Palautuminen työelämässä: pidä huolta itsestäsi ja hyvinvoinnistasi!

Moni meistä elää tehdäkseen työtä, eikä tee työtä elääkseen. Työ on jatkuvasti läsnä, myös vapaa-ajalla sähköpostien, viestien ja sosiaalisen median kautta. Tämä saattaa näkyä muun muassa tunnesäätelyn vaikeuksina, keskittymiskyvyn ja unen häiriöinä ja jatkuvana väsymyksenä.

Artikkelin kirjoittaja: Jaana Sarso, ratkaisukeskeinen valmentaja, Terveystieteiden maisteri, psykiatrinen sairaanhoitaja työhyvinvointivalmentaja, Luotain Consulting Oy. TEKSTI Jaana Sarso

Työ vie enemmän aikaamme kuin olisi omalle hyvinvoinnille hyväksi. Opettelemalla rajaamaan työtä ja palautumaan myös työn ohessa, voimme parantaa työkykyämme ja tehokasta ajankäyttöä. Vapaa-aikaan ja erityisesti hyvään uneen panostaminen näkyy myös työpäivässämme.

Palautuminen tarkoittaa elpymistä rasituksista ja stressistä. Tärkeää on kokonaisvaltainen palautuminen, niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Kyky rauhoittua ja pitää huolta itsestämme ja muista on hyvin tärkeää, sillä palautuneina olemme virkeitä, opimme uusia asioita ja voimme hyvin.

Arkipäiväinen stressi on kuitenkin osa elämää eikä ole vaarallista, kunhan se ei ole jatkuvaa ja siitä palautuu. Mistä siis tiedän, että olen palautunut riittävästi? Palautuminen on onnistunut, kun 1. Henkilön fysiologinen tila palaa stressiä edeltäneelle (lepo)tasolle 2. Henkilö kokee olevansa kykenevä taas palaamaan (työ)tehtäviensä pariin tai kokee olevansa valmis vastaanottamaan uusia tehtäviä

Luotaimen valmentaja Jaana Sarso puhumassa SuperTreenit-tapahtumassa.

Mitä on psykologinen palautuminen?

Palautuminen on siis fysiologisen palautumisen kuin psykologisen palautumisen summa ja sen voidaan katsoa olevan varsin yksilökohtaista. Riittävä palautuminen edellyttää, että henkilöllä on työjaksojen välissä tarpeeksi aikaa levolle. Palautuminen katsotaan onnistuneeksi silloin, kun elimistö on stressin aiheuttaman aktivoitumisen jäljiltä palautunut fysiologisesti katsoen perustasolle. Lisäksi merkittävässä roolissa on jokaisen oma kokemus kyvystään ja valmiudestaan jatkaa työhön liittyvien tehtävien parissa. Tätä kutsutaan psykologiseksi palautumiseksi.

Psykologista palautumista voi jäsentää niin sanotun DRAMMA-mallin pohjalta. Se sisältää kuusi palautumisen kokemusta, jotka edistävät hyvinvointia: työstä irrottautuminen (detachment), rentoutuminen (relaxation), autonomia eli omaehtoisuus (autonomy), taidon hallinta (mastery), merkityksellisyys (meaning) ja yhteenkuuluvuus (affiliation).

Työstä irrottautuminen: Tee vapaalla asioita, jotka poikkeavat mahdollisimman paljon omasta työstäsi. Kun keskityt vaikkapa liikuntaan tai luovaan tekemiseen, et ajattele etkä murehdi työasioita.

Rentoutuminen: Ota rauhallisesti. Tee jotain sellaista, joka ei vaadi fyysisiä eikä älyllisiä ponnisteluja. Joku rentoutuu lukemalla kirjaa, joku toinen taas kuuntelemalla musiikkia tai kuljeskelemalla luonnossa.

Autonomia eli omaehtoisuus: Työssä on paljon asioita, joihin et pysty vaikuttamaan. Järjestä vapaalla itsellesi edes vähän aikaa, jolloin voit tehdä mitä haluat