Työnohjaus psykologien ammattitaidon ylläpitäjänä ja vahvistajana

Tulokset havainnollistavat kehittämistarpeita

”Osaamiskartoituksen suunnittelu alkaa selvittämällä asiakkaat tarpeet. Suunnittelemme kartoitettavat osaamisen osa-alueet keskustellen organisaation johdon kanssa ja avaamme heille prosessin kulun. Osaamiskartoituksesta saadaan paras mahdollinen hyöty sitouttamalla henkilöstö prosessiin. OAJ sitoutti henkilöstönsä prosessiin todella hyvin”, kertoo Luotaimen valmentaja Pauliina Vallin.

Osaamiskartoitusta valmisteltaessa luodaan oma kysely jokaiselle kartoitettavalle työroolille. C&Q:n tietokannasta voidaan tarpeen mukaan tarjota pohjat työroolien osaamisprofiileihin. Työntekijöiden täytettyä kartoituksen Luotaimen asiantuntijat analysoivat tulokset ja raportoivat ne asiakkaalle. ”Raportointi tehdään asiakasta parhaiten palvelevalla tavalla. OAJ:lle tuotimme vastausten pohjalta jokaisen työntekijän henkilökohtaiset osaamiskortit sekä raportoimme osaamisesta tiimeittäin, palvelualueittain ja organisaatiotasolla”, Vallin sanoo. ”Osaamiskartoituksen työkalu oli hyvin käyttäjäystävällinen. Tulosten merkitysten arviointi on ollut esihenkilöille ja johdolle motivoivaa ja kiinnostavaa. Olemme tunnistaneet keskeisimmät lyhyen tähtäimen osaamisvajeet, joiden ratkaisemiseksi käynnistämme täydennyskoulutusohjelman ensi syksynä”, Cavernelis kertoo.

Lisäksi OAJ hyödyntää tuloksia pidemmällä tähtäimellä henkilöstön osaamis- ja kehittämissuunnitelman laatimisessa. Suunnitelmaan sisällytetään eläköitymisten vaikutukset osaamistarpeisiin ja osaamisvajeiden mukaisesti kohdennetut rekrytoinnit. ”Luotain ja C&Q toimittivat tulosraportit ja työntekijöiden henkilökohtaiset osaamiskortit helposti tulkittavassa muodossa. Esihenkilöt voivat hyödyntää osaamiskortteja apuvälineinä henkilökohtaisissa keskusteluissa tiimin jäsenten kanssa”, Cavernelis sanoo.

Keskusteluissa esihenkilö ja työntekijä tunnistavat yhdessä työntekijän vahvuudet ja kehittämiskohteet. Tiimeittäin muodostetut osaamismatriisit helpottavat mm. piilo-osaamisen näkyväksi tekemistä ja hyödyntämistä, osaamisen kehittämistä ja koulutusmahdollisuuksien kohdentamista oikein.

Lisätietoa: www.cqsystems.fi/palvelut/osaamiskartoitus/ www.luotain.net

Työnohjaus on tärkeä ammatillisen kehittymisen ja kasvun väline psykologin työssä.

TEKSTI Markku Laine

Psykologin ammattiosaaminen pitää sisällään vahvasti ajatuksen sen kartuttamisesta työnohjauksen kautta. Se ajatus iskostetaan psykologian opiskelijoihin jo aikaisessa vaiheessa. Usein aloittelevat tai vähän kyseisellä sovellusalalla toimineet psykologit lisäävät osaamistaan työnohjauksen kautta. Työnohjauksessa pääsee osaavan kollegan kanssa pohtimaan asiakastapauksia tai työhön liittyviä haastavia kohtia. Psykologi on myös lain suojaama ammattinimike. Tähän vaatimuksena myös liittyy, että psykologi saa jatkuvasti työnohjausta häntä kokeneemmalta psykologilta. Usein ajatellaan, että työnohjausta olisi hyvä saada noin kerran kuussa tai puolessatoista. Työnohjausta voi psykologille tietyissä tapauksissa antaa muunkin ammattikunnan edustaja, jos asia johon työnohjausta kaivataan on paremmin muun ammattikunnan hyppysissä. Esimerkkinä voisi olla vaikka lakiasiat. Parhaassa tapauksessa työnohjauksesta hyötyy niin mestari kuin oppipoikakin. Usein keskustelut työnohjauksessa aktivoivat molempia miettimään tuttujakin asioita uudesta näkökulmasta.

Työnohjaus tukee ammattitaitoa monin tavoin

Psykologin ammattiin sisältyy hyvin olennaisena osana jatkokouluttautuminen. Usein psykologi lisää ammattitaitoaan sovellusalastaan riippuen jatkokoulutuksilla, jotka sopivat tähän alaan. Tästäkin syystä työnohjaus on usein hyvin hyödyllistä psykologin työssä. Tietyltä sovellusalalta jatkokoulutuksien ja kokemuksen myötä lisää ammattitaitoa kartuttaneen ihmisen opissa on hyvä pohtia omassa työssä vastaan tulevia tilanteita. Tällöin psykologian ammattilainen usein kohdistaa osaamistaan tiettyyn psykologian osa-alueeseen tai psykologisen ajattelun viitekehykseen.

Psykologin työnohjaus keskittyy usein hankalien asiakastilanteiden, psykologisten tutkimusten tai terapeuttisen työskentelyn käsittelyyn. Monesti asioita lähestytään asiakastapausten pohjalta. Näiden tapausten kautta avataan psykologin työskentelyä ja mietitään yhdessä ratkaisuja tai haetaan uusia näkökulmia. Psykologien kohdalla, kuten kenen tahansa muunkin, työnohjaus saattaa toki keskittyä myös psykologin työoloihin ja niiden parantamiseen tai työyhteisön ongelmiin.

Työnohjaus usein on kuitenkin loppujen lopuksi kahden ihmisen tai pienen ryhmän vuorovaikutusta, jossa syntyy toivottavasti uusia ideoita käsillä oleviin tilanteisiin.

Artikkelin kirjoittaja: Markku Laine, on psykologi, työnohjaaja, kognitiivinen psykoterapeutti YET, kouluttajapsykoterapeutti (koulutuksessa), työyhteisövalmentaja. Luotain Consulting Oy