Palvelumuotoilulla alan ykköseksi

eikä kukaan vaadi sinulta mitään. Entä pystytkö joskus kieltäytymään esimerkiksi vierailuista, joihin sinulla ei juuri silloin ole voimavaroja?

Taidon hallinta: Haasta itsesi hiomaan jotain taitoa – kunhan se ei liity työhön. Voit oppia uutta vaikka käsitöiden, kieltenopiskelun tai liikuntaharrastuksen parissa. Näin saat onnistumisen kokemuksia.

Merkityksellisyys: Tee asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja merkityksellisiä. Esimerkiksi toisten auttaminen voi tehdä vapaa-ajasta merkityksellistä. Tällaiset asiat saattavat vaatia vaivannäköä, mutta ne tukevat hyvinvointiasi.

Yhteenkuuluvuus: Panosta hyviin, läheisiin ihmissuhteisiin. Onko ympärilläsi ihmisiä, joiden kanssa saat olla oma itsesi? Sosiaalisissa suhteissa laatu on määrää tärkeämpää. (lähde: Työterveyslaitos 2020)

Mitä voin itse tehdä?

Yksi tärkeimmistä keinoista vahvistaa omaa palautumista työstressistä on päästää työstä irti vapaalla ja keskittyä muihin, työstä irrallisiin asioihin. Mitä stressaavampi työ on, sitä tärkeämpää on huolehtia palautumisesta sekä työpäivän aikana että vapaalla. Jos stressaavaa työtä tekevä työntekijä jättää palautumista vahvistavat asiat tekemättä, tutkimusten mukaan riski työperäiseen uupumukseen kasvaa.

Työkuormituksesta palautuminen on monen eri tekijän prosessi. Työn fyysinen raskaus ja erilaiset puutteet työoloissa ovat työkuormituksesta palautumisen kannalta riskejä. Meidän jokaisen kannattaa etsiä ja kokeilla erilaisia mahdollisuuksia työstä irrottautumiseen; rentoutua, opetella uusia asioita (esim. opiskelu, harrastukset) ja pyrkiä rakentamaan omaa vapaa-aikaamme itsemme kannalta sopivaksi ja siten myös vahvistaa palautumista. Palautumisen tueksi me tarvitsemme yhtä lailla lyhyitä taukoja keskellä työpäivää, omaa aikaa vapaalla, ystävien seuraa, keskipitkiä taukoja viikonloppuisin ja pitkiä taukoja työstä vuosittain. Kaikilla näillä on oma paikkansa energian tasapainoisen säätelyn kannalta. Palautumista ei voi siirtää tai keskittää ainoastaan vuosilomille. Tasapainon löytämiseen voi joskus tarvita ulkopuolista apua ja oivalluksen, että asioita voi tehdä toisin kuin olen tähän asti tehnyt. Erilaisia vinkkilistoja palautumiseen löytyy vaikka kuinka, mutta mielestäni yksi on yli muiden: Tee jotain, mistä nautit!

Kirjoittaja on palvelumuotoilija, joka on perehtynyt erityisesti asiakaskokemukseen ja asiakaslähtöisen organisaatiokulttuuriin kehittämiseen. Tradenomi, JET, TKEAT Luotain Consulting Oy.

”Asiakaslähtöinen organisaatio ymmärtää aidosti asiakkaitaan ja heidän tunteitaan”, kirjoittaa Veera Matilainen.

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu ovat liiketoiminnan kehittämisen uusi musta.

Maailman trendit ja digitaaliset kanavat ohjaavat tällä hetkellä vuorovaikuttamaan asiakkaiden kanssa, personoimaan viestintää ja ymmärtämään yksilön arvomaailmaa ja tunteita. Valtakunnallisia pohdinnan aiheina ovat esimerkiksi työntekijän ja työnantajan eriävät tarpeet ja ihmisen arvomaailman muutos.

Ihmisen arvomaailman muuttuessa organisaation arvot nousevat kultaakin arvokkaammiksi. Arvomaailman ja kaiken tekemisen tulee olla aitoa ja läpinäkyvää. Henkilöstön, asiakkaiden, sidosryhmien ja kaikkien organisaation menestykseen liittyvien henkilöiden tulee tuntea ja kokea halua kuulua johonkin, olla mukana jossakin isommassa, jossakin merkityksellisessä.

Kaikki yllä mainitut havainnot johtavat pohtimaan liiketoiminnan ja organisaatiokulttuurin muutosta. Liiketoiminnan kaikkia osa-alueita johtaa ja hallitsee kuitenkin ihminen. Jotta suomalaiset yritykset jatkavat pioneereina ja innovatiivisina suunnannäyttäjinä kansainväliselläkin tasolla, tulee pian aloittaa liiketoiminnan kehittämisen uusi aalto.

Asiakaslähtöinen organisaatio ymmärtää aidosti asiakkaitaan ja heidän tunteitaan. Organisaatio, jonka kulttuuriin on juurtunut palvelumuotoiluajattelu, on vahvempi ja kestävämpi kuin kilpailijansa.

Vahva käsitys asiakkaan aidoista tarpeista

Palvelumuotoiluprosessin avulla liiketoimintaa kehitetään asiakasymmärryksen ympärille muodostaen vahva käsitys asiakkaan aidoista tarpeista ja ajatuksista. Osallistamalla asiakas ja kaikki kehitettävään asiaan liittyvät henkilöt kehityksen eri vaiheisiin saadaan arvokasta tietoa sekä suuntaviivoja kehittämisprosessiin. Näin pystymme kokeilemaan nopeasti uusia ideoita ja testaamaan niiden toimivuutta ennen kun lanseeraamme julkisesti jotakin, joka ei kohtaakaan asiakkaan tai henkilöstön tarpeiden kanssa.

Kehittämisen yksi isoimmista riskeistä on olettaa ihmisten ajatuksia ja tarpeita. Joskus olettaminen voi maksaa esimerkiksi brändin uskottavuuden, henkilöstön motivaation tai koko liiketoiminnan romahtamisen. Näiltä riskeiltä vältymme, kun osallistamme tarvittavat henkilöt kehitykseen ja kehitämme yhdessä heidän kanssaan liiketoiminnan eri osa-alueita tehokkaasti ja ohjatusti.

Palvelumuotoiluprosessin avulla kehittäminen on jatkuvaa, tavoitteellista ja asiakaslähtöistä. Puhuttaessa prosessista se on parhaimmillaan vakiintuneena toimintamallina organisaation jatkuvassa kehittämisessä.