Säilörehunurmien lannoitus naudanlietteellä tuotti vaihtelevia tuloksia.
apilapitoisen nurmisiemenen kylvö rikkaäestyksen kanssa vähensi jauhosavikan määrää. Maatilan pelloilla aloitetun pitkäaikaisen rikkakasvikokeen mukaan kaksinkertainen rikkaäestys (sokkoäestys + rikkaäestys) tehosi savikkaan parhaiten, vaikka täysin puhtaaksi koeruutuja niilläkään ei saatu. Satomääriin ei rikkaäestyksellä ollut vaikutusta. Rikkakasvikokeen avulla tutkitaan myös monivuotisten rikkojen runsastumista. Niiden tuloon maatilalla valmistaudutaan varustamalla äes hanhenjalkaterillä.
Nurmille levitettiin 10–46 tn/ha naudanlietettä, mikä ei näkynyt sadossa johdonmukaisesti (kaavio 1). Yksittäistä taustatekijää nurmien epämääräiseen tuottoon on vaikea löytää. Ensimmäisen satovuoden nurmet tuottivat kuitenkin eniten. Lohkojen kuivuuden ja märkyyden sietokyvyn odotetaan lisääntyvän luomukäytänteiden oppimisen seurauksena. Nurmiseosten rakentaminen mahdollisimman tuottaviksi, maittaviksi ja kestäviksi nähdäänkin keskeisenä kannattavuuskysymyksenä. Siirtymävaiheen seosvalinnat on tehty palkokasvipitoisuuden ja viljelyvarmuuden perusteella. Jatkossa painotetaan myös maittavuutta. Oppia maittavien ja tuottavien nurmiseosten rakentamiseksi on haettu Tanskasta sekä kokeneilta luomukotieläintiloilta kotimaasta.
Vehnä ja ohra pärjäsivät paremmin Viljoista saatiin suhteellisesti parempi sato kuin nurmista. Syysvehnän sato oli noin 3,7 tn/ha ja ohran 2,5–3,5 tn/ha. Kauran sato jäi 2–2,3 tonniin hehtaarilta. Keskimäärin viljasadot ylsivät odotuksiin, mutta paljon parempiin satoihin silti pyritään. Koulutuspäällikkö Jukka Korhosen laskelmien mukaan nykyisellä hintatasolla tutkimus- ja opetusmaatila
on yhtä kannattava luomuna ja ilman mitään tukia kuin tavanomaisena, kun viljojen sadot ovat keskimäärin 4 tn/ha ja nurmien noin 7 tn/ha kuiva-ainetta. Ensimmäiseen kesään ilman kemiallista rikkakasvin torjuntaa oli valmistauduttu hankkimalla rikkaäes, ja rikkaäestys tehtiinkin yhteen kertaan kaikille viljoille. Samalla kylvettiin aluskasvi tai nurmensiemen. Kuivuutta kestävän jauhosavikan kasvua toimet eivät estäneet. Selkeästi oli kuitenkin havaittavissa, että
Maatila oppimisympäristönä Mustialassa on annettu luomuopetusta jo 20 vuotta, mutta ensimmäistä kertaa maatilaa voi hyödyntää myös luomuoppimisympäristönä. Agrologiopiskelijoiden Sinna Koivuniemen ja Laura Jäntin arkipäivässä tilan luomuun siirtyminen on näkynyt konkreettisesti heidän työssään maatilalla tuotannon ja tutkimuksen parissa. Luomukurssin valinneet opiskelijat ovat syksyn kuluessa havainnoineet ja laskeneet rikkakasvien määriä koeruuduilla sekä laskeneet rikkakasvikäsittelyjen tilastollisia merkitsevyyksiä. ◀ Kirjoittaja toimii tutkijayliopettajana Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan kampuksella.
Tuotantonurmet eivät reagoineet lannoitukseen. Kaaviossa vaaka-akselilla on lietelannoituksen määrä (tn/ha) ja pystyakselilla kuiva-ainesadot (kg/ha).
LUOMULEHTI 6 | 2018
25