisenä keskustelun aiheena omana itsenä kasvaminen ulkomaanjakson aikana. Eläminen vieraassa kulttuurissa tuntui antaneen monelle muun muassa pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta sekä kypsyyttä asioiden pohtimiseen useasta näkökulmasta, mutta myös konkreettisia taitoja vaipanvaihdosta erilaiseen ammatilliseen osaamiseen. Lisäksi pohdimme palaamisen jälkeistä suhdettamme Suomeen ja suomalaisuuteen. Toisaalta moni koki suomalaisen

MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU

34

Mitä sitten?

Kuulumisia elamasta Maailmanvaihto-vuosien jalkeen

Aika vaihtareiden parissa vuosikymmeniä sitten kasvatti Timo Knuuttilan kiinnostusta kansainvälistä toimintaa kohtaan.

Teksti: Minna Räisänen, Kuvat: Timo Knuuttilan albumista

Kevät 1979. Timo Knuuttila on 22-vuotias ja aktiivisesti mukana Maailmanvaihdon vapaaehtoistoiminnassa Suomessa.

Maailmanvaihtoon Timo on tutustunut vaimonsa Annukan kautta: Annukka on ollut muutamaa vuotta aiemmin Maailmanvaihdon kautta vaihto-oppilaana Saksassa. Myös Annukka osallistuu aktiivisesti järjestön vapaaehtoistoimintaan, etenkin opettamalla valmennusleireillä ulkomaalaisille suomea.

Keväällä Timo lähtee mukaan Maailmanvaihdon hallitukseen, ja vain hieman myöhemmin hallituspesti vaihtuu

yllättäen työhön Maailmanvaihdon pääsihteerinä. Tehtävään tarvitaan henkilöstövaihdosten pyörteissä kesän ajaksi joku, ja nuori mies on valmis tarttumaan toimeen.

Pääsihteerinä Timo pyörittää yksin järjestön toimistoa, muun muassa järjestelee matkoja ulkomaille lähtijöille. Lisäksi hän mm. osallistuu ulkomaalaisten vaihto-oppilaiden loppuarviointileirille, jolla pyöräillään viikko Ahvenanmaalla. ”Sinittelin kesän läpi. Tuntui, että jos tästä selviää, selviää mistä vain.”

Kansainvälisyyttä muuallakin

1980-luvulla Timo ja Annukka saavat lapsia, minkä myötä he jäävät vähitellen taka-alalle Maailmanvaihdon toiminnasta. Kuitenkin vielä vuosikymmenen alkupuolella he ovat menossa mukana.

Esimerkiksi vuosina 1982 ja -83 he osallistuvat ensimmäisen lapsensa kanssa vapaaehtoisena järjestön valmennusleirille.

Maailmanvaihto-vuosien jälkeen kansainvälisyys ei katoa Timon polulta.

Päinvastoin. Maailmanvaihdon toimintaan osallistumisen myötä Timo on nyt aiempaa kiinnostuneempi aihepiiristä, eikä kynnystä lähteä mukaan kansainvälisiin kuvioihin ole.

Esimerkiksi vuonna 2004-5 Timo

35

viettää lähes kaksi vuotta työtehtävissä Kiinassa. ”Tuskin olisi tullut lähdettyä, jos en olisi ollut mukana ICYEn toiminnassa.”

Maailmanvaihdon merkkipäivillä Timon ja Annukan tulee tavattua toisia maailmanvaihtolaisia ja vaihdettua yhteystietoja heidän kanssaan. Muutaman Maailmanvaihdon kautta tutun perheen kanssa he pitävät yhteyttä tiiviisti muutenkin.

Yhdessä taas

Syksyllä 2015 ryhmä kauden 1982–83 vaihto-oppilaita päättää tavata toisensa Suomessa, ja myös Timo kutsutaan mukaan.

Osallistujien joukossa on kaksi saksalaista, italialainen, kaksi belgialaista, sveitsiläinen, yhdysvaltalainen ja viisi suomalaista. ”Jatkettiin siitä, mihin oli jääty. Tuntui kuin pöydän ääressä olisi sama nuori porukka kuin 1980-luvun alussa. Käytiin läpi, mitä itse kullekin oli tapahtunut, mutta nopeasti keskustelu siirtyi yhteiskunnallisiin aiheisiin.

Tiedostava asenne oli säilynyt.”

Samana syksynä Timo ottaa yhteyttä Maailmanvaihdon toimistoon ja kyselee 1970-luvun lopun ja 1980-luvun

alkupuolen järjestölehtien perään, sillä niissä julkaistiin silloisten vapaaehtoisten yhteystietoja. Tuntuisi mukavalta ottaa yhteyttä myös muihin oman ajan vapaaehtoisiin, ja lehtien avulla voisi päästä vapaaehtoisten jäljille, vaikka monen osoitteet lienevät sittemmin muuttuneet.

Kansainväliset ympyrät kiehtovat myös Timon ja Annukan lapsia. Parasta aikaa tytär on vaihdossa Berliinissä ja poika työssä Itävallassa.

Vaikuttaa siltä, että vaikka vuodet vierivät, maailmanvaihtolaisuus säilyy osana Timon elämää.

Viereisellä sivulla: Eri vuosikymmen, sama mies – Timo nyt ja 1970-luvulla.

Tiesitkö?

Ennen vapaaehtoistyöntekijävaihtoa Maailmanvaihto lähetti ja vastaanotti vaihto-oppilaita.

Lisää järjestön menneisyydestä: www.maailmanvaihto.fi maailmanvaihto/historia

MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU

1980-luvun vaihta reita yhdessä ta as. Edesssä (vas Lotta, Ingrid ja .) Sonja, Paul. takana Rose lla, Rika ja Elke .

tule mukaan toimintaan

36

Tule mukaan toimintaan!

Kiinnostuitko Maailmanvaihdon toiminnasta? Alta löydät tietoa osallistumismahdollisuuksista. Lisää vaihtoehdoista voit lukea osoitteesta www.maailmanvaihto.fi. Seuraavalla sivulla Essi Laine kertoo kokemuksistaan Maailmanvaihdon leirikeittiössä.

Vapaaehtoistyöntekijäksi maailmalle

Aasiaan, Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Oseaniaan voi lähteä vapaaehtoiseksi ICYE-ohjelman kautta.

EVSvapaaehtoispalvelun kautta Maailmanvaihto lähettää vapaaehtoisia lähinnä Eurooppaan.

Jaksot kestävät 6–12 kuukautta ja ne ovat 18–30-vuotiaille suunnattuja.

Hakijoita haastattelemaan

Tule mukaan haastattelemaan vapaaehtoistyöhön ulkomaille hakevia nuoria!

Haastattelijat ovat tärkeässä roolissa, sillä Maailmanvaihdolle on keskeistä löytää vapaaehtoistyöntekijöiksi motivoituneita henkilöitä, jotka pystyvät sitoutumaan tehtäviinsä.

Ryhdy kouluvierailijaksi

Maailmanvaihdon kouluvierailutoiminta tarjoaa vierailijoita eri luokka-asteille alakoulusta lukioon. Kouluvierailuja tekevät vapaaehtoistyössä ulkomailla olleet nuoret sekä Suomessa vapaaehtoisena työskentelevät ulkomaalaiset. Ota yhteyttä, jos haluaisit ryhtyä kouluvierailijaks!

Isäntäperheeksi vapaaehtoiselle

Isäntäperheeksi voi alkaa kuka tahansa – tärkeintä on halu rikastuttaa arkeaan toisesta kulttuurista tulevan henkilön kanssa. Suurin osa vapaaehtoisista saapuu Suomeen elo– syyskuussa, mutta isäntäperheitä etsitään ympäri vuoden.

Vapaaehtoisen tukihenkilöksi

Kansainvälisty omalla maaperälläsi ja solmi uusia ystävyyssuhteita! Tukihenkilö on ihminen, joka auttaa ulkomaalaista vapaaehtoista verkostoitumaan ja tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Vapaaehtoisen tueksi voivat ryhtyä myös perheet.

Leiriohjaajaksi tai -keittiötiimiin

Tule ohjaamaan toimintaa tai auttamaan ruoanlaitossa vapaaehtoisten valmennusleireille!

Maailmanvaihto järjestää leirejä niin Suomesta vapaaehtoistyöhön ulkomaille lähteville kuin vapaaehtoiseksi Suomeen saapuville nuorillle.

Maailmanvaihdon hallitukseen

Maailmanvaihdolla on puheenjohtajan luotsaama hallitus, joka koostuu vapaaehtoisista aktiiveista. Hallituksen jäsenet toimivat työryhmien vetäjinä tai heillä on jokin muu vastuualue.

Mukaan tiedotustyöhön

Maailmanvaihdon tiedotustyöryhmä tiedottaa ajankohtaisista tapahtumista sekä esittelee järjestöä yleisemmin. Tule mukaan harjaannuttamaan viestintätaitojasi sekä tutustumaan kansalaisjärjestön toimintaan ja uusiin ihmisiin!

Kirjoittajaksi MaailmanVaihtoa -lehteen

Lukijoiden kirjoitukset Maailmanvaih-don toiminnasta ovat lämpimästi tervetulleita lehteen.

Halutessasi voit sitoutua kirjoittamaan useampaankin lehden numeroon tai osallistua lehden tekoon valokuvaamalla tai taittamalla juttuja.

Aitiopaikalla

leirikeittiössä Hei Essi! Mikä motivoi sinut mukaan vapaaehtoiseksi leirikeittiöön?

Ruoka kulttuurisena ja sosiaalisena ihmisten yhdistäjänä ja jakajana on kiehtonut minua jo pitkään. Lisäksi rakastan valmistaa ruokaa. Mikä olisikaan parempi paikka työskennellä itseä valtavasti kiinnostavan ja innostavan asian parissa kuin kansainvälisen leirin keittiötiimi!

Sain tietää mahdollisuudesta ulkomaalaisten vapaaehtoistyöntekijöiden tulovalmennusleirillä, jolle osallistuin tukihenkilön roolissa. Halusin osallistua Maailmanvaihdon toimintaan muullakin tavoin ja keittiötiimiläisyys oli täydellinen mahdollisuus tähän!

Mitä kuuluu tyypilliseen päivään leirikeittiössä?

Päivä etenee tasaisesti ja rennosti. Kun tiimin yhteistyö ja keskinäinen kommunikointi sujuu saumattomasti, pysyy tunnelma rentona ja myönteisenä ja ruoka valmistuu kuin huomaamatta!

Mikä työskentelyssä on antoisinta?

Entä haasteellisinta?

Antoisinta minulle on ollut päästä aitiopaikalle keskustelemaan ruokakulttuurien yhtäläisyyksistä ja eroista ympäri maailmaa tulleiden ihmisten kanssa.

Aiemmin olen tarkastellut aihepiiriä mm. gradussani, joka käsitteli maahanmuuttajien ruoan kuluttamista.

On ollut myös mahtavaa oppia uusia reseptejä, ruoan valmistustekniikoita sekä luovia tapoja soveltaa ruokaohjeita, kun kaikkia tarvittavia aineita ei löydy. Vaikka näen soveltamisen ensisijaisesti antoisana

kokemuksena, on se ollut myös keittiötyöskentelyssä haasteellisinta.

Terveisesi leirikeittiötiimiin tulemista harkitseville?

Luottamus itseen on avaintekijä. Kun on valmis oppimaan uutta ja rohkea heittäytymään muuttuviin tilanteisiin, selviää keittiössä erinomaisesti.

Keittiötiimiläisyys on valtavan mukavaa!

Sen lisäksi, että on mahdollisuus oppia uusia tapoja valmistaa ruokaa, saa uusia kavereita.

37 tule mukaan toimintaan

Teksti ja kuva: Minna Räisänen

TULE MUKAAN TOIMINTAAN

38

Maailmanvaihdon toiminnan lähtökohtia Vastavuoroista vaihtoa

Maailmanvaihto ry lähettää nuoria vapaaehtoistyöhön ulkomaille ja vastaanottaa ulkomaalaisia vapaaehtoistyöntekijöitä Suomeen. Maailmanvaihto siis järjestää kulttuurien välisiä kohtaamisia niin ulkomailla kuin Suomen maaperällä. Järjestö lähettää ja vastaanottaa 30–40 nuorta vuosittain. Joka vuosi suomalaiset isäntäperheet ja työyhteisöt vastaanottavat järjestön ulkomaalaisia vapaaehtoisia. Isäntäperheiksi ovat tervetulleita kaikki uuteen ihmiseen ja kulttuuriin tutustumisesta kiinnostuneet.

Vapaaehtoistyöpaikoiksi puolestaan sopivat yleishyödylliset yhteisöt.

Osa kansainvälistä ICYE-järjestöä

Maailmanvaihto kuuluu jäsenenä kansainväliseen International Cultural Youth Exchange -järjestöön. ICYE on voittoa tavoittelematon, nuorten itsensä rakentama kansalaisjärjestö, joka tarjoaa monipuolisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia paikallisissa yhteisöissä ja kansalaisjärjestöissä yhteensä yli 40 maassa viidessä maanosassa.

The Mission Statement of ICYE

ICYE’s mission is: - to provide challenging intercultural learning experiences for young people.

- to promote their social and personal development through international volunteer programmes.

- to promote intercultural understanding, equality of opportunity, tolerance and peace among people in the world.

Toimituskunta lehdessä 4/2015: Mia-Elina Aintila Guillermo Gutierrez Emmi Hynninen Roosa Kontiokari Anna Lemström Eeva Lemström Kaisa Rahko Hanna Rajala Minna Räisänen Samuel Schelling Mirjami Ylinen Ulrika Walter

Julkaisija: Maailmanvaihto ry Vastaava toimittaja: Anna Lemström

Taitto: Minna Räisänen

Painopaikka: Tim1Digipaja Oy

ISSN 2342-2629 (Painettu) ISSN 2342-2637 (Verkkojulkaisu)

Maailmanvaihtoa – Volunteers’ Voices on Maailmanvaihto ry:n jäsenlehti, jonka tarkoituksena on toimia kanavana kulttuuristen kokemusten jakamisessa ja niistä oppimisessa. Lehdessä julkaistaan järjestön toimintaan osallistuvien kirjoituksia. Artikkelit edustavat kirjoittajiensa kantaa. Lehti julkaistaan Maailmanvaihdon verkkosivuilla ja se lähetetään sähköisesti yhdistyksen jäsenille.

Lisäksi lehteä jaetaan tapahtumissa.

Ensi vuodesta alkaen MaailmanVaihtoa-lehti ilmestyy kahdesti vuodessa.

Kiinnostaisiko sinua kirjoittaa juttu kevään numeroon? Otathan yhteyttä päätoimittajaan: anna.lemstrom@ maailmanvaihto.fi! Tietoa tulevan lehden teemasta ja aikatauluista löydät pian nettisivuiltamme: www.maailmanvaihto.fi.

39

2015 1.–2.12.

Maailmanvaihto Studia-messuilla.

Helsingin messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki.

3.12.

Maailmanvaihto Volunteer-messuilla.

Klo 14–18, Vanha ylioppilastalo, Helsinki.

2016 21.–24.1.

Maailmanvaihdon ulkomaalaisten vapaaehtoisten väliarviointileiri, Antaverkka, Ylöjärvi

29.–30.1.

Maailmanvaihto Edcua-messuilla.

Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki.

1.2.

Toinen hakuaika ICYE-vapaaehtoisohjelman syksyn 2016 lähtöihin päättyy.

13.2.

Valintapäivä ICYE-ohjelmaan hakeneille. Helsinki.

19.–22.5.

Ulkomaalaisten vapaaehtoisten loppuarviointitapaaminen ja ulkomaille lähtevien vapaaehtoisten valmennuskoulutus, Antaverkka, Ylöjärvi.

16.–25.8.

Ulkomaalaisten vapaaehtoisten tulovalmennuskoulutus, Antaverkka, Ylöjärvi.

tulevat tapahtumat

Tulevat tapahtumat

Kutsu maailma kotiisi!

Ensi vuoden alussa isäntäperheeksi pääkaupunkiseudulla

Haluaisitko tutustua Maailmanvaihdon ulkomaalaiseen vapaaehtoistyöntekijään? Ryhdy isäntäperheeksi!

Maailmanvaihto hakee isäntäperhettä kahdelle Suomen luonnonsuojeluliiton nuorelle vapaaehtoiselle: valkovenäläiselle Katyalle sekä saksalaiselle vapaaehtoistyöntekijälle, joka valitaan myöhemmin. Katya tarvitsisi isäntäperheen tammi–elokuuksi ja saksalainen vapaaehtoinen vuodeksi helmikuun alusta alkaen.

Kuva kauden vapaaehtoisten tulovalmennusleiriltä.

Isäntäperheenä kansainvälistyt kotosalla!

Perhe tarjoaa nuorelle majoituksen ja ruoan. Katya osaa englantia sujuvasti ja puhuu äidinkielinään valkovenäjää ja venäjää.

Kiinnostuitko? Lue lisää kotisivuiltamme ja ota yhteyttä! www.maailmanvaihto.fi/ ajankohtaista/isantaperheeksi

Etsimme myös tukihenkilöitä ja -perheitä muutamille kuluvan kauden ulkomaalaisista vapaaehtoisista: www.maaailmanvaihto.fi/ ajankohtaista/tukihenkilo

Maailmanvaihto ry – ICYE Finland Oikokatu 3, 00170 Helsinki, Finland, +358 (0)9 774 1101 maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi, www.maailmanvaihto.fi, www.icye.org

Maailmanvaihto ry – ICYE Finland

@maailmanvaihto

@maailmavaihto