Luomulehti 6/2018 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 6/2018

10,00 €

Vuoden Luomuyritys perusti konttiteurastamon ▶ 26

www.luomulehti.fi

TALOUSLASKENTA OSOITTI: LUOMU ON KANNATTAVAA ▷ 22

_Kauralajikkeiden_ _vertailua luomutilalla_ ▷ 32

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Harat Liekittimet Ryömijä Ratkaisut luomuvihannesten rikkatorjuntaan Ennakkoehdot 28.2. asti Elomestari Oy 95520 Tornio 040 581 8477 www.elomestari.

Ebena

suosituin rehuvirna

Jögeva4 kestävin valkoapila

www.naturcom.fi

Onko Euroopan Unionin yhteiselle maatalouspolitiikalle vaihtoehtoa?

uroopan komissio julkaisi ehdotuksensa unionin Yhteiseksi maatalouspolitiikaksi (CAP) kesäkuun alussa. Siinä esitettiin suuria leikkauksia maatalouspolitiikan rahoitukseen. Siksi on syytä katsoa, onko sille vaihtoehtoja. Uudistuksen valmistelutilannetta on esitelty kattavasti toisaalla tässä lehdessä. Millaisia vaihtoehtoja sitten on? Tunnistettavissa on ainakin neljä erilaista tapaa hoitaa maatalouspolitiikkaa. Voimme jatkaa tietenkin nykyistä CAP-politiikkaa. Sen vastakohta on täysin kansallinen maatalouspolitiikka. Mahdollista on myös rakentaa näiden välimuoto. Teoriassa valikoimaan kuuluu myös täysin markkinaehtoinen järjestelmä ilman yhteiskunnan toimia. Nykyisen järjestelmän vahvuutena on sen vakaus. On jo opittu toimimaan sen mukaan, ja se antaa kuluttajille edullista ja terveellistä ruokaa. Haittapuolena taas on sääntelyn jatkuva kasvu, mikä syö työn tekemisen mielekkyyttä. Sen suurin ongelma on EU:n jatkuva menojen kasvu, joka johtuu muusta kuin maataloudesta. Kun jäsenmaat eivät ole halukkaita nostamaan maksuosuuttaan, se johtaa jatkuvaan maatalousmäärärahojen leikkaamiseen. Euroopan Unionin idea on vapaakauppa, tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaa liikkuminen. Siksi myös kansallisen maatalouspolitiikan mallissa hinnat määräytyisivät Euroopan kokoisilla markkinoilla. Tuet olisivat kansallisessa päätöksenteossa, mutta niitä varmasti kontrolloitaisiin EU-tasolla. Niillä ei olisi mahdollista vääristää kilpailuasetelmaa. Hyvää kansallisessa mallissa olisi mahdollisuus aidosti vähentää sääntelyä. Huonoa taas olisi oman tukipolitiikan liikkumavaran pienuus ja sen rahoituksen hankkiminen kansallisesta budjetista. Luulen, ettei olisi kovin helppoa hankkia EU-tason tukia omasta eduskunnastamme. Palattaisiin maatalousmäärärahoista riitelemiseen. Tuota olosuhdetta kuvaa hyvin maaja metsätalousministeri Jari Lepän ilmoitus siitä, ettei ensi vuonna tehdä uusia luomusitoumuksia.

EU:n yhteisen ja kansallisen maatalouspolitiikan välimuodossa supistuvia EU-tukia kompensoitaisiin kansallisilla määrärahoilla. Puitteet ja toteutus olisivat siis nykyisen maatalouspolitiikan kaltaisia. Myös sen hyödyt ja varjopuolet olisivat lähes samanlaisia. Ainut anti olisi rahoituksen mahdollistuminen. Samaan päämäärän toki päästäisiin jäsenmaiden maksuosuutta kasvattamalla. Täysin markkinaehtoisessa järjestelmässä tuotanto keskittyisi nopeasti suotuisimmille maatalousalueille. Toinen ongelma tulee yleisestä paineesta täysin vapaaseen maailmankauppaan. Markkinaehtoinen järjestelmä edellyttäisi toimiakseen EU:n ulkorajoille jonkinlaista rajasuojaa. Sen toteuttaminen nykyoloissa olisi varmasti vaikeaa. Todennäköistä on yhteisen maatalouspolitiikan jatkuminen. Oletettavasti jäsenmaat taipuvat jonkinasteiseen maksuosuuksiensa kasvattamiseen. Se tietää lievää tukien leikkausta ja sääntelyn jatkumista. Tärkeätä on toteutuvasta vaihtoehdosta riippumatta parantaa markkinoiden toimivuutta ja sieltä saatavan tulon määrää. Nykyisen kaltainen asetelma ei ole pitkässä juoksussa kestävä maatalouden eikä luomun näkökulmasta. ◀

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 6 | 2018

Ener giaa

LISÄÄ KESTÄVYYTTÄ JA TUOTOSTA Luomu-Maitureiden valkuaislähteinä ovat luomurypsipuriste, luomuhärkäpapu ja luomuherne. Valikoimassa on täysrehuja ja tiivisteitä, myös robotille. Maituri maistuu lehmille ja auttaa maidontuottajaa saavuttamaan tulostavoitteensa.

Luom

u-M aitur

ista!

PÄÄKIRJOITUS: Onko Euroopan Unionin yhteiselle maatalouspolitiikalle vaihtoehtoa?

Luomuviljely vaatii halua oppia ja kehittyä

Ympäristöahdistus käänsi luomuun

Stephen Briggs: Viljelijän ykköstehtävä on sitoa hiiltä maaperään

Naudanlihan suoramyyntiä kannattavasti s. 28

Urho Kari on luomun Pelle Peloton

KANNESSA: Kauralajikkeiden vertailua luomutilalla

Maatiaisviljat puhuttavat Suomessa ja Euroopassa

Biokaasulaitosten sivuvirtojen käyttö luomuviljelyssä

Katse lehmän hyvinvointiin Welfare Quality -menetelmällä

Kationinvaihtokapasiteetti ja maiden ominaisuudet

Luomutilan taloudellinen valkuaisruokinta

Erikoiskasvit kannattavat monella tapaa

Kevätrypsin viljely luomussa

KANNESSA: Talouslaskenta osoitti: luomu on kannattavaa

Tulevaisuuden ruokatrendit povaavat lisäkasvua luomulle

Siirtymävaihe osui kuivaan kesään Mustialassa

Lämpimiä lisukkeita joulupöytään

KANNESSA: Vuoden Luomuyritys perusti konttiteurastamon

26 28

Naudanlihan suoramyyntiä kannattavasti

Kannen kuva: Hanna Kankaanpää

Yhteistyö ja yhteydenpito vuoden 2019 tärkeimmät tavoitteet

Alma Lehti

Viljelijän ykköstehtävä on sitoa hiiltä maaperään s. 12

le h ti

Noora Mantere

Sisällys 6/2018

Erikoiskasvit kannattavat monella tapaa s. 18

Palstat

6 20

Alkupaloja

41 46 48 52 59

Kolumni

Edunvalvontaa luomutuottajan asialla

Yhdistyksistä Palveluksessanne Kysymyksiä Seuraavassa numerossa

LUOMULEHTI 6 | 2018

TOIMITTANUT: NOORA MANTERE

Uusia luomusopimuksia ei solmita vuonna 2019 MAA- JA metsätalousministeri Jari Leppä ilmoitti MTK:n valtuuskunnan kokouksessa 23.11., ettei ensi vuonna solmita luomusopimuksia uusien tilojen kanssa. Syyksi Leppä esitti maaseutuohjelman rahojen loppumista. Päätös koskee kaikkia uusia sitoumuksia, myös luomutilojen yli viiden hehtaarin lisämaita. – Koska luomulle varatut määrärahat on nyt sidottu kuluvan kauden osalta, uusia sitoumuksia ei voida tehdä tulevana keväänä, Leppä kertoi. Ennen Lepän ilmoitusta Luomuliitto otti kantaa uusien luomusitoumusten tekemisen puolesta Porin Luomupäivillä pidetyn syyskokouksen kannanotossa. – Hallituksen tavoite nostaa luomuviljelty pinta-ala 16 prosenttiin ei näin ollen tule toteutumaan, muistutti Luomuliiton edunvalvontajohtaja Susann Rännäri. – On mahdollista, että uusia luomusitoumuksia ei tehdä kahteen, kolmeen vuoteen, hän huomautti. Maatila voi edelleen liittyä luomuvalvontaan, mutta luomutukea ei uusille tiloille ole luvassa. ◀ Asiasta uutisoi Maaseudun Tulevaisuus.

LUOMUMATKAILUSSA UUTTA NOSTETTA SUOMEN LUOMUMATKAILUYHDISTYS – ECEAT Suomi ry:n uusituilta nettisivuilta luomukohteet löytyvät entistä helpommin. Vetoapua luomumatkailulle tarjoaa nyt myös Visit Finland. Matkailun hiilijalanjälki huolettaa montaa matkaajaa. Hyvän vaihtoehdon tarjoaa ekologiseen ja kulttuuriseen kestävyyteen panostava luomumatkailu. Mukaan toivotaan uusia matkakohteita ympäri Suomea. Yli puolet luomumatkailu.fi -sivuston kohteista on matkailupalveluja tarjoavia luomutiloja. Luomu näkyy ja maistuu myös ruokapalveluissa. Osa matkakohteista tarjoaa esimerkiksi kokousja juhlapalveluja, esittelykierroksia, kursseja tai retkiä. Uusien matkakohteiden laatu- ja kestävyysvaatimuksia on päivitetty ja jonkin verran tiukennettu. Kriteereitä ollaan soveltamassa myös eko- ja luomukahviloille sekä -ravintoloille. ECEAT:in pääskylogo löytyy nyt myös Visit Finlandin uudelta Sustainable Finland -sivustolta. Visit Finland on lisäksi lanseeraamassa kestävän matkailun ”sateenvarjomerkin”, jonka alle luomumatkailukohteetkin pääsevät mukaan. ◀ visitfinland.com/sustainable-finland

Ruoka-ala kasvuun -seminaarit LUOMU, LÄHIRUOKA ja luonnontuotteet ovat aiheina Ruoka-ala kasvuun -seminaareissa, joita pidetään joulukuusta alkaen eri maakunnissa. Seminaareissa luodaan katsaus maakunnan ruoka-alan tilanteeseen ja kuullaan erilaisten hankkeiden annista toimialan kehittämiseksi. Maksuttomat seminaarit on tarkoitettu etenkin pk-yrittäjille ja hanketoimijoille. Ensimmäiset tilaisuudet järjestetään 3.12. Kokkolassa, 4.12. Seinäjoella ja 11.12. Keuruulla. Seminaarikiertueen organisoi Ruokasektorin koordinaatiohanke, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Hanke järjestää ensi vuonna myös Luomufoorumin, joka pidetään 13.–14.3. Tampereella. ◀ Lue lisää: proluomu.fi

LUOMULEHTI 6 | 2018

Luomuviljasadot tippuivat 17 prosenttia

OIKAISU

Luomulehden aineisto

LUONNONVARAKESKUKSEN (LUKE) julkaisemien ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 luomuviljasato – vajaa 80 miljoonaa kiloa – on 17 % pienempi kuin vuonna 2017. Koko Suomen viljasato tavanomainen tuotanto mukaan lukien oli 20 % edellisvuotista pienempi. Luomun osuus koko viljantuotannosta on 2,9 %. Yli puolet luomuviljasadosta oli kauraa. Sadon määrä – 44 miljoonaa kiloa – oli nyt neljänneksen edellisvuotista pienempi. Ruissato oli 4 miljoonaa kiloa, vähennystä edellisvuoteen oli 29 %. Vehnää ja ohraa korjattiin lähes yhtä paljon, noin 10 miljoonaa kiloa molempia. Vehnäsato väheni kymmenesosan, ohrasato pysyi ennallaan. Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana. Luomuperunasta nostettiin jälleen vuosikymmenen suurin sato – 16 miljoonaa kiloa (+76 %) – mikä on noin 2,7 % koko perunantuotannosta. Luke kerää tilastoa varten satotiedot 660 luomutilalta. Tiedot tarkentuvat maaliskuussa 2019, kun tilasto valmistuu lopullisena. ◀

Edellisen numeron artikkelissa ”Orgaanisten lannoiterakeiden sijoituslannoitus – kuivan kasvukauden koetuloksia” oli virheelliset satotiedot ohran lannoituskokeelta. Luke Mikkelin Karilan tutkimusaseman kokeessa saatiin aiemmin julkaistua parempi satovaste sekä Ecolan Agra -lannoitteilla että 0-ruuduilta. Ohran sato Agra 8-4-8 -lannoitteella oli 2 850 kg/ha, Agra 8-4-2 -lannoitteella 2 500 kg/ha ja ilman lannoitusta 2 280 kg/ha. Keskihajonta vaihteli 260–320 kg välillä ollen suurin ilman lannoitusta jääneillä koeruuduilla.

Marjo Koivumäki

Luomuruokaa suosivilla muita pienempi syöpävaara RANSKASSA VUOSINA 2009–2016 tehdyssä seurantatutkimuksessa havaittiin, että erityyppisten syöpien ilmaantuvuus oli runsaasti luomutuotteita syövillä aikuisilla neljänneksen alempi kuin niillä, joiden ruokavalioon luomu kuului harvemmin. Luomuruokaa suosineilla oli muita selvästi vähemmän etenkin lymfoomaa ja vaihdevuosien jälkeistä rintasyöpää. Tutkimus tehtiin Ranskan kansallisessa terveyden ja lääketieteen tutkimusinstituutissa INSERM:issä, ja siihen osallistui lähes 69 000 vapaaehtoista. Seitsemän seurantavuoden aikana tutkimuksen osallistujilla todettiin yli 1 300 uutta syöpätapausta. – Nämä tulokset antavat jonkin verran viitteitä luomutuotteiden mahdollisesta suojavaikutuksesta, joten asiaa kannattaa tutkia lisää. Tämän tutkimuksen perusteella on kuitenkin liian aikaista sanoa, että luomutuotteiden käyttöä lisäämällä voidaan ehkäistä syöpää, kommentoi ravitsemusepidemiologian dosentti Tarja Kinnunen Tampereen yliopistosta. Tutkimus julkaistiin lokakuun lopulla lääketieteen alan vertaisarvioidussa JAMA Internal Medicin -julkaisussa. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2018

TEKSTI: NOORA MANTERE KUVA: ARNEVI RAUTASEN KOTIALBUMI

Luomuviljely

vaatii halua oppia ja kehittyä Luomuliitto on myöntänyt Arnevi Rautaselle Joroisista nuoren viljelijän stipendin osaamisen kehittämiseen. Rautanen on viljellyt puolisonsa Juha Utriaisen kanssa Torstilan luomutilaa keväästä 2017. Luomulehti kysyi, minkälaista osaamista nuorelta luomuviljelijältä kaivataan. Miten oma urasi luomuviljelijänä on startannut?

– Tilan pellot ovat olleet luomussa 90-luvulta lähtien, ja meille oli itsestään selvää, että jatkamme luomuviljelyä. Tämä siitä huolimatta, että saimme kuulla olevamme hulluja, kun lähdemme tällaisina aikoina viljelijöiksi ja erityisesti luomuun. Luomuviljely näyttäytyy valtavana haasteena ja on samalla kiehtovaa ja mielenkiintoista. Aika vähillä perustiedoilla lähdimme alun perin liikkeelle ottamaan selvää asioista, kokeilemaan ja oppimaan. Mitä aloittavalta luomuviljelijältä vaaditaan?

Mikä on luomuviljelijän työssä parasta?

– Kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, sillä tuloksia saadaan viljelijän työssä hitaasti. Tämä työ edellyttää myös syvää paneutumista asioihin. Jokaiseen päätökseen vaikuttaa loputon määrä muuttujia sääoloista lähtien. Koska olen aiemmin työskennellyt kaupallisella alalla, tilanpitoon liittyvä byrokratia ja laskelmat sujuvat helpommin. Itse viljelytekniikan haltuunotto on minulle ollut haastavampaa.

– Monipuolisuus: tässä työssä ei näe kahta samanlaista päivää. Myös jatkuva oppiminen on innostavaa, kun saa ja joutuukin selvittämään asioita.

Minkälaista tukea nuoret luomuviljelijät tarvitsisivat?

– Muiden luomuviljelijöiden tuki on ihan ehdoton. On tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, joilta voi kysyä neuvoa luomuviljelyyn liittyen. Olemme myös käyttäneet ProAgrian apua ja tukea. Vaikka pyrinkin tekemään mahdollisimman paljon itse oppiakseni ymmärtämään kokonaisuuden, on tärkeää, että taustatuki on tarvittaessa olemassa.

LUOMULEHTI 6 | 2018

Mihin suuntaan tahdotte luomutilaanne kehittää?

– Ensimmäiset vuodet perehdymme perusasioihin ja opettelemme kasvi kerrallaan, miten mikäkin kasvaa. Meillä on viljelykierrossa kauraa, rypsiä ja nurmea. Toiveissa on lähteä pikkuhiljaa kokeilemaan erikoiskasveja – hamppua, tattaria ja kuminaakin. Pyörittelemme mielessämme myös jatkojalostuskuvioita, mutta ne eivät ole vielä hetkeen ajankohtaisia. Millaiset terveiset lähettäisit aloitteleville luomuviljelijöille?

– Älkää antako poliittisten uutisten lannistaa. Meidän pitää uskoa omaan tekemiseemme ja luomun menetelmiin. Hyvien satojen ja luomun tuottavuuden kautta olemme uskottavia ruuantuottajia ja voimme vakuuttaa päättäjätkin. Luomuviljely edistää myös ilmaston ja ympäristön hyvinvointia. ◀

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2019! Hyvää Joulua!

w w w. s c h e t e l i g . c o m

Onnellista joulua a ja hyvää uuttavuott toivottaa:

Hyvää joulua!

Maukasta Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta!

www.satotukku.fi

Hyvää joulua ja menestyksekästä luomuvuotta 2019! Suomessa käsintehtyä kotiruokaa

#onnistummeyhdessä

® BESTON BESTON kalkituskuonat ®

RAUHALLISTA JOULUA.

Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Viljavaa Uutta Vuotta.

LUOMULEHTI 6 | 2018

TEKSTI JA KUVAT: HIA SJÖBLOM

Kalle Kivelä tunnustaa potevansa loputonta tiedonjanoa. Hän kuuntelee luomua ja filosofiaa liippaavia podcasteja kuulokkeilla myös peltotöitä tehdessään.

Krista LehtoKivelälle ja Kalle Kivelälle luomuruoan kasvattaminen on sydämen ja järjen asia.

Onneksi metsänhoidossa ollaan yleisesti menossa ekologisempaan suuntaan ja pois avohakkuista, metsiään hoitava Kalle Kivelä pohtii.

YMPÄRISTÖAHDISTUS käänsi luomuun

Kalle Kivelä kaivaa tuottoa ja ratkaisuja maan sisältä

ahvasti luomuun luottava Kalle Kivelä kertoo ajatelleensa, että kotitilan pellot olivat hyvässä kunnossa, kun hän otti ne vastuulleen kymmenisen vuotta sitten. Saarenjärvellä Kiskojoen rantamaisemissa oli pitkään viljelty sokerijuurikasta. Itse asiassa juurikasta viljellään vieläkin. Kivelän silmissä vilkkuu ajatus luomujuurikkaan kannattavasta tuotannosta. Mutta nyt jo Alaspään tilalla tuotetaan luomumansikkaa, -juureksia ja -porkkanoita.

LUOMULEHTI 6 | 2018

Kalle Kivelä kertoo, että luomutielle vei vahva ympäristöahdistus, jota vauhditti se, että perheeseen syntyi kolme tytärtä. Vastuu tulevaisuudesta painoi. – Aina kun lähdin ruiskuttamaan, eli suojelemaan kasvustoja, lähdinkin myrkyttämään. Eihän ruoantuotanto niin voi mennä. Kyllä lasten täytyy voida turvallisesti käyskennellä pellolla myös keskellä kesää.

Ajattelija – Tärkeintä on saada maan rakenne kuntoon. Sokeri on kasvuvoimaa maassa. Jos

Alaspään tilan pellot Saarenjärven rantamaisemassa ovat nyt jatkuvapeitteisiä. Käytössä on kaistaviljely.

se on energiaa ihmiselle, on se sitä myös peltokasveille, Kivelä sanoo. Aikaisemmin autopeltiseppänä ja työnjohtajana työskennellyt Kivelä kerää jatkuvasti lisää tietoa ja osaamiskokemuksia luomumaailmasta. – Minua riivaa jonkinasteinen tiedonjanon hulluus, hän nauraa. – Tahdon minimoida virheet ja haistaa tulevaisuuden mahdollisuudet. Tällä tiellä kyseenalaistan myös asioita, joita on pidetty itsestäänselvyyksinä. Hän kertoo, miten kuvitteli kotitilan peltojen olevan tuottoisassa ja hyvässä kunnossa. Epäilykset heräsivät, kun hän laskeskeli, miten paljon keinolannoitteita ja kasvinsuojelukemikaaleja oli käytetty.

Sinnikäs Kivelä hakeutui erilaisiin koulutuksiin, kerrytti tietojaan muun muassa OSMOhankkeen, VILMA-hankkeen ja Järkihankkeen tilaisuuksissa. Vertaistukea löytyi keskustelukumppaneissa. – Koko ajan mietin, miten teot ja toimet vaikuttavat tuottoon. Tietenkin pohdin myös panostuksia ja hintoja. Selvää on, että ruoantuotannon – myös luomun – pitää olla tuottoisaa. Meidän tilallamme on tärkeää, että me vanhemmat ja kolme tytärtämme tulemme toimeen oman tilan tuotoilla. – Tiedon määrä ja vauhti oli välillä niin kova, että pää meni ihan sekaisin, Kivelä naurahtaa. Maauskova – Tärkeä oivallus oli maan kasvukunnon ratkaiseva merkitys. Siihen kannattaa panostaa. Ruoantuotanto on tehokkainta, kun maan rakenne on kunnossa. Siis oli lähdettävä hakemaan siihen oikeita keinoja. Peltiseppäaivot on saata-

va ratkomaan tunteistakin pulppuavia kysymyksiä. Kivelä kertoo, miten omalla tilalla aloitettiin luomutuotanto Saarenjärveen viettävällä rinnehehtaarilla. Viime kesänä maisteltiin makeita mansikoita ja kerättiin luomujuureksia. Puutarhahehtaarin kaistoilla kasvaa myös mustaherukkaa ja raparperia. – Luomulle olennaista on, että pellot pidetään kasvipeitteisinä. Se lisää maan ravinteikkuutta ja torppaa valumia. Maa vahvistuu pikkuhiljaa murumaisemmaksi. Kyntäminen ei juurikaan kuulu luomupellon hoitovalikoimaan. Kasvavien kasvien juuret muokkaavat maata samalla kun kuljettavat ravinteita tulevien kasvien käyttöön. Luonnonvaratuottajaksi kouluttautuva Krista Lehto-Kivelä on kotoisin samaisen Saarenjärven rannan puutarhatilalta. Nyt pariskunta yhdistää osaamistaan kohti yhä tuottavampaa luomua. Tilan metsien tuotteille on tulevaisuuden jalostussuunnitelmia. Kaavailuissa on muun muassa mahlan tuotanto sekä kuusenkerkkien ja koivunlehtien hyödyntäminen nykyistä enemmän ruokamarkkinoilla. Nyt jo tilan tarjontaan kuuluu klapipalvelu Kallen Klapit.

Ratkaisija Maatila on ratkaisuja täynnä, kun kulkee hoksottimet avoimina. Teoilla on seurauksia. Kalle Kivelä vauhdittaa ratkaisuja kyseenalaistamalla itsestäänselvyyksiä ja vanhoja käytäntöjä. Ilmastonmuutos ahdistaa. Siksi Kivelä lähti mukaan Carbon Action -viljelijäryhmään. Sitomalla hiiltä maahan voidaan ruoantuotantoakin kehittää ja pitää kasvihuonekaasupäästöjä kurissa.

– Pitää ajatella kokonaisuutta. Ei kannata virsuttaa eikä vinkua pienistä asioista, vaan katsoa kaikkia tekoja ja niiden seurauksia kokonaisuuksien kannalta. Arvostan puhdasta luontoa, jonka puolesta pienelläkin teolla on merkitys. Kivelä kehottaa ajattelemaan tulevaisuutta. Hänestä meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa olla ottamatta huomioon ilmastoja ympäristöuhkia. Juuri tänään paras mahdollisuus ruoantuottajana on tuottaa luomusti. – Töitä on tehtävä näilläkin pelloilla, jotka ovat olleet juurikkaiden tehotuotannossa aikaisemmin. Luomuun siirtyminen ei käy käden käänteessä. Väliin tulee ilman muuta huonojen satojen vuosia. Onneksi luomuviljojen hinta on tavanomaisia hieman parempi. Pienemmälläkin sadolla tulee siis toimeen. Tulevaisuutta ajatellen meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa olla siirtymättä luomuun.

Tekijä Kivelä kertoo keräävänsä tietoa muilta viljelijöiltä ja luomutuottajilta. Hän on valmis myös kokeilemaan ja seuraa kokeilujen tuloksia. Tietoa kannattaa jatkuvasti kaivaa esiin erilaisista lähteistä. – Tekemistä piisaa ja tekeminen on tärkeää, vaikka ei aina onnistuisikaan. Jos asioita tehdään niin, että mykorritsat, mikrobit ja sienirihmastot pysyvät hengissä ja toiminnassa, mennään eteenpäin, Kalle Kivelä kannustaa. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2018

TEKSTI: NOORA MANTERE

STEPHEN BRIGGS: Viljelijän ykköstehtävä on sitoa hiiltä maaperään Peltojen säänkestävyyttä parannetaan yleismaailmallisilla

– Olen sittemmin muuttanut mieleni. Elämän perusta onkin kasveissa, jotka valmistavat yhteyttämistuotteita, joilla maaperää ja sen eliöstöä ravitaan, hän kertoo nyt. – Jokaisella viljelijällä on karjaa maan alla, ja sitä täytyy ruokkia, hän muistuttaa viitaten maaperäeliöihin lieroista yksisoluisiin sieniin. – Siksi pellon pitäisikin aina kasvaa vihreää kasvillisuutta, joka yhteyttää ja syöttää hiiltä maaperän eliöstölle, Briggs tähdentää. Maanpeitekasvien sijaan pitäisi ajatella maanalaispeitekasveja miettimällä niiden juuristoa sekä sitä, miten nämä kasvit peitetehtävissään ravitsevat maanalaista ravintoverkkoa, hän jatkaa. – Myös viljan alla pitäisi aina olla kumppanuus- tai aluskasvi, jotta maan kasvukunto paranee, hän täydentää. Kerääjäkasvien rikkoja heikentävää vaikutusta ei voi aliarvioida. – Luonto peittää maan tavalla tai toisella – vaikka rikkakasveilla. Hyvä juttu on se, että voit itse valita kasvin, jolla maaperä peitetään, Briggs naljailee. – Kerääjäkasveiksi soveltuvia lajeja on valtava määrä, ja eri kasvilajit kasvavat eri olosuhteissa hyvin eri tahtia, Briggs kertoo. Hän suositteleekin kokeilemaan kullekin tilalle soveltuvia kasvilajeja ja näiden yhdistelmiä. Iso-Britanniassa ongelma ei ole niinkään kerääjäkasvuston perustaminen vaan sen lopettaminen oloissa, joissa ei ole kunnon talvea. Tästä syystä muun muassa egyptinapilasta hallanarkana lajina on tullut suosittu kerääjäkasvi.

keinoilla: jatkuva kasvipeitteisyys, minimimuokkaus, monipuolinen viljelykierto sekä peltometsäviljely.

tephen Briggs – englantilainen luomuviljelijä, neuvoja ja konsultti – kertoi Porin Luomupäivillä marraskuussa, millä keinoin maataloudessa voidaan varautua ääreviin sääoloihin, jotka tulevat yleistymään ilmaston muuttuessa. Samoilla menetelmillä, joilla lisätään maaperän kestävyyttä haastavissa sääolosuhteissa, myös kasvatetaan pellon sadontuottokykyä ja keskimäärin sidotaan lisää hiiltä maaperään, eli hidastetaan ilmaston lämpenemistä. Briggs kertoi, että ilmastoltaan Englanti muistuttaa tulevaisuuden Suomea: maa ei jäädy koskaan, mutta vettä sataa aina. Maanviljelijöiden harmiksi sateet tulevat yhä epäsäännöllisemmin.

Stephen Briggs

Jatkuva kasvipeite ruokkii maata Maaperätieteitä 25 vuotta sitten opiskellut Briggs oli pitkään sitä mieltä, että maaperä on elämän perusta.

Stephen Briggsin luomutilalla vehnä menestyy omenapuurivien välissä. Rikkojen torjunta onnistuu 6 metriä leveällä automaattiohjatulla roboharalla, jota ajetaan kiinteillä ajourilla.

LUOMULEHTI 6 | 2018

Peltometsäviljelyllä lisää tuottavuutta Stephen Briggs on viljellyt nyt 15 vuotta 127 hehtaarin luomutilaa Peterborough’ssa, Itä-Englannissa, Cambridgeshiren kreivikunnassa. Maaperäasiantuntijana hän huomasi pian maatilan hankittuaan tuulieroosion olevan vakava ongelma alueella. Maailmaa nähnee-

nä asiantuntijana Briggs lähti hakemaan ongelmaan ratkaisua paitsi maaperän kasvipeitteisyyden lisäämisestä ja muokkauksen keventämisestä, myös peltometsäviljelystä. Puut heikentävät tuulennopeuksia ja siten vähentävät tuulieroosiota. Ne myös lisäävät maaperäeliöstön, pölyttäjien ja muiden hyödyllisten pieneliöiden monimuotoisuutta. Nykyisin Briggs toteuttaa peltometsäviljelyä 52 hehtaarilla. Hän on istuttanut pelloille hedelmäpuurivistöjä, 85 puuta hehtaarille. Naapurin 23 metrin levyinen ruisku mahtuu rivien välistä levittämään mangaanitäydennyksen. Tilan oma koneisto on kauttaaltaan 6 metriä leveää, ja sille on kiinteät ajourat. Eivätkö puut sitten vähennä viljasatoja, kysyttiin Luomupäivien yleisöstäkin. Briggs itse on istuttanut puut etelä–pohjois -suuntaisiin riveihin varjostuksen minimoimiseksi. Hän jankkuroi puurivien vierestä 2–3 vuoden välein, jotta puut kasvattaisivat juuristoa syvemmälle kuin vil-

ja. Puurivit täytyy myös istuttaa riittävälle etäisyydelle toisistaan. Briggs viittasi tutkimuksiin, joiden tulokset osoittavat pellon tuottavuuden olevan 20–30 prosenttia korkeampi puiden ja satokasvien yhdistelmällä kuin jos niitä kasvatettaisiin erillään. – Puut ja vilja hyödyntävät valoa ja ravinteita eri kerroksista eri aikoihin, hän huomauttaa. Briggs viljelee kierrossa vehnää, ohraa sekä kauraa. Keskimääräinen satotaso lähentelee 6 tonnia hehtaarilta. Peltometsäviljelyn yleistymistä ei Briggsin mukaan rajoitakaan biologia, vaan muun muassa tukipolitiikka, lyhyet vuokrasopimukset, pääoman puute sekä maaja metsätalousosaamisen eriytyminen. Naapuritkin jaksavat aina epäillä – myös luomuun siirtymisestä Briggs sai ikävää palautetta, vaikka viljely onkin kannattavampaa kuin naapuritiloilla. Haasteita kaipaava Briggs kokeilee tällä hetkellä viljan suorakylvöä valmiiseen

Ota haltuun tilasi kannattavuus! • • • • •

Mistä se muodostuu. Miten sitä voi parantaa. Mikä on lopputuotteen tai rehun todellinen kustannus /kg. Miten optimoin kasvilajit tai eläinmäärän saadakseni parhaan tuloksen. Tai mitä ikinä tilasi toiminnassa haluatkaan taloudellisesti tarkastella.

Äänestä Luomuliiton hiiliviljelyhanketta osoitteessa www.balticseaproject.org Lue lisää sivulta 57!

apilakasvustoon. Etsinnässä on sopiva apila ja testissä 1900-luvun alkupuolen viljalajikkeita. – Tavoitellessa pysyvää kasvipeitettä monivuotinen vehnä olisi kyllä ykkönen. Sellaista on jo kokeiltu Kansasissa, Yhdysvalloissa, ja sillä on valtavan syvä juuristo, hän haaveilee. ◀ Lisää yksityiskohtia aiheesta löydät Stephen Briggsin Luomupäivillä pitämästä esityksestä, joka on nähtävissä tapahtuman verkkosivuilla: luomu.fi/luomupaivat

Maatilan Voitto – Laskentapalvelu tilan tulevaisuuden suunnitteluun Laskentaa tilan omilla luvuilla ja työvaiheilla. Näet miten tilasi tulot ja kustannukset jakautuvat eri toimintoihin.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää: Sanna Tarkiainen p. 0400 524 758 sanna.tarkiainen@envitecpolis.fi

Lue lisää:

envitecpolis.fi/palvelut

LUOMULEHTI 6 | 2018

TEKSTI: TUOMAS MATTILA JA JUKKA RAJALA

+ + + + + + + + + + + + + + ++++ - - - - - - - - - - - - - - -+++++++ + + + + + + + + + + + + + + + Kationinvaihtokapasiteetti ja maiden ominaisuudet Kationinvaihtokapasiteetti kuvaa maan luontaista kemiallista viljavuutta.

asvinravinteita on maassa sekä positiivisesti että negatiivisesti varautuneina (Taulukko 1). Maaperä kykenee varastoimaan näitä ravinteita kasveille helposti käytettävään muotoon sähkövarauksien avulla. Maaperän kykyä varastoida positiivisia kationeja kutsutaan kationinvaihtokapasiteetiksi ja negatiivisten anionien varastointikykyä kutsutaan anioninvaihtokapasiteetiksi. Kasvi vapauttaa ravinteita kationinvaihtopinnoilta vaihtamalla niitä muihin positiivisesti varautuneisiin ioneihin, kuten vetyyn. Kationinvaihtokapasiteetti kuvaa kasville käyttökelpoisen ravinnevaraston kokoa, mutta sen avulla voidaan arvioida myös muita maan ominaisuuksia. Kationinvaihtokapasiteetti (KVK) muodostuu savimineraalien ja eloperäisen aineen hiukkaspintojen negatiivisesta varauksesta. Jos KVK on tiedossa, voidaan arvioida, paljonko maassa on savea ja elo-

LUOMULEHTI 6 | 2018

Positiiviset kationit

Negatiiviset anionit

Ei varausta

Ravinteet

Ammonium-N, Ca, Mg, K, Na, Fe, Mn, Cu, Zn, Ni, Se

Nitraatti-N, P, S, Cl, Mo, Si

Ei-ravinteet

Al, H, Pb

OH, CO3, As

Kationin- ja anioninvaihtokapasiteetti maassa (cmol/kg)

10–60

1–2

Taulukko 1. Ravinteiden ja muiden viljelyn kannalta merkittävien ionien varaus maassa

peräistä ainetta (Kuva 1). Saven ja eloperäisen aineen määrä taas vaikuttaa muihin viljelymaan ominaisuuksiin, kuten vedenpidätyskykyyn, muokkautuvuuteen ja typen vapautumiseen. KVK on tärkeä mittari maan ominaisuuksille yleisemminkin.

Laihat ja lihavat maat Lihavat savimaat ovat luontaisesti viljavampia kuin laihat hietamaat, mutta

KVK-laskuriin kopioiduista viljavuustutkimuksen tiedoista laskuri laskee Ca:Mg -suhteen, KVK:n, Ca, Mg, K ja muiden prosenttiosuudet sekä ravinteiden yli- ja alijäämät ja antaa suosituksia kalkitukseen.

maalajien sisällä on vaihtelua. Esimerkiksi multava hiesusavi voi sisältää 3 % multavuutta ja 30 % savesta tai 6 % multavuutta ja 60 % savesta. Laihan hiesusaven KVK on vain puolet lihavan hiesusaven kapasiteetistä. Samoin hietamaiden viljavuus riippuu voimakkaasti niiden multavuudesta. Runsasmultainen hieta voi olla viljavampi kuin vähämultainen savi. Kationinvaihtokapasiteetin avulla pellot voidaan luokitella kolmeen ryhmään: laihoilla mailla ravinnevarasto on liian pieni tyydyttävän viljavuuden saavuttamiseen (KVK on alle 10 cmol/kg), lihavilla mailla voidaan varastoida ravinteita useamman vuoden tarpeisiin (KVK on yli 25 cmol/kg). Näiden väliin sijoittuvilla ”laihavilla” mailla on hyvät edellytykset hyvään viljavuuteen, mutta ravinnetiloja on syytä seurata säännöllisesti, sillä varastot ovat selvästi pienempiä kuin lihavilla mailla, mikä lisää esimerkiksi ylikalkituksen ja ravinne-epäsuhtien riskiä.

Kationinvaihtokapasiteetin lisäys Jos kationinvaihtokapasiteetti on liian alhainen viljelyn tavoitteisiin nähden, sitä on syytä lisätä. Ensin kannattaa tarkistaa pohjamaan ravinnetilanne. Jos pohjamaassa KVK ja ravinnetila on merkittävästi parempi kuin pintamaassa, kasvien ravitsemustilannetta voi parantaa syväjuurisilla kasveilla tai varovaisella syväkuohkeutuksella. Ruokamultakerroksen KVK:ta voi kasvattaa lisäämällä joko eloperäistä ainetta, savea tai muita aineita, joilla on korkea kationinvaihtokapasiteetti (biohiili, zeoliitti, jne.). Tarvitut lisäysmäärät ovat suuria. Esimerkiksi vähämultaisen hietamaan multavuuden kaksinkertaistamiseen tasosta 2 % (KVK 9 cmol/kg) tasoon 4 % (KVK 13 cmol/kg) tarvitaan noin 40 tonnia lisää multavuutta. Jos lisätystä eloperäisestä aineesta 20–40 % jää multavuudeksi ja siinä on kuiva-ainetta 20 %, tarvitaan 500– 1000 tonnia tuoretta orgaanista ainetta (esimerkiksi kuivalanta, maanparannusaineet, kompostit). Hitaammin hajoavilla ja kuivemmilla maanparannustuotteilla (esimerkiksi biohiili) lisäysmäärät ovat pienempiä. Pellon saveaminen on yksi vaihtoehto KVK:n lisäämiseen. Jos pohjamaasta ei löydy sopivaa savea, sitä voidaan ajaa pellon ulkopuolelta. 4 cmol/kg KVK lisäys tarvitsee noin 200 t/ha kuivaa savesta. Jos

+ + + + + + + + + + + + + ++ -----------+++++++++++++++ --------------+++++++ -

ajettavassa savimaassa on 50 % savesta, lisäysmäärä on 400 t/ha. Saveaminen sopii vain erityistilanteisiin. Erikoiskasvintuotannossa voi olla mielekästä nostaa multavuutta maanparannusaineiden avulla. Alhaisen KVK:n pelloilla voi kuitenkin olla yksinkertaisinta lannoittaa pienin annoksin riittävän usein ja hyödyntää hitaasti kasvukauden aikana vapautuvia ravinnelähteitä sekä huolehtia kerääjäkasveilla siitä, että ravinteiden huuhtoutuminen jää vähäiseksi.

Ravinne-epäsuhtien vaikutukset maan ominaisuuksiin Ravinnevaraston koon lisäksi on oleellista tietää, millä varasto on täytetty. Happamilla mailla iso osa KVK:sta on vedyn ja alumiinin kyllästämää. Kalkitus syrjäyttää näitä hyödyttömiä ja haitallisia

alkuaineita ja lisää hyödynnettävissä olevaa KVK:ta. Samalla maan rakenne paranee, etenkin savimailla. Kalkitus voi kuitenkin mennä liian pitkälle; ylikalkitussa pellossa kalsium ja magnesium syrjäyttävät muut ravinteet ja heikentävät kasvin ravinnehuoltoa. Myös liian korkealle noussut pH heikentää useimpien hivenravinteiden saatavuutta. Jos kalkituksessa ei kiinnitetä huomiota ravinnesuhteisiin, voidaan vinouttaa maan Ca:Mg -suhde. Liian korkea magnesiumin osuus heikentää maan murukestävyyttä ja liian korkea kalsiumin osuus heikentää muiden ravinteiden saatavuutta. Ylimääräisiä ravinteita voidaan poistaa lisäämällä muita ravinteita, sillä KVK ▷▷

Kuva 1. Kationinvaihtokapasiteetin riippuvuus maan multavuudesta ja savipitoisuudesta. Kuva perustuu mitattuihin kationinvaihtokapasiteetteihin (cmol/kg), laskemalla arvioidut arvot (cmol/l) on syytä kertoa 1,6:lla, jos haluaa käyttää tätä kaaviota maalajin ja multavuuden arviointiin.

LUOMULEHTI 6 | 2018

+++++++++++++ ---------+++++++++++++ --------+++++ Lohkon eri osat tulee kalkita maalajien ja multavuuden erot huomioiden. Savimaan lohkolla kalkkia on levitetty vain savisille alueille, mutta laidan karkean kivennäismaan alue on jätetty kalkitsematta, koska siinä pH on jo noussut liiankin korkeaksi.

LUOMULEHTI 6 | 2018

pidättää vain tietyn määrän ioneja. Toisaalta samalla riskinä on pH:n liiallinen nousu. Lannan ja biokaasumädätteiden käytössä riskinä on liiallisen kaliumin kertyminen maahan. Kalium on vain harvoissa tapauksissa ongelma maan rakenteen kannalta, mutta liiallinen kalium heikentää muiden ravinteiden käyttöä. Ongelmallisin tilanne on nurmirehun tuotannossa, jossa rehun kalsiumin ja magnesiumin pitoisuus laskee kaliumin ylimääräisen oton seurauksena. Tilannetta voidaan korjata lisäämällä maahan myös kalsiumia ja magnesiumia.

KVK-laskuri työkaluna OSMO-hankkeessa kehitettiin KVK-laskuri kationinvaihtokapasiteetin hyödyntämiseen viljavuusanalyysin tulkinnassa. Laskurilla normaalin viljavuusanalyysin tulokset saa muunnettua arvioksi KVK:sta, ravinnesuhteiksi sekä kalkitussuositukseksi. Laskurin käyttö kannattaa aloittaa tunnistamalla hyvät pellot: niissä KVK on yli 13 cmol/l ja ravinnesuhteet ovat kaikki hyviä. Tämän jälkeen voi tunnistaa erilaiset ongelmalohkot. Alhaisen KVK:n lohkoilla kannattaa miettiä multavuuden nostoa ja lannoituksen jakamista. Alhaisen kalsiumin lohkoilla kalkituksella saadaan parannettua rakennetta. Korkean magnesiumin lohkoilla saatetaan tarvita kalkituksen lisäksi myös kipsiä, jos pH on jo korkealla. Alhaisen kaliumin lohkoilla kaliumpitoisen lannan käyttö on perusteltua.

maan parhaista antimista

Kaksi KVK:n suuruuden ja ravinnesuhteiden osalta erilaista maata. Kotopellossa KVK on pieni, kalsiumin osuus 90 % ja magnesiumia on hyvin vähän suhteessa kalsiumiin. Hivenravinteille ei jää tilaa. Poikaron lohkolla KVK on suuri, magnesiumin osuus on varsin suuri suhteessa kalsiumiin. Muiden osuus on suuri; vetyä, alumiinia on runsaasti.

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Laskurin avulla voi tunnistaa erilaisia ongelmalohkoja ja suunnitella niille toimenpiteitä. Ennen kaikkea KVK:n selvittäminen antaa viljelijälle arvokasta tietoa eri lohkojen välisistä eroista. ◀ Mattila toimii Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vetämässä OSMO-hankkeessa yliopistotutkijana ja Rajala projektipäällikkönä.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

KVK-laskuri sekä kirjoittajien raportti aiheesta löytyvät OSMO-hankkeen sivuilta www.maan-kasvukunto.fi

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

TEKSTI JA KUVAT: ALMA LEHTI

ERIKOISKASVIT kannattavat monella tapaa Onnistuessaan erikoiskasvit palkitsevat taloudellisesti sekä tuovat viljelykiertoon monipuolisuutta ja hyödyllistä esikasviarvoa. Monia lajeja kannattaa kokeilla rohkeasti myös luomussa.

okakuussa järjestetty Erikoiskasvit vaihtoehtona -tilaisuus osoitti, että erikoiskasveja kohtaan on sekä kysyntää että kiinnostusta. Seminaarisali oli lähes viimeistä paikkaa myöten täynnä, kun Luomumpi VarsinaisSuomi, Uutta kasvua luomusta – osaa-

LUOMULEHTI 6 | 2018

misella kannattavuutta Satakuntaan ja Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille -hankkeet järjestivät yhdessä erikoiskasviaiheisen tilaisuuden Sarka-maatalousmuseolla Loimaalla. Gluteenittomien kasvilajien ympärille rakennettu ohjelma tarjosi osallistu-

Pellava tuottaa runsaalla kukinnallaan myös maisema-arvoa.

jille pellava-, tattari-, öljyhamppu- ja kuminapuheenvuorojen lisäksi tietoa muun muassa erikoiskasvien markkinoista ja kannattavuudesta.

Viljely vaatii viitseliäisyyttä Vaikka erikoiskasvien viljely voi olla parhaimmillaan varsin palkitsevaa, ei niiden

viljelyyn kannata lähteä aivan heppoisin perustein. – Erikoiskasvit ovat nimensä mukaisesti erikoisia – niiden viljelijältä vaaditaan inspiraatiota ja innostusta, summaa Trans Farmin viljelypäällikkö Sari Yli-Savola. Lohkoiksi tulee yleensä valita tilan parhaat lohkot, sillä monet erikoiskasvit ovat herkkiä esimerkiksi maan rakenneongelmille ja heikolle vesitaloudelle. Pellavalohkon tärkeimmiksi kriteereiksi Elixi Oilin Tiina Uusitalo puolestaan listaa valoisuuden ja tuulisuuden. Suuria koneinvestointeja erikoiskasvien viljely ei välttämättä vaadi, sillä kaikkien päivän aikana esiteltyjen kasvien viljelytoimet kylvöstä puintiin onnistuvat normaaleilla viljatilan koneilla. – Niin helppoa, että lapsikin sen osaa, toteaa Hamppufarmin Ville Virtanen öljyhampun puinnista ja näyttää todisteeksi videon, jossa 7-vuotias poika ohjaa puimuria monimetrisessä hamppukasvustossa. Vaihtoehdon sadon kuivaamiseen tarjoaa Susanna Hämäläisen esittelemä, aurinkoenergiaa hyödyntävä uutuuskuivuri Viljakas, joka joustavan täyttöasteensa ansiosta soveltuu myös pienten erien kuivaamiseen.

Myös luomutilan viljelykiertoon Maltillisen kasvinsuojelu- ja lannoitustarpeen vuoksi monet päivän aikana esitellyistä kasveista soveltuvat myös luomutilalla viljeltäviksi. Rikkakasvit on hyvä torjua jo ennakkoon. Lannoituksessa tulee kiinnittää huomiota etenkin typen liukoisuuteen, sillä liian myöhään liukeneva typpi saattaa viivästyttää esimerkiksi pellavan valmistumista ja hamppukin tarvitsee nopealiukoista typpeä nimenomaan kasvukauden alussa. Tattari puolestaan kykenee parantamaan juurieritteidensä avulla vaikealiukoisten ravinteiden, kuten fosforin saatavuutta maaperässä. Juha Anttila Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunnasta kehuukin kasvin erinomaista esikasviarvoa. Trans Farmin Yli-Savola epäilee kuminan olevan tilaisuuden kasveista haastavin luomuna viljeltävä. Viljelijäpuheenvuoron pitänyt luomuviljelijä Joeli Lintula vahvistaa väitteen – rikkapaineen vuoksi luomukuminasta saadaan yleensä vain yksi sato, ja kuminakoi vie toisinaan senkin. Lintula näkee kuminan maata pa-

rantavan vaikutuksen kuitenkin niin arvokkaana, että haluaa pitää kasvin viljelykierrossa sadon menettämisen uhallakin.

Tattarin sopimustuotannossa tärkeintä on 100 % gluteenittomuus.

Öljyhamppukasvustolla oli kuivanakin kesänä korkeutta pari metriä.

Kysyntä kasvaa tasaista tahtia Tilaisuudessa puhuneet erikoiskasvien ostajat vakuuttelevat erikoiskasveilla olevan kysyntää. Taustalla vaikuttanevat nykyiset ruokatrendit. Gluteenittomuuden lisäksi monilla erikoiskasveilla on erinomainen ravitsemusarvo ja terveyttä edistäviä vaikutuksia. Viennissä luomu on valttia. – Luomukuminalla olisi kysyntää maailmalla, vahvistaa Trans Farmin Yli-Savola. Hyvän kysynnän ohella myös viljelysopimusten kiinteät ostohinnat miellyttävät varmasti monia viljelijöitä nopeasti muuttuvien viljanhintojen maailmassa. Hyötyjä niin maaperälle kuin kukkarolle Erikoiskasveja sisältävän viljelykierron taloudellinen hyöty ei näy ainoastaan myyntitilissä ja tukieuroissa. Viljelykierron kannattavuudesta puhunut Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta nostaa esille myös muun mmuassa kasvinsuojelutarpeen vähenemisen, viljelyyn liittyvien riskien pienenemisen sekä hyödylliset esikasvivaikutukset. – En malta olla mainitsematta myöskään maan kasvukuntonäkökulmaa, toteaa Peltonen ja jatkaa yksipuolisen viljelykierron olevan pääsyy maan rakenneongelmille. Erikoiskasvit tuovat viljelykiertoon kaivattua monipuolisuutta, mikä puolestaan hyödyttää maaperäeliöitä, parantaa maan rakennetta, lisää orgaanisen aineksen määrää, tuo vaihtelua muokkausmenetelmiin ja ehkäisee ravinnevinoumia. On hyvä muistaa, että kaikkia hyötyjä ei voi kuitenkaan mitata rahassa, ja osa niistä tulee esiin vasta pitkällä aikajänteellä. ◀ Kirjoittaja on ProAgria Länsi-Suomen luomuasiantuntija ja työskentelee Luomumpi Varsinais-Suomi ja Uutta kasvua luomusta – osaamisella kannattavuutta Satakuntaan -hankkeissa. Tilaisuuden esitykset ovat katsottavissa osoitteessa: luomumpivs.livia.fi

LUOMULEHTI 6 | 2018

asialla Edunvalvontaa - luomutuottajan

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI

-uudistus ja luomu Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksen valmistelu on alkanut. Miten luonnonmukainen tuotanto sopii tämän hetkisiin suunnitelmiin, ja miltä tulevaisuus näyttää?

U on asettanut seuraavan ohjelmakauden (2021–2027) tavoitteet ja indikaattorit. Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden on lopullisesti vielä hyväksyttävä nämä. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellaan nyt kansallista strategiaa (CAP-suunnitelma) tavoitteiden saavuttamiseksi.

EU:n asettamat tavoitteet – kehys kansalliselle strategialle EU:n tasolla vahvistetaan CAP:ille yhteiset tavoitteet, laaja toimenpidepaketti sekä yhteiset tulosindikaattorit. Jäsenvaltio voi valita omien olosuhteidensa perusteella, millä toimenpiteillä tulokset varmistetaan tehokkaasti ja kohdennetusti.

LUOMULEHTI 6 | 2018

Tämä kehys antaa erittäin haastavan ja vaikeasti hyväksyttävän lähtökohdan. Toisaalta EU lupaa yksinkertaistamista, mutta samalla on luvassa niukempi rahoituskehys ja yksityiskohtainen toimenpidepaketti velvoitteista. Samaan hengenvetoon annetaan jäsenvaltioille enemmän liikkumavaraa, mikä voisi mahdollistaa esimerkiksi byrokratian purkua. Rahoituskehyksen niukkuus on koko CAP:in suurin haaste. Tavoitteet voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: kohdentaminen, ilmasto ja ympäristö, maatalous yhteiskunnassa ja innovaatiot. Keskeisimmät liittymäpinnat luomutuotantoon löytyvät ilmasto ja ympäristö -osa-alueelta.

Ympäristö- ja ilmastotoimet Tulevalle ohjelmakaudelle halutaan asettaa kunnianhimoiset ilmastoja ympäristötavoitteet. Ympäristö- ja ilmastotoimet sisältävät sekä pakollisia että vapaaehtoisia toimenpiteitä. Kunkin jäsenvaltion on kehitettävä ekojärjestelmiä, joilla tuetaan ja/tai kannustetaan viljelijöitä, jotka haluavat soveltaa pakollisia vaatimuksia pidemmälle meneviä ympäristöä ja ilmastoa suojelevia maatalouskäytäntöjä. Suunnitelmissa on, että vähintään 30 prosenttia pilarista 2 käytetään ilmastoon ja ympäristöön liittyviin toimenpiteisiin ja että kokonaisbudjetista 40 prosenttia edistää ilmastotoimia. Edistymistä seurattaisiin vuosittain, ja maksut keskeytettäisiin, jos edistyminen on heikkoa. Toisaalta suunnitellaan jäsenmaiden palkitsemista, kun tavoitteet saavutetaan.

www.peltosiemen.fi

Luomu ja CAP Kuinka paljon ja millä tavalla luonnonmukaista tuotantoa tuetaan tulevaisuudessa? Se määritellään ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tehdyllä kansallisella suunnitelmalla. Luomutilat ovat ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden toteuttajina edelläkävijöitä. Luonnonmukaisen tuotannon menetelmät ovat hiilensidonnan keskiössä, ja luomualalla on paljon annettavaa suunniteltaessa kansallista strategiaa ilmastoja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Luomutuotannosta keskusteltaessa törmää monenlaisiin käsityksiin ja näkemyksiin: esimerkiksi että perinteinen luomutuki tippuisi mahdollisesti kokonaan pois. Silloin on tärkeää varmistaa, että tuotannon edellytykset säilyvät ja vahvistuvat esim. ekojärjestelmän kautta. Meillä on parin viimeisen vuoden aikana uutisoitu, että luonnonmukainen tuotanto on kannattavampaa kuin tavanomainen. Otsikot perustuvat kannattavuuskirjanpidon tietoihin, jossa meillä on sata tilaa mukana. Otanta on suppea, mutta toki suuntaa antava. Aihetta pitäisi tutkia huomattavasti enemmän, ja otannan tulisi olla suurempi, jotta voisimme katsoa vielä erikseen parhaimman ja huonoimman neljänneksen tulosta ja vertailla näitä. Uutiset luomutuotannon paremmasta kannattavuudesta ovat johtaneet keskusteluun siitä, johtuuko parempi kannattavuus korkeammista tuista ja voitaisiinko luomutuet poistaa, kun tuotteille saadaan paremmat hinnat markkinoilta. Elintarvikeviennissä ruuan puhtaus ja laatu korostuu. Pelkkä suomalaisuus ei

riitä, vaan tuotteen täytyy olla jonkun standardin mukaista. Näin ollen luomu on ratkaisu vientikysymykseen. Elintarvikeviennin kasvattaminenkin siis edellyttää luomutuotannon tukemista. Keskustelua herättää myös se, että luomupinta-alan kasvu ei näy markkinoilla vastaavana luomutuotteiden määränä. Kyse on siis satokasvivaatimusehdon kiristämisestä. On ristiriitaista ajatella, että luomutilan viljelykierrossa olevat nurmilohkot olisivat jotenkin merkityksettömiä. Tähän törmää esim. luomun kehittämisohjelman arvioinnissa. Nurmilohkojen ja muiden välikasvien merkitys lannoitukselle, kasvinsuojelulle, hiilensidonnalle sekä rehuntuotannolle on kaikkea muuta kuin passiivinen luonnonmukaisen tuotannon kokonaisuudessa. Tähän voi tulla muutos, mikäli tukijärjestelmä muuttuu, kuten EU lupailee: siirrytään vaatimusten noudattamisesta ja säännöistä tuloksiin ja tuloksellisuuteen. Mikäli nurmet saavat tärkeän roolin hiilensitojina, saavat nurmet tulevaisuudessa aivan toisenlaisen arvon.

Seuraavat askeleet ja aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut 1+3 työryhmää valmistelemaan kansallista CAP-suunnitelmaa. Tavoitteena on, että suunnitelma on valmis juhannukseen 2019 mennessä. Työryhmät liittyvät hallinnon, maatalouden, maaseudun sekä markkinoiden kehittämiseen. Työryhmissä ei ole luomuedustusta. Ministeriön tavoitteena on sidosryhmien laaja kuuleminen, mikä tapahtuu keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien sekä työpa-

Ehdotuksia edunvalvontaan? Ota yhteyttä susann.rannari@luomuliitto.fi

jojen muodossa. Näihin tilaisuuksiin kutsutaan osallistujat. Keskustelutilaisuudet ovat sektorikohtaiset: maito, nauta, lammas, vuohi, sika, siipikarja, valkuais- ja öljykasvit, vilja, puutarha sekä mahdollisesti muut tuotantosuunnat. Työpajoja on 27, joista yhdessä käsitellään luomutuotannon osuuden nostamista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö muissa ryhmissä käsiteltäisi luomutuotannon kannalta oleellisia kysymyksiä. Luomutuotannolla on paljon annettavaa seuraavissa keskusteluissa: ilmastonmuutoksen hillitseminen, nuorten houkutteleminen alalle, maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen, tuottajaorganisaatiot, laatujärjestelmät, kuluttajan rooli, tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen, maaperä ja vesistöt, kasvinsuojelu, luonnon monimuotoisuus sekä ravinteiden käyttö. CAP-suunnitelmassa tullaan myös hyödyntämään luomun kehittämisohjelman päivitystä, joka tehdään virkatyönä maaja metsätalousministeriön virkamiesten toimesta. ◀ Lisätietoja: mmm.fi/eu-ja-kansainvaliset-asiat/cap

Junttilasta luomuviljelyyn sertifoidut siemenet Viljat Öljypellava

Herneet

Härkäpapu

Nurmisiemenet

Vihermassaherne ja -härkäpapu Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi LUOMULEHTI 6 |2018

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Talouslaskenta osoitti: luomu on kannattavaa – Pienemmät tuotantopanokset vähentävät riskejä huonoinakin vuosina, kiteyttää Itikan tilan isäntä Antti Sarvela luomutuotannon edut.

Antti Sarvela kylvi ensimmäisen kerran Itikan tilan pellolle syysruista. Reetta-ruis on pensonut hyvin. Tila valittiin vuonna 2007 Vuoden Tilaksi.

LUOMULEHTI 6 | 2018

tikan tila Iisalmella siirtyi toukokuussa luomutuotantoon. Tilalla viljellään 200 hehtaarilla peltokasvien siemeniä: siemenviljaa, nurmikasvien siemeniä, rypsiä ja hernettä. Antti Sarvela kiinnostui luomutuotannosta vierailtuaan Juvalla Grotenfeltien maitotilalla Wehmaan kartanossa. Ajatus jäi kytemään kymmeneksi vuodeksi. Luomutuotanto on luonteva kehityslinja, sillä Itikan tilalla on jo pitkään luotu omavaraisia energiaratkaisuja tavoitteena energiaomavarainen tila. Biodieseliä on

valmistettu rypsiöljystä ja ravintolarasvoista. Sähköä tuottavat aurinkopaneelit ja oma tuulimylly. Lisäksi tilalla on kierrätetty ravinteita jo kauan. Sarvelan omistama Savon Siemen on myös kauppakunnostanut luomusiemeniä jo vuosien ajan. Ratkaiseva tekijä luomuun siirtymisessä oli kesä 2017. – Kasvuolosuhteet olivat vaikeat, ja sato jäi heikoksi. Se lisäsivät kiinnostusta luomutuotantoon, Sarvela kertoo.

Tarkat laskelmat, luotettava tulos Sarvela halusi luomutuotantoon siirtymiseen ideologisen perustan lisäksi myös tiukkaa taloudellista faktaa. Netistä Sarvelan kohdalle osui Maatilan Voitto -laskentapalvelu. Laskentaan käytettiin tilan tarkkoja talouslukuja. Tulojen, menojen ja tilatuki-

en lisäksi laskentaan sijoitettiin lannoitepanokset, tilan työvaiheiden ajantarpeet, urakointi ja viljeltävä kasvivalikoima. Laskentapalvelu simuloi ja laskee kannattavuuslukemat sekä tavanomaisen viljelyn että luomuviljelyn osalta. Malli ottaa huomioon tuotantotapojen väliset erot. Luomuviljelyssä viljelytekniikka poikkeaa tavanomaisesta muokkauksen, suorakylvön ja mekaanisen rikkaruohojen poistamisen osalta. Myös oman työn osuus vaikuttaa mallinnuksessa kannattavuuteen ja tulokseen. – Oikeastaan oli yllätys, miten paljon omalle työlle laitettiin painoarvoa tässä laskelmassa. Tilalla käytetään myös urakointipalveluita, joten myös niiden osuus piti laskea eri tavalla luomussa verrattuna tavanomaiseen tuotantoon. – Työn osuuteen vaikuttaa sekin, että torjunta-aineruiskutukset jäävät kokonaan pois, mikä tuo säästöjä niin työn kuin torjunta-aineidenkin osalta, Sarvela kertoo. Työmäärää puolestaan lisää rikkaruohojen torjunta mekaanisesti. Itikan tila ja Savon Siemen työllistävät vuosittain vakituisesti 3–5 työntekijää. – Laskenta tuotti grafiikan, jonka pohjalta oli helppo tehdä ratkaisut, Sarvela toteaa.

Laajempi kasvivalikoima Itikan tilalla on yli 60 vuoden kokemus siemenviljan, nurmisiemenen ja öljykasvien viljelystä. Antti Sarvelan isä Jaakko Sarvela aloitti siementuotannon tilalla vuonna 1956. Itikan tilalla on viljelty ohraa, kauraa, vehnää, rypsiä, timoteitä, nurminataa, hernettä ja hamppua.

Sarvelan omistaman Savo Siemen Oy:n viljavarastolla koneet erottelevat siemenet sekä painon että pituuden mukaan. Sarvela arvioi kämmenellään olevia ohransiemeniä.

Itikan tilan ensimmäinen luomusiemensato on säkeissä valmiina ensi kesän kylvöihin.

– Sääntöjen ristiaallokossa tässä toimitaan. Siementuotantoa on rajoitettu säännöksin kohtalaisen paljon, niiden sääntöjen puitteissa pitää toimia luomussakin, Sarvela kertoo. Luomuviljelyn myötä tilan kasvivalikoima on laajentunut jonkin verran. – Ensimmäisen kerran kylvettiin nyt syysruista. Jatkossa ehkä lisätään muiden typensitojakasvien, kuten valkoapilan siementuotantoa. Sarvela uskoo luomutuotantoon siirtymisen parantavan nurmisiementen menekkiä. – Siemenkaupassa nurmisiementen markkinointi tavanomaisessa viljelyssä on ollut työlästä, mutta luomunurmisiemenen kysyntä on kasvanut.

Ammattitaidolla kannattavuutta Luomuun siirtymisen myötä Sarvela osallistui luomukurssille.

– ProAgrian Pirkko Tuomiselle täytyy antaa kiitokset tuesta ja neuvonnasta. Luomutuotannossa on omat haasteensa, jotka vaativat ammattiosaamista. Yhtenä haasteena on typen saanti, kun keinolannoitteista luovutaan. – Naapuritilalta on saatu karjanlantaa, lisäksi varmaan viljellään typensitojakasveja. Merkittävänä seikkana Sarvela pitää myös rikkaruohojen torjuntaa. Hän on ehtinyt tutustua koneisiin, jotka helpottavat rikkakasvien, kuten juolavehnän mekaanista torjuntaa. – Peltomme ovat vielä niin näkyvällä paikalla tien varressa ja rannalla, että sekin tekee paineita. Haluan, että siementuotannossa olevat luomupellot näyttävät hyvältä, ettei tule kyläläisiltä sanomista, Sarvela naurahtaa. ◀

Meiltä m orgaa yös nise VIANO t lanno itteet

Novarbo kasvualustat ja lannoitteet luomuviljelyyn KASVUALUSTAT

LANNOITTEET

KASVIHUONETEKNIIKKA

Ota yhteyttä: tilauspalvelu@novarbo.fi p. (02) 5491 680 novarbo.fi

LUOMULEHTI 6 | 2018

Agrologiopiskelijat Sinna Koivuniemi (vas.) ja Laura Jäntti (oik.) tutustumassa nurmen kasvun havainnointiin tutkijayliopettaja Eeva-Liisa Juvosen (keskellä) kanssa.

TEKSTI: EEVA-LIISA JUVONEN KUVAT: LAURA JÄNTTI, RIITTA LEHTINEN JA EEVA-LIISA JUVONEN

Siirtymävaihe osui kuivaan kesään Mustialassa Viljelysuunnitelma tehty, siemenet hankittu, rikkaäes ostettu ja jännitys huipussaan – kuinka rehujen tuotanto 75 lehmälle onnistuu ilman väkilannoitteita ja torjuntaaineita. 185 peltohehtaarin tila aloitti keväällä 2018 siirtymisen luomuun, ja ensi vaiheen kokemukset viljelystä on saatu.

LUOMULEHTI 6 | 2018

aikka Mustialan luomuvalinnan päävaikuttimina ovat olleet taloudelliset seikat, tutkimus- ja opetusmaatilalla ollaan erittäin kiinnostuneita myös luonnon prosessit entistä paremmin hyödyntävästä tuotannosta sekä eläinten hyvinvoinnista.

Kuiva kesä kuritti nurmia Sato-odotukset olivat korkeammalla kuin mitä kuivan kesän seurauksena siiloihin ja laareihin lopulta kertyi. Säilörehusato jäi 40 % ennakoitua pienemmäksi, mutta edellisvuoden ylijäämällä ja noin 10 % lisäostolla vaje pystytään paikkaamaan. Kuiva-ainetta saatiin timotei-nurminatanurmilta kolmesta korjuukerrasta yh-

teensä 2–5,8 tn/ha, mikä on vaatimaton sato verrattuna aikaisempaan. Esimerkiksi lohkolta, joka aikaisempina vuosina on tuottanut yli 8 tn/ha kuiva-ainesatoa saatiin 2018 vain puolet siitä. Maat ovat runsas- tai erittäin runsasmultaisia hieta- ja hiuesavia, joten mitään estettä vähintään kuuden tonnin kuivaainesatoihin ei ole. Syynä tämän vuoden menetyksiin pidetään kuivan kesän oloihin sopimattomia nurmilajeja. On myös mahdollista, että lohkot ovat päässeet tiivistymään vain vähän apilaa sisältävien nurmien viljelyssä. Vanhat nurmet ovat timotei-nurminatavaltaisia, ja ovat tuottaneet hyvin kosteina vuosina, mutta näyttivät menettäneen tuotantokykynsä kuivana vuotena. Uusiin nurmisiemenseoksiin sisällytettävien puna-apilan ja sinimailasen odotetaan parantavan nurmikasvuston kuivuuden sietoa ja samalla pitävän yllä tuottavuutta.

Säilörehunurmien lannoitus naudanlietteellä tuotti vaihtelevia tuloksia.

apilapitoisen nurmisiemenen kylvö rikkaäestyksen kanssa vähensi jauhosavikan määrää. Maatilan pelloilla aloitetun pitkäaikaisen rikkakasvikokeen mukaan kaksinkertainen rikkaäestys (sokkoäestys + rikkaäestys) tehosi savikkaan parhaiten, vaikka täysin puhtaaksi koeruutuja niilläkään ei saatu. Satomääriin ei rikkaäestyksellä ollut vaikutusta. Rikkakasvikokeen avulla tutkitaan myös monivuotisten rikkojen runsastumista. Niiden tuloon maatilalla valmistaudutaan varustamalla äes hanhenjalkaterillä.

Nurmille levitettiin 10–46 tn/ha naudanlietettä, mikä ei näkynyt sadossa johdonmukaisesti (kaavio 1). Yksittäistä taustatekijää nurmien epämääräiseen tuottoon on vaikea löytää. Ensimmäisen satovuoden nurmet tuottivat kuitenkin eniten. Lohkojen kuivuuden ja märkyyden sietokyvyn odotetaan lisääntyvän luomukäytänteiden oppimisen seurauksena. Nurmiseosten rakentaminen mahdollisimman tuottaviksi, maittaviksi ja kestäviksi nähdäänkin keskeisenä kannattavuuskysymyksenä. Siirtymävaiheen seosvalinnat on tehty palkokasvipitoisuuden ja viljelyvarmuuden perusteella. Jatkossa painotetaan myös maittavuutta. Oppia maittavien ja tuottavien nurmiseosten rakentamiseksi on haettu Tanskasta sekä kokeneilta luomukotieläintiloilta kotimaasta.

Vehnä ja ohra pärjäsivät paremmin Viljoista saatiin suhteellisesti parempi sato kuin nurmista. Syysvehnän sato oli noin 3,7 tn/ha ja ohran 2,5–3,5 tn/ha. Kauran sato jäi 2–2,3 tonniin hehtaarilta. Keskimäärin viljasadot ylsivät odotuksiin, mutta paljon parempiin satoihin silti pyritään. Koulutuspäällikkö Jukka Korhosen laskelmien mukaan nykyisellä hintatasolla tutkimus- ja opetusmaatila

on yhtä kannattava luomuna ja ilman mitään tukia kuin tavanomaisena, kun viljojen sadot ovat keskimäärin 4 tn/ha ja nurmien noin 7 tn/ha kuiva-ainetta. Ensimmäiseen kesään ilman kemiallista rikkakasvin torjuntaa oli valmistauduttu hankkimalla rikkaäes, ja rikkaäestys tehtiinkin yhteen kertaan kaikille viljoille. Samalla kylvettiin aluskasvi tai nurmensiemen. Kuivuutta kestävän jauhosavikan kasvua toimet eivät estäneet. Selkeästi oli kuitenkin havaittavissa, että

Maatila oppimisympäristönä Mustialassa on annettu luomuopetusta jo 20 vuotta, mutta ensimmäistä kertaa maatilaa voi hyödyntää myös luomuoppimisympäristönä. Agrologiopiskelijoiden Sinna Koivuniemen ja Laura Jäntin arkipäivässä tilan luomuun siirtyminen on näkynyt konkreettisesti heidän työssään maatilalla tuotannon ja tutkimuksen parissa. Luomukurssin valinneet opiskelijat ovat syksyn kuluessa havainnoineet ja laskeneet rikkakasvien määriä koeruuduilla sekä laskeneet rikkakasvikäsittelyjen tilastollisia merkitsevyyksiä. ◀ Kirjoittaja toimii tutkijayliopettajana Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan kampuksella.

Tuotantonurmet eivät reagoineet lannoitukseen. Kaaviossa vaaka-akselilla on lietelannoituksen määrä (tn/ha) ja pystyakselilla kuiva-ainesadot (kg/ha).

LUOMULEHTI 6 | 2018

TEKSTI: NOORA MANTERE KUVAT: HANNA KANKAANPÄÄ

Vuoden Luomuyritys

Isokummun lammastilan elämää voi seurata myös somessa. Satu Kumpulaisen mukaan kuluttajat kyllä arvostavat luomuruokaa ja ovat valmiita siitä maksamaan, kun tietävät, mistä ruoka tulee.

perusti konttiteurastamon

Isokummun lammastila joutui vaikean valinnan eteen, kun lähiseudulla sijainnut Polson lammasteurastamo tuhoutui tulipalossa kesäkuussa 2017.

uomuliitto palkitsi Isokummun lammastilan Sievistä Vuoden Luomuyrityksenä Porin Luomupäivillä 15.11. Tilan yrittäjät Satu ja Pasi Kumpulainen ovat vastikään perustaneet lampolan yhteyteen oman konttiteurastamon. – Meille oli selvää, ettemme lähde kuljettamaan eläimiämme kauas suureen teurastamoon, kommentoi Satu Kumpulainen ratkaisua. Kirvesmiehen ja lvi-asentajan ammattia harjoittanut Pasi Kumpulainen bongasi lehdestä ilmoituksen kylmäkonteista, ja syntyi ajatus oman teurastamon perustamisesta. – Polson Lampaan tulipalo sattui kesäkuussa, jolloin laitumilla varttui suuri määrä keväällä syntyneitä karitsoja. Kontin toimittanut Vilart Oy lupasi valmistaa valmiin konttiteurastamon sähköineen ja kylmälaitteineen parissa kuukaudessa, emäntä perustelee ratkaisua. Konttitoimittajan sana toimitusajasta piti, mutta yhteisymmärryksen löytyminen elintarvike-, rakennusvalvonta- ja

LUOMULEHTI 6 | 2018

paloturvallisuusviranomaiset kesken ei tapahtunut yhtä vilkkaasti. Konttiteurastamo sai toimintaluvan vasta, kun sen kylkeen rakennettiin tuulikaappi. Satu Kumpulainen kiittelee kuitenkin Eviran toimintaa. Pienteurastamojen toimintaa on pyritty helpottamaan tekemällä joitakin poikkeuksia. – Vielä viisi vuotta sitten tämä tuskin olisi ollut mahdollista.

20 tehoneliötä Ulospäin konttiteurastamo näyttää 20 neliömetrin kokoiselta laatikolta. Se kätkee sisälleen neljä erillistä tilaa: yhden tainnutusta, toisen nylkyä ja suolistusta varten, ruhokylmiön sekä leikkaamo- ja pakkaamotilan. – Kaikki on lähellä, emäntä naureskelee. Investointituen maksatus odottaa vielä paikallisen ELY-keskuksen tulkintaa siitä, määritelläänkö lopputuotevarastona toimiva kylmätuotekärry rakennukseksi vai kalustoksi. Kustannusarvio koko kompleksista oli 50 000 euroa. Kumpulaiset teurastavat, leikkaavat, markkinoivat ja kuljettavat lihat itse. Asi-

akkaat löytyvät lähialueen REKO-piireistä ja ruokakaupoista. Uusille ratkaisuille lihan myyntiin ja logistiikkaan olisi emännän mukaan kova tarve.

Arvoina eläinten, ihmisten ja ympäristön hyvinvointi Isokummun viljelijäpari haluaa tarjota eläimilleen paitsi stressittömän lopun, myös hyvän elämän. Myös luonnonsuojelualueiden ja perinnemaisemien luonnonlaitumet, joita tilan lampaat laiduntavat, ovat Satu Kumpulaiselle tärkeitä, kuten myös suomalaisten alkuperäisrotujen ylläpito. – Olen pelastanut useammalta lopettavalta tilalta kainuunharmaita teuraskyydiltä, hän kertoo. Kainuunharmaita 280-päisestä uuhikatraasta on jo 100, loput ovat suomenlammasta. – Suomenlampaan jalostuksessa on keskitytty liikaa lihaksikkuuteen. Sen seurauksena geeniperimä on kaventunut ja monet pässilinjat uhanalaisia, Kumpulainen kritisoi. Lampuriksi Satu Kumpulainen ryhtyi heti sukupolvenvaihdoksen myötä

Satu ja Pasi Kumpulaisen konttiteurastamo on viikoittaisessa käytössä, sillä ruokakaupat haluavat tuotteita hyllyilleen säännöllisesti.

vuonna 2006 oman käsityöharrastuksensa kautta. – Kainuunharmaiden villassa on silkkimäinen, hieno, liukas kuitu, hän ihastelee. Luomuun siirtyminen oli Satu Kumpulaiselle myös päivänselvä valinta. Siirtymävaiheeseen lähdettiin heti, kun kaikki tilan pellot olivat hänen hallussaan keväällä 2008. – Luomussa tärkeää on ravinteiden kierrätys ja peltojen hyvä kasvukunto, hän kommentoi. Kotitilan pellot olivat hänen sanojensa mukaan pitkällisen suorakylvön jäljiltä aikamoisia ”peltipeltoja”. Kumpulaiset tarjoavat hyvän elämän ituja tilallaan myös kuntouttavan päivätoiminnan asiakkaille Green Care -toimintana. Konkreettiset askareet, liikunta ja ulkoilma, yhteisöllisyys sekä terveellinen ruoka tukevat tilan töihin arkisin osallistuvien mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten hyvinvointia.

Haaveissa luomukanit Kumpulaiset hankkivat konttiteurastamoa perustaessaan luvat myös kanien teurastukseen ja tekevät nyt rahtiteurastusta kaninkasvattajille. – Olemme miettineet kaninkasvatuksen aloittamista myös omalla tilalla, Satu Kumpulainen kertoo. Hän myöntää olevansa maatalousyrittäjänä oman tiensä kulkija. – Lampolaa suunniteltaessa vasta viides agrologi suostui tekemään pankille vaadittavat laskelmat – ensimmäiset neljä totesivat, ettei touhu lyö leiville, Kumpulainen muistelee. Omalla esimerkillään hän haluaa kuitenkin kertoa, että pienikin voi olla kannattavaa – ja kaunista. ◀

TO IVO TTA A RA U HA LLIS TA JO U LU A U U TTA

HYVÄÄ

VU O TTA

2019 LUOMULEHTI 6 | 2018

Noora Mantere

Lähellä tuotettu liha, sen laatu ja hyvinvoivat, vapaana laiduntavat eläimet ovat imagotekijöitä, joita on syytä pitää esillä. Kuvan luomukyytöt ulkoilevat talvellakin.

Lihan suoramyynti kiinnostaa monia nautakarjan kasvattajia. Toiminnan kannattavuus perustuu huolelliseen suunnitteluun ja tuotteiden oikeaan hinnoitteluun.

TEKSTI: RITVA PIETARINEN

oukko nautakarjan kasvattajia kokoontui lokakuussa Tampereelle keskustelemaan lihan suoramyynnistä. Nokialla Kauniaisten tilalla charolaiskarjaa kasvattava Anne-Marie Rosenlew ja Snellmanin Lihanjalostus Oy:llä tuotannonohjaajana työskentelevä Saara Rantanen kertoivat osallistujille omista kokemuksistaan. Päivän aikana todettiin, että naudanlihan suoramyyntiä suunnittelevan tulee kiinnittää huomiota sopivan eläinaineksen valintaan, löytää hyvät yhteistyökumppanit ja hinnoitella tuotteet kannattaviksi. Tilaisuuden järjesti Ahlmanilla toimiva Nautakarjatalous kuntoon -hanke.

Selvitä kulut ja seuraa kannattavuutta Suoramyynnin tavoitteena on saada naudan ruholle parempi kate kuin teurastamolle myytäessä. Tämä edellyttää, että suoramyynnin kulut ovat selvillä ja kaikki tuotteet hinnoiteltu kannattaviksi alusta pitäen.

LUOMULEHTI 6 | 2018

Naudanlihan suoramyynnin kulut koostuvat teuraskuljetuksesta, teurastuksesta, ruhon käsittelystä teurastamossa ja sen kuljetuksesta leikkaamoon, lihanleikkuusta ja pakkaamisesta. Lisäksi on huomioitava kuljetuskustannukset asiakkaalle sekä markkinoinnin ja myyntityön kulut. – Palvelujen hintoja kannattaa vertailla, sillä niissä voi olla suuriakin eroja, kertoo Rosenlew. Lihanleikkuu ja -pakkaaminen ovat myös laadun kannalta tärkeitä työvaiheita, joissa hygienia ja ammattitaito korostuvat, hän lisää. – Lihan saanto vaikuttaa suoramyynnin kannattavuuteen, sillä se vaihtelee karjarodun sekä eläimen iän, sukupuolen, kuntoisuuden, lihakkuuden ja rasvaisuuden mukaan. Saanto-oletus on yleisimmin 50 prosenttia ruhon painosta, selvittää Rantanen. Teurastamossa ruhon laatu luokitellaan ns. EUROP-kriteerien mukaan. Eläin kannattaa lähettää teuraaksi vasta kun se on kokonaan etukäteen myyty, jotta ruhosta ei jää jäljelle myymättömiä osia. Yleensä liha myydään lajitelmina, joissa on mukana sekä jauhe- että kokolihaa.

Ritva Pietarinen

Naudanlihan suoramyyntiä kannattavasti

Kuvassa Lihan suoramyynti -koulutuksen osallistujia. Vasemmalla Nautakarjatalous kuntoon -hankkeen projektipäällikkö Riitta Niiranen ja keskellä asiantuntija Saara Rantanen.

Myyntihinnan tulisi olla vähintään 13 €/ kg, jotta kustannukset peittyvät, Rantanen arvioi. Kilohintaan on lisättävä vielä oman työn osuus. Kaupan hintojen kanssa lihan suoramyyjä ei näin ollen voi kilpailla. Vähemmän arvostettujen ruhonosien haluttavuutta voi parantaa tarjoamalla asiakkaille valmista reseptiikkaa tai valmistamalla vähäarvoisista osista jatkojalosteita.

Suoramyynnin kannattavuuden seuraaminen helpottuu, jos suoramyynnin kirjanpitoa tarkastellaan erillään maatalouden tulosta, Rantanen ehdottaa. Tilalla on lisäksi hyvä nimetä suoramyynnin vastuuhenkilö, joka huolehtii yhteydenpidosta yhteistyökumppaneihin ja valvovaan viranomaiseen sekä vastaa myyntityöstä ja tuotteiden jakelusta.

Panosta markkinointiin – Tuotteiden hyvä laatu ja maine ovat tärkeitä markkinoinnissa. Tuottajan on tunnettava tuotteensa ja oltava niistä ylpeä. Tärkeää on myös kertoa asiakkaalle, mihin tuotteen hinta perustuu, Rosenlew muistuttaa. Lähellä tuotettu liha, sen laatu ja hyvinvoivat, vapaana laiduntavat eläimet ovat imagotekijöitä, joita on syytä pitää esillä, hän lisää. Jos mahdollista, markkinoinnin toteuttamisessa ja oman brändin luomisessa kannattaa käyttää apuna alan ammattilaisia. Jos yrittäjä myy lypsykarjan tai alkuperäiskarjan lihaa, asiakkaalle kannattaa selvittää, mitä erityisiä arvoja karjarotuun liittyy. – Meidän asiakasviestimme keskittyy suomenkarjan harvinaisuuteen ja erityislaatuun, ja nyt 70 prosenttia asiakkaistamme tulee meille ostoksille nimenomaan suomenkarjan lihan vuoksi, kertoo Järvensivun tilan emäntä Anu Andersson. Jos tuotteet myydään tilamyymälässä, on hyvä muistaa myös ensivaikutelman merkitys. Hyvin hoidettu tilakeskus ja kaunis maisema ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä. Tunne asiakkaasi – Lihan suoramyyjä löytää asiakkaansa menemällä aktiivisesti mukaan kotipaikkakuntansa yhdistysten toimintaan, ruokapiireihin ja REKO-ryhmiin, kertoo Rosenlew. Suorat asiakassuhteet ja aktiivinen myyntityö ovat tärkeitä asiakaskunnan sitouttamisessa, hän lisää. Nykyisin asiakas on lisäksi helppo ottaa mukaan tilan arkeen sosiaalisen median avulla. Suoramyyjän on hyvä kartoittaa oman asiakaspiirin toiveita ja tarjota eri tavoin leikattua lihaa joko lajitelmina tai pienemmissä erissä kysynnän mukaan. Kokeilunhaluisille asiakkaille maistuvat jauhelihan, fileiden ja paistilihojen ohella tätä nykyä myös ruokaohjelmien ja -lehtien esittelemät erikoisleikkuut, kuten esimerkiksi brisket-naudanrinta ja tomahawk-pihvi. – Tarjoamalla asiakkaille uudella tavalla leikattuja ruhonosia lihan suoramyyjä voi toimia myös ruokakulttuurin edistäjänä, rohkaisee Rantanen. ◀

TUME PARAS KONE LUOMUUN · Fosfori siemenen viereen · Luomulannoitetta normaalilla ajonopeudella jopa yli 1000 kg/ha · Syöttölaite säiliön tasaisessa pohjassa -> ei valumisongelmia · Titan ja Nova: siemenen kylvö koko säiliötilavuus hyödyntäen

Suomalaisesta tehtaasta Suomalaiselle viljelijälle

TUMEAGRI.FI

Pekka Kaartinen Juha Niinistö Heikki Sola

040 450 6482 040 450 6484 040 511 1545

Itä-Suomi 040 593 6913 Olli Lönnroos Jukka-Pekka Hoffren 040 845 4999

Kirjoittaja on lähiruoasta kiinnostunut tiedottaja.

LUOMULEHTI 6 | 2018

TEKSTI JA KUVAT: KIRSI HAAPAMATTI

URHO KARI on luomun Pelle Peloton Luomukonkari-palkinnolla marraskuussa palkittu Urho Kari innostuu luomuviljelyn haasteellisuudesta.

rho Karin toimeliaisuus ja kekseliäisyys on hämmentävää nähtävää. Hänen maatilansa, sen ympäristö ja rakennukset kätkevät sisäänsä toinen toistaan innovatiivisempia ratkaisuja ja kokeiluja. Viljankuivausta avittava aurinkotunneli kiertää ladon seinää, vesikasvilannoitekoeruudut kasvavat venäläistä maatiaisruista ja harjuviljelymenetelmään on rakennettu omavalmistekone kylvölaitteesta. Navetan päädyssä oma rehulaitteisto jauhaa rypsirehupellettiä yötä päivää. Keksinnöille ei loppua näy, vaikka luomutilan isännyys ja vetovastuu on siirtynyt Ville-pojalle ja jo vuonna 1999. – Vähemmänkin voisin sekaantua tilanpitoon, Urho Kari veistelee, kun häneltä kysyy, miten kahden sukupolven rinnakkaiselo sujuu. Urho ja Maire Kari asuvat samassa pihapiirissä Ville Karin ja tämän puolison Tiina Peltosen kanssa. Arki sujuu, kun kummallakin perheellä on omat talonsa ja taloutensa, mutta välillä räiskyy. – Urho on monet kerrat sanonut Villelle, että sinun kannattaisi varmasti siirtyä tavanomaiseen viljelyyn, kun ei tuo maaperän biologia tunnu kiinnostavan, Tiina Peltonen sanoo.

LUOMULEHTI 6 | 2018

Urho Kari myöntää näin lausuneensa, mutta pilke silmäkulmassa. Sama pilke on miniä-Tiinalla. – On valtavan hieno asia, että Tiina on tullut meidän tilalle, Urho Kari sanoo, kun Tiina Peltonen on kadonnut navetan ovesta sisään. Ville Kari on jutunteon aikaan Digiluomu-hankkeen matkalla Tanskassa eikä pääse kertomaan näkemystään tilanpidon tunnelmista, mutta kaikesta päätellen meno on mutkatonta, jos kohta keskustelevaa. Urho Kari sanoo, että vaikka poika ei ehkä tunne aivan yhtä palavaa intohimoa maaperäbiologian yksityiskohtiin, on hän silti ”parempi luomuviljelijä kuin isänsä”.

Luomun alkulähteillä Urho Karilla todella on, mistä luomukeskusteluun ammentaa. Hänet mainitaan usein luomun pioneerina, eikä syyttä. – Innostus tuli jo äidinäidiltäni Hilda Saarenpäältä, joka ei ottanut ilolla vastaan maatalousmyrkkyjen tuloa osaksi

maanviljelyä. Muistan hänen paasanneen aiheesta minulle aamuisin ennen kuin lähdin päivän töihin. Nyt puhutaan 1950-luvusta. Monella tilalla siirryttiin modernimpaan maatalouteen, mikä tarkoitti keinolannoitteita ja maatalouskemikaalien käyttöä. Urho Kari kehuu isoäitiään vuolaasti. – Isoäiti oli valtavan taitava. Kompostisanaa ei silloin tunnettu, mutta kompostilannoitusta hän käytti. Pelkästään rautaisen isoäidin ja sittemmin isoisänsä Juho Karin propagoimana ei Urho Kari luomusta innostunut. Hän teki 1960–1970 -luvuilla paljon traktoritöitä myös muilla tiloilla. Eräs tila kiinnitti Karin huomion: – Vanha isäntä varoi maan tiivistymistä eikä päästänyt pellolle traktoria kuin kyntöhommiin, muuten siellä käytettiin hevosta. Apulantaa ja myrkkyjä ei tilalla myöskään käytetty. Sadot olivat hyviä, ja minä ihailin tätä kovasti.

Euroopan ja muun Suomen luomuopit eivät toimi Kun Urho Kari osti vaimonsa kanssa tämän kotitilan ja aloitti oman tilanpidon, alkoi vuosikymmenten opiskelu, joka ei ole päättynyt vieläkään. Urho Kari tiesi, millaista viljelyä halusi harjoittaa, mutta verrokkiesimerkit puuttuivat isoäidin oppeja ja mainittua naapuritilaa lukuun ottamatta. – Kiinnostuin biodynaamisesta viljelystä, kun luin siitä jutun Maaseudun Tulevaisuudesta. Vaan eivät ne opit suoraan päteneet tänne Lehtimäen vähäravinteisiin peltoihin. Biodynaamiseen viljelyyn liittyvät preparaatitkaan eivät auttaneet, vaikka rakensin preparaattien sekoittamiseen tarkoitetun koneenkin. Urho Kari innostuu kertoilemaan kotikylänsä Lehtimäen historiasta. Karin mukaan alueen pellot eivät kelpaa kuin nurmiviljelyyn, maaperä on sellainen. – Nälkävuosina puolet kyläläisistä kuoli nälkään, viljely oli täällä niin vaikeaa. Tilan isännäksi ryhdyttyään Urho Karin tiedonjano oli kyltymätön ja hän ver-

kostoitui biodynaamisen viljelijä Aaro Rajalan ja MTK:n Heikki Haaviston kanssa. Luonnonmukaisen viljelyn ideat myrkyttömyydestä, maaperän kasvukunnosta huolehtimisesta ja biologisesta typensidonnasta innostivat kaikeksi onneksi muitakin. – Vaikka totta kai moni piti tällaisia puheita aivan huuhaana. Minä en siitä piitannut. Kun laitoin biodynaamisessa viljelyssä preparaatteja lehmänsarveen, noitanahan minua pidettiin. Sellainen touhu oli monen mielestä aivan tavatonta. Urho Kari hylkäsi lopulta biodynaamisen viljelyn keinot ja keskittyi pelkästään luomuun. Hän meni mukaan vuonna 1979 perustettuun ekoviljelijäyhdistykseen, josta vuonna 1985 tuli Luomuliitto. Urho Kari oli sen toinen puheenjohtaja. Pian luomusta innostuttiin monella tilalla, joskin se oli marginaalissa pitkään.

Ajattelijan valinta Karin tilalla Lehtimäellä viljellään nyt 300 hehtaaria peltoa, alkusaldo oli 3,5 hehtaaria. Lypsylehmiä on pihattonavetassa 70, nuorkarja mukaanluettuna eläimiä on parisen sataa. Tilalla on nuoren isäntäparin lisäksi kaksi täysiaikaista työntekijää ja tarpeen mukaan muuta työväkeä. Urho Kari ja miniänsä ovat yhtä mieltä siitä, että luomu on heille sopiva tapa harjoittaa maataloutta.

Karien kotipihassa on vanhaan navettaan perustettu kotimuseo, jossa on valtava määrä vanhoja koneita ja muuta tavaraa. Tällä hetkellä Urho Kari testaa vesikasveista valmistettuja lannoitteita.

– Luomuviljely on haastavaa. Tässä on pakko ajatella asioita koko ajan uudelleen. Moni tuttava on sanonut, ettei siirry luomuun oman mukavuudenhalun takia. Ei jakseta ajatella ja pohtia, Tiina Peltonen sanoo. – Vaikka juuri se tässä on parasta. Että saa ajatella ja oppia uutta. Pidän myös siitä, että luomussa eläinten oloihin satsataan. Omavaraisuus tuotantopanosten suhteen tuo myös tähän mielekkyyttä, Urho Kari sanoo. Ruokapöydässä istuvat Maire ja Urho Kari ja Tiina Peltonen uskovat luomun suosion kasvavan jatkossakin. Kuluttajat arvostavat kotimaista luomua etenkin erilaisten ruokaskandaalien myötä. Puheessa vilahtaa myös ilmastonmuutos. – Olen vihainen siitä, että kaikki viljelyspellot niputetaan samaksi, kun puhutaan hiilensidonnasta. Luomupelto on hyvä hiilensitoja, Urho Kari päättää. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2018

TEKSTI: TIMO LÖTJÖNEN, ANNA-LEENA VIERIMAA JA JOHANNA HELKIMO

Kauralajikkeiden vertailua luomutilalla

Elintarvikelaatuisen luomukauran kysyntä ja viljely on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Yksi syy tähän on luomupuhdaskauran kysyntä. Pohjoispohjanmaalaisella luomutilalla vertailtiin kolmen vuoden aikana toista kymmentä kauralajiketta, niiden satoa ja sadon laatua.

LUOMULEHTI 6 | 2018

oko Suomen mittakaavassa viljojen lajikekokeita on aidoissa luomuoloissa tehty hyvin vähän. Merkittävimmät ovat EkoNu! -hankkeen kokeet Suomen etelärannikolla. Niin sanotut viralliset lajikekokeet tehdään tavanomaisen viljelyn keinoin. Maasta Markkinoille -hankkeen kaurakokeet tehtiin paavolalaisen Rauno Haapalan luomupelloilla vuosina 2016– 2018. Pellot ovat multavaa hienoa hietaa.

Rikkaäestys tehtiin pokkisuuntaan kylvöriveihin nähden.

Luomukaurojen satotulokset vuosina 2016 ja 2018. Lajikkeet on laitettu aikaisuusjärjestykseen.

Luomukaurojen tuhannen jyvän painot (TJP).

Ei se aina onnistu Vuosi 2016 oli Siikajoella kosteahko, mutta peltolohkon toimivan ojituksen ansiosta kauran viljely onnistui kohtalaisesti satojen ollessa 2,2–3,5 tonnia hehtaarilta. Kaikkien lajikkeiden laatu oli hyvä, ja ne olisivat kelvanneet elintarvikekäyttöön hehtolitrapainon ja jyväkoon puolesta. Don-hometoksiinien määrä oli kaikilla lajikkeilla alhainen. Vuoden 2016 tulokset on esitetty Luomulehdessä 1/2017. Seuraava vuosi 2017 oli kaurakokeen kannalta katastrofaalinen. Kasvukausi oli viileä ja sateinen.

Suurin kompastuskivi oli koepaikan alhaiseksi osoittautunut mangaaniluku. Viljavuusanalyysissä se oli noin 5, joka merkitään täysipunaisella pallolla. Kesäkuun loppupuolella kauran lehdissä oli selviä mangaaninpuutoksen merkkejä (ruskeita viiruja), kaurat kasvoivat kituen, mutta rikkakasvit menestyivät. Seurauksena rikkakasvit valtasivat suuren osan kokeesta, joten saatoimme puida vain neljäsosan kokeesta. Joitain laatutuloksia vuoden 2017 kokeesta voi esittää, mutta satojen arvioiminen ei ole luotettavaa.

Hyvä sato vuonna 2018 Viimeisenä vuonna vaihdoimme peltolohkoa maalajin pysyessä edelleen hienona hietana. Tällä lohkolla mangaaniluku oli 11 (puolipunainen). Varmuudeksi teimme vielä Multiple-ruiskutuksen kesäkuun lopulla. Tällä kertaa mangaanipuutoksen oireita ei ilmaantunut. Vaikka kasvukausi oli kuiva ja äärimmäisen lämmin, hikevän maan ansiosta kasvustot eivät kärsineet pahasti kuivuudesta. Luomukauran sadot olivat 4–5 tonnia hehtaarilta, mitä on pidettävä kohtalaisena luomusatona. Lannoituksena oli ▷▷

LUOMULEHTI 6 | 2018

pelkästään edellissyksynä puimatta jäänyt härkäpapukasvusto. Ravinteet näyttivät silti riittäneen hyvin.

Sadon laatu Hehtolitrapainot (HLP) olivat kaikilla lajikkeilla ja kaikkina vuosina yli 54 kg, mikä usein on viljan ostajilla elintarvikekauran alaraja. Vaihteluväli oli vuosina 2016 ja 2018 54–58 kg, mikä kuvastaa lajikkeiden tasaisuutta. Vuonna 2018 useilla viljelijöillä kauran hehtolitrapainot ovat jääneet alhaisiksi, jopa alle 50 kg, mitä pidetään kuivuudesta johtuvana. Tuhannen jyvän paino (TJP) kuvastaa jyvien kokoa. Aika helposti kauraerä ei kelpaa elintarvikekäyttöön liian pienen jyväkoon takia, vaan joutuu huonommalla hinnalla rehuksi. Ominaisuus korostuu luomussa, sillä ravinteiden niukkuus tai taudit saattavat pienentää jyväkokoa. Tuhannen jyvän paino saisi olla suhteellisen korkea (yli 35 g), kun valitaan lajiketta elintarvikekauran tuotantoon. Aikaisilla kauralajikkeilla TJP pyrkii olemaan luontaisesti matalahko. Tähän kokeeseen valittiin tietoisesti lajikkeita, jotka TJP:n ja HLP:n puolesta sopisivat elintarvikelaaduksi. TJP-vertailussa myöhäisemmät lajikkeet olivat hieman parempia kuin aikaisemmat, pois lukien poikkeuksellinen vuosi 2017. Aikaisistakin löytyy hyviä lajikkeita, kuten Meeri, Niklas ja Marika. Saamamme TJP-tulokset ovat hyvin samansuuntaisia virallisten tulosten kanssa. TJP lieneekin ominaisuus, johon ympäristöte-

LUOMULEHTI 6 | 2018

Luomukaurojen lakoisuus. Huom! Vuosi 2017 oli poikkeuksellinen.

kijät vaikuttavat vähiten. Kannattaa huomata, ettei TJP:llä ole rehuviljassa suurtakaan merkitystä, HLP:llä sen sijaan on.

Pysyykö pystyssä? Luomukauran tulisi olla pitkää, jotta se kilpailisi hyvin rikkakasvien kanssa. Toisaalta korren olisi oltava luja, jottei kasvusto mene lakoon. Laosta aiheutuu helposti sato- ja laatutappioita. Kokeissamme kaurojen pituudet vaihtelivat välillä 83–106 cm. Lyhimmässä päässä olivat Riina, Niklas ja Canary ja pisimmässä päässä Steinar, Ringsaker ja Donna. Jos onnistuu kasvattamaan luomukauran 85 cm pitkäksi, on sen kilpai-

lukyky jo aika hyvä. Avetron ja Ringsaker olivat hieman herkkiä lakoontumiselle, Donna ja Belinda taas pysyivät pituudestaan huolimatta hyvin pystyssä.

Kannattaisiko valita myöhäinen kauralajike? Myöhäisempien kauralajikkeiden sato näyttäisi olevan suurempi ja laatu hieman parempi kuin aikaisemmissa lajikkeissa. Sellaisen valitsemisessa viljelijä ottaa kuitenkin sitä suuremman riskin, mitä pohjoisemmassa viljellään. Kaikkina vuosina sato ei ehdi valmistua ajallaan, maa ei kanna puimuria kunnolla loppusyksystä, kuivauskustannukset nousevat

ja sadon laatu kärsii halloista, homeista tai vihreistä jyvistä. Riskit kävivät toteen vuonna 2017, kun taas vuonna 2018 kaikki lajikkeet valmistuivat ongelmitta. Siikajoen korkeudella voisi ehkä kokeilla osalla viljelyalasta esimerkiksi Steinaria tai Bettiinaa, mutta valtaosa kaura-alasta kannattanee kylvää näitä aikaisemmilla lajikkeilla. Etelä-Suomessa myöhäiset lajikkeet ovat hyviä, kunhan pellon ojitus ja vesitalous sallivat aikaisen kylvön. Valinnanvaraa ja -vaikeutta kauralajikkeissa ja varsinkin ohralajikkeissa riittää. Luomuviljelyssä suuren ja laadukkaan sadon saaminen on usein enemmän kiinni muista kasvua rajoittavista tekijöistä kuin lajikkeesta (esimerkiksi ravinteet, rikkakasvit, vesitalous). Lajikevalintaan kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota varsinkin, jos tavoitteena on elintarvikelaatuisten viljojen tuotanto. ◀ Kirjoittajista Lötjönen työskentelee tutkijana Luonnonvarakeskuksessa ja Vierimaa sekä Helkimo luomuasiantuntijoina Oulun ProAgriassa.

VILOMIX FINLAND OY:N VALIKOIMISTA ERIKOISREHUT MYÖS LUOMUTILOILLE! • Energiapitoinen ja pötsimikrobeja aktivoiva Vilolix Natur -nuolukivi • Luomuelektrolyytti Vilolyt Luomu • Luomutuotannossa sallitut vitamiini- ja hivenainevalmisteet orgaanisella seleenillä Lisäksi Mira-kivennäisrehut ja Nuolux-kivennäisnuolukivet!

TIEDUSTELE TUOTTEITA PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI:

www.vilomix.fi/edustajat

Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

TEKSTI: MAARIT HEINONEN JA ANNIKA MICHELSON KUVA: ANNIKA MICHELSON

Maatiaisviljat puhuttavat Suomessa ja Euroopassa Euroopassa on 2000-luvulla herätty lisäämään viljelijöiden, jalostajien ja kuluttajien välistä vuorovaikutusta maatiaisviljojen viljelyedellytysten parantamiseksi sekä viljojen geneettisen monimuotoisuuden viljelysuojelun edistämiseksi. Viljatietokeskus Tanskaan Tanskalaiseen Hjørringin kuntaan valmistuu vuonna 2020 yli 500 neliöinen ”Viljan talo” (Kornets hus). Talossa toteutuu mylläri ja leipuri Jørn Ussing Larsenin pitkäaikainen haave modernista tietokeskuksesta, jossa kaikki päiväkotilapsista ammattiviljelijöihin saavat moniaistisesti tietoa viljoista sekä niiden vanhoista lajikkeista ja pääsevät leipomaan. Taloon rakennetaan perinteinen tanskalainen leivinuuni sekä keittiötilat, kahvila ja kauppa. Pihapiirin viljojen koeruuduilla pääsee tutkimaan, kuinka eri lajikkeet eroavat ulkonäöltään toisistaan ja kuinka ne ilmentävät viljelykasvien monimuotoisuutta. Leipomiskursseilla voi tarkastella, millaisia makuja niistä syntyy hapantaikinajuureen yhdistettynä. Hjørringin kunta uskoo vahvasti, että talosta tulee kiinnostava ja tärkeä vierailujen ja kohtaamisten paikka. Kunta uskoo, että leivän tuoksu houkuttelee kävijät paikalle oppimaan tekemällä ja kokemalla. Olisiko aika saada viljatietokeskus myös Suomeen?

Uusi luomuasetus ja monimuotoiset luomusiemenet Vuonna 2021 voimaan astuva uusi luomuasetus mahdollistaa geneettisesti epäyhteneväisen eli monimuotoisen lisäysaineiston (muun muassa siementen) käytön luomuviljelyssä. Tavoitteena on lisätä biodiversiteettiä, viljelykasvien kestävyyttä ja paikallisiin olosuhteisiin sopeutumista. Luonnonmukainen epäyhteneväinen aineisto on mahdollista saada nopeasti myyntiin, sillä siihen riittää hakijan kuvaus aineiston yleisistä agronomisista ja ulkoasullisista pääominaisuuksista sekä jalostusmenetelmistä. Aineisto voidaan saada hyväksytyksi aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Tämä haastaa nykyisen maatiaiskantojen ja vanhojen kauppalajikkeiden alkuperäislajikkeiksi rekisteröinnin prosessia, jossa arvioiva tutkimus tehdään Evirassa ja kestää vähintään kasvukauden, usein käytännössä pidempään. Nämä alkuperäislajikkeet ovat tyypillisesti epäyhteneväisiä aineistoja.

Lisäksi asetuksen kansallisissa tulkinnoissa on jo havaittavissa eroja. Itävaltalainen viljelykasvien monimuotoisuutta edistävä yhdistys Arche Noah järjesti lokakuussa seminaarin Brysselissä koskien siemeniä uudessa luomuasetuksessa. Siellä tulkittiin, että kyseeseen voi tulla populaatio (vähintään viiden sekoitus, ns. evoluutiolajike), vanha kauppalajike, maatiaiskanta tai viljelijän kehittämä oma kanta. Suomesta on talletettu poikkeuksellisen paljon geneettisesti monimuotoista vilja-aineistoa Pohjoismaiseen geenipankkiin. Maatiaisviljoja on kaikkiaan yli 100 näytettä, mikä on enemmän kuin mistään muusta Pohjoismaasta. Lisäksi säilytyksessä on lukuisia suomalaisia vanhoja kauppalajikkeita, jotka myös jalostushistoriansa vuoksi voivat sopia luomuviljelyyn ja kiinnostaa kuluttajia, esimerkiksi hapanjuurileipureita. Tätä aineistoa on vain pieneltä osin testattu nykymuotoisessa luomuviljelyssä. ◀ Kirjoittajista Heinonen toimii tutkijana Luonnonvarakeskuksessa ja Michelson lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa. Lisää luettavaa sekä lista Euroopassa toimivista maatiaisvilja-aiheisista hankkeista löytyy Luomulehden verkkosivuilta osoitteesta www.luomulehti.fi

Vanhoja viljelykantoja voi yhä löytyä pienimuotoisesta viljelystä. Kesällä saimme tietää maatiaisrukiista, jota on viljelty Polvijärvellä ainakin 1800-luvun lopulta asti. Se näyttää olevan isojyväistä ruista ja ulkomuodoltaan sangen yhtenäistä.

LUOMULEHTI 6 | 2018

TEKSTI: SAMPSA HEINONEN KUVA: BRITA SUOKAS

Biokaasulaitosten sivuvirtojen käyttö luomuviljelyssä Voiko biokaasulaitoksen mädätteestä valmistaa luomutuotantoon soveltuvaa lannoitetta? Mitä raaka-aineita biokaasulaitoksella voidaan käsitellä, jotta mädäte soveltuisi myös luomuviljelyyn? Mitkä raaka-aineet eivät kelpaa luonnonmukaisen tuotannon lannoitevalmisteen ainesosiksi?

uomutuotantoon soveltuvat lannoiteaineet on lueteltu komission asetuksen 889/2008 liitteessä I. Voimassa oleva luettelo sekä ohjeellisena Eviran siihen tekemät tulkinnat on julkaistu Eviran ohjeessa Luonnonmukainen tuotanto 1 – Yleiset ja kasvintuotannon ehdot (7. painos). Biokaasutuksen syötteiksi voivat soveltua seuraavien tuotekategorioiden tuotteet: eläimistä saatavat sivutuotteet, jotka mädätetään liitteessä luetellun kasvi- ja eläinperäisen aineksen kanssa, kasviainesten seokset ja erilliskerätyn kotitalousjätteen seos. Soveltumattomia eloperäisiä raaka-aineita ovat eläinperäiset sivutuotteet riskiainesluokassa 1 ja osittain luokassa 2, geenimuuntelusta peräisin oleva aines, ihmisperäinen uloste ja virtsa (asumajäteliete) sekä kalojen uloste.

Mädätteen käyttöön liittyy rajoituksia Muutamat viljelijät ovat kiinnittäneet huomiota luomuehtojen uudessa painoksessa julkaistuun Eviran tulkintaan EU-lainsäädännön vaatimuksesta, jonka mukaan mädätejäännöstä ei saa levittää syötäville kasvinosille. Vaikka lisävaatimus ”ei sovelleta syötäviin kasvinosiin” on ollut tuotantoehto jo vuodesta 2014, ei siihen ole juurikaan kiinnitetty huomiota, koska vaatimuksen sisältöä ei ole avattu Eviran kirjallisena ohjeistuksena. Vaatimuksena se Eviran tulkinnan mukaan tarkoittaa, ettei mädetejäännöstä saa levittää ennen kasvukautta tai kasvukauden aikana kasvustolle, jonka maanpäällistä satoa käytetään ihmisravinnoksi tai

Etelä-Savossa on kaksi pääasiassa maatilojen lantaa ja muita sivuvirtoja hyväkseen käyttävää biokaasulaitosta. Molemmissa yhtiöissä on mukana sekä luomutiloja että tavanomaisia tiloja. Kuvassa näkyy Juvan Biosonin reaktorirakennus sekä lietealtaan ja jälkikaasualtaan suojakuvut.

rehuksi (esim. vihannekset, yrtit, marjat, hedelmät, nurmi). Mädätejäännös ei myöskään saa olla välittömässä kosketuksessa kasvinosiin, joita käytetään ihmisravinnoksi tai rehuksi (esim. ruokaperuna ja juurekset). Mädätejäännöstä saa levittää ennen kasvukautta tai kasvukauden aikana, kun se mullataan maan pinnalle levittämisen jälkeen eikä kasvin syötävä tai rehuksi korjattava sato ole välittömässä kosketuksessa maahan (esim. viljat ja öljykasvit) ja jos multaus tehdään viimeistään, kun kasvusto on oraalla.

Mädätettä saa levittää ennen kasvukautta tai kasvukauden aikana, kun satoa ei käytetä ihmisravinnoksi tai rehuksi tuoreena tai syömällä sen maanalainen osa (esim. tärkkelysperuna tai viherlannoitus). Mädätettä saa levittää ennen kasvukautta tai kasvukauden aikana myös perustettaessa nurmea suojaviljan kanssa. ◀ Kirjoittaja toimii Evirassa ylitarkastajana. Eviran ohje Luonnonmukainen tuotanto 1 – Yleiset ja kasvintuotannon ehdot (7. painos) löytyy Eviran verkkosivuilta kohdasta Luomun lomakkeet ja ohjeet.

LUOMULEHTI 6 | 2018

TEKSTI JA KUVAT: BRITA SUOKAS

Katse lehmän hyvinvointiin Welfare Quality -menetelmällä

Juustoportin luomumaitotilat liitettiin mukaan Welfare Quality -arviointiin tänä syksynä. Menetelmällä arvioidaan tuotantoeläinten hyvinvointia.

elfare Quality -arviointimittarit (WQ) on määritelty naudoille, sioille, muniville kanoille ja broilereille. Lampaiden ja hevosten mittaristoa kootaan parhaillaan. Teurastamoillekin on WQ-mittaristo, sillä arvioidaan eläinten vastaanottoa teurastamoon ja tainnutustilannetta. Kymmenet eurooppalaiset ja eteläamerikkalaiset instituutit ja yliopistot ovat kehittäneet mittariston yhteistyönä.

Suomessa Euroopan ensimmäiset Welfare Quality -sertifioidut meijerit Eläinten hyvinvointiin erikoistuneiden tutkijoiden kansainvälisenä yhteistyö-

LUOMULEHTI 6 | 2018

nä toteuttamassa Welfare Quality -tutkimusprojektissa on koottu yhtenäinen arviointimenetelmä, jolla eläintuotteiden jatkojalostusyritykset voivat luotettavalla ja yhtenäisellä tavalla ensin tutkia ja sitten viestiä kuluttajille eläinten hyvinvoinnista tuotantoketjussaan. Vuoden 2017 marraskuussa jalasjärveläinen Juustoportti hyväksyttiin Euroopan ensimmäiseksi Welfare Quality -sertifioiduksi meijeriksi. Se ja Hirvijärven osuusmeijeri, joka toimittaa maitoa Juustoportille, olivat Suomen ensimmäiset, jotka alkoivat teettää WQ-arviointeja tuottajatiloillaan. Tämän vuoden heinäkuussa myös Osuuskunta Maitomaa saavutti WQ-meijerisertifikaatin.

Arvioija Essi Wallenius hätistää tarkemmin katsottavat eläimet kävelemään. Hän seuraa liikkumisen vaivattomuutta, kuten askelpituutta, ja ontuuko lehmä jotain jalkaa. Samalla näkee kintereiden ja sorkkien kunnon.

Meijerin Welfare Quality -sertifikaatti takaa, että kaikki sertifikaatin piirissä olevat maitotilat ovat läpäisseet WQ-arvioinnin vähintään hyväksytysti. Lisäksi Juustoportin Vapaan lehmän maito -brändiin tuottavilta tiloilta vaaditaan Edistynyt-arvosanan saavuttaminen.

Yhdeksän luomumaitotilaa arvioitavana – Kaikki luomumaitotilat, jotka tuottavat Juustoportille jalostettavaa maitoa on arvioitu lokakuun aikana. Tiloja on EteläPohjanmaalla kaksi ja Etelä-Savossa seitsemän, kertoo Hirvijärven osuusmeijerin toimitusjohtaja Leena Valkama. – Meijerille WQ-menetelmä on yksi neuvonnan mahdollisuus, jota käytetään pitkäjänteisesti. Menetelmään kuuluu, että tiloille tehdään jatkokäyntejä, joilla seurataan, että saavutettu taso säilyy tai paranee, Valkama jatkaa. WQ-auditoija Essi Wallenius kertoo, että hän ja Armenta Benessi Oy:n toinen työntekijä Mikaela Mughal ovat tehneet nautatiloilla kaikkiaan kolmisen sataa arviointia Suomessa ja muissa maissa. – Vain kaksi tiloista on saanut arvosanan Hylätty ja vain kaksi ylimmän arvosanan Erinomainen. Pisteytys on luotu käytettäväksi EU:n sisämarkkinoiden alueella perustuen eurooppalaiseen eläintenhoitostandardiin. Pääosassa eläimet, eivät navetan rakenteet ja laitteet – Arvioinnista 60 prosenttia on eläinperäisten arviointikohteiden, eli eläinten

kunnon, toimintakyvyn ja käyttäytymisen havainnointia. Arvio tehdään lypsylehmille. Nuorkarjaa ja vasikoita ei toistaiseksi arvioida. WQ- tutkimusprojekti työstää niille parhaillaan omaa kriteeristöä, kertoo Wallenius. Suomessa Hyväksytty-arvosanaan pääsee pääsääntöisesti silloin, kun eläintenhoidossa toimitaan niin, että Suomen eläinsuojelulakiin kuuluvan nautojen suojelusta annetun asetuksen vähimmäisvaatimukset toteutuvat. Hylätty-arvosana syntyy, kun useassa mittariston osaalueessa on vakava puute. Wallenius on havainnut, että taustalla on silloin eläintenhoitajien uupuminen ja kyvyttömyys tehdä työtään kunnolla. Hylätty-arvosanan saanutta tilaa autetaan korjaamaan puutteet. Auttamiseen osallistuvat ongelmien laadun mukaan eläinlääkäri tai ruokintasuunnittelija, tai korjataan navetan rakenteita. Tavoite on päästä hyväksytylle tasolle 6 kuukauden kuluttua tehtävässä WQ-arvioinnissa. Tilalle, joka on saanut arvosanan Hyväksytty, arvioija palaa 15 kuukauden päästä, jos arvosana on Edistynyt tai Erinomainen 27 kuukauden kuluttua.

Lähestymistesti kertoo eläimen elinoloista Lähestymistestissä auditoija kokeilee, kuinka lähelle lehmä päästää vieraan ihmisen, ennen kuin se pakenee. Auditoija testaa vähintään 30 eläintä, tai pienen karjan kaikki lehmät, suuremmissa karjoissa tietyn otoksen verran. Juvan Muumaa Ay:n reilusta sadasta lehmästä otos on puolet. – Epäsopivassa ympäristössä eläimet ovat pääsääntöisesti epäluuloisempia ja arempia kuin virikkeellisessä ympäristössä. Tiedetään myös, että kipeä eläin lähtee karkuun aikaisemmin kuin terve eläin. Se ennakoi pakoreaktionsa, jotta ehtii pois uhkaavasta tilanteesta, Wallenius kuvailee. Navetassa useita tunteja viipyvä auditoija tarkkailee yksilön lisäksi koko nautalauman käytöstä. Hän seuraa mm. hoivaavatko eläimet toisiaan vai puskevat tai uhkailevat. Mittaristoon kuuluu myös eläimen vireystilan arviointi. Eläin voi olla rauhallinen aktiivisella tai passiivisella tavalla. Lehmä voi olla jopa apaattinen, jos sillä on esimerkiksi pitkittynyt krooninen sorkkavaiva. ▷▷

Welfare Quality -arviointimenetelmä on mahdollista ottaa käyttöön myös yksittäisellä tilalla. Armenta Benessi Oy:n tekemän arvioinnin kustannus riippuu karjan koosta ja tuotantosuunnasta sekä tilan sijainnista. Arviointi sisältää pisteiden laskennan arvosanan muodostamiseksi ja tilakäyntimuistion arvioinnin aikana tehdyistä havainnoista. Työn valmistuminen kestää noin kuukauden.

Welfare Quality pähkinänkuoressa Welfare Quality (WQ) on eläinperäinen, ei resurssiperäinen hyvinvoinnin arviointimenetelmä. Se tarkoittaa, että arvioidaan eläimiä, ei eläinsuojan käytäväleveyksiä, karsinoiden mittoja tai navetan valaistusvoimakkuutta. Mittareita on 12, neljässä pääkategoriassa, yli 320 yksityiskohtaa. Mittareista saaduista pisteistä syntyy arvosana.

LUOMULEHTI 6 | 2018

Liikkumismahdollisuus sekä sisällä että ulkona on tärkeää Eläinten liikkumismahdollisuuksien arviossa kysytään, mikä on laidunkauden pituus ja pääsevätkö eläimet ulos ympäri vuoden. Ulospääsystä talviaikaan saa täydet pisteet, jos eläimet pääsevät ulos vähintään kaksi kertaa viikossa. Muumaan Heli Ahonen kertoo, että lehmät pääsevät talvella ulos vähintään joka toinen päivä. Lehmät ja nuorkarja laiduntavat kesällä, kuten luomutuotantosäännöt edellyttävät. Se on harvinaista, koska Essi Walleniuksen mukaan vain 6–10 prosentissa pihattokarjoista lehmät pääsevät laitumelle. Arvioinnissa seurataan myös, onko makuulle asettuminen luontevaa vai vaikeaa, tapahtuuko se hitaasti vai nopeasti. Makuukäyttäytyminen on lehmän hyvinvoinnille ja myös maidontuottavuudelle oleellisinta. – Mitä paremmin lehmä makaa, sitä parempi on sen pötsiterveys, koska seisten märehtiminen altistaa hapanpötsiriskille. Makuu vaikuttaa myös utareterveyteen, sillä makuulla utareen verenkierto tehostuu, tietää Wallenius.

LUOMULEHTI 6 | 2018

Karjan koosta riippuen tehdään lehmistä otos, joka tutkitaan tarkemmin. Kliinisen arvioinnin lomakkeessa on hyvin monta tarkastelukohdetta, kuten vuotavatko silmät ja sieraimet, onko pakkautuvaa, kertyvää likaisuutta vai pelkkää roiskelikaa. Arvioija määrittää myös eläimen kuntoisuusluokan.

WQ-arvioinnin arvosanat ERINOMAINEN: eläinten hyvinvointi on erittäin korkealla tasolla EDISTYKSELLINEN: eläinten hyvinvointi on hyvällä tasolla HYVÄKSYTTY: eläinten hyvinvointi on sallitulla tasolla, täyttää vähimmäisvaatimukset HYLÄTTY: eläinten hyvinvointi on alhaista eikä täytä eläinten hyvinvoinnin vähimmäisvaatimuksia

Mittarikysymyksiä nupoutuksesta ja sairauksista Ahonen kertoo, että luomuvasikat saa nupouttaa vain eläinlääkäri. Hän käyttää rauhoitusainetta ja puudutusainetta ennen sarvenaiheen polttamista. Lopuksi hän suihkuttaa kylmäsprayta ja antaa pitkävaikutteisen särkylääkkeen. Edeltävän vuoden terveydentilaa koskevia mittarikysymyksiä on muutama. Montaako eläintä on pitänyt auttaa poikimisessa vasikan virheasennon tai liian ison koon vuoksi? Kuinka monta poikimahalvausta on ollut? Lisäksi kysytään, kuinka monta sellaista eläintä on ollut, joiden mittalypsyssä on ollut soluluku yli 400 000. Wallenius kertoo, että mittariksi valittu soluluku kuvastaa utareterveyden tilaa, jossa lehmällä on todennäköisesti ollut sen hyvinvointia heikentäviä sairauden oireita. Poikimahalvauksen esiintymistiheyden on havaittu olevan vertailukelpoinen eläinten hoito-olosuhteiden hyvinvointimittari. ◀

Kolumni

Juokse purosein... ...poikki pellot maat. Kumianoja-niminen puro mutkittelee perinnebiotooppimme halki. Kyyttöjen mukavuuksiin kuuluu siis juokseva vesi. Puro oikaistiin kolmisenkymmentä vuotta sitten osin eroosio-ongelmien vuoksi. Nyt se oli syönyt itsensä syvemmälle aiheuttaen taas eroosiota. Tämä kypsytti ajatusta puron palauttamisesta vanhoihin, maastossa vielä näkyviin mutkiinsa. Pienten patojen ja uomien teko lätäkköalueelle on tunnetusti hyvin viihdyttävää. Miesten ja poikien välinen ero taas on sanonnan mukaan heidän lelujensa hinnoissa. Tässä operaatiossa käytettäisiin saappaan kannan sijasta kaivinkonetta. Isäntä kyllä puhui taimenien kutupaikoista ja ravinteiden jäämisestä tulvaniittyyn. Talon nuorimmainen ehdotti majavien patoteknologisen osaamisen hyödyntämistä. Ne eivät vaan taida heittää keikkaa ulkopuolisille. Mutkien palauttaminen ei korkeuserojen takia uhannut ympäröivän peltoalueen kuivatusta. Vesistölupiin liittyvä byrokratia taas arvelutti. Järjestelmän raskaus lienee yksi syy, miksi toteuttamiskelpoisia tai edullisesti toteuttavia vesistönkunnostuksia jää tekemättä, vaikka paikallisilla olisi niihin kiinnostustakin. Järjestelyjä myös tuetaan julkisista varoista. Näistä osa tulee kuitenkin maatalousmomentilta, mistä syystä viljelijät

Laumanjohtaja Juuri tarkastelee patoamisen seurauksena muodostunutta koskipaikkaa.

Kuva: Mika Hämäläinen Kuvitus: Evelina Sillanpää

LAURA HÄMÄLÄINEN on Luomulehden kolumnisti ja hämäläinen luomuviljelijä, jonka käsien kautta kulkee paitsi kyytönlihaa ja vihanneksia suoramyyntiin, myös osuvia blogitekstejä Huljalan Tupalasta.

kokevat tämän riskirahaksi. Mahdollinen moka toteutuksessa näkyy sanktioina maataloustuissa. Nyt byrokratia saatiin ulkoistettua SYKElle, jolla oli meneillään hallituksen kärkihankerahoja liuottava vesistöhanke. Patojen ja eroosiosuojausten lisäksi hanke tuotti Kumianojalle muun muassa liki 40 sivua urakkasopimusta. Kaivinkone ja patokonsultti olivat paikalla muutaman päivän tammikuussa. Askaroitavaa riitti kuitenkin sekä etu- että jälkikäteen, joten emäntä sai ikävöidä purotyömaalla möyrivää isäntää pitkin vuotta. Vappuna sentään vietimme yhteistä laatuaikaa kanniskellen patoaineskasoista jääneitä kivenmurikoita. Munkit syötiin kotona. Ennallistetun puron avajaiset vietettiin lokakuussa, ja nyt olemme 250 purometriä ja tulvaniityn verran vauraampia. Alavirran Mommilanjärvi taas vastaanottaa kevättulvan hiukan pienempinä annoksina ja vähemmän peltomaan kera. Bonuksena taimenille on tarjolla entistä laadukkaampi honey moon -kohde. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2018

TEKSTI: ESSI TARSIA KUVAT: ERKKI VIHONEN

Luomutilan taloudellinen valkuaisruokinta Useasti valkuaisruokinnasta puhuttaessa keskitytään puhumaan vain varsinaisista valkuaisrehuista, mutta unohdetaan karkearehun ja viljan sisältämän valkuaisen merkitys. Luomutuotannossa märehtijä syö kuitenkin karkearehua vähintään 60 prosenttia ruokinnasta jo luomun tuotantoehtojenkin mukaan, joten karkearehun sisältämän valkuaisen merkitystä ei voi aliarvioida.

äilörehun optimaalinen raakavalkuaistaso on 130–170 g/ka, ja usein luomusäilörehujen valkuaispitoisuudet ovat jopa alarajaa matalampia. Toki kohtuuttoman suuriinkaan säilörehun valkuaispitoisuuksiin ei ole tarkoitus pyrkiä, jotta vältetään turhat typpipäästöt ympäristöön.

Hernekasvusto voidaan joko tehdä kokoviljasäilörehuksi tai puida.

LUOMULEHTI 6 | 2018

Miten enemmän valkuaista karkearehuun? Karkearehun sisältämää valkuaisen määrää voi nostaa huolehtimalla nurmien riittävästä palkokasvipitoisuudesta. Ongelmana on usein varsinkin ensimmäisen sadon matala valkuaispitoisuus, sillä kylmänä alkukesänä puna-apila ei usein vielä kasvurytmiltään ehdi mukaan aikaiseen rehunkorjuuseen. Puna-apilaa täydentämään nurmisiemenseoksiin kannattaa harkita esimerkiksi kasvurytmiltään aikaisempia alsike- ja valkoapilaa. Luomussakin hyvälaatuisen säilörehunurmen edellytyksenä on riittävä lannoi-

tus. Lannanlevitys nurmelle aikaisin keväällä tai syksyllä multaamalla on hyvä vaihtoehto ravinteiden hyödynnettävyyden kannalta. Lannan levityksen ohella tulee huolehtia myös nurmen kaliumja hivenlannoituksesta, sillä palkokasvit vievät mukanaan runsaasti kaliumia. Rehuntekovaiheessa on tärkeää huolehtia rehun säilönnällisestä laadusta, ettei raakavalkuainen virhekäymisen yhteydessä pääse hajoamaan liukoiseksi typeksi ja ammoniakkitypeksi. Lisäksi suuri raakavalkuaisen määrä sekä suuri palkokasvien määrä toimivat puskurina pH:n laskulle, joten säilöntään kannattaa käyttää riittävästi happoa.

Yksivuotiset valkuaiskasvit luomuruokinnassa Valkuaisen saantia voi parantaa myös yksivuotisilla säilörehuilla, joissa on mukana hernettä, härkäpapua, lupiinia tai virnaa. Yksivuotiset säilörehut täydentävät säilörehun koostumusta valkuaisen ohella myös esimerkiksi kuidun saannin osalta, ja soveltuvat näin ollen hyvin täydentämään sulavia apilasäilörehuja.

Hernettä ja härkäpapua voidaan käyttää ruokinnassa myös kuivattuina. Ne sisältävät kuitenkin vähemmän raakavalkuaista kuin rypsipuriste, eikä niiden aminohappokoostumus ole yhtä optimaalinen. Lisäksi palkoviljojen valkuaisesta suuri osa hajoaa jo pötsissä, jolloin ohutsuolesta imeytyvien aminohappojen määrä jää pienemmäksi. Toisaalta silloin ne taas soveltuvat hyvin ruokintaan sellaisen säilörehun rinnalle, jossa on vain vähän valkuaista. Härkäpavun pötsihajoavuutta on yritetty vähentää esimerkiksi paahtamalla jyviä, ja Tanskan luomumaitotiloilla onkin käytössä tilatason laitteita tähän tarkoitukseen. Uusien, kasvuajaltaan lyhyempien lajikkeiden myötä palkoviljojen viljely puitavaksi lisääntynee myös muualla kuin Etelä-Suomessa.

Rypsi paras valkuaisrehu Rypsin on todettu olevan paras valkuaistäydennys maidontuotantoon apilasäilörehun rinnalle. Rypsipuriste sisältää paljon raakavalkuaista, ja sen aminohappokoostumus vastaa hyvin maidontuotannon vaatimusta.

Suomessa luomutiloilla rypsiä käytetään joko rikottuna siemenenä, rypsipuristeena tai teollisena tiivisteenä, ja osa tiloista puristaa rypsiä omassa tilatason puristamossa. Kotimaisissa tutkimuksissa rypsin korvaaminen täysin härkäpavulla on vähentänyt maitotuotosta noin 2 kg/ lehmä/pv. Herneellä puolestaan voidaan korvata rypsiä noin 15–20 prosenttia vaikuttamatta maitotuotokseen.

Optimaalinen ei aina tarkoita taloudellista Etenkin luomutiloilla valkuaisruokinnassa on aina kyse rehujen saatavuudesta ja rehujen hinnasta, ja toisaalta taas ruokinnan optimointiin vaikuttaa tilan ruokintastrategia ja eläimen tuotosvaihe. Ruokinnassa joudutaankin välillä tinkimään optimaalisista raakavalkuais- ja OIV-tasoista. Jos karkearehun valkuaisen määrä on matala, on valkuaisen saantia luomuruokinnassa erittäin kallista täydentää varsinaisilla valkuaisrehuilla optimaaliselle tasolle. Luomurypsipuriste tai sitä sisältävät teolliset luomutiivisteet ovat kalliita, joten taloudellisesti niiden maksimikäyttömäärät ovat melko pieniä.

Erilaiset valkuaisen lähteet täydentävät toinen toisiaan Kun säilörehu on oikeaan aikaan korjattua ja sen koostumukseen ja säilönnälliseen laatuun on panostettu, on luomuruokinnan pohja kunnossa. Rypsin ja tiivisteen ohella valkuaisen saantia voi parantaa lisäämällä palkoviljoja ruokintaan. Usein erilaiset valkuaisrehut myös täydentävät toinen toisiaan aminohappokoostumukseltaan, ja niillä voi olla positiivisia yhdysvaikutuksia. ◀ Kirjoittaja työskentelee luomukotieläintuotannon asiantuntijana ProAgria Etelä-Pohjanmaalla. Artikkeli on osa Luken hallinnoimaa Tuota valkuaista -hanketta, jonka tavoitteena on parantaa valkuaisomavaraisuutta Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

Härkäpavun viljely lisääntynee koko Suomessa, kun saadaan käyttöön uusia kasvuajaltaan lyhyempiä lajikkeita.

LUOMULEHTI 6 | 2018

TEKSTI: ERKKI VIHONEN

Kevätrypsin viljely luomussa Kevätrypsin viljely onnistuu myös luomussa, mutta siihen tarvitaan hyvä suunnittelu ja toteutus.

evätrypsi on yksi haastavimmista viljelykasveista luomussa, ja sääolosuhteet sekä tuholaispaine vaikuttavat runsaasti sen viljelyn onnistumiseen. Luomukevätrypsin satotasot ovat jokseenkin matalia: tyypillisesti noin 700–1000 kg/ha. TUOVA-hankkeessa (Tuota valkuaista) kartoitettiin valkuaiskasvien viljelyä Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueella niin Luonnonvarakeskuksen koeruuduilla kuin viljelijöiden ylläpitämillä demoruuduilla vuosien 2016–2018 välisenä aikana. Yhtenä kartoitettavana kasvina olivat myös öljykasvit.

Erkki Vihonen

8 kg/ha siementä muodostaa täystiheän kasvuston, jossa rikatkaan eivät viihdy

LUOMULEHTI 6 | 2018

Lohkovalinta Ehdoton edellytys kevätrypsin onnistumiselle on hyvärakenteinen, lämmin ja riittävän multava maa. Luomuviljelyssä ravinteita on yleensä vähemmän ja kasvin on pystyttävä juuriston avulla keräämään niitä laajemmalta alueelta. Hyvää satoa varten tämä on mahdollista vain hyvärakenteisessa maassa. Viljelykierrossa on hyvä huomioida mahdolliset tautiriskit ja tuholaiset sekä rikkakasvipaine, jotka vaikuttavat merkittävästi satotasoon.

taan kokemusta lohkon maaperästä ja vesitaloudesta. Ennen kevätrypsin kylvöä ei kannata tehdä liian rajuja muokkauksia tai rikkojen torjuntaa, jotta maan rakenne pysyy hyvänä sekä riittävän kosteana. Kevätrypsin voi kylvää myös harjuille, mistä voi saada etua esimerkiksi märkinä vuosina. Rypsin lannoitukseen ei välttämättä riitä pelkkä viherlannoitus, vaan sadon varmistamiseksi olisi hyvä käyttää karjanlantaa tai ostolannoitteita varmistamaan satoa.

Maan muokkaus ja kylvö Rypsi ja rapsi tarvitsevat nopeaan itämiseen lämpöä ja kosteutta. Käytettävä muokkausmenetelmä valitaan maalajin mukaan huomioiden lämmön ja kosteuden säästö. Yleensä myöhäistetty kylvö lämpimään maahan kesäkuun puolella on hyvä ratkaisu. Tällöin rypsi kehittyy nopeasti, 3–5 vuorokaudessa. Näin saadaan aikaiseksi voimakkaampi kasvusto kuin aikaisessa kylvössä ja monesti vältytään pahimmilta tuholaismääriltä. Maan kosteuden säästäminen kevään muokkauksissa on äärimmäisen tärkeää varsinkin kuivina keväinä. Muokkauksien suunnitteluun ja toteutukseen tarvi-

Rikkakasvien torjunta Rikkaäestyksillä kylvön jälkeen pidetään maa siemenrikoista vapaana. Rikkaäestystä kannattaa tehdä jo ennen rypsin taimettumista, jos tarvetta ilmenee. Rikkakasvien torjumiseksi viimeisen äestyskerran yhteydessä voidaan kylvää kevätrypsille aluskasvi. Rikkakasvien torjunta pyritään hoitamaan rikkaäestyksellä ja aluskasvien avulla, jolloin kylvösiemenmäärää ei tarvitse kasvattaa rikkakasvien torjunnan vuoksi tavanomaisessa viljelyssä käytettävistä siemenmääristä. Luomuviljelyssä on kuitenkin hyvä käyttää siemenmääristä suosituksen ylärajaa (8–10 kg/ha), koska kylvö tapahtuu myöhemmin ja vähäinen sivuversojen määrä on eduksi tasaisen tuleentumisen kannalta. Täystiheä kasvusto kilpailee hyvin rikkoja vastaan.

olkimassojen multaaminen maahan. Pahkahome on yksi yleisistä homeista rypsikasvustoissa. Luomussa on erityisesti huomioitava, että herneellä kyseistä hometta on monina vuosina runsaasti. Siksi olisikin mietittävä tarkkaan, jos aikoo viljellä herneen jälkeen rypsiä. Yllättävää kyllä rypsin jälkeen viljellyssä herneessä ei ole kuitenkaan merkittävästi enempää pahkahometta.

Sadon kuivauksessa huomioitavaa Sadon tuleentuminen on hyvä tarkistaa esimerkiksi pullotestillä. Pullotestissä otetaan rypsin siemeniä, ja ne murskataan pullolla, jolloin nähdään, ovatko siemenet sisältä vielä vihreitä vai tummuneet ruskeiksi. Puinti kannattaa aloittaa vasta, kun valtaosa siemenistä on tummunut sisältä. Ennen kuivausta kannattaa rypsiä pyörittää kuivurissa ja ottaa esipuhdistajalla rikkasiemenet pois. Kuivaus aloitetaan vasta rikkojen poiston jälkeen. Kuivasta rypsistä ei rikkasiemeniä saa enää samalla tavalla poistettua.

Näistä syistä johtuen luomukevätrypsistä saa harvemmin elintarvikelaatuista vaan ennemminkin rehukäyttöön soveltuvaa tuotetta. ◀ Kirjoitus on osa Luken hallinnoimaa Tuota valkuaista -hanketta, jonka tavoitteena on parantaa valkuaisomavaraisuutta EteläPohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

Rypsikasvusto täydessä kukassa.

Luomulehden arkisto

Tuholaistorjunta ja kasvitaudit Rapsikuoriaisen torjunnassa tärkeimmät keinot ovat viivästetty kylvö ja loispistiäiskannan kasvattaminen. Aikaisemmin keväällä kylvetyt rypsipellot houkuttelevat kuoriaisia ja vähentävät rapsikuoriaisten määrää myöhemmin kylvetyillä luomupelloilla. Kirppojen tuhoja pystytään pienentämään myös rypsin hyvällä alkukehityksellä. Loispistiäiskannan kasvattamiseksi on edellisvuoden rypsilohkon muokkauksessa hyödyllistä käyttää kevennettyä muokkausta tai suorakylvöä etenkin lohkon reunaosissa. Muokkaustarvetta voidaan vähentää viljelemällä rypsiä seoskasvustona, kuten nurmen suojakasvina, jolloin rypsilohkoa ei tarvitse sadonkorjuun jälkeen muokata. Tämä kannattaa huomioida myös, jotta rypsistä ei olisi haittaa rikkakasvina ja loispistiäiset muuttaisivat tehokkaasti uusille rypsilohkoille. Loispistiäisten merkitystä rapsikuoriaisen torjunnassa voi parantaa myös sijoittamalla uuden rypsilohkon edellisvuoden rypsilohkon viereiselle lohkolle tai läheisyyteen. Rypsin ongelmallisin kasvitauti on möhöjuuri. Tästä syystä samalla lohkolla tulisi pitää neljä tai viisi vuotta väliä rypsin viljelyssä. Lisäksi on huomioitava viljelykierron muut kasvit, jotka voivat olla möhöjuuren isäntäkasveja ja näin ylläpitävät sitä maassa. Möhöjuuren lisäksi on huomioitava homeet, joista pahkahome on yleensä eniten satotasoon vaikuttava. Moniin homeisiin auttaa aktiivinen viljelykierto ja

LUOMULEHTI 6 | 2018

Yhdistyksistä TEXT: JUSSI MURTO-KOIVISTO

HÄLSNINGAR från svenska Österbotten Sommaren som har gått var igen exceptionell, det börjar kännas som det vi kallar den normala sommaren bara är ett medeltal av alla de exceptionella år vi får genomlida. Regn, regn, torka.

iskuterade med en klasslärare förra helgen, han hade redan glömt bort vad för slags väder vi haft i sommar. Om vi bönder mot förmodan skulle glömt hur vädret var denna sommar kan vi påminna oss genom att titta ut på balhopen eller ner i spannmålssilon så vet vi att sommarns torka hänger med oss ännu långt in i nästa odlingssäsong. Hur stor skada sommarens torka gjort varierar stort men kustområdet från Syd-Österbotten söderut och södra Finland verkar vara av de mest drabbade områden. Jag hoppas att alla ändå hittat tillräckligt med foder åt sina djur eller anpassat produktionen för att klara vintern. Växtodlingsgårdarna har en lika svår situation då stor del av skörden fattas men räkningarna ändå ska betalas och inte har minskat i samma omfång som skörden. Nu måste varje bonde söka de rätta verktygen för att styra båten genom stormen, eller kanske kamelen genom öknen skulle passa bättre som liknelse i detta fall.

LUOMULEHTI 6 | 2018

Marknadspriser och nya producenter Ekologiska marknaden drar fortsättningsvis bra och arealen växer. Priserna på ekospannmål, ledd av havre börja sjunka senaste vinter och prisskillnaden till konventionell spannmål krympte sakta men säkert från att ha varit historisk stort. Då kom sommarens torka och konventionella priserna började stiga nästan genast. I ett skede kändes det som konventionella spannmålspriser höll på att hinna ikapp ekopriserna innan ekospannmålens pris började stiga. Nu är priserna på en hyfsad nivå om man har något att sälja. Med växande areal i ekologisk produktion har samhället rätt att vänta sig växande produktion. Rekordmånga har detta år satt om sin produktion till ekologisk inriktning. Vi har erfarenhet av ekologisk produktion ska ta hand om de nya ekoproducenterna, dela med oss av våra erfarenheter och hjälpa dem att hitta metoder som passar dem. Vi har både politikerns och konsumentens stöd men vi måste leva upp till förväntningarna och framförallt producera goda ekolivsmedel, annars sågar vi den kvist vi sitter på.

Nya medlemmar och tätare samarbete med Luomuliitto Svenska Österbottens Ekologiska Förening inledde i våras en kampanj för att förvärva nya medlemmar. Jobbet avbröts av odlingssäsongen men kommer att slutföras nu då jobbet på fältet lugnar ner sig. Senaste åren har det kommit flera nya ekologiska producenter i vårt område och vi ska jobba för att fånga upp dem och få med dem i föreningen, både genom brevkampanj, telefonkontakt och att medverka på vårens ekogrundkurser. Ekoföreningen kommer att fördjupa sitt samarbete med Luomuliitto, det kommer ni att märka senast då nästa års medlemsavgift faktureras av Luomuliitto. Alla våra medlemmar har genom föreningen varit medlemmar i Luomuliitto även tidigare, så det som ändras är att Luomuliitto får synligare roll i föreningen. Den observante märkte kanske att Luomuliitto hade en egen kolumn i senaste månadsbrev där de berätta om vad de har på gång. Med alla reformer vi har på gång är det viktigt vi har en stark intressebevakning som utförs av ”de egna”, det finns nog de som omför-

VINASSI & MELASSI Nopea lannoitusvaikutus kasvukauden alkuun

delar pengarna om vi inte håller ett starkt grepp om dem. Nu är det dags att ställa sikte på en ny kommande säsong. Den säsongen startade redan då vi nu på hösten fick så höstsäden i fantastiska förhållanden och som evig optimist tror ja den kommande säsongen blir den bästa hittills. ◀ God Jul och Gott Nytt År

Kylvökone - riviharayhdistelmä tuottavaan luomumaatalouteen monipuolisilla vaihtoehdoilla Youtube ja Facebook = Oy Pargas Gård Ab 040 5305953 www.pargasgard.fi

LUOMULEHTI 6 | 2018

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 1.2.2019

KONEITA

LUOMUTAIMIA

Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

VADELMAN JA MANSIKAN TAIMET LUOMUNA: • Muskoka • Maurin Makea

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

Kotimainen, varmennettu taimituottaja!

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

Laatusiemenet luomuun! - viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

• Polka

LUOMULEHTI 6 | 2018

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Bonsilage Pro – propyleeniglykolia omasta säilörehusta Tutustu säilörehuanalyyseihin sivuillamme www.eurotrading.fi

Hyväksytty luomuun!

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

LANNOITTEITA apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

KONEITA

MAATILAPEITTEITÄ

Kestävät ja kierrätettävät FLORTEX® -peitteet - heinä- ja olkipaaleille - aumoille ja laakasiiloille - lantapattereille, komposteille, hakkeelle Syksyn koneet myydään nyt. Soita ja tilaa kone sänkimuokkauksiin !

www.maatilapeite.fi

LUOMULEHTI 6 | 2018

TEKSTI: NOORA MANTERE

Luomuhedelmien ja -vihannesten yksittäispakkauksille löytyi vaihtoehto.

hävikkiä kiertotalouden mukaisesti. Hän käyttää rahansa mieluummin pienyritysten tukemiseen kuin suurten brändien tuotteisiin, sillä pieni on kaunista. Vastineeksi kuluttaja toivoo läpinäkyvyyttä niin tuottajalta kuin koko ruokaketjulta.

Ympäristöystävälliset ruokavalinnat yleistyvät entisestään Tietoisuus ruuantuotannon vaikutuksista ilmastonmuutokseen ohjaa tulevaisuudessa kuluttajan ostopäätöksiä entistä enemmän. Linddal ennakoi, että vuonna 2028 syömme entistä kasvispainotteisempaa ruokaa. Nopeiden hiilihydraattien ja eläinproteiinien sijaan suositaan kuituja kasvispitoisia vaihtoehtoja. Avainsanat ovat luonnollinen, kasvispohjainen ja

Kuluttajat suhtautuvat epäillen uusiin teknologioihin, totesi Birthe Linddal viitaten geeniteknologiaan.

Pro Luomu/Ella Karttunen

anskalainen tulevaisuudentutkija Birthe Linddal listasi tulevaisuuden ruokatrendejä sekä niiden taustalla vaikuttavia arvoja Pro Luomun järjestämässä Luomuelintarvikepäivässä 18.10. Finlandia-talossa. Huomisen kuluttaja tahtoo ostaa lähellä eettisesti tuotettua ruokaa. Hänelle maanviljelijä on sankari, joka välittää. Tulevaisuuden kuluttaja välttää jätettä ja

Pro Luomu/Ella Karttunen

Tulevaisuuden ruokatrendit povaavat lisäkasvua luomulle

Luomutuotteiden ostajille on tärkeää, että kokonaisuus on kestävä, totesi Michaël Wilde.

Nanette Karttunen

K-ryhmä tarttui Michaël Wilden Luomuelintarvikepäivän esitykseen ja toi marraskuussa Suomen markkinoille laserleimatut luomutuotteet.

LUOMULEHTI 6 | 2018

Eosta

luomu. Liha ei häviä lautasilta kokonaan, mutta sitä on tarjolla harvemmin, ja se on laadultaan parempaa. Tulevaisuudessa myös ruuan ympärille syntyvien yhteisöjen merkitys kasvaa. Uudet logistiikan innovaatiot muuttavat Linddalin mukaan ruuan ostamisen tapoja. Tässä piilee mahdollisuus myös pientuottajille tuoda lähiruoka entistä helpommin kuluttajien saataville. Myös ruuan ostaminen verkossa lisääntyy entisestään. Kiertotalouden läpileikatessa yhteiskuntaa suhtautumisemme pakkauksiin muuttuu. Birthe Linddal muistutti puheenvuorossaan, että tulevaisuus ei vain tapahdu itsestään, vaan me teemme sen omilla valinnoillamme.

Laserleimauksesta vaihtoehto luomutuotteiden yksittäispakkauksille Hollantilainen Eosta on kehittänyt luomuhedelmien ja -vihannesten kertakäyttöpakkauksille vaihtoehdoksi niin sanotun natural branding -menetelmän. Menetelmällä vihanneksen tai hedelmän kylkeen saadaan tehtyä luomulo- vyyteen tai muihin ominaisuuksiin, Wilgo tai muu merkintä poistamalla tuot- de vakuuttaa. teen kuoren ulkopinnasta pigmenttiä Luomuleimattuja tuotteita tarkkuuslaserilla. Eostan vastuullisuus- ja viestintäpääl- Suomen markkinoille likkö Michaël Wilde muistutti Luo- Wilden esityksen Luomuelintarvikemuelintarvikepäivän esityksessään, päivässä kuullut Kesko on tuonut marettä EU-lainsäädäntö velvoittaa erot-Ilmoitusmyynti raskuun lopussa Suomen markkinoiltamaan luomutuotteet muista vastaale Eostan luomuleimattuja hedelmiä ja Maritta Humala, puh. 040 709 9856 vista tuotteista. Siksi tuoreet luomuhe- vihanneksia. palmera@kotiposti.net delmät ja -vihannekset pakataan usein – Luomu ja yksittäispakkaukset eivät kertakäyttöpakkauksiin. ole hyvä yhdistelmä, perustelee Nanet– Lasermerkintä ei vaikuta mitenkään te Karttunen, osto- ja myyntipäällikkö tuotteen turvallisuuteen, makuun, säily- Keskolta. MENTOR-TOIMINTAA

Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi.

Hedelmään tai vihannekseen voidaan tehdä merkintä poistamalla tarkkuuslaserilla pigmenttiä sen kuoresta.

– Kaupoille on tärkeää, että luomutuotteet saadaan erotettua muista, ja kuluttajat haluavat olla varmoja, että ostoskoriin valittu tuote todella on luomua, hän jatkaa. – Meillä menee paljon myös luomuomenaa ja -sitrushedelmiä, mutta niiden lasermerkinnässä on ilmeisesti vielä kehitettävää. Toki meillä on toiveissa, ettei erillisiä tarroja ja muoveja jatkossa tarvittaisi ollenkaan, Karttunen kertoo. ◀ Tapahtuman esitykset ovat nähtävissä Pro Luomun sivuilla.

Luomuleipomo

Lisätietoja: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

LUOMUTUOTTEITA LUOMULEHTI 6 | 2018

Luomu on hyvää -

Arella Rahtola

Kysymyksiä

Senni Valiola

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola 040 573 4791

Mikä määrittelee luomukelpoisen lannoitteen? Luomuun soveltuvia lannoitteita esiteltiin Porin Luomupäivillä.

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat @ Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 4 | 2018

VAIKKA LUOMUTUOTANNOSSA lannoituksen ensisijainen lähtökohta on paikallisten ravinteiden hyödyntäminen, on varsinkin erikoiskasvituotannossa turvauduttava usein tilan ulkopuolelta hankittuihin kierrätysravinteisiin. Komissio on tehnyt näistä ns. täydennyslannoitteista toimeenpanoasetuksen 889/2008 liitteen, josta Eviralla on vielä täydentävää ohjeistusta. Näissä on määritelty vaatimuksia raaka-aineiden sisällölle, alkuperälle, valmistustavoille ja käytölle, sillä osalle tuotteista, kuten turpeelle, on sallittu vain rajattu käyttö. Aivan täysin selkeää rajaa sallittujen tuotteiden määrittelylle on ehkä vaikea löytää. Ohjeissa voidaan nähdä yhtenä selkeänä tavoitteena ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Toisaalta kuitenkin on haluttu varmistaa, että luomutuotannon ravinneomavaraisuus, puhtaus ja laatu pysyvät korkeana. Sallittuja lannoiteaineita on jaoteltu kasvi- ja eläinperäisiin tuotteisiin sekä kansallisen tyyppinimiluettelon sivutuotteisiin. Kasviperäisiä tuotteita voivat olla esimerkiksi perunantuotannon sivuvirrat, eläinperäisiä vaikkapa lihaluujauho ja sivutuotteita vaikkapa tuhkat tai metsäteollisuuden kuituliete. Luomuun sopivissa lannoitteissa on joitakin kategorisia rajoituksia. Esimerkiksi mineraalityppilannoitteiden käyttö on kiellettyä. Kotitalouksien biojätettä voi käyttää, jos se on erilliskerättyä. Luomussa on asetettu monille tuotteille tiukempia vaatimuksia raskasmetallien enimmäismääristä, ja nämä on hyvä tarkistaa esim. mietittäessä tuhkan lannoitekäyttöä. Luomuun soveltuvia kierrätyslannoitteita tulee markkinoille jatkuvasti lisää, ja ravinteiden kierrätys ja tuotanto tulee varmasti jatkossa olemaan monen luomuyrityksenkin toimeentulona. Luonnonvarakeskus julkaisi kesällä uuden oppaan “Opas kierrätyslannoitevalmisteiden tuottajille”. Vaikka kaikki kierrätysravinteet eivät automaattisesti luomussa olekaan sallittuja, on oppaassa käsitelty erikseen asiaa myös luomutuotannon näkökulmasta. Opas helpottaa toivottavasti alalle aikovien yritysten taivalta. Opas löytyy Luonnonvarakeskuksen sivuilta hakemalla myös netistä.

va Sis in ää am np ma ääs tti y lai sil le

Nürnberg, Saksa

Kun luomutarkastuksilla lasketaan rehujen sallittuja käyttömääriä ja maksimi käyttöprosentteja esimerkiksi siirtymävaiherehuille tai väkirehuille, laskuissa käytetään kuiva-aineprosentteja. Mistä kunkin rehun kuivaaine prosentit otetaan? REHUJEN KUIVA-AINEMÄÄRIÄ käytetään laskettaessa erilaisia luomusääntöjen asettamia rajoituksia rehustuksessa. Esimerkkinä mainittakoon vaikka toiselta tilalta ostettu siirtymävaihe 2 -rehu (SV2). Päiväannos luomukotieläintilalla saa sisältää enintään 30 prosenttia SV2-ostorehua laskettuna rehun kuiva-aineesta. Jos tila on teettänyt rehuistaan analyysin, käytetään laskuissa ajankohtaisia rehuerää koskevia analyysituloksia. Jos analyysituloksia ei ole, joudutaan tarkastuksessa turvautumaan rehutaulukoista löytyviin esimerkkiarvoihin. Sateinen tai kuiva kasvukausi vaikuttaa rehun kuiva-aineprosentteihin. Asian suhteen kannattaa olla tarkkana. Näin ainakin silloin, jos tilalla ruokinnan suhteen liikutaan lähellä erilaisia luomusääntöjen määrittämiä prosenttirajoituksia.

13. – 16.2.2019

into organic Maailman johtavat luomumessut

LUOMUN KOKO KIRJO BIOFACH-messuilta löydät valikoiman, jollaisen vain maailman suurin luomutapahtuma voi tarjota. Mukana on yli 2.900 näytteilleasettajaa sertifioituine luomutuotteineen kaikkialta maailmasta. Hyödynnä myös huikeat verkostoitumismahdollisuudet ja paneudu korkeatasoisen kongressiohjelman teemoihin: • uutuuksia ja trendejä • kokemuksia ja oivalluksia • tietoa ja oppimista Tutustu tarkemmin täältä:

BIOFACH.COM

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

Hanna Tuominen

Tiimissä mukana myös:

Erkki Vihonen Kasvintuotannon asiantuntija 040 936 0377

Jaana Elo Elintarvikeasiantuntija 040 964 1518

TALLENNA AJANKOHTA SUORAAN KALENTERIISI.

JÄRJESTÄJÄ NürnbergMesse GmbH T +49 9 11 86 06 - 49 09 F +49 9 11 86 06 - 49 08 visitorservice@ nuernbergmesse.de

LISÄTIETOA Messeforum Oy NürnbergMesse GmbH:n Suomen edustaja Puh. +3 58 (0) 40 544 55 77 info@messeforum.fi

Yhteistyössä

into natural beauty

Kansainväliset luonnonkosmetiikan ammattimessut

TEKSTI: JAANA ELO

Lämpimiä lisukkeita joulupöytään

Tänä jouluna suositaan kotimaisia luomukasviksia ja sieniä, joista syntyy monia herkullisia makeita ja suolaisia lisukkeita. Tässä muutama vinkki, joilla saadaan vähän vaihtelua perinteisen luomukinkun rinnalle. Kaikkien ihanuuksien valmistaminen onnistuu luomuraaka-aineista! Herkullista joulua!

Rapeat kaaliröstit (12 kpl) 500 g keräkaalia 3 kananmunaa 1 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria 3 rkl oreganoa 2 tl curryjauhetta voita paistamiseen RAASTA KAALI karkeaksi raasteeksi käsin tai monitoimikoneen suikalointiterällä. Vatkaa munat ja lisää kaaliraasteen joukkoon. Lisää suola ja muut mausteet. Paistamiseen sopii parhaiten ohukais- tai blinipannu. Laita kuumaan pannuun nokare voita ja annostele kahdella lusikalla kaaliseosta pannulle. Tasoita pinta ja paista miedolla lämmöllä pihveiksi. Nosta kaalipihvit uunivuokaan ja kypsennä vielä noin 10 minuuttia uunissa (175 astetta). Tarjoa joulupöydässä lämpimänä lisukkeena tai pikkusuolaisena iltapalana.

Perunapatee (20 annosta) 1,5 kg suikaloitua perunaa (esim. Rosamunda tai muu jauhoinen laji) 300 g juustoraastetta 6 kananmunaa 7 dl maitoa 2 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria

Marjo Koivumäki

PAINELE PERUNASUIKALEET ja juustoraaste kahteen voideltuun pitkänmalliseen vuokaan. Sekoita maito, munat ja mausteet. Kaada tasaisesti vuokiin. Kypsennä 175 asteessa 50 minuuttia. Kumoa tarjolle.

LUOMULEHTI 56 | 2018

Porkkanaleivokset (n. 20 kpl) POHJA: 3 kananmunaa 2,5 dl sokeria 0,5 tl suolaa 4 dl vehnäjauhoja 1 rkl leivinjauhetta 1 rkl kanelia 200 g voita sulatettuna 4 dl hienoa porkkanaraastetta 1 dl ananasmurskaa KUORRUTUS: 100 g pehmeää sulatejuustoa 1 prk maitorahkaa 2 dl tomusokeria 1,5 tl vaniljasokeria t VATKAA MUNAT ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuiva den ainei en muid aan taikin lisää ja aineet keskenään kanssa. Levitä taikina uunipannulle leivinpaperin päälle. Paista 200 asteessa noin 20 min. Sekoita sulatejuusto notkeaksi, lisää rahka, vaniljasokeri ja siivilöity tomusokeri joukkoon. Levitä kuorrutus pohjan päälle vähän ennen tarjoilua. Leikkaa levy ion neliöiksi. Leikkaamalla neliöt halki saat pieniä kolm muotoisia leivoksia. Halutessasi voit koristella et leivokset pähkinärouheella. Tarjoa porkkanaleivoks una. herkk en ihetk kahv tai na joulupöydän jälkiruoka

KUORRUTETTU PARSAKAALIVUOKA 1 kg parsakaalia vettä, merisuolaa

SIENISÄMPYLÄT (20 kpl)

KUORRUTUSKASTIKE: 25 g voita 0,5 dl vehnäjauhoja 8 dl maitoa 1 tl suolaa 0,5 tl valkopippuria 200 g juustoraastetta 2 keltuaista

2 dl maitoa 1 prk kermaviiliä 50 g hiivaa (1 tl suolaa) 3 dl hienonnettuja sieniä (suppilovahvero tai sekasienet) 50 g voita n. 1 l Spelt-sämpyläjauhoja

KEITÄ PALOITELTU parsakaali suolalla maustetussa vedessä sopivan kypsäksi. Valuta ja levitä voideltuun uunivuokaan. Kiehauta jauhot voissa, lisää maito ja sekoita tasaiseksi. Mausta ja lisää juustoraaste. Sekoita kunnes juusto on sulanut. Ota pois liedeltä ja sekoita joukkoon keltuaiset. Kaada kastike parsakaalin päälle. Kuorruta uunissa 200 asteessa noin 15 minuuttia. Tarjoa lisäkeruokana tai sellaisenaan pikkusuolaisena esimerkiksi sienisämpylöiden kanssa. Samalla tavalla voit kuorruttaa myös muita kasviksia.

LIUOTA KÄDENLÄMPÖISEEN maitokermaviiliseokseen hiiva. Jos käytät suolasieniä, kiehauta ne hyvin ennen hienontamista. Jos käytät tuoreita sieniä, mausta taikina suolalla. Lisää nesteeseen hienonnetut sienet, voisula ja jauhot. Alusta taikina. Kohota liinan alla. Leivo sämpylöiksi ja anna niiden vielä kohota Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia.

LUOMULEHTI 6 | 2018

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI KUVA: SENNI VALIOLA

Yhteistyö ja yhteydenpito vuoden 2019 tärkeimmät tavoitteet Luomupäivien yhteydessä pidettiin 16.11. Luomuliiton syyskokous,

Edunvalvonta

jossa valittiin hallitukseen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle sekä

Luomuliiton tärkein tehtävä on luomutuottajien edunvalvonta. Luomuliiton kaikki edunvalvonta tähtää siihen, että liitto toimii luomuviljelijöiden ja -tuottajien vaikuttavana valtakunnallisena edunvalvojana. Vaikuttamistyötä tehdään yhteistyössä muiden maatalous- ja luomualan organisaatioiden kanssa. Vuoden 2019 päätavoite on vaikuttaminen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen sekä uuteen luomulainsäädäntöön niin, että luomutuottajien tuotantoedellytykset säilyvät ja toiminta pysyy kannattavana.

vahvistettiin vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

iiton tärkein päätavoite vuodelle 2019 on yhteistyö ja yhteydenpito jäsenistöön. Tavoitteen saavuttamiseksi otetaan kevättalvella käyttöön uusi sähköinen jäsenrekisteri. Jäsenrekisteri tulee helpottamaan yhteydenpitoa suoraan jäseniin sekä luomuyhdistyksien omaa jäsenrekisterin hallinnointia. Tulevan vuoden aikana tullaan parantamaan liiton sisäistä viestintää ja kehittämään yhdessä uusia toimintatapoja.

Uusia jäseniä Jäsenmaksuihin ei tullut muutoksia, mutta syyskokous päätti, että nuoret viljelijät, jotka ovat siirtyneet viimeisen kolmen vuoden aikana luomuun, saavat vuoden jäsenyyden ja Luomulehden ilmaiseksi. Tavoitteena on nostaa Luomuliiton järjestäytymisastetta. Vuonna 2019 on tavoitteena hankkia 300 uutta jäsentä. Luomuliitto ja luomuyhdistykset toteuttavat yhteistyössä jäsenhankintakampanjoita.

Äänestä Luomuliiton hiiliviljelyhanketta osoitteessa www.balticseaproject.org

LUOMULEHTI 6 | 2018

Luomutuottajien osaamisen kehittäminen Tavoitteena on kohottaa luomuviljelijän ammattiylpeyttä, motivaatiota ja osaamista. Sitä tehdään jo vakiintuneiden kilpailujen ja tapahtumien avulla. Keskeinen osa Luomuliiton toimintaa ovat myös hankkeet. Hankkeiden sisällöt suunnitellaan tukemaan luomutuottajien osaamisen kehittämistä tai tuotantoedellytyksien parantamista. Vuodelle 2019 olemme hakeneet rahoitusta hankkeelle, jossa lisäisimme ilmastoviisaiden viljelymenetelmien osaamista kouluttamalla liiton mentor-viljelijöitä aiheeseen. Hankkeen rahoituspäätös on päässyt hakuprosessin seuraavaan vaiheeseen, joka on yleisöäänestys. Luomuliiton hiiliviljelyverkosto -hanketta voi käydä äänestämässä osoitteessa www.balticseaproject.org. Luomulehti Luomulehti on Luomuliiton pääviestintäväline, ja sen sisältö tukee tavoitteidem-

me saavuttamista. Tavoitteena on, että Luomulehti tulee jokaiselle jäsenelle jäsenetuna, artikkelit jakavat tietoa ja herättävät keskustelua, tilauskanta kasvaa ja lehden tekeminen on taloudellisesti kannattavaa.

Luomuliiton hallituksen kokoonpano Hallituksen kokoonpanoon tehtiin syyskokouksessa hyvin pieniä muutoksia. Janne Rauhansuu Lounais-Suomen luomuyhdistyksestä ja Tiina Peltola Ekoviljelijöistä olivat erovuorossa. Molemmat voitiin valita uudelleen ja näin myös tehtiin. Janne Rauhansuun varajäseneksi valittiin uutena Antti Kulta ja Tiina Peltolan varajäsenenä jatkaa Juha Hankamäki.

Luomuliitto toivottaa kaikille luomuyhdistyksille ja jäsenilleen hyvää joulua ja aktiivista yhteydenpitoa tulevalle vuodelle!

Kannanotto uusien luomusopimusten puolesta Luomuliitto julkaisi syyskokouksen yhteydessä kannanoton, jossa vaadittiin uusien luomusopimusten tekemistä myös vuodelle 2019, luomutuotannon kannattavuuden turvaamista uudessa CAP:issa sekä luomututkimuksen määrärahojen lisäämistä. ◀

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 6 | 2018

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ KANNATUSJÄSEN ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä ☐ Tuottajajäsen 100 € * ☐ Kuluttajajäsen 25 € Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

* Sisältää jäsenmaksun ja Luomulehden vuosikerran 40 e (josta alv 10 % eli 3,64 e ja alviton osuus 36,36 e) Luomulehti sisältyy vain tuottajajäsenmaksuun. Muille jäsenhintainen tilaus kohdassa Luomulehti.

Hanki nyt Leppäkerttu suomalaisen luomun merkki! ☐ Alkutuotanto ja alhainen jalostus 150 € / 3 vuotta ☐ Mikroyritykset 250 € / 3 vuotta (yritykset, joissa on vähemmän kuin 10 työntekijää) ☐ Muut yritykset 500 € / 3 vuotta + 0,2 % Leppäkerttu-tuotteiden liikevaihdosta

Pinssi 1 € Lippis 15 € T-paita 25 € Unisex

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki

☐ Yhden vuoden tilaus 66 € ☐ Kestotilaus 60 € ☐ Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhdistysjäsenet) ☐ Opiskelijatilaus 30 €

kpl kpl kpl Naisten

☐ Näytenumero 1 kpl 0 € ☐ Muu: Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Hinnat sis. ALV 10 %

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

58 LUOMULEHTI 6 | 2018 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

6/2018

Seuraavassa numerossa 1/2019

Energiaomavaraisuutta biokaasusta

Peltojen kuivatus kuntoon! LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 5501 850

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 luomuliitto.jarvenpaa@rantalainen.fi 010 321 6500

TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 5501 850 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi Vanhempainvapaalla EDUNVALVONTAJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

LUOMULEHTI 6 | 2018

Brita Suokas

Vasikoiden hyvinvointi maitotilalla

We only produce our organic apples with natural cultivation techniques and organic fertilizers to offer apples that are healthy, rich in micronutrients and free from chemical residues. Organic is not just our daily work but has become our philosophy of life: the perfect union between man and nature.

The taste of nature